Akavalainen - Mikkelin Insinöörit ry · Joustava eläkeikä yllätti Por-voon kaupungin johdon,...

Akavalainen5 | 2010

Professorin työura jatkuu tanssien

Tavoitteena joustava työaika

Räätälöityä työvoimakoulutusta Lappeenrannassa

� Akavalainen 5 | 2010

Myös määräaikaisiin virkasuhteisiin tarvitaan suoja

ketjuttamista vastaan. sivu 19

Akavalainen 5 | �010

Akava Camp -kiertueella opiskelijoita kannustettiin kysymään työelämäaiheista.

Puheenjohtajat kertovat akavalaisten yhdistysmuotoi-sesta järjestäytymisestä UM:ssä ja TEMissä.

AkavalainenRautatieläisenkatu 600520 Helsinkipuhelin 020 7489 400www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija [email protected]

Toimitussihteeri Maria [email protected]

Toimituksen sihteeri Tarja [email protected]

Taitto Aija [email protected]

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka Kirjapaino PunaMustaISSN 0789-6263

Painos 11 000Ilmestymispäivä: 3.12.2010Seuraava lehti ilmestyy 17.2.2011

Kannen kuva: Pasi LeinoKuvassa: Christer Jansén ja Marjut Koch

Seija Ilmakunnas katsoo, että tutkimuslaitosten ja päättäjien yhteistyössä on parannettavaa.

16

30

1�

4 Lyhyet

7 Laatu ja työllistyminen lisättävä korkeakoulujen rahoituskriteereihin

8 Joustavilla työaikajärjestelmillä pidempiä työuria ja parempaa tuottavuutta

10 Masennus usein asiantuntijoiden työkyvyttömyys- eläkkeiden taustalla

11 LakiWoman

1� Akavalaisyhdistykset ministeriöiden työsuojelu- ja edunvalvontatoiminnassa

14 Valtiosektorilla kysyntää asiantuntijatyön työsuojelukoulutukselle

15 YTN palkitsi TeliaSoneran yritysyhdistyksen

16 Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja painottaa vuoropuhelun merkitystä

17 Aka-noita

18 Akavan historiaa taltioitiin akavalaisia toimijoita haastatellen

19 Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamismahdollisuuksia rajoitetaan

�0 Hyviä kokemuksia entistä yksilöllisemmästä työvoimakoulutuksesta

�� Muuttajat Professori kouluttautui kuusikymppisenä tanssinohjaajaksi.

�4 Kunta-alan järjestelyerä kohdennettiin tuloksellisuushankkeiden perusteella

�6 Asian laita Onko kuntien vastuulla liikaa tehtäviä?

�7 Paras kesätyönantaja �010 -tunnustus asianajotoimistolle

�8 Varsinais-Suomen aluetoimikunta jututti työelämäasioista

�9 Aivotyöläisen selviytymisvinkki: musiikki

30 Akava Camp siirtyy tien päältä verkkoon Opiskelijatoiminnalla tärkeä rooli jäsenjärjestöissä

3� Opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa ja palkkauksessa parannettavaa

33 Tutkittua

35 Nytt från Akava

Wilm

a H

urs

kain

enJu

kka

Leh

tin

enE

lina

Hav

u

3Akavalainen 5 | 2010

K ansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa asuvat.

Palvelujen taso on kirjavaa eikä kuntalaisil-la ole tehokkaita keinoja valittaa niistä.

Tähän on hyvä ratkaisu. Ensin määri-tellään kansallisella tasolla peruspalvelut ja niiden laatutaso. Sen jälkeen valtiovalta ja tavallinen kuntalainenkin voi helposti to-deta, vastaako kunnan järjestämän palve-lun laatu vähimmäisvaatimusta, oli sitten kyse kunnan omasta palvelusta tai ostopal-velusta.

Toiseksi valtiolle täytyy antaa nykyistä tiukemmat ohjauskeinot kuntien suun-taan. Niihin kuuluvat muun muassa riittä-vän vahvat sanktiot, joilla kunnat saadaan vastuuseen palvelujen laiminlyönneistä.

Tällä hetkellä kunnat saavat itsehallin-tonsa takia hoitaa asiansa aivan liian va-paasti. Monen kunnan talous on hunnin-golla. Hyvin asioistaan huolehtivat kunnat

Valtion kiristettävä kuntaohjausta

joutuvat hoitamaan heikompien kuntien laskut tasausmaksujen kautta.

Valtio ei saa tässä tilanteessa lisätä kun-tien velvoitteita muutoin kuin hyvin paina-vin perustein. Valtion on myös laadittava suunnitelma siitä, miten uusien velvoittei-den kulut katetaan.

Valtion ohjausta kiristämällä voidaan kaikissa kunnissa varmistaa laadukkaat pal-velut ja kestävä rahoituspohja. Lisäksi siten voidaan turvata työskentelyolosuhteet, jois-sa akavalaiset koulutetut ammattilaiset voi-vat tehdä työnsä kunnolla.

Akava täyttää 60 vuotta 14.12. Kiitos kai-kille Akavan toimijoille: työ on kantanut hedelmää.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäi-vää, rauhallista joulua ja iloista uutta vuot-ta!

Matti Viljanen

Puheenjohtajan palsta

T yöurien pidentämisessä teorian viemi-en käytäntöön ei aina ole ihan help-

poa. Enkä nyt viittaa elinkeinoelämän joh-tajien varhaiseen eläköitymiseen.

Vanhuuseläkeikä ei ole 63 vuotta vaan 63–68 vuotta. Joustava eläkeikä yllätti Por-voon kaupungin johdon, joka oli laskenut saavansa säästöjä siivoamalla yli 63-vuotiaat työntekijänsä eläkkeelle. Temppu ei onnis-tunut, sillä osa 63 vuotta täyttäneistä ha-lusikin jatkaa työuraansa, aivan kuten elä-keuudistuksessa tavoiteltiin. Jotta työurat pitenisivät, työtä pitää olla tarjolla – myös yli kuusikymppisille.

Työurat pitenevät, jos nuoret tulevat työelämään nykyistä aikaisemmin. Akavan tutkimusten mukaan vastavalmistuneen on vaikea työllistyä, jos hänellä ei ole kokemus-ta oman alan töistä. Kehnossa taloustilan-teessa työkokemusta ei saa edes kesätöistä. Taloustilanteen parantuessa uudet vastaval-

Ei työtä, ei uraa

mistuneet kiilaavat usein aiemmin valmis-tuneiden työnhakijoiden edelle, etenkin jos valmistuneita on yli työmarkkinoiden tarpeen. Aloituspaikkamäärät on saatava järkeviksi, ja opiskelijoille on luotava väy-liä työelämään jo opiskeluaikana.

Jos osaaminen tai terveys rapistuvat, työura voi loppua jopa keski-iässä. Yhdek-sän kymmenestä akavalaisesta katsoo, että työnantajien pitäisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitä-miseen ja kehittämiseen. Toki jokaisen on itsekin huolehdittava oman osaami-sensa vahvistamisesta. Suomalaisia ajaa ennenaikaiselle eläkkeelle myös heikko johtaminen ja työelämän henkinen kuor-mittavuus. Esimiehille kuuluu iso vastuu työurien pidentämisestä.

Kunnon työoloilla luodaan pitkiä työuria, oli teoria mikä tahansa.

Hannamaija Helander

Pääkirjoitus

4 Akavalainen 5 | 2010

Lyhyet

Akavalla valmius aloittaa työrauhalainsäädännön uudistamistyö

n Akava on edelleen valmis jat-kamaan sopimus- ja työrauhajär-jestelmän kehittämistä. Palkan-saajajärjestöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto saavuttivat neuvotte-lutuloksen sopimus- ja työrauha-järjestelmää koskevan lainsäädän-tötyön toimeksiannosta. SAK:n ja STTK:n hallitukset kuitenkin hylkäsivät neuvottelutuloksen, vaikka taustalla oli useamman vuoden neuvotteluprosessi ja yh-teisymmärrys.

Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle painottaa, että saavu-tettu neuvottelutulos ei sisältänyt mitään sellaista, jota järjestöt eivät

tosiasiallisesti olisi hyväksyneet jo kesäkuussa, jolloin työmarkkina-keskusjärjestöt saavuttivat yhteis-ymmärryksen sopimus- ja työ-rauhajärjestelmän kehittämisestä. Lainsäädännön uudistaminen oli yksi esityksistä. Akava ei hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista, eikä lainsäädäntötyön toimeksiantoa koskeva neuvottelutulos sisältänyt esityksiä siitä.

Julkisessa keskustelussa ovat olleet esillä lähinnä työnantajien vaatimukset työtaistelujen seura-usten koventamisesta. Helle muis-tuttaa, että sopimus- ja työrauha-lainsäädännön kehittämisessä on

mukana myös palkansaajille tär-keitä asioita. Akava korostaa, että etenkin työrauhaongelmien syihin pitää kiinnittää huomiota – usein taustalla on esimerkiksi työaika-lain tai yhteistoimintalainsäädän-nön rikkomuksia.

Akavassa toivotaan, etteivät neuvottelut lopu tähän ja että prosessia voidaan vielä jatkaa. Mi-käli järjestöt eivät pääse yhteisym-märrykseen tärkeistä työelämän kysymyksistä, aloite niistä uhkaa siirtyä kolmikantaisesta valmiste-lusta hallitukselle.

Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen lievenee

n Työmarkkinatuen tarveharkin-nan tulorajat nousevat ja uusia tulorajoja sovelletaan 15.12. alka-en, jolloin asetus tulee voimaan. Muutos merkitsee tuen korotusta noin 15 000:lle työmarkkinatuen saajalle. Niiden työttömien, joilta tuki on aiemmin evätty tarvehar-kinnan perusteella, kannattaa tar-kistaa oma tilanteensa ja hakea tu-kea uudelleen.

Työmarkkinatuki on tarvehar-kintainen etuus, jonka määrään vaikuttavat sekä hakijan omat että hänen avio- tai avopuolisonsa tu-lot. Täysi työmarkkinatuki on tänä vuonna 25,63 e/pv eli noin 550 e/kk. Pienin maksettava työ-markkinatuki on noin 60 snt/pv.

