1ANALOGI 2/2007

ANALOGIOrtodoksinen seurakuntalehti

22007

Isä Markuksenresepti:

www.ort.fi/analogi

TAMPEREEN, TURUN, HÄMEENLINNAN, LAPPEENRANNAN, HAMINAN JA KOTKAN ORTODOKSISET SEURAKUNNAT 5.4.2007

“Ylösnousemuksenortodoksinenruoka”

LIItä LAPPEENRANTA 44–45

HAMINA 46–47KOTKA 48–49

TAMPERE 36–39TURKU 40–41HÄMEENLINNA 42–43

Jumalanpalvelus- ja toimintasivut

LLänsi

“Ylösnousemuksenortodoksinenruoka”sivut 4-7

2 ANALOGI 2/2007

KirkkokalenteriRadio/ TV

8. vuosikerta2 • 2007

▲

SEURAAVA ANALOGI 3/07 ILMESTYY 1. kesäkuuta. Siihen tuleva aineisto onjätettävä viimeistään perjantaina 27. huhtikuuta.

VAKIOPALSTAT

sisällys:

2

HUHTIKUUTO 5.4. suuri torstaiPE 6.4. suuri perjantaiRADIO, Kristuksen hautauspalvelus,klo 18.00-19.00, Tampere, PyhänAleksanteri Nevskin ja pyhänNikolaoksen kirkkoLA 7.4. suuri lauantaiSU 8.4. Herran pääsiäinen, Kristuksenylösnouseminen, pääsiäispäiväLA-SU 7.-8.4. RADIO/TV, pääsiäisyönaamupalvelus ja liturgia klo 23.55-03.30,Helsinki, Uspenskin katedraali

PÄÄSIÄISVIIKKO 8.-14.4.KE 11.4. RADIO, aamuhartaus, Joensuunpiispa Arseni, KuopioPE 13.4. RADIO, aamuhartaus, Joensuunpiispa Arseni, Kuopio

SU 15.4. apostoli Tuomaan sunnuntaiTI 17.4. RADIO, iltahartaus, kirkkoherraOlavi Merras, LahtiLA 21.4. RADIO, aamuhartaus, rovastiTeppo Siili, SaukkolaSU 22.4. mirhantuojien sunnuntaiRADIO, liturgia klo 11-12, Hämeenlinna,Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhänJohannes Krysostomoksen kirkkoSU 29.4. halvatun sunnuntai

TOUKOKUUSU 6.5. samarialaisen naisen sunnuntaiRADIO, liturgia klo 11-12, Kotka, PyhänNikolaoksen kirkkoLA 12.5. RADIO, aamuhartaus, kirkkoherraVeikko Purmonen, HelsinkiSU 13.5. sokeana syntyneen sunnuntaiTI 15.5. RADIO, iltahartaus, TM AnneliPietarinen, JoensuuTO 17.5. Herran taivaaseen astuminen,helatorstaiSU 20.5. pyhien isien sunnuntaiRADIO, liturgia klo 11-12, Mikkeli,Ylienkeli Mikaelin kirkkoSU 27.5. Pyhän Kolminaisuuden päivä,helluntaiMA 28.5. Pyhän Hengen päivä

KESÄKUULA 2.6. RADIO, aamuhartaus, isäSergius Colliander, Helsinki

SU 3.6. kaikkien pyhien sunnuntaiRADIO, liturgia klo 11-12, Oulu, PyhänKolminaisuuden katedraali

Lappeenrannan lasten askartelukerho “Suk-kelat sormet” valmisti pääsiäiseksi helmien-keleitä ohjaajansa Kirsi Rovion johdolla.

Sukk

elat

so

rmet

TÄMÄN LEHDEN ON SINULLE TILANNUT OMA SEURAKUNTASI.

▲

HENKILÖKUVA4-7 Aitoa ortodoksista ruokaa. Isä Markus Aroman haastattelu.

Kari M. Räntilä

HENGELLISTÄ OPETUSTA8-9 Suurin rakkaus. Isä Markus Petsalo

OPETUSTA EETTISISTÄ KYSYMYKSISTÄ11 Ylösnousemuksen etiikkaa. Isä John Meyendorff

HISTORIAA12-13 Kotkan kirkko 205 vuotta. Isä Aarne Ylä-Jussila24 Piilossa vanhan Rauman sydämessä. Liisa Räsänen

POHDINTAA KIRJAN ÄÄRELLÄ14-15 Kristus tekee meidät eläviksi. Esko Nikander

KIRKON UUDESTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ16-17 Onnistunut parannus. Yrjö Korhonen18 Vastine Korhoselle. Heikki Hartikainen

KUOROLAISENA SEURAKUNNASSA22 Palvelutehtävänä kirkossa laulaminen. Eija Salminen

ANALOGI HAASTATTELEE23 Aitous on tärkeintä. Isä Gaius Sahlbergin haastattelu.

Kari M. Räntilä

SEURAKUNTIEN TAPAHTUMIA25 PORI / Barabbas ja Juudas Iskariot. Simo Ojanen25 IMATRA / Pyhyyden kosketus – ajatuksia ikonimaalareille.

Liisa Tynkkynen26 LAPPEENRANTA / Pyhäiset pyyhkeet. Kirsi Rovio27 LAPPEENRANTA / Valamon ystävät peittotalkoissa.

Eila Hämeen-Anttila27-28 IMATRA / Pyhiinvaeltajavaihtoa. Isä Timo Tynkkynen28 IMATRA / Kuinka juhla rakentuu. Isä Timo Tynkkynen29 LAPPEENRANTA / Jumalanpalvelus ja nykyaikainen elämä.

Galina Kedrova (venäjäksi)30 KOTKA / Kaakonkulmalla seurakuntien yhteistyötä.

Isä Veikko Lisitsin30-31 KOTKA / Kotkan moniääninen kirkkokuoro

Katarine Lehtomäki31-32 KOTKA / Syntynyt sakset kädessä. Leena Karjalainen32-33 KOUVOLA / Etsijän taival. Irmeli Lasarenko33 KOUVOLA / Jännitystä Kouvolan teatterikerhossa.

Anna-Kaisa Miinalainen34 KOUVOLA / Ikoneista iloa ja voimaa.50-52 KOUVOLA / Sypressin vuosikymmen. Kari M. Räntilä

3 Pääkirjoitus / Kari M. RäntiläAjassa liikkuu / isä Markku Toivanen

7 Metropoliitalta / Ambrosius

10 Korvakuulolta / Timo Ruottinen

19 Luostaripalsta / äiti Kristoduli

20-21 Lapset ja nuoret / Leena Lomu

35 Nähtyämme Kristuksenylösnousemisen / isä ViktorMaksimovski (venäjäksi)

SEURAKUNTIEN TOIMINTA

LÄNSI

36-39 TAMPERE Pori40-41 TURKU Rauma42-43 HÄMEENLINNA

ITÄ

44-45 LAPPEENRANTA Imatra46-47 HAMINA Kouvola48-49 KOTKA Loviisa

3ANALOGI 2/2007

Juhlaikoni

Liturginen kielemme luouskomme rajat

www.ort.fi/analogi 5. HUHTIKUUTA 2007

Kari M. Räntilä

Ajassa liikkuu

ANALOGI

3

Julkaisija:Tampereen, Turun, Hämeenlinnan,

Lappeenrannan, Haminan ja Kotkanortodoksiset seurakunnat

Kustantaja:Suomen Kirkko-Mediat Oy

Kahdeksas vuosikerta,painosmäärä 7900 kpl.

Päätoimittaja:Kari M. Räntilä, puh. 040 550 6272

Toimittaja:Leena Lomu, puh 040 707 6715

Graafikko:Heikki O. Jokinen, puh. 050 524 6007

ho.jokinen@kolumbus.fiToimitus:

Rautatienkatu 52 E, 13210 HämeenlinnaSähköposti:

analogi.toimitus@pp.inet.fiTilaaminen ja osoitteenmuutokset:

Tampereen kirkkoherranvirasto,Suvantokatu 10 A, 33100 Tampere

Puh. (03) 3141 2700 (ti–pe klo 9–13)Julkaisuneuvosto:

Kirkkoherra Markku Toivanen (pj.), kirkkoherraLeo Huurinainen (vpj.), kirkkoherra Markus

Aroma, vs. kirkkoherra Ion Durac, kirkkoherraVeikko Lisitsin, kirkkoherra Markus Petsalo, isäGaius Sahlberg, Marita Jouhki-Inkinen, MikkoJunes, Leena Karjalainen, Leena Lomu, EevaManni, Marita Nieminen ja Johan Nyman.

Tilaushinta 18 euroa/vuosiLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa

Ilmoitushinnat (sis. alv):1/1 sivua 500 e, 1/2 sivua 380 e1/4 sivua 200 e, 1/8 sivua 100 e,

1/16 sivua 80 eIlmoitukset toimituksen osoitteella.

Tilinumero 800018-291602.

Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo 2007.ISSN 1458-9257

Isä Markku Toivanen

Eräässä aikakauslehdessä ja Yleisradiossa kysyttiin, mikä on suomen kielen kaunein sana.Tuli monia ehdotuksia. Ehkä on tyypillistä ajallemme se, että kysyttiin juuri kauneinta sanaa. Kau-

neus on sopivan kevyt luokitteluperuste, niin että kenenkään ei tarvitse ottaa asiaa kovin syvällisesti.Kielen käyttäminen ja sanojen valinta kertovat kuitenkin myös sanojen takana olevasta merkitystenmaailmasta, ajattelusta ja arvoista.

Itse kysyisin, mikä on tärkein sana ja vastaisin kysymykseeni: sovinto. Sovinto on esteettisestiensiluokkainen mutta samalla merkitystensä kannalta tärkein sana. Kristitylle kilvoittelijalle elämäon sovinnon työstämistä. Koko elämän aika on meille tarjottu mahdollisuus päästä sovintoon itsem-me kanssa, lähimmäisemme kanssa, Jumalan kanssa. Sovinto on sana, joka maistuu pääsiäiseltä!

HERRAN YLÖSNOUSEMUSPääsiäinen

"Minä tiedän, että te etsitteristiinnaulittua Jeesusta.Ei hän ole täällä, hän on

noussut kuolleista, niin kuinhän itse sanoi."

Matt. 28:5-6

Vanhassa ja osin vaikeaselkoisessa kirkollisessa kielessämme on oma viehätyk-sensä. Siitä saa luontaisesti vaikutelman, että olemme tekemisissä monisyistenjumalallisten salaisuuksien kanssa. Vaikka teologisesti tämä on monesti totta,

on sen kääntöpuolena toisinaan kyse keskeneräiseksi jääneestä käännöskielestä.Vaikea kieli ruokkii salaisuuksien syntymistä. Sen vuoksi aito-ortodoksista ja opilli-sesti latautunutta puheenparttamme on – salaisuuksia kunnioittaen – aika ajoin päi-vitettävä.

Varhaisen ortodoksisen kirkon ensimmäinen Raamattu oli Egyptin Aleksandrianjuutalaisten tekemä Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, jota kutsutaanSeptuagintaksi. Tämä teksti on Uuden testamentin kirjoitusten ohella myös omankirkkomme uskonnollisen ja teologisen ajattelun taustalla. Silti tähän asti kaikki Raa-matun Vanhan testamentin suomennok-set on tehty pääosin vanhasta hepreas-ta, vaikka kirkkona olemme uskonnolli-sessa ajattelussamme ja kielessämme si-dottuja vanhaan kreikankieliseen Raa-mattuun ja sen mielikuvamaailmaan. Siksion tärkeää, että meilläkin on joskus sel-lainen suomeksi saatavilla.

Kirkossamme on jo muutaman vuo-den ollut vireillä liturgisten tekstienuudistaminen. Ensimmäisenä on

nyt valmistumassa psalmien uusi suomennos Septuagintan sanamuotojen mukaan.Teksti on luettavissa verkosta kirkkomme pääsivulta. Tekstiin voi vielä toistaiseksi an-taa palautetta. Jos teksti poikkeaa totutusta, se johtuu usein siitä, että kreikaksi alunperin käännettäessä kääntäjä ei aina ymmärtänyt heprealaista tekstiä, tai ehkä siitä-kin, että hänen käyttämänsä heprealainen käsikirjoitus poikkeaa siitä tekstimuodos-ta, johon olemme suomennoksissakin tottuneet.

Psalmien uuteen suomennokseen nojaa myös jokaisessa vigi-liapalveluksessamme kuultavan uuden vigiliakirjan teksti. Vigilia-kirja on tarkoitus saada valmiiksi kolmen vuoden kuluessa. Ennenvirallista hyväksymistään teksti tulee koekäyttöön seurakunnissam-me.

Kirkollisen kielemme uudistamisessa on kyse siitä, ettäuudet sukupolvet puhuvat vuosien saatossa muut-tuvaa ja uusia ratkaisuja etsivää kieltä. Uskon salai-

suuksien ymmärtäminen ja toisaalta puheen ja sano-jen inflaatio liittyvät siihen, minkälaisia merkityksiä mekirkkona annamme virallisille sanoillemme. Vaikka uu-sille sukupolville tulee opettaa vanhan puheenparrenmerkityksiä, on kieli kuitenkin se väline, jonka avullaortodoksinen perintö vain voi aidosti siirtyä seuraa-ville sukupolville. Kielemme rajat ovat myös ajatte-lumme ja uskonnollisen tunteemme rajat.

Uskon salaisuuksienymmärtäminen ja puheenja sanojen inflaatio liittyvätsiihen, minkälaisia merkityk-siä me kirkkona annammevirallisille sanoillemme.

4 ANALOGI 2/2007

Hämeenlinnan kirkkoherra, isä Markus Aroma on armoitetturuoanlaittaja. Hänelle kaikki ruoka on ortodoksista, kun senautitaan ilolla ja Jumalaa kiittäen.

Isä Markus valmistaamieluiten aasialaisia ruo-kia. Niiden mestarina hänkokoaa yhteen ystäviä jatuttavia nauttimaan hyvääruokaa ja maistuvia viinejä.Yhteisen aterian jakami-nen luo yhteyden erilais-ten ihmisten välille. Pappi-na hän myös tietää, ettäerityisellä tavalla eukaristiaon tällainen yhteyttäluova ateria.

ortodoksistaruokaa

4 ANALOGI 2/2007

AITOA

5ANALOGI 2/2007

➤

Isä Markus näkee kirkollisten pääsiäisruokiensaavan alkunsa juutalai-

sesta pääsiäisperinteestä.Kirkolliseen ruokakulttuu-riin sieltä tulee ainakin pää-siäislammas. Suomessapääsiäiseksi valmistettulammas on kuitenkin nuoriilmiö, muutoin kyllä syksyi-sin teurastuskaudella lam-

masta on maataloissa syöty.Hän arveleekin, ettei lam-masta ole oikein osattukäyttää.

Taustaa jojuutalaisuudestaPääsiäisen ruokien juutalai-nen tausta näkyy jumalan-palvelusteksteistä. Ensim-mäisessä ylösnousemuspal-veluksessa sanotaan, että”Kristus on uusi pääsiäiska-ritsa”. Vanhoissa ortodoksi-sissa maissa, esimerkiksiKreikassa, lammas onkinaina kuulunut pääsiäiseen.Lammas grillataan pääsiäis-päivänä agape-ehtoopalve-

kus korostaa.– Ruoka on elämän sy-

vimpiä symboleja ja lahjoja.Se liittyy olennaisesti elä-män juhlaan eri tilanteissa,niin pääsiäisenä kuin kaik-kina suurina juhlinakin,myös ihmiselämän eri vai-heisiin. Me tulemme samas-ta elämästä osallisiksi sa-man ruoan nauttimisenkautta. Samaan tapaan eh-toollisessakin on syvimmil-tään tästä kysymys.

Voidaan myös ajatella,että juhlaperinteeseemmekuuluu aidosti jotakin hen-gellistä. Tähän viitaten isäMarkus siteeraa Luukkaan

evankeliumin kohtaa (12:-37): ”Autuaita ne palvelijat,jotka heidän herransa pala-tessaan tapaa valvomasta!Totisesti: hän vyöttäytyy,kutsuu heidät pöytään ja jääitse palvelemaan heitä.”

– Englantilainen tekstisanoo hauskasti, että hän”panee esiliinan päälle jakokkaaminen alkaa!”

Illaton hääjuhlaPappina isä Markus kokeevoimakkaasti, että juhla-aterialla on kristillisessä pe-rinteessä erityinen lopun-ajallinen merkitys.

– Juhla-ateriat ovatikään kuin heijastusta illat-tomasta hääjuhlasta, johonKristus meidät kokoaa päi-vien lopulla. Tässäkin koh-dassa ateriateema tuleeesiin hyvin selvästi. Ilmes-tyskirjassa tätä kutsutaanKaritsan hääateriaksi. Lop-pujen lopuksi jokainen eu-karistia on jo heijastusta Ka-ritsan hääateriasta tässä janyt, mutta ei kuitenkaan

pääsiäismunat on upotettu.Makeat herkut ovatkin ve-näläistä perua. Suomessameillä yhdistyy tässä kaksierilaista ortodoksista perin-nettä.

Isä Markus kertoo, ettävenäläisessä perinteessä eisyödä vain lammasta. Kunpaasto päättyy, silloin syö-dään kaikenlaista lihaa jajuodaan vodkaa.

– Muistan opiskeluajoil-tani Bostonista eräänkinpääsiäisyön. Silloin ylös-nousemusta ja paaston lop-pumista juhlittiin niin, ettäukot olivat jo aivan änky-rässä pöydän alla, kun pää-siäisyön palvelus loppui.Ylösnousemusjuhla muut-tui heille konkreettiseksi,kun he aamulla kömpivätesiin pöydän alta! Kreikassaei mennä niin äärimmäisyy-destä toiseen kuin slaavilai-sessa perinteessä.

Elämän symboliJoka tapauksessa hyvä ruo-ka kuuluu juhlaan, isä Mar-K

uva

t K

ari M

. Rän

tilä

luksen jälkeen ulkona. Sekanssa tarjotaan yleensä pa-rasta viiniä ja salaattia, feta-juustoa ja oliiveja. Mukaankutsutaan myös vierasmaa-laisia syömään. Kun Krei-kassa tullaan pääsiäisyönpalveluksesta, jonka lopus-sa on saatu punaiset pääsi-äismunat kotiin vietäväksi,odottaa kotona lampaan si-sälmyksistä valmistettu ha-pan keitto.

– Sisälmyskeitossa nä-kyy vielä vanhaa juutalaistapääsiäisen perintöä. Silloin-han juutalaiset syövät kitke-riä yrttejä Egyptin orjuudenmuistoksi. Kreikassa tarjoil-laan vastaavasti lampaan si-sälmyksistä tehtyä keittoa,joka on maustettu sitruunal-la ja on hyvin hapanta. Se eiole mitään suurta herkkua!Sitten on juustoa, kananmu-naa ja viiniä. Juuri muuta eisiellä yöllä syödä. Mitäänmakeita herkkuja ei Krei-kassa silloin tarjota, paitsiehkä erityinen koristeelli-nen pääsiäisleipä, johon

Jatkuu sivulla 7

ANALOGI 2/2007

Ruoka on elämänsyvimpiä symbolejaja lahjoja. Se liittyyolennaisesti elämänjuhlaan eri tilanteis-sa, niin pääsiäisenäkuin kaikkina suuri-na juhlinakin, myösihmiselämän erivaiheisiin

6 ANALOGI 2/2007

PääsiäisensuuriJUHLA-ATERIAisä Markuksentapaan

2,5 kg lammasta3-4 isoa sipulia400 g tölkki italialaista tomaatti-murskaa1 dl hyvää oliiviöljyänoin 1tl chilijauhetta1tl curryjauhetta1,5 tl mustapippurirouhetta5-7 valkosipulinkynttä puristettunasuolaa/yrttisuolaa

Metodi 1● Leikkaa lammas suupalan kokoi-siksi suikaleiksi.● Leikkaa sipuli renkaiksi ja lisääyhdessä muiden ainesten kanssalampaan päälle.● Paista aluksi 200 C noin 30 mi-nuuttia ja sitten 100-125 C uunissa2-3 tuntia, kunnes liha on todellakypsää ja mureaa.● Anna jäähtyä ja “tekeytyä” seu-raavaan päivään viileässä.Lämmitä tarvittava määrä mikrossa,uunissa tai pannulla.

Metodi 2● Leikkaa lammas suupalan kokoi-siksi suikaleiksi.● Hakkaa sipulit silpuksi ja sekoitayhdessä muiden ainesten kanssa te-hosekoittimessa ja kaada lammas-suikaleiden päälle ja sekoita hyvin.● Anna maustua viileässä seuraa-vaan päivään ja paista sitten, kutenmetodi 1:ssä on kerrottu.

Välimeren lammas(10-12 hengelle)

Tofu-vadelmavaahto(yksi annos)

1/4 pakettia pehmeää tofua (kokopakkaus noin 270-300 g)1,5 dl kotimaisia pakastevadelmiasulatettuna40 g sokeria tai maun mukaan kein-omakeutusjauhettajoitakin vadelmia ja sitruunamelis-salehtiä koristeeksi

(Jos haluat tehdä vielä herkullisem-man version, voit lisätä em. seok-seen vaahtoutuvaa vaniljakastiket-ta tai kermaa vaahdoksi vatkattunasekä 1-2 rkl marjalikööriä.)

1. Sekoita tofu, vadelmat ja sokeri (jamarjalikööri) tehosekoittimessakuohkeaksi.2. Lisää kerma- tai vaniljakastike-vaahto seokseen (mikäli haluat)3. Kaada pieneen tarjoilukulhoon jakoristele vadelmilla ja sitruuname-lissan lehdillä.4. Jälkiruoan maku paranee entises-tään, jos se saa tekeytyä noin 30 mi-nuuttia viileässä.

Terveydeksi, ystävät!

2 isoa roomansalaattia(voi tehdä myös kiinankaalista)2 rkl öljyä2 valkosipulinkynttä murskattuna2 tl kuivaa sherryä tai muutakuivaa viiniä1 tl suolaa0,5 tl sokeria2 rkl osterikastiketta taihyvää soijakastiketta

Metodi 1● Pilko roomansalaatti noin 5 cm:npaloiksi.

● Kuumenna öljy pannussa ja lisäävalkosipuli, sherry, suola, sokeri jasitten salaattipalat.● Peitä pannu tai wokki kannellaja keitä 1 minuutti (ei yhtään enem-pää!)● Nosta salaattipalat tarjoiluvadil-le ja kaada osterikastike palojenpäälle.

Metodi 2● Keitä wokissa tai isossa kattilas-sa vesi ja laita salaattipalat kiehu-vaan veteen 1 minuutiksi (ei enem-pää!)● Kaada keitetyt salaatinpalat sii-vilään ja jäähdytä ne nopeasti juok-sevan veden alla.● Kuullota valkosipulimurska pie-nessä kattilassa öljytilkassa ja lisääkaikki muut kastikeainekset siihen.● Kiehauta kerran ja kaada sittentarjoiluvadilla olevien salaatinpalo-jen päälle.Tarjoile heti.

Paistettua roomansalaattia osterikastikkeen kera(4-6 hengelle)

Tofua talon tapaan(4 hengelle))

400-500 g kiinteää tofuapieni tölkki herkkusieniviipaleita1 vihreä paprika50 g pieneksi pilkottua porsaanlihaa1-2 rkl hyvää soijakastiketta3-4 valkosipulinkynttä murskattuna3-4 rkl (tai enemmän) makeaathaimaalaista chilikastikettapieni ripaus chilijauhetta(vähän teelusíkan kärjessä)0,5-1 tl aromisuolaa (voi jättää pois)1/3 tl jauhettua mustaapippuria1,5 tl maissijauhoa (vesitilkkaansekoitettuna)1,5 dl kanalientä (kuutiostavalmistettua)öljyä paistamiseen (ei oliiviöljyä)

1. Leikkaa tofu noin 1 cm:n paksuik-si viipaleiksi leveyssuunnassa ja needelleen kolmioiksi.2. Leikkaa vihreä paprika kuutioiksija pilko porsaanliha pieneksi (kuinkarkeaksi jauhettu liha).3. Kuumenna 2-3 dl öljyä wokissa taipannussa ja paista tofukolmiot siinäpienissä erissä kullankeltaisiksi. Nos-ta reikäkauhalla ne pois wokista keit-tiöpaperin päälle valumaan.4. Jätä wokkiin tai pannuun tilkka öl-jyä ja lisää murskatut valkosipulin-kynnet ja pilkottu porsaanliha siihen.Paista suurella lämmöllä (5-6) noin1 minuutti koko ajan sekoittaen.5. Lisää paprikakuutiot ja herkku-sieniviipaleet ja paista edelleen 1 mi-nuutti koko ajan sekoittaen.6. Lisää paistetut tofukolmiot, soija-kastike, makea chilikastike, musta-pippuri ja kanaliemi. Anna kiehahtaakerran, ja sitten anna padan kypsyämiedolla lämmöllä (3) noin 5 mi-nuuttia. Kiehauta pataa toisen ker-ran niin, että kastike alkaa paksuun-tua.7. Lisää teelusikan kärjellä vähän chi-lijauhetta pataan ja sekoita varovastiniin, etteivät tofukolmiot rikkoonnu.8. Sekoita maissijauho vesitilkkaan jalisää koko ajan sekoittaen pataan.9. Pirskottele padan päälle muutamatippa (6-8 tippaa) seesamöljyä ja tar-joile välittömästi.

ANALOGI 2/2007

Ortodoksin pääsiäisjuomaVihreää shamppanjaa (4 hengelle)

1/2 pulloa kuohuviiniä4 tl vihreää teejauhetta tai 2 pussiamaustamatonta vihreää teetä2,5 dl kuumaa vettä (80-900)2-3 rkl sokeria4 rkl tuoretta limettimehua(siivilöitynä)3-4 puolen cm:n vahvuistainkivääriviipaletta

1. Keitä vesi ja anna sen jäähtyä 2-3minuuttia, ja sen jälkeen sekoita sii-hen japanilainen vihreäteejauhe tailisää kaksi pussia vihreää teetä jaanna niiden hautua peitettynä 3-4minuuttia. Ota teepussit pois.2. Lisää sokeri lämpimään teehen jasekoita hyvin. Anna jäähtyä viileäksi.3. Lisää viileään teeseokseen limet-timehu ja purista valkosipulipuristi-mella (uudella) mehu inkivääriviipa-leista yksi kerrallaan (ota kuiva mas-sa pois ennen kuin lisäät seuraavanviipaleen).4. Kaada kuohuviinilasin pohjallenoin 0,5 dl teeseosta ja lisää kylmääkuohuviiniä päälle.

6

7ANALOGI 2/2007

Helsingin metropoliitan pääsiäistervehdys

Pääsiäisen ihmeen jakaminenPääsiäisen koittaessa on paaston matka ta

kana. Meistä jokainen on yrittänyt jotenkinpaastota, ainakin pahoista ajatuksista.

Merkityksensä on jo sillä, että hetkeksi olemmepysähtyneet pohtimaan elämämme suuntaa jaasioiden tärkeysjärjestystä.

Pääsiäisen ilo on edessäpäin. Pääsiäisen sa-laisuudessa ja ihmeessä olemme osallisia Kris-tuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnou-semuksesta. Kristuksessa kukaan ei enää kärsieikä kuole yksin. Ylösnousemuksen todellisuuson läsnä.

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinkaylösnoussut Kristus liittyi kahden Emmaus-nimi-seen kylään matkalla olleen opetuslapsen seu-raan ja kulki heidän kanssaan. Kun he olivat saa-pumassa kylään, Jeesus oli jatkavinaan mat-kaansa. Mutta he estivät häntä lähtemästä ja sa-noivat: ”Jää meidän luoksemme. Päivä on jokääntymässä iltaan.” Niin hän meni sisään ta-

loon ja jäi heidän luokseen, ja he aterioivat yhdes-sä.

Emmauksen tiellä ylösnoussut Kristus kirjai-mellisesti ”evästi” hämmentyneitä seuraajiaan jaavasi heidän silmänsä ymmärtämään enemmän.Pääsiäisen ihmeessä on kysymys myös sen jaka-misesta.

Osallisina pääsiäisen ihmeestä tehtävämme onantaa itsestämme ja saamastamme lahjasta, ravitasillä toisia. Kristittynä kasvamisessa on paljoltikyse siitä, että opin olemaan ihminen ihmiselle.

Ja juhla on juhla erityisesti silloin, kun se jae-taan. Tämä toteutuu vaikkapa siinä, että vien pää-siäistervehdyksenä palan pashaa ja kulitsaa naa-purille, jonka elämässä ei näy valoa tunnelin pääs-sä. Pienetkin rakkauden ja myötätunnon eleetovat tärkeitä ja viestivät ylösnousseen Kristuksenilosta ja valosta.

SiunauksinMetropoliitta Ambrosius

koko täyteydessään.– Samoin on oikeas-

taan jokaisen juhla-aterianlaita kristilliseltä kannaltakatsottuna. Ruoka on Ju-malan antama lahja, silläilman ruokaa meillä ei olisielämää. Sama ruoka yhdis-tää meidät toisiimme jamyös Jumalaa, joka on senruoan antanut. Siinä toteu-tuu aina voimakkaastisekä yhteyden että lahjanajatus. Mutta ehkä nykyai-kana se helposti unohde-taan, koska niin vähänenää syödään yhdessä.

Pappilan ruokakulttuuritOn tärkeää, että yhteistäruokaa jaetaan. Isä Markuspitää vanhaa suomalaistasananpartta erittäin hyvä-nä: Yksin syöminen onsyntiä.

– Jos yrität yksin syö-dä, se ei maistu samanlai-selle kuin silloin, kun jaatsen jonkun toisen kanssa.Kun joku toinen tulee syö-mään, on kiva laittaa ruo-kaa. On suuri menetys,että ihmiset syövät yksi-nään ja syövät pikaruokaaperheessäkin. Kuinka tär-keää olisi, että perheessä

edes kerran päivässä syö-täisiin yhdessä. Sillä onsuuri yhdistävä vaikutus.Yhdessä syöminen ei olevain vatsan täyttämistävaan sillä on aina syvempimerkitys ihmisten välisenyhteyden luomisessa javahvistamisessa.

Isä Markuksella on ta-pana kutsua ystäviä ja tut-tuja muutaman kerranvuodessa yhdessä syö-mään ja jakamaa tätä elä-män lahjaa ja juhlaa.

– Useimmiten minä lai-tan aasialaista ruokaa, kos-ka se on suhteellisen ke-vyttä ja sitä on helppo lait-taa. Se on myös kasvisvoit-toista ja terveellistä. Aasia-laisessa ruoassa ajatellaanharmoniaa koko ajan, niinettä ruoka on tasapainoi-nen makujen suhteen jaettä sen vaikutus kehoonolisi mahdollisimman har-moninen.

– Meillä on aina ollutse perinne, että minä laitanruoat mutta vieraat tuovatviinit. Sen takia vieraidentäytyy tietää, mitä ruokaatarjotaan, koska viinin pi-tää sopia ruoan kanssa.Aasialaisen ruoan kanssakäytetään valkoviiniä, jasen pitää olla aavistuksen

verran makeaa. Punaviiniei oikein käy.

Paastoruoka onvegaaniruokaaOrtodoksisia ruokia ei hä-nen mukaansa ole varsi-naisesti olemassa.

– Ortodoksisia syöjiäkyllä on, mutta tuskin or-todoksisia ruokia! Tokiaina voidaan noudattaa jo-takin paastoruokavaliota,joka on siinä mielessä orto-doksinen. Siksi ruokien tu-lee täyttää tietyt säännöt.Niissä ei ole maitotuottei-ta, ei kananmunaa eikäyleensä kalaa. Ortodoksi-nen paastoruoka on itseasiassa vegaaniruokaa.

– Tietysti jokaisella or-todoksisella maalla on omaruokakulttuurinsa, ja onselvää, että kirkko on var-masti jossakin määrin vai-kuttanut siihen. Mutta ainaon kyse kunkin maan kan-sallisesta ruoasta, mutta seei ole välttämättä ortodok-sista. Olkoon ruoka Krei-kasta tai Venäjältä, niin seei tee siitä ortodoksista.

KiitollisuudellanautittavaksiIsä Markus miettii, mikätekisi jostakin ruoasta or-

todoksisen.– Onko jokin tattari-

puuro ortodoksista? Orto-doksisia ruokia käsitteleviäkeittokirjoja on julkaistuaika paljon. Ne kuitenkinkeskittyvät paasto- ja pää-siäisruokiin ortodoksisessaperinteessä, mutta ovatkone ortodoksisia ruokia, onjo toinen asia. En usko,että ortodoksista ruokaaon olemassa. Minä voinhyvin sanoa, että esimer-kiksi aasialainen tofu onaina paastoruokaa, vaikkasitä ei ortodoksisissa keit-tokirjoissa mainita. Kiina-laiset kasvispohjaiset ruoatovat täysin paastoruokiamutta eivät tässä mielessäortodoksisia.

– Me voimme hyvinpuhua paastoruoista jajuhlaruoista ilman orto-doksista leimaa. Ei ole ole-massa mitään määritelmiä,joiden nojalla jostakin ruo-asta tulee ortodoksista. Sii-nä mielessä voimme sa-noa, että kaikki ruoka voiolla ortodoksista, jos mesen kiitollisuudella otam-me vastaan ja nautimmeruoan lahjasta ja sen anta-jasta.

Kari M. Räntilä

Jatkoa sivulta 5

➤

8 ANALOGI 2/2007

Hengellistä opetusta

Golgatalla oli paljon uteliaita jerusalemilaisia katsomassaJeesuksen ristiinnaulitsemista. He odottivat jotain ihmettätapahtuvaksi. Isä Markus Petsalo pohtii osallisuuttammepääsiäisen tapahtumiin.

Betaniassa tapahtunutLasaruksen kuolleis-ta herättäminen oli

hämmästyttänyt ihmisiä.Tämän jälkeen jerusalemi-laiset tahtoivat nähdä Jee-suksen ja odottivat, mitä

ihmeellistä hän vielä teki-si. Mutta mitään ihmeellis-tä ei tapahtunut Betaniantapahtuman jälkeisinä päi-vinä.

