Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

30
Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille dos. Rauno Huttunen KEVÄT 2010

description

Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille. dos. Rauno Huttunen KEVÄT 2010. Mitä on argumentaatio. Argumentaatio on sosiaalista toimintaa intellektuaalista toimintaa kielellistä toimintaa - PowerPoint PPT Presentation

Transcript of Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Page 1: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

dos. Rauno HuttunenKEVÄT 2010

Page 2: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Mitä on argumentaatioArgumentaatio on- sosiaalista toimintaa- intellektuaalista toimintaa- kielellistä toimintaa

Siinä on kyse mielipiteiden puolustamisesta tai kiistämisestä. Se koostuu väitteistä, jotka voivat olla puolto- tai vasta-argumentteja. Argumentointi on suunnattu saavuttamaan yleisön tai opponentin hyväksymisen. Argumentoinnin voidaan ajatella koostuvan väitteestä, perustelusta (premissi), tuesta ja varauksesta. Argumentoinnissa yleensä otetaan huomioon kohdeyleisö, diskurssin eli keskustelun laji (poliittinen, oikeudellinen, lääketieteellinen, moraalinen, filosofinen, matemaattinen…), konteksti ja puheen päämäärä (kehottaminen, varottaminen, syyttäminen, ylistys, tieteellinen todistus…).

Page 3: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Mitä on argumentaatio”Väitteen tekijän pitää pystyä esittämään, mitä perusteita hänellä on väitteelleen ja mitä takeita hänellä on sille, että hänen perustelunsa on relevantti hänen tekemänsä väitteen kannalta — ainakin muissa kuin varauksen poissulkemissa tapauksissa.” Seppo Sajama, Oikeudellinen argumentaatio

VÄITE: Kylmällä ilmalla ei kannata mennä uimaan,

PERUSTE: koska silloin voi helposti vilustua

TAE: ja vilustumisen välttäminen on tärkeä ansiomenetyksen välttämiseksi

VARAUKSET: ellei sitten ole niin rikas ettei ansiomenetys tunnu missään tai omaa niin hyvää terveyttä, että ei tarvitse pelätä vilustumista.

Page 4: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Gekkon puhe Oliver Stonen elokuvassa Wall Street

http://www.americanrhetoric.com/mp3clips/newmoviespeeches/moviespeechwallstreet1144.mp3http://www.americanrhetoric.com/mp3clips/newmoviespeeches/moviespeechwallstreet1144.mp3

Page 5: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Gekkon puhe Oliver Stonen elokuvassa Wall Street

The point is, ladies and gentleman, that greed for lack of a better word -- is good.Greed is right.

Greed works.Greed clarifies, cuts through, and captures the essence of the evolutionary spirit.Greed, in all of its forms -- greed for life, for money, for love, knowledge -- has marked the upward surge of mankind.And greed -- you mark my words -- will not only save Teldar Paper, but that other malfunctioning corporation called the USA

Page 6: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Gekkon puhe Oliver Stonen elokuvassa Wall Street

VÄITE: Ahneus on hyvästä.Argumentteja: Ahneus on oikein.

Ahneus toimii.Ahneus pelastaa…

Konteksti: 1980-luvun USAKohdeyleisö: OsakkeenomistajatTaustaoletuksia: Uusliberalistinenihmiskäsitys, raha tuo onnen, ihminen on oman onnensa seppä…

Page 7: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Argumentaatioteorian perusta antiikin retoriikassa

Plato:  [Rhetoric] is the "art of enchanting the soul." (The art of winning the soul by discourse.)

Aristotle: Rhetoric is "the faculty of discovering in any particular case all of the available means of persuasion."

Cicero:  "Rhetoric is one great art comprised of five lesser arts: inventio, dispositio, elocutio, memoria, and pronunciatio."  Rhetoric is "speech designed to persuade."

Quintilian:  "Rhetoric is the art of speaking well" or "...good man speaking well.“

http://www.americanrhetoric.com/rhetoricdefinitions.htm/

Page 8: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELES(Ἀριστοτέλης 384 ekr – 322 ekr)

Puhuja voi vedota

LOGOKSEEN (järkiperusteet)

ETHOKSEEN (uskottavuuteen, henkeen)

tai

PATHOKSEEN (tunteisiin)

Page 9: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELES(Ἀριστοτέλης 384 ekr – 322 ekr)