Jatkossa työttömän työnhaki-jan puoliso voi ansaita 1 704 e/kk ilman, että hänen tulonsa vaikut-tavat työmarkkinatuen määrään.

Työmarkkinatukea ei muutoksen voimassatuloon asti ole myönnet-ty lainkaan, jos puolison tulot ovat yli 2 460 e/kk. Jatkossa työmark-kinatukea ei makseta, jos puolison tulot ovat yli 2 781 e/kk.

Tulorajoja korotetaan huol-lettavien, alle 18-vuotiaiden las-ten perusteella. Jos huollettavana on yksi lapsi, puoliso voi ansaita 1 834 e/kk ilman, että tulot vaikuttavat työmarkkinatukeen. Vastaavasti työmarkkinatukea ei myönnetä, jos puolison tulot ovat yli 3 120 e/kk.

Työtön työnhakija voi las-kea oman työmarkkinatukensa määrän muuttuneilla tulorajoilla osoitteessa www.kela.fi/laskurit. Kela tarkistaa työmarkkinatuen määrän automaattisesti niiltä hen-kilöiltä, jotka jo saavat työmarkki-natukea.

Mik

ko P

itkä

nen

/Plu

gi

Lyhyet

Akavalle Facebook-yhteisösivu n Akava on perustanut Facebook-yhteisösivun, jolla se kertoo toiminnastaan ja nostaa esiin työmarkkina-aiheita. Mukana ovat myös linkit akavalaisten liittojen Facebook-näkyvyyteen. Tutustu osoitteessa www.facebook.com/Akava

Ehdota kunniamainintaa tuottavuusyhteistyössä ansioituneelle

n Työmarkkinakeskusjärjestö-jen Tuottavuuden pyöreä pöytä pyytää ehdotuksia tuottavuusyh-teistyökunniamaininnan saajiksi vuonna 2011. Kunniamaininnal-la halutaan huomioida onnistu-neita, yhdessä toteutettuja ja esi-merkillisiä hankkeita ja ohjelmia, jotka ovat parantaneet suomalai-silla työpaikoilla samanaikaisesti sekä tuottavuutta että työelämän laatua.

Kunniamaininnan saaja voi olla yritys, konserni, julkishallinnon organisaatio, järjestö, yritysver-kosto tai niiden osa. Saaja voi olla

myös jokin sopimus- tai toimiala, ohjelma, palveluntarjoaja tai ra-hoittaja. Sillä tulee olla näyttöä menestyksellisestä tuottavuuden ja työelämän laadun edistämisestä.

Ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa saajan toimintaa läheltä seurannut henkilö tai taho.

Vapaamuotoiset ehdotukset pyydetään toimittamaan Tuot-tavuuden pyöreän pöydän sih-teeristölle 18. helmikuuta 2011 mennessä. Ehdotukset voi lähet-tää määräaikaan mennessä sähkö-postitse lakimies Jaana Meklinille ([email protected]).

Ehdotukseen voi halutessaan liittää perustelut. Jokaisen kun-niamaininnan saajan ansiot tuot-tavuuden ja työelämän laadun kehittämisessä varmistetaan erik-seen, tarvittaessa haastatteluin paikan päällä.

Työmarkkinakeskusjärjestö- jen johtajat julkistavat kunnia-maininnan saajat 28.3.2011 jär-jestettävässä tuottavuusyhteistyö-seminaarissa, jonka teemana on toimialojen ja työpaikkojen toi-menpiteet tuottavuuden ja työ-elämän laadun edistämiseksi.


MastDo – Tietoa, työkaluja, työkykyä!

n Marraskuun alussa käynnis-tynyt MastDo-kampanja kertoo niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman jälkeen. Kampanja rohkaisee työyhteisöjä sopimaan yhteisistä pelisäännöis-tä. Kun työkykyongelmiin tartu-taan ajoissa, ratkaisuja voidaan etsiä jo työpaikoilla. Kampan-jalla halutaan myös lisätä työelä-män joustavuutta erityisesti osa-työkykyisille. Kampanja jatkuu 28.2.2011 asti.

Kampanjan verkkosivusto osoitteessa www.mastdo.fi tarjoaa

materiaalia ja ohjeita työnanta-jille, esimiehille ja työntekijöille. Materiaalia voi sellaisenaan hyö-dyntää työpaikoilla, ja sitä voi muokata oman yrityksen tarpei-siin sopivaksi.

MastDo-kampanja on osa sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Masto-hanketta (2008−2011), jonka tavoitteena

on vähentää masennusperäistä työkyvyttömyyttä. Keinoja ovat työhyvinvointia lisäävät käytän-nöt, varhainen tuki työssä suoriu-tumisen ongelmiin sekä masen-nuksen hyvä hoito ja kuntoutus. Hankkeessa ovat mukana keskei-set hallinnonalat, työmarkkinajär-jestöt ja kolmas sektori.

Yksittäisistä sairauksista ma-sennus aiheuttaa tällä hetkellä eniten työkyvyttömyyttä Suomes-sa. Vaikka masennus sairautena ei ole yleistynyt, ovat masennuk-sesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lisäänty-neet.

6 Akavalainen 5 | 2010

Lyhyet

Suomen kielen opetusta lisättävä ulkomaalaisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille

n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on huolissaan suomen kie-len opintojen vähäisestä tarjon-nasta ulkomaalaisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille. Jyväskylän yliopiston vuonna 2008 teettä-män kyselyn mukaan 74 % vaih-to- ja tutkinto-opiskelijoista olisi kiinnostuneita työskentelemään valmistumisensa jälkeen Suomes-sa. Monet työnhaun vuoksi Suo-meen jäävät eivät kuitenkaan saa töitä puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi.

Kansainvälisille tutkinto-opis-kelijoille tarjottava suomen kielen opiskelu keskittyy monimutkaisen kieliopin harjoitteluun, sen sijaan, että harjoiteltaisiin käytännön kieltä ja esimerkiksi työhaastatte-lutilanteissa keskustelemista.

– Useisiin koulutusohjelmiin sisältyy korkeintaan yksi pa-kollinen suomen kielen kurssi. Suomen kielen osaamisen vah-vistaminen opintojen aikana on oleellista, sillä kielitaidon hankki-minen opintojen jo päätyttyä on hankalaa, AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi sanoo.

AOVA muistuttaa, että työn-antajien rooli kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen hyödyn-tämisessä on tärkeä. Jo lyhyt ko-kemus suomalaisilta työmarkki-noilta auttaa ulkomailta Suomeen muuttanutta opiskelijaa työllis-tymään jatkossakin. On myös muistettava, että suomea äidin-kielenäänkin puhuvien ammat-tisanaston osaaminen täydentyy vasta työelämässä.

Työntekijän henkilötietojen kerääminen - mitä laki sanoo?27.1.2011 kello 9-12

TJS Opintokeskuksen koulutustila, Ratamestarinkatu 11 (2. krs), 00520 Helsinki

Koulutus on tarkoitettu kaikille ammattiyhdistystoimijoille, jotka työssään tai luottamustoimessaan keräävät henkilötietoja.

Tavoitteena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

n Mitä henkilötietoja voi kerätä?

n Millaisia rekistereitä voi pitää?

n Kuka valvoo rekisterinpitoa?

n Voiko henkilötietoja luovuttaa eteenpäin?

Ilmoittautumiset 20.1.2011 mennessä www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus/kurssit (käytä hakua)Lisätietoja: Sikke Leinikki, [email protected] tai 045-6350673

TJS Opintokeskus kouluttaa:

Akavalainen 5 | 2010

K orkeasti koulutettujen yhä heikentyvä työllisyys osoittaa, että aloituspaik-

kamäärien kasvattaminen suoma-laisessa korkeakoulutuksessa on verottanut laatua sekä opetukses-sa että työllistymismahdollisuuk-sissa. Ylisuurilla koulutusmäärillä koulutusinvestoinnin tuotto jää huonoksi sekä yksilön että yhteis-kunnan kannalta.

– Yliopistojen rahoitusmal-li uudistuu vuoden 2013 alusta. Uudistamisprosessissa on otet-tava huomioon työllisyys ja sen laatu sekä aikuiskoulutus nykyistä olennaisesti paremmin. Nykyinen rahoitusmalli ei kannusta kor-keakouluja elinikäisen oppimisen edistämiseen, vaikka juuri se on lain mukaan korkeakoulujen teh-tävä, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu korostaa.

Ammattikorkeakoulujen ra-hoitusta ja rakennetta tarkastel-laan selvitysmiesten raportissa, jonka on tarkoitus valmistua tä-män lehden ilmestymisen ai-koihin. Lisäksi ammattikorkea-koulujen asemaa pohdittaneen eduskuntavaalien jälkeen hallitus-ohjelmaneuvotteluissa. Akavan

Laadun ja työllistymisen oltava osa korkeakoulujen rahoitusta

Akava vaatii laadun nostamista korkeakoulutuksessa entistä tärkeämpään asemaan, sillä työl-listymiskehitys heijastelee koulutuksen tasoa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisty-minen ja sen laatu on vihdoin saatava mukaan korkeakoulujen rahoitusjärjestelmään.

mielestä ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtion vastuulle, ja niiden rahoitusmalli on muokattava samantyyppiseksi kuin yliopistoilla.

Pienikin painotus laadullisen työllistymisen suuntaan riittääLaatua saadaan, kunhan korkea-koulujen rahoitus palkitsee pro-filoitumisesta, laadukkaasta kou-lutuksesta ja valmistuneiden työllistymisestä.

– Korkeakoulujen rahoituspe-rusteisiin otettavan työllistymisen laadun rahallisen painoarvon ei edes tarvitse olla suuri. Jo se, että asia sisällytetään rahoitusjärjestel-mään, saa oppilaitokset etsimään ratkaisuja työllistymisen ongel-miin – tai ainakin välttelemään jumbosijalle joutumista valmistu-neiden työllisyysvertailuissa, us-koo Taulu.

Tällä hetkellä opetukseen ei panosteta riittävästi suomalaisissa korkeakouluissa. Opettaja-opiske-lijasuhdeluku on saatava kansain-välisesti kilpailukykyiselle tasolle.