Jeesus ratsasti aasinvarsan selässä Jerusale-

miin. Ihmiset ottivat hänetvastaan palmunoksia hei-lutellen ja huutaen: ”Hoo-sianna! Siunattu olkoonhän, joka tulee Herran ni-messä, Israelin kuningas!”(Joh. 12:12) Jeesus ajoi

temppelistä kaupustelijatja vihastutti ylipapit ja kir-janoppineet. Betaniassa Si-monin talossa nainen voit-eli Jeesuksen jalat tuok-suöljyllä. Juudas Iskariotneuvotteli ylipappien kans-sa Jeesuksen kavaltamises-ta kolmenkymmenen ho-pearahan hinnasta.

Kaikessa hiljaisuudessaJotain merkittävää kuiten-kin tapahtui kaikessa hiljai-suudessa. Opetuslapset val-mistivat pääsiäisaterian.Aterian aikana Jeesus pesi

Suurin rakkausSuurin rakkaus

9ANALOGI 2/2007

Hengellistä opetusta

(Mark. 15:33-34,36)Millainen oli tämän

kärsimysnäytelmän hui-pentuma? Evankelista Luu-kas kirjoittaa: ”Ja Jeesushuusi kovalla äänellä: ‘Isä,sinun käsiisi minä uskonhenkeni.´ Tämän sanottu-aan hän henkäisi viimei-sen kerran. Kun sadanpääl-likkö näki, mitä tapahtui,hän antoi Jumalalle kunni-an ja sanoi: ‘Tämä mies olitodella viaton.´ Ja kaikkine ihmiset, jotka suurinjoukoin olivat keräänty-neet katselemaan tätä näy-telmää, palasivat tämännähtyään kaupunkiin rin-taansa lyöden.” (Luuk.23:45-48)

Emme seuraa sivustaTaas tänä vuonna meillä onmahdollisuus kirkoissam-me osallistua pelastushisto-rian keskeisimpään tapah-tumaan. Suuren viikon japääsiäisen jumalanpalve-lusten myötä emme ole si-vusta seuraavia ”jerusale-milaisia”, jotka menivät ko-teihinsa murheellisina.Osallistumme Jumalan kä-sittämättömän suureen rak-kauden tekoon. Jeesus sa-noi: ”Suurempaa rakkauttaei kukaan voi osoittaa, kuinettä antaa henkensä ystävi-ensä puolesta. Te olette ys-täviäni, kun teette sen min-kä käsken teidän tehdä.”(Joh. 15:13-14) Ja mitämeidän tulee tehdä ollak-semme hänen ystäviään?Jeesus vastaa: ”Tämän käs-kyn minä teille annan: ra-kastakaa toisianne.”

Elettyäni kirkon rik-kaassa liturgisessa perin-

teessä jo monia vuosikym-meniä, erilaisissa elämäntilanteissa ja seurakunnalli-sissa olosuhteissa, ovatsuuren viikon ja pääsiäisenjumalanpalvelukset tulleetminulle erittäin rakkaiksi.En voisi kuvitella korvaava-ni kirkon jumalanpalveluk-sia eri kaupungeissa yleis-tyneillä kaduilla järjestettä-villä ”kärsimysnäytelmil-lä”, vaikka ne olisivat kuin-ka hyvin ohjattuja ja näy-teltyjä. Kirkkomme juma-lanpalveluksissa emme olesivusta seuraavia ”jerusale-milaisia”. Olemme Kristuk-sen opetuslapsia ja osallis-tumme todella hänen eh-toolliseensa. Tulemme osal-lisiksi hänen ruumiinsamysteeriosta, hänen kuole-mastaan ja kuolleista ylös-nousemisestaan syntien an-teeksi saamiseksi ja osalli-suudeksi iankaikkiseen elä-mään.

Enkelin sanoma mir-hantuojanaisille on myösmeille annettu kehotus:“Älkää pelästykö. Te etsitteJeesus Nasaretilaista, jokaoli ristiinnaulittu. Hän onnoussut kuolleista, ei hänole täällä. Tuossa on paik-ka, johon hänet pantiin.Menkää nyt sanomaan hä-nen opetuslapsilleen, myösPietarille: `Hän menee tei-dän edellänne Galileaan.Siellä te näette hänet, niinkuin hän itse teille sanoi.´”(Mark. 16:1-7) Tätä sano-maa me kirkonpalvelijatedelleen julistamme myöskaikille meidän aikammeKristuksen opetuslapsille.

Isä Markus Petsalo

opetuslastensa jalat ja sa-noi: ”Minä annoin teilleesimerkin, jotta tekisitte sa-man minkä minä tein teil-le.” (Joh. 13:15) Hän asettileivän ja viinin mysteerion:”Aterian aikana Jeesus ottileivän, siunasi, mursi ja an-toi sen opetuslapsilleen sa-noen: ‘Ottakaa, tämä onminun ruumiini.´ Sittenhän otti maljan, kiitti Juma-laa ja antoi heille, ja hekaikki joivat siitä. Hän sa-noi: ‘Tämä on minun vere-ni, liiton veri, joka vuodate-taan kaikkien puolesta.´”

(Mark. 14:22-24)Jeesus valvoi ja rukoili

yöllä Getsemanessa, muttaopetuslapset olivat uupu-neita ja nukkuivat. Sittentuli Juudas ja kavalsi opet-tajansa. Jeesus vangittiinja vietiin tuomittavaksi yli-papin palatsiin. Täältä hä-net vietiin maaherra Pila-tuksen eteen, joka totesihänet syyttömäksi ja kui-tenkin kansaa mielistellentuomitsi hänet ristiinnau-littavaksi. Siinä olivat kak-si ryöväriä ja kidutettu Jee-sus verta vuotavin haavoinkeskellä. Toinen näistä pa-hantekijöistä herjasi Jee-susta. Hänkin odotti ih-mettä: “Etkö sinä ole Mes-sias? Pelasta nyt itsesi jameidät!” Silloin toinenryöväri moitti häntä: “Etköedes sinä pelkää Jumalaa,vaikka kärsit samaa ran-gaistusta? Mehän olemmeansainneet tuomiomme,meitä rangaistaan tekojem-me mukaan, mutta tämämies ei ole tehnyt mitäänpahaa.” Ja hän sanoi: “Jee-sus, muista minua, kun tu-let valtakuntaasi.” Jeesusvastasi: “Totisesti: jo tä-nään olet minun kanssaniparatiisissa.” (Luuk. 23:40-43) Läsnäolijat eivät kui-tenkaan käsittäneet, kuin-ka suuri ihme tällöin ta-pahtui, kun paratiisin por-tit avattiin katuvalle ihmi-selle.

Koko maailman puolestaGolgatalla jerusalemilaisettodistivat kärsimyksestä,joka tapahtui koko maail-man puolesta. Siellä olivatmyös Johannes ja Jeesuk-sen äiti sekä muita galilea-laisia naisia, jotka itkivät.Tapahtui asioita, joita ihmi-set eivät ymmärtäneet.Evankelista Markus kertoo:”Keskipäivällä, kuudennentunnin aikaan, tuli pimeyskoko maan ylle, ja sitä kestiyhdeksänteen tuntiin saak-ka. Yhdeksännellä tunnillaJeesus huusi kovalla äänel-lä: ‘Elohi, Elohi, lema sa-baktani?´” Vielä joku ute-lias jaksoi odottaa ihmeta-pahtumaa ja tokaisi: “Kat-sotaanpa nyt, tuleeko Eliaottamaan hänet alas.”

Enkelin sanoma mirhan-tuojanaisille on myösmeille annettu kehotus:“Älkää pelästykö. Te etsit-te Jeesus Nasaretilaista,joka oli ristiinnaulittu. Hänon noussut kuolleista, eihän ole täällä.”

10 ANALOGI 2/2007

Timo RuottinenKirjoittaja on

tamperelainenmusiikkituottaja

Seurakuntamme aktiivijäsen Esko Nikander onpitänyt minua levyissä tänä vuonna. Ensinsain armenialaista kirkkomusiikkia. Sitten

nuoren lahjakkaan opiskelijan Jaakko OlkinuoranOrtofonia-kvartetin levyn Pyhä Pyhä Pyhä, suomen-kielistä liturgista musiikkia bysanttilaisin ekhossä-velmin. Armenialainen saanee sijaa myöhemmin,nyt astumme fenno-bysanttilaiseen maailmaan.

Jaakko Olkinuora opiskeli bysanttilaista musiik-kia mm. Athosvuorella Simonos Petrasin luostaris-sa. Siellä häntä ohjasi Papa Tiihon, jolta sain itse-kin ohjausta parikymmentä vuotta takaperin. Olki-nuora lienee suomalaismuusikoista syvimmin pe-rehtynyt Kreikassa yhä vallitsevaan bysanttilaiseenliturgisen musiikin käytäntöön ja kirjoittaa aiheestapro gradu –työtä. Hän on onnistunut hyvin sovelta-maan suomeksi bysanttilaista sävelmaailmaa. Uu-den levyn musiikki on alun perin sävelletty kreikak-si, ja psaltis (laulaja) Olkinuora onsovittanut niihin vastaavan suo-malaisen kirkollisen tekstin. Orto-foniassa solistia säestävät ison-laulajat Paulus Haverinen, VilleMatveinen ja Tuomas Sidoroff.

Nuorten miesten nelikko tuot-taa oloissamme laatuunkäypäälaulua läpi levyn, vaikka Jaakonmielestä levy on vielä liian länsi-maisen diatoninen. Nöyrästi hänmyöntää: ”Olimme vasta-alkajiaviritysasiassa. Tulevalla levyllä as-teikot ovat kunnossa.” Ortofoniantoinen äänite ilmestyy lähiaikoina.Siinä olevat laulut ovat Jaakonomia sävellyksiä suoraan suoma-laiseen tekstiin käyttäen bysanttilaisia melodiamal-leja. Uudella levyllä tekstin ja melodian suhde kuu-lemma onnistuu ensilevyä paremmin. Odotammemielenkiinnolla.

Bysanttilaisesta musiikista esitetään joskus kai-kenlaista teologisointia ja hämäriä kirkkohistorialli-sia perusteluja. Yksiäänisen musiikin väitetään ole-van liturgisesti ainoata oikeata, ja moniäänisyystuomitaan. Tähän asti meillä olisi siis täysin väärinlaulettu. Suomen ortodoksisen kirkon keskeinen ok-toekhossävelmistö ja palvelusten muu kuoromusiik-ki on koko olemassaolonsa ajan ollut vähintään ne-liäänistä, pääasiassa sekakuorolle tarkoitettua ma-teriaalia. Historiallisista syistä suomalaiseen traditi-oon valikoitui kapea-alaisesti Pietarin hovikapellanohjelmiston sävelmiä. Se ei nykyaikana estä tutki-masta ja viljelemästä ortodoksista musiikkia moni-puolisesti pan-ortodoksisessa hengessä myös näilläraukoilla rajoilla. Siihen sopii erinomaisesti myös

Bysanttilaisen taiteen lumoissa

bysanttilaisen maailman paras perintö maailmalle.Sitä paitsi yksiäänisten rikkaiden melodioiden tar-ve on meillä ilmeinen tilanteissa, joissa kanttorijoutuu yksin vastaamaan palveluksen musiikista.Irrallinen sopraanostemma kun ei ole kovinkaankiitollinen laulajalle, vielä vähemmän kuulijalle.Mutta jos kreikkalais-nationalistisessa hengessähyväksytään vain bysanttilainen yksiäänisyys ”yh-den totuuden ikonina” vedoten ensimmäisen vuo-situhannen kirkkoisiin, ollaan hakoteillä, tai aina-kin kirkkomme monimuotoinen kulttuurihistoriaon jäänyt olennaisilta osin ymmärtämättä.

Ajatusleikkinä on toki mahdollista olettaa, ettäJohannekset Krysostomos ja Damaskinos ovatprofeetallisina näkijöinä kyenneet arviomaan olo-suhteita tuhansia vuosia eteenpäin, ja isien kaikkiohjeet ovat kirjaimellisesti edelleen voimassa. Hel-pompi on kuitenkin ajatella merkittäviäkin kirkko-

isiä oman aikansa ja alueensakulttuurin lapsina. Damaskolai-sen kosmologia on muinaisenakuriositeettina mielenkiintoinenrakennelma, mutta nykyfysiikkapuhuu eri kieltä. Kumpikin mai-nituista isistä eli täysin yksiääni-sen musiikin maailmassa. Litur-gis-hengellinen musiikki-ilmaisuei nykykatsannossa kovinkaanpaljoa poikennut maallisesta mu-siikista. Yksiäänisyys on edelleenvallitseva esimerkiksi arabialai-sessa musiikissa. Moniäänisyystaas on nuori ilmiö, katolisessakirkossakin se hyväksyttiin viral-lisesti vasta 1500-luvulla.

Liturgisessa kuvataiteessa myöhäsyntyiset iko-niteologiset viritykset ovat yleisiä. Pariisiin venäläi-semigranttien keskuudessa muutaman miehenryhmä määritteli ihanteeksi ja normiksi viime vuo-situhannen alkupuolen ikonimaalaustyylin. Muttaesteettinen näkemys verhottiin teologisiin latteuk-siin. Alettiin puhua ”rappiotyylistä” vastustettaes-sa 1800-luvulla vallalla ollutta käytäntöä, jota meil-lä edusti Vanhan Valamon maalauskoulu. Emi-granttien aktiivisuus vaikutti ikonimaalauksen uu-teen nousuun. Tämä revivalistinen suuntaus hallit-sikin päättyneen vuosisadan ikonitaidetta Euroo-passa. 2000-luvulla on aika arvioida myös reviva-listeja kriittisesti. Musiikissa voimme toivoa mah-dollisimman monipuolista aitoa hengenviljelyä il-man revivalistisia rasitteita. Maalauksesta kiinnos-tuneiden kannattaisi lukea Kari Kotkavaaran an-siokas väitöskirja Progeny of the Icon. Harmi kyllä,se on olemassa ainoastaan englannin kielellä. ■

10

ANALOGI 2/2007 11

Opetusta eettisistä kysymyksistä

Elämäämme vääjää-mättä hallitsevat jo-kaista meistä koh-

taavaan ruumiilliseen kuo-lemaan liittyvät huolet,murheet, ennakkoluulot japelot. Vaikka emme ainatiedosta niiden läsnäoloaelämässämme, niin siitä-kin huolimatta ne ovataina läsnä, tahdoimmepasitä tai emme. Me olemmejatkuvasti huolissamme tu-loistamme, vakuutuksis-tamme, säästöistämme taiyhteiskunnan tarjoamistapalveluista vanhuksille jasairaille. Mutta olemmekokoskaan tajunneet sitä,että nämä kaikki huolen- jamurheenaiheet liittyvätyhteen asiaan: kuolemanväistämättömään todelli-suuteen, jonka me ymmär-rettävästi tahdomme kier-tää ja josta me haluammetehdä mahdollisimman“kivuttoman” tapahtu-man?

Eikö ole lisäksi aivantotta se, että meidän kuole-vaisuutemme jälleen täy-sin tiedostamattomasti pal-velee meidän omaa itsek-kyyttämme ja “oikeuttaa”meidät pitämään itsestäm-me hyvää huolta lähim-mäistemme kustannuksel-la? Lähimmäiseni voi kär-siä kylmyydestä ja nälästäaivan kotini lähellä, muttaminusta tuntuu täysin oi-keutetulta, että voin säilyt-tää oman elintasoni korke-ana ja turvata oman tule-vaisuuteni niillä rahoilla,jotka olen itse ansainnut

Isä John Meyendorffin kirjoitus tarkasteleeJeesuksen ylösnousemusta ja sen eettisiävaikutuksia omassa elämässämme.Suomennos isä Markus Aroma

Ylösnousemuksenetiikkaa

(tai minulle on annettu) jajoilla ei ole mitään muutatarkoitusta kuin oman elä-mäni pidentäminen ja mu-kavaksi tekeminen.

Myös tämän meidänkuolevaisen maailmammelait on säädetty niin, ettäniiden päätehtävänä on

omien oikeuksieni ja mi-nun omaisuuteni turvaa-minen jopa väkivaltaa “it-sepuolustustarkoitukses-sa” hyväksi käyttäen. Ih-miskunnan historia ontäynnä konflikteja ja sotia,joissa yksilöt ja kansakun-nat taistelevat ja tappavat

toisiaan saadakseen itsel-leen ajallisia hyödykkeitä,jotka kuolema kuitenkinlopulta tuhoaa. Mutta tätäyhä pidetään kaikesta huo-limatta oikeutena ja oikeu-denmukaisuutena.

Sellaista tämän maail-man logiikka on. ApostoliPaavali kuvaa tällaistamaailmaa “kuoleman val-takunnaksi”. (Room. 5:14)

Pääsiäispäivänä mekuitenkin juhlimme tämänkuoleman valtakunnanloppua, koska Kristus tulituhoamaan sen. “Kuolemaon nielty ja voitto saatu.Missä on voittosi, kuole-ma? Missä on pistimesi,kuolema?” (1. Kor. 15:54-55) Pyhä Johannes Krysos-tomos ilmaisee tämän sa-noen: “Kristus nousi kuol-leista, niin ei yhtään kuol-lutta ole enää haudassa!”Sen vuoksi kirkko laulaapääsiäisenä: “Syleilkääm-me ilosta toinen toistam-me” ja “antakaamme ylös-nousemuksen tähden kaik-ki anteeksi”.

Tämä voitto, jota mei-dän kirkkomme juhlii niinloistavasti, äänekkäästi jamahtipontisesti, ei ole pel-kästään kuolemanjälkeisenelämän takaaja vaan pi-kemminkin sen tehtävänäon muuttaa meidän tär-keimpien eettisten arvo-jemme koko systeemiä täs-sä ja nyt. Meidän ei enäätarvitse yrittää jatkaa omaaelämäämme täällä maan-päällä ikuisesti,”koskameidän elämämme onKristuksen kanssa kätkettyJumalaan”. (Kol. 3:3) Lä-himmäisten rakastaminenja viimeisen lantin antami-nen sitä tarvitsevalle onparempi henkivakuutuskuin aarteiden kokoami-nen maan päälle.

Kadottaessamme sie-lumme me pelastammesen.

Tämä näyttää täydeltätyperyydeltä tämän maail-man silmissä, mutta se onkuitenkin Jumalan viisaut-ta, jonka hän on meilleKristuksen ylösnousemuk-sen kautta ilmoittanut.

Isä John Meyendorff

ANALOGI 2/2007

ANALOGI 2/200712

Kymijoen suulle raken-nettiin vuosina 1789ja 1790 käytyjen meri-

taistelujen jälkeen Ruotsin-salmen merilinnoitus, jonnerakennettiin vuosina 1799–1801 Pyhän Nikolaoksenkirkko. Ruotsin ja Venäjänlaivastojen kohtaamispaik-kaan rakennettu kirkko kuu-luu Kotkan vaikuttavimpiinrakennuksiin.

Ruotsinsalmen taistelutja Ruotsinsalmen sotasata-man rakennuttaminen piantaistelujen jälkeen johtuipohjimmiltaan Venäjän nou-susta suurvallaksi. Vuonna1743 solmitussa Turun rau-hassa Venäjä oli saanut Ruot-si-Suomelta alueita Itä-Suo-mesta. Venäjän Ruotsi-Suo-men vastaiselle rajalle raken-nettiin tämän jälkeen useas-sa vaiheessa massiivinen lin-noitusketju, jonka tarkoituk-

Kotkan kirkko 205 vuottaPyhän Nikolaoksen kirkko on Kotkan vanhin raken-nus. Kuitenkaan se ei ole ensisijaisesti historiallinenmuistomerkki vaan Kotkan ortodoksisen seurakun-nan pääkirkko, jossa toimitetaan säännöllisesti juma-lanpalveluksia. Se on elävän rukouksen huone, jonneaikamme ortodoksinen kirkkokansa kokoontuuJumalan kasvojen eteen etsimään ja saamaan siuna-usta elämäänsä tämän päivän maailmassa.

sena oli suojata alue Ruotsinrajalta Pietariin asti.

Kirkon arkkitehtuuriRuotsinsalmeen merilinnoi-tukseen vuonna 1792 raken-nettu puukirkko korvattiintiilikirkolla vuosina 1799–1801. Kirkon suunnittelijaksimainitaan arkistoissa amira-liteetin arkkitehti Jakov Per-rin. Hänen kuolemansa jäl-keen (1800) rakennustöitäjohti ja ikonostaasin suunnit-teli arkkitehti Miller, jokamyös oli yksi amiraliteetinarkkitehdeista. Pyhän Niko-laoksen kirkko on rakennet-tu harmaakiviperustalle.Kirkko on Pietarin uusklas-sisten rakennusten tapaanrapattu ja maalattu keltaisek-si. Keltaiselta pohjalta erot-tuvat pilarit, pilasterit jamuut tyyliä luovat elementit.

Kirkon ulkoarkkitehtuu-

rissa on kolme yli muidennousevaa elementtiä. Nämäovat kolmen sisäänkäynninpylväspäädyt, kellotorni jaristikeskuksen kupoli. Kir-kon pääsisäänkäynti sijait-see lounaassa. Eteisen jäl-keen avautuu rakennuksenpitkä runkohuone ja senpäätteenä kupoli, ristivarret,ikonostaasi ja kuninkaanovi-en takana päätyseinältäänpuolikaaren muotoinen alt-tarihuone. Kokonaisuudes-saan pohjakaava muodostaalatinalaisen ristin.

Pietari Suuren hallitus-ajoista lähtien eurooppalai-set tyylisuunnat tulivat luon-teenomaisiksi myös venäläi-sessä arkkitehtuurissa.1760-luvulla ranskalaisellauusklassismilla oli voimakasvaikutus venäläiseen arkki-tehtuuriin. 1770-luvulta läh-tien palladianismi levisi Ve-näjän yli. Tämä tyylisuunta,joka on saanut nimensä ita-lialaisen arkkitehti AndreaPalladion mukaan, korostiklassismin yksinkertaisuut-ta. Sillä oli valtava vaikutusläntiseen arkkitehtuuriin.Laajasti käsitettynä PyhänNikolaoksen kirkko kuuluutyyliltään venäläisen uus-klassismin piiriin. Sitä voi-daan pitää myös yhtenä var-haispalladianismin raken-

nuksena Suomessa. Kirkkoon myös osa Venäjän sotilas-rakentamista. Sotilaat käytti-vät rakennustensa tyylinäniukkaa klassismia. Sotilas-rakennuksissa ei pyritty eri-koisiin ratkaisuihin vaan ta-voitteena oli enemmänkinyhdenmukaisuus ja hyviksihavaittujen ratkaisujen käyt-täminen uudelleen.

Kotkan ortodoksinenkirkko on poikkeuksellisenkomea rajaseudulle rakenne-tuksi kirkoksi, vaikka onkyllä huomattava, että Ruot-sinsalmi ei ollut aivan mitä-tön linnoitus. Voidaankinpohtia, miksi kirkon ulko-asuun kiinnitettiin niin pal-jon huomiota. Asiaa on tul-kittu siten, että rajavyöhyk-keelle rakennettava kirkkooli keisarivallan näyteikku-na länteen. Kirkko myösomistettiin koko valtakun-nan suojelijalle, pyhälle Ni-kolaokselle.

Kirkon esineistö runsasKirkon esineistö on runsas jamonipuolinen. Merkittävinosa esineistä on tullut kirk-koon siten, että nykyisenkirkon paikalla sijainneenpuukirkon esineistö siirret-tiin uuteen kirkkoon, uudel-le kirkolle lahjoitettiin esi-neistöä 1800-luvun alussa,merisairaalan yhteydessätoiminut Jumalan Äidinkaikkien murheellisten ilonkirkko lakkautettiin 1820-lu-vulla ja sen esineistö siirret-tiin Pyhän Nikolaoksen kirk-koon, ja vuonna 1895 kirkon100-vuotisjuhlien yhteydes-sä lahjoitettiin esineistöä kir-kolle. Varhaisimmat puukir-kon esineet oli toimitettukeisarinna Katarina II:nmääräyksestä vuonna 1792.Näihin esineisiin kuuluivatikonostaasi, ikoneja, juma-lanpalveluspukuja, kolmelampukkaa, alttarievanke-liumi, ehtoollisastiasto, käsi-risti ja kolme kirkonkelloa.

IkonostaasiPyhän Nikolaoksen kirkonikonostaasi on sijoitettu kir-kon ristivarteen siten, että se

Teksti: isä Aarne Ylä-Jussila, kuvat: isä Veikko Lisitsin

Pyhän Nikolaoksenkirkko KotkansaarenIsossapuistossa.

ANALOGI 2/2007 13

myös kirkon suurin ikoni.

Muita ikoneitaKirkon tunnusomaisin ikonion Kotkan saarella seisovaapyhää Nikoalaosta esittäväikoni, joka todennäköisestimaalattiin Ruotsinsalmessakäytyjen meritaistelujenmuistoksi 1700- ja 1800-lu-kujen vaihteessa. Pyhän Ni-kolaoksen taustalla on Kata-riinan majakka, ja redilläseisoo Venäjän laivaston ka-leerilaivoja.

Jumalan Äidin kaikkienmurheellisten ilon kirkon lo-petettua toimintansa senikonit siirrettiin Pyhän Niko-laoksen kirkkoon. Näistähuomattavin on kirkon run-kohuoneen vasemmallapuolella sijaitseva ikoni, jon-ka aihe on Jumalan Äiti elä-vöittävä lähde. Se oli aiem-min sairaalakirkon alttari-ikonina. Toimintansa lopet-taneet sairaalakirkon iko-nostaasin ikonit ovat PyhänNikolaoksen kirkon parvek-keella.

Kirkon pohjoisessa sivu-laivassa on kauppaneuvosSinebrychoffin lahjoittamakomea Aleksanteri Nevskiäja neljää muuta pyhää esittä-vä ikoni sekä sen pari, jonkaaihe on Jumalan Äiti kaikki-en murheellisten ilo. Kirkonrunkohuoneen eteläiselläpuolella on kiotakaapeissaJumalan Äidin suojeluksen

noudattaa arkkitehtuurinkaarevaa muotoa. Ikonos-taasin on maalannut Pietaringobeliinitehtaan johtaja,professori Ivan Tupylevvuosina 1800–1801. Kunin-kaanoviin on maalattu kah-dentoista apostolin, Johan-nes Edelläkävijän sekä ark-kienkeli Gabrielin ja NeitsytMarian kuvat. Eteläisessäovessa on arkkienkeli Mika-elin ja pohjoisessa ovessaarkkienkeli Gabrielin kuva.Kuninkaanovien oikeallapuolella sijaitseva Kristus-ikoni on kokovartalokuvanaesitetty Pantokrator, Kaikki-valtias, ja vasemmalla puo-lella sijaitseva Jumalan Äition myös kuvattu kokovarta-lokuvana, ja hän kannatte-lee Kristus-lasta vasemmallakäsivarrellaan.

Ikonostaasin alimmassakerroksessa on eteläiselläpuolella sivuovesta oikeallakirkon nimikkoikoni Nikola-os Ihmeidentekijä sekä apos-tolit Pietari ja Paavali. Poh-joisella puolella on MariaMagdalenan sekä JohannesEdelläkävijän vanhempienSakariaan ja Elisabetin iko-nit. Vasemman kliirossinedessä on suurmarttyyri kei-sarinna Aleksandran ikoni.Oikealla puolella on Vanhantestamentin Pyhän Kolmi-naisuuden ikoni, jossa onkuvattu Abraham ja kolmeenkeliä, jotka vierailivat hä-nen luonaan.

Ikonostaasin toiseenkerrokseen on kuvattu suur-ten juhlien ikoneja, jotkaovat vasemmalta oikealle:Kristuksen temppeliin tuo-minen, Neitsyt Marian syn-tymä, Kristuksen syntymä,Kristuksen ylösnousemus,niin sanottu Johannes Kasta-jan syntymä (oikeasti Neit-syt Marian syntymä) ja Kris-tuksen kirkastuminen.

Kuninkaanovien yläpuo-lella on ehtoollisen asettami-sen ikoni ja sen yläpuolellaHerra Sebaot. Samassa tasos-sa ehtoollisen asettamisenkanssa ovat puusta leikatutsilhuettitaulut, jotka esittä-vät neljää evankelistaa sekävanhan ja uuden liiton sym-boleita. Pyhän Nikolaoksenkirkon alttari-ikoni on Neit-syt Marian ilmestys, joka on

Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasi.

ikoni 1800-luvun lopustasekä arkkienkeli Mikaelinikoni, joka on lahjoitettu kir-kolle vuonna 1915. Pohjoi-sella puolella on vastaavillakohdilla samoin kiotakaa-peissa Pyhän Nikolaoksen

jäännösten siirtäminen Ba-rin kaupunkiin ja Kasanilai-nen Jumalan Äiti.

Lähde: Kotkan Pyhän Nikolaok-sen kirkon historia. Pieksämäki1995.

ANALOGI 2/2007

POHDINTAA kirjan äärellä

Raamatun syntyvai-heet nousivat viimevuonna yleisen kiin-

nostuksen kohteeksi. Yksitähän liittyvä teos oli AnttiMarjasen ja Ismo Dun-denbergin toimittama jajohdannolla varustettusuomennos Juudaksenevankeliumista, joka tulimarkkinoille juuri sopivas-ti viime pääsiäisen tienoil-la. Toinen vastaavanlainenteos, munkki SerafiminRaamatun tieteellistä tutki-musta edustavassa sarjas-sa julkaistu Tuomaan teotja Johdanto, kertoo kehys-kertomuksessaan apostoliTuomaan matkoista ja ih-meteoista Intiassa. Kerto-muksen sisällä olevista ru-kouksista välittyy 100-lu-vun lopun syyrialaiskristil-linen hengellisyys.

Kysymys gnostilaisuu-desta eli yhdestä tappiollejääneestä kristinuskonmuodosta yhdistää molem-pia edellä mainittuja teok-sia. Munkki Serafimin(Seppälän) syyrian kielestäsuomentamassa Tuomaantekojen yli satasivuisessajohdannossa arvioidaan

Kristus tekeemeidät eläviksi

Tuomaan teot,jotka on kirjoitettu200-luvulla, välit-tävät kosketuksenvarhaiseenortodoksiseenpääsiäiseen.Esko Nikandertarkastelee tästäkertovaa kirjaaTuomaan teot.

400–500 -luvuilta. Lisäksi300-luvulla vaikuttaneetpyhät Efraim Syyrialainenja Ambrosius Milanolainentunsivat tradition.

Tuomaan tekojen pai-nopiste on muualla kuinmaantieteellisessä täsmäl-lisyydessä tai Intian kult-tuurin erityispiirteissä. Ai-noa merkittävä Intiaa si-vuava yksityiskohta onGudnafarin nimi, joka tun-netaan vanhoista intialai-sista kolikoista nykyisenPakistanin alueelta. Hänenhallituskautensa on toisi-naan ajoitettu vuosille 20–46 jKr.

Kokonaiskuvaa on täy-dennetty arkeologisilla läh-teillä. Apostolin pyhäin-jäännösten suhteellisenhyvin tunnettujen vaihei-den lisäksi tiedetään aino-astaan kaksi löydöstä. Toi-nen näistä on apostolinhautaa koskevat tiedot ja700-luvulle ajoitetut IntianKeralasta löydetyt kupari-taulut. Viimeistään tuol-loin Keralassa on toiminutortodoksinen kirkko.

Sijoittaessaan tiedon-muruset kulttuuriseen ko-konaisuuteen tutkijamunk-ki Serafim toteaa, että Tuo-maan tekojen Intiaan viit-taava tieto on varsin hata-raa, mutta apostolisen ajanyhteyksiltään ei sinänsäepäuskottavaa. Lähteistäjohtuvat ongelmat eivätsulje pois sitä, että tosiasi-allisesti apostoli Tuomasolisi vaikuttanut myös ny-kyisen Pakistanin alueella.

Tuomas –ylösnousemuksenkuuluisin epäilijäUuden testamentin perus-teella apostoli Tuomaastatuli Kristuksen ylösnou-semuksen kuuluisin epäili-

jä. Ortodoksisessa maail-massa hänet kuitenkinmuistetaan Kristuksenhaavojen koskettajana jaylösnousemuksen todista-jana. Mitä todennäköisim-min Tuomaan teoissa onkysymys juuri tästä samas-ta apostolista.

Tuomaan teot tunnet-tiin alun perin Juudan te-koina, mikä perustuu syy-rialaiseen uskomukseensiitä, että apostoli Tuo-maan ensimmäinen nimioli Juudas, ja Tuomas olihänen lisänimensä. Tuo-mas-nimen (Toma) arame-alainen perusmerkitys onkaksonen, mihin myös Jo-hanneksen evankeliuminDidymos-nimi viittaa.

Tuomaan tekojen kir-joittaja saattaa olla orto-doksisen valtauoman ulko-puolinen maallikko, jokaonnistuneesti laati tekstin-sä Edessassa vaikuttanei-den hieman toisistaanpoikkeavien kristillistenryhmien käyttöön. Hänenperiaatteenaan oli se, ettäymmärtämisen avaimetovat lukijalla.

Johdannossa hiemanironisoiden kyseenalaiste-taan englantilaisen tutki-jan esittämä tulkinta Juu-das Tuomaasta Jeesuksenbiologisena kaksosena taitoisintona antiikin He-rakles-hahmosta. Kritiikinkärki kohdistuu tapaan lu-kea Tuomaan tekoja ikäänkuin matemaattisena tau-lukkona ottamatta huomi-oon kirjoituksen hengellis-tä ulottuvuutta. Kyseessäon tavanmukainen kristilli-nen kielikuva, jolla ilmen-netään olemuksellista su-kulaisuutta. Apostoli Juu-das oli saavuttanut kristi-tyn päämäärän, Kristuksenkaltaisuuden, ja on tässämielessä Jeesuksen kakso-nen.

Kiehtovinta Tuomaassaei ole hänen epäilynsä.Kiehtovinta on hänen sa-mankaltaisuutensa Kris-tuksen kanssa. Kuvauksentaustalla on jo antiikistatunnettu uskomus suojelu-senkeliin. Apostolien teois-sa piirre esiintyy kerto-muksessa vankilasta va-

uudelleen Tuomaan teko-jen suhdetta ortodoksiseenuskoon ja gnostilaisuu-teen.

