Lapsi perhekuntoutuksessaTyöntekijöiden, lasten ja vanhempien näkökulma

27.9.2016 Marjo Alatalo

Työntekijöiden kriittinen pohdinta:Missä on lapsen paikka ja tila perhekuntoutuksen käytännöissä?Miten lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi?Mitä lapsi saa perhekuntoutuksesta?

Oulunkylän tehostettu perhekuntoutus

• Kaiken ikäisille lastensuojelussa asiakkaana oleville lapsille ja perheille • Työskentelyä raamittaa lapsen

asiakassuunnitelma ja täsmällisempi perhekuntoutussuunnitelma • 7 ohjaajaa, 5 perhetyöntekijää

toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja• Aloitusjakso n. 1kk: Tutustumiskäynti,

kotikäynnit, perheiden ryhmätapaaminen• Pirttijakso 8 vko: Asuminen pirtin

perheasunnossa, strukturoitu yhteinen ja räätälöity perhekohtainen viikko-ohjelma• Kuntoutusjakso kotona n. 4kk: Tuki kotiin

2-3 krt/vko

PERHEEN VIIKKO-OHJELMA klo Ma 24.3. Ti 25.3 Ke 26.3. To 27.3. Pe 28.3. la su

7.15 – 9.00

Aamiainen Aamiainen Aamiainen Aamiainen Aamiainen

9-11 Teematiistai Vanhempain-ryhmä

Satu-aamu Vanhempien päiväkirja/lasten palaute

11.30 Lounas omissaasunnoissa ma-pe

11.00 Äiti psyk.sairaan-hoitajalle

Asuntojen siivous

14-15

15-16

15.00Äiti psyko-terapeutille

15.15Käsikynkkä

15.00Perhe-tapaaminen

15-16Minä-ryhmä lapsille

KOTIIN 14.00 mennessä

PERHEPIRTTIINklo 15-16

17.00

Päivällinen

Päivällinen Päivällinen

Päivällinen Päivällinen

18.00 Sporttivartti SAUNAT/SALI

18-19Toiminnalli-nen ilta

18-19Perhe- tapaaminen

Pirttikokous

19.30 Iltapala Iltapala Iltapala Iltapala Iltapala

20.00 Iltarauha Iltarauha Iltarauha Iltarauha Iltarauha

SALAPOLIISIT:

”Messi”, 8 v. poika”Tuomari”, 7 v. poika”Nimetön”, 5 v. tyttö Akentti 211 = MäyräNuuskija 56 = MarjaEve Etsivä = EveNiisku = Kirsti

MÄYRÄN KYSYMYKSET SALAPOLIISEILLE:

Minua mietityttää esimerkiksi se, millaista on hyvä auttaminen ja millainen paikka Oulunkylän perhekuntoutuskeskus on? Uskon, että sinä yhdessä toisten lasten kanssa voitte auttaa minua näissä ja monissa muissa kysymyksissä.

Mikä paikka tämä on? ”…?!”Miksi aikuiset ovat täällä töissä? Tyttö 5 v: ”Se just on niin ikävä kysymys, ei siihen oikeen välitä vastata”Mitä asioita täällä tehdään? Millaista täällä on?”Leikitään””Joskus on kivaa, joskus tylsää””Täällon aika paljon kivaa” (erityisesti yhteiset illat, pihalla oleminen)

AUTTAMISKONE

”Kone, joka voi tehdä, mitä tahansa lapsi haluaisi ja tarttisi””Romootti tietää, mitä lapsi ajattelee ja haluaa, että tapahtuu. Jos painaa tätä nallea, niin huoli menee pois. Ja jos haluaa, että kaveri varmasti ymmärtää, jos on joku riita ja haluaa sopia.””Nää on justiinsa niitä, että voi panna koneen ylinopeudelle. Ja se tarkoittaa: pidä kavereista huoli ja sovi aina riita!””Jos lapsi haluaa jotain syötävää, saa täältä laatikosta.””Tämä (talouspaperirulla) olis sellainen hengitysaukko, että kun sinne hengittää ja on lapsella joku paine, se kone ymmärtää, mikä paine se on.” ”Tässä tulee kaikkia hienoja juttuja mieleen!!”