Logiikka eli analytiikka oli Aristoteleelle oppi todistamisesta ja päättelemisestä. Ja päättelyssä käytetään arvostelmia, jotka voivat olla tosia tai epätosia. Arvostelmissa subjekti yhdistetään predikaattiin tai erotetaan subjekti predikaatista (Huom! Kyseessä eivät ole kieliopilliset subjekti ja predikaatti):

”Kissalla on pitkät kynnet”

SUBJEKTI KOPULA PREDIKAATTI

Page 10: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELES(Ἀριστοτέλης 384 ekr – 322 ekr)

Tietäminen esiintyy arvostelmissa, muttei kaikissa vaan ainoastaan tosissa eli ARGUMENTOIDUISSA arvostelmissa. Oppia perustelemisesta eli päättelystä Aristoteles kutsuu syllogismiksi. Päätelmä on puhetta tai ajatusta, jossa tietyin edellytyksin johdetaan jotain uutta. On olemassa päätelmiä, joissa on vai yksi premissi eli argumentti:

premissi: Kaikki kissat ovat karvaisia olioita.

johtopäätös: Jotkut karvaiset oliot ovat kissoja.

Page 11: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELES(Ἀριστοτέλης 384 ekr – 322 ekr)

Sitten on kaksi premissiä sisältäviä päätelmiä, joissa on kolme termiä.

premissi I: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.

premissi II: Sokrates on ihminen.

johtopäätös: Sokrates on kuolevainen.

Page 12: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELES(Ἀριστοτέλης 384 ekr – 322 ekr)

Päätelmät muodostavat yleensä pitkiä ketjuja, joissa toisen päätelmän johtopäätöstä käytetään seuraavan premissinä. Mutta premissejä ei voi loputtomiin perustella toisilla päätelmillä, vaan jossain vaiheessa premisseille löytyy kiinteä alkua. Tällaisia alkupremissejä ovat sekä välittömään kokemukseen perustuvat lauseet ja tieteen aksioomat eli perusperiaatteet, jotka perustuvat järkeen. Kun alkupremissinä on välitön kokemus, silloin kysymyksessä on induktiivinen päättely. Siinä johdetaan yksilöllisestä yleinen. Kun alkupremissinä on yleisesti hyväksytty yleinen lause ("Ihmiset ovat kuolevaisia") ja sen perusteella väitetään jotain yksityisoliosta, on kyseessä deduktio. Aristoteleen mielestä induktiivinen päätelmä on välttämättömästi tosi silloin, kun se ottaa huomioon kaikki yksityistapaukset. Esimerkiksi johtopäätös "Kaikki miehet ovat kauniita", on tosi kun premisseinä on lueteltu nimeltä kaikki miehet ja väitetty niiden olevan kauniita.

Page 13: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ARISTOTELESPäätelmien muodollista pätevyyttä Aristoteles arvioi a) ristiriidan lain ja b) kolmannen poissulkemisen lain perusteella:a) Lause "Jumala on kaikkivaltias ja ei ole kaikkivaltias" on epätosi.b) Kahdesta lauseesta "Jumala on kaikkivaltias" ja "Jumala ei ole kaikkivaltias" vain toinen on tosi.Myöhemmin näitä täydennettiin identiteetin lailla (A=A), joka otettiin Aristoteleen Metafysiikan VII kirjasta. Päätelmien yhteydessä ko. laki tarkoittaa vain, että ei saa käyttää samaa käsitettä eri merkityksessä. Petri Ylikoski käyttää seuraavaa esimerkkiä:”Kaikilla laeilla on säätäjänsä, joten myös luonnonlaeilla on säätäjänsä”.

Page 14: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

VirhepäätelmätPäätelmiä voidaan pitää virheellisinä, jos niissä rikotaan edellisessä diassa mainittuja kolmea muodollisesti pätevän päättelyn periaatetta. Näin päätelmä on muodollisesti virheellinen jos joku premisseistä rikkoo ristiriidan lain, identiteetin lain tai premissit keskenään rikkovat kolmannen poissulkevan lain. Kuitenkin tavan takaa tieteellisessä kirjoituksissa käytetään samaa käsitettä useassa eri merkityksessä ja joissakin esim. luonnontieteellisissä teorioissa tarkoituksella rikotaan kolmannen poissulkevaa lakia (de Broglien aalto-aine-synteesi).

Page 15: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

VirhepäätelmätNiinikään Aristoteleen työt toimivat virhepäätelmäteorian perustana. Kattavaa luetteloa virhepäätelmistä ei ole. Niitä tulee lisää ja toisaalta entisiä kyseenalaistetaan. Virhepäätelmät eivät välttämättä päde kaikilla tieteenaloilla. Kvanttifysiikassa saatetaan tehdä deduktioita, jotka täyttävät jonkun formaalin virhepäätelmän kriteerit. Ihmistieteissä virhepäätelmäteoria kannattaa ottaa vakavasti muttei dogmaattisesti.

