AMERIKKAAN MUUTTAJAT JA SIIRTOLAISETaina oli Iahtii edessa. Meillei el o1e ldhtiitasanteita...
Transcript of AMERIKKAAN MUUTTAJAT JA SIIRTOLAISETaina oli Iahtii edessa. Meillei el o1e ldhtiitasanteita...
en, Jo tenddke.
niehiddnban noitaekikin jan hdn o1iarantaja.i salape-naPiir in,jai lemaansia voi-ikin kei-
lautaniienL V d d L I -
hdne115lautamdenL vaatl-inel ld ei:a ises t i .nistd se.si11e on
mui.sto-1ai1ma11eli l loisen
Kaarlo Haapanen
Siirtolaisuus ?
- Tietosanakir ja: t 'Henki l t jn vapaaehtoi-nen muuttaminen pysyvdisesti toiseenmaahan parenman toimeentulon toivossa.- 1880 luvun puolivdl istd ldhtien Euroo-pasta si ir tyi runsaasti naatalousvdesti jdUSA:han, mut ta 1 . maa i lmansodan id lkeena le t t i in ra jo i t taa naahanmuut tou ' 3u
" .suuntautui suuremnassa mddrin Kanadaan,Etela-Ameri ikkaan ja Austraal iaan sekdmyohemrnin (Euroopassa) Sveitsi in, Sak-saan ja Ruotsi in. t l
A M E R I K K A A N M U U T T A J A T J A S I I R T O L A I S E T
Paljonko Suonesta
Aust ra l ia
Kanada
on viiked muuttamrt:
20.000 - 1900 alkaenMatti Kurikka
80 .000 - i 919 a1k .
7.000 - 1860 a1k.
490.000 - 1600 a lk .
Hyvin rnonet pienistd kolonioista o1i-va t koros te tun idea l i s t i s ia . T ie t tdvds t ini i td on ol lut noln 20 alkaen jo 1700-1uvu1ta. Ensinmdisend perustett l in rrUusi
Jerusalemtt - ei en.rpde eikd vdhempddkuin Keski-Afr ikkaan Sierra Leoneensamoihin aikoihin kuin Ranskassa va11an-kumous rnuutti Ranskaa ja rnaailman asen-teita. Tdmii August Nordenskicj ldin 1792perustaina hanke o1i eldnyt vain vuoden- o1i pienin ja mycis lyhytikdisin. Kolo-noiden alkuunpanijoina esi intyi aina jo-ku voimakastahtoinen, aatteel l inen hai-hattel i ja. Mite ideal isr isempi on veti i j i io1lut, si td lyhyempi on ol lut ikd kolo-nial la. Paitsi Malkosaaren Sointula, jo-ta ol i mycis Matt i Kurikka perustarnassa,on koossa viel?ikin. 25 krn pitke ja 4 krnleved rnetsdinen vihanta saari si jai tseeTyynen meren rannalla Vancouerin 16nsi-puole11a. Onneksi tdmd hanke sai ni inlujakourai.sia tyr imiehi i i ja naisia raken-ta j j -kseen, e t te se kes t i sos ia l i s t i senaatteel l isuudenkin paineet - r ist ipai-n e e E .
Ndihin pieni in kolonioihin alkavatyhteydet jo o1la poikki. Kootessaan1980-luvun alussa KOHTI PAREMPAA MAAIL-MAA-teostaan Teuvo Peltoniemi sanoo:tt Huomasin usein kdyntini osuneen vi i-neiseen hetkeen. Useirnmissa si ir toloissaol i jei1e11d eni id muutamia alkuperi i is istdperustaj ista. Heidein mukanaan t iedoto l i s iva t s i i r t yneet suureen u top iaan.Teosta painoon saatettaessa nonet heistds inne jo s l i r t y : i vd tk in . r l
Sanasta 'u top ia '
Tietosanakir ja sanoo sen olevan kreik-kaa ja merkitse.vdn - haaveell inen maail-
USA 340.000 - 1600 a tk .Delaware jne.
Paraguay 3.000 - I92O al-,k.Erele-Afr ikka 1.000 -
Ru i ja
Ruots i
Neuvosto-Kar jalan kommuunlt8 .000 - 1920 a1k .