– Opetus- ja kulttuuriminis-teriön kirjauksessa kaikki tutki-

jat lasketaan opettajiksi, tekevät he sitten opetustyötä tai eivät. Näin suomalaisten korkeakoulu-jen opettaja–opiskelija -suhdelu-vuksi on saatu 8,6 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden. Tunnusluvuilla kikkailu ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että panostus opetus-resursseihin on vaatimatonta, ja yhdellä opettajalla on todellisuu-dessa opetettavana usein 20–30 opiskelijaa, Taulu huomauttaa.

Myös aikuiskoulutustarjonta otettava rahoitusperusteeksiKorkeakoulut eivät nykyisellään ole tarpeeksi kiinnostuneita val-mistuneiden työllistymisestä. Opiskelijoiden tarvitsemaa uraoh-jausta ei ole tarjolla lainkaan tai ei ainakaan riittävästi. Tilanne oli pa-rempi vielä joitakin vuosia sitten, jolloin työvoimahallinnon omia toimipisteitä oli yliopistoissa.

– Korkeakoulujen työelämäyh-teyksissä on suuria puutteita. Opetusohjelmissaan korkeakou-lut eivät tarjoa valmistuneille juu-ri mitään, vaikka työmarkkinoil-la osaamisen päivittämisen tarve vain kasvaa, lisää Taulu.

Aikuiskoulutus on otettava kunnolla osaksi korkeakoulu-jen rahoitusmallia. Täydennys-koulutustarjonta on yhdistettävä korkeakoulujen vahvuusalueisiin ja nykyiseen opetustarjontaan. Korkeakouluihin tarvitaan vas-tuutaho, jonka tehtävänä on yh-distää täydennyskoulutus koko oppilaitoksen osaamiseen ja ope-tustarjontaan. Aikuiskoulutusoh-jelmien määrää suhteessa koko korkeakoulun opetustarjontaan pitää mitata osana korkeakoulu-jen rahoitusperusteita.

Maria Salminen

Rahoitusmallin perusrakenteet yhdenmukaistettava pitkällä aikajänteellä

n Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallien periaatteet

on yhdenmukaistettava, mutta samalla on huomioitava niiden

erilaiset tehtävät.

n Jatkossa merkittävä osa yliopistojen perusrahoituksesta tulee jakaa

laadullisin perustein. Kutakin korkeakoulua on verrattava laadullisil-

la kriteereillä vain muihin saman alan korkeakouluyksikköihin.

n Samalla kun korkeakoulut ohjataan kantamaan vastuuta toimin-

nastaan, myös työelämän ja valtiovallan vastuista koulutuksessa

on keskusteltava nykyistä täsmällisemmin.

7


V uonna 2009 noin joka kymmenes akavalainen teki yli 48 tunnin työ-

viikkoa, ja yhtä moni teki korvaa-matonta ylityötä. Todellinen luku lienee huomattavasti suurempi, sillä monessa itsenäistä ja luovaa työskentelyä edellyttävässä teh-tävässä työajanseuranta on puut-teellista tai puuttuu kokonaan. Enimmäistyöajoista tai vähim-mäislepoajoista ei ole apua silloin, kun työntekijä jätetään laittomas-ti työaikalain ja työaikasuojelun ulkopuolelle. Vakavimmat työter-veyden ja työkyvyn menettämisen riskit korkeasti koulutetuilla liit-tyvät nimenomaan ylipitkiin työ-aikoihin. Harmaa ylityö johtaa kierteeseen, jossa työntekijät uu-puvat, työteho heikkenee ja tuot-tavuus laskee.

Työaikajoustot lainsäädäntöön Harmaan ylityön lisäksi myös muu työhön sidonnainen aika, kuten työhön liittyvä matkus-

Kunnon työolot – pitkät työurat

Työaikajoustoilla parempaa tuottavuuttaJoustavin työaikajärjestelmin voidaan parantaa työaikasuojelua ja työntekijöiden työkykyä olennaisesti. Työnantajalle työssä jaksamisen kohentuminen merkitsee tuottavuuden kasvua. Työaikapankin vähimmäisvaatimukset pitäisi kirjata lainsäädäntöön.

taminen, lisääntyy, vaikka moni asia olisi mahdollista hoitaa työ-paikalla esimerkiksi videoneuvot-teluna tai muutoin teknisiä yhte-yksiä käyttäen. Edes lainsäädäntö ei anna riittävästi suojaa näitä ris-kejä vastaan, sillä kaikkea työhön sidonnaista aikaa ei lueta työaikoi-hin.

Työaikasuojelua ja työntekijöi-den työkykyä voidaan olennaisesti parantaa ottamalla käyttöön työ-paikan olosuhteisiin sopiva jous-tava työaikajärjestelmä. Työssä jaksamisen kohentuminen näkyy suoraan tuottavuuden kasvus-sa. Joustavat työaikajärjestelmät parantavat myös työntekijän ja työnantajan välistä luottamusta, sillä onnistuakseen ne edellyttävät ajantasaista työaikakirjanpitoa ja -seurantaa. Hyvistä käytännön kokemuksista huolimatta jousta-vien työaikajärjestelmien, kuten työaikapankin, käyttöönotto koh-taa liikaa esteitä. Nykyiset keskus-järjestösuositukset eivät riitä, sillä työaikapankkijärjestelmän leviä-

minen näyttää pysähtyneen työ-ehtosopimuspöytiin. Tämä jar-ruttaa myös työpaikkakohtaisten mallien kehittämistä.

Akava vaatii, että työaika-pankin vähimmäisvaatimukset kirjataan lainsäädäntöön. Myös muiden joustavien työaikakäy-täntöjen yleistymiseksi on välttä-mätöntä, että lainsäädäntö tukee niiden käyttöönottoa nykyistä yk-sityiskohtaisemmin. Työpaikoilla ongelmana on usein se, että sopi-musneuvottelut ja toimivien käy-täntöjen luominen koetaan liian hankaliksi tai liikaa aikaa vievik-si, vaikka halua työaikajoustoihin olisi molemmin puolin.

Täsmällisten substanssikirja-usten lisäksi lainsäädäntöön on lisättävä myös osioita, jotka tu-kevat henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa. Näitä ovat esimerkiksi ennakollinen työaika-suunnittelu ja säännökset, joilla mitataan työajoista johtuvaa kuor-mitusta. Työaikajohtaminen on toki työnantajan vastuulla, mutta

Akavan hallitusohjelmatavoitteet: Työurien pidentäminen

n Työaikoja joustavoitetaan työaikapankeilla ja osa-aikatyömahdollisuuksilla.

n Luodaan kannusteita osaamisen kehittämiseen.

n Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä lisätään.

n Nuorten syrjäytyminen ehkäistään.

8

sen onnistumiseksi vuoropuhelua on lisättävä ja syvennettävä.

Eri elämänvaiheissa erilaiset joustotarpeet Työntekijöillä pitäisi olla nykyistä paremmat subjektiiviset oikeudet olla poissa työstä elämäntilanteen-sa mukaan. Tällä hetkellä subjek-tiivinen oikeus työstä poissaoloon tai osa-aikatyöhön koskee lähes yksinomaan lapsen hoitamista. Muuten työntekijää tai hänen perhettään koskevat sosiaaliset tai terveydelliset syyt kelpaavat pois-saoloperusteeksi vain hyvin rajal-lisesti. Osa-aikatyön perusteina ne voivat olla ainoastaan, mikäli työnantaja siihen suostuu.

Työntekijän hoitovastuu ulot-tuu kuitenkin usein myös omiin vanhempiin, puolisoon tai hoi-tovapaaoikeuden ikärajat ylittä-neisiin lapsiin. Hoitovastuun ja työnteon yhteensovittamisesta ai-heutuva ristiriita saattaa heikentää

työssä jaksamista ja työn tuotta-vuutta. Nykytilanteessa harva us-kaltaa edes pyytää vapaata tai työ-ajan lyhentämistä, sillä kieltävän vastauksen jälkeen vaihtoehdoiksi jää irtisanoutuminen tai työsken-tely kireässä työilmapiirissä. Työn-tekijän työstä poissaolo- ja osa-ai-katyöoikeutta on parannettava elämäntilanteeseen sidotulla sub-jektiivisella oikeudella tai rajoitta-malla työnantajan harkintavaltaa niin, että vain erityinen syy kel-paisi vapaan eväämisperusteeksi.

Poissaolevan tilalle palkataan usein sijainen. Poissaolomah-dollisuuksien lisääminen tarjo-aa työttömille ainakin tilapäisen mahdollisuuden päästä takaisin työelämään. Tämän vuoksi työn-tekijän välttämättömistä tarpeis-ta lähtevää työn jakamisen mallia pitäisi käyttää erityisesti korkean työttömyyden oloissa.

Maria Löfgrenlakimies

Miksi työuria on pidennettävä?

Alkuvuonna �009 vyörymään läh-tenyt keskustelu eläkeiästä on onneksi pikkuhiljaa asettunut oikeisiin uomiinsa. Matkan var-rella keskustelu on laajentunut pohdinnaksi työurien pidentämi-sestä, työllisyydestä ja talous-kasvusta.

Useimmille lienee jo selvinnyt, että

työurien pidentämisen tarve ei johdu

eläkejärjestelmästä. Eläkejärjestelmä

on kestävällä pohjalla. Sen sisään on

jo aiemmin rakennettu mekanismi,

joka ottaa huomioon suomalaisten

eliniän pidentymisen: elinaikakerroin

pienentää eläkkeitä sitä mukaa, kun

elinikä pitenee. Tason laskua voi kom-

pensoida työskentelemällä pidem-

pään. Työurien pidentyminen ei itse

asiassa pitkällä aikavälillä vähennä

eläkejärjestelmän kuluja, sillä pidem-

mät työurat merkitsevät suurempia

eläkkeitä.

Miksi työuria sitten pitää piden-

tää? Kyse on siitä, että yhteiskunta

tarvitsee kipeästi työn tekemises-

tä saatavia verotuloja. Niiden avul-

la varmistetaan hyvinvointipalvelu-

jemme rahoituspohjaa. Suomalaiset

ikääntyvät, ja siihen liittyvät kustan-

nukset ovat tulevaisuudessa kasva-

massa hurjasti. Nykymenolla meillä

ei ole siihen varaa.