Johdanto rakentuu his-toriatiedoista, uskonnolli-sesta ja sosiaalisesta maail-masta sekä teologiasta.Kulttuurisena kiintopistee-nä on Turkin kaakkoisosas-sa oleva Edessan kaupun-ki, joka oli varhaiskirkonitäisintä osaa. Poh-joismesopotamialaisesta200-luvun syntytaustastajohtuen Tuomaan tekojaluonnehditaan yhdeksi ar-vokkaaksi lähteeksi tutkit-taessa alkuperäistä kristin-uskoa. Luonnehdinta viit-taa Tuomaan tekojen lu-kuisiin rukouksellisiin jak-soihin.

Tuomas – Intian apostoli?Kirjan Tuomas ja Intia –lu-vun lähtökohtana on kristi-kunnassa jo varhain va-kiintunut maine Tuomaas-ta Intian apostolina. Ta-pahtumaa käsittelevä var-haisin säilynyt intialainenlähde on kuitenkin vasta1500-luvulta. Syyrialaisiakirjallisia lähteitä on jo

Johdanto ja käännös munkki Serafim.Helsinki 2006. Suomen eksegeettisenseuran julkaisuja 91. 295 s.

14

ANALOGI 2/2007 15

pautuneesta apostoli Pieta-rista, jota kristityt luulivathänen enkelikseen. Tuo-maan toiminnallisen ja sitäkautta myös olemukselli-sen samankaltaisuudentähden ihmiset eri tilan-teissa luulivat häntä Jee-sukseksi.

Eläväksi tekevä KristusTuomaan tekojen rukous-ten kokonaissanoma julis-taa Messiaan Jeesuksenolevan sekä ihminen ettäjo ennen aikojen alkuasyntynyt Jumala. Siksikaikki, mitä universumissatapahtuu, tapahtuu poh-jimmiltaan Kristuksen vai-kutuksesta. Hänen inhimil-linen puolensa koetaan in-himillisesti, mutta hänenikuinen ulottuvuutensavastaanotetaan ja koetaanajatusten salaisena valona.

Kristuksen ristinkuole-man syvin merkitys ilmais-taan tuonelaan laskeutu-misessa ja siellä tapahtu-vana konkreettisena kuole-man kukistamisena. Pelas-

tustyö on ensisijaisestikuoleman voittamista.Kristus on elämän lähde, jasiksi hänen olemuksensasäteilee elämää tuonelassaoleville.

Pelastusta kuvataanvastakohtien avulla ennenkaikkea ihmisen heikkou-desta parantamisena. Vaik-ka kaikkeuden Herra onomia palvelijoitaan aliste-tumpi, hän on luomakun-tansa parantaja. Eläväksitekeminen on sitä, ettäKristus vapauttaa omansaorjuudesta, katoavaisuu-desta, alistumisesta ja tu-houtumisesta niin täälläajassa kuin tuonelassakin.

Pääsiäisen tapahtumis-sa toteutunut pelastustyöon kokonaisvaltainen ih-miseen kohdistuva eheyty-misprosessi, johon osallis-tuminen on kirkollisen elä-män tarkoitus. Kokonais-valtaisuus on puhdistumis-ta kaikilla elämänalueilla.Kristuksen yhteyteen pääs-seet, heissä alkaneen sisäi-sen muutoksen voimasta,

tahtovat harjoittaa askee-sia eli puhdistua seksuaali-sesti, auttaa köyhiä, paas-tota, rukoilla, nöyrtyä jalopettaa ahnehtiminen javarastaminen sekä syven-tää itsetuntemustaan.Tämä ei tietenkään olemaailmalle ja Paholaisellemieleen.

Tuomaan tekojen ruko-uksissa ilmenevä askeesi eiole lahkolaisuutta. Orto-doksiselle kristillisyydelletunnusomainen pelastuk-sen universaali ulottuvuusasettaa yksilön harjoitta-man askeesin ihmisyydenpelastumisen kehykseen.Jumalan huolenpito ei olevain kristittyjä ja pyhiävarten. Jumala tahtoo pi-tää huolta jokaisesta luo-mastaan sielusta ja avatatien salaisesta avoimeen.

Kristuksen salaisuushuipentuu ristissä, vaikkaristin tapahtumat ovat vainosa ihmisen tuhoutumisel-ta pelastavaa Jumalan rak-kaudellista toimintaa. Pää-siäisaika päättyy Kristuk-

sen taivaaseenastumiseen,jossa ihmisenä taivaaseennousevassa Kristuksessaihmisluonnolle avautuupääsy korkeuteen.

Ortodoksisessa metsässäeksoottisia kantojaSyyrian- ja kreikankielistenkäsikirjoitusten vertailuunperustuvan Tuomaan teko-jen uudelleen arviointi ki-teytyy kuvaan metsästä.Sellaiset erikoispiirteet, ku-ten esimerkiksi äärimmäi-sen kielteinen asenne sek-suaalisuuteen tai feminii-nisen jumalolennon esiin-tyminen, ovat kiinnittäneetaiempien arvioitsijoidenhuomion niin, ettei Tuo-maan tekojen kokonaisuut-ta ole nähty. Teosta on lu-ettu ja tutkittu gnostilaise-na. Bysantissa 300–700 -lu-vuilla määritellyn ortodok-sisen uskon vastaisestaharhaopista ei rukouksissaole kysymys.

Marginaaliin ajautumi-sestaan huolimatta Tuo-maan tekoja on luettu orto-doksisissa luostareissa lä-hes 1800 vuotta. Johdan-

KiehtovintaTuomaassa ei olehänen epäilynsä.Kiehtovinta onhänen saman-kaltaisuutensaKristuksenkanssa.

non ja käännöksen luke-neelle jäi Tuomaan teoistajännittävä jälkimaku, kunarkaainen ja moderni koh-taavat: olin kosketuksissavasta muotoutumisvai-heessa olevaan ortodoksi-seen rukouselämään, mut-ta kuitenkin niin, että mui-nainen kirjoittaja tarjosiminulle edellytykset valitatilanteeseeni sopiva lähes-tymistapa. ■

POHDINTAA kirjan äärellä

Mosaiikki-ikoni 1300-luvun alusta.

ANALOGI 2/200716

Kirkon uudesta lainsäädännöstä OSA 2

Kirkkomme lain mu-kaan1 seurakunnanjäsenten tulee osal-

listua niiden tulojen han-kintaan, joita tarvitaanseurakunnan menoihin.Seurakunnan valtuustonhyväksymän vuotuisen ta-lousarvion mukaan mui-den tulojen lisäksi meno-jen suorittamiseen tarvit-tavat varat kannetaan kir-kollisverona, jonka val-tuusto vahvistaa 0,05 pro-sentin tarkkuudella. Kir-kollisveron maksamiseenosallistuvat kunnallisvero-tuksessa verotettujen tulo-jen mukaan kaikki seura-kunnan alueen kunnissaverovuonna asuvat kirk-koon kuuluvat henkilöt.

Veroa luterilaiselleseurakunnalleTuloverolain2 mukaan ve-rovuoden aikana kuolleenhenkilön kuolinpesää ve-rotetaan kuolinvuodeltasekä vainajan että kuolin-pesän tulosta. Säännös lie-nee selvä. Mutta mitä ta-

Onnistunutparannus

pahtuu kuolinvuoden jäl-keen?

Koska vainajaa on vai-kea pitää maallisen lain-säädännön mielessä seura-kunnan jäsenenä, tulkin-naksi saattaa muodostua,että myöhemmiltä vuosiltakuolinpesää verotetaankirkollisverotuksen osaltaluterilaiselle seurakunnal-le verovelvollisena, elleikuolinpesän osakkaidenenemmistö kuulu kirk-komme seurakuntaan.Enemmistö voidaan rat-kaista joko pesäosuuksiensuuruuden tai henkilölu-vun mukaan.

Lainsäädännössä olisivoitu myös ratkaista kysy-mys siitä, mitä ositus, osit-tainen jako tai pesäosuu-den kauppa tahi muu luo-vutus vaikuttavat kuolin-pesän verovelvollisuuteen.Verovelvollisuus saattaakuolinvuoden jälkeenusein muuttua ortodoksi-sen seurakunnan asemestaluterilaiselle seurakunnal-le.3 Lainsäädäntöä on

sunnon antamisen yhtey-dessä. Lisäksi uutuutenakirkkomme kohdalla onlain 99 §:ssä säädetty oi-kaisuvaatimus- ja 100§:ssä säädetty valitusme-nettely. Neuvoston päätök-set ovat aikaisemmastapoiketen muutoksenhaku-kelpoisia. Valtuuston pää-töksien kohdalla uutta onoikaisuvaatimusmenettely.Päätökset ovat täytäntöön-panokelpoisia ennen lain-voimaiseksi tuloa. Edelly-tys on, että kysymyksessäei ole asian valmistelu taitäytäntöönpano vaan asi-an lopullinen ratkaisu.

Talousarvio on sitovaSeurakunnan talousarviokoostuu tulos- ja rahoitus-laskelmaosista. EdelleenKirkkojärjestyksen 112 §:nperustelujen mukaan seu-rakunnan toiminnan kan-nalta on välttämätöntä,että tulot on kannettava javälttämättömät menotsuoritettava normaalisti,vaikka talousarviota ei oli-sikaan hyväksytty ennenvarainhoitovuoden päätty-mistä. Lisäksi (113 §) val-tuuston tulee hyväksyä sa-massa yhteydessä vähin-tään kolme vuotta kattavatoiminta- ja taloussuunni-telma. Näin on pyritty tur-vaamaan seurakunnantehtävien hoitaminen. Ku-ten perusteluissa on todet-tu, talousarvion sitovuu-della on selkeitä oikeudel-lisia vaikutuksia, kun toi-minta- ja taloussuunnitel-ma velvoittaa toimielimenja toimenhaltijan toimi-maan suunnitelmassa ase-tettujen tavoitteiden to-teuttamiseksi. Jälkimmäi-sestä poikkeamista onerikseen perusteltava.

Tiedoksi toimittaminenEdellä mainittujen talous-arvion ja toimintasuunni-telman lisäksi neuvostonon laadittava valtuustolletilinpäätös, joka tehdään

ehkä tarkistettava.

Päätöksiin voi hakeamuutostaLain 79 §:n mukaan seura-kunnan tuloja saa käyttääainoastaan seurakunnantehtävien hoitamiseen.Tämä säännös sitoo ta-lousarvion laatijoita. Sään-nös sitoo mielestäni myöstalousarvion toteuttami-sessa.4

Kirkkojärjestyksen 111§:n mukaan seurakunnantalouden hoidon perustee-na ovat hyvän taloudenhoidon periaatteet. Seura-kunnan omaisuutta onhoidettava siten, että sensäilymisestä on riittävävarmuus ja että sille saa-daan kohtuullinen tuotto.Seurakunnan taloudenhoitajan tehtävän perusta-minen jää seurakunnanharkintaan.

Seurakunnan taloudenvalvonta tapahtuu osittainlain 98 §:n tarkoittamienalistussäännösten ja 39 §:n2 momentin mukaisen lau-

§Uudistunut seurakuntien lainsäädäntöantaa mahdollisuuden palautteeseen

Varatuomari Yrjö Korhonen arvioi uudenkirkkomme lainsäädännön onnistuneen hyvinseurakuntien tarpeiden ymmärtämisessä.Erityisesti muutoksenhaku seurakunnanneu-voston tekemään päätökseen on hänen mie-lestään hyvää ja nykyaikaista. Myös seurakun-nan velvoite antaa toimintaan ja talouteenliittyvät suunnitelmat kuin myös tilinpäätöslausuntoa varten piispalle voi vaikuttaa raken-tavasti seurakuntien toimintaan.

ANALOGI 2/2007 17

Kirkon uudesta lainsäädännöstä OSA 2

sääntöjen mukaan hakeamuutosta oikaisuvaati-muksin. Eri asia on, löy-tyykö muutoksenhakuint-ressiä. Jos kirkollishallitusepää seurakunnalta huo-jennuksen, niin yleistensääntöjen mukaan lieneevain hakemuksen tekijälläoikeus hakea muutosta tä-hän päätökseen. Koska ky-symys on kirkollishallituk-sen ratkaistava, tätä koske-vaa päätöstä on ehkä pi-dettävä oikaisuvaatimus-kelpoisena. Muita muu-toksenhakuun oikeutettujalienee vaikea löytää.

Teksti on lyhennelmävaratuomari Korhosenartikkelista.

Oikaisuvaatimuksen joh-dosta annettuun päätök-seen saa hakea muutostase, joka on tehnyt oikaisu-vaatimuksen, ja jos pää-töstä on muutettu oikaisu-vaatimuksen johdostamyös se, jolla olisi ollut oi-keus tehdä oikaisuvaati-mus.6 Lisäksi seurakun-nan jäsenellä on oikeusvaatia oikaisua, vaikkahän ei olisi asianosainen.Kirkollishallituksen pää-töksestä valitetaan hallin-to-oikeuteen.

Seurakuntien yhteis-työtä koskevia sopimuksiaei ole otettu huomioon eri-tyisesti. Tämä on siinämielessä hankalaa, että eriseurakunnissa päätökseton voitu tehdä kovin eri ai-kaan. Toisaalta voidaanajatella, että näissä tapa-uksissa kirkollishallituk-sen tulee olla aktiivinen,jotta se saa oikaisuvaati-mukset yhdessä käsiteltä-viksi.

Valitus on mahdolli-nen vain laillisuusperus-teella. Perusteena voi ollaasian käsittelyssä tapahtu-nut muotovirhe, viran-omaisen toimivallan ylitystai muu lainvastaisuus.Hallituksen esityksessä (s.52) on viranomaisen toi-mivallan ylittämisestä esi-merkkinä mainittu myösseurakunnan toimialanylittäminen.7

Edellä niukasti selos-tettu muutoksenhaku onmahdollinen vain hallinto-asioissa.

HelpotustakeskusrahastomaksuunEräs muutoksenhakuunliittyvä ongelma voi syn-tyä, jos Kirkollishallitussaa joltakin seurakunnaltakeskusrahastomaksua kos-kevan huojennushake-muksen. Seurakunnan ha-kemus perustuu luonnolli-sesti päätökseen, johonvoitaneen sinänsä yleisten

1 Kirkkolaki 77 § 1 m.2 Tuloverolaki 17 § 1 m.3 Tällaiseen viittaa seuraavaratkaisu: KHO 1970 B II 501:Helsingin juutalaiseenseurakuntaan kuuluneenhenkilön kuolinpesä, jonkaosakkaat kuuluivat samaanseurakuntaan, oliverovelvollinenevankelisluterilaiselle kirkolle,ottaen huomioon, ettäevankelisluterilaistenseurakuntien virkataloista jarahastosta annetun lain 13 §:nmukaan on vapaakirkollisveron suorittamisestavain henkilö, joka ei oleevankelisluterilaisenseurakunnan jäsen, sekä muuuskonnollinen yhdyskunta.Verovuosi 1967. Lakievankelisluterilaistenseurakuntien virkataloista jarahastoista 13 §.4 Lain 80 §:n mukaanseurakunnan taloudenhoidosta, kirjanpidosta jatilintarkastuksesta säädetääntarkemminkirkkojärjestyksessä.5 Hallituksen esitys 59/06, s. 516 Laki 102 § 3 m.7 Toisaalta vain sellainen asiavoi olla muutoksenhaunkohteena, jolla asia onlopullisesti ratkaistu eikäkysymys ole asianvalmistelusta taitäytäntöönpanosta.

§

varainhoitovuotta seuran-neen maaliskuun 31. päi-vään mennessä. Kirkkojär-jestyksen 115 §:n mukaanseurakunnan on toimitet-tava sekä talousarvio ettätoiminta- ja taloussuunni-telma ennen vahvistamistapiispalle lausuntoa varten.Seurakunnan on toimitet-tava tilinpäätös tiedoksihiippakunnan piispalle jakirkollishallitukselle.

JulkisuudestaSeurakunnanvaltuustonistunnot ovat pääsääntöi-sesti julkisia. Kirkolla onjulkinen tehtävä ja samoinseurakunnilla, vaikka jul-kisen vallan käyttö on vä-häistä. Hallituksen esityk-sessä on selvimpänä poik-keuksena mainittu lain 110§:n mukainen papistonvaitiolovelvollisuus. Seu-rakunnan tilintarkastajallaon laaja oikeus salassapi-toa koskevien säännöstenestämättä saada viran-omaisilta tietoja ja nähtä-väkseen asiakirjoja, joitahän pitää tehtävänsä suo-rittamisessa tarpeellisena.Tuntuu luontevalta ajatel-la, että tämä laaja tiedon-saantioikeus on myös kir-kollishallituksen työnteki-jällä, jonka tehtävänä ontarkastaa seurakunnankeskusrahastomaksujenoikeellisuus. Tämäkin teh-tävä on tilien tarkastamis-ta.

Seurakunnanneuvos-ton kokous on julkinenvain, jos neuvosto niinpäättää. Sen sijaan pöytä-kirja on julkinen. Julki-suuslaista löytyvät perus-teet asian salassa pitämi-sen osalta.

AlistamisestaKaikki alistamisvelvolli-suutta koskevat seurakun-nan päätökset on koottulain 98 §:ään. Kiinteästäomaisuudesta tehtävätpäätökset koskevat myy-

misen, vaihtamisen, muunluovuttamisen ja panttaa-misen lisäksi vuokraamis-ta yli kymmenen vuodenmääräajaksi. Lisäksi alis-tettavaksi on säädetty kir-kollisiin toimituksiin välit-tömästi liittyvän irtaimentavaran luovuttaminen (eienää lupamenettelyä).

Edelleen alistettaviaasioita ovat taloudellinensitoumus tai hanke, jonkaarvo tai josta viiden vuo-den aikana aiheutuvat me-not ylittävät seurakunnanvuositulon. Selvyydenvuoksi on perusteluissamainittu, että vuositulonmäärä käy ilmi viimeksivahvistetusta tilinpäätök-sestä. Tämä tarkoittaa siisyhden vuoden tuloa. Lais-sa ei ole säännöstä siitä,otetaanko huomioon brut-to- vai nettotulot. Voita-neen ajatella, että tulonalain tarkoittamassa mieles-sä pidetään tuloa, jonkaperusteella lasketaan kes-kusrahastomaksut. Lisäksivoidaan ajatella, että alis-tettavan tulon mittarina eioteta huomioon keskusra-hastomaksun laskentata-paa (esimerkiksi 30 pro-sentin sääntöä). Lainapää-tös voisi tulla alistettavaksivain sillä perusteella, ettälainan määrä ylittäisi seu-rakunnan vuositulon mää-rän. Mielestäni tämä ontärkeä uudistus.

MuutoksenhaustaPääsääntö on, että niinvaltuuston kuin neuvos-tonkin päätökseen pitääensin vaatia oikaisua. Oi-kaisuvaatimuksen käsitte-ly on hallintomenettelyä5 .Sekä neuvoston että val-tuuston päätöksestä teh-dään oikaisuvaatimus kir-kollishallitukselle. Oikeusmuutoksenhakuun on asi-anosaisella, jonka käsit-teen osalta on viitattumuun muassa kunta-lakiakoskevaan käytäntöön.

ANALOGI 2/200718

Keskustelua Kirkon uudesta lainsäädännöstä

Vastine Korhoselle

§Kirkkojärjestyksessä ajatusvirhe…Varatuomari Yrjö Korhonen kirjoittaa, että hänenkäsityksensä mukaan uuden kirkkojärjestyksen 53 §:nperusteluosaan sisältyisi ajatusvirhe. Mainituissaperusteluissa todetaan seuraavaa:”Keskusrahastomaksun perusteena olevatpääomatulolajit pyritään huomioimaan keskenäänmahdollisimman yhteismitallisesti, tästä johtuenvuokra- ja metsätuloista ehdotetaan huomioitavaksi70 %. Näin vuokra- ja metsänmyyntituloamääriteltäessä tulee huomioitua ne keskimääräisetkulut, joita ei ole muista pääomatuloista.” Kyseisessäperusteluosassa viitataan nimenomaan erilaistenpääomatulojen synnyttämiseksi tarvittavienpanostusten eli kulujen erilaiseen suhteelliseenosuuteen aikaansaaduista tuloista. Esimerkiksivuokratulon osalta on normaalia ja yleistä, ettäbruttovuokratulon ja hoitokulujen erotus on 80 – 70 %.

Seurakunnat eriarvoisia…Tässä artikkelinsa kohdassa hän toteaa, että ”sekysymys on ainakin oikeutettu, miten kiinteistönmyyntiä ja arvopaperisijoittamista kohdellaanomaisuuden suojan kannalta verrattuna vuokra- jametsänmyyntituloon ja eri seurakuntia kohdellaanarveluttavasti eri tavoin.” Kiinteistöjen jaarvopapereiden myynnin verottaminen pääomatulonatapahtuu tuloverolain mukaan siten, ettämyyntihinnasta vähennetään hankintahinta jamahdolliset myyntikulut (poikkeuksena luonnollisethenkilöt ja kuolinpesät, jotka voivat soveltaahalutessaan ns. hankintameno-olettamaa). Näin ollenkiinteistöjen ja arvopapereiden myyntihinnoistavähennetään kaikissa tapauksissa vähintään niidenalkuperäinen hankintahinta, jolloinkeskusrahastomaksun perusteena oleva pääomatulomuodostuu vain myyntivoitosta (=luovutusvoitto).Tältä osin esitetty laskuesimerkki ei sovelluluovutusvoittojen perusteella määrättäväänkeskusrahastomaksuun.

§Kirkollishallituksen tilintarkastaja Heikki Hartikainen vastaa varatuomariYrjö Korhoselle Analogissa 1/07 julkaistuun kirjoitukseen Laki on susi arvo-paperisijoittamisen kannalta. Tekstin väliotsikot viittaavat kyseisen kirjoituk-sen kohtaan.

Lainojen korot eivät vähennyskelpoisia…Toisessa kappaleessa hän toteaa, että ”edellä lausutustariippumatta olen sitä mieltä, että kun kiinteistöjäluovutetaan tai kun sijoitetaan arvopapereihin, voidaanmyyntitulosta vähentää välityspalkkiot ja arvopapereidenhankintamenot, sillä vasta näiden erotusta voi käsityksenimukaan pitää sellaisena tulona, josta keskusrahastomaksuvoidaan suorittaa”. Tältä osin totean, ettäkeskusrahastomaksu määräytyy myynti- ja ostohinnanvälisen luovutusvoiton perusteella kuitenkin siten, ettävälityspalkkioita ei vähennetä edellä mainitustamyyntivoiton määrästä.

Arvopaperisijoittamisen ongelma…Varatuomari Kohonen toteaa, että ”näin arvopapereidenhankintamenot ylittävät reilusti sen keskimääräisen kulun,mikä esimerkiksi metsänmyyntituloista on laissa otettukaavamaisesti huomioon. Lisäksi arvopapereihinsijoittamisen kuluista saa aina tositteen. Vaikuttaa siltä,että koko ongelmaa ei ole mielletty.” Tähän kommentoinviittaamalla edellä mainitsemaani keskusrahastomaksunperusteena olevan luovutusvoiton laskentaperiaatteeseen.Näin ollen ongelmaa ei ole edes olemassa edellämainitussa tilanteessa.

Kirkkolakia ja kirkkojärjestystä muutettava…Yhteenvetona totean, että tuloverolaissa (1535/1992),johon kirkkolain 38.1 §:ssä viitataan, määriteltypääomatulokäsite on hyvin selkeä ja yksiselitteinen –veronalaista pääomatuloa on omaisuuden tuotto,omaisuuden luovutuksesta saatu myyntivoitto ja muusellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoakerryttäneen. Käsitykseni mukaan kirkkolain jakirkkojärjestyksen valmistelussa on tältä osin onnistuttusäätämään yksinkertainen, hallinnollisesti tehokas jaoikeudenmukainen järjestelmä. Tämän johdostaminkäänlaista tarvetta muuttaa tai tarkistaa kirkkolain taikirkkojärjestyksen säännöksiä ei ole.

Heikki Hartikainen, KHT

ANALOGI-lehti järjestää lukijamatkan Pietariin elokuussa2007. Lukijamatkan tarkempi ajankohta sekä lopullinenhinta selviävät pääsiäiseen mennessä. Matka Tampere -Pietari - Tampere toteutetaan junalla, ja siihen voi tullamukaan myös väliasemilta. Majoitumme Pietarissa hotelliOktjabrskajassa, joka sijaitsee keskellä Pietaria. Tarkempiatietoja antaa ja ilmoittautumisia ottaa vastaan diakoni HarriKahila, puh. (03) 255 7840 tai 045 130 6723. Matkalle mahtuumukaan 30 henkilöä. Matkan vastuullinen järjestäjä onSuomen Matkatoimisto / Tampere.

Analogin lukijamatka PIETARIIN

ANALOGI 2/2007 19

Hangilla hiihtäessänimieleeni nouseesellainen ortodoksi-

sessa hengellisyydessä kes-keisen käsite kuin nepsiseli hengellinen raittius. Ke-vättalven kirkas päivä onikään kuin sen ikoni. Pyhätisät korostavat sisäisessäelämässä ja rukouksessajuuri kirkkautta, keveyttä,läpinäkyvyyttä. Sellaisetraskaina vellovat tunteetkuin kiihko, paatokselli-suus tai tuohtumus eivätkuulu isien hengelliseentraditioon. Mielikuvitus onpidettävä aisoissa. Ei saakuvitteluilla manipuloidaitseään johonkin tiettyyntilaan. Rukouksessa seis-tään katumuksen ja kiitol-lisuuden täyttäminä Juma-lan läsnäolon tunteessa il-man mitään kuvitelmia.

Ortodoksinen hengelli-syys on valoisaa ja lempe-ää. Pahoja ihmisiä ei oleolemassakaan. On vain nii-tä, jotka heikkoudessaan jat ie tämättömyydessäänovat sotkeutuneet paholai-sen ansoihin. Ennen kuole-maa on aina mahdollisuusparannukseen – kuin myös

Hengellinenraittius

Pimeän lumettoman alku- ja keskitalvenjälkeen saimme aidon suomalaisen kevättal-ven. Kiperä pakkanen, pitenevät päivät,kevätaurinko hangilla, sen lämpö poskella…Kaunista, melkein kuin yliluonnollista, vas-taanottokykymme ylittävää.

lankeemukseen. Kukaanmeistä ei ole muuttuma-ton, ja jo pelkästään tämätosiasian pitää nöyryydenja anteeksiannon tilassa.

Sisäisesti hiljainensydämen ihminenTodellinen kristitty on si-säisesti hiljainen sydämenihminen, joka levittää ym-pärilleen valoisaa rauhaa.Tuntemistani ihmisistäarkkipiispa Paavali ontullut lähimmäksi tätäihannetta. Se ei näköjäänole ollut vain minun ha-vaintoni vaan muutkin ih-miset, jotka ovat vastan-neet vetoomukseeni kertoahänestä tulevaa kirjaa var-ten, korostavat järjestääntätä asiaa. Kun arkkipiispaPaavali saapui paikalle, il-mapiiri muuttui, tilaan lan-kesi eräänlainen parantavahiljaisuus. Hänen lähetty-villään oli helppo rukoilla.Hänessä oli seesteisyyttä,läpinäkyvyyttä.

Eräs nunnistamme olikerran kirjoittanut hänelletuohtuneena jostakin asi-asta. Arkkipiispa vastasi:”Älä kiihota itseäsi.” Miten

LUOSTARIPALSTAKuulumisia Lintulan luostarista

NunnaKristoduli

NepsisNepsis

hyvä neuvo moneen tilan-teeseen! Vahingoittaa vainitseään, kun tekee jostakinikävästä asiasta elämänsäkeskeisen teemaan, ruok-kii sitä ja päästää sen val-

taamaan sydämensä, niinettei sisään mahdu enäämitään muuta.

Pääsiäisenä leimahtaasuuri Valo. Vartijat Kristuk-sen haudalla: menivättainnoksiin, koska eivätkestäneet tuota valoa. Ta-juttomuuden tilassa eienää näe mitään. Toivotta-vasti sisäiset silmämmeovat suuren paaston kou-lussa vahvistuneet, niinettä pystyisimme näke-mään edes pienen väläyk-sen ylösnousemuksesta.

KRISTUS NOUSIKUOLLEISTA!

Sisaristomme toivottaa kai-kille riemullista pääsiäistä.

ANALOGI 2/200720

Lastensivujen toimitus:Leena Lomu, puh. 040 707 6715,leena.lomu@hotmail.com

Säteilevä Kristus las-keutuu kunniassaalas tuonelaa kuvaa-

vaan pimeään luolaanojentaen kätensä pyhille.Hän johdatti Aadamin, Ee-van sekä profeetat ja esi-isät pois ikuisesta kuole-masta ja lahjoitti näin oike-uden tulla taas Jumalanlapsiksi. Kristus tuli lu-pauksensa mukaisesti pe-lastamaan maailman syn-nin orjuudesta. Kristuksentakana seisoo häntä palvo-via enkeleitä. Tuonelaanlaskeutuminen esitetäännopeasti tapahtuvana ti-lanteena. Tapahtumapaik-ka on synkkä, mutta aihekuvaa pääsiäisen riemua jaJumalallista armoa: hyväk-syntää ja anteeksiantoa.

Kristusta on verrattuaurinkoon, joka laskee tuo-nelaan. Hän loisti Jumalal-lista valkeutta ja toi kauanodotetun valon pimeyteen.Kristuksella on vasemmas-sa kädessään kirjakäärö, jajoissakin tämän aiheenikoneissa hän on tarttunutoikealla kädellään Aada-min ranteesta, näin orja onikään kuin isännän ottees-sa. Synti tuli maailmaannimenomaan Aadamin jaEevan kautta. Vapahtajasanoi: ”Tulkaa kanssanikaikki, te jotka kuolitte sen

Tuonelaanlaskeutu-minen

puun kautta, johon minäkoskin. Sillä minä olennostanut taas teidät kaikkiylös ristin puun kautta.”

Pyhä Gregorios Teolo-gi opettaa pääsiäisestä,että se on ”juhlien juhla ja

riemujen riemu, vie voitonmuista juhlista, kuten au-rinko on tähtiä kirkkaam-pi”. Koska pääsiäinen onkaikkien juhlien yläpuolel-la, niin se ei kuulu kahden-toista suuren juhlan jouk-koon. Olihan Kristuskin ju-

malihminen ja näin ollenkahtatoista opetuslastaansuurempi.

Raamatussa mainitaantuonelaan laskeutumisestaAp. t. 2:24 ja 1. Piet. 3:19.

Leena Lomu

ANALOGI 2/2007 21

Etsi ruudukosta seuraavat sanat:

1. Aatami2. Eeva3. enkeli4. hodegitria5. kivi

LASTENLEIVONTA-PÄIVÄNÄHämeenlinnassasyntyi mitäsuloisimpiamuotoiluja ainapitkoista pulla-ukkoihin ja pöl-löistä kukkasiin.PullanvääntäjinäHeljä, Klaudia,Lidia, Milja, Noora,Saara, Sonja.

6. kulitsa7. kuningas8. Kristus9. kuolema10. litsaus

11. mirhantuojat12. munat13. mysteerio14. mämmi15. pasha

16. pääsiäinen17. risti18. ryövärit19. vertauskuva20. ylösnousemus

Sana

piilo

ANALOGI 2/200722

Näin alkaa vuoden691-692 kirkollis-kokouksen 75.

sääntö, joka koskee kirkos-sa laulamista. Jatkossa onmyös niin rajua tekstiä,että kuorolaisista aikamoni saattaisi jäädä kotiin,jos tuota kaikkea pitäisipystyä noudattamaan. Onhyvä joskus lukea tällaisiatekstejä ja palauttaa mie-leen, mikä kuorolaisen teh-tävä oikein on.

Usein kirkkoon tultaes-sa alkaa heti iloinen pu-heen sorina kuorolehteril-lä, ja ajatukset ovat ihanmuualla. Siinä ei liene mi-tään pahaa, että ennen pal-veluksen alkua vaihdam-me kuulumisia kuorotove-reidemme kanssa, muttajoskus saattaa unohtua,missä oikeasti olemme jamitä olemme tekemässä.

Oma osa palveluksessaEnsimmäisiä asioita, joitaopin liittyessäni kirkko-kuoroon, oli varmaan se,että tehtävämme ei oleesiintyä kirkossa vaan hoi-taa oma osamme palveluk-

Kuorolaisena seurakunnassa

“Tahdomme, että ne, jotka saapuvat kirkkoi-hin laulamaan, eivät päästä ilmoille järjesty-mättömiä huutoja, eivät pakota luontoaankirkumaan eivätkä lausu mitään, joka ei olekirkolle soveliasta ja ominaista, vaan että hesuurella tarkkaavaisuudella ja sydämen särky-neisyydellä tuovat esiin virrenveisuun Juma-lalle, salaisuuksien Katsojalle. Sillä pyhä sanaopetti Israelin lapsia olemaan hurskaita.“

sesta. Se on toisaalta hel-pottava asia, koska näinemme ole erityisesti esillätai katsottavana, mikäsaattaisi aiheuttaa jänni-tystä laulajassa. Toisaaltajuuri tämä sama asia tuosuuren vastuun kuorolleesiintyvään kuoroon ver-rattuna. Jos kuoro laulaahuonosti ja sen vuoksi jon-kun seurakuntalaisen ru-kous häiriintyy ja ajatusharhautuu, on se paljonpahempi asia kuin luikaut-taa vähän epäpuhtaastikonsertissa. Konserttiin voijättää menemättä, jos kuo-ro ei miellytä. Kirkkoon pi-täisi jokaisen voida tulla jasaada rauhassa ylentää sy-dämensä ja keskittyä py-hiin teksteihin ilman, ettäkuoro häiritsee.

Jos kuoro laulaa yhdel-lä suulla ja yhdellä sydä-mellä, täyttänee se sillointehtävänsä. Joitakin sellai-sia hetkiä muistan, ettäjostain syystä laulu on soi-nut hyvin ja tunnelma onollut hyvin harras.Yht´äkkiä kirkko on ollutaivan hiljainen ja kuin yksi

suuri ykseys. Nämä ovathetkiä, jotka antavat voi-maa silloinkin, kun lauluei suju.

