Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja ... · PDF fileLapsi- ja...
Transcript of Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja ... · PDF fileLapsi- ja...
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen
kehittämiskärkenä
Arto Willman
Hyvinvointipäällikkö
Sivistys ja kulttuuripalvelut
Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2014
38,9
37,9
39,2
36,1
38,2
42,5
25,2
28
30,8
32
32,1
32,8
33,4
34,6
35,4
37
38,1
38,5
38,5
39,1
39,2
39,3
40,2
40,7
42
42,6
42,9
43,5
43,7
44,9
46,8
47
47,1
50,9
53,8
61,5
0 10 20 30 40 50 60 70
KOKO MAA
KESKI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJOIS-SAVO
VARSINAIS-SUOMI
POHJOIS-POHJANMAA
Hailuoto
Vaala
Taivalkoski
Pyhäjärvi
Pudasjärvi
Siikalatva
Utajärvi
Kuusamo
Pyhäjoki
Kärsämäki
Pyhäntä
Kalajoki
Raahe
Oulainen
Reisjärvi
Siikajoki
Haapajärvi
Haapavesi
Alavieska
Merijärvi
Ylivieska
Nivala
Oulu
Ii
Lumijoki
Sievi
Muhos
Kempele
Tyrnävä
Liminka
(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattori 179)
3
7,5
8,9
7,8
9,3
6,7
7,2
2,0
2,1
2,7
3,6
4,7
4,7
5,4
5,5
5,2
4,8
6,9
6,3
6,0
6,9
6,8
6,3
6,4
6,9
6,9
7,8
7,9
7,6
8,5
8,5
11,7
10,9
11,4
12,7
13,1
17,1
1,4
1,5
1,3
1,8
1,4
1,2
0
0,5
0,6
0,3
0
0,6
0
0,7
1,4
2
0
0,8
1,1
0,5
0,7
1,3
1,2
0,8
1
1,1
1
1,5
1
1,5
0
1
0,9
1
2,9
1,8
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0
KOKO MAA
KESKI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJOIS-SAVO
VARSINAIS-SUOMI
POHJOIS-POHJANMAA
Pyhäntä
Kalajoki
Muhos
Liminka
Merijärvi
Kempele
Pyhäjoki
Sievi
Raahe
Taivalkoski
Lumijoki
Oulainen
Siikajoki
Tyrnävä
Ii
Pudasjärvi
Haapavesi
Alavieska
Siikalatva
Nivala
Reisjärvi
Kuusamo
Ylivieska
Oulu
Hailuoto
Pyhäjärvi
Haapajärvi
Utajärvi
Vaala
Kärsämäki
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimienpiirissä
Kodin ulkopuolelle sijoitetut
Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä
(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245)
4
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-, 13-17- ja 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä v. 2014
122
71
123
181
76
163
0
0
0
188
0
0
19
73
290
189
163
0
28
150
158
0
0
386
65
672
52
149
178
71
293
94
315
254
596
468
291
183
203
439
217
345
0
0
85
159
291
265
158
147
244
0
623
85
168
290
111
262
221
331
32
977
253
67
169
188
621
848
1378
892
487
312
325
251
361
247
336
0
0
69
130
12
45
121
0
94
412
0
539
352
262
622
633
342
594
346
73
800
1 006
1 070
997
913
546
262
449
1 107
0 500 1000 1500 2000 2500
KOKO MAA
KESKI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJOIS-SAVO
VARSINAIS-SUOMI
POHJOIS-POHJANMAA
Hailuoto
Pyhäntä
Lumijoki
Reisjärvi
Pudasjärvi
Kärsämäki
Kalajoki
Muhos
Merijärvi
Taivalkoski
Pyhäjoki
Tyrnävä
Pyhäjärvi
Raahe
Oulu
Alavieska
Kuusamo
Haapajärvi
Ii
Utajärvi
Nivala
Haapavesi
Siikajoki
Oulainen
Siikalatva
Liminka
Kempele
Vaala
Ylivieska
Sievi
7-12-vuotiaat
13-17-vuotiaat
(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2565, 2566, 2567)
5
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria / 1000 vastaavanikäistä vuonna 2014
249
158
319
326
224
114
28
50
18
90
89
72
186
107
0
33
65
62
36
189
48
13
113
43
55
147
132
239
105
168
42
135
368
308
71
570
973
1062
725
1504
818
260
59
94
126
93
96
118
51
131
254
237
206
248
275
158
306
344
275
350
355
272
288
227
364
312
503
413
205
266
509
942
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
KOKO MAA
KESKI-SUOMI
PIRKANMAA
POHJOIS-SAVO
VARSINAIS-SUOMI
POHJOIS-POHJANMAA
Kuusamo
Haapavesi
Merijärvi
Oulainen
Raahe
Lumijoki
Pyhäjoki
Taivalkoski
Pyhäntä
Haapajärvi
Nivala
Tyrnävä
Pudasjärvi
Siikajoki
Pyhäjärvi
Sievi
Muhos
Ylivieska
Kalajoki
Siikalatva
Oulu
Liminka
Reisjärvi
Ii
Alavieska
Kempele
Hailuoto
Utajärvi
Kärsämäki
Vaala
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,lastenpsykiatria / 1 000 0 - 12-vuotiasta
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,nuorisopsykiatria / 1 000 13 - 17-vuotiasta
(Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2483, 2484)
6
Lapsiperheiden muutosohjelman haasteet
1) palvelurakenteen ongelma sekä johtamisen ja koordinaation vaje