Akavan mielestä veroasteen kiris-

täminen ei ole kestävä keino rahoit-

taa palveluja. Sen sijaan kannattaa

panostaa talouden kasvun edelly-

tyksiin ja uusien työpaikkojen synty-

miseen. Julkissektorin rakenteet on

myös otettava tarkempaan syyniin.

Työuria on pidennettävä alus-

ta, keskeltä ja lopusta – tämä paljon

hoettu mantra osuu aivan oikeaan.

Työurien pidentäminen onnistuu

parhaiten huolehtimalla työhyvin-

voinnista, osaamisen ylläpitämises-

tä sekä siitä, että vastavalmistuneille

riittää töitä. Syrjäytymisvaarassa ole-

via nuoria on tuettava ajoissa, ja työ-

elämän on oltava niin joustava, että

töitä voi tehdä myös osatyökykyise-

nä. Vanhuuseläkeiän alarajalla on täs-

sä yhtälössä melko pieni merkitys.

Minna Helleedunvalvontajohtaja

Esimerkiksi työnteki-jän omiin vanhempiin liittyvän hoitovastuun ja työnteon yhteen-sovittamisen ristiriita voi heikentää työssä jaksamista ja työn tuottavuutta. Työnte-kijöiden subjektiivista oikeutta olla poissa työstä elämäntilan-teen mukaan tulee parantaa.

Akavalainen 5 | 2010 9

Dav

id T

roo

d/G

ori

lla


Niiden ammattiryhmi-en joukossa, joista siir-ryttiin keskimääräistä

enemmän työkyvyttömyyseläk-keelle vuosina 1997–2006, ei ollut yhtään asiantuntija-am-mattia. Sen sijaan ne ammatti-ryhmät, joista siirryttiin vähi-ten työkyvyttömyyseläkkeelle, olivat kaikki asiantuntija-am-matteja. Kaikkein vähiten työ-kyvyttömyyseläkkeelle siirtyivät

yliopisto-opettajat ja tutkijat, lääkärit ja proviisorit, tekniikan, luonnontieteiden, liike-elämän ja lainopin erityisasiantuntijat sekä peruskoulujen ja lukioiden opettajat.

Masennus vie kuusi-kymppisiä asiantuntijoita työkyvyttömyyseläkkeelleTuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat asiantuntijoiden työkyvyt-

tömyyseläkkeiden syynä selvästi harvemmin kuin työntekijöillä. Mielenterveyssyihin, erityisesti masennukseen, perustuvia eläk-keitä alkaa suhteellisesti eniten asiantuntija-ammateissa toimivil-la, 60 ikävuoden tuntumassa ole-villa naisilla. Myös vanhemmat asiantuntijamiehet siirtyvät mie-lenterveysperusteisille eläkkeil-le yleisemmin kuin samanikäiset työntekijämiehet.

Masennus syynä monen asiantuntijan työkyvyttömyyseläkkeeseen

Keskustelu työurien pidentämisestä on nostanut näkyvästi esille myös tarpeen ehkäistä työkyvyttömyyttä ja edistää työkykyä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 työikäistä. Vain harva palaa eläkkeeltä takaisin työhön. Asiantuntija-ammateissa tyypillinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen on masennus.

Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Raija Gould pitää tärkeänä, että myös osatyökykyisyyttä opitaan hyväksymään ja arvostamaan työelämässä.

Kat

ri S

aart

ein

en

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin tai masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus

Miehet, työntekijä

Naiset, työntekijä

Miehet, asiantuntija

Naiset, asiantuntija

Tule-sairaudet Masennus

250

200

150

100

50

030 34 38 42 46 50 54 58 62 30 34 38 42 46 50 54 58 62

250

200

150

100

50

0

Eläkkeitä/10 000 henkilötyövuotta

Lähde: Pensola, Gould, Polvinen 2010.

ikä


KUVITUS: SAMULI S I IRALA©2010

Korkea koulutus yhteydessä osatyökykyisyyteen ja -halukkuuteen

Osatyökyvyttömyyseläkettä voi-daan käyttää työssä jatkamisen tukena, kun työkykyä on vielä jonkin verran jäljellä. Ammat-tiryhmät, joissa osatyökyvyttö-myyseläkkeiden osuus kaikista al-kaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on suuri, ovat pääosin asiantunti-ja-ammatteja. Esimerkiksi kasva-tus- ja hoitoalan ammattien nai-silla, kuten lastentarhanopettajilla ja sairaanhoitajilla, työkyvyttö-myyseläkkeitä on ylipäänsä vähän, ja uusista eläkkeistä noin neljäsosa on osatyökyvyttömyyseläkkeitä.

Osatyökyvyttömyyseläkettä saavien työllisyys on paras kor-keasti koulutetuilla asiantuntijoil-la. Koulutustaso liittyy myös täyt-

Vuosina 1997–2006 asiantuntija-ammateis-

ta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain

5–7 henkilöä tuhatta 30–64-vuotiasta kohden.

Työntekijäammateissa vastaava luku oli kak-

sinkertainen, noin 11–15 henkilöä.

Eläkkeelle siirtymisen tarkastelujakso kat-

taa vuodet 1997–2006 ja työkyvyttömyyselä-

kettä saavien työssäkäyntitiedot ovat vuodel-

ta 2008.

Lisätietoa:

Tiina Pensola, Raija Gould, Anu Polvinen:

Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet. Sosiaali-

ja terveysministeriö, selvityksiä 2010:16.

Raija Gould ja Kasimir Kaliva:

Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö.

Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:5.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin tai masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus

Miehet, työntekijä

Naiset, työntekijä

Miehet, asiantuntija

Naiset, asiantuntija

Tule-sairaudet Masennus

250

200

150

100

50

030 34 38 42 46 50 54 58 62 30 34 38 42 46 50 54 58 62

250

200

150

100

50

0

Eläkkeitä/10 000 henkilötyövuotta

Lähde: Pensola, Gould, Polvinen 2010.

tä työkyvyttömyyseläkettä saavien työhalukkuuteen. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneista täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista yli 40 prosenttia haluaisi tehdä tai tekee jonkin verran ansiotyötä. Vastaava osuus perusasteen koulu-tuksen saaneilla on noin 15 pro-senttia.

Työkyvyn edistämisen ohel-la olisi tärkeää hyväksyä myös osatyökykyisyys ja ylipäänsä eri-laisuus osaksi työelämää. Asian-tuntija-ammateissa on saatu esi-merkkejä siitä, miten osittaisen työkyvyn hyödyntäminen esimer-kiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen tuella voi onnistua.

Raija Gould, erikoistutkijaEläketurvakeskus

Akavalainen 5 | 20101�

M inisteriöissämme toi-mii tätä nykyä kaksi akavalaista yhdistystä:

Työ- ja elinkeinoministeriön aka-valaiset ry sekä Ulkoasiainhallin-non (UH) akavalaiset ry. Kummas-sakin ministeriössä työskentelee useiden eri akavalaisten liittojen jäseniä, joista sekä UM:ssä että TEMissä parisen sataa on liitty-

nyt myös työpaikallaan toimivaan akavalaiseen yhdistykseen.

Molemmat yhdistykset on pe-rustettu 1990-luvulla. TEMin yh-distys on perua kauppa- ja teolli-suusministeriön ajoilta.

– Ulkoasiainhallinnon koko henkilöstö kuului aiemmin yh-teen, sttk:laiseen ammattiliit-toon. Henkilöstön työn luonteen takia kuitenkin alkoi ilmaantua yhä enemmän kysyntää akava-laiselle edunvalvonnalle. Lisäk-si moni halusi pysyä aiemmalta työuraltaan tai opiskeluajoiltaan tutuksi tulleessa Akavan jä-senliitossa, ulkoasiainsihteeri,

UH Akavan puheenjohtaja Juha Mustonen kertaa yhdistyksen al-kuvaiheita.

Palkkaus ollut tapetilla jo pitkäänValtiosektorilla viime vuosikym-menen aikana toteutettu palk-kausjärjestelmän uudistus on ollut ministeriöiden akavalaisille yhdis-tyksille eräs keskeisistä selvittelyn aiheista. Ministeriöiden välisessä palkkavertailussa on osoittautu-nut, ettei pyrkimyksessä yhtenäi-seen valtion palkkausjärjestelmään ole täysin onnistuttu. UM:ssä ni-menomaan asiantuntijoiden palk-kaus laahaa jäljessä edelleen.

– Korkeasti koulutettujen asi-antuntijatyötä on arvostettava myös palkkauksella. Jos ainoa tie parempaan palkkaan on esimies-työ, se luo monelle asiantuntijalle painetta siirtyä esimiestehtäviin, vaikka ne eivät oikeasti kiinnos-taisikaan. UH Akavan mielestä on selvästi tunnustettava asiantunti-jaura ja esimiesura omine palkka-kehitysmahdollisuuksineen, täh-dentää Mustonen.

Kahden ministeriön akavalaiset yhdistykset monessa mukana

Muutama sata ulkoasiainministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelevistä akavalaisista on liittynyt myös työpaikkansa akavalaiseen yhdistykseen. Yhdistykset vaikuttavat vahvasti ministeriöiden työsuojelutoiminnassa ja henkilöstön edunvalvonnassa.

– UH Akava toimii myös eri puolilta maailmaa tulevan henkilöstön palautteen välittäjänä työnantajan suuntaan. Yksittäisen työntekijän havaitsema epäkohta voidaan nostaa yhdistyksenä esiin – saaden lisävahvistusta JUKOn luottamus-miehiltä, Juha Mustonen kuvaa UH Akavan toimivaa edunvalvontayh-teistyötä.

Jukk

a Le

hti

nen


TEMin akavalaisten puheen-johtajan, ylitarkastaja Eeva-Lii-sa Koltta-Sarkasen mukaan uusi palkkausjärjestelmä mahdollisti TEMissä sen, että asiantuntijan palkka voi lähentyä esimiesten palkkoja.

– Meillä palkkausuudistus kui-tenkin johti siihen, että henkilös-töltä loppui kiinnostus tehtävien vaihtamiseen. Uralla etenemistä ja tehtäväkiertoa pitäisi helpottaa ja tukea paremmin. Lisäksi TEMis-sä on jonkin verran työntekijöitä määräaikaisissa, EU:n rahoitta-missa työtehtävissä, joten pidäm-me tärkeänä määräaikaisuuksien määrän seuraamista, Koltta-Sar-kanen huomauttaa.