Kuorolainen rukoileekäyttämällä lahjaa, jonkaLuoja on antanut: laulu-ääntään. Voidakseen to-teuttaa tehtäväänsä kunni-alla hänen on käytettävälahjaansa oikein, opetelta-va uudet veisut ja kehitet-tävä laulutaitoaan, jos sii-hen on mahdollisuus.“Kyllä se Jumalalle kel-paa”, on joskus kuulunutkuoron riveistä, jos laulus-sa ei ole ollut kehumista.Varmasti kelpaakin Juma-lalle, mutta saattaa ollakiusallista seurakuntalai-sille ja kuorotovereille –kanttorista puhumatta-kaan.

Nöyrä asenneViime talvesta asti olen tu-tustunut myös toiseen,

esiintyvään, kuoroon. Olensen kautta tullut huomaa-maan hyvin positiivisenpiirteen kirkkokuorostam-me. Meillä vallitsee nöyräasenne laulamista kohtaanja kunnioitus veisuja koh-taan, joita laulamme. Näinei välttämättä ole kaikissakuoroissa. Hienosta ja tek-nisesti taidokkaasta esityk-sestä saattaa puuttua har-taus, ja esitys jää tällöin ul-koiseksi.

Laulaminen on hyvinhenkilökohtainen ja arka-kin alue. Se voi tuottaasuurta iloa, mutta siihenvoi helposti liittyä pahaamieltäkin. Saattaa syntyäkilpailutilanteita tai muitahankauksia, joita aina syn-tyy ryhmissä, missä ihmi-set toimivat yhdessä.Yleensä loukkaantumistentakana on oma epävar-muus, väärinkäsitykset jajoskus ylpeyskin. Joku on-kin joskus sanonut, ettäkanttorin työ on paljoltipsykologin työtä. Jos onpaha mieli, on vaikea lau-laa.

Silloin kun laulu soipuhtaasti, kun kaikki äänetovat edustettuina ja hyvähenki vallitsee kuorossa,silloin on ihanaa olla juurikuorolaisen tehtävässä kir-kossa. Uskon, että tällai-nen henki välittyy myösalttariin asti ja muille seu-rakuntalaisille, joidenkanssa kuoro suorittaa yh-teistä palvelustaan.

KuorolainenEija Salminen

Suomen Ortodoksisten OpettajienLiitto ry:n (SOOLi)

kevätpäivät ja vuosikokousKouvolassa 21.4.2007

Pyhän Ristin ylentämisen kirkon juhlasalissa,Kirkkomäenkatu 2, Kouvola.

Teemana:Toiminnalliset työmuodot ortodoksisen

uskonnon opetuksessa.Kevätpäivien ohjelma ja vuosikokouksen esityslista

liiton kotisivuilla www.sooli.fi.TERVETULOA!

SOOLi ry:n hallitus

Palvelutehtävänä

kirkossa laulaminen

Lapp

eenr

anta

ANALOGI 2/2007 23

Isä Gaius kertoo, ettähän on toiminut opet-tajana 40 vuotta. Eri-

tyisopettajan uransa lopul-la Hausjärvellä hänet vihit-tiin papiksi, kun vielä kak-si vuotta oli jäljellä eläke-ikään. Hänestä tuli pappisen vuoksi, että hän näkiortodoksisessa uskossa hy-vin suuren ja syvän aar-teiston.

Isä Gaius vihittiin dia-koniksi vuonna 1991. Ark-kipiispa Johanneksen

Isä Gaius Sahlberg toimii pappina Hämeenlinnanseurakunnassa. Täyttäessään nyt 70 vuotta häntoteaa, että pappeus on antanut hänelle kaiken.

suostumuksella ja metro-poliitta Tiihonin johdollahän suoritti sen jälkeenkirjallisia tenttejä, jotta hä-net saatettiin harrastuksennojalla vihkiä papiksivuonna 1995.

– Silloin minä hoidintavallaan kahta työtä, olinerityisopettaja ja tein papintöitä seurakunnassa. Kaksiviimeistä vuotta enneneläkkeelle siirtymistä oli-vat aika rankkoja.

Papin työssä hänelle

on tärkeintä, että ihminenon aito. Isä Gaius tahtootehdä täydestä sydämes-tään kaikki työnsä. Jos pa-pin työtä tekee vain elan-non vuoksi, niin silloinloppuun palaminen on lä-hellä.

– Olen onnellinen siitä,että en ole tuntenut kokopitkän työurani aikanakoskaan minkäänlaisiamerkkejä loppuun palami-sesta. Olen mielestäni jak-sanut työssäni hyvin.

Pappeus on antanut isäGaiukselle kaiken. Häntävain harmittaa se, että hä-nestä tuli pappi aivan liianmyöhään.

– Olisin halunnut teh-dä pitemmän pappisuran.Tosin rippi-isäni on sano-nut, että tämä on kuitenkinollut parhain ratkaisu. Mi-nulla on elämänkokemus-ta, tunnen paljon elämääsen kaikilta laidoilta, sisäl-tä ja keskeltäkin. Mitä suu-rempi elämänkokemus onennen papiksi vihkimistä,sen paremmin pystyy pap-pina toimimaan. Minä täy-sin yhdyn tähän rippi-isänikäsitykseen, olen siihensuostunut ja hyväksyn sen,että pappisurani jää lyhy-emmäksi kuin mitä se olisivoinut olla.

Isä Gaius on kiitollinenterveydestään mutta myösautostaan.

– Tässä työssä minulleautolla ajo on hyvin tärke-ää. Ajaminen on minullekaikkein helpointa, mitävoin kuvitella. Kun ajan,pääsen lepäämään ja latau-tumaan, ja kun saavun pe-

Isä Gaiuksen ja maatuskaMarian mietteitä voi kuun-nella Yle Radio 1:n ohjel-massa Näistä levyistä emmeluovu suurena perjantaina6.4. klo 22.05 ja sunnuntai-na eli pääsiäisaamuna 8.4.klo 7.03. HaastattelijanaTuomas Sidoroff.

Aitouson tärkeintä

Analogi haastatteleerille töihin, olen täynnätarmoa ja henkeä.

Tulevaisuudesta häntoteaa, että hän elää päi-vän kerrallaan.

– Minä tunnen, ettäehkä elämäni paras hetkion juuri nyt. Toivon, ettävielä on mahdollista jatkaanäitten hyvien kokemuksi-en keräilyä. Olen kiitolli-nen, jos saan jatkaa papintehtävien hoitamista. Niitäminulla on Hämeenlinnanseurakunnassa ja Tampe-reella.

Nauraen isä Gaius sa-noo lopuksi:

– Ja varsin mielelläniminä niitä teen, kunnesympäristö määrittelee mi-nut vanhuudenhöperöksi.Yleensä ympäristö alkaaantaa siitä merkkejä! Mi-nulla on hyvin optimisti-nen elämännäkemys. Siinämielessä en ajattele kuole-masta, että se on välttämä-tön ja kauhea ja tulee yllät-täen, vaan ajattelen, että seon lempeä nouseminentästä taistelevasta kirkostariemuitsevaan kirkkoon.Kiitollisena otan vastaanjokaisen päivän ja elänkuitenkin valmiina läh-töön.

Kari M. Räntilä

Pieni joukko kanttorei-ta kokoontui Kaunis-niemen leirikeskuk-

Teostosta valisti tekijänoike-ussuoja-asioiden tuntemuk-sessa, ja Timo Ruottinentäydensi kanttorien tietä-mystä käytännön asioista.

Maanantai oli aamustailtaan kuoronjohtoon pereh-tymistä. Unkarilaissyntyinendiplomikuoronjohtaja RitaVaronen Jyväskylän ammat-tikorkeakoulusta opasti jaohjasi jokaista henkilökoh-taisesti. Hän antoi palautettamaneereista ja virheistä vi-deoidun näytteen pohjalta.

Tiistaina perehdyttiin il-

Kanttorikuoronkoulutuspäivät Läyliäisissä

Häm

eenl

inna lan konserttiin, joka pidet-

tiin Vanajan keskiaikaisessakirkossa Hämeenlinnassa.Kanttorikuoron johtaja PetriNykänen totesi konsertinjälkeen: ”Täytyy sanoa, ettätuolla porukalla on kyllähuikea suorituskyky ja po-tentiaali. Laulusta sai vaiku-telman paljon suuremmastakuin neljäntoista hengenkuorosta!” Vanajan kirkonakustiikka on nautittava ko-kemus sekä laulajille ettäkuulijoille.

Leena Lomu

seen opintopäiville 11.-13.helmikuuta.

Sunnuntaina Reijo Saari

isä Gaiusiloitseetyöstään,terveydes-tään jalaajastaystäväpiiris-tään eripuolillaSuomea.

Häm

eenl

inna

ANALOGI 2/200724

Korttelin talot maini-taan kaupunginvuokra-asiakirjoissa jo

1600-luvulla. Tämä Sorkan-Sipi –nimellä tunnettu talolienee saanut nimensä raken-tajan mukaan. Alun perintontilla on ollut useampiakinrakennuksia, ja itse asuinta-lokin on pitkän historiansaaikana kokenut useitakin ra-kenteellisia muutoksia. Se onpalvellut niin vuokrakiinteis-tönä kuin konttorihuoneena-kin. Talossa on ollut useitapikkuasuntoja, ns. hellahuo-neita. Viimeisin ja kentiesmerkittävin muutos tapahtuivuonna 1955, jolloin huo-neistot yhdistettiin ja talomuutettiin ortodoksiseksi ru-koushuoneeksi. Sen jälkeen-kin on tehty remontteja jasaatu muun muassa oikeatortodoksiset kirkonkellot ta-lon päätyyn. Kiinteistönomistaa Turun ortodoksinenseurakunta.

Seminaarista ensimmäinenkiintopisteOrtodoksisen uskon Raumanseudulle, kuten yleisemmin-kin läntiseen Suomeen, toivattänne sodan jälkeen siirtolai-sina asettuneet karjalaiset,nimenomaan rajakarjalaiset.Menetetyltä alueelta siirtyivätmuualle Suomeen myös eri-laiset laitokset ja instituutiot.Raumalle siirtyivät mm. Vii-purin tyttölyseo ja Sortavalanseminaari, josta sittemmintuli Rauman seminaari ja jokanykyään on osa Turun yli-opiston opettajainkoulutus-laitosta. Seminaarin mukanasiirtyi ortodoksisen uskonnonlehtori rovasti Ortamo. Hä-

Piilossa VANHAN RAUMANsydämessä

Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijänrukoushuone 50-vuotiasRauman ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen rukoushuo-ne täytti 50 vuotta 2.11.2006. Kapealla puutalojenreunustamalla vanhan Rauman kadulla sijaitsevanrukoushuoneen tunnistaa kadulle vain jykevästä portis-ta ja ilmoitustaulusta, mutta pihalle mentäessä näkyvätmyös kirkonkellot ja ortodoksinen risti katolla.

täsmälleen yhdeksän vuottaensimmäisen seminaarissatoimitetun liturgian jälkeen.

Nikolaos IhmeidentekijänmuistolleLänsikatu 10:n korttelin talotmainitaan kaupungin vuokra-asiakirjoissa jo 1600-luvulla.Tämä Sorkan-Sipi –nimellätunnettu talo lienee saanutnimensä rakentajan mukaan.Alun perin tontilla on ollutuseampiakin rakennuksia, jaitse asuintalokin on pitkänhistoriansa aikana kokenutuseitakin rakenteellisia muu-toksia. Se on palvellut niinvuokrakiinteistönä kuin kont-torihuoneenakin. Talossa onollut useita pikkuasuntoja,ns. hellahuoneita. Viimeisinja kenties merkittävin muu-tos tapahtui, kun huoneistotyhdistettiin rukoushuoneti-loiksi. Jo ennen muutostöitätiistaiseura alkoi kokoontuatyhjentyneissä tiloissa vuo-den 1955 alusta. Lopullisetkunnostustyöt ja sisustami-nen kestivät vielä siten, ettärukoushuoneen vihkiäisiävietettiin vasta 2.11.1956. Ru-koushuone pyhitettiin PyhänNikolaos Ihmeidentekijänmuistolle.

Nykyisessä asussaan ru-koushuone on ollut 1980-lu-vulta, jolloin sen viimeisenremontin suunnitteli arkki-tehti Kalle Saarinen. Rau-man tiistaiseura on antau-muksella pitänyt huolta ruko-ushuoneesta hankkimallasinne ikoneja ja tekstiilejä,keittiötiloja remontoimalla,pitämällä siivoustalkoita javiimeksi maalaamalla ruko-ushuoneen sisäseinät talkoil-la.

Avautumisen aikaaRauman rukoushuone pysyivuosikymmenet lähes piilos-sa vain oman seurakunnantietoisuudessa. Vasta runsaanvuosikymmenen ajan onavauduttu ympäröivään yh-teiskuntaan. Varsinkin kesäi-set pihakahvilat ja avoimetovet pitsiviikolla ovat tehneetkaunista rukoushuonettam-me tunnetuksi.

Liisa RäsänenLähteenä mm. ValdemarRovion muistiinpanot

nen ansiostaan ja seminaarinjohdon suosiollisella myötä-mielisyydellä saatettiin aloit-taa seminaarin tiloissa orto-doksisten palvelusten toimit-taminen ja muu kokoontumi-nen. Sortavalan seminaarintiloista ortodoksit saivat sitenensimmäisen kokoontumis-paikkansa. Ensimmäisen li-turgian toimitti rovasti Leoni-das Homanen 25.10.1945. Jotässä tilaisuudessa herätettiinajatus oman rukoushuoneenhankkimisesta Raumalle.Kuukautta myöhemmin pe-rustettiin rovasti Homasenaloitteesta Raumalle tiistai-seura, jonka piirissä ajatusrukoushuonehankkees taedelleen voimistui. Tiistai-seuran ja rukoushuoneen his-toriat kulkevatkin hyvin tii-viisti lomittain.

Länsikadulta kiinteistöMyös valtiovallan määräyk-sillä haluttiin turvata orto-doksisen kirkon toimintaSuomessa. Vuonna 1950 tuli-vat voimaan säädökset luo-vutetulle alueelle jääneidenseurakuntien lakkauttamises-ta ja uusien perustamisestasekä siihen liittyen kirkko-

kunnan jälleenrakennusoh-jelma.

Turun seurakunnassapäätös tontin ja talon hankki-misesta Raumalta tehtiin tou-kokuussa 1951, mutta jälleen-rakennusohjelmaan se sijoit-tui vasta vuodelle 1954. Jäl-leenrakennustöiden hoita-mista varten Raumalla seura-kunta nimesi rakennuslauta-kunnan, johon tulivat mm.viilaaja Mikko Asela, kirves-mies Vilho Suvala ja lämmit-täjä Valdemar Rovio puheen-johtajaksi sekä varajäseneksikoneenhoitaja Nikolai Kai-las.

Sopiva kiinteistö löytyiahkeran etsiskelyn jälkeenLänsikadulta. Rakennushalli-tuksesta saapuivat yliarkki-tehti Savonius ja tuomariMaarvala tarkastamaan kiin-teistöä, jonka he sitten hy-väksyivät tarkoitukseen sopi-vaksi. Rauman jälleenraken-nuslautakunnan ehdotukses-ta Turun seurakunnanval-tuusto päätti 8.8.1954 ostaaLänsikatu 10:stä leskirouvaMaria Vilhelmiina Jaakko-lan kiinteistön rukoushuone-kiinteistöksi. Kauppakirja al-lekirjoitettiin 25.10.1954 eli

Pitsiviikon liturgiassa 2006 isä Gaius Sahlberg toimitti sadon siunaami-sen. Kuva: Liisa Räsänen

Raum

a

ANALOGI 2/2007 25

Simo Ojasen mukaanPär Lagerkvist (1891-1974) oli ankara kil-

voittelija ja pohdiskelija.Lagerkvistin Barabbas häm-mästyy, kun hänet vapaute-taan ja Jeesus tuomitaan,vaikka Jeesus on hänenkinmielestään syytön. Barab-bas seuraa Golgatan tapah-tumia, näkee ihmeitä ta-pahtuvan, mutta ei haluauskoa. Hänestä on käsittä-

Pääsiäisajan kärsimysnäytelmän keskeisiä henkilöitäolivat myös Barabbas ja Juudas Iskariot, vaikka heidänpäälleen lankeaakin synkeä varjo. Ruotsalaisen kirjailijanPär Lagerkvistin romaani Barabbaksesta ja venäläisenLeonid Andrejevin teos Juudas Iskariotista yrittävätymmärtää molempien hyljeksittyjen sielunelämää,kertoi Simo Ojanen Porin tiistaiseurassa maaliskuussa.

mätöntä, että Jeesus tahtoikärsiä ja kuolla heidänedestään. Barabbas torjuukristinuskon sanoman,mutta haluaa kuitenkin,että hänen orjanmerkkinsäkääntöpuolelle kirjoitetaanVapahtajan nimi. ”Minullaei ole Jumalaa”, hän tun-nustaa roomalaiselle proku-raattorille ja huokaa pe-rään: ”Haluaisin kyllä us-koa”. Myös Barabbas ristiin-

Pääsiäisen synkeät hahmotBarabbas jaJuudas IskariotBarabbas jaJuudas Iskariot

naulitaan kristittyjen vaino-jen aikaan Roomassa. Mitäsanoikaan Barabbas viimesanoikseen: ”Sinun haltuu-si minä annan sieluni!”

Leonid Andrejev (1871-1919) on meillä vieläkin lii-an vähän tunnettu kirjailija,totesi Ojanen. Hänen tun-netuin teoksensa on Seitse-män hirtetyn tarina. Ro-maani Juudas Iskariotistailmestyi 1907. Juudas on

rujo ja ruma ja irvailee jasättii alituisesti muita ope-tuslapsia. Juudas kokee toi-mivansa pelkästään ennus-tusten mukaisesti. Hän eipettänyt omasta mielestäänJeesusta, vaan ylipapit.

Jeesuksen ristinkuole-man jälkeen Juudas syök-syy Kaifaan ja Hannakseneteen ja julistaa: ”Juudaspetti teitä. Hän oli syytön.Te surmasitte syyttömän.Menen aavikolle ja huudanpedoille: minkä hintaiseksihe arvioivat Jeesuksen,mitä tekevät petoeläimet?Ne ryömivät pesistään jaalkavat ulvoa suuttumuk-sesta, ne unohtavat ihmis-pelon ja tulevat kaikki tän-ne raadellakseen teidät!” JaJuudas viskoo hopearahatylimmäisen papin ja tuo-mareitten kasvoille. Juudaskiipeää vuoren laelle valit-semansa puun luokse jahuoahtaa uupuneena sil-mukka kaulassaan: ”Otaminut lempeästi vastaan,Jeesus, olen hyvin väsy-nyt.”

Pori

Pyhyyden kosketus– ajatuksia ikonimaalareilleViime vuonna ilmestyneessä munkki Serafiminkirjassa on kaunis kuvaus siitä, miten Jumalan kutsuvoi joidenkin kohdalla olla niin vahva, että elämä senjälkeen ei ole entisensä. Maria Egyptiläisen kohdal-la tuo kosketus oli niin lamaannuttava, että Jumalanrakkauden hipaisu jätti Mariaan pysyvän haavan.

Ikonimaalareiden töitä esillä 21-22.4.Etelä-Karjalan kansalaisopistolla.

Ikonimaalauksen kesäkurssi 4.-9.6.Imatran seurakuntasalilla,

esirukous-ikonit

Kokemuksia, jollointuntee olleensa lä-hellä Pyhyyttä, tulee

osaksemme vain harvoin,

maalausprosessissa vainosa, hengellinen sitoutumi-nen antaa siunauksen työlle.Samalla tavalla kuin Marianäki Luojan kosketuksessaoman pienuutensa, ikoni-maalari näkee kuvattavansaedessä oman rajallisuuten-sa. Eihän kukaan voi kuvatatäydellisyyttä.

Onneksi ikonimaalarilleasetetut vaatimukset ovatarmeliaita, samalla tavallakuin Luoja on armelias kaik-kea inhimillistä kohtaan.Missään taidoissa ei vaaditaenempää kuin mihin pys-tymme. Tukena on kirkonikonimaalauksen kaanon.Aikojen alussa asetetut oh-jeet luovat turvalliset rajatsilloin, kun omat taidot tun-tuvat riittämättömiltä.

Luovan ihmisen paraslahja Luojalleen on kiitolli-nen mieli, ilo siitä, että saaolla Kauneuden esilletuoja,lähes apostoleinvertainen!

Liisa Tynkkynen

mutta ne ovat meille esiku-vina jostakin tulevasta kau-neudesta. Ikonimaalari ontehtävässään etuoikeutettu

– hän saa seistä maalates-saan tuon Kauneuden edes-sä, ja hän pyrkii omissa töis-sään kuvaamaan tuota Kau-neutta. Hänen rinnallaanseisovat kaikki kirkon py-hät.

Ikonimaalari saa myösikoneillaan olla tuomassalohtua ja vahvistusta niille,jotka rukoilevat hänen maa-laamansa ikonin edessä.Ikoneista löytyy selviytymi-sen kuvallinen esikuva elä-män eri tilanteisiin: suru –Neitsyt Maria ristin äärellä;kuoleman hetki – Kristuk-sen kasvot; elämän haasteet– pyhät ihmiset. Ikonienikuinen suuruus piilee siinä,että niissä omat kokemuk-semme suhteutuvat oikei-siin uomiinsa jo kerran koe-tun rinnalle.

Ikonimaalarin tehtävä eisiis ole mikä tahansa tehtä-vä, eikä ikonimaalaus har-rastuksena voi olla pelkkäharrastus. Se on tehtävä,joka kasvattaa tekijäänsä us-kossa ja joka tuloksillaanauttaa toisia kasvamaan.Tekninen oppiminen on

Imat

ra

ANALOGI 2/200726

Isä Markukseen otettiinmuutama vuosi sittenyhteyttä ja hänelle kerrot-

tiin, että tullissa on useita ta-kavarikoituja 1800-luvun iko-neja, joille ei ole omistajaa.Seurakunta teki hakemuksen,jonka perusteella kodittomatikonit löysivät paikkansa mei-dän seurakunnastamme.

Ensimmäinen vaihe iko-neiden uudessa kodissa onkunnon tarkistaminen ja kon-servointi, mikä tapahtui Vala-mossa Helena Nikkasen asi-antuntevissa käsissä. Ikoneil-le valmistettiin myös asian-mukaiset kiota-kaapit, jotta

Pyhäiset pyyhkeetKolmisen vuotta sitten alkoi tapahtumaketju, jonka kauneudestasaamme nauttia Lappeenrannan seurakuntasalilla. Kyseinen asioideneteneminen on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö kantaahedelmää kaikkien iloksi.

kiinnostuneita naisia. Aluksioli tarkoitus, että Lean lisäksityöhön osallistuisi viisi muu-ta naista. Into oli suurta mut-ta osalle työhön lupautuneis-ta naisista tuli esteitä, ja hejoutuivat luopumaan työstä.Lean lisäksi työhön ryhtyi tar-molla Anna Tikkanen ja LeaVahvanen. Naisia, joilla onkultaiset kädet.

Lea Soiniola on tehnytkoko ikänsä erilaisia käsitöi-tä. Hän on opetellut tekemäänkäspaikkoja nurjattomallaetupistokirjonnalla, virvittäinompelemalla ja virkkaamalla.Etupistokirjonnalla hän ontehnyt käspaikkoja jo 1980-luvulta lähtien. Hänen upeitatöitään olemme saaneet ihail-la myös kirkkomme kaunis-tuksena. Työn suunnittelussaolikin korvaamattoman arvo-kasta Lean täsmällinen ote,suunnittelu, tyylitaju ja kau-neuden ja käytännöllisyydenymmärtäminen. Lea pohti pit-kään mallia suurimmalle iko-nille. Koska ikoni on niin kor-kea, ei siihen yksinkertaisestivoinut tehdä sellaista käs-paikkaa, joka olisi jäänyt ko-konaan ikonin alareunan ala-puolelle. Kokonaisuuden kau-neus olisi kärsinyt siitä. Siksi-

jonnan aloittaa. Me muut nä-emme vain kauniin lopputu-loksen. Anna etsi malleja kir-joista. Yhden mallin hän saiSoiniolan Lealta. Aluksi Annasitoutui kirjomaan vain kaksikäspaikkaa mutta hädän het-kellä häneen saattoi luottaa,ja myös kolmas käspaikka to-teutui hänen käsissään. Yh-den käspaikan tekemiseen hä-neltä meni aikaa noin kuu-kausi, ja kolmannen hän saitehtyä hiukan nopeammin.Elämänpuu ja kukkilinnutovat Annaa inspiroivia aihei-ta. Aiempi kokemus auttoiAnnaa käspaikkojen tekemi-sessä. Hänen käsissään onsyntynyt kymmenkunta käs-paikkaa ja useita samalla tek-niikalla kirjottuja pöytälii-noja.

Lea Vahvanen on saanutopin käspaikan tekemiseenparisen vuotta sitten Lea Soi-niolan opissa. Ensin hän kir-joi itselleen ja Lean pyynnös-tä innostui kirjomaan seura-kuntamme kaunistukseksi.Lea kirjoi kaksi käspaikkaa,kun niitä on niin mukava teh-dä. Uusi malli antoi intoa te-kijälleen, eikä siinä työtuntejalaskettu. Neula saattoi liikkuakankaalla kahteentoista taiyhteenkin saakka yöllä. Yh-den käspaikan tekemiseenmeni aikaa vain parisen viik-koa, mutta se ei kerro mitääntyöhön käytetyistä tunneista.Lea valitsi aiheikseen geomet-risia kuvioita, sillä niissä ole-va toisto helpottaa työtä.Aluksi työn tekeminen olihankalaa, kun siinä ompeli it-sensä helposti umpikujaan,mutta kyllä siitä aina selvisi.Nyt käspaikan kirjominen su-juu luontevasti, ja samallatekniikalla on valmistunutmyös pöytäliinoja.

Näitä naisia yhdistää rak-kaus kirkkoon ja käsitöidentekemiseen. He tietävät sydä-messään, miltä tuntuu työntekemisen kautta saatu ilo. Hetietävät myös, miltä tuntuukäspaikan äärellä vietetyt hil-jaiset tunnit, kun neula etsiitietään eteenpäin Jumalankunniaksi.

Kaikkein pyhin Jumalan-synnyttäjä, rukoile JumalaaLean, Annan ja Lean puoles-ta!

Kirsi Rovio

pä Lea suunnittelikin lehdes-sä näkemänsä mallista omanmallin, joka on ylhäältä keve-ämpi ja alareunasta voimak-kaampi geometrinen kuvio.Kuviokorkeus on suunniteltuymmärryksellä. Se alkaa vas-ta ikonin puolestavälistä janiin korostaa Jumalanäidinarvokkuutta.

Jokainen käspaikkaerilainenJokaisen käspaikan oli tarkoi-tus olla erilainen, koska kaik-ki ikonit ovat erilaisia. Käs-paikkoja yhdistää toisiinsasama värimaailma ja kokosekä sama kirjontatyyli. AnnaTikkanen on tehnyt käspaik-koja kymmenisen vuotta. Hänon saanut ensimmäisen op-pinsa käspaikan tekemiseenIrma Torpan pitämältä yhdenpäivän mittaiselta kurssilta.Sen jälkeen hän on omatoimi-sesti pitkät illat opetellut,minne sen neulan pitää oikeinmennä, jotta löytää reitin ta-kaisin lähtökohtaan. Annallaon ollut mahdollisuus käydämyös Maria Näreahon luonasaamassa oppia käspaikan te-kemiseen. Vaan jokaisellakäspaikan tekijällä on omatyylinsä, miten ja mistä kir-

“Käspaikkojen luatijat” LeaVahvanen ja Anna Tikkanen.

Juhlava käspaikoin somistettu ikonirivistö Lappeenrannan seurakuntasalissa.

niihin ei tulisi uusia vaurioita.Osa ikoneista sijoitettiin Pok-rovan kirkkoon, osa seura-kuntasalille ja osa Imatralle.

Ikonit jo itsessään olivatseurakuntasalimme kaunis-tuksena, mutta isä Markuk-sen pyynnöstä muutamatkauneutta rakastavat seura-kuntamme naiset alkoivatsuunnitella ja toteuttaa iko-neiden arvolle sopivia käs-paikkoja. Niitä tarvittiin yksisuuri Pokrovan ikonin ympä-rille ja viisi pienempää. Seu-rakunta kustansi käspaikkoi-hin tarvittavat kankaat ja lan-gat. Itse kirjontatyö oli nais-ten uhrilahja rakkaudesta Ju-malanäidin seurakunnalle.

Työ alkaaTyö alkoi Lea Soiniolan joh-dolla. Hän etsi joukon työstä

Lapp

eenr

anta

ANALOGI 2/2007 27

Seurakuntien järjestä-minä tehdään vuosit-tain lukuisia pyhiin-

vaellusmatkoja niin koti-maisiin kuin ulkomaisiinkohteisiin. Monille ovat tu-tuiksi tulleet lähialueidenluostarit, mutta myös Väli-meren alueen pyhät paikatovat olleet matkakohteina.Omat rakkaat luostarit säi-lyttävät kuitenkin aina

Imatran Pyhän Nikolaoksenkirkko. Usein siellä on toi-mitettu slaavinkielinen aka-tistos pyhittäjälle matkalais-ten toimiessa kuorona.Imatralla asuvat maahan-muuttajat ovat osaltaan aut-taneet palvelemaan näitäpyhiinvaeltajia. Tämä onyksi mahdollisuus osallistuavapaaehtoistyöhön omanseurakunnan parissa.

Moni hämmästyyOn mielenkiintoista vastatapyhiinvaeltajien kysymyk-siin. Moni on hämmästynytsiitä, että Suomesta löytyyelinvoimainen ortodoksinenkirkko. Pyhäkköjen siisteysja puhtaus puhuttelee mat-kalaisia, ja ympäröivä luon-nonkauneus on häkellyttä-vää kokemus miljoonakau-pungin asukkaalle. Matka-laisten tiedonjano on lopu-

oman paikkansa pyhiinvael-luksen määränpäinä.

Pyhiinvaellusliikettä onmyös toiseen suuntaan, silläyhä enenevässä määrinmatkoja suuntautuu ulko-mailta myös Suomeen. Vii-me kesän aikana nähtiinrunsaasti kreikkalaisia py-hiinvaeltajia ja myös Athos-vuoren isiä kävi tutustu-massa Suomen ortodoksi-

sen kirkon hengelliseen pe-rintöön.

PyhiinvaeltajiaKonevitsastaItärajan takaa saapuu jatku-vasti pyhiinvaeltajaryhmiäsekä yksittäisiä henkilöitä,jotka tahtovat kokea py-hyyttä suomalaisissa kirkol-lisissa kohteissa. ErityisestiKonevitsan luostarin py-hiinvaellusjaosto Pietarissajärjestää aktiivisesti matko-ja Suomeen. Tämänkin ke-vään aikana on merkittäväjoukko pyhiinvaeltajia käy-nyt Suomessa Konevitsanluostarin toimesta.

Nämä ryhmät ylittävätrajan yleensä Svetogorskis-sa, jolloin ensikosketus Suo-meen saadaan Imatralla. Jopitkään olemme tehneet yh-teistyötä. Pyhiinvaeltajienensimmäinen kohde on ➤

Pyhiinvaeltajavaihtoa

Viipurilaisia pyhiinvaeltajia Imatran seurakunnassa.

Ekumeenisessa hen-gessä ja kokoonpa-nossa joukko paikal-

lisosastomme väkeä ystävi-neen kokoontuu seurakun-tasalissa 1-2 kertaa kuu-kaudessa. Tarkoitus on val-mistaa villalangasta neulo-tuista lapuista tilkkupeitto-ja, jotka talkoolaisemme jakuriirimme Tuula toimittaaasiantuntevasti ja ilman vä-likäsiä perille rajantakai-seen Karjalaan.

Näitä peittopaikkakun-tia ovat Vasajärven entinennunnaluostari, nykyisinmunkkiluostari, Uhtua (=Kalevala), Tuulas, Tuksa,Suurmäki, Vitale, Alavoi-nen, Aunuksen kaupunki,Yllönen, Novinka, Pertti-selkä, Petroskoi, Kuujärvi,Kotlaatjärvi, Pitkäranta,

Valamon ystävätpeittotalkoissa

Uuksu, Immala, Salmi jne.Toistasataa peittoa on jolöytänyt kotinsa näiltä alu-eilta, ja isä Markuksen jaLauran mukana myös Vi-rosta.

Talkoolaiset ovat asias-taan innostuneita ja luovia.Monet ahkeroivat kotona jatuovat tullessaan kassilli-

sen valmiiksi neulomiaanlappuja. Tästä usein varsinkirjavasta materiaalista tai-tavat suunnittelijammeLeat, Kaija ja Laura, som-mittelevat ommeltaviksem-me yllättävän kauniita ko-konaisuuksia, oikeitauniikkeja. Kirpputoreilta-kin hankitut neuleet pure-taan, ja näille langoille löy-tyy arvokas tehtävä saajan-sa ruumiin ja mielen läm-mittäjänä.

Tapaamisissa kerättykolehti ja talkoolaisten lah-joitukset mahdollistavatmyös uusien lankojenhankkimisen. Iloitsemmeaikaansaannoksistamme jatoistemme seurasta, muttalähettimme kertomustenmyötä ajatuksemme ha-keutuvat myös niiden tun-temattomien ihmisten luo,

joiden käyttöön ja iloksipeitot lähetetään.

Hyvinvoinnin keskelläemme useinkaan tule aja-telleeksi puutetta ja anka-ria olosuhteita, joitamaamme lähialueilla esiin-tyy. Emme myöskään poh-di sellaista elämänfilosofi-aa, joka voisi opettaa meil-le, miten elää kaikesta huo-limatta iloisena ja kiittäen,paljon rukoillen ja uurasta-en. Kuriirimme Tuulan ker-tomasta saatamme myöskuvitella, miten paljon voipuhutella omiin silmiinkohdistuva ja niissä pit-kään viipyilevä rakkaudel-linen katse. Ilahduttakoonpeittomme saajansa mieltä,lämmittäköön se hartioita,jotka työn ja kylmän puris-tuksessa uhkaavat painuakasaan liian varhain!

