Amok - juoksu

8

Click here to load reader

description

AMOK. Mitä tarkoittaa, tausta, nykypäivä. Aggressiivisuus

Transcript of Amok - juoksu

Page 1: Amok - juoksu

POHDINTA: AMOK-JUOKSU

-VÄKIVALTA-

AMOK – juoksut Suomessa?

Page 2: Amok - juoksu

MERKITYS

Puhuttaessa äärimmäisistä väkivallan teoista ja niiden

taustoista esiin tulee usein AMOK-juoksu. Termi on

käännös alun perin Malesialaisesta/Indonesialaisesta

sanasta mengamuk. Kyseistä tilaa kuvailtiin Malesiassa

ensimmäisen kerran vuonna 1770.

Termillä tarkoitetaan harvinaista äkillistä ja silmitöntä

raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tilaa. Yleensä se

päättyy satunnaisen vastaantulijan/tulijoiden

kuolemaan.

Jüriloo

Page 3: Amok - juoksu

HANTU BELIA

Paikalliset selittivät tapahtumaa spiritismin kautta

tiikerisielun, hantu belia, tunkeutumisena ihmiseen, tahdosta

riippumattomana toimena, pahan sielun valtauksena.

Harvinaisuudesta huolimatta tapahtumaa on kuvattu myös

länsimaissa ja termi on alkanut nousta yleisemmäksi

erityisesti koulusurmien yhteydessä.

Erityistä Malesian tapauksissa on ollut ennakoimattomuus.

Hyökkääjät eivät ole osoittaneet ennen tapahtumaa

huolestuttavia merkkejä tai aiempaa väkivaltaa. Yleisimmin

tappavat hyökkäykset ovat tapahtuneet teräasein satunnaisin

kohtein ja päättyen tekijän kuolemaan. Yleisimmin

tapahtumapaikat ovat olleet väkijoukossa, väen

ympäröimänä. Jüriloo

Page 4: Amok - juoksu

Eräs teoria hyökkäyksiä kohtaan on ollut kulttuurinen

häpeä itsemurhaa kohtaan.

Teoriaa tukevat maakohtaisuus (missä itsemurha on ollut

stigma). Hengissä selvinneet ovat usein menettäneet

tajuntansa (amnesia).

Ensimmäiset kuvaukset tapahtumista kirjoitti

brittiläinen tutkimusmatkailija Captain James Cook joka

kohtasi amok itse vuonna 1770 matkallaan. Cook kuvasi

tapahtumaa erityisesti välinpitämättömänä,

väkivaltaisin käytöstavoin, ilman syytä ja sokeasti

tappaen ja pahoinpidellen kyläläisiä ja eläimiä

raivoisassa hyökkäyksessä.

Jüriloo

Page 5: Amok - juoksu

Amok liitetään vahvasti miesten kunniaan, naisten

tekemät tapaukset ovat tuntemattomia. Tekoa voidaan

kuvata maailmasta pakenemisena (yleensä seurauksena

oma kuolema) ja pelon ja kunnioituksen hakemiseen.

Itsemurhan tekeminen kunnioittamaksi uskotaan

saaneen miehet järjestämään tilanteita missä joku

toinen voisi tappaa heidät.

Jüriloo

Page 6: Amok - juoksu

Tilanne voi laueta masennuksen tai korkean aggressiivisen

käyttäytymisen pohjalta. Nykyisin amok-juoksuiksi voi

myös rinnastaa poliiseihin kohdistuvat ”itsemurha

yritykset”.

Amok on luokiteltu DSM-IV TR eli psykososiaaliset ongelmat

(psychopathological behavior)

(DSM-IV jakaa amok kahteen osaan joista toinen yleisempi

puoli: Beramok = masennus (depression) ja suru (sadness)

tuloksena menetyksestä ja sen jälkeinen alakuloinen

prosessi (the subsequent brooding process). Menetykset

liittyy mutta ei ole rajoittunut tiettyihin kriteereihin.