Hän arvioi työtilakysymysten nousevan jatkossa yhä merkittä-vämmäksi TEMin henkilöstön edunvalvonta-aiheeksi.

Työsuojelu- ja koulutuskysymyksiä ratkotaan monelta kantiltaAkavalaiset yhdistykset TEMissä ja UM:ssä pitävät monipuolisesti esillä työsuojeluasioita, työssä jak-

samisen ja työn organisoinnin ta-voitteita. Molemmat puheenjoh-tajat toimivat työpaikoillaan myös työsuojeluvaltuutettuina.

Ulkoasiainhallinnon yli 70 asemamaassa kohdataan hyvin eri-laisia työsuojeluhaasteita – muun muassa tilaongelmia ja turvalli-suusriskejä. Koko henkilöstölle maailman eri kolkkiin toimitetut pandemiarokotukset muistuvat viime talvelta Mustosen mieleen isona logistisena ponnistuksena.

– Nyt erityisen ajankohtaisena aiheena on henkilöstökoulutuk-sen kehittäminen. Kansainvälis-ten asioiden valmennuskurssim-me, KAVAKU, on erinomainen, mutta sen jälkeen tarvitaan yhtä tasokasta ammatillista koulutusta tukemaan työntekijän valitsemaa

urasuuntautumista. Tavoittee-namme on tehdä UM:stä parhaan koulutuksen ministeriö, Musto-nen hahmottelee.

Kummankin ministeriön johtamiskulttuuria halutaan ko-hentaa koulutuksen avulla. Val-tiosektorille on tyypillistä, että esimiehillä on asiantuntijatausta. Esimiesuralle suuntautuvia tulisi

– TEMin akavalaisten tärkeänä tehtävänä on tiedottaa työpaikan asioista jäsenkunnalle. Toisinaan tieto ehtii jäsenillemme jo ennen kuin työnantaja tiedottaa koko henkilökunnalle, Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön akavalaiset ry:n puheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen ja Ulkoasiainhallinnon akavalaiset ry:n puheenjohtaja Juha Mustonen arvioivat, että yhdistykset luovat toiminnallaan konkreettista lisäarvoa työntekijöiden jäsenyydelle eri akavalaisissa liitoissa.

Jukk

a Le

hti

nen

Jukk

a Le

hti

nen


Eri ministeriöiden työsuoje-luvaltuutetut päättivät viime kesänä ryhtyä kokoontumaan ja pohtimaan yhdessä valtio-sektorin työsuojelutoiminnan haasteita ja kehittämistä.

Työterveyslaitos teki vastikään selvi-

tystä valtionhallinnon työsuojeluor-

ganisaation toimivuudesta ja lähetti

kyselyn sen piirissä toimiville työsuo-

jeluvaltuutetuille. Myös ulkoasiainmi-

nisteriön työsuojeluvaltuutettu Juha

Mustonen sai kyselylomakkeen ja

sitä tarkastellessaan havahtui.

– Tajusin, että meitä työsuojelu-

valtuutettujahan on joka ministeriös-

sä – eikö meidän kannattaisi vaihtaa

tietoja ja kokemuksia? Työsuojeluval-

tuutettuna aloittaminen on hieman

kuin hyppy kylmään veteen. Työn-

kuvan ja idean löytäminen on pitkäl-

ti omalla vastuulla, ja tehtäväkenttää

miettiessään on aika yksin, Musto-

nen arvioi.

Tarvittiin yllättävänkin mutkikas

soittokierros, ennen kuin Mustonen

tavoitti työsuojelukollegansa muista

ministeriöistä. Kaikki ottivat kutsun

mielellään vastaan, ja ensimmäinen

tapaaminen järjestettiin heti kesälo-

mien jälkeen.

– Tulimme siihen tulokseen, että

on syytä kokoontua säännöllisesti.

Siitä on hyötyä oman työn kannalta

ja tulevaisuudessa myös näihin teh-

täviin tulevien perehdyttämisessä,

sanoo Mustonen.

Viidennes ei ole saanut työsuojelukoulutusta vuosikymmeneenLokakuun tapaamiseensa työsuoje-

luvaltuutetut olivat kutsuneet Työter-

veyslaitoksen edustajan kertomaan

valtion työsuojeluorganisaation toi-

mivuustutkimuksen tuloksista.

Tutkimusinsinööri Venla Räisä-

sen tekemän selvityksen mukaan

työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt pi-

tävät työsuojelun suurimpina ongel-

mina resurssien riittämättömyyttä

(35 %), työsuojelukoulutuksen saa-

tavuutta (21 %) sekä esimiesten ja

henkilöstön aktiivisuuden puutetta

(21 %).

Tilaisuudessa käytiin vilkasta

keskustelua koulutuksesta, sillä ky-

selyn mukaan 21 % vastaajista ei ole

saanut mitään työsuojelukoulutusta

2000-luvun aikana. Ministeriöiden

työsuojeluvaltuutetut toivoivat heil-

le räätälöityä koulutusta, jossa keski-

tytään nimenomaan asiantuntija- ja

toimistotyön terveys- ja hyvinvointi-

haasteisiin. Erillisen neuvottelupäi-

vän haaste heitettiin Työterveyslai-

tokselle.

Jatkossa työsuojeluvaltuutetut

kokoontuvat keskustelemaan muun

muassa työaikasuojelusta. Ylipitkät

työajat ovat olleet eräänä tarkastus-

kohteena syksyn mittaan ministeri-

öihin tehdyissä työsuojelutarkastuk-

sissa.

Maria Salminen

Valtiosektorilla kaivataan räätälöityä työsuojelukoulutusta

UM:n työsuojeluvaltuutettu Juha Mustonen (kolmas vas.) isännöi ministeriöiden työsuojeluvaltuutettujen kokoontumista ulkoministeriössä viime lokakuussa.

Jukk

a Le

hti

nen

valmentaa tehtäviinsä jo hyvis-sä ajoin, ja johtamistyöhön tu-lee saada vertaistukea esimerkiksi mentoroinnin avulla. UM:ssä on mietitty, voisiko esimiestehtävien määräaikaisuus kannustaa kehit-tämään johtamistaitoja.

– Esimieskiertokaan ei vält-tämättä olisi huono idea, pohtii Koltta-Sarkanen.

Yhteys JUKOn luottamusmiehiin tärkeäTEMin akavalaisyhdistyksen hal-litus ja ministeriön luottamus-miehet jakavat tietojaan säännöl-lisesti. Varsinaisia jäsentilaisuuksia yhdistys järjestää lähinnä silloin, kun jokin ajankohtainen selvitte-lytarve ilmenee.

Tiivis yhteydenpito Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn luottamusmiesten kanssa on oleellista myös UH Akavassa. Koska yhdistyksellä ei ole virallista neuvottelija-asemaa, on välttämä-töntä yhdistää voimat ministeriön luottamusmiesten kanssa henki-löstöasioiden edistämiseksi.

– Meillä vaikuttamistapana on, että yhdistys on mukana talon yhteistoimintaelimissä. Yhdistyk-sen hallitus pyrkii kokoontumaan viikkoa ennen ministeriön yh-teistoimintajohtokuntaa ja kar-toittamaan, mitä asioita siellä on otettava esille. JUKOn luottamus-miehillä on mahdollisuus osallis-tua hallituksemme kokouksiin, sanoo Mustonen.

– TEMissä jukolaiset luotta-musmiehet kokoontuvat kahden viikon välein, ja koko yhdistyk-semme hallitus voi osallistua ta-paamisiin, Koltta-Sarkanen ker-too.

Puheenjohtajat kiittävät Aka-van jäsenliittoja yhdistystensä saamasta tuesta. Liitoissa selvästi ollaan hyvin tietoisia yhdistysten toiminnan merkityksestä.

Maria Salminen


Jukk

a Le

hti

nen

O ma-aloitteisuus, osallis-tuminen, jäsenten huo-mioiminen ja aktiivi-

suus olivat ratkaisevat asiat, jotka oikeuttavat TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt vuoden yritysyh-distyspalkinnon saajaksi, YTN:n yritysyhdistysryhmä toteaa pal-kinnon perusteluissa.

Myös innostus edunvalvon-taan on ollut ilmeistä palkitun yritysyhdistyksen toiminnassa.

TeliaSoneran Ylemmät Toimi-henkilöt aloitti toimintansa vuon-na 2005, jolloin kourallinen asian-tuntijatehtävissä ja keskijohdossa toimineita ylempiä toimihenkilöitä päätti perustaa oman yhdistyksen kootakseen riveihinsä vielä silloin kovin hajallaan olevan joukon asi-antuntijoita ja esimiehiä.

Tänä päivänä TeliaSone-ran ylemmät toimihenkilöt ovat omaksi henkilöstöryhmäkseen profiloitunut joukko, jolla on vahva identiteetti.

Yhdistyksellä on nyt virallinen neuvotteluasema, yhtiötä koske-va työehtosopimus ja luottamus-miesjärjestelmä.

Yritysyhdistys järjestää run-saasti tapahtumia, joissa ei kes-kitytä pelkästään edunvalvonnan kysymyksiin, vaan jäsenistölle pyritään tarjoamaan myös virik-keitä ajankohtaisista ammatilli-sista aiheista. Näihin tapahtumiin ovat osallistuneet muutkin kuin pääkaupunkiseudulla toimivat te-liasoneralaiset.

Matkan varrella on nautittu esimerkiksi informatiivisista lou-nas- ja aamukahvitilaisuuksista, joista YTN:n muut yritysyhdis-tykset ovat ottaneet mallia.

TeliaSoneran yritysyhdistyksen puheenjohtaja Ainokaisa Saarisen

TeliaSoneran yritysyhdistys on vahva asiantuntija- ja esimiesverkostoYlemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi TeliaSoneran yritysyhdistyksen vuoden 2010 yritys-yhdistyksenä. TeliaSonerassa vastuullisissa tehtävissä toimivat asiantuntijat ja esimiehet ovat profiloituneet omaksi henkilöstöryhmäkseen haastavissa oloissa, organisaatiomyller-rysten, yt-neuvottelujen ja kansainvälistymisen tuiskeessa.

mielestä ylempien toimihenkilöi-den yritysyhdistys on ollut kaiken muun lisäksi mainio verkostoitu-miskanava. Keskustelua käydään myös sähköisesti.