• palveluiden pirstaleisuus, hallinnonalojen rajat, organisaatioiden joustamattomuus, eri ammattilaisten erilaiset työkulttuurit, tiedonkulku) ja
2) lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten välisen kohtaamisen vaje • vuorovaikutuksen vajeet, ammattilaisten osaamisen haasteet, erilaisten
perheiden avuntarpeisiin vastaamattomuus, avun ja tuen hakemisen ja saamisen vaikeudet
varhais- kasvatus Koulu
Lapsi, vanhempi
perhe
Nuoriso työ
Työvoimapalvelut
Perusth- palvelut
Neuvolan ja koulun
th-palvelut
Perheiden kotipalvelut
Lähiverkosto
Järjestöt, palvelun-tuottajat
Seura- kunta
Erikois-sairaanhoi
to
Perhe neuvola
Toimeen tulotuen palvelut
Lasten suojelu
Vanhemman mt- ja päihdepal
velut
Nykyinen
Palvelurakenne
Vapaa-
aika
Koulu Varhais- kasvatus
Lapsi, vanhempi
perhe
Seura- kunta
Neuvolan ja koulun
th-palvelut
Perusth-palvelut
Sis. mt- ja päihdepalvel
ut
Työvoima-palvelut
Nuoriso työ
Perheiden koti-
palvelut
Järjestöt, Vapaa-
ehtoistyö
Sosiaali- palvelut
Taloudellisen tuen palvelut
Somaattinen erikois- sairaanhoi
to
Perhekeskus
Lastensuojelu
Lähiverkosto
Vammais-palvelut
Sähköinen palvelu-tarjotin
Yksityiset palvelun- tuottajat
Sijais- huolto
Sos. huoltolain mukaiset palvelut
Esh, psykiatria erikoisalat
Vaativat erit.
palvelut
Tavoitteena
Kehitys-
ympäristöjä
tukeva
palvelurakenne
Palveluohjaus
LAPE muutoksen suunta
• Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin
• Hajanaisista -> yhteensovitettuihin
• Byrokraattisista tai ”vakioratkaisuista”-> tarpeen mukaisiin
• Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin
• Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen
Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025
• Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee.
• Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet.
Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN
PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
NYKY- TILA
KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT
VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA
NYKY- TILA
KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT
TOIMINTA- KULTTUURI
HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN
SÄHKÖISET PALVELUT
NYKY- TILA
KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT
KEHITTÄ-MISTARPEET JA SISÄLLÖT
NYKY- TILA
Toimenpiteet
Toimenpiteet Toimenpiteet
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ
HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN
Lape- hankekokonaisuus ERITYIS- JA VAATIVIMMAN TASON PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN 1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä
perustason palveluiden kanssa 2. Lastensuojelun kehittäminen
3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen
PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 1. Toimintamalli 2. Osakokonaisuudet -Vanhemmuus/parisuhde -Erotilanteiden tuki -Näyttöön perustuvat työkalut -Maahanmuuttajien matalan kynnyksen palvelut
VAKA JA KOULU HYVINVOINNIN TUKENA -Hyvinvoinnin tukena -Valmistautuminen SOTE uudistuksen tuomiin muutoksiin -Hyvinvoinnin edistäminen ml. yksilö- ja yhteisöllinen opiskelijahuolto
TOIMINTA- KULTTUURI Lapsiystävällinen kunta Lapsivaikutusten arviointi Lapsilähtöinen budjetointi Perheystäväll. työpaikka
HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN
SÄHKÖINEN PALVELUTARJOTIN
HYVINVOINTITIEDOLLA JOHTAMINEN
ERITYINEN
TEHOSTETTU
PERUSPALVELUT
ENNAKOIVA
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ
MAAKUNTA
KAUPUNKI
ALUEET
OMAEHTOINEN
Pärjääjäasiakkaat
Yhteistyöasiakkaat
Tukiasiakkaat
Huolenpito-asiakkaat
Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Lapsi
ja perhe
Lapset puheeksi
Lähiverkosto
Suojaavat tekijät
Pärjäävyys
Toimiva arki
Kaikki palvelut ja
maakunnalliset toimijat
Yhteiset toimintamallit
Erityispalvelut
ja –osaaminen tukemassa
Järjestöt ja seurakunta
Lasten erityispalvel
ut
Perheiden palvelut
Aikuisten erityispalvelut
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Pohjois-Pohjanmaalla
VISIO Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan.