(Amerikasta ja Kanadasta)
Idealistien yhteisiit:
Chi l lagoa - Vancouver, Finlandese Colo-nia Argenti inaan, Colonia PONNISTUS Kuu-baan 1906, (Penedon l isdksi) VILJAVAKKADorninikaaniseen Tasavaltaan, Georgianosuusfarmi I92I, Kal i fornian osuusfartniI9I2, Jad Hashnonan kibbutsi L971, Para-diso Riviera 1929 ja Amurinmaan yhtici1868 ovat sos ia l i s t i s ia , uskonno l l i s ia ,vegetar is t i s ia ta i na t iona l i s t i s ia .
2I
nanparannus-suun l te lna ; y l t i c ipd inen toa-vp r rnc l ma Snn: on nerA i s i n Mooren' L t
teokses ta t tU top ia t t - 1516 jossa hdn ku-v a a i h a n n e v a l L i o t a , - u t o p i s t i , u t o p i o i -den kannat ta ja ta i es i t t i i j d , haavee l l i -nen maa i - lmanparanta ja . U top is t inen u : -L l eomina inen. mahdoton to teu t taa . r t
0ikeastaan ei o1e ihme. ettd useinmatu top ia yh te is i j i s ta tukehtu iva t rnahdot to -muuteensa. Jos monet n i i s td kaato i mydsalkuvuosien kato tai vi idreit vi l jelysme-nete lmet - kasvate t t i in v i id r id tuo t te i -ta vddr issd pa iko issa jne . Utop iaanl i i t t yy l i sdks i e rds p i i r re : Se ve lvo i t -taa tekernddn enemmdn kuin antaa. Palaanrnycihemmin sanaan ongelmaan ja kibbut-s i in . Jos o1 ls i mydhemmin mahdo l l i s ta ,palaisln laajemmassa yhteydessd erddseentamperelaiseen hankkeeseen - se ei ni in-kdrin l i i t tynyt kaupunki imme kuin si ihen,ettd sen hc;ykri11a erds keskeinen kaupun-ginosa sai nirnen AMURI = Amurinmaan ret-kl 1860-1uvu11a. Se ol isi jo sindnsd yh-den 111an teema . . . ku ten mik i i tahansan i i i s t d ' u t o p i s t i s i k s i ' s a n o t u i s t a h a n k -k e l s t a .
Miksi laajin siirtolaisuus USA:han
Tampereen ja Hdmeen historlan tutki japro fessor i Vd inb Vo ionnaa sano i a i -na ,ettd jokaisel la kansanli ikkeen alkuldh-dci l1d syyt ovat historiassa, yrnpdristcis-sd ja yhteiskunnan sisdisissi i tapahtu-missa . - Tokko erehdyn jos v i i i t t id is inAmer ikan - USA:n s i i r to la isuuden sy idennojaavan rnycis ni ihin.
Noin sata vuotta aikaisemrnin Euroo-passa tapahtul maailmanhistoriaff inenmull istus - Ranskan suuri val lankumous1789. Si ini i erds yhteiskunnan osa l i jht ikaduil le kumoamaan vanhaa, kaiken katta-vaa va l taa . Aate l l s to ja kun inkaa l l i se tisdnntj ivdt kaikkea. Kaupunkeihin o1ikolmen vuosisadan aikana kasvanut uusivdes tc j tasanne - kaupp iaa t , v i rkamiehet ,ta lonomis ta ja t - porvar is to (sana e isuinkaan tarkolta nyky kokoonuslaistaja I ' {att i Koposta) - vaan alkujaan huo-matkaa tdmd:
kaupan tai kdsitydarnrnatin harioit-ta jaa, rnycihernrnin se tarkoit t i kau-punk i la is ta y leensebourReo is - burzuaa - porvar i f l i nenkaupunki lainen
Ja t i imii vdestd nousi kapinaan kuninkaal-l i s ia ja va l lassa o levaa aa te l i s toa vas-taan - hienous tapahtui kaupunki laisten
))
maksamien vero jen kus tannukse l la . - Tu l is i i s va l lankumous, kun inkaa l l i se t h i r -te t t l in , aa te l i s toa tapet t i in ta rpeeks ija vanhat a rvo t muut tu iva t - s idonna i -nen, s taa t t inen s i l lo inen yh te iskuntaa lko i l i i kkua. vdk i le ih t i ta l sen l i i k -kuminen kev l sa l l i tuks i .