– Myös työnantaja on oppinut arvostamaan yritysyhdistystäm-me, Saarinen sanoo.

Jo 113 yritysyhdistystäYTN:n kanssa yhteistyösopimuk-sen tehneitä yritysyhdistyksiä on tätä nykyä jo 113. Vanhin niis-tä on Finnairin yritysyhdistys, joka täyttää vuoden vaihteessa 43 vuotta.

Yritysyhdistykset ovat lähes poikkeuksetta rekisteröityjä yh-distyksiä, ja ne pystyvät tekemään sitovia sopimuksia. Osa yritysyh-distyksistä on tehnyt jopa talo-kohtaisen työehtosopimuksen.

Useimmiten yritysyhdistykset toimivat luottamusmiesten taus-tatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhteiseen edunvalvon-taan. Konserneissa toiminta on yritysyhdistyksen myötä koordi-noidumpaa.

YTN:ssä yritysyhdistystoi-minnasta vastaava Ville-Veikko Rantamaula huomauttaa, että yritysyhdistystoiminta ei ole yksi-lötoimintaa.

– Se on toimintaa, jossa asioita tehdään yhdessä yksityisellä sekto-rilla työskentelevien YTN:n jäsen-ten eteen, hän korostaa.

Marketta Harinen, YTN

Vuoden yritysyhdistyksenä palkitun TeliaSoneran ylempien toimihenkilöi-den puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen ja rahastonhoitaja Arto Kuusiaho ovat olleet rakentamassa TeliaSoneraan vahvaa asiantuntijoiden ja esimies-ten verkostoa, yritysyhdistystä.

Mar

kett

a H

arin

en

Lue lisää YTN:n yritysyhdistyksistä

www.ytn.fi/yritysyhdistys


Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi pomo tukee nuoria tutkijoita

Palkansaajien tutki-muslaitoksen tuleva johtaja Seija Ilmakun-nas haluaa enemmän yhteistyötä tutkimus-laitosten ja yliopis-tojen kesken. Paran-tamista olisi myös tutkijoiden ja päätök-sentekijöiden vuoro-puhelussa.

V altion taloudellisen tut-kimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Seija Ilmakun-

nas siirtyy vuodenvaihteessa joh-tajaksi Palkansaajien tutkimuslai-tokseen.

Hän sanoo palaavansa jollain tapaa juurilleen.

– Minulla on “kunniavelkaa” kasvattajaorganisaatiolleni. Johto luotti kykyihini ja antoi vastuuta. Toivottavasti pystyn maksamaan velkani tukemalla vastaavasti nuo-rempiani, Ilmakunnas sanoo.

Väitöskirjantekijöitä pitäisi hänen mielestään saada vieraile-maan PT:ssa.

– Olisi hyvä saada nuoria tut-kijoita kiinnostumaan tulonjaon kysymyksistä ja siitä, miten ih-miset sopeutuvat työmarkkinoilla globalisaatioon.

Ilmakunnas on nähnyt maa-ilmalla, kuinka arvostetut tutki-muslaitokset työskentelevät yh-dessä yliopistojen kanssa. Lähin esimerkki on nykyiseltä työpai-kalta. VATT:n kanssa samassa ra-

Wilm

a H

urs

kain

en

Tutkimustyötä vuodesta 1971

Palkansaajien tutkimuslaitos PT on perustettu vuonna 1971 tarjo-amaan tutkimustietoa yhteiskun-nalliseen keskusteluun sekä pää-töksentekijöiden tueksi.

PT on itsenäinen ja voittoa ta-voittelematon. Sitä ylläpitää kan-natusyhdistys, johon kuuluvat kaikki kolme palkansaajakeskus-

järjestöä Akava, STTK ja SAK sekä valtaosa niiden jäsenliitoista.

Tutkimuksissaan PT keskittyy työmarkkinoihin, julkiseen sek-toriin ja talouspolitiikkaan. Viime vuonna tutkimushankkeita oli 28.

Laitos julkaisee kaksi kertaa vuodessa suhdanne-ennusteen. Talous & Yhteiskunta -lehti ilmes-

tyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan tutkimuksia, raportte-ja, työpapereita ja kirjoja.

Tutkimuslaitoksessa työsken-telee kaikkiaan 18 henkilöä, joista tutkijoita on 12.

Lisätietoja www.labour.fi

kennuksessa on kolmen korkea-koulun kansantalouden yksiköt.

– Yliopistoissa olisi hyvä saada viriämään myös makrotalouden tutkimusta, joka on lähellä ennus-tamista, hän kaavailee.

Uutta tehtäväänsä Ilmakunnas pitää mielenkiintoisena. Tutkitta-vaa riittää esimerkiksi työmarkki-nareformeissa ja eläkeuudistukses-sa.

– PT:lla on aika hyvä fokus. Painopisteet ovat hyvin perustel-tuja sekä palkansaajakuntaa ajatel-


Aka-noita

PäätepisteP ikkujoulujen alla on hyvä

muistuttaa mieliin akatee-mista lauluperinnettä.

Monta päivää juotuaanpessimisti tuskissaanmietti: – Jo on, jukoliste,saavutettu päätepiste!Nuoranpätkä kourassaanhiipi nurkkaan kuolemaan.

Mutta toiset nähtyäänyhden poissa pöydästäänsydämessään suuri hätäalkoi etsiskellä tätä.Löytyi poika nuorastaanvainajana suorastaan.

Mutta saatuansa hieman spriitävirkistyi hän jälleen siitä,kohottaen lasiaanvirkkoi: – Veljet, asiaan!

Viimeinen säkeistö esiintyy useissa akateemisissa laulukirjoissa Eino Leinon juomalauluna. Laululla ei kuitenkaan ole Eino Leinon kans-sa mitään tekemistä, koska Heikki Asunta kirjoitti runon kauan Lei-non aikojen jälkeen. Tämä vain osoittaa, että Parnassollakin niille, joilla on paljon, annetaan lisää ja niiltä, joilla on vähemmän, ote-taan sekin pois.

Pikkujoulujen ja tarinan hen-gellisen opetuksen jälkeen onkin jo kiire jouluostoksille. Toki on muistettava akateemisten suoma-laisten kansainvälisesti vertaillen vähäpätöinen ostovoima ja korke-at marginaaliverot, mutta jotakin saa toimihenkilökin hankittua.

Itse asiassa hankinnat herättä-vät jouluaattona hänessä ajatuk-sen, että kulutusyhteiskunnassakin on, jukoliste, saavutettu päätepis-te. Pelkistä käärepapereista ker-tyy jätesäkillinen, joka on isompi kuin 50-luvulla koko pukinkont-

ti. Sängynalustat ja yläkaapit pul-listelevat vielä viimejouluisistakin tavaroista. Perinteinen loppusijoi-tuspaikka, mökki, on saattanut muuttua hyvin varustelluksi kak-kosasunnoksi, mutta ei senkään varusteluun tunnu kuuluvan riit-tävästi vajoja, kaappeja ja hyllyjä.

Jouluaamuna ahdistunut toi-mihenkilö löytyy lattiaa peittävi-en käherrettyjen lahjanarujen jou-kosta vihreänä suorastaan.

Mutta saatuansa kutsun väli-päivien alennusmyynteihin virkis-tyy hän siitä ja kohottaen visojaan virkkoo: – Veljet, asiaan!

Wilm

a H

urs

kain

en

len että yhteiskunnallista keskus-telua silmällä pitäen.

Koulutus signaloi hyvinVuoden mittaan Ilmakunnas on kirjoittanut muun muassa pitkä-aikaistyöttömyydestä. Se on taas kasvussa, samoin kuin korkeasti koulutettujen joutuminen mää-räaikaisuralle. Yliopisto-opin-tojen venyttäminen taantuman aikana on ekonomistin silmin ra-tionaalista käyttäytymistä.

– Lamanaikaiset työttömyys-kokemukset näkyvät ansiotasossa ja työurassa vielä viiden vuoden päästä. Tutkimuksessa puhutaan työttömyyden jättämistä arvista.

Työllistyminen eräille hu-manistisille ja joillekin teknisille aloille on vaikeaa suurten koulu-tusmäärien takia.

Ilmakunnas muistuttaa, että koulutus on investointi.

– Vaativan koulutuksen läpi-käynyt on työnantajan silmissä hyvä tyyppi, jonka palkkaamiseen kannattaa panostaa.

Hän huomauttaa, että koulu-tus menee harvoin ”hukkaan”.

– Koulutetut ihmiset pystyvät kehittämään työtään ja ottamaan haasteellisia tehtäviä vastaan.

Vuoropuhelu on paikallaanIlmakunnaksen työpöydällä on artikkeleita Aalto-yliopiston aka-teemisesta talousblogista. Vir-kamiesten ja professoreiden de-batointi valtiovarainministeriön tieteellisestä neuvostosta kertoo hänestä yhteistyön puutteesta.

– Keskustelun positiivinen anti oli, että akateeminen väki haluaisi olla mukana ja antaa pa-noksensa kotimaiseen talouspo-litiikkaan. Siihen ei ole toimivia kanavia.

Isossa-Britanniassa on toisin. The Institute for Fiscal Studies ar-vioi hallituksen säästöpaketin vai-kutuksia ja koordinoi taloustietei-lijöiden esitystä veroreformiksi.

– Huippuakateemisella po-rukalla voidaan tehdä käytäntöä palvelevaa työtä. Ne eivät ole kak-si eri maailmaa, kuten Suomessa yleensä on, Ilmakunnas sanoo.

Tutkimuslaitoksilla on Suo-messa kohtuullinen asema arvi-oijana ja seuraajana. Yhteistyössä päättäjien kanssa on silti paranta-misen varaa. Ilmakunnas kertoo menevänsä “tukka putkella” luen-noimaan muun muassa eri puolu-eiden ja etujärjestöjen tilaisuuk-siin, kun kutsu käy.