PALAUTE: Minusta oli tärkeää olla mukana koska,

Tyttö 5 v: ”siellä oli hauskaa; siellä oli kivoja juttuja, vaikka ne olivatkin aika vaikeita.”

Poika 7 v: ”oli niin kivaa. Kaikkein kivointa oli askarrella sitä konetta. Ei ollut mitään, mistä en tykännyt. Mäyrälle haluan sanoa: Kiitos!”

Poika 8 v:”Minusta oli tärkeää olla mukana, koska oli hauskaa ja kivaa, mahtavaa!”

VANHEMMAT:Ryhmän jälkeen lapset miettivät ja kyselivät, miksi me ollaan täällä! Ei ole tullut kerrottua tarpeeksi? Vasta kolmas vastaus oli riittävä!Oli ihan hyvä menetelmä, hyvä että lapsia kuullaanLapset ajattelevat syvällisesti! Puhuvat huolesta ja paineesta. Luovaa!Tässä menee ihan sanattomaksi.Esittely pitää olla nopeammin, nyt lapsi ei muistanut kaikkea

Työntekijöiden havaintoja ja pohdintoja:

• Lapset käsittelivät ryhmässä itselle tärkeitä teemoja: kaverisuhteet; tunteet, niiden ilmaiseminen ja käsitteleminen; oma koti ja yhdessä oleminen ja tekeminen perheen kanssa; suhde omaan vanhempaan.• Lasten omakohtaisten kokemusten kautta ryhmässä esiin nostamat

teemat ovat perhekuntoutuksen ytimessä. • Lapsilla on paljon tärkeitä ja isoja asioita mielessä ja he osaavat kertoa

niistä: Työskentely oli sen takia lapsista hauskaa ja mukaansatempaavaa, mutta myös raskasta.• Perhekuntoutuksessa olemisesta puhuminen oli lapsille vaikeaa, jopa

jännitteistä. • Liian vähän tulee kerrottua lapsille perhekuntoutuksesta paikkana ja siitä,

miksi lapset ja vanhemmat täällä ovat.

Työntekijöiden havaintoja ja pohdintoja:

• Ryhmä oli lapsille merkittävä, koska ovat puhuneet siitä paljon ja toivoneet lisää salapoliisijuttuja. Kaikki lapset sanoivat, että ryhmässä oli kivaa. • Lapset nauttivat myös siitä, että saivat esitellä vanhemmilleen ja muille

aikuisille sitä, mitä olivat saaneet ryhmässä aikaan.• Vanhempia kosketti ja liikutti lasten kertoma auttamiskoneesta.• Vanhemmalle tuli mahdollisuus nähdä oma lapsi uudessa valossa ja

roolissa: vahvana toimijana.• Ryhmä on sekä lasten ja perheiden auttamisen väline että

työkäytäntöjen kehittämisen väline.

Työntekijöiden pohdintaa: Miten tästä eteenpäin?

• Tätä on tärkeää jatkaa: Turvallinen tila käsitellä lasten kanssa, millaiseen paikkaan he ovat tulleet, koska siinä ei ole kovin hyvin onnistuttu.• Aina jakson alussa? Hyvä pohja työskentelylle: Miksi olemme täällä, mistä

tässä on kyse, mitä auttaminen merkitsee minulle?• Kun lapsen kanssa tehty ja koettu jaetaan vanhemman kanssa, se itsessään jo

tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta ja vuorovaikutussuhteen. • Lisäksi saa ”eväitä” koko perheen kanssa työskentelyyn lapsen tärkeäksi

kokemien teemojen kautta.• Pysymme lapsen kokemuksen ja tiedon äärellä, eikä vain aikuisten ja

ammattilaisten näkökulma ohjaa käytäntöjämme. • Tukee muita jo käytössä olleita lapsen kanssa työskentelyn keinoja:

esimerkiksi kouluikäisten identiteettiä käsittelevät minä-ryhmät.

Lapset esittelivät pirtti-illassa aikuisille innokkaasti ryhmässä tehtyä ja puhuttua. Poika 8 v. kirjoitti ryhmässä piirustukseen salakirjoitusta. Nyt oli aika kertoa, mitä siinä lukee: ”Äiti on minulle rakas!”

KIITOS!