Page 16: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

VirhepäätelmätVirhepäätelmät voidaan jakaa formaaleihin ja informaaleihin (muodollisiin ja ei-muodollisiin). Muodollisten virhepäätelmien perustan muodostaa aristoteelisten kolmen päätelmien muodollista pätevyyttä koskevien periaatteiden loukkaaminen. Sittemmin niitä on keksitty monta lisää. Seuraavassa keskitytään informaaleihin virhepäätelmiin, koska ne ovat kasvatustieteiden kannalta merkittävimpiä. Annetaan kuitenkin yksi esimerkki formaalista virhepäätelmästä.

Page 17: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Formaali virhepäätelmäpremissi: Kun käyttää pieniä kenkiä, niin jalkoja särkee.

premissi: Sokrateen jalkoja särki.

=======================================

Sokrates käytti pieniä kenkiä

Tämä ei ole muodollisesti pätevä päättely, koska seuraava kaava ei ole muodollisesti pätevää päättelyä:

P => Q

Q

------

P

Page 18: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Formaalisesti pätevä päätelmäpremissi: Kun käyttää pieniä kenkiä, niin jalkoja särkee.

premissi: Sokrates käytti pieniä kenkiä=======================================

Sokrateen jalkoja särki.

P => Q Tämä sen sijaan on formaalisti pätevä päätelmä, koska

P se edustaa keskiajalla nimettyä päätelmän muotoa

--------- modus ponens

Q

P => Q Ja sen pari modus tolles edustaa myös pätevää päättelyä.

ei-Q-----------ei-P

Page 19: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

INFORMAALEJA VIRHEPÄÄTELMIÄ

”Asia on näin, koska sanon niin!”

Page 20: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

argumentum ad baculum eli voimaan vetoaminen

Tässä argumentoija epäeettisesti käyttää voimaa (uhkailua tai lahjontaa) tavalla tai toisella argumenttinsa vahvikkeena. Esimerkiksi opettaja voisi sanoa näin ja tällaisenaan se edustaisi indoktrinaatiota:

”Sinun kannattaa uskoa konstruktivistiseen oppimisteoriaan tällä kurssilla, koska muutoin et tule saamaan kovin hyvää arvosanaa.”

Page 21: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

dicto simpliciter ad dictum secundum quid eli virheellinen poikkeustapauksen ehdoton kielto

Esimerkiksi konventionaalisella moraalisen päättelyn tasolla olevat lapset ottavat säännöt ehdottomina ilman poikkeuksia:

”Jos kerta on sovittu, että karkkipäivä on lauantai, minkään asian ei pidä estää tätä.”

Page 22: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

dicto secundum quid ad dictum simpliciter eli

virheellinen yleistys yksityistapauksesta

Tämä on edellisen vastakohta ja niinikään edustaa eräänlaista lapsenomaista päättelyä. Näistä kummastikin käytetään nimistystä Dicto simpliciter -virhepäätelmät:

”Sellon kauppakeskuksen murhaaja oli syntyperältään ulkomaalainen. Siksi pitää kaikkiin ulkomaalaisiin suhtautua epäluuloisesti ja pienemmästäkin rikkeestä palauttaa ne synnyinmaahansa.”

Page 23: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

ignoratio elenchi eli irrelevantti tai asiaton

johtopäätös

Tämä virhepäätelmä liittyy siihen, että premissit eivät ole relevantteja eli merkityksellisiä tehtyyn johtopäätökseen nähden. Ne voisivat olla hyviä perusteita toiselle johtopäätökselle. Tähän viitaten Kaakkuri-Knuuttila puhuu premissien ja johtopäätöksien huonosta linkityksestä. Ajankohtainen esimerkki voisi olla vaikka seuraava:

”Pienten lapset tarvitsevat vanhempiensa täyden huomion. Siksi kansanedustaja Paula Lehtomäen ei tule pyrkiä puolueensa puheenjohtajaksi.”

Page 24: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Tunteisiin vetoamisen virhepäätelmät

Jo Aristoteles korosti tunteisiin vetoamista retoriikassaan, mutta tieteellisessä keskustelussa pitää vedota vain logokseen. Pääsääntöisesti tieteellisessä keskustelussa ei nykyäänkään saa vedota tunteisiin, mutta moraalista keskustellessa sen välttäminen voi olla vaikeaa. Tunteisiin vetoamisen virhepäätelmät voidaan jakaa alaluokkiin sen perusteella vedotaanko kateuteen (Argumentum ad Invidiam), pelkoon (Argumentum ad Metum), vihaan (argumentum ad Odium), sääliin (Argumentum ad Misericordiam) vai ylpeyteen (Argumentum ad Superbiam).

