ALA-KOITAJOKI JÄRVILOHIHAUTOMOKSI? Jorma Piironen, RKTL · 2017-02-16 · Jorma Piironen, RKTL...

Jorma Piironen, RKTL

Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014

Huhmari, Polvijärvi

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta

• Entinen järvilohen kutujoki

• Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi ja taimen

• Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka

• Joki padottiin Hiiskoskella 1955

• Virtaama aleni: n. 70 m3/s > 3 m3/s ja 2m3/s

• Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta


SMOLTTISAALIS - TUOTANTO?? 2 kuution virtaama

vuosi järvilohi järvitaimen

1989 169 101

1990 258 244

1991 330 394

1993 178 57

2004 251 47

2005 296 29

Smolttituotanto istutusmääristä riippumatta

alle 400 järvilohta ja taimenta vuodessa?

2-v JT; velv.

ist. jokeen


KHO:n päätös 29.1.2013

• Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi

• huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m3/s, muu aika 4 m3/s

• Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala-Koitajoen kalakannoille,

• järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle

• eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle

• seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa

Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa (29.1.2018)


Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m3/s

Hiiskosken pato toukokuussa 2013: 6 m3/s


useampia toisiaan tukevia hankkeita

• Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma

• RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke

• POKELYn koskikunnostustoimet

• Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset

• Ilosaarirockin kutusoraikko


USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA

• POKELY

• Vattenfall

• RKTL

• Pielisjoen kalastusalue

• Itä-Suomen yliopisto

• Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus

• Suomen luonnonsuojeluliitto

• Ilosaari-rock


MITÄ SELVITETÄÄN? • Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon

määrä – niihin vaikuttavat tekijät

• Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä?

• Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen?

• Koskien kunnostamisen vaikutukset > lisääntyykö tuotanto? Kutusoraikkojen merkitys

• Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset

• Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä

Onnistuuko luontainen elinkierto?


Koeverkotukset kesäkuussa 2013


Miten? 1. Mäti- ja vk-poikasistutukset

• Emokalastoissa laajempi geneettinen vaihtelu kuin yhden vuoden kutupyynneillä saatavissa emokaloissa

• ’geenipoolimäti’(matriisihedelmöitykset) Enonkos-kella olevista emokalastoista > laaja geenipohja

• 2013 syksyllä tehtiin ensimmäinen ko. mätierä (n. 60-70000 mätimunaa) > alitsariinivärjäys

• Mäti- ja tai vk-poikasten istutukset Ala-Koitajokeen


Miten? 2. Jokipoikasistutukset

• 2013: vastakuoriutuneet poikaset 20 000 kpl neljälle koskialueelle

• 2013: 1-v jokipoikaset n. 33 600 kpl (3742 kpl REL)

• 2013: virike- ja standardipoikaset (eväleikkausmerkintä): Pro Agrian Keskijärven laitokselta 2000 + 2000 ja RKTL:n Paltamon laitokselta 2000 + 2000 kpl

• Jatkuvat vuosittain; merkintä, jotta eri istukasryhmistä selviytyvien vaelluspoikasten määrä voidaan selvittää


Sähkökalastukset > poikastuotanto


Sähkökoekalastukset 2013

• 12 eri koskialueella 19.8.-24.9, 5:llä 2-3 koealaa

• Järvilohia 8:lla koskialueella yhteensä 100 kpl:

• 0+ poikasia Tyltsynkoskella ja Räväkkäkoskella

• Järvitaimenia 8:lla koskialueella yhteensä 58 kpl:

• 0+ poikasia 7:llä koskialueella

• Kokomitat, DNA-näytteet, merkkien tulkinta

• Kvantitatiivisia poikastiheyksiä ei voitu laskea

• Mm. Hiiskoskella 4 koekalastusta, joka kerralla erilaiset poikasmäärät ja osa kaloista vaihtoi paikkaansa >>> ’humuspulssi’, olosuhteiden epävakaus


Järvilohet ja taimenet – kokoluokat 2013

0

2

4

6

8

10

12

14

16

60

75

90

10

5

12

0

13

5

15

0

16

5

18

0

19

5

21

0

22

5

luku

määrä

pituusluokka, mm

Järvilohi (100 kalaa)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

60

8

0

10

0

12

0

14

0

16

0

18

0

20

0

22

0

24

0

26

0

28

0

30

0

lu

ku

mä

ärä

pituusluokka, mm

Järvitaimen (58 kalaa)


KUTULOHET; käyttäytyminen, kuteminen

• Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen

• Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen

• Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko)

• 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta (10.-11.10.)

• Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.)

• Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.)

• Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta


Lähetinlohi Hiiskoskelle


Radiolähetin selkäevän tyvellä


Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat 30.9.>


Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle


Lohen kutupesä

Syvyys > 30-50 cm ( >1m)

Sorakoko Ø 1-6 cm

Virran nopeus 30-50 cm/s

Pesän mitat riippuvat:

-kalan koosta

-virran nopeudesta

-sorakoosta

-pituus voi olla 3-5 m kookkailla lohilla

-naaras kutee useita kertoja (3-7 vrk)

-mäti peitetään n. 5-20 cm sorapatjalla

virtaus

syvyys

Yhden naaraan mätiä voi hedelmöit-

tää useita koiraita > monimuotoisuus!

kutukuoppa

vesipinta

päältä-

päin

mäti


Kutupesien etsintä

• Telemetriahavaintojen avulla kutulohien sijainti

• Kutuhuippu tn. 15.10.-30.10.

• Snorklaukset 5.11. Hiiskoski; 15.11. Mäntykoski, 19.11. Mäntykoski (yläosa, niska), Tyltsynkoski 20.11.

• Kutupesiä löydettiin jokaiselta koskialueelta, eniten Tyltsynkoskessa (7) ja Mäntykoskessa (4), Hiiskoskessa 2 tai 3?

• Poikkeusjouksutus 21.11.-26.11. noin 20 m3/s

• Snorklaukset 27.11. Mäntykoski, Tyltsy ja Hiiskoski > virtaus levittänyt pesäsorat

• Siikakoskella 28.11. ei löydetty pesiä

• Snorklaukset Tiaisenkoskella 5.12.> rikkoutuneita pesiä


Hiiskoski 5.11.2013


HIISKOSKI 4 m3/s ja 20 m3/s (22.10.2013)


Hiiskoski 27.11.2013


Tyltsynkoski 19.11.2013


Kutupesien etsintä Tylsty 27.11.2013


Kutupesien etsintä


MÄNTYKOSKI 4 m3/s ja 20 m3/s


Aikatauluarvio – elinkierron kesto

• Kutu 2013

• Jokipoikasvaihe 2014-2015

• Vaelluspoikaset 2016

• Järvivaellus, kutukypsyys 2018-2020

• Ensimmäiset ’villit’ mahdollisesti takaisin Ala-Koitajokeen 2018-2019?

• Niiden vaelluspoikaset keväällä 2021-2022

hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen


MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA?

• Järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?)

• Jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen

• Poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi!

• Parhaimmillaan saadaan nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)


KIITOS !

ALA-KOITAJOKI JÄRVILOHIHAUTOMOKSI? Jorma Piironen, RKTL · 2017-02-16 · Jorma Piironen, RKTL...

Documents

Transcript of ALA-KOITAJOKI JÄRVILOHIHAUTOMOKSI? Jorma Piironen, RKTL · 2017-02-16 · Jorma Piironen, RKTL...