Koko maa i lma a lko i teo l l i s tua . tu l ikoneet ja ko jee t ja v ie ld : USA:n s i i r to -kunnat sa iva t l l i kkumisvapautensai tdosa asute t t i in 1783 mennessd, kesk i -ldns i 1803 ia ldns i 1853, maa a lko i nou-sun ja kasvun. 01 i t i l aa maanv i l je l i -j c i i l l e - fa rmare i l le , kaupunge i l le jateo l l i suuden synny11e. Tu l i rau ta jaka ivokset .
Amerikan si ir toasuttamiseen tarvit-t l l n v ie16 yks l uus i as ia . Merenku lkuuud is tu i . Pur je la iva t hdv is ivd t hc iy ry -kone i l le - rau taa a le t t i in tuo t taa -ka ivoks i in ta rv i t t i l n vdkeb ja USA ta r -v i ts i s i td e rd i i s td syys td loput tomast l .
Vi i t taan taasen Voionnaahan: t tPuuvi l-
latuottajamaa Arneri ikka o1i ratkaissutsi ihen saakka tycivoimakysyrnyksensd mus-ta l1a or javde11d. Mut ta s ie11d s ise i l l i s -so ta lopet t i e te fdva l t io iden suos imantycivoimapoli t i ikan ja Euroopan l i ika-vdes td lah t i 1 i i kkee11e. "
Ens i rnmdinen s i i r to la is ten t t tuo t ta ia r r
ta is i o11a I r lan t i - s le lk i o11 uskon ionvuoksi suuret perheet, maanornistus har-vojen kdslssd ja mik: i tdrkeintd lr lantio f i merenku lk i jakansaa. I ta l ia o1 i to i -nen muut tomaa jos ta ldhdet t i in . Vuos isa-dan puo1iv51issd, oikeammin 1860-1uvu11aa]ko i suurmuut to USA:han. Me i l l i i o l t i i nmyiihemmdssd kuin muual1a.
01en aikaisernmlssa esltyksissdni vi i-tannut nd lkdvuos i in 1866-1867 io l lo in300.000 ihmis t i i ldhr i syc i rdvdn hakuun jakun samaan alkaan polstett i in tvcinteki-j c i iden l i i kkumisra3o l tuks ia ede l i y tykse tmuuto l le a lko iva t me i11A vo imis tua 1880a l k a e n ,
trAmeriikan kuumett,
Miste l:ihtijdt olivat?
Suomella on aina o1lut puolel laanerds onn1. Muutokset tulevat aina jdlki-j u n a s s a . T o s i n e r d d n d ' v i i v y t t d j d n i i ' o 1 1rauhan tultua 1944 pula, puute ja sota-korvaus . Auto is tuminen o1 i rne i l ld 25vuot ta muuta Eurooppaa jd l jessd . Kot i ta -loudet koneistuivat 15 vuotta mycthasse.' I V - k a u s i p i t i k i i r e e m p d d - r a d i o l u v a Lylsivi i t 300.000 (rnycis sota-aikojenkin
vuoks i ) 2 l200.000 vi imeil ldkin- on 1ivin1autoa, uim€roksessa je
Slir tolesikyrnmentii1 880-1uvu11suurimrnillei a s i i t f i 1 E
Vilkkairsalais-seudmenossa m[myds USA:hol i vi lkastkoska kairpalkkatuloetoon. Se ndessaan, MrVasta parituonut mei(muut ta ja t ,
Miksi mevat aloit ta
1500-1ullaiset
' i t i
mai11e ja Jpuiksi. Taivat loput 't i1o i1 la pateneets i ja . S ie l t
Toinen .Pohjanmaallmetset ensVaasa haluKun 1700-1utakauttaansaakka tarvvoiksi ja 1
Ja taas€elinkeinope l to ja o1 ipieksiiii tu:r ia , yks i 1t i ldhted.jois-Amerik
Ete1d-Pckaikki ruolset eivdtKeski-SuorneUSA:han hakren ja Vaas
Mutta oEsimerki-ksi1880 - 1911kyl l i i metsi
r1la. - Tul il l i se t h i r -n tarpeeksi- sidonnai-'yhteiskunta
i sen l i ik-
i s tua , tu l iA : n s i i r t o -)autensassi i , keskl-
alkoi nou-aanvi l jel l-ungeil le ja
r a n l A i a
3n tarvit-'Merenku lku
vdt hijyry-tuottaa -
ja USA tar-J t tomast i .