Page 25: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

argumentum ad populum eli yleiseen mielipiteeseen vetoaminen

Pääsääntöisesti tieteellisessä keskustelussa ei voida vedota yleiseen mielipiteeseen. Yleinen mielipide ei monestikaan kestä tieteellistä tarkastelua. Tosin tieteellisessä keskustelussa on oma tieteellinen ”yleisyys” eli tieteessä yleisesti hyväksytty käsitys, johon monesti vedotaan.

Page 26: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

argumentum ad verecundiameli väärään auktoriteettiin vetoaminen

Julkisuudessa monesti kysytään urheilijoilta ja taiteilijoilta poliittisia näkemyksiä. Joku saattaa vedota tällaiseen tukeen. Näin hän syyllistyy väärään auktoriteettiin vetoamiseen. Akateemisessa maailmassa joku syyllistyisi tähän, jos hän esimerkiksi puolustaisi PISA-tutkimuksen pätevyyttä vetoamalla biologian professorin käsitykseen asiasta. Tavan takaa tieteellisessä kirjallisuudessa vedotaan asiantuntijan auktoriteettiin, mutta kirjoittajan täytyy varmistaa asiantuntijan pätevyysalan ja väitteen alan välinen revelanssi (asianmukaisuussuhde).

Page 27: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Argumentum ad hominem eli henkilöön vetoamien

Tässä virhepäätelmässä väitettä oikeutetaan tai kumotaan vetoamalla esittäjän persoonaan:

”Makarenkovin yhteisökasvatuksen teoria on väärä, koska Makarenkov oli tyhmä kommunisti.”

Tämän muunnelma on ad hominem tu quoque –argumentti, jossa kyseenalaistetaan väite, koska se on ristiriidassa esittäjän muiden näkemysten tai toiminnan kanssa:

”Isä on väärässä tupakoinnin haittojen suhteen, koska

hän polttaa itsekin tupakkaa.”

Page 28: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Argumentum ad ignorantiam eli todistustaakan siirtäminen opponentille

Tässä virhepäätelmässä väitteen esittäjä ei anna mitään perusteita väitteelleen, vaan sanoo, että vastakkaiselta kannalta puuttuu todistusaineisto. Näin negatiivisen todistusaineiston puute luetaan oman kannan tueksi:

”Koska ei ole esitetty todisteita yksisarvisten olemassaolon kieltämiseksi, yksi sarvisia on olemassa.”

Page 29: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Petitio principii eli kehäpäätelmä

Kehäpäätelmässä johtopäätös ei juuri eroa premissistä tai pitkä päättely ketju päättyy johtopäätöksenään alkupremissiin. Jos esimerkiksi Jumalan olemassaoloa perustellaan Jumalan olemassaololla, ollaan periaatteessa syyllistytty kehäpäätelmään. Teologiassa kuitenkin ns. causa sui –argumentti perustuu juuri tähän eli Jumala on itsensä olemassaolon syy. Selkeitä kehäpäätelmiä tulee tieteellisessä argumentoinnissa välttää, mutta niitä kuitenkin paljon esiintyy.

Page 30: Argumentaatioteorian perusteet kasvatustieteilijöille

Lähteet:

AmericanRhetoric.com 2010. Scholarly Definitions of Rhetoric. Internet:

http://www.americanrhetoric.com/rhetoricdefinitions.htm

van Eemeren, F., Grootendorst, R. & Kruiger, T. 1987. Handbook of Argumentation Theory. Dordrect:Foris.

Kaakkuri-Knuuttila, M. (toim.) 2004. Argumentti ja kritiikki. Helsinki: Gaudeamus

Aristoteles 1997. Retoriikka ja Runousoppi. Helsinki: Gaudeamus

Aristoteles 1994. Kategoriat, Tulkinnasta, Ensimmäinen analytiikka ja Toinen analytiikka. Helsinki: Gaudeamus.

Aristoteles 2002. Topiikka ja Sofistiset kumoamiset. Helsinki: Gaudeamus.

Sajama, S. 2003. Oikeudellinen argumentaatio. Internet:

http://www.joensuu.fi/oikeustieteet/filo/ARGU-OIK.pdf