Peittotalkoot pidetään1-2 kertaa kuukaudessaseurakuntasalissa. Päivästäilmoitetaan Etelä-Saimaa –lehden perjantainumeronseurakuntapalstalla. Terve-tuloa mukaan! Lankoja jalappuja otetaan kiitollisinavastaan. Lapun koko on 18x 18 cm, aina oikein –neu-letta. Langassa tulisi ollaainakin osa villaa.

Eila Hämeem-AnttilaSuunnittelu- ja ompelutyöt on saatu valmiiksi. Lea Soiniola ja LeaVahvanen esittelevät tuloksia.

Ompelijoitatyössään: Aino,Eeva, Mirja, Railija Alli ahkerina.

Lapp

eenr

anta

Imat

ra

TIM

O T

YN

KKY

NEN

ANALOGI 2/200728

ton. Millä kielellä jumalan-palveluksia toimitetaan,kuinka paljon on seurakun-talaisia, miten lapsista huo-lehditaan jne. Moni arvos-taa sitä, että Suomen orto-doksinen kirkko on järjes-täytynyt ja toimii hyvin. It-

➤

sekin välillä vastauksia an-taessani huomaan ajattele-vani, kuinka erinomaisetovatkaan kirkkomme ole-massaolon edellytykset.

Nämä Konevitsan luos-tarin matkoilla olevat py-hiinvaeltajat jatkavat mat-kaansa Valamon ja Lintulanluostareihin vieraillen myösKuopiossa ortodoksisessa

kirkkomuseossa. On hyvä,että oma kirkkomme ja senpyhäköt ovat kirkollisenmatkailun kohteina. Meilläon varmasti paljon hyvääannettavanamme. Samallavoimme vastaanottaa rukoi-lijoita, jotka tuovat tulles-saan aina lisää rukouksenmieltä kirkkojemme hengel-liseksi kaunistukseksi. On

Pyhiin...

Imatran Pyhän Nikola-oksen kirkossa on voituviettää jo yli kymme-

nen vuoden ajan pääsiäi-sen juhlaa. Suuren torstainiltapäivällä on perinteisestikeitetty ja värjätty kanan-munat, joita varataankinsuuri määrä kirkkoon jaseurakuntasalille. Talkoo-voimin ja kreikkalaisen vä-rinaineen avulla saadaansyvänpunaisia pääsiäismu-nia jaettavaksi. Illan hiljen-tää kärsimysevankeliumi-en kuunteleminen hämä-rässä ja puhuttelevassa kir-kossa. Pienet liekit lähte-vät rukoilijoiden mukanakoteihin, ja niissä lampu-koissa syttyy rukoustuli

Pääsiäisen suurenmoinenjuhla on koko kirkkovuodenhuipentuma. On suuri ilo,että seurakunnan molem-missa kirkoissa voidaanviettää Kristuksen ylösnouse-misen riemua, pääsiäisyön

jumalanpalvelusta. Tuo juhla ei synny itsestään,vaan sen hyväksi tarvitaan paljon työtä. Taakse jääsuuren paaston hiljainen ja pitkä taival, ja varsinkinsuuren viikon loppupuolella tunnelma tiivistyy.

odottamaan pyhää juhlaa.Kirkkoon jää vielä pienijoukko ihmisiä. Suuri Gol-gata-risti on nostettava ta-kaisin omalle paikalleen japyhäkkö siistittävä seuraa-vaa päivää varten.

Suurena perjantainaSuuren perjantain päivävietetään kirkossa ja hiljai-sesti kodeissa. Ylevät ju-malanpalvelukset liikutta-vat mieltä, mutta kaikessakuvastuu jo suuri odotus.Kärsimys ja kuolema ovatohimeneviä hetkiä, ja py-syväiseksi jää ylösnouse-mus, josta päivän jumalan-palveluksissa jo viitteen-omaisesti puhutaan. Palve-

lusten päätyttyä pöytien jaanalogien mustat peitteetvalmistetaan otettaviksipois seuraavaa aamua var-ten. Jälleen talkooväki siis-tii kirkon odottamaan seu-raavaa päivää.

Suurena lauantainaSuuren lauantain aamunjumalanpalvelus alkaa eh-toopalveluksella lukuisineparimioineen. Liturgiaansiirtymisen jälkeen episto-lan lukemisen päätyttyäkirkkoveisun sanat ”Nou-se, nouse Jumala, tuomitsemaa...” saavat aikaan liik-keen kirkossa. Mustat ju-malanpalveluspuvut vaih-detaan juhlan valkoisiin,kirkkopöytien peitteidenalta paljastetaan ylösnou-semuksen värit, ja evanke-liumiteksti julistaa jo juh-lan alkavan. Vain mustamatto jää koskemattomak-si lattialle, ikään kuin ku-kistetun ja alas poljetunkuoleman vertauskuvaksi.

Liturgian päätyttyä al-kaa talkooväen hyörinä.Kirkko on nopeasti siivot-tava, mustat tekstiilit siir-rettävä varastoon. Lattiat

Pääsiäisyönristisaatto.

Kuinka juhla

imuroidaan ja pestään.Kynttilänjalat siirretäänpaikoilleen, punaiset javalkoiset tuohukset ote-taan esiin. Juhlatekstiilittäydennetään kauneimmil-la liinoilla. Kukkia tuodaanlisää ja asetellaan paikoil-leen. Tarvitaan paljon työ-tä, että kirkko on arvoises-sa kunnossaan vastaanot-tamassa juhlakansaa puo-liltaöin. Onneksi on paljonauttavia vapaaehtoisia kä-siä, ilman heidän apuaanei juhlaa tulisi.

YlösnousemuksenaamuunSeurakuntasalissa saman-aikaisesti on katettu juhla-kattaus. Kaikki paikat onotettu käyttöön, keittiössävalmistellaan pääsiäisyönlammasaterian tarjoilua.Salaattia, viininlehtikää-ryleitä, kananmunia, feta-juustoa, sipulia... Tuoksuthivelevät makuhermoja,mutta vielä on paastonaika. Taitavat kädet ja läm-min sydän ovat takeita sii-tä, että aamuyön tunteinajuhlavalaistu seurakunta-sali täyttyy ääriään myötenjuhlavasta kirkkokansasta.Mutta ei siinä vielä kaikki.Tarjoilu on hoidettava jalopuksi tiskaus ja jälkisii-vous. Kello onkin pääsiäis-aamuna noin seitsemän,kun kaikki on ohi. Uupu-neet mutta onnelliset tal-koolaiset suuntaavat kotei-hinsa usein kirkonkellojenvielä soidessa ylösnou-semuksen aamua.

Isä Timo Tynkkynen

rakentuu

hyvä myös tietää, että moniheistä muistaa kotimaas-saan meitä esirukouksis-saan. Näin pyhiinvaellusmuuttuu osaksi hengellistäkokemusmaailmaa, jokavahvistaa meitä kaikkia jatekee eri maiden ortodoksitläheisemmiksi toisilleen.

Isä Timo Tynkkynen

Imat

ra

TIMO TYNKKYNEN

ANALOGI 2/2007 29

Venäjänkielinen kerho ”Kirkastuminen”. Kirjoittaja on kuvassa ensimmäisenä vasemmalta.

Lapp

eenr

anta

По своему опыту могу сказать, что детская вера – это

прочная основа для ду-ховной жизни в будущем. Мудро поступают родите-ли, которые с ранних лет ребёнка, заботятся не толь-ко о материальной пище, но и о духовной, чтобы возрастало не только тело, но и душа. С 4 - 5 лет нужно учить ребёнка молиться каждый день, водить в храм Божий на причастие. Мы не знаем, как сложит-ся в дальнейшем жизнь ребёнка. Это уже зависит от Бога и от того, разум-но ли он предстоит перед Сотворившим его. Но у

Богослужение и современная жизнь

« Свет во тьме светит, а тьма не объела его...» (Иоанн 1:5)

благоразумных родителей всегда будет надежда, что семена веры, заложенные в детстве когда – нибудь прорастут. Ну и главное, совесть у них будет спо-койна – они выполнили свой христианский долг.

Я благодарна своей ба-бушке Надежде (Царство ей Небесное) за то, что она, не только привела меня к вере, но и всей своей жизнью показала какой должна быть истинная христианка. Несмотря на воинствующий атеизм в государстве, а также без-различие молодых роди-телей, она позаботилась о крещении всех своих

В Евангелии от Матфея (19:14) Иисус сказал: »пустите детей и не препятствуйте им приходить ко мне, ибо таковых есть Царствие Небесное».

внуков (11 чел.), водила их в церковь, научила двум главным молитвам» Отче наш...» и «Богородица...»

Мое детство выпало на годы войны и блокады Ленинграда. Но в памяти остались не только ужасы войны, но и ярко осве-щённый храм, молящийся измученный народ, свя-щенники в облачении, и главное – это причастие. Бог помогал тем, кто об-ращался к Нему и надеялся на Него. На жизненном пути постоянно встреча-ются искушения, скорби. Верующий человек знает, где найти утешение. Неве-рующий остаётся один на один со своими бедами, а бес не дремлет и предло-жит «утешение» -алко-голь, наркотики и т.д. Все это ведёт в погибель души, расплата за неверие. «Неве-рие есть легкомысленная дерзость» -сказал Св. Ан-тоний Великий.

В наше время духовная брань обострилась до пре-дела – готовится дорога для антихриста. Ещё недавно был воинствующий атеизм

(полное отрицание Бога), но он потерпел поражение. Миллионы людей остались верными Христу в России. Сегодня используются бо-лее изощренные методы для той же цели. Денежные мешки дали сектантству, указывали ему зеленый свет и оно расцвело пыш-ным цветом. Много душ попали в их сети.

Устоять в истине можно, постоянно читая Евангелие и святоотеческую литера-туру. В наше время тоже есть яркие светильники веры. Например митропо-лит Санкт-Петербургский и Ладожский Иоанн († 1995 г.), ученый-богослов, член Священного Синода, доктор церковной исто-рии, человек безупречной репутации, бессребреник. Его труды, изданные боль-шим тиражом, пользуются постоянным спросом. Его проповеди миллионы лю-дей привели к Богу.

Мне посчастливилось быть на его службах в Храме и на встречах его с прихожанами. Кратко моё впечатление –он был благодатный светлый ста-рец. Его могилу посещают тысячи верующих, служат панихиды в день его кон-чины 2. ноября, и молятся – «Светителю отче

Иоанне, моли Бога о нас, грешных».

Спаси Господи, люди Твоя!

Галина Кедрова

Vuosi 2006 oli tuottelias raamatunkäännöstyön kannalta. Vähintään yksi kokonai-nen raamatunkirja on nyt käännetty 2426 kielelle. Ensikäännöshankkeita valmis- tui 23 uudelle kielelle, uusia koko Raamatun käännöksiä kolmelle ja Uuden testa-mentin –käännöksiä 31 kielelle. Tällä hetkellä Uusi tai Vanha testamentti on saata- vissa 1146 ja koko Raamattu 429 kielellä. Kaikkiaan maailmassa puhutaan noin 5000–6000 kieltä.

Raamattu tai Raamatun osa julkaistu 2426 kielellä

ANALOGI 2/200730

Kotkan seurakunnanNikolaossalissa pi-dettiin lauantaina 10.

helmikuuta kolmen seura-kunnan, Haminan, Kotkanja Lappeenrannan yhteis-työn suunnittelukokous.Seurakunnat ovat alkaneethahmotella yhteisen toi-minnan mahdollisuuksia.

Yhteistyön suunnittelupäivän päätteeksi Pyhän Nikolaoksen kirkossa olikirkkokuorojen yhteinen sävelhartaus.

Kaakonkulman seurakuntien yhteistoimintaa suunnittelemassa isäMarkus Petsalo (vas.) ja isä Timo Tynkkynen.

Kotkan Pyhän Nikola-oksen kirkko valmis-tui vuonna 1801.

Oman kirkkomme histori-asta ja seurakunnan vai-heista on julkaistu erin-omainen kirja vuonna1995. Kirjan sivuilta löytyymielenkiintoista tietoa kir-kon valmistumisesta ja sentekijöistä. Ruotsinsalmessaon toimitettu ortodoksisiajumalanpalveluksia aina-kin yli 200 vuotta, ja voim-me olla varmoja, että aina,kun on jumalanpalvelustoimitettu, niin kirkkokuo-ro on ollut laulamassa, sillä

Kotkan kirkkokuoro vuodelta 2001. Nykyisistä kuorolaisista puuttuukuvasta Anita Osola.

Kotkan moniääninenkirkkokuoroKanttori Katarine Lehtomäki

Nykyisen kirkkolaulun juuret ovat syvällä ortodoksi-sen kirkon perinteissä. Musiikilla on jumalanpalveluk-sissa suuri osuus, sillä valtaosa palveluksen teksteistäesitetään laulettuna. Ortodoksinen kirkkolauluperustuu alkukristilliseen perinteeseen lukea jalaulaa psalmeja. Lisäksi kuoro laulaa stikiiroja eliveisuja, jotka kertovat uskomme perusasioista.Kirkkokuoro toimii myös kirkkokansan ”äänenä”vastaten papin ylistys- ja siunauslauselmiin. Kirkos-samme ei ole soittimia vaan käytämme arvokkaintasoitintamme, ihmisääntä, Jumalan kunniaksi.

jumalanpalveluksista lähesneljä-viidesosaa on laulet-tua rukousta.

Kuoron historiaaNykyisen kirkkokuoron toi-minnan alkamisesta 45vuotta sitten kanttori GeorgIltolan tytär Anita Osolamuistelee, että vuonna1960 Kotkaan perustettiinuusi kuoro (rekisteröitiinPSHV:ssa 17.4.1961) enti-sen kirkkokuoron toimin-nan loputtua. Tuolloin olikirkkoherrana rovasti Mi-kael Ritamo. Kanttori Ge-org Iltola ja kuoron pu-

Kotk

a Kaakonkulmalla seurakuntien yhteistyötä

heenjohtaja Nikolai Vasil-jeff olivat kuoron perusta-jajäseniä. Kuoron 20 jäse-nestä mainittakoon ruus-tinna Taisia Ritamo, jokatoimi kuoron sihteerinämuutamia vuosia, Niina jaPekka Koivunen, Niina jaEva Lahti, Anna ja AnitaIltola, Eino Ihatsu, BorisSaarentaa ja Igor Epelä.Muutamia vuosia myöhem-min toimintaan mukaan tu-livat Leena Nortamaa,Lempi Forsman ja HelmiJoutsi. Kuoro lauloi moni-

äänisesti.Kuoro lauloi jumalan-

palveluksissa, vihkitoimi-tuksissa, hautajaisissa jajuhlatilaisuuksissa. Laulu-harjoitukset olivat kerranviikossa aluksi kanttorilas-sa ja myöhemmin seura-kuntasalissa. Harjoituksetsaattoivat kestää jopa kol-me tuntia. Kuoro teki vir-kistysmatkoja muun muas-sa Gotlannin Visbyhyn jauseamman kerran Tukhol-maan ja Leningradiin. Myö-hemmin kuoro on käynyt

Kotk

a

Kokoontumisen aluksiisä Martti Honkaselkä toi-mitti Pyhän Nikolaoksenkirkon 1800-luvun jumalan-palveluskirjallisuuden näyt-telyn avaus- ja yhteisko-koontumisen rukoushet-ken. Tämän jälkeen sijais-kanttori Maria Ylä-Jussilaesitteli näyttelyn.

Kokouksen vetäjäksivalittiin Erkki Pantsu Kot-kasta ja kokouksen puheen-johtajaksi isä Markus Pet-salo Lappeenrannasta. Ti-laisuudessa keskusteltiinmahdollisuuksista yhteis-työhön muun muassa dia-

konia- ja nuorisotyössäsekä kirkkomusiikissa jamaahanmuuttajatyössä. Ti-laisuuden lopuksi ehdotet-tiin perustettavaksi suun-nittelutyöryhmä, johon jo-kainen seurakunta valitseehenkilöt luottamuselimistäja toimikunnista.

Isä Veikko Lisitsin

VA

NJA

BA

LCIN

VA

NJA

BA

LCIN

HANNU SAARINEN

ANALOGI 2/2007 31

virkistysmatkalla Kreikassaja Virossa.

Kirkkokuoro on osallis-tunut valtakunnallisiin or-todoksisen kirkkomusiikinlaulupäiviin, jotka järjeste-tään viiden vuoden väleineri puolilla Suomea.

Kanttori Georg Iltola jäieläkkeelle 76-vuotiaanavuonna 1965. Hänen jäl-keensä Kotkassa on ollutkanttorina Uljas Lauronen,Boris Torhamo ja Kai Tu-lehmo. Kanttori KatarinePetsalo tuli Kotkaan 1986.Kati-kanttori toivottaa uu-det jäsenet tervetulleiksikuoron toimintaan.

Kuorolaisen osaNykyisin kirkkokuoron toi-minta perustuu jumalan-palveluksissa ja toimituk-sissa laulamiseen. Kirkko-kuoro harjoittelee Nikola-ossalissa torstaisin kello 18-19.30. Kuoro on jo useanvuoden ajan laulanut kak-si- tai kolmeäänisesti. Mies-laulajia ei ole löytynyt.

Kuorolaisen osa ei olehelppo, ja vaatimustasokinon suuri: Laulajan pitäisiosata lukea nuotteja, hänel-lä pitäisi olla nuottikorvaaja lauluääntä. Lisäksi pitäi-si jaksaa käydä kirkossa jaseistä noin 90 minuuttiapaikoillaan. Kaikki tuo onyksinkertaista, jos rakastaakirkkoa ja laulamista.

Monelle laulutaitoisellesaattaa olla mieluisempaamennä maalliseen kuoroonlaulamaan viihdemusiik-kia. Kirkkokuoron on vai-kea kilpailla kevyen musii-kin kuorojen kanssa.

Jokainen meistä tunteejoululaulun ”Maa on niinkaunis”, jossa laule-taan:”…maailman halkikuljemme laulain, taivastakohti matka vie”. Me olem-me matkalla Jumalan valta-kuntaan, ja parhaiten se tietaittuu anoen, kiittäen jaylistäen Jumalaa laulaenomassa kauniissa kirkos-samme. Ja sitten kun ai-kamme täällä loppuu, niintiedämme, miten olemmeJumalan antaman laulun-lahjan, jaloimman ja arvok-kaimman soittimen, käyttä-neet Jumalan kunniaksi. ■

Sinikka kertoo askarte-luharrastuksensa al-kaneen lapsuudessa,

kun kotona tehtiin voipa-perista ruusuja ja hapsujavirpovitsojen koristeiksi.Virpomispalkaksi hän saipääsiäisenä suklaamunantai kiinnostavan kirjan.Isoisä teki joskus Kauko-lasta hevosella asioimis-matkoja Pietariin. Sieltä oliperäisin myös mummolanmielenkiintoinen punainenpuumuna, jonka sisältälöytyi kymmenkunta eriko-koista ja -väristä puumu-naa. Kotona tietenkin vär-jättiin pääsiäismunia sipu-linkuorilla ja tehtiin koris-tekuviota villalankojenavulla. Lapset värjäsivätjoka pääsiäiseksi muniamyös vesivärein.

Ei siis ole ihme, että

Syntynyt sakset kädessäSinikka Lehikoisen kädentyöt välittävätpääsiäisen sanomaa

Lastentarhanopettaja Sinikka Lehikoinen toimi var-haiskasvattajana 35 vuotta ja siitä ajasta 30 vuottakotkalaisen päiväkodin johtajana. Hän sanoo pitävän-sä uravalintaansa oikeana, sillä hän viihtyi työssäänpäiväkotilasten parissa. Heidän kanssaan hän pääsimyös toteuttamaan askarteluun liittyvää luovuuttaan.Sinikka Lehikoinen sanookin leikkisästi, että hän onvarmaankin syntynyt sakset kädessä. Hänen taitavuu-tensa salaisuus ovat 30 vuotta vanhat askartelusakset.

pääsiäismunien askartele-minen on jo kauan kiin-nostanut Sinikkaa. Se onhänen tapansa valmistau-tua pääsiäiseen, välittääeteenpäin hiljaisesti ja kau-niisti pääsiäisen ylösnou-semussanomaa. Sinikkasanoo, että näiden pääsi-äismunien valmistaminenpitää aloittaa hyvissä ajoinennen pääsiäistä. Näin hänon tehnyt itse jo viidentois-ta vuoden ajan.

Oma valmistustekniikkaSinikka Lehikoinen on ke-hittänyt aivan oman val-mistustekniikkansa. Hänkertoo, että yhden munantekemiseen menee noinviisi, kuusi tuntia. Hänpäällystää paperimas-samunan värikkäällä, kiil-täväpintaisella kankaalla,

jota hän on hankkinutAmerikan-matkallaan. Hänsanoo tuoneensa kankaitakirjaimellisesti puoli mat-kalaukullista, samoin kuinmuniin käyttämiään hel-mi- ja koristenauhoja. Mie-luisin väri hänelle on ylös-nousemuksen punainen.

Kultakankaisen munanvalmistaminen on hänestäkaikkein hankalinta. Kan-kaan kiinnittämien vaatiitaitoa ja kärsivällisyyttä,sillä palaset täytyy venyt-tää munan muotoon sopi-viksi. Tärkein elementti Si-nikan pääsiäismunassa onkuitenkin ikonimedaljon-ki. Niitä hän on ostanutmatkoillaan itse, muttasaanut myös paljon ystävi-ensä hankkimina ulko-mailta. Vaivan palkaksi ys-tävät ovat sitten saaneet Si-nikalta lahjaksi omatekoi-sen pääsiäismunan. Ikoni-medaljongeissa ovat aihei-na Kristus, Neitsyt Maria,Pyhä Nikolaos sekä pyhäJohannes Kronstadtilai-nen. Munassa on myösaina joko slaavinkielisetXB- tai kreikkalaiset XA-kirjaimet muistuttamassasanallisesti Kristuksenylösnousemuksesta.

Ikuista elämää, iloa jasiunaustaMunia on jo kauan annettulahjaksi ikuisen elämänsymboleina sekä tuotta-maan saajalleen iloa ja siu-nausta. Tällainen lahja oliMagdalan Marian keisariTiberiukselle antama pu-nainen pääsiäismuna.Kuuluisa on myös KotkanLanginkosken keisarillisenkalastusmajan emännän,leskikeisarinna Maria Feo-dorovnan, entisen Tans-kan prinsessan Dagmarin,pojaltaan Nikolai II:ltasaama muna, jonka tekijäon pietarilainen kultasep-pä Carl Fabergé.

Lahjoiksi moneentilanteeseenSinikan valmistamia mu-nia on annettu kastelahjak-si, kristinoppikoulun päät-tyessä, uusille ylioppilailleja syntymäpäiväsankareil-le, eläkkeellejäämis- ja äi-

Kotk

a

➤

ANALOGI 2/2007

Etsijän taival

32

➤

Sukujuureni äidin puo-lelta ovat Virossa jaSaksassa. Pappani

Aleksander Elu (Suomessanimi muuttui Eiloksi) lähtivaimonsa Hilman kanssaVirosta ja asettuivat Helsin-kiin, jonne he perustivat ta-loustavarakaupan. Heillesyntyi kahdeksan lasta.

Isäni, uusmaalainentorpparin poika, oli amma-tiltaan puuseppä. Hän ker-toi, että nähtyään äitini en-simmäisen kerran hän olimyytyä miestä. Sinnikkäänpiirityksen tuloksena hänsai tämän tumman virolai-sen naisen vaimokseen.

Helsingissä 1.3.1947syntyi Yrjö Valdemar ja

tienpäivälahjoina sekä tie-tenkin pääsiäistervehdyk-sinä, joilla Sinikka onmuistanut joka vuosi ystä-viään. Yhden kerran hänenpääsiäismuniaan on ollutmyytävänä Moision karta-nossa ikoninäyttelyn yhte-ydessä. Menestys oli kuu-lemma ollut erinomainen.

Sinikka Lehikoinen toi-mi kaksitoista vuotta va-

Irmeli Lasarenko kuvaa 60-vuotista elämäntaivaltaan. Hän onlöytänyt elämänsä tarkoituksen kirkosta ja Jumalan palvelemisesta.

Hallan Alecia Rantaselletyttö, joka sai nimekseen Ir-meli Harriet. Parin vuodenvälein sain kaksi veljeä,Matin ja Markun. Kotimmeoli Malmilla, isäni rakenta-massa talossa. Isovanhem-mat asuivat kanssamme.Elimme tyypillistä emi-granttiperheen elämää, so-siaalista ja monikulttuuris-ta. Isälläni, hiljaisella suo-malaisella, oli tottuminenvilkkaaseen seuraelämään.Äitini opetti esimerkilläänsuvaitsevaisuutta, vieraan-varaisuutta ja oikeudenmu-kaisuutta. Kotini ovet olivataina auki avuntarvitsijoille.

Isäni oli aikaansa edel-lä. Hän osallistui kotitöihin,

kaana. Naapuriapu toimituolloin. He auttoivat äitiä-ni, kun olin koulussa ja isätöissä. Koulun päätyttyämenin neljäksi vuodeksitöihin Helsingin kaupunginhuoltovirastoon. Iltaisinopiskelin mainossihteerik-si, jota työtä en kuitenkaankoskaan tehnyt.

Etsijä nuoruudesta astiOlen nuoresta asti ollut etsi-jä, ja vaikka kuljin ystävienikanssa huvittelemassa, seei minua kiinnostanut. Kai-kesta jäi tyhjä olo. Outo le-vottomuus kaihersi sisintä-ni. Elämä ei voi olla tyhjääpintaliitoa. Aloin etsiä muu-ta. Kävin Laajasalon Kristil-lisessä Kansankorkeakou-lussa lähetys- ja kehitysyh-teistyökurssin. Sen jälkeenopiskelin Helsingin Dia-konissalaitoksella sairaan-hoitajaksi ja erikoistuin dia-konissaksi, valmistuin1975. Vanhempani eivätnähneet valmistumistani.He kuolivat parin vuodenvälein opiskeluaikanani. Pi-din opiskelusta, sillä se olihyvin antoisaa elämää. Va-paa-aikana osallistuin aktii-visesti eri toimikuntiin, ret-keilin ja vaeltelin Lapissaystävien kanssa.

Aikomukseni oli lähteäEnglantiin opiskelemaantrooppisia tauteja, muttatielleni osuikin Mihail, jalähtö jäi. Menimme naimi-siin vuonna 1976. AsuimmeHelsingissä kotitaloni ylä-kerrassa. Nuorin veljeniasui perheineen alakerras-sa.

Työskentelin sosiaali-työntekijänä päihdeongel-maisten hoitokodissa. Kunvanhin poikamme syntyi,jäin kotiin perhepäivähoi-

Kouv

ola

paa-aikanaan Kotkan seu-rakunnassa perhepiirin oh-jaajana ja sai nähdä siellämonia innostuneita ja luo-via askartelijoita. Hän itseon voittanut ONL:n valta-kunnallisen kerhoaskarte-luideakilpailun kaksi ker-taa. Monia hänen askarte-luohjeitaan on myösONL:n Kerhoaskartelua-kirjasessa. Valtakunnalli-

nen askartelulehti on myösjulkaissut Sinikan suunnit-telemia kortti- ja ovikoris-temalleja. Nykyisin hänsuunnittelee korttimallejaKotkan tiistaiseuran joulu-ja pääsiäiskorttien askarte-luiltoihin.

Kotkan Pyhän Nikola-oksen kirkko on SinikkaLehikoiselle rakas paikka.Hän ei kuitenkaan pysty

l i ikuntava ikeuks iensavuoksi lähtemään enääpalveluksiin niin useinkuin haluaisi. Luovuus onkuitenkin edelleen voimis-saan, ja sen tulokset tuot-tavat iloa sekä Sinikan ys-täville että lapsenlapsi Vil-malle, jonka kanssa mum-mi on tehnyt monenlaisiaviehättäviä askartelutöitä.

Leena Karjalainen

Etsijän taival

hoiti meitä lapsia ja leikkikanssamme. Lapsuuteni olihyvää ja turvallista aikaa.Kotini oli melko varaton.Vanhempani pitivät kuiten-kin koulutusta niin tärkeä-nä, että kustansivat opinto-ni yksityisessä koulussa.Kirjoitin ylioppilaaksivuonna 1967 Oulunkylänyhteiskoulusta.

Kouluaikanani äitinisairastui nivelreumaan.Tauti vei häneltä liikuntaky-vyn muutamassa vuodessa.Isän kanssa vastasimme ko-dinhoidosta. Hoidimmemyös äidin kotona. Sairausei nujertanut äitiäni henki-sesti. Elämämme jatkuiedelleen sosiaalisesti vilk-

ANALOGI 2/2007 33

tajaksi. Toinen poika syntyivielä Helsingissä, muttaheidän ollessaan pieniämuutimme AnjalankoskelleSippolaan vuonna 1979.Nuorin poikamme syntyiSippolassa. Nyt ovat lapsetaikuisia ja elävät omaa elä-määnsä. Vanhimmalla onperhe ja meillä on kolme,niin rakasta, lastenlasta.

Vuonna 1980 palasintyöelämään. Olin ensin Sip-polan vanhainkodissa, janykyään olen sairaanhoita-jana Anjalankosken terve-ysasemalla. Kouvolaanmuutimme vuonna 1998.Muutto oli hyvä ratkaisu.Elämääni tuli uusia harras-tuksia ja ystäviä. Ja kirkkoon lähellä.

Elämän päämääräNiin kirkko. Kerroinkin jo,että olen etsijä. Kun ensim-mäisen kerran menin Mi-hailin kanssa ortodoksiseenkirkkoon, tiesin tulleeni ko-tiin. Kirkkoon liityin Mylly-kosken tsasounassa vuonna1980. Olemme koko perhe-kunta ortodokseja.

Elämäni kaikissa vai-heissa näen Jumalan huo-lenpidon. Hän on aina tien-nyt minua paremmin, mikäon minulle tarpeen. Elämänpäämäärä ei ole onni vaanelämän tarkoituksen löytä-minen. Sen olen löytänytkirkosta. En enää etsi levot-tomana kirkon ulkopuolellavaan kirkossa, jotta elämäniyhä enemmän voisi olla Ju-malan tahdon mukaista kil-voittelua.

Mikään muu ei annatyydyttävämpää elämää jailoa kuin Jumalan yhteydes-sä eläminen. Olen saanutniin paljon, mistä kiittää.

Irmeli Lasarenko

Laskiainen Kouvolassa. Sovinto-sunnuntaita vietettiin KouvolanSakaristonmäellä.

KristittyjenykseydenrukousviikonristisaattoHaminassasunnuntaina21. tammi-kuuta.

II KAUPUNKIPRAASNIEKKAHaminassa 25.6.–1.7.2007

Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko 170 vuotta

Torstai 28. kesäkuutaklo 14 juhlaseminaariklo 18 ehtoopalvelusklo 19 kirkkokonsertti

Perjantai 29. kesäkuutaklo 9.30 pieni vedenpyhitys

klo 10 liturgia- ristisaatto kirkosta Haminan torillesotilassoittokunnan tahdittamana

- toritapahtuma- ristisaatto palaa Kultasadepuistoon

- juhlalounas ja juhlahetki

Ikoninäyttely 25.6.–1.7.2007 Pietarin ja Paavalin trapesassa.Haminan ikonipiiriläiset. Avajaiset 25.6. klo 18.

Tervetuloa!

Näytelmän harjoituk-set ovat alkaneet!Teatterikerholaiset

nostavat lavalle itsensä mu-kana kantaesityksen nimel-tä Pyhän Sylvin seikkai-

JÄNNITTÄVIÄHETKIÄKouvolanteatterikerhossa

lut. Se kertoo kissasta, jos-ta Jumala päättää tehdäkissaenkelin auttamaan pu-laan joutuneita eläimiä javähän muitakin.

Näytelmä pohjautuu

ANNA-KAISA MIINALAINEN

Jooa Vuorisen samannimi-seen tarinaan, joka on il-mestynyt sarjana Tuohus-tuli-lehdessä vuonna 2003.Sen on näytelmäksi kirjoit-tanut teatterilaisten ohjaajaeli allekirjoittanut Anna-Kaisa Miinalainen.

Pyhän Sylvin seikkailu-ja esitetään KouvolanMikä?-teatterilla (Prikaatin-tie 1, Kasarminmäellä) tou-kokuussa kahtena päivänä.Ensi-ilta on perjantaina 4.5.klo 18 ja muut esityksetlauantaina 5.5. klo 14 ja 16.Näytelmän arvioitu kestoon noin 25 minuuttia, ja sesoveltuu kaikille ikään kat-somatta. Tervetuloa seuraa-maan esityksiä!

Anna-Kaisa Miinalainen

SamovaarimuseossaHaminassa on esilläpääsiäisaiheinen näyttely.

Kouv

ola

ANALOGI 2/200734

H elena Törmälä,omaa sukua Parp-pei, kasvoi karja-

lais-ortodoksisuuteen Nur-meksessa, minne hänenperheensä muutti luovute-tusta Karjalasta kokonai-sen kylän mukana. Nelli-äidin Home-suku tuli Suo-järveltä, opettajaisän juu-ret olivat Suistamolla jaIlomantsissa. Erityisesti äi-din suvussa vaalittiin orto-doksisia perinteitä. Kummivei kirkkoon, ja kesäleiritja luostarimatkat tukivatkasvua ortodoksisuuteen.

Vanhin täti Lyyli Homejätti perinnöksi noin tuhatsivua muistitietoa kodin jaMaimalammin kylän asuk-kaiden elämästä. Suku ko-koontuu joka kolmas vuosimuistelemaan, soittamaanja siirtämään perinnettänuoremmille. Käydään kal-moill, pelataan kyykkää janautitaan karjalaisen pito-pöydän herkuista. Laule-taan papan tekemiä suojär-venmurteisia lauluja. Su-vussa on jo monenuskoi-sia, mutta kaikki ovat yhtäsuurta perhettä.

tuksena ovat pääsiäismu-nat. Niitä onkin kertynytmittava kokoelma. Myösmatkustaminen kiehtoo.Kotoiselta tuntuvat mm.Italian Napolinlahden pik-kukaupungit. Aina onmyös hyvä syy matkustaaPietariin, jossa kirkkojenmittaamattomat ikoniaar-teistot todistavat Raama-tun kuvallisen kerronnankauneudesta ja voimasta.