l l ^t : ruuvl_t-ratkaissut
csensd mus-r s lsa t I l s -t suoslman)an l i ika-
l l r , , ^ + + ^ ; ^ l lL u u L L o J o
. i uskonnondstus har-td Ir lanti ,a o1i toi-L . Vuos isa-i60-1uvu11a.1e olt i in
ssiini vii-l7 jo l lo ln
hakuun jatycinteki-
el lytyksetistua 1880
j puolel laanBina j51ki-
EaJana o-11F i a q ^ t a -
neilki 25. Koti ta-myiihassd.
radioluvatikojenkin
vuoksi) 20 vuodessa, mutta Tv-1uvat200.000 v i i s lvuo t isvauhd i l la . Ny t o11aanmeil ldkin jo amerikkalaisessa unelmassa- on l ivingruumaa, kaararuumaa ja kaksiau toa , u ima-a11asta , te lev ls io joka ker -roksessa ja radio joka taskussa.
Siir tolaisuus alkoi meil ld kolme vuo-sikymmenld myd'hemrnin kuin muualla. Noin1880-1uvu11a muuttol i ike alkoi o11ensuurinmil laan vuosisadan vaihteessaj a s i i t d 1 5 v u o t t a e t e e n p d i n .
Vi lkkain kihtcit iheys o1i nei l l i i ruot-salais-seudui11a. Sielta enemmisti i o1imenossa mn. Austral iaan, mutta eri totenrnyds USA:han. Ri ikinruotsissakin lehtcto1i vi lkasta. Heil le se ol ikin helpompaakoska kaivoksissa ja metsdti j issai 01ipalkkatuloa jo1la paasi ' t iket ln'
os-toon. Se ni ikyy nrn. heiddn kir jal l isuu-dessaan, Moberg ja Vlksten ki irkinimind.Vasta pari vuotta sit ten on Antt i Tuurituonut rneiddn si ir tolaiset, amerikkaan-muut ta ja t , k i r jo ih in .
Miksi meidi in ruotsalais-seutumme ol i-va t a lo i t ta j ina?
1500-1uvu11a Kustaa Vaasa toi ruotsa-l a i s e t ' i t d p o h j a a n ' , m e r e n k u r k u n r a n t a -mail le ja hakkutt i hei l ld rnetsat hi i l i -puiksi. Taalainmaan kaivokset tarvitsi-va t lopu t tomast i sys iZ i . Laps ia o l it i1oi11a pal jon, metsdt eivi i t eni i i i r i j t-teneet - l i ikavdelle ol i l i iydyttdvdsi ja. Sieltd lzihdett i in Amerikkaan.
Toinen ldhtcikeskus o1i meidi in Etela-Pohjanmaallamme. Sie115kin poltett i inmetset ensin hi i l i -sysipuiksi. KustaaVaasa halusi si i i istdi i emenaan metsid.Kun 1700-1uvu11a laivanrakennus e1i val-takauttaan ja vield 1800-1uvun 1opu11esaakka tarvit t i in tervaa; isot puut lai-voiksi ja loput sahapuiksi.
Ja taasen Voionmaahan Vii taten - kok<rel inkeino nojautui maanvi l jelykseen -pe l to ja o l i , mets ia e i - kersa tk in p i t ipieksdd turpei l la! Perheet ol ivat suu-r ia , yks i per i jd sa i t i l an , loppu jen p i -t i ldhted. Ja ldhtcikohteeksi tul i Poh-j o i s - A m e r i k k a . L i i h t i j d i t a r i i t r i .
Etel i i -Pohjanmaan kaupungit ol ivatkaikki ruotslnkiel isid. Sinne pohjalai-set ej-v?it halunneet mennd. Sensi jaanKeski-Suornesta ne, jotka eivdt pddsseetUSA:han hakeutuivat Kokkolan, Pi-etarsaa-ren ja Vaasan teh ta js i in .