Beramok liittyy mielenterveys ongelmat, masennus jne.)

(Vrt. myös Suomessa tapaukset: perhesurmat,

koulusurmat, varsinkin nuorten tekemät satunnaiset

puukotukset kadulla (mielenterveys ongelmat))Jüriloo

Page 7: Amok - juoksu

• Amok on usein kuvattu kulttuurisidonnaiseksi syndroomaksi, jota

muokkaa vahvasti kulttuuriset tekijät. Tiedossa on myös muita

epänormaaleja käyttäytymismalleja joita yllättävät tilanteet

saattavat laukaista.

• Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Latah, jossa

esimerkiksi pelästymiset, shokit saattavat aiheuttaa

epänormaalia käytöstä kuten kiljumista, kiroilemista, tanssimista

tai kontrolloimatonta naurua. Tosin Latah on pitkään mielletty

personaallisuuden piirteeksi kuin sairaudeksi.

• Ympäri Aasiaa onkin tehty samanlaisia havaintoja eri nimin

(Jumpin Frenchmen of Maine).Jüriloo

Page 8: Amok - juoksu

• Lähteet:

• Jüriloo, A. Toistuvat raivokohtaukset

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96186.pdf

• http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC181064/

• Tarkemmat lähteet kts:

• http://en.wikipedia.org/wiki/Running_amok• Carr JE, Tan EK (November 1976). "In search of the true amok: amok as viewed with the Malay culture". Am J Psychiatry 133 (11): 1295–9.

PMID 984220. "Origin of the Phrase "Run Amok"". Vacca Foeda Media. Retrieved 7 July 2013. "amok". Merriam-Webster, Incorporated. 2013.

Retrieved 7 July 2013. "Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision (DSM-IV-TR)" 1. 2000.

doi:10.1176/appi.books.9780890423349.7060. ISBN 0-89042-334-2. |chapter= ignored (help) Hempel, A. A., Levine, R. D., Meloy, J. D., &

Westermeyer, J. D. (2000). Cross-cultural review of sudden mass assault by a single individual in the oriental and occidental cultures. Journal of

Forensic Sciences, 45(3), 582–588. Van Loon, F. H. G. (1927). "Amok and Latah". Retrieved March 30, 2013 from PsychINFO. [1] "Pusat Rujukan

Persuratan Melayu: hantu belian" (in Malay and English). Malaysia: Dewan Bahasa dan Pustaka. Retrieved 6 November 2011. hantu belian Saint

Martin, Michael (1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Journal of Clinical Psychiatry 1 (3): 66–70.

ISSN 0160-6689. PMC 181064. PMID 15014687. Saint Martin, M. (1999, June 1). Running Amok. Retrieved 1 April 2013 from PMC.[2]

http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=23464 (Jackson, Y. (Ed.).(2006). Encyclopedia of multicultural psychology. University

of Kansas: Sage Publications) Alexanra Ringe, Carrie McLaren. "Curious Mental Illnesses Around the World". stayfreemagazone.org. Retrieved

March 25, 2013. Martin, Manuel L. Saint. "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". NCBI. Retrieved March 25, 2013.

Saint Martin ML (June 1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1 (3):

66–70. PMC 181064. PMID 15014687. Gaw AC, Bernstein RL (August 1992). "Classification of amok in DSM-IV". Hosp Community Psychiatry 43 (8):

789–93. PMID 1427677. "Medical Anthropology: Culture-bound syndromes". Retrieved 2009-04-29.[dead link] van der Post, Laurens, The Dark Eye in

Africa (London, 1955), p.51-52 Hurley, Vic (1936). "Chapter 14: Juramentados and Amuks". Swish of the Kris; The Story of the Moros. E.P. Hutton.

Archived from the original on February 15, 2005. Retrieved April 17, 2011. Tarling, Nicholas (1992). The Cambridge History of Southeast Asia: The

Nineteenth and Twentieth centuries. Cambridge University Press. p. 231. ISBN 0-521-35506-0. Retrieved May 25, 2009.