Birgitta Suorsa, UP-Uutispalvelu


H aastatteluaineistoa on ensisijaisesti tarkoitus hyödyntää laajemmin

tulevaisuudessa, Akavan seuraavan historiikkiteoksen lähdemateriaa-lina.

Näkökulmien laaja kirjoHaastatteluissa nousi esiin hyvin monenlaisia seikkoja. Jotkut pai-nottivat tyytyväisyyttään siihen, että naisten asema keskusjärjestön ylimmissä päätöksentekoelimissä on kehittynyt parempaan suun-taan. ”Siinä meni yksi pieni lasi-katto rikki sitten”, eräs haastateltu kuvaili naisen tuloa Akavan vara-puheenjohtajaksi vuonna 2008.

Toinen haastateltu pohtii Aka-van ay-identiteetin murrosta. Ai-emmin Akava oli hänen mukaansa järjestöistä vasta neljäntenä SAK:n, TVK:n ja STTK:n jälkeen. Hän katsoi, että korkeasti koulutettu-ja edustava keskusjärjestö yritti omaksua sak:laisia toimintamalle-ja, ja oudoksui tätä. Hänen mie-lestään akavalaisten olisi pitänyt alusta lähtien luoda täysin oman-

Konkareiden haastattelut tallensivat Akavan historiaaAkavan perustamisesta tulee 14.12.2010 kuluneeksi 60 vuotta. Merkkipäivä antoi aiheen kerätä talteen akavalaisten muistoja keskusjärjestön vaiheista viime vuosikymmeninä.

laistaan edunvalvontapolitiikkaa. Eräs vuonna 1984 lakkopuhet-

ta pitänyt toimija muistelee tehtä-vän olleen vastenmielinen. Hän ei pitänyt lakkoa akateemisille sopivana toimintatapana. Akavan hallitus oli kuitenkin muuttanut linjaansa lakkoja kohtaan 1980-luvun alussa. Lakkokeväänä 1984 nähtiin laajalla rintamalla toteu-tunut yhteisakavalainen lakko.

Muutamien haastateltujen mukaan EU:n mallit heikentävät työelämän rakenteita Suomessa. Muistutettiin muun muassa siitä, että pienillä liitoilla on suuri mer-kitys paitsi akavalaisessa yhteisös-sä, myös koko yhteiskunnassa.

Neuvottelujärjestöjen arvo tunnetaanNeuvottelukäytäntöjä ja niiden muutoksia luodattiin haastat-teluissa hyvin monelta kantilta. Mainittiin esimerkiksi sopimus-neuvottelujen alkoholinkäytössä tapahtunut täyskäännös 1970-lu-kuun verrattuna. Alkoholitarjoilut ovat hävinneet neuvottelupöydiltä

sitä mukaa kuin työelämän tehos-tuminen ja yhteiskunnan moni-muotoistuminen ovat edenneet.

1990-luvun lamavuosina luot-tamusmiesten työtä leimasivat voimakkaat paikallistason paineet. ”Oli pakko ottaa joskus hiukan oma riskinsä, että sai asian Hel-singissä läpi”, muisteli eräs tuol-loin luottamusmiehenä toiminut.

Selvimmin haastatteluissa nou-si esille 1990-luvulta alkanut Aka-van keskusjärjestöroolin muutos. Akavalaisten neuvottelujärjestö-jen luominen tunnustettiin lähes poikkeuksetta oikeaan osuneeksi ratkaisuksi, vaikka se aikoinaan herättikin voimakkaita epäilyksiä eri tahoilla.

Ilkka Levä, FT, dosentti, Suomen ja Pohjoismaiden

historia, Helsingin yliopisto

Kirjoittaja haastatteli kevään 2010

aikana kaikkiaan 50 akavalaista

toimijaa tai Akavaa läheltä seu-

rannutta työmarkkinatoimijaa.

Opettajat olivat yksi akavalaisista ammattiryhmistä, jotka osallistuivat maaliskuussa 1984 alkaneisiin kunta-alan lakkoihin.

Sti

g N

ord

vik


K olmikantainen työelä-män sääntelytyöryhmä sai lokakuussa valmiiksi

esityksensä työsopimuslain mää-räaikaisia työsopimuksia koske-van säännöksen täsmentämisestä. Esitetty muutos parantaa määrä-aikaisten työntekijöiden suojaa si-ten, että se määrittelee toistuvien määräaikaisten sopimusten käy-tön edellytyksiä aiempaa tarkem-min.

Tarkkoja rajoja ei ole määriteltyEsityksen mukaan toistuvien mää-räaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi määräaikais-ten sopimusten lukumäärän, yh-teenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden pe-rusteella. Tämä helpottaa työnte-kijöiden tilannetta etenkin silloin, kun määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu työnantajan toimin-nan epävarmuuden vuoksi.

– Vastuu liiketoimintariskis-tä kuuluu työnantajalle, mutta työsuhteen ketjutuksessa riskiä siirretään työntekijän harteille. Tiukentuva lainsäädäntö rajoittaa jatkossa tällaista toimintaa, sanoo Akavan lakimies Maria Löfgren.

Työryhmä ei pitänyt mahdol-lisena säätää laissa tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä mää-räaikaista sopimusta tai kuinka kauan kestävää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallit-

Määräaikaisten työntekijöiden

suoja paraneeMääräaikaisten työsopimusten ketjuttamismahdollisuuksia rajaava lakiuudistus tu-lee voimaan alkuvuodesta 2011. Työtä perusteettomien määräaikaisuuksien estämi-seksi on silti edelleen jatkettava. Henkilöstön edustajille on säädettävä oikeus saa-da tietoa edustamiensa työntekijöiden määräaikaisuuden perusteista. Lisäksi suoja ketjutuksia vastaan on laajennettava koskemaan määräaikaisia virkasuhteita.

tuna. Tilannekohtainen arviointi on tehtävä aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden kokonai-suuden pohjalta.

Hallitus antoi esityksen edus-kunnalle loka–marraskuun vaih-teessa, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alus-sa.

Askel oikeaan suuntaanAkava katsoo, että lakiin jää kui-tenkin vielä paljon korjattavaa, sillä perusteettomat määräaikai-suudet ovat polttavimpia työ-markkinoiden ongelmia. Työvoi-man käyttötapojen ennakointiin on saatava paremmin tukea lain-säädännöstä. Tämä edellyttää, että henkilöstön edustajalle sää-detään itsenäinen oikeus saada tietoa edustamiensa työntekijöi-den määräaikaisuuden perusteis-ta. Työnantajan ja henkilöstön vä-linen yhteistoiminta pitää kytkeä tehokkaammin määräaikaisongel-man korjaamiseen.

Virkamiehet jäävät edelleen heikomman lainsäädännön pii-riin, sillä työryhmän ehdottamat muutokset koskevat vain työsuh-teisia.

– Vastaavat muutokset on jat-kossa saatava myös kuntien viran-haltijoita ja valtion virkamiehiä koskeviin lakeihin, sillä työnte-kijöiden yhdenvertaisuus on tur-vattava kaikissa palvelussuhteissa, Löfgren korostaa.

Maria Salminen

Dav

id T

roo

d/G

ori

lla

Akavalainen 5 | 2010�0

– Puhelimet alkoivat piristä jo en-nen kuin nimet olivat sopimuk-sessa, muistelee Sari Valkeapää syksyä 2009.

Lappeenrannan teknillisen yli-opiston (LUT) johdon ja asian-tuntijoiden koulutuksista vastaava asiakkuuspäällikkö oli edellisenä keväänä keskustellut työvoimavi-ranomaisten kanssa akateemisen työttömyyden ydinpulmista. Yh-teinen havainto oli, ettei perintei-nen kiinteisiin ryhmiin perustuva työvoimakoulutus aina tarjoa riit-tävän yksilöllistä sisältöä.

Valkeapään ehdotus yhteistyös-tä sai hyvän vastaanoton ja johti sopimukseen, jossa LUT tarjoaa korkeasti koulutetuille työnhaki-joille opiskelupaikkoja johdon ja asiantuntijoiden ohjelmiin.

– Ensin työnhakija ja työvoi-maviranomainen laativat työllis-tymis- ja kouluttautumissuun-nitelman. Tämän jälkeen me määrittelemme tavoitteisiin rää-tälöidyn koulutuspaketin, kertoo Valkeapää.

Ensimmäiset koulutettavat il-mestyivät kursseille syyslukukau-den alussa.

Yli 70 moduuliaValkeapään mukaan LUT:n täyden-nyskoulutuksen vahvuuksia ovat

Työttömät ja työssäkäyvät

samoilla kursseillaLappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa yksilöllisiin tavoitteisiin räätälöityä työvoimakoulutusta.

moduulirakenne ja monimuotoi-suus. Jokainen työvoimahallinnon kautta koulutukseen tullut opiske-lija osallistuu kursseille, jotka tuke-vat hänen henkilökohtaista työllis-tymissuunnitelmaansa.

Yli 70 moduulin valikoima si-sältää esimerkiksi talous- ja hen-kilöstöhallintoa, laskentatoimea, energia-alaa, markkinointia, joh-

tamista sekä hankintatoimea ja hitsaustekniikkaa.

– Kun ihmisillä on 10–20 vuoden työkokemus, tarpeet ovat erittäin moninaisia. Täällä he täy-dentävät työelämässä karttunutta osaamistaan tiedoilla, jotka tuke-vat heidän jatkosuunnitelmiaan. Osaamisen laajentaminen jollekin uudelle alueelle voi merkitä koko-

Asiakkuuspäällikkö Sari Valkeapään mukaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston täydennyskoulutusohjel-miin on vuoden aikana hyväksytty yli 50 asiantuntija- tai esimiesteh-tävissä työskennellyttä korkeasti koulutettua työtöntä tai lomautettua.

Tim

o M

ikko

la

Yksilöllisempää otetta korkeasti koulutettujen työvoimakoulutukseen

Tarjolla olevaa työvoimakoulutusta on yksilöllistettävä, jotta se edistää myös korkeasti koulutettujen työllistymistä. Lappeenrannan joustava ja tehokas räätälöidyn työvoima- koulutuksen malli on eräs esimerkki onnistuneesta toteutuksesta.