Mutta o1i lAhti j i j i te Amerikkaankin.Esimerkiksi Karstulasta lahti vuosien1BB0 - 1915 vri l i l lei y1i 200. Sie11d ol ikyl ld metsid, mutta ei peltoja. Uskonnon
var jo ka t to i n t j k i t ja laps ia s ik is i . Jaa i n a o l i I a h t i i e d e s s a .
Meil lei el o1e ldhti i tasanteita sosio-loogisesti tutkit tu. Ja se puute tessa-kin esityksessa monlen inuiden vajeidenl i sdks i on .
Erddn suvun siirtolaiset
Mei1ld alkoi si ir tolaisuus ni in var-hain ettd suomenkiel i ei ehtinyt nukaan.Oskari Tokoi kertoi rautat ien rakentami-sesta Pohjanmaalle 1890-luvu1la, ettematkustaja-sanaa kielessi imme ei o11ut,nutta pasassieraaj ia kyl l i ik in. Sarnoino1i matkal ippu - Se ol i t ikett i . Samolneri yhtici t , passasieraaj ia kuskasivat javaativat reissusta aina t iket in ja t i-kett irahan - eivdt o11eet yhti i j i td, vaaneri Linjoja = 1lnes - lains. Enoni ker-toi Massaqhusetista kiert i iv i i i i kaskua.Karstunen o1i kotipuolen miestd vastassaNjuujookissa tdrndn peir istyd E11is Island-tutkimuksesta (kaiki11a o1i tarkka ldi i-k6rintarkastus) jakun tuttava tavatt i i rr ,jo p i tkddn va l lo issa o1e i l lu t kysy i :- Mita lainssia slnd tul i t?-Mittee pal i jon se tuo on?- Mite l injoa myc5ten se sine tul i t?- N i in tuo l lako la iva l la? . . .E i kuu le
siel l i i At lanti l la l injakeppejd ndky-nynnd. My6 tult i in voan suoroan, ves-varassa. Ihan summassa.
Siita tuli sananparsi ttsumassa vaankuin Karttuset Amerikkaantt !
Ettd karstusten naine amerikkaanmeni-jci ind todistuisi saanen tehdd lyhyene s i t t e l y n .
Enoni Kal1e Henrikinpoika RASIx 12 .05 .1886, muut t i kevdd l ld 1903USA:han, ase t tu i F i tchburg i in tehdensie11d metal l i t i i i ta. Kdvi Suomessa1938. Perhe, 2 LasLa. Po janpo ika e lddFloridassa ja hdn on pyytdnyt suku-tutkimuksen tuloksia.
Tetini tyter - serkkuni Jenny MariaFr iman, *03 .05 .1895 - Mar t i kka la -Mart in. Palasi Suorneen 1933, asettuiLahteen, palasi takaisin USA:han ke-s6115 1940, tyciskentel i mil jondi ir i-perheessd jossa mies toimi puutarhu-rl-autonkul jettajana. Palasi rniehensdkanssa Suomeen 1957. K. 1958 tahdessaMies palasi USA:han 1958 jeir jestdmiiZinas io i ta . Kuo l i s ie1 la i .
Serkkun i (Jennyn ve l i ) Onn i OskarFrimann, * l9O7 Karstulassa, Kanadaan1907, s i i r t y i Vend jZ i l le 1931. Vang i t -t i i n vas tava l lankumoukse l l i ses ta to i -ninnasta, tukinajossa hevonen hukkuijd ih in , jos ta 6 v :n tuomio . Pa las iSuomeen1937, perus t i sodan j i i l keen
asutus t i lan . Perhe. 12 las ta . Kuo l iKars tu lassa 1978.
fsdn suku - isdni serkut
Kaks i va lokuvaa ker to i , e t te Osk .V i h t o r i H a a p a n e n , * 1 1 . 0 1 . 1 8 7 3 K a r s -tu1a, on kdyny t va lokuvassa v . 1905.
"DAVIS" - 129 St . C la i rs S t r , Pa ines-v i11e, Ot t , sanot t i ln kuvan o t ta jas ta .Karstulan yst i ivi i l l inen kh-virastoker to i , e t td Oskar ln ve l i k in on mat -kannut ldnteen: Juho Vihtori HAAPANEN) ' 11 .O2. 1871 , ja e t t i i Juho V on muut -tanut USA:han 1900.