Helena toteaa, että onollut antoisaa olla mukanaseurakunnan toiminnassaja elämässä neljän vuosi-kymmenen ajan. PyhänRistin kirkkoon on hyvätulla ja laulaa mukana kuo-rossa. Ilmapiiri on eku-meeninen, mukana onusein eriuskoisia kaupun-kilaisia. Myös monet maa-hanmuuttajat ovat saaneetkirkosta kiintopisteen jaturvapaikan.

Ikoneistailoa ja voimaaIkonit ovat aina olleet tärkeitä ortodoksien elämässä.Karjalaisessa ortodoksisessa kodissa ikoni oli asetettuniin, että katse kohdistui siihen heti tupaan astuttaes-sa. Jo ennen kuin tervehdittiin, oli tapana tehdäristinmerkki ja kumartaa pyhään kuvaan päin.

Hyviä opettajiaIkonimaalaus liittyy seura-kuntaelämään. HelenaTörmälä on aloittanutmaalauksen Haminan seu-rakunnan kerhossa läheskolmekymmentä vuottasitten. Hän kertoo tunte-vansa itsensä etuoikeute-tuksi, sillä hänellä on olluthyviä opettajia.

– Useiden vuosien ajansain käydä isä Arseninopissa Valamon hengelli-sessä ilmapiirissä. Nykyi-sin opettajani ja tukihenki-löni on Alexander Wik-stöm, jonka kannustavillakommenteilla ja huumoril-la maustettu opetus saaoppilaan yrittämään paras-taan.

Ikonien kautta HelenaTörmälä haluaa jakaa lap-sille ja lapsenlapsille sitäperintöä, jonka hän itse onsaanut. Pääasiassa ikonitpäätyvätkin lasten ja suku-laisten sekä ystävien seinil-le. Viimeisin, uusi joulu-ikoni, on maalattu ristiäis-lahjaksi uusimmalle lap-senlapselle, joka nimi onvielä salaisuus.

Myös vanhimman lap-senlapsen, Nelli-Marianharrastuksiin, kuuluu iko-nimaalaus. Hän onkin jokolmena kesänä ollut opis-sa Valamon kansanopistonjärjestämillä lasten ikoni-maalauskursseilla.

Kokoelma pääsiäismuniaIkonimaalauksen ohellaHelena Törmälän harras-

Ikoninäyttelyn avajaiset LA 21. huhtikuuta klo 16-18

”IKONIT KANSSAMME”Helena Törmälä

Näyttely on avoinna Ortodoksiakeskus Sypressissä31.5. asti ti–pe klo 9-15.

Puolustusvoimienortodoksiset

hengelliset päivätValamon luostarissa 12.-13.4.2007

Lähimmäisen rinnallaTorstai 12.4.

Avajaiset klo 13Klo 14 alustus

”Lähimmäisen rinnalla”Lk Pekka TuominenRyhmätyöskentelyä

Klo 18 pääsiäishetket ja ehtoopalvelusPerjantai 13.4.

Klo 6 aamupalvelus ja liturgiaKlo 9 alustus

”Laupias samarialainenlähimmäisen rakastamisen kuvana”

rovasti Pentti Hakkarainen

Keskusteluaryhmätöiden yhteenveto

Ilmoittautumiset puh. (05) 312 0839

Kouv

ola

ANALOGI 2/2007ANALOGI 2/2007 35

Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisenArtikkelissaan ”Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen” isä Viktor Maksimovski puhuu evankeliumin kohdista, jotka kertovat ylösnousseesta Kristuksesta, kun hän tapasi opetuslapsiaan. Näitä kohtia luetaan pääsiäisajan jumalanpalveluksissa. Evanke­liumin kertomuksien todistukset näyttävät sen, että Kristuksen ylösnousemisen to­denperäisyyttä ei voi tarkastella objektiivisten tietojen perusteella vaan oman henkilö­ kohtaisen uskon kokemuksesta käsin. Tämä kokemus johtaa meidät yhteyteen ylös­nousseen Kristuksen kanssa.

«Увидев воскресение Христа...»Вчера спогребохся Тебе, Христе, совостаю днесь воскресшу Тебе, сраспинахся Тебе вчера, Сам мя спрослави, Спасе, во Царствии Твоем.

(Тропарь 3-й песни канона пасхальной утрени)

Когда читатели получат этот номер журнала, мы будем завершать

пост и войдем в особый пе-риод церковного года, в Пас-ху, крестную на Страстной седмице и затем воскресную. Пасха воскресная длится сорок дней без одного, в со-ответствии с евангельским свидетельством о Вознесе-нии Господа на сороковой день по Воскресении. И в течение всего этого времени христиане приветствуют друг друга исповеданием «Христос воскрес!», утверж-дая себя и ближних в вере в победу Божью над смертью. Мы совершаем это духовное усилие, одновременно и радостное и требующее му-жества свидетельства перед лицом смертности, все еще господствующей в мире и в нас самих.

На богослужениях пери-ода Пасхи мы читаем еван-гельские отрывки, повест-вующие о распространении вести о Воскресении среди учеников Христа. И каждый из этих отрывков говорит о том, как Свет победы над смертью, совершенной Гос-подом, борется со страхом, неверием, мертвящим горем о распятом Учителе, еще ле-жащими на самых близких и любящих Иисуса людях. Мы

читаем разные свидетельс-тва евангелистов, видим, что они по-разному запечат-лели опыт этого великого Утра и дней, следующих за ним, когда Господь являлся ученикам. Но все они пока-зывают, что недостаточно отвалить камень от гроба Воскресшего, требуется еще усилие Божье и человечес-кое, усилие общения, веры и любви, чтобы отвалить камень с сердца, для того чтобы оно смогло стать способным войти в Свет Воскресения и принять его. Эту борьбу веры со страхом совершает апостол Фома, о котором мы читаем вечером первого дня Пасхи (см. Ин 20:19-25). И жены миро-носицы, которые видели явление ангела у пустого гроба, но «никому ничего не сказали, потому что бо-ялись» (Мк 15:43-16:8). И Мария Магдалина, которой Господь запретил прика-саться к Себе, потому что она увидела Воскресение, но еще не верила своим глазам (Ин 20:11-18). И двое уче-ников, встретившие Христа по пути в Эммаус, у которых далеко не сразу «открылись глаза», чтобы узнать Его (Лк 24:12-35). И апостолы, которые не верили свиде-тельствам, пока Господь Сам

не предстал пред ними.Все это говорит нам о

том, что для любого чело-века – будь то современник евангельских событий или тот, кто принял свидетель-ство «очевидцев и служи-телей Слова» (Лк 1:2) через две тысячи лет после них – подлинность Воскресе-ния Христа проверяется не объективными сведения-ми, но опытом и подвигом личной веры, вводящей человека в общение с Са-мим Воскресшим. Только в этом общении с Богом через веру, т.е. в общении открытом, свободном и жертвенном, мы сможем

быть истинными носителя-ми и свидетелями победы, совершенной Христом на кресте и в воскресении. И победа эта станет залогом нашей личной победы над смертью и всяким злом, по слову Писания: «Сия есть победа, победившая мир, вера ваша» (1 Ин 5:4). Тогда и наше исповедание Воскре-сения Христова будет иметь силу обновления и возрож-дения нашей жизни.

Христос воскрес!

Священник Виктор Максимовский

Дорогие друзья!В приходах Тампере, Хямеенлинны, Хамины, Котки прово-дятся на русском языке регулярные встречи, посвященные основам православной христианской веры и жизни. На встречах мы вместе учимся читать и понимать Священ-ное писание, познаем опыт личной и церковной молитвы, знакомимся с традициями церкви, размышляем о путях жизни современного человека, ищущего Бога.

Мы приглашаем принять участие в наших беседах всех – и тех, кто уже нашел личный путь к Богу и в Церковь, и тех, кто еще находится перед выбором в своей духовной жизни.

Ждем вас на наших встречах

в г. Тампере каждую вторую среду в 18.00 в приходском зале (Suvantokatu 10 A);в г. Хямеенлинна последнее воскресенье каждого месяца в 12.00 в приходском зале (Matti Alangon katu 11);в г. Хамина в приходском зале (Isoympyräkatu 2) и в г. Коу-вола в храме Св. Креста (Kirkonmäenkatu 2) первую субботу каждого месяца поочередно в 11.30 и в 15.00;в г. Котка каждый второй понедельник в 18.00 в приходском зале (Kymenlaaksonkatu 2).

По всем вопросам вы можете обращатьсяк священнику Виктору Максимовскому(тел. 050 461 7381; e-mail: viktor.maksimovskiy@ort.fi)

ANALOGI 2/200736

JUMALANPALVELUKSETTampereen seurakunta SUVANTOKATU 10 A

33100 TAMPERE

Kirkkoherranvirastoon avoinna: ti–pe klo 9–13, puh. (03) 3141 2700,fax (03) 3141 2740Kirkkoherra Markku Toivanen,markku.toivanen@ort.fi, puh. (03) 3141 2721,050 557 0050. Päivystys kansliassa ke ja to klo 10–13II pappi Heikki Honkamäki,heikki.honkamaki@ort.fi, puh. (03) 3141 2723,050 557 0057. Päivystys kansliassa ti ja pe klo 10–13Talous- ja hallintosihteeri Marita Jouhki-Inkinen,marita.inkinen@ort.fi, puh. (03) 3141 2731, 050 557 0055Kanslisti Arja Pikkuharju, arja.pikkuharju@ort.fi,puh. (03) 3141 2700Emäntä Leena Hänninen, puh. 050 557 0053,Ihanninen@kolumbus.fiDiakonia-asioissa voi ottaa yhteyttä emäntään taidiakoni Harri Kahilaan, puh. 045 130 6723, Porissa myöspastori Jorma Kudjoihin, puh. 040 571 9137.

YHTEYSTIEDOT:

PYHÄKÖT:

Tampereen kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhänNikolaoksen muistolle, Tuomiokirkonkatu 27, puh.(03) 3141 2724, isännöitsijä: Heikki Häyhtiö, puh. 040 732 0654,vahtimestari Mika Kangasaho, puh. 050 557 0054Kolhon kirkko Vilppulassa, pyhittäjien Sergei ja HermanValamolaisen muistolle, Kappelintie, 35990 Kolho, isännöitsijäToivo Nikoskinen, puh. (03) 531 5347Porin kirkko, apostoli Johannes Teologin muistolle,Maantiekatu 46, 28120 Pori, puh. (02) 641 1741,isännöitsijä Jorma Kudjoi, puh. (02) 648 2212 ja 040 571 9137Valkeakosken rukoushuone, pyhän Nikolaoksen muistolle,Kalmistonkatu, 37600 Valkeakoski, isännöitsijä Yrjö Kerisalo,puh. 0400 924 124

ID Ion Durac, DD Daniela Durac, RH Rolf Hernberg, HH Heikki Honkamäki, KH Kerttu Halonen, EI Elina Inkinen, NJ Niina Jolkkonen, JK Jorma Kudjoi,VM Viktor Maksimovski, JM Jouni Mäkelä, GS Gaius Sahlberg, MSi Markus Sidoroff, TS Tuomas Sidoroff, MT Markku Toivanen

ANALOGI 2/2007

TAMPEREEN KIRKKOKe 4.4. klo 16 alkaen synnintunnustukselle vastaanotto MT HH

klo 17 aamupalvelus MT HH MSiklo 18 yleinen sairaanvoitelu MT HH

To 5.4. klo 10 suuren torstain liturgia MT HH MSiklo 18 aamupalvelus

– 12 kärsimysevankeliumia MT HH MSiPe 6.4. klo 14 suuren perjantain ehtoopalvelus MT MSi

klo 18 suuren lauantain aamupalvelus MT MSiLa 7.4. klo 10 suuren lauantain liturgia MT HH MSiPääsiäinen, Kristuksen ylösnousemuksen juhlaLa 7.4. klo 23.30 alkaen pääsiäisyöpalvelus MT MSiII pääsiäispäiväMa 9.4. klo 10 liturgia MT JMristisaatto, lasten pääsiäinenTi 10.4. klo 17.30 Jeesus-rukouspalvelus MTPe 13.4. klo 9 liturgia MT HH TSLa 14.4. klo 10 liturgia (romania) ID DDLa 14.4. klo 18 vigilia MTSu 15.4. klo 10 liturgia MTTi 17.4. klo 17.30 Akatistos HHLa 21.4. klo 18 vigilia HH MSiSu 22.4. klo 10 liturgia (slaavi) HH RHTi 24.4. klo 17.30 Akatistos HHLa 28.4. klo 18 vigilia HH EISu 29.4. klo 10 liturgia HH EILa 5.5. klo 18 vigilia MTSu 6.5. klo 10 liturgia MTTi 8.5. klo 17.30 Jeesus-rukouspalvelus MTLa 12.5. klo 18 vigilia HH KHSu 13.5. klo 10 liturgia HH KHTi 15.5. klo 17.30 Akatistos HHHerran taivaaseen astuminen, HelatorstaiKe 16.5. klo 18 vigilia HH MSiTo 17.5. klo 10 liturgia HH MSiLa 19.5. klo 18 vigilia JK EISu 20.5. klo 10 liturgia MT EITi 22.5. klo 17.30 Jeesus-rukouspalvelus MTLa 26..5. klo 10 liturgia (slaavi) VM MSiPyhän Kolminaisuuden päivä, HelluntaiLa 26.5. klo 18 vigilia HH MSiSu 27.5. klo 10 liturgia HH MSiTi 29.5. klo 17.30 Akatistos HHPe 1.6. klo 9 liturgia Ilkon leirikeskuksessa MTLa 2.6. klo 18 vigilia HH TSSu 3.6. klo 10 liturgia HH TSKe 6.6. klo 9 liturgia MT HH

PORIN KIRKKOPe 6.4. klo 14 suuren perjantain ehtoopalvelus HH JK JM

klo 18 suuren lauantain aamupalvelus HH JK JMPääsiäinen, Kristuksen ylösnousemuksen juhlaLa 7.4. klo 23.30 alkaen pääsiäisyöpalvelus HH JK JMLa 28.4. klo 18 vigilia JK JMSu 29.4. klo 10 liturgia JK JMSu 13.5. klo 10 liturgia JK JMPyhän Kolminaisuuden päivä, HelluntaiLa 26.5. klo 18 vigilia JK NJSu 27.5. klo 10 liturgia JK NJ

KOLHON KIRKKOPe 6.4. klo 10 kuninkaalliset hetket MT MSiSu 17.5. klo 10 liturgia MT EI

VALKEAKOSKEN RUKOUSHUONEII pääsiäispäiväMa 9.4. klo 10 liturgia HH EISu 27.5. klo 10 liturgia MT EI

VAMMALA, ev.lut. seurakuntasali, Asematie 6Su 3.6. klo 10 liturgia MT KH

JÄMSÄ, Seppolan srk-sali, Mottilantie 2Su 6.5. klo 10 liturgia HH KH

TOIJALA/AKAA, ev.lut. srk-tatalo, Sontulantie 1Su 28.4. klo 10 liturgia GS

TAMPEREEN YLIOPISTON KAPPELI, Pinni B, 5.krsKe 11.4. klo 8.30 aamupalvelus HHKe 2.5. klo 8.30 aamupalvelus HH

(Kanttorin toimi on vielä avoinna).

ANALOGI 2/2007 37

Kirkkoherra Markku Toivanen

Tilastot kertovat

Seurakunnan jäsen-määrä on lisääntynytviime vuoden aikana

51 hengellä. Tammikuunensimmäisenä päivänäsiirtyi Tampereen seura-kuntaan Toijalasta vielä lä-hes saman verran jäseniä,joten tällä hetkellä meitäon noin sata enemmänkuin vuosi sitten eli noin 2800.

Iloitsemme kovasti sii-tä, että moni pieni lapsi saialoittaa elämänsä ortodok-sisen kirkon jäsenenä. Vii-me vuonna kastettiin 18poikaa ja 17 tyttöä. Merkit-tävää on se, että seurakun-nassa kastettujen osuus olihuomattavasti suurempikuin kuolleiden lukumää-rä. Lisäksi seurakuntaam-me muutti enemmän ihmi-

Näinä aikoina valmistuu taas seurakun-nan toimintakertomus edellisestä vuo-desta. Toimintakertomuksesta voi poimiaeräitä mielenkiintoisia tilastotietoja seura-kunnan toiminnan suunnittelun avuksi.

siä kuin seurakunnastapois.

Kirkkoon liittyneidenmäärä kertoo siitä, ettäseurakuntamme on toimi-nut paikkana, jossa ihmi-set uskaltavat pohtia elä-mänsä peruskysymyksiä.Monen kohdalla pohdintaja opiskelu on lopulta joh-tanut päätökseen liittyäkirkon jäseneksi. Samallaon kuitenkin tutkittavamyös sitä, miksi yli kolme-kymmentä seurakunnanjäsentä ei ole löytänytpaikkaansa joukossammevaan on katsonut parhaak-si erota kirkosta.

Tilastot kertovat myössen, että joukossamme onyli kaksisataa ulkomaalais-ta henkilöä. Tämä moni-kulttuurisuus on meille

rikkaus. Ortodoksinenusko ja jumalanpalvelus-elämä yhdistävät meitäriippumatta kansallisuu-desta, kielestä tai kulttuu-ritaustasta. Huolimatta ta-pakulttuurien eroista olen-naista on se, että uskallam-

päätellä, että tänne muut-taneista opiskelijoista mo-net jäävät tänne, perusta-vat perheen ja kastattavatlapsensa kirkon jäseniksi.

Seurakuntamme onhyvin nuorekas, sillä jäse-nistä noin 47 % on alle nel-

Tampereen seurakunnan tilastotietoja vuodelta 2006

Seurakunnan jäsenmäärä vuoden alussa 2708

Syntynyt seurakunnan rekisteriin merkittyjä 35Muuttanut seurakuntaan 126Liitetty kirkkoon 41Yhteensä 202

Kuollut 24Muuttanut seurakunnasta 91Luopunut kirkosta 36Yhteensä 151

Poissaolevat (esim. ulkomailla) 116Ulkomaalaiset 233Seurakunnan jäsenmäärä vuoden lopussa 2759Lisääntynyt 51

me toisissa kohdata lähim-mäisemme.

Ikäjakauma luo uskoatulevaisuuteenTampereen seurakunnanalueelle on viime vuosinamuutettu työn perässä jaopiskelemaan. Tämä nä-kyy ikäjakaumatilastossa.Tässä esitetyt tiedot onotettu kuluvan vuoden hel-mikuun puolivälin tilan-teen mukaan. Voidaan jopa

jäkymmenvuotiaita. Allekaksikymppisiä on joukos-samme yli kuusisataa. Seu-rakuntamme seniorijäse-niä eli yli 70-vuotiaita onnoin 430. Vanhin seura-kunnan jäsen täyttää tänävuonna 97 vuotta.

Seurakunnan tulevai-suuden haasteena on ottaahuomioon kunkin ikäryh-män elämäntilanne ja tar-peet. Nuorempien kohdal-la kyse on siitä, että lapsetpienestä pitäen kotiutuvatkirkkoon samalla, kun per-heiden hengellistä elämääja parisuhdetta tuetaan.Haasteena on pidettävämyös sitä, miten työelä-män paineissa kamppaile-vat löytävät seurakuntayh-teisön. Yhtä lailla tuleehuolehtia heistä, jotkaikääntymisen myötä eivätenää jaksa entiseen tapaanosallistua seurakunnan toi-mintaan.

Tilastoissa numerontai pylvään takana on ih-minen, seurakuntalainen.Jokainen kirkon jäsen onarvokas ja ainutkertainen.Siksi me seurakunnantyöntekijät haluamme koh-data hänet. Tapaamisiinkirkonmäellä!

Isä Markku Toivanen

ANALOGI 2/2007

Tampereen seurakunnan perheuutisia 1.1.– 28.2. 2007

KASTETUTKeskinen Fanni SofiaKuoppala Elia OlaviLintu Aino JosefiinaLipiäinen Maria Anna-LiisaMölsä Henna Kaarina

Poikia 1, tyttöjä 4, yhteensä 5

KIRKOSSA VIHITYT

Sarkkio Janne Artturi jaTanja Maria e MuranenTulisalmi Reijo Ilmari jaSonja e Rautiainen

IKUINEN MUISTOKeinonen Katarina 82 v.Ruuskanen Martta 81 v.Savu Aristide Radu Grigore 72 v.Väntti Antero Eero 68 v.

Miehiä 2, naisia 2, yhteensä 4

TERVETULOA SEURAKUNTAANAaltonen BirgittaAaltonen Joel JohannesAarnio Anna-MaijaAho Ilja KristianAho Kastehelmi

Aho Tuuli KatariinaAlho Marja-LeenaAntonius Annele KristiinaArveli Laura Emma KlaudiaBackman AlinaBackman NataliaCicortas RaduElayan MarinaFilonova LarysaHakulinen Jukka TapaniHarlamov-Elo Anna HelenaHaulivuori Maija AnnikkiHenell Salme TellervoHirvonen Hanna-KaisaHurme AnittaHuurinainen Elvi KaarinaHyöty Pihla PauliinaHyöty Virva-LeenaHärmä Ilona Milja SiskoJaakkola Ritva Rauni TuulikkiJeskanen Kari VilhoJoutsi Antti SakariKaikkonen Ella EmiliaKekäläinen Kirsti AnneliKirkkala Ida EmiliaKirkkala Jenni AliisaKirkkala Päivi SinikkaKlemola Antero Leo KaleviKlemola Senni Elli MariaKojonen Ganna

Konttinen Hanna VilhelmiinaKorpelainen Piia SusannaKuikkaniemi Veikko Petteri VellamoKytölä Marko KristianLaitinen Ville KasperLeinonen Veli VäinämöLeisiö LarisaLeisiö Miila SinikkaLeisiö Reima Georgij IlmariLeisiö Taija Sofia AleksandraLeppänen LarissaLiimola Sami MarkusLipiäinen IgorLipiäinen LiudmilaLopatkina NataliaMartikainen Kaisa Jenni TellervoMarttila Nora MatleenaMensonen TaisiaMiikkulainen EugeniaMinkkinen Mikko PekkaMoilanen Veera KristiinaMoukola SvetlanaMustonen Juuli MirjamiMäkinen Juha PekkaNiemeläinen Eila-SinikkaNurmi MariaNyberg Jukka AleksiNyyssönen Eliisa AnnikkiPaajanen Joakim OlaviPeiponen Pertti Olavi

Piiri Mika JuhaniRiipinen Lauri JuhaniRiipinen RaimoRitola Erkki OlaviRonkainen Jarkko IivariRonkainen Sirpa HelenaSalo Anneli TaisiaSankila Viika SofiaSnäkin-Laitinen Seija KaarinaSonntag Heidi MariaSyrjänen NiinaToivonen Pauli KaleviToivonen Raija HelenaToroskainen Marja LeenaTulin AleksandrTulina LarisaVatanen Marja LeenaViholainen Outi AdalmiinaViholainen Reetta MatildaViholainen Silja AmandaViholainen Tiina HanneleVirkkunen Marja ElisabetVäisänen Ria KaarinaWikström Mauri Alexander PellervoYlä-Mononen Santeri Timo

Miehiä 28, naisia 62, yhteensä 90,joista aluejärjestelyn johdostasiirtyneitämiehiä 11, naisia 37, yhteensä 48

TAMPERE Toimintaa ja tapahtumia○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TAMPEREEN TIISTAISEURA

Vuosikokouksessa 13. helmi-kuuta Maria Katajiston luopu-essa puheenjohtajuudesta ti-lalle valittiin yksimielisesti TerhiTiainen. Varapuheenjohtajanajatkaa Harri Kahila, sihteerinäSirkka Martin ja johtokunnanjäseninä Maria Katajisto ja Son-ja Tulisalmi.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

DIAKONIATYÖN järjestä-mää virkistystoimintaa

● Äitienpäivän juhla su 13.5. li-turgian jälkeen. Kirkkokahviti-laisuus ja ohjelmallinen juhla-hetki Nikolainsalissa.● Eläkeläisten leiri Ilkon kurs-sikeskuksessa 28.5.-1.6. Tänävuonna leiri on päivää pidempikuin aikaisemmin. Sen vuoksitäysihoitohintakin on hiemankorkeampi. Ohjelma on perin-teisesti monipuolista. Leirinvastuullisina ohjaajina ovatHarri Kahila ja Kaija Linnava.Leirin täysihoitohinta: 120 + /hlö. Tiedustelut ja ilmoittautu-miset: diakoni Harri Kahila, puh.045 130 6723.● Retki Pori – Sideby – Kristii-nankaupunki – KankaanpäänVenesjärvi la 9.6.Tervetuloa mukaan perinteisel-le kevätretkelle! Alustava ohjel-ma on seuraavanlainen:8:00 lähtö Tampereen ortodok-sisen kirkon edestä

9:45 Porin ortodoksinen kirkko– kahvitauko10:30 lähtö Sidebyhyn, Kiilinkotiseutumuseoon; opastusmuseossa13:00 lounas Kiilin kotiseutu-museon kievarissa14:15 lähtö Kristiinankaupun-kiin. Perillä opastettu kaupunki-kierros ja tutustuminen van-haan kirkkoon.16:15 Lähtö Kankaanpäähän.Kahvitarjoilu Pettu-Eerikin ho-vissa Kankaanpään Venesjär-vellä ja tutustuminen aluee-seen.18:40 lähtö Tampereelle, jonnepalaamme klo 20:n tietämissä.Retken hinta: 25 € / hlö. Tiedus-telut ja ilmoittautumiset: diako-ni Harri Kahila, puh. 045 1306723.● Maahanmuuttajille venä-jänkielinen ortodoksisuudenperuskysymyksiä käsitteleväleiri Kivirannan kurssikeskuk-sessa Pirkkalassa 1.-2.9. Leirivii-konlopun hengellisestä annistavastaavat KS Joensuun piispaArseni ja isä Viktor Maksimovs-ki. Leirin täysihoitohinta: 20 + /henkilö, lapset 4-12 v. puoleenhintaan, alle 4-vuotiaat ilmai-seksi. Tiedustelut ja ilmoittau-tumiset: diakoni Rolf Hernberg,puh. 040 551 5705.● Painonhallintaryhmä jatkaaNina Suomisen opastuksella.Tiedustelut ja uusien ryhmä-läisten ilmoittautuminen: Nina

Suominen, puh. 0500 915 807.● Perusteilla esiintyvä lausun-taryhmä. Oletko kiinnostunutrunoista ja esiintymisen oppi-misesta? Tervetuloa mukaanperusteilla olevaan esiintyväänlausuntaryhmään. Ryhmää onlupautunut ohjaamaan lausun-tataiteilija Annikki Limatius-Toivanen. Tiedustelut: LeenaHänninen, puh. 050 557 0053.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VALAMON YSTÄVÄT

Tampereen osasto 20 vuottajuhlavuoden toukokuun ohjel-ma:● TI 8.5. klo 18 NikolainsalissaKarjalan liiton toiminnanjohta-ja FT Hannu Kilpeläinen: Pyhis-sä käynti Laatokan Valamonluostarissa. Pääsymaksu 5 €, 2,5€ opiskelijat. Teetarjoilu.● TI 22.5. klo 17-20 talviturkinpois heittämisen päivä Kallio-

SYDÄMELLINEN KIITOSTampereen ortodoksiselle

seurakunnalle, isä Markulle jamaatuska Annikille

sekä kaikille teille, jotka monintavoin muistitte minua

60-vuotispäivänäni11.2.2007.

Diakoni Rolf Hernberg

salmessa (Hervanta, bussi 30,Salmenkalliontie 86). Tarjoilus-ta ja saunasta peritään vapaa-valintainen maksu.Tervetuloa!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PÄIVÄPIIRI

Päiväpiiri kokoontuu Nikolain-salissa joka toinen keskiviikkoklo 13 kahvipöydän ja mielen-kiintoisen alustuksen merkeis-sä. Sitä ennen on lounastarjoiluklo 12. Lounas maksaa 3 euroa /henkilö. Loppukevään ohjelmaon seuraavanlainen:● 11.4. lounas: burgundinpata,persiljapasta, fenkolisalaatti.Luennon pitää kanttori Antti:Vanha venäläinen kirkkolaulu-perinne● 25.4: lounas: pippuripihvi jau-helihasta, perunat, bearninkas-tike, keitetyt parsakaalin kukin-not, tomaatti-sipuli-appelssiin-salaatti. Luennon pitää EskoLappalainen: Mitä kuuluu Kar-jalan luostareille ?● 9.5: lounas: kirjolohikiusaus,punajuuri-suolakurkkusalaatti,selleri-omenasalaatti. Luennonpitää diakoni Harri: TyrväänManta.● 17.5: helatorstain retki Kol-hoon ja Mänttään. Ilmoittautu-miset diakoni Harrille 9.5. men-nessä.Tervetuloa mukaan päiväpiirintoimintaan!

ANALOGI 2/200738

ANALOGI 2/2007 39ANALOGI 2/2007

PORINkuulumisia

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PORIN SEUDUN TIISTAI-SEURA

Kevätkauden 2007 tapahtumiaTiistaiseura● TI 17.4. klo 18 tiistaiseurailta● TI 8.5. klo 18 tiistaiseurailta● KE 16.5. toukosiunaus

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PÄÄSIÄISMYYJÄISET

Seurakunnan toimintapiirien jakerhojen myyjäiset pidetäänNikolainsalissa Lasaruksen lau-antaina 31.3. klo 12-14. Tervetu-loa syömään ja ostoksille!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NOKIAN TIISTAISEURA

Nokian tiistaiseura kokoontuujäsenien kodeissa kerran kuus-sa torstaisin klo 18. Loppuke-vään kokoontumiset ovat:

● 19.4. Eeva-Liisa Kaikkonen,Kavolinkatu 4 b, mukana isäHeikki.● 24.5. Vappu Ella, Ruutananka-tu 15, Siuro, mukana isä Markku.

Kaikki uudet ja nykyiset tiis-taiseuralaiset ovat tervetulleita!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Perinteinen HYVÄNMIELEN MATKA 19.-20.5.Lappeenrantaan

● LA 19.5.8:00 lähtö Tampereen ortodok-sisen kirkon edestä9:30 kahvit Hollolassa (omakustannus)11:00 Pyhän ristin kirkko Kou-volassa13:00 Pyhän Nikolaoksen kirk-ko Kotkassa13:30 lounas Nikolaossalissa15:00 keisarillinen kalastusmajaja ortodoksinen kappeli Langin-koskella (oma kustannus 4 €)17:30 majoittuminen hotelliPatriaan. Illalla omatoimista oh-jelmaa (esim. vigilia)● SU 20.5.8:30 aamiainen hotellilla10:00 liturgia Jumalansynnyt-täjän suojeluksen kirkossa12:00 lounas seurakuntasalissa13:30 huoneiden luovutus14:00 Lappeenrannan linnoitusja kahvit (omakustannus)15:30 lähtö Tampereelle17:30 Pyhän Kolminaisuudenkirkko Lahdessa (ensimmäinenevakkoseurakunta)20:00 saapuminen Tampereelle(noin-aika)

Hintaan sisältyvät: matkat,majoitus Scandic Patria –hotel-lissa kahden hengen huonees-sa (yhden hengen huoneesta li-sämaksu) ja lounas molempinapäivinä. Hinta Tampereen tiis-taiseuran jäseniltä 60 € ja muil-ta 85 €. Matka toteutuu, jos läh-tijöitä on vähintään 30.

Ilmoittautumiset 25.4.mennessä: diakoni Harri Kahila,puh. (03) 255 7840 tai 045 1306723 tai Maria Katajisto, puh. 050338 9116.

TERVETULOA MUKAAN!

Ahlaisissa● 4.-7.8. praasniekkamatka Va-lamon luostariin Heinävedelle

Kirjallisuuskerho● SU 6.5. klo 16 Suvi Ahola: Iha-na kamala äiti, tai äiti Teresa: Mi-nun on jano

KIITOSSydämellinen kiitos

metropoliittaAmbrosiukselle ja koko

Tampereenortodoksiselle

seurakunnalle kultarististä,jonka sain ottaa vastaan

liturgiassa 11.3.2007Tampereella.

Esirukouksistanne kiittäenisä Markku Toivanen

KP metropoliitta Ambro-sius oli kutsunut hänet li-turgiaan Tampereen kirk-koon, jossa hänet vihittäi-siin Porin kirkon omaksipapiksi. Isä Jorma on meil-le tuttu ja turvallinen. Hänon kokenut kanssammekaikki yksityiset ja yhteisetilomme ja surumme.

Jo lapsena isä Jormatottui käymään kirkossa,kun hänen harras mum-monsa otti Jorma-pojanmukaansa. Mummo toivoipojasta pappia. Äidin ruko-us voi paljon, kun se onharras, eikä mummon ru-koukset menneet hukkaan.

Porilaiset saivat oman papinKeskellä suurta paastoa lähti 40 hengeniloinen joukko porilaisia kohti Tamperetta.Ilon aiheena oli Porissa toimivan diakoninJorma Kudjoin papiksi vihkiminen.

Jo 13-vuotiaana Jormaaloitti kirkolliset tehtävättullessaan alttaripalvelijak-si eli ponomariksi. Jo niis-sä tehtävissään hän toimikuin olisi ”kotonaan”. Va-rusmiespalveluksen jäl-keen vuonna 1987 JormaKudjoi sai silloiselta arkki-piispalta Johannekseltaerivapauden tenttiä pap-pisseminaarissa arvosano-ja. Suoritetuksi tuli tuol-loin liturgiikka, eksegetiik-ka ja dogmatiikka.

Metropoliitta Tiihonvihki vuonna 1993 isä Jor-man lukijaksi, ja viisi vuot-ta myöhemmin silloinen

Helsingin metropoliittaLeo vihki hänet diakoniksi.Hän ehti toimia diakoninayhdeksän vuotta. Lisäksihän toimii kanttorina Po-rissa ja Raumalla.

Porin rukoushuoneenja kirkon isännöitsijänähän on toiminut läheskymmenen vuotta. Tampe-reen ortodoksisen seura-kunnan valtuustossa hänon jo neljättä kautta. Dia-konina hän kuuluu myösseurakunnan diakoniatoi-mikuntaan.