1. Toimintakulttuurin muutos Tavoitteet
• -> Lasten ja perheiden palveluiden johtaminen on sitoutunutta, tietoon ja vaikuttavuuteen sekä yhtenäiseen lapsi- ja perhelähtöiseen toimintakulttuuriin perustuvaa. Palveluohjaus on toimivaa myös sote-maakunnan ja peruskunnan palveluiden välillä.
• -> Perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja arjen tuen ensisijaisesti kasvu- ja kehitysympäristössään onnistuneen palveluohjauksen turvin.
• -> Lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja määrittelevät palvelutarpeensa sekä tuovat kokemuksiaan kehittämistyöhön ja toisille perheille.
2. Perhekeskus-toimintamalli Tavoitteet
• -> Perheet saavat toimivaa arkea ja vanhemmuutta tukevat ja tarvitsemansa palvelut siellä, missä elävät arkeaan - varhaiskasvatus ja koulu ovat oleellinen osa tätä kasvu- ja kehitysympäristöä.
• -> Erityispalvelut ja -osaaminen tukevat perustason palveluita sekä perheiden hyvinvointia joustavalla konsultaatiolla ja etäpalveluin.
• -> Sähköiset palvelut mahdollistavat nopean yhteydenoton ja matalan kynnyksen tiedonhaun.
• -> Perheet saavat arjen ja vanhemmuuden tukeen vahvistusta myös järjestöjen, vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden ja kokemusosaajien kautta.
3. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena - Tavoitteet
• -> Lapset puheeksi –toimintakokonaisuus on juurtunut maakuntaamme ja se tukee varhaiskasvatuksen, koulun ja perheiden yhteistyötä ja arkea, sekä näiden yhteistä kasvu- ja kehitysympäristöjen toimintakulttuurin muutosta.
• -> Perheet osallistuvat yhteiseen arjen tuen ja konkreettisten toimien suunnitteluun sekä päättävät tarvitsemistaan palveluista.
• -> Olemassa olevia näyttöön perustuvia hyviä ennaltaehkäiseviä käytänteitä levitetään maakunnassa toimijoilta toiselle, osaamisverkostojen kautta, sekä hyödyntäen myös kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa osaamista ja kokemusta.
4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen - Tavoitteet • -> Erityispalvelut ja –osaaminen toimivat
joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu.
• -> Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-esh-sosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden.
• -> Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä.
Kansallisesti tuloksia mitataan seuraavilla indikaattoreilla: 1. Lasten/nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut 2. Lasten/nuorten yksinäisyys vähenee 3. Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde 4. Kiusaaminen (varhaiskasvatuksessa ja koulussa) vähenee 5. Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus 6. Koulupudokkuus vähenee /minimoituu (sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa) 7. Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu 8. Lasten kokema väkivalta vähenee 9. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 10. Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät 11. Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa (varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, terveyspalvelut jne.) paranee 12. Vanhempien työstä aiheutuvan kuormituksen kokemus perheessä vähenee, mikä lisää voimavaroja vanhemmuuteen ja työelämään.
lape- hankkeen eteneminen
• Maakunnallinen hakemus jätetty 4.11.
– haettu 2 milj, päätökset joulukuussa
– hankeaika 01/2017- 12/2018
• Muutosagentiksi valittu Tuomo Lukkari
– aloitta 1.12
– tukee muutosohjelman toteuttamista
• Jokaisessa kunnassa oma Lape-tryhmä