Muuta t ietoa heistd ei o11ut. I{am-masli i i ik i i r i Nikus antoi osoitteen Suo-mi Collegen - Hancock, Michigan o-soit teen ja tr l Marcha Pentin nimen,e t te s ie l td sop i i kysy i i . 10 .1 . k i r -jo i t in ja kysy in Oskar ia ja Juhoa.Tr i Pent i e i t ienny t ve l jeks is td mi -tddn, mut ta he i t t l pa11on ja ker to i :I tMuuten isoisdni Werner Kumpunen o1isamanikdinen kuin Haapasen vel jeksetmutta hi in lahti Massaqhuseti tsi in.Va l i te t tavas t i en o le Kars tu lassakdynyt. Elrkd joskus eldmiissdni ehdin'. '
Sukututkijan 'tarppi'
M inun lso isdn i i i i d inpuo le l ta onJalmari Kumpunen, * Karstula, Vanha-aho l1a 1870.
Arvatkaapas, mlt i i tuntui - Wernerija Jalmari voivat hyvin o11a ainakinserkukset. Haku t ietenkin pdd11e jaka tso taan.
Fmnatdti - ja Aneriikan aalto
Aidin vel jen lapset - ldhinnd tyt-teret o1lvat muuttaj ia. Emmatrj t i* 1 6 . 0 1 . 1 8 7 7 ' M a s s a n ' v a l t i o o n 1 8 9 5 .Hdn on juuri se tdt i , joka l6ksi a-lushousuitta matkaan kesken pyykinpe-s u n .
Hdn tolmitt i sinne seitsemdn si-sartaan, minun enonl Ka11en ja serk-kun i Jennyn. E i s i t ten o1e ihme, jos
Rasin sukua o1i koo11a 1960 70 henkedFlor ldassa.
Hyvdt kuulijat
Minun tarkoituksenani o1i laatia suuri,laajoja kaaria avaava esitys Amerikan jas i l r to la isuudesta y leensd. Jo i tak invi i t tei t€i si i te ehka tuonne alkuun ker-f r r i M , , + + ^ ^ - ; - - i { - - i r t s ^ , , ^ ^ r + iL _ y f , . r r u L L a d J l o u t l l l f r t t l l f L L d v d , c L L d
j oka inen yks i ty iskohta o l i s i suoras taanes i te lmdsar jan a ihe . A lkaen u top is t ienyri tyksistd kaikkien ldhti j i j iden sosiaa-l i taus to jen se lv i tykseen saakka.
Kun numerot ja vuosl luvut ovat vainnumeroita, ni ihin el sisdl ly henked eikdeldmdd. Ehka tdmd lyhyt selostus joiden-kin henki lci iden vaiheista tuo vdrid kui-vaan vuos i lue t te loon. Va iheet ovarse lv inneet vdh i te l len :
Eno Ka11eSerkku-Jenny,Serkku OnniMatt i Mii t tdnenEmma- t i id in pyyk inpesu ja lah tdHilrna-tdt ija 12 v . nuorempi s isarmiehet ka ivoks i in ,na ise t puuv i l la teh ta is i inta i her rasvden p i io iks i -
ka ik i l ta se on kysyny t tyb te ,ahkeruut ta , nuukuut ta !
Sukututki jan i1o - lciytdnisen i lo.Sukutu tk i jo i l le on yh te is te se , e t te ku-kaan e l o1e t i i ys in v i i sas . Kars tu lanys tava l l lnen kans l i s t i sano i , t te t td kuntzinne ei enned muut kir joi ta kun suvun-tu tk i ja t . Hu l lu jako ne ovat ?" Mind vas-t a s i n e t t e h u l 1 u j a . J a t o i v o i n , e t t a. ia tkukoon.
Oiva Ko
- K u n m
vd1 ld -tehtavinaantiei i e n l A '
den jd rJuhanaTutki jaJ
perus tu :malm sursen Tu1vdd115pddldn-lre i t inpdivdnuir i ch i l lehdn luetvdyleiseJmus naalvuoksit tden sekis i - m e^ ^ t - ^ i5 E K 5 a -
€ - * r \ j jL a L L ) J l
dyntdmisde Sjt ia:som kunfordran .td , Ehr tses t i kkoskienv e y d e t ,d c t i a
mitkii veKuljetuskoskienEhrenmalsirnyl lytHdn e.hdorannuksi.koskienteo l l i su
24