Porin Seudun Tiistai-seura ry:n puheenjohtaja-na hän on toiminut jo vuo-desta 1988 alkaen.

Tehtävissään isä Jormaon ollut nöyrä, ystävälli-nen ja ahkera keulakuvasekä uupumaton porilais-ten asiain hoitaja. Moni-naisia haasteita on asetettuisä Jorman hartioille erityi-sesti kirkon rakentamisenaikana.

Iloitsemme nyt hänenpappeudestaan sekä kii-tämme metropoliitta Am-brosiusta omasta papista.Toivotamme isä Jormallemonia monia armorikkaitavuosia.

Porin kirkon rukoilijainpuolesta

Elli Honkala

ANALOGI 2/2007

JUMALANPALVELUKSETTurun seurakunta YLIOPISTONKATU 19 B 3

20100 TURKU

PYHÄKÖT:

YHTEYSTIEDOT:

Kirkkoherranvirastopuh. (02) 277 5440, fax (02) 277 5441, sähköposti:turku@ort.fi, avoinna ma, ti, to klo 10.00–13.00, ke klo14.00-18.00, perjantaisin suljettuKirkkoherra Petri RatilainenVs. kirkkoherra Ion Durac, puh. 040 516 6741,sähköposti: ioandurac@yahoo.comSeurakuntasihteeri Leena PetriotisKanttori Pasi Torhamo,puh. 239 3848, 040 835 8360,sähköposti: pasi.torhamo@ort.fiSeurakuntalehtori Paula Ratilainen, puh. 050 596 0514Kanttori Jouni Mäkelä, kotipuh. (02) 250 0137

SC Sergius Coliander, DD Daniela Durac, ID Ion Durac, JK Jorma Kudjoi, JM Jouni Mäkelä, TS Teppo Siili, JS Juhana Siren,PT Pasi Torhamo, MY Mikko Ylinen

Turun kirkko,pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolleYliopistonkatu 19, puh. (02) 277 5443Isännöitsijä Harri Lahtinen, puh. 050 397 7811Rauman rukoushuone,pyhän Nikolaoksen muistolle, Länsikatu 10Vahtimestari Antti Rosvall, puh. (02) 822 5007Isännöitsijä Miila Liinanotko, puh. (02) 823 5124Salon rukoushuone,pyhän ristin muistolleUskelankirkkotie 23, puh. (02) 731 2727Isännöitsijä Arvo Happo, puh. (02) 731 1442

TURUN KIRKKOHUHTIKUUSu 1.4. klo 10 liturgia, Herran ratsastus Jerusalemiin ID PTMa 2.4. klo 18 aamupalvelus ID JMTi 3.4. klo 18 aamupalvelus ID PTKe 4.4. klo 10 paastoliturgia ID PTKe 4.4. klo 18 aamupalvelus MY PTTo 5.4. klo 10 liturgia ID PTTo 5.4. klo 18 aamupalvelus, 12 evankeliumia ID PTPe 6.4. klo 10 kuninkaalliset hetket ID PTPe 6.4. klo 14 ehtoopalvelus ID PTPe 6.4. klo 18 aamupalvelus ID PTLa 7.4. klo 10 liturgia, slaaviksi SC PTLa 7.4. klo 23.30 pääsiäisyönpalvelus ID PTSu 8.4. klo 16 ehtoopalvelus ID PTMa 9.4. klo 10 liturgia, lasten pääsiäinen, suomeksi ja

slaaviksi ID PTKe 11.4. klo 10 liturgia, koululaisten kirkko ID PTKe 11.4. klo 18 iltarukous JMLa 14.4. klo 18 vigilia SC PTSu 15.4. klo 10 liturgia, slaaviksi SC PTKe 18.4. klo 18 iltarukous PTLa 21.4. klo 18 vigilia TS PTSu 22.4. klo 10 liturgia TS PTSu 22.4. klo 18 vigilia ID PTMa 23.4. klo 10 vedenpyhitys, liturgia,

kirkon praasniekka ID PTKe 25.4. klo 18 iltarukous JSLa 28.4. klo 18 vigilia TS PTSu 29.4. klo 10 liturgia TS PT

TOUKOKUUKe 2.5. klo 18 iltarukous MYLa 5.5. klo 18 vigilia ID JMSu 6.5. klo 10 liturgia ID JMKe 9.5. klo 18 iltarukous JMLa 12.5. klo 18 vigilia ID PTSu 13.5. klo 10 liturgia ID PTKe 16.5. klo 18 vigilia ID PTTo 17.5. klo 10 liturgia, Herran taivaaseen

astumisen juhla ID PTLa 19.5. klo 10 liturgia, romaniaksi ID DDLa 19.5. klo 18 vigilia SC PTSu 20.5. klo 10 liturgia, slaaviksi SC PTKe 23.5. klo 18 iltarukous JSLa 26.5. klo 16 kiitosrukoushetki ID PTLa 26.5. klo 18 ehtoopalvelus ID PTSu 27.5. klo 10 liturgia, Pyhän Kolminaisuuden päivä ID PTMa 28.5. klo 10 liturgia, suomeksi ja slaaviksi ID PTKe 30.5. klo 18 iltarukous MY

KESÄKUULa 2.6. klo 18 vigilia PTSu 3.6. klo 10 liturgia PT

RAUMAN RUKOUSHUONE, Länsikatu 10Ke 4.4. klo 18 aamupalvelus ID JMLa 7.4. klo 10 liturgia ID JMLa 21.4. klo 18 vigilia ID JKSu 22.4. klo 10 liturgia ID JKLa 19.5. klo 18 vigilia ID JMSu 20.5. klo 10 liturgia ID JM

SALON RUKOUSHUONE, Uskelankirkkotie 23La 5.5. klo 18 vigilia PTSu 6.5. klo 10 liturgia PTLa 2.6. klo 18 vigilia ID JMSu 3.6. klo 10 liturgia ID JM

HARJAVALTA, ev. lut. seurakuntataloLa 26.5. klo 10 liturgia ID PT

UUSIKAUPUNKI, Vanha seurakuntataloLa 12.5. klo 10 liturgia ID JM

LOIMAA, ev. lut. kirkon kappeliLa 21.4. klo 10 liturgia ID PT

EURA, Kauttuan ev. lut. kirkkoLa 28.4. klo 10 liturgia ID JM

40 ANALOGI 2/2007

ANALOGI 2/2007 41

Vs. kirkkoherra Ion Durac

Ylösnousemustaodottamassa

HÄMEENLINNATURKU Toimintaa ja tapahtumia

Muutama viikko sit-ten matkustimmeEgyptiin lomalle.

Egypti on erikoinen maa mo-nesta eri näkökulmasta. Täs-sä maassa kohtaa jälkiä sivi-lisaatiosta, joka oli olemassatuhansia vuosia sitten, muttamyös kristillisen, apostolisenkirkon eli ortodoksisen kopti-kirkon. Egyptin koptikirkonperusti tradition mukaanpyhä apostoli Markus noinvuonna 42. Egypti on enem-mistöltään islaminuskoinenmaa, mutta siellä asuu myösyli yksitoista miljoonaa kop-tia, eli suurin piirtein yli 15

joiden esi-isät saivat kuullaKristuksesta ennen euroop-palaisia, on vielä olemassaensimmäisten kristittyjenhenki, vaikka he elävätkin21. vuosisadalla. Heitä ei ku-kaan pakota tatuoimaan ris-tiä ranteeseensa tai sano-maan, että he ovat kristittyjä.

Jos toisin vertauksenmeidän aikaamme, voisin sa-noa, että meidän eurooppa-laisten kristittyjen on hel-pompaa seurata uskoammeJumalaan kuin monien mui-den maailman eri osien kris-tittyjen.

Kaikki me kristityt tie-dämme, että uskosta puhu-minen ei riitä vaan meidänpitää lisätä vielä jotain. Van-hassa testamentissa Samuelesittää kysymyksen, johonhän itse myös vastaa: ”Kum-pi on Herralle mieleen, uhritvai kuuliaisuus? Kuuliaisuuson parempi kuin uhri, tottele-minen parempi kuin oinastenrasva”. (2. Sam. 15:22)

Vapahtaja sanoo meille:”Kaikki on mahdollista sille,joka uskoo”. (Mark. 9:23).Toisessa vertauksessa Juma-lan Poika vahvistaa meitä sa-noilla: ”Vähässä olet ollut us-kollinen, minä panen sinutpaljon haltijaksi”. (Matt.25:21)

Tässä on vain muutamakehotus, joita löydämme py-hän Raamatun sivuilta. Vaik-ka aukaisisimme sattumaltaRaamatun, löytäisimme hel-posti myös muita ohjeitahengellistä elämää varten.

Matkalla kohti pelastustatarvitsemme monia hyveitä.Näiden hyveiden joukossaottakaamme vastaan Herranylösnousemuksen juhla kuu-liaisuudella, tottelevaisuu-della, uskolla ja uskollisuu-della, koska Kristus on ris-tiinnaulittu ja ylösnoussutpuolestamme.

Siunattua Herran ylös-nousemuksen odotusta!

Isä Ion Durac

% Egyptin väkiluvusta.Nämä tiedot ovat tunnet-

tuja tai voidaan saada selvilleeri lähteistä. Minuun vaikuttierityisellä tavalla se, ettänäillä islaminuskoisessa, mo-nien ongelmien vaivaamassamaassa asuvilla kristityilläon erityinen tapa ilmaista se,että he kuuluvat Kristuksenkirkkoon. Suurimmalla osal-la heistä on tatuoituna ran-teeseen ristin merkki, ja yl-peydellä he sanovat olevansakristittyjä.

Vertaamalla menneisyyt-tä ja tulevaisuutta voisin sa-noa, että näillä kristityillä,

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TURUN TIISTAISEURA

Pj. pastori Ion Durac, 040 516 6741Vpj. Aila Lahtinen, (02) 250 1291Kevään ohjelmaa:● TI 10.4 klo 17.30 seurailta● SU 22.4 iltatee vigilian jälkeen● TI 24.4 klo 17.30 metropoliittaJohannes: aihe avoin● TI 8.5 klo 17.30 seurailtaTERVETULOA!○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PÄÄSIÄISYÖN ATERIA

Pääsiäisyön ateria 8.4. seura-kuntasalissa jumalanpalveluk-sen jälkeen noin klo 3.00. Lippu-ja kansliasta hintaan 15 €, lap-set 7 €. Liput lunastettava vii-meistään tiistaina 3.4. Lippujamyös ovelta. Kaikki olette terve-tulleita!○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SVENSKA DISKUSSIONS-GRUPPEN

Våra träffar förtsätter under vå-

ren som vanligt. Den andra mån-dagen kl 17.30 i försam-lingshemmet. Följande träffar ärden 16 april och den 14 maj. Träf-farna aviseras i ÅU på dagbokssi-dan under rubriken “Just nu” tis-dag och fredag vaeckan innan.Kontaktperson: Barbro Doeper:tel.nr. (02) 235 0121 eller 0400507 783.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VALAMON YSTÄVÄT

Turun paikallisosastoPj. kirkkoherra Petri Ratilainen,puh. 041 430 1285Vpj. Anne Hokkinen,puh. 044 517 8764Siht. Maritta Koskinen,puh. 040 550 6348, sähköposti:maritta@tkukoulu.fi● SU 22.4. liturgian jälkeen noinklo 12.30 seurakuntasalissa Aijuvon Schöneman: Mitä Nooasöi?! – ruokia Raamatusta● Kevätretki 21.5. Turun hauta-usmaalle, jossa tutustummehautausmaiden patsaisiin Riik-ka Kaistin johdolla. Ilmoittautu-miset sihteerille 30.4. mennessä.● Syyskaudella MA 17.9. klo17.30 seurakuntasalissa TatianaTolonen: Novgorodin kirkotTilaisuudet ovat avoimia kaikille.Tervetuloa mukaan!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTEN PÄÄSIÄINENTURUSSA

pääsiäismaanantaina 9.4.Liturgia alkaa kirkossa klo 10, jasen jälkeen siirrytään ristisaatos-sa seurakuntasalille noin klo 12.Lapset voivat ottaa omia ikone-jaan mukaan ristisaatossa kan-nettavaksi. Ohjelmassa ruokailuja pääsiäisaiheinen tehtävärata!Tapahtuma on maksuton. Toi-vomme kuitenkin, että ilmoit-taudut etukäteen, mikäli aiotosallistua ruokailuun. Lapsityö-toimikuntaan saat yhteyden pu-helimitse (050 462 8586) tai säh-köpostilla: mhokkine@abo.fi.

Kuva: Orthodox Church of America

AJANKOHTAISTA TIETOA TAPAHTUMISTA LÖYTYY KIRKON JA SEURAKUNTASALIN ILMOITUSTAULUILTA.

ANALOGI 2/2007

Tervetuloa kaikki lapset ja lapsi-perheet!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Turun Pyhän Aleksandrankirkon PRAASNIEKKA

Sunnuntaina 22.4. klo 18 juhla-vigilia, jonka jälkeen seurakun-tasalissa tarjotaan iltatee. Maa-nantaina 23.4. klo 10 vedenpy-hitys ja juhlaliturgia, jonka jäl-keen seurakuntasalissa kirkko-kahvi. Kaikki olette tervetulleita!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

RAUMAN TIISTAISEURA

Pyhän Nikolaoksen rukoushuo-ne, Länsikatu 10

Pj. Ulla Raula, puh. 050 358 1761,ulla.raula@samk.fi Vpj. KatriinaVuorio, puh. 044 076 6793 Siht.Maija Nuto, puh. 050 572 5280Kevään opintokerhoillat:17.4., 8.5. ja 22.5.Tsasounan Pihakahvila toteute-taan taas Rauman Pitsiviikolla20.-29.7. Talkoovoimia tarvi-taan runsaasti! Varaa jo aika ka-lenteristasi ja anna päivä taikaksi pihakahvilan hyväksi. Il-moittautua voit puheenjohta-jalle. Tervetuloa mukaantoimintaan!

ANALOGI 2/200742

JUMALANPALVELUKSETHämeenlinnan seurakunta MATTI ALANGONKATU 11

13130 HÄMEENLINNA

Toimittajat: Papisto: Markku Aroma, Gaius Sahlberg ja Mikael SundkvistKanttori: Leena Lomu (Jenni Sundkvist)

YHTEYSTIEDOT:

Kirkkoherranvirasto: sähköposti: hameenlinna@ort.fiavoinna ti, ke, pe klo 9.30–12, puh. (03) 616 5228, fax (03) 616 5248Kirkkoherra: Markku Aroma, puh. (03) 616 5229 (virkahuone),(03) 612 7166 (koti), sähköposti: maukku@hotmail.comMuu papisto:- pastori Gaius Sahlberg, puh. (019) 733 911, 0400 107 232,sähköposti: kai.sahlberg@hotmail.com- pastori Mikael Sundkvist, puh. (03) 684 6050, 050 350 9356,sähköposti: mikael.sundkvist@joensuu.fiKanttori: Leena Lomu, puh. (03) 618 4254, 040 707 6715, sähkö-posti: leena.lomu@pp.inet.fi / leena.lomu@hotmail.comUskonnonopettaja: Heli Lihavainen, puh. (03) 633 5611, 044 3507946, sähköposti: heli.lihavainen@hameenlinna.fi.Parhaiten tavoitettavissa klo 17-18.

PYHÄKÖT:

Hämeenlinnan kirkkoPyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän JohannesKrysostomoksen muistolleErottajakatu 2Ahveniston kirkkovanhalla hautausmaalla (Keskussairaalaa vastapäätä)Pyhän Johannes Kastajan mestauksen muistolleIsännöitsijä: Yrjö Usvasalo, puh. (03) 671 6240

Hämeenlinnan seurakunnanperheuutisia

HUHTIKUUTo 5.4. klo 18 suuri ehtoopalvelus ja ehtoollisen

asettamisen liturgia, diakoniksi vihkiminen,metropoliitta Ambrosius

Pe 6.4. klo 9 suuren perjantain aamupalvelus:12 kärsimysevankeliumijaksoa

klo 14 suuren perjantain ehtoopalvelus: hautaikoniklo 18 suuren lauantain aamupalvelus: Jumalan

Äidin valitusvirrelmäLa 7.4. klo 15 suuri ehtoopalvelus ja Basileios Suuren

liturgia: ensimmäinen ylösnousemuspalvelusklo 23.30 pääsiäisen puoliyöpalvelus

Su 8.4. klo 00.00 pyhän tulen antaminen, ristisaatto,pääsiäisen aamupalvelus, ruokiensiunaaminen ja Johannes Krysostomoksenliturgia

klo 15 agape-ehtoopalvelus: pääsiäisenehtoopalvelus eri kielillä

Ma 9.4. klo 10 liturgia ja ristisaatto sekä yhteinen ateria:lasten pääsiäinen

Pe 13.4. klo 9 koululaisliturgiaLa 14.4. klo 17 Tuomaan sunnuntain vigiliaSu 15.4. klo 10 liturgiaMa 16.4. klo 18 vainajien pääsiäisen ehtoopalvelusTi 17.4. klo 12 yleinen muistopalvelus matkamiehenristin

luona Vuorentaan hautausmaalla (senjälkeen muistopalveluksia haudoillasopimuksen mukaan, isä Gaius)

La 21.4. klo 17 mirhantuojien sunnuntain vigiliaSu 22.4. klo 10 liturgia (radiopalvelus)Ke 25.4. klo 9 apostoli Markuksen juhlan liturgia,

kirkkokahvitLa 28.4. klo 17 halvaantuneen sunnuntain vigiliaSu 29.4. klo 10 liturgia

TOUKOKUULa 5.5. klo 17 samarialaisen naisen sunnuntain vigiliaSu 6.5. klo 10 liturgiaLa 12.5. klo 17 sokeana syntyneen sunnuntain vigiliaSu 13.5. klo 10 liturgiaKe 16.5. klo 18 helatorstain vigiliaTo 17.5. klo 10 liturgiaLa 19.5. klo 17 pyhien isien sunnuntain vigiliaSu 20.5. klo 10 liturgiaLa 26.5. klo 16.30 sielujen lauantain yleinen muistopalvelus

klo 17 helluntain vigiliaSu 27.5. klo 10 helluntain liturgia ja polvirukoukset

AVIOLIITTOON VIHITYTAhtinen Kalle Juhani jaPirhonen Anna-Maria

IKUINEN MUISTOLauronen PaavoKähkönen LempiHeikkilä Anja

TERVETULOA SEURAKUNTAAN!Äijälä Mauri TapaniHeikinheimo Helka-Liisa Augusta

PALVELUKSET MUUALLA

FORSSAMa 2.4. klo 18 ennen pyhitettyjen lahjojen liturgia,

paastoliturgia (EPL)Su 6.5. klo 10 liturgiaSu 10.6 klo 10 liturgia

LOPPISu 13.5. klo 10 liturgia

SOMEROSu 3.6. klo 10 liturgia ja muistopalvelus ortodoksisilla

haudoilla

AKAA

Ks. Akaan palvelukset Tampereen sivuilta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

DIAKONIASEURA

Pj. Hannele Seppälä,

puh. 040 514 0005Diakoniaseura kokoontuu:● SU 29.4. VANHUSTEN KIRKKO-PYHÄ, liturgian jälkeen kirkko-kahveilla lausuntataiteilija, kirk-koherra Kari Koivu lausuu suo-malaista lyriikkaa. Omaisia pyy-

HÄMEENLINNA Toimintaa ja tapahtumia

detään motivoitumaan ja avus-tamaan senioreita ja läheisiäänkirkkoon kyyditsemisissä, sa-moin D-seuralaiset avustavat.● TO 17.5. Kristuksen taivaa-seenastuminen, helatorstai,kirkkokahvit. Kirkkokahvitilai-suuksissa yleensä arpajaiset jamahdollisesti alustuspuheen-vuoro. Seuraa lehti- ja seinäil-moituksia.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRI

Op. Pasi-Mikael Huovinen, puh.041 576 6143

Lukukausimaksu: 30 € omanseurakunnan jäseniltä, muilta50 €. Piiri kokoontuu seurakun-tasalissa perjantai-iltoina:I ryhmä klo 15-18 ja II ryhmä klo18-21.

ANALOGI 2/2007

ANALOGI 2/2007 43

LASTEN LAUANTAI-KERHOOhjaaja: Samuli Korhonen,puh. 050 306 1781

Hämeenlinnassa onalkanut jälleen lastenker-ho klo 10-12 seuriksella.Kerho on tarkoitettukaikenikäisille lapsenmie-lisille. Alle kouluikäisienlasten vanhempien tuleeolla läsnä kerhon aikana.Mukaan voit ottaa pieneteväät, joita nautitaankerhossa.Tule askartelemaan,laulamaan, leikkimään japelailemaan mukavassahengessä!Kerhon kokoontumispäi-vät: 5.5. ja 19.5.

VIRPOVITSATALKOOTLA 31.3. klo 12-16.30

Kaikki joukolla koristele-maan pajunoksia ”virboi-lauantaina” seurikselle!Ota mukaan omat pajun-kissat ja sakset. Nälänestämiseksi tuo mukanasijotain nyyttärityyliin,mehua on tarjolla talonpuolesta. Jokainen siivoaajälkensä. Opetellaanvalmistamaan erilaisiakukkasia ja muita paperi-koristeita. Talkoiden

päätyttyä mennäänpalmuvigiliaan, ja virpovit-sat siunataan käyttöön.

LASTEN PÄÄSIÄINENMA 9.4. klo 10

Osallistutaan pyhäänliturgiaan, jossa toimite-taan ristisaatto. Lapsetsaavat kannettavikseenikoneita. Jumalanpalveluk-sen jälkeen siirrytäänseurakuntasalille järjestet-tyyn yhteiseen juhla-ateriaan.

KOULULAISLITURGIAPE 13.4. klo 9-13

Liturgian jälkeen tullaanseurikselle viettämäänsuurta juhlaa aterian jamuun ohjelman kera.

ONL:n VUOSIJUHLATKUOPIOSSA20.-22.4. (pe-su)

Tänä vuonna juhlatjärjestetään kalakukko-Kuopiossa. Ohjelmassa onjumalanpalveluksia,tutustuminen kirkkomuse-oon (erittäin tärkeä kohdekaikille ortodokseille),kaupungin kirkkoihin ym.nähtävyyksiin tutustumis-ta, kulttuuria (leffaa,

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan tilaisuuksiin!

Tapahtumakalenterilapsille ja nuorille

HÄMEENLINNA Toimintaa ja tapahtumia

Lauantaisin klo 10-15.20.-21.4., 27.4., 11.5. ja (25.5).Pietarin matkan ajankohta siir-tyy. Kesälle on suunniteltu ret-keä Uuden Valamon ikoninäyt-telyyn.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUORO

Kanttori Leena Lomu, puh.

(03) 618 4254 / 040 707 6715Kirkkaalla viikolla ei ole kuoro-harjoituksia.Pääsiäisen jälkeen siirretääntaas kuoroharjoitukset keski-viikkoisin klo 17.30-19.30 seu-rakuntasalissa alkaen 18.4. Tou-kokuun 9. päivänä ei poikkeuk-sellisesti pidetä kuoroharjoi-tuksia päällekkäisten tapahtu-mien takia.Kiitos kuorolaisille suurestatyöpanoksestanne!

valokuvanäyttelyä, nukkete-atteria ja tanssimista),suunnistusta, seikkailua jakilpailuja yms.

Leirin hinnassa seura-kunta tulee vastaan ja siitäneuvotellaan. Mikäli lähtijöi-tä on riittävästi, sinnejärjestetään yhteiskuljetus.

Tiedustelut ONL:ntoimistosta(www.tuohustuli.net) jailmoittautumiset Leenalle(puh. 040 707 6715 /leena.lomu@pp.inet.fi) taiHelille (koulussa tai heli.li-havainen@hameenlinna.fi)

KESÄN OHJELMAA:

KRIPARI YLÖJÄRVELLÄ7.-14.7 (ma-la)(Tampereen, Turun jaHämeenlinnan yhteisleiri)PÄÄTÖSLITURGIA HÄMEEN-LINNASSA su 15.7. klo 10

LASTENMIELISTEN LEIRITuomenojan vanhallakoululla Rengossa 19.-22.7.Tämä leiri on suunnattukaikenikäisille, niin lapsillekuin vanhemmille, yhtei-seen oleskeluun ja virkisty-miseen. Leirillä tehdään sitä,mitä yleensäkin: leikitään,lauletaan, uidaan, syödään,pelaillaan, patikoidaan,marjastetaan, istutaaniltanuotiolla, paistetaanmakkaraa ja lettuja sekänautitaan luonnon rauhasta.Pääasia on, että pääsemmepois hetkeksi kaupunginhälinästä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KYYRÖLÄN KERHO

Pj. Antonina Sosunov-Perälä(03) 612 5850 / 040 721 8436● 4.-5.5. (pe-la) Ahveniston kir-kon siivoustalkoot. Perjantainaaloitetaan haravointi noin klo16:n aikoihin ja lauantaina klo10. Ottakaa mukaan omat hara-vat ja reipasta talkoohenkeä.● KE 9.5. retki Helsinkiin pääsi-äisen juhla-ajan merkeissä ta-paamaan Helena-kodin kyyrö-läläisiä asukkaita. Tilataan bussi,jos lähtijöitä on riittävästi. Tie-dustelut Antoninalta mahdolli-simman pian.● 30.6.-1.7. (la-su) kotiseutu-matka Kyyrölään. Hotelli ja bus-sikuljetus varattu. Ilmoittautu-miset hyvissä ajoin toukokuunloppuun mennessä Antoninal-le (retkestä enemmän tapahtu-missa).

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MIESTENKERHO

Ohjaaja: Jouni Korhonen, puh.050 345 3136Toimintapiiri on tarkoitettu kai-kille miehille.Osallistuu sunnuntaina 29.4.vanhusten kirkkopyhän kulje-tuksiin ja 4.-5.5. Ahveniston kir-kon siivoustalkoisiin mahdolli-suuksien mukaan.Kevään viimeinen kokoontumi-nen on perinteinen saunailta,joka pidetään keskiviikkona23.5. klo 18 Pentinkulmalla, Le-hijärven rannassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ORTODOKSINENLUKUPIIRI

Ilkka Marjanen,puh. 040 530 6552Kiinnostaako ortodoksinen kir-jallisuus? Tule seurakuntasalilleto 26.4. klo 18 perustamaan lu-

kupiiriä, jossa syvennymme yh-dessä valittuihin teoksiin alus-tusten ja keskustelun kautta.Ensimmäisellä kerralla sovim-me jatkosta.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TIISTAISEURA

Pj. Elma Jokinen, puh. 040 7188255Kokoontuu pääsääntöisestikaksi kertaa kuussa parittomillaviikoilla tiistaisin klo 17 seura-kuntasalissa seuraavasti: 24.4.isä Viktor Porokara kertoo Lin-tulan luostarin toiminnasta.Toukokuun luennoitsijat 8.5. ja22.5. ilmoitetaan myöhemmin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

VENÄJÄNKIELINENORTODOKSIAPIIRI

Op. isä Viktor Maksimovski, puh.050 461 7381, sähköposti:maksimovskiy@hotmail.com

Kokoontuu pääsääntöisestikuukauden viimeisenä sun-nuntaina liturgian jälkeen klo12 seurakuntasalissa tai kirkko-herranhuoneessa. Tutustutaanortodoksisen kirkon oppiin, pe-rinteeseen ja Raamattuun.Opetuskieli on venäjä. Keväänviimeiset kokoontumiset ovat29.4. ja 3.6.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Muolaalaisten seuranjärjestämäVAINAJIEN MUISTOJUHLA

Kangaspellolla, Kyyröläässä jaMuolaassa 1.7.

Kangaspellolla ja Kyyrölässätoimitetaan ortodoksinenmuistolitania (panihida).Kotiseutumatka 30.6.-1.7. (la-su). Yöpyminen hotelli Viipuris-sa.Kaikki matkasta kiinnostuneetovat tervetulleita!Tiedustellut ja ennakkovarauk-set toukokuun loppuun men-nessä: Antonina Sosunov-Perä-lä (03) 612 5859, 040 721 8436.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MYTILININ UUSISTAPYHISTÄ

Ke 9.5. klo 18 ehtoopalvelusseurakuntasalissa, jonka jäl-keen vietetään SUOMI-KREIKKA-yhdistyksen iltaa tarjoiluneen.Isä Gaius luennoi Mytilinin uu-sista pyhistä. Tervetuloa!

ANALOGI 2/2007

TERVETULOAkaikkien piirien toimintaan!

Mahdollisista muutoksistailmoitetaan perjantain HämeenSanomissa seurakuntapalstalla.

Voit katsoa muutokset myösnetistä.

ANALOGI 2/200744

JUMALANPALVELUKSETLappeenrannan seurakunta

PYHÄKÖT:

KRISTIINANKATU 753900 LAPPEENRANTA

YHTEYSTIEDOT:

Lappeenrannan kirkkoJumalansynnyttäjän suojeluksen muistolle,Kristiinankatu 3Imatran kirkkopyhän Nikolaoksen muistolle, Vuoksenniskantie 3Parikkalan rukoushuone Karjalan valistajien muistolleParikkalan Koitsanlahden rukoushuoneapostolien Pietarin ja Paavalin muistolle

Kirkkoherranvirasto, Kristiinankatu 7, 53900 Lappeenrantapuh. (05) 451 5511, fax (05) 451 5223, avoinna ma ja ke klo 10-13lappeenranta@ort.fiKirkkoherra Markus Petsalo, puh. 0400 253 370,markus.petsalo@ort.fiPastori Timo Tynkkynen (puhuu venäjää), puh. 0400 654 883,timo.tynkkynen@ort.fiKanttori Mauri Patronen, puh. 040 595 1688Pastori Makarios Alatalo (puhuu venäjää), puh. 040 774 2575lappeenranta@ort.fiOpettaja Kirsi Rovio (puhuu venäjää), puh. 050 367 5181,kirsi.rovio@elisanet.fiOpettaja Sanna Salonen (puhuu venäjää), puh. 050 337 9397,sanna.salonen@koulut.imatra.fiSeurakuntamestari, diakoni Veikko Tiittanen,puh. 040 093 3287Kiinteistöasiat: Seppo Salpakari, puh. 0400 255 988,seppo.salpakari@lentovene.com

ANALOGI 2/2007

LAPPEENRANTA

POKROVAN KIRKKO

HUHTIKUUSu 1.4. klo 10 liturgiaMa 2.4. klo 18 paastoliturgiaKe 4.4. klo 18 yleinen sairaanvoitelun sakramenttiTo 5.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgiaTo 5.4. klo 18 kaksitoista kärsimysevankeliumiaPe 6.4. klo 9 kuninkaalliset hetketPe 6.4. klo 16 ehtoopalvelus, ristiltä alas ottaminenPe 6.4. klo 18 aamupalvelus ja ristisaattoLa 7.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgiaPääsiäisyöLa 7.4. klo 23.30 puoliyöpalvelus, ristisaatto,

aamupalvelus ja liturgiaSu 8.4. klo 16 suuri ehtoopalvelusTi 10.4. klo 9 slaavinkielinen liturgiaTo 12.4. klo 9 liturgiaTuomaan tiistai; vainajien muistelupäiväTi 17.4. klo 9 liturgia.La 21.4. klo 18 vigiliaSu 22.4. klo 10 liturgia

TOUKOKUULa 12.5. klo 18 vigiliaSu 13.5. klo 10 liturgiaKe 16.5. klo 9 liturgiaKristuksen taivaaseenastumisen juhla, helatorstaiKe 16.5. klo 18 vigiliaTo 17.5. klo 10 liturgiaPyhän Kolminaisuuden päivä, helluntaiLa 26.5. klo 18 vigiliaSu 27.5. klo 10 liturgia

klo 14 helluntain ehtoopalvelus

JOUTSENO, Pulpin ev.lut. kappeli

Ma 9.4. klo 10 liturgia, II pääsiäispäiväLa 26.5. klo 10 panihida siunauskappelissa

IMATRA

PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO

HUHTIKUUSu 1.4. klo 10 liturgiaTi 3.4. klo 18 paastoliturgiaKe 4.4. klo 18 yleinen sairaanvoitelun sakramenttiTo 5.4. klo 19 kaksitoista kärsimysevankeliumiaPe 6.4. klo 14 ehtoopalvelus, hautakuvan esiinkantoPe 6.4. klo 18 aamupalvelus ja ristisaatto

hautakuvan kanssaLa 7.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgiaPääsiäisyöLa 7.4. klo 23.30 puoliyöpalvelus, ristisaatto, aamupalvelus

ja liturgiaMa 9.4. klo 10 liturgia, lasten pääsiäinenKe 11.4. klo 9 liturgia ja ristisaattoLa 14.4. klo 18 vigiliaSu 15.4. klo 10 liturgia, Tuomaan sunnuntaiTi 17.4. klo 14 panihida, vainajien pääsiäinen

La 28.4. klo 18 vigiliaSu 29.4. klo 10 slaavinkielinen liturgia

TOUKOKUULa 5.5. klo 18 vigiliaSu 6.5. klo 10 liturgiaKevät-Miikkulan päiväTi 8.5. klo 18 vigiliaKe 9.5. klo 9 liturgiaLa 19.5. klo 18 vigiliaSu 20.5. klo 10 liturgia

KESÄKUUKaikkien pyhien sunnuntaiLa 2.6. klo 18 vigiliaSu 3.6. klo 10 liturgia

PARIKKALAN TSASOUNA

Su 29.4. klo 10 liturgia, halvaantuneen sunnuntaiMa 28.5. klo 10 liturgia, Pyhän Hengen päivä

ANALOGI 2/2007 45

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HENGEN JYVIÄ

Hengen jyviä –tilaisuudet ontarkoitettu vapaamuotoiseksikeskusteluillaksi kaikille orto-doksisesta uskonelämästä japerinteestä kiinnostuneille. Ke-vään viimeinen kokoontumi-nen ortodoksisessa seurakun-tasalissa Sienimäellä:● TI 17.4. klo 18: Ortodoksisuu-den elpyminen Suomessa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIN YSTÄVÄT

Ikonin Ystävät toimii opintoker-hona yhteistyössä PSHV:n jaKristillisen Opintokeskuksenkanssa.

● MA 7.5. klo 18 Pyhän Hengenlupaus

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Avointen ovien päiväKSENIA

Kokoontumiset ovat kerrankuukaudessa ortodoksisessaseurakuntasalissa Sienimäelläperjantaisin klo 10-14. Ohjel-massa ovat aamurukoukset, ly-hyt keskustelualustus, erilaistaaskartelua ja muuta ohjelmaa.Jos tarvitset kuljetusta, ota yh-teyttä, puh. 0400 654 883.● PE 13.4. Miten kasvan Juma-lan yhteyteen? – keväistä askar-telua● PE 4.5. Lähimmäisen kohtaa-minen, pihajuhla

LAPPEENRANNAN SEURAKUNNAN PERHEUUTISIA, tapahtumat tammi–helmikuussa

KASTETUTVäänänen, Aleksi NiklasFalkenberg, Julia ElisabethHartikainen, Anttu NiklasPekin, AleksiLashnikova, UlianaYhteensä 5

KIRKKOON LIITTYNEETKuitunen, IrinaPolyanskaya, IrinaHalonen, OksanaHalonen, Kristiina MarinKokareva, ZhannaPekin, EvgenyPekin, Aleksi

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTEN JA NUORTENTOIMINTAA

Pikku-Miikkulan lastenkerhoIloista toimintaa pienille seura-kuntalaisille tiistai-iltaisin kello18 seurakuntasalissa: askartelua,leikkejä ja muuta mukavaa. Vieläehdit mukaan: 17.4., 24.4. ja 8.5.

PerhekerhoPikkulapset vanhempineenovat tervetulleita perheker-hoon, jossa tutustumme kirkonelämään ja kohtaamme toisiaperheitä perjantaisin klo 10-12seuraavina päivinä yhdessäKsenia-piirin kanssa: 13.4. ja 4.5.

Sunnuntaikerho 15.4. klo 10Sunnuntaikerhot pidetään li-turgiapalveluksen aikana, jol-loin lapset tulevat ensin ker-hoon ja samanaikaisesti van-hemmat voivat levähtää kirkos-sa. Lapset tulevat ohjaajankanssa kirkkoon ehtoolliselle.

Tiedustelut lapsi- ja nuoriso-työstä: Minna Karhapää, puh.050 367 3978.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IMATRAN TIISTAISEURA

Tiistaiseuratoiminta on avointakaikille ortodoksisen kirkonelämästä kiinnostuneille. Ko-koontumisissa on mahdollistaoppia ja syventää tietoja orto-doksisuudesta alustusten jakeskusteluiden kautta. Kokoon-tumisemme ovat Sienimäenseurakuntasalissa pääsääntöi-sesti tiistaisin kello 14.00. Terve-tuloa mukaan!Loppukevään ohjelma:● TI 17.4. Vainajien pääsiäinen.Ajatuksia kuolemasta ja ylös-nousemuksesta – mitä tahtoi-sin kertoa omaisilleni ortodok-sisesta hautausperinteestä. Ti-laisuus alkaa kello 17 ja jatkuuklo 18 panihidalla kirkossa!● TI 24.4. Ortodoksinen arki● TI 8.5. klo 16.30 Nikolaos–do-kumentti, vigilia● TI 22.5. klo 15 yhteinen pää-tös LappeenrannassaKesäleiripäivä 21.6. Viimolassa,ilmoittautuminen 31.5. men-nessä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Pääsiäisyön juhlanVALMISTELUTALKOOT

Tulkaa mukaan tekemään yh-teistä juhlaa. Aloitamme välit-tömästi suuren lauantain litur-gian jälkeen 7.4. Tarvitsemmepaljon auttavia käsiä kirkonjuhlakuntoon laittamisessa jaseurakuntasalin aterian valmis-teluissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PÄÄSIÄISYÖN JUHLA-ATERIA

Pääsiäisyön jumalanpalveluk-sen jälkeen 8.4. seurakuntasalil-la on tarjolla perinteinen juhla-ateria. Lammasaterian hinta onomakustanteinen, 5 + / henkilö.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTEN PÄÄSIÄISJUHLAMA 9.4.

Pääsiäisjuhla lapsiperheille toi-sena pääsiäispäivänä. Liturgiaalkaa kello 10, lopussa juhlalli-nen ristisaatto. Seurakuntasa-lissa herkkuja pääsiäisen kunni-aksi. Kirkonkellojen soittoa kai-kille. Tuokaa lapset kirkkoon, jaaikuiset ovat yhtälailla tervetul-leita jatkamaan pääsiäisen iloa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PUURISTIKURSSI

Loppukevääksi on suunnitteillaviikonlopun mittainen puuristi-kurssi, jossa kurssilainen ehtiitehdä puisen ristin opettajanjohdolla. Tarkemmat tiedotmyöhemmin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIMAALAUKSENKESÄKURSSI

Kurssi järjestetään 4.-9.6. kol-menkymmenen oppitunninmittaisena jaksona Imatranseurakuntasalilla. Ilmoittautu-miset ja tiedustelut: Liisa Tynk-kynen, puh. 040 838 4255.

LPR / IMATRA Toimintaa ja tapahtumia

Tiittanen, Tarja TuulikkiLemiläinen, NadejdaLemiläinen, Markus SeppoLashnikova, LudmilaLashnikova, TatjanaLashnikova, UlianaHyvönen, Olga ValerievnaBichineva, Olga VladilenovnaYhteensä 15

SEURAKUNTAAN MUUTTANEETLeppänen, Jukka TapioKemppinen, AinoDolina, OlessiaDolin, MatvejLihavainen, Anna Riitta

ANALOGI 2/2007

Yhteensä 6

SEURAKUNNASTA MUUTTANEETVilhola, Jenna-Maarit, Helsingin ortRussko, Larissa Ulkomaat, ViroJormanainen, Matti JuhaniIlomantsin ortYayinu, Rahel Beyene, Helsingin ortHänninen, Mika Juhani, Kotkan ortKhadarova, Zhanna, Lahden ortKankkunen, Leo Petter, Lahden ortJilkine, Vladimir, Helsingin ortJilkina, Marina, Helsingn ortJilkine, Dmitri, Helsingin ortJilkine, Nikita, Helsingin ortYhteensä 11

Lappeen-rannantiistai-seuranuusipuheen-johtajaKatriinaVarho.

Miestenilta Virran-niementakka-tuvassa.

Venäjänkieliset tekstiterillisestä linkistä.

ANALOGI 2/200746

JUMALANPALVELUKSETHaminan seurakunta

PYHÄKÖT:

VARUSKUNTAKATU 1445100 KOUVOLA

YHTEYSTIEDOT:

HAMINAN SEURAKUNTAOrtodoksiakeskus Sypressi ja kirkkoherranvirastoVaruskuntakatu 14, 45100 KouvolaAvoinna ti-pe klo 9-15, puh. (05) 312 0839, 040 704 7171,fax (05) 312 0842, verkossa: www.ort.fi,sähköposti: hamina@ort.fiKirkkoherra Leo Huurinainen,puh. (05) 312 0839, 040 095 0631, sähköposti:leo.huurinainen@ort.fiVt. kanttori Kari Päivinen, puh. 040 866 7686, sähköposti:kari.paivinen4@luukku.comRovasti Martti Honkaselkä, puh. 040 535 6667, sähköposti:martti.honkaselka@pp.inet.fiPastori Johannes Wuorlinna, puh. 050 589 9011, sähköposti:jouko.wuorlinna@kolumbus.fiPastori Vassi Livio, puh. 040 752 7727, vassi.livio@fimnet.fiPastori Ville Kiiveri, puh. 041 441 1174, sähköposti:ville.kiiveri@ort.fiKanslisti-taloudenhoitaja Marita Nieminen, puh. (05) 3120839, 040 704 7171, sähköposti:marita.nieminen@ort.fiKiinteistöjen isännöitsijä Jukka Jauhiainen, puh. 040 0958760, sähköposti: juke.jauhiainen@kolumbus.fiSeurakunnan vahtimestari Jaana Juka, puh. 040 548 7680,sähköposti: jaana.juka@pp.inet.fiKirkkojen isännöitsijät:Haminan Pietarin ja Paavalin kirkko, Jukka Jauhiainen,puh. 0400 958 760Kouvolan Pyhän Ristin kirkko, Esa Nieminen,puh. 040 724 4642Haminan hautausmaan kirkko, pastori Vassi Livio,puh. 040 752 7727

HAMINA, PIETARIN JA PAAVALIN KIRKKO

Suuri torstaiTo 5.4. klo 9 liturgiaSu 8.4. klo 17 ehtoopalvelusPe 13.4. klo 10 liturgia, koululaisetLa 14.4. klo 18 vigiliaSu 15.4. klo 10 liturgiaLa 5.5. klo 10 liturgia (slaavinkielinen)

venäjänkielinen kerho Pietarin ja Paavalintrapesa. Kerho Kouvolassa klo 15 PyhänRistin kirkon juhlasali.

La 5.5. klo 18 vigiliaSu 6.5. klo 10 liturgiaLa 19.5. klo 18 vigiliaSu 20.5. klo 10 liturgia; ikonien siunaaminen; annanseurat

liturgian jälkeenSielujen lauantai, Haminan hautausmaallaLa 26.5. klo 9 liturgia ja litaniatLa 2.6. klo 18 vigiliaSu 3.6. klo 10 liturgia

KOUVOLA, PYHÄN RISTIN KIRKKOSuuri torstaiTo 5.4. klo 18 kaksitoista kärsimysevankeliumiaSuuri perjantaiPe 6.4. klo 11 pitkänäperjantaina ekumeeninen ristisaatto

Kouvolan ev.lut. Keskuskirkosta, AutuaanUrsulan kirkkoon ja

klo 12 kuudennen hetken palvelus Pyhän Ristinkirkossa

Pe 6.4. klo 16 ehtoopalvelusHerran pääsiäinenLa 7.4. klo 23.30 puoliyöpalvelus, ristisaatto, aamupalvelus

ja liturgiaKe 11.4. klo 10 liturgia, koululaisetLa 14.4. klo 10 liturgia (slaavinkielinen)Ke 18.4. klo 18 ehtoopalvelusLa 21.4. klo 18 vigiliaSu 22.4. klo 10 liturgiaKe 25.4. klo 18 ehtoopalvelusKe 2.5. klo 18 ehtoopalvelusKe 9.5. klo 18 ehtoopalvelusLa 12.5. klo 18 vigiliaSu 13.5. klo 10 liturgiaKe 23.5. klo 18 ehtoopalvelusPyhän Kolminaisuuden päivä, helluntaiLa 26.5. klo 18 vigiliaSu 27.5. klo 10 liturgia, ikonien siunaaminen ja

toimintapiirien kevätkauden päätösKe 30.5. klo 18 ehtoopalvelusLa 16.6. klo 18 vigiliaSu 17.6. klo 10 liturgia ja kristinoppikoulun päätöstilaisuus

MYLLYKOSKEN TSASOUNALasten pääsiäinenMa 9.4. klo 10 liturgia ja ristisaatto, pääsiäistarjoiluaLa 28.4. klo 18 vigiliaSu 29.4. klo 10 liturgiaHerran taivaaseen astumisen juhla, helatorstaiKe 16.5. klo 18 vigiliaTo 17.5. klo 10 liturgia

*Muutokset mahdollisia*

Pyhän Hengen päiväMa 28.5. klo 9 liturgiaLa 9.6. klo 18 vigiliaSu 10.6. klo 10 liturgia

Herran pääsiäinenYlösnousemisjuhla Kouvolassa 7.–8. huhtikuuta klo 23.30 puoliyö-palvelus, ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia. Huom! Palveluksenjälkeen yhteinen pääsiäisateria. Osallistuthan pöydän kattamiseentuomalla pöytään tarjottavaa!

Tuomaan tiistai, vainajien muistelupäiväTi 17.4. klo 13.30 Kouvolan Vanha hautausmaa,

klo 15 Lepolan hautausmaa,klo 16 Välikankaan hautausmaa,klo 18 Haminan ortodoksinen hautausmaa.

Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko,Raatihuoneentori 2, HaminaKouvolan Pyhän Ristin kirkko,Sakaristonmäki, Kirkonmäenkatu 2Myllykosken tsasouna,Koulutie 4, MyllykoskiHautausmaan kirkko,Hirveläntie 22, Hamina

ANALOGI 2/2007 47

Kirkkoherra Leo Huurinainen

Kirkkoherranterveiset

HAMINA Toimintaa ja tapahtumia

Paaston alkupäivinäminulle sanottiin,että nythän ne pap-

pien työt alkavat. Tällä tar-koitettiin kai sitä, että ju-malanpalveluksia on seu-rakunnassa enemmän kuinnormaaleina aikoina.

Eräs korkeassa virassaoleva upseeri sanoi minul-le kerran samansuuntai-sesti, kun tapasimme vii-

konloppua edeltävänä päi-vänä: ”Että nyt ne veljentyöpäivät alkavat”. Omaltakohdaltani voin todeta,että voi, voi, miten huo-nosti nämä henkilöt tunte-vatkaan kirkkoherran työ-tä.

Lisääntynyt jumalan-palveluselämä suurenpaaston aikana on hengel-lisesti virkistävää ja rau-

hoittavaa aikaa myös mi-nulle, enkä koe sitä työn li-sääntymisenä. Seurakun-nassa on monia työtehtä-viä, jotka vaativat huomat-tavasti enemmän aikaakuin jumalanpalveluksientoimittaminen.

Ennakkoluulot ja asen-teet ovat esteenä usein ko-konaisuuden näkemiseen.Ne ovat eräs pahimpia ris-tiriitojen ja asioiden huo-nosti sujumisen välineitä.Usein luomme kuvan meil-le vähemmän tunnetustaihmisestä omassa mieles-sämme, mikä useimmitenon täysin väärä. Suurenpaaston aikana olisi hyvämiettiä suhdettaan lähim-mäiseen tästäkin lähtökoh-dasta käsin.

Kymenlaaksossa vie-tettiin maaliskuun aikanarasismin vastaista viikkoa.Seurakuntamme oli näky-västi mukana tämän viikonjärjestämisessä muiden ta-

hojen kanssa. Seutukun-tamme kansainvälistyy, jatässä mielessä on hyvä,että olemme mukana muu-toksessa.

SeurakunnallinentiedottaminenAnalogi-lehden myötä seu-rakuntamme tiedottami-seen tulee myös joitakinpieniä muutoksia. Pää-sääntöisesti ilmoitammeseurakunnallisista tapah-tumista tässä lehdessä.Paikallisissa lehdissä ilmoi-tamme vain jumalanpalve-lukset ja suuremmat ta-pahtumat. Seurakunnan”omien sivujen” aineistokootaan keskitetysti kirk-koherranvirastossa, jonnevoi toimittaa aineistoa leh-teä varten.

Kristus nousi kuolleista– totisesti nousi!

Isä Leo Huurinainen

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUOROT Kouvo-lassa ja Haminassa

Kari Päivinen,puh. 040 866 7686Kuorot kokoontuvat keskiviik-koisin klo 18 Kouvolassa ja tors-taisin klo 18 Haminassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRI HAMINASSA

Ritva Koverola,

puh. 040 837 5909Keskiviikkoisin ja sunnuntaisinPietarin ja Paavalin trapesassa:KE 11.4. ja 25.4. klo 18, SU klo 13koko kevään ajan. Ikonien siu-naus 20.5. klo 10 Pietarin ja Paa-valin kirkossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLAN TEATTERI-KERHO NUORILLE

Anna-Kaisa Miinalainen, puh.050 341 9508Kerho kokoontuu joka toinenmaanantai klo 18 Pyhän Ristinkirkon juhlasalissa 23.4. ja 7.5.Esitykset 4.5. klo 18; 5.5. klo 14

ja klo 16 Kouvolan Mikä?-teat-terissa (Prikaatintie 1, Kasar-minmäki).

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLAN LASTENKERHO

Anna-Kaisa Miinalainen, puh.050 341 9508Lastenkerho kokoontuu jokatoinen maanantai klo 18 PyhänRistin kirkon juhlasalissa 16.4.,30.4. ja 14.5.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTEN KOKKIKERHOKOUVOLASSA

Irmeli Lasarenko,puh. 044 257 8428Kokkikerho kokoontuu TI 24.4.ja 8.5. klo 18 Pyhän Ristin kirkonjuhlasalin keittiössä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HAMINAN PYHÄNANNAN SEURA

Isä Vassi Livio,puh. 040 752 7727Seura kokoontuu sunnuntaisin

liturgiajumalanpalveluksen jäl-keen 20.5. Pietarin ja Paavalintrapesassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

HAMINAN RAAMATTUPIIRI

Isä Martti Honkaselkä,

puh. 040 535 6667Piiri kokoontuu tiistaisin klo 1817.4. ja 24.4. Pietarin ja Paavalintrapesassa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOTEKSTIILIKERHOKOUVOLASSA

Irma Leimulahti,puh. (05) 311 6201.Kerho kokoontuu TI klo 10-13Pyhän Ristin kirkon juhlasalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIPIIRI KOUVOLASSA

Antti Narmala,

puh. 050 934 6437Piiri kokoontuu LA 14.4. ja 28.4.klo 12. Ortodoksiakeskus Syp-ressissä. Ikonien siunaus 27.5.klo 10 Pyhän Ristin kirkossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOUVOLANTIISTAISEURA

Leena Juka, puh. 040 744 4049Seura kokoontuu TI 17.4. ja22.5. klo 14 OrtodoksiakeskusSypressissä.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PONOMARIKERHO

Isä Ville Kiiveri,

puh. 041 441 1174Kerho kokoontuu keskiviikkoi-sin ennen ehtoopalvelustaKouvolan Pyhän Ristin kirkossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MYLLYKOSKENTIISTAISEURA

Margareta Oksanen,puh. (05) 326 4312

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

ORTODOKSIAPIIRI

Lahja Wartiainen,

puh.(05) 371 3434Piiri kokoontuu TO 12.4. ja 24.5.klo 18 OrtodoksiakeskusSypressissä.

Virvonvarvontuoreeksterveeks!

ANALOGI 2/200748

JUMALANPALVELUKSETKotkan seurakunta KYMENLAAKSONKATU 2

48100 K0TKA

PYHÄKÖT:

YHTEYSTIEDOT:

Palvelusten toimittajat: Papisto: Veikko Lisitsin, Aarne Ylä-Jussila, Viktor MaksimovskiKanttorit: Katarine Lehtomäki, Maria Ylä-Jussila

Kirkkoherranvirasto, Kymenlaaksonkatu 2, 48100 Kotkaon avoinna ma–pe klo 9–13 ja ke klo 16–18,puh (05) 212 490, fax (05) 216 449, kotka@ort.fi,www.ort.fi/ Seurakunnat/ KotkaKirkkoherra: rovasti Veikko Lisitsin, puh. (05) 213 157,050 597 7349, koti (05) 212 247, veikko.lisitsin@ort.fiPastori oto.: Aarne Ylä-Jussila, puh. 044 702 8428Kanttori: Katarine Lehtomäki, puh. (05) 218 8591,050 359 4823Sivutoiminen kanttori: Maria Ylä-Jussila, puh. 050 375 6984Kanslisti: Arja Sundberg, puh. (05) 212 490Seurakuntaemäntä: Sirkka Paasonen, puh. 041 466 9096;seurakuntasali: puh. (05) 212 482Kotkan pyhän Nikolaoksen kirkon vahtimestari:Vesa Lehtomäki, puh. (05) 218 8591

Kotkan kirkkoPyhän Nikolaoksen muistolleKirkonisännöitsijä Maria Ylä-Jussila, puh. 050 375 6984Metsolan tsasounaJumalansynnyttäjän suojeluksen tsasouna MetsolanhautausmaallaTsasounanisännöitsijä Sirkka Paasonen, puh. 041 466 9096Loviisan kirkkoJumalansynnyttäjän kasanilaisen ikonin muistolleKirkonisännöitsijä Johannes Karhu, puh. (019) 515 722Loviisan kappeliPyhän Serafim Sarovilaisen muistolle Loviisan hautausmaallaKappelinisännöitsijä Riina Lahti, puh. 040 760 5039Nikolaossali, Kymenlaaksonkatu 2, 48100 Kotka, puh (05) 212482. Nikolaossalia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin,puh. (05) 212 490.

Kotkan seurakunnan perheuutisia 1.1.–28.2.KASTETUTMattila Amanda AinoAnnikki

IKUINEN MUISTOViinikainen Marie 72 v.

SEURAKUNTAANMUUTTANEETSeurakuntaan muutti 2miestä.

KOTKA, PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO

HUHTIKUUSuuri viikkoKe 4.4. klo 18 EPL-liturgia, synnintunnustus klo 17.30To 5.4. klo 18 aamupalvelusPe 6.4. klo 14 ehtoopalvelusPe 6.4. klo 18 aamupalvelusLa 7.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgia, synnintunnustus

klo 8.30La 7.4. klo 23.30 pääsiäisyöpalvelus ja liturgia,

Herran pääsiäinenSu 8.4. klo 17 ehtoopalvelusMa 9.4. klo 10 liturgia, perhekirkko, toinen pääsiäispäiväKe 11.4. klo 10 liturgia, koululaiskirkko, neljäs pääsiäispäiväLa 14.4. klo 18 vigiliaSu 15.4. klo 10 liturgiaTi 17.4. klo 10 liturgiaLa 21.4. klo 10 liturgiaLa 21.4. klo 18 vigiliaSu 22.4. klo 10 liturgiaLa 28.4. klo 10 liturgia, slaavinkielinenLa 28.4. klo 18 vigiliaSu 29.4. klo 10 liturgia

TOUKOKUULa 5.5. klo 18 vigiliaSu 6.5. klo 10 liturgia, radiointiLa 12.5. klo 18 vigiliaSu 13.5. klo 10 liturgiaKe 16.5. klo 18 vigiliaTo 17.5. klo 10 liturgia, Herran taivaaseen astuminenLa 19.5. klo 18 vigiliaSu 20.5. klo 10 liturgiaLa 26.5. klo 18 vigiliaSu 27.5. klo 10 liturgia ja ehtoopalvelus, helluntaiMa 28.5. klo 18 panihida, Metsolan hautausmaa

KESÄKUULa 2.6. klo 18 vigiliaSu 3.6. klo 10 liturgia

Kotkan seurakuntaan kuuluukymmenen kuntaa: Kotka,Pyhtää, Elimäki, Ruotsinpyhtää,Loviisa, Pernaja, Liljendahl,Myrskylä, Lapinjärvi ja Artjärvi.Seurakunnassa on kaksi vanhaakirkkoa, Pyhän Nikolaoksenkirkko Kotkassa ja Jumalansyn-nyttäjän kasanilaisen ikoninkirkko Loviisassa sekä Kotkan

Metsolassa hautausmaalla pyhän Jumalansyn-nyttäjän suojeluksen tsasouna ja Loviisanhautausmaalla pyhän Serafim Sarovilaisenkappeli.

TIETOASEURAKUNNASTA

LOVIISA, PYHÄN JUMALANSYNNYTTÄJÄN KASANILAISENIKONIN KIRKKO

HUHTIKUUTo 5.4. klo 9 ehtoopalvelus ja liturgia, synnintunnustus

klo 8.30Ti 10.4. klo 10 liturgia, kolmas pääsiäispäivä

TOUKOKUUMa 28.5. klo 10 liturgia, toinen helluntaipäivä

SEURAKUNNASTAMUUTTANEETSeurakunnasta muutti 3naista ja 2 miestä, yhteensä 5henkilöä.

ANALOGI 2/2007

Kotkan seurakuntalaisiapyydetään antamaanpalautetta Analogi-lehdestä, puh. (05) 212 247.

ANALOGI 2/2007 49

Kirkkoherra Veikko Lisitsin

Kristus nousi kuolleista- totisesti nousi!

KOTKA Toimintaa ja tapahtumia

Suuren viikon päätök-seksi vietämme Her-ramme ja Vapahta-

jamme Jeesuksen Kristuk-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KOTKAN TIISTAISEURA

Pj. Leena Karjalainen,

puh. 050 343 2966,Siht. Soja Rantanen,puh. 045 113 4882Kokoontumiset:● TI 3.4. klo 17 tiistaiseurailtaNikolaossalissa. Viivi Markka-nen kertoo Pyhän Katariinanluostarista.● TI 17.4. klo 17 tiistaiseurailtakanttorilassa, Valkamakatu 9 B16.Tiistaiseuraillat jatkuvat syys-kuussa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KARHULAN ORTODOKSIT

Vetäjinä Pirkko Erhovaara,

puh. 040 831 4321,ja Ritva Lindberg,puh. 050 463 9777.Seuraava kokoontuminen 3.5.klo 15 Karhulan Kodintalossa,Vesivallintie 21.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

PERHEPIIRI

Vetäjänä Katarine Lehtomäki.

Seuraava kokoontuminen 9.4.klo 10 Kotkan Pyhän Nikolaok-sen kirkossa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

IKONIKERHO

Ohjaaja Mirjam Laine.

Kokoontuu Nikolaossalin ker-hohuoneessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

OPINTOKERHO

Vetäjä isä Veikko Lisitsin.

Seuraava kokoontuminen 24.4.ja 15.5. klo 18 Nikolaossalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TORSTAIKERHO

Vetäjät isä Veikko Lisitsin, SirkkaPaasonen ja Nikolaoksen Ystä-vät.Seuraava kokoontuminen 10.5.klo 12 Nikolaossalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MAAHANMUUTTAJAKERHO

Vetäjä isä Viktor Maksimovski,puh. 050 461 7381.Kokoontumiset 9.4., 14.5. ja28.5. klo 18 Nikolaossalin ker-hohuoneessa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KIRKKOKUORO

Pj. Aila Hatzidakis, puh. (05) 2181599, kuoronjohtaja kanttoriKatarine Lehtomäki.Kuoro harjoittelee torstaisin klo18 Nikolaossalissa. Uudet ja en-tiset laulajat tervetuloa!○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LOVIISAN TIISTAISEURA

Pj. Tuula Heikkilä

Siht. Riina Lahti,puh. 040 760 5039Loviisan tiistaiseura kokoontuuLoviisan kirkon kulmakamma-rissa. Kokoontumiset 10.4. litur-gian jälkeen, 24.4., 8.5. ja 22.5.klo 13. Loviisan tiistaiseura jat-kaa syyskuussa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

NÄYTTELY

Kotkan seurakunnan jumalan-palveluskirjoja 1800-luvulta.Näyttely avoinna ma–pe 9–13ja ke 16–18. Tervetuloa!

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

TYÖTTÖMIENRUOKAILUT

KE 25.4.2007 klo 11-13 Nikola-ossalissa.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

YLEISÖLUENNOTNIKOLAOSSALISSA

● SU 22.4. klo 12 kanttori Kata-rine Lehtomäki: Ortodoksisetkirkkotavat

● SU 13.5. klo 12 arkkimandriit-ta Andreas Larikka: Elävä kristil-lisyys jälkikristillisenä aikana

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

SEURAKUNTARETKI8.-10. kesäkuuta

Itä-Viroon Pyhtitsan luostariinja Venäjälle Petserin luostariin.Lisätietoja ja ilmoittautumisetkirkkoherranvirastoon, puh.(05) 212 490.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

KRISTINOPPILEIRI 8.-16.kesäkuuta

Puroniemen leirikeskuksessaSU 17.6. klo 10 on Kotkan Py-hän Nikolaoksen kirkossa kris-tinoppikoulun päätösliturgia.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

LASTENLEIRI

Luovissa heinäkuussa. Lisätieto-ja ja ilmoittautumiset kirkkoher-ranvirastoon, puh. (05) 212 490.

ANALOGI 2/2007

sen ylösnousemusjuhlaa.Koko pääsiäiskauden kirk-ko kaikuu ylösnousemus-veisuista – Kristus nousikuolleista, kuolemallakuoleman voitti ja hau-doissa oleville elämän an-toi!

Suuri paasto on ohitse.Olemme kukin kykyjemmeja voimiemme mukaan to-teuttaneet ruokapaastoa jaitsetutkistelua ja hyvän ai-kaansaamista. Kun teem-me ahkerasti töitä, lepo

työn loputtua saattaa tun-tua ruhtinaalliselta tai ai-nakin oikeutetulta. Johan-nes Krysostomoksen pääsi-äissaarnan armahtavat sa-nat, että jokainen on oi-keutettu tulemaan Herraniloon, ylösnousemusjuh-laan, ne jotka paastosivattai ne jotka eivät siihenpystyneet. Kristuksen rak-kaus on meille esimerkki-nä, ei se, että joku ahertaajopa toistenkin edestä,merkitse sitä, että ne, jotka

eivät ahertaneet, jäisivät il-man. Tällä tavalla me osoi-tamme olevamme juuriKristuksen kristittyjä, to-dellisia ortodokseja.

Kristuksen ristin, hau-dan ja tyhjän haudan ää-rellä hengellisesti vierail-lessamme elämän totuu-den tulisi meille paljastua.Kaikki meille on annettuKristuksen rakkauden täh-den. Siksi mikään ei varsi-naisesti ole omaammevaan hänen. Ikuisuus onedessämme lopulta –olemmeko silloin Jumalanvaltakunnan asukkaita?

Isä Veikko Lisitsin

Nunna Kristoduli vieraili Kotkan seurakunnassa. Hän piti yleisö-luennon Nikolaossalissa 31. tammikuuta aiheesta: Kilvoittelevatnaiset ja luostarit.

ISÄ VEIKKO LISITSIN

ANALOGI 2/200750

Isä Leo Huurinainenesittelee ylpeänä kym-menvuotisjuhlaansa

viettävää seurakuntakes-kus Sypressiä Kouvolankeskustassa. Vuosikym-men sitten keskusta luota-essa oli tarkoitus madaltaakynnystä niille, joiden onmuutoin vaikea tulla kir-kon tiloihin. Nyt tavoite onsaavutettu, arkisin keskuk-sen ovat käyvät tiuhaan,kun ihmiset käyvät pistäy-tymässä kahvilla tai tuttujatervehtimässä.

Seurakuntien ovienavaaminen yleisölle ei oleaivan yleistä, ja yleensäkäynnit koskevat asiointiakirkkoherranvirastossa taitilaisuuksien järjestämistä.Kirkkojenkin ovet ovatuseimmiten viikolla kiinni.Niinpä seurakunnassa viri-

Kouvolan ortodoksinen keskus kiinnostaavuosikymmenSypressinSypressin

Isä Leo Sypressinrukousikonien edessä.

ANALOGI 2/2007 51

➤

si ajatus paikasta, jossavoisi rukoilla muulloinkinkuin vain virallisina auki-oloaikoina.

Isä Leo kertoo, ettäSypressi on vaikuttanut sii-hen, että kävijöiden jouk-ko seurakunnan tiloissa onlisääntynyt. Moni kirkkoonarasti suhtautunut on saa-nut uusia näköaloja ja al-kanut ymmärtää uudellatapaa ortodoksista kulttuu-ria ja uskonelämää. Isä Leokuvaakin keskusta bysant-tilaisen, karjalaisen ja orto-doksisen kulttuurin kohta-uspaikaksi. Vierailijoilletämä näkyy suurten ikku-noiden hehkuvina lasimaa-lauksina, joiden lävitse tal-vipäivän aurinko loistaa.

ValokuvanäyttelynavajaisetSypressin salissa on pidet-ty useita näyttelyjä. Isä Leopohtiikin, että hyvässä tai-teessa rajaa maallisen jauskonnollisen väliin onvaikea vetää.

Sypressin kymmen-vuotisjuhlien näyttely esit-telee valokuvaaja JariArffmanin töitä otsikollaSt. Pragburg. Esillä olevatkuvat liittyvät kaupunki- jakatukuvauksen perintee-seen. Arffmanille valoku-

vaus on täysin omakohtai-nen ja monella tapaa mys-tinen kokemus, jossa ku-vaaja ikään kuin etsii ku-via oman mielenmaise-mansa mukaan. St. Prag-burgin teokset ovat synty-neet vuonna 2002. Arff-man kertoo, että niissä hänon loitontunut ”todellisuu-den diktatuurista” jamuuntanut kaksi todellistakaupunkia, Prahan (Pra-gue) ja Pietarin (St. Peters-burg), yhdeksi mielikuvi-tuksen metropoliksi. Vii-meisetkin merkit doku-mentarismin vallasta ovat

tällöin hävinneet puhtaallemielikuvitukselle.

Paastolitugia ja iltajuhlaRistin ylentämisen kirkos-sa metropoliitta Ambrosiustoimitti paastoliturgian,jonka yhteydessä toimitet-tiin myös lukijaksi vihki-minen. Iltajuhlassa runsai-den pitopöytien ääressätervetuliaissanat lausui isäLeo kuvaten keskusta koh-taamisen ja rukouksen pai-kaksi. Metropoliitta Am-brosius luovutti kanslistiMarita Niemiselle PyhänKaritsan ritarikunnan mi-

Isä Leo ja taiteilija Jari Arffman näyttelyn avajaisissa. Näyttelyon avoinna 20. huhtikuuta asti.

MetropoliittaAmbrosius tervehtiijuhlayleisöä.

Keskuksenlasimaa-lauksia.

Marita Nieminen (vas.)sai Pyhan Karitsan

ritarikunnan mitalin.Valmistautuminen

illan juhliin.

ANALOGI 2/2007

talin tunnustukseksi kir-kon hyväksi tehdystä työs-tä.

Taitelija Arffman mai-nitsi puheessaan, että hä-nen näyttelyssään on kyse

➤

Sypressin... kritiikistä yksinvaltiutta jadiktatuuria vastaan muttasamalla mielikuvituksenylistyksestä. Metropoliittavuorostaan painotti terveh-dyksessään, että tällainenSypressi on hyvä kylmäntalven keskellä. Lämmin-henkinen ja kotoinen seu-rakuntakeskus tarjoaa mo-nille suojaa polttavaa au-

rinkoa ja ehkä sadetta jatuultakin vastaan. Hänenmielestään keskuksessa ol-laan kuin viilentävänsypressin varjossa.

Kuoron lisäksi juhlassaesiintyi viulisti Meeri Sep-pälä.

Teksti ja kuvat:Kari M. Räntilä

Metropoliitta Ambrosius toimitti paastoliturgian 23. helmikuuta Kouvolan Ristin ylentämisen kirkossa.

Lasimaalauksen hehkua talvipäivän auringossa.