Hyviä avauksia oikeaan suuntaanLappeenrannassa kehitetty malli on

hyvä esimerkki siitä, miten ennak-

koluulottomalla ajattelulla on saatu

aikaan joustava ja tehokas järjestel-

mä, jolla työttömille korkeasti kou-

lutetuille tarjotaan räätälöityä kou-

lutusta. Vastaavantyyppisiä malleja

on kehitetty ja kehitteillä muuallakin,

ja niiden soisi yleistyvän työvoima-

poliittisen aikuiskoulutuksen tarjon-

nassa.

Työttömien omaehtoinen kou-

luttautuminen työttömyysturval-

la, joka on ollut voimassa vuoden

2010 alusta, on erinomainen uudis-

tus. Sen ansiosta jo tuhannet kor-

keastikin koulutetut työttömät ovat

päässeet jatkamaan opintojaan

työttömyysturvan turvin. Ennak-

ko-odotukset uuden mahdollisuu-

den käytöstä ovat reilusti ylittyneet.

Koulutusmuoto on joustavuuden ja

yksilöllisyyden lisäämistä työvoima-

koulutuksessa parhaimmillaan.

Akavalaisten koulutus- tarvenäkemyksillä kysyntää TEMissäAlkuvuonna 2011 Akava järjestää

keskustelutilaisuuden jäsenliittojen

edustajille ja työ- ja elinkeinominis-

teriön työvoimakoulutuksesta vas-

taaville. Tilaisuudessa pyritään löy-

tämään konkreettisia ehdotuksia

siitä, mitä akavalaisille työttömille

pitäisi olla tarjolla työvoimakoulu-

tuksena. Ministeriö on esittänyt kiin-

nostuksensa akavalaisia näkemyksiä

kohtaan. Käsi on ojennettu, nyt sii-

hen kannattaa tarttua.

Heikki Taulutyövoimapoliittinen asiamies

naan uutta jaksoa työuralla, Val-keapää innostuu.

Keskimäärin vuoden mittainen koulutus sisältää 2–4 lähiopiske-lupäivää kuukausittain.

– Osallistujat arvostavat myös sitä, että he istuvat samoilla kurs-seilla työssäkäyvien täydennys-koulutettavien kanssa.

Luennoilla ja työpajoissa vaih-detaan käyntikortteja, tutustutaan uusiin ihmisiin ja yrityksiin. Kon-takteista voi olla hyötyä paitsi tu-levalle työllistymiselle myös har-joitustöiden laatimiselle.

– Harjoitustyöt tehdään useimmiten jollekin yritykselle, joten lisäarvoa syntyy sekä opiske-lijalle että työn teettäjälle. Kaikki suoritukset kartuttavat myös opis-kelijan opintopistetiliä ja luetaan hänen hyväkseen vaikkapa myö-hemmissä MBA-opinnoissa, Val-keapää sanoo.

Laadulle jatkoaLappeenrannan teknillisen yli-opiston täydennyskoulutusohjel-miin on vuoden aikana hyväksyt-ty reilut 50 akateemista työtöntä tai lomautettua. Enemmistö on Valkeapään mukaan miehiä.

Ikähaarukka on 25–55 vuotta. Peruskoulutukseltaan he ovat dip-lomi-insinöörejä, kauppatieteiden maistereita, filosofian maistereita, hallintotieteilijöitä, amk-insinöö-rejä ja tradenomeja. He ovat toi-mineet työelämässä asiantuntijoi-na, päälliköinä ja johtotehtävissä.

Valkeapää korostaa, että kou-lutuksen voi käydä loppuun, vaik-ka uusi työpaikka löytyisi sen ai-kana. Jatkaminen on mahdollista myös, jos lomautettu kutsutaan töihin. Työvoimakoulutuksena toteutettu täydennyskoulutus on ilmainen työnantajalle.

Valkeapää toivoo, että joulu-kuussa 2010 päättyvä sopimus saa jatkoa. Sekä opiskelijoilta että työvoimaviranomaisilta on tullut hyvää palautetta joustavasta yh-teistyöstä ja laadukkaasta koulu-tuksesta.

Paula Launonen

Työvoimakoulutusten hankinnassa

noudatetaan sinänsä hyviä periaat-

teita: niiden pitää parantaa työllis-

tymismahdollisuuksia mahdollisim-

man tehokkaasti, ja samalla niiden

täytyy olla kustannustehokkaita eli

soveltua isolle määrälle koulutet-

tavia. Periaatteet eivät kuitenkaan

palvele korkeasti koulutettujen eri-

tyistarpeita kovin hyvin. Korkeasti

koulutettujen osaamisen kehittämis-

tarpeet ovat usein niin erityisiä, että

niitä ei massakoulutuksilla yleen-

sä pystytä täyttämään. Heitä varten

tarvitaan nykyistä räätälöidympää

koulutustarjontaa kattamaan tarkasti

mietittyjä koulutustarpeita.

TE-toimistojen resursseista pidettävä huoliOikeanlaisen koulutustarjonnan ja

yksilöllisten koulutustarpeiden yh-

teensovittaminen on vaikeaa. Tarpei-

den määrittely työ- ja elinkeinotoi-

mistoissa onnistuu, kunhan virkailijat

ovat mahdollisimman hyvin perillä

sekä asiakkaittensa osaamisesta että

työmarkkinoiden tarpeista eli osaa-

misvaatimuksista. TE-toimistojen

resurssien määrästä ja laadusta on

pidettävä huolta. Työttömien on saa-

tava asiantuntevaa palvelua koulu-

tustasoon ja alueeseen katsomatta.

Työvoimapoliittinen aikuiskoulu-

tus eli työvoimakoulutus on lähinnä

työttömille työnhakijoille tarjottavaa

koulutusta, jonka hankinnasta vas-

taavat pääosin ELY-keskukset. Lisäk-

si TE-toimistot tekevät jonkin verran

työvoimakoulutuksen hankintapää-

töksiä. Koulutuksen kustannukset

katetaan pääosin työ- ja elinkeino-

ministeriön työllisyys-, koulutus- ja

erityistoimien momentilta.

Tim

o M

ikko

la

Akavalainen 5 | 2010 �1


Muuttajat

E meritusprofessori Chris-ter Jansén, 69, ohjaa tans-situnteja Turun ydinkes-

kustassa. Peileillä varustettu pieni harjoitussali sopii mainiosti yksi-lölliseen tanssinohjaukseen, jota Jansén tarjoaa yhdessä avopuoli-sonsa ja tanssipartnerinsa Marjut Kochin kanssa. Pariskunta ohjaa tunteja myös turkulaisessa tanssi-koulussa ja Paraisilla.

– Kutsumme omia tanssitun-tejamme leikillisesti vip-tanssi-tunneiksi. Korkeassa asemassa toimivat tulevat mieluiten yk-sityistunneille harjoittelemaan omassa rauhassa. Opetustyömme tavoitteena ei ole leipäpuu, vaan nollasummapeli, joka tukee omaa tanssiharrastustamme. Kouluttau-dumme jatkuvasti, ja oma valmen-tajamme on Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu huippuopettaja, Jansén kertoo.

Tanssi tuli Jansénin elämään kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Olin vastikään täyttänyt 60 vuotta, kun erään väitöstilaisuu-den karonkassa lupauduin tans-sitreenikumppaniksi. Heti ensim-mäisissä harjoituksissa oivalsin, että tämä on se juttu!

Turha byrokratia syö mielekkyyttäLääketieteen tohtori Jansén toi-mi ihotautien professorina Tu-run yliopistossa lähes 30 vuotta ja johti Tyksin ihotautiklinikkaa ylilääkärinä viimeiset kuusi vuot-ta. Eläkkeelle hän jäi 63-vuotiaa-

Tanssi toi professorille uudet kuviotIhotautiopin professori Christer Jansén kouluttau-tui kuusikymppisenä tanssinohjaajaksi ja ryhtyi anta-maan eläkkeellä tanssitunteja. – Työtä jaksaa tehdä, kun se on mielekästä ja palkitsevaa, Jansén sanoo.

na vuonna 2004. Hän hymähtää päässeensä pois alta viime tingassa ja arvioi sairaalamaailman muu-toksia kärkevästi. Läksiäisissään hän jakoi henkilöstölle runokir-jansa Työ Tapa Turma, jossa on muun muassa kirpeä ”hallintokir-jeenlukuohje”.

– Tekemisen meininki alkoi väistyä seurantaraporttien tieltä. Ydintehtävä – potilas ja hänen hoitamisensa – oli jäämässä syr-jään. Työn mielekkyys kärsii, jos pitää samalla laittaa rastia ruu-tuun, mitä tekee. Se on ylima-nagerointia, joka vaikuttaa jaksa-miseen kielteisesti. Yritin toimia puskurina sitä vastaan, sillä se oli minusta hyvän pomon tehtävä.

Jansén päivittelee myös tehos-tamistoimien toteutusta. Taka-vuosina olisi ollut ennenkuuluma-tonta, että osastonhoitaja joutuu viemään paperitöitä kotiin illoiksi ja viikonlopuiksi.

– Sairaanhoitajan ja lääkärin työssä suurinta stressiä aiheuttaa, jos ei ehdi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi ja koulutuksensa an-siosta kykenisi.

Pakkokeinot eivät toimiTyöurien pidentämiskeskustelua Jansén sanoo seuraavansa suurella mielenkiinnolla. Varsinkin työs-sä viihtymistä tarkastelevat tut-kimukset tulevat luettua tarkasti. Hän ei usko pakkokeinojen te-hoon vaan siihen, että työn mie-lekkyys ja palkitsevuus ratkaisee työssä jaksamisessa.

Jansénille itselleen on ollut tär-keää saada tehdä hyödyllistä työ-tä. Hän on tutkinut muun muas-sa ultraviolettisäteilyn vaikutuksia ihoon hyvässä ja pahassa.

– Ihotaudit ovat valtavan mie-lenkiintoisia. Siinä saa olla Sher-lock Holmes. Potilasta ei voi kos-kaan arvioida pelkistä papereista, sillä 95 prosenttia diagnooseista tehdään katsomalla. On myös psykologinen ulottuvuus. Mieliala vaikuttaa ihoon ja iho mielialaan. Ihminen voi henkisesti jaksaa vai-keaakin verenpainetautia, mut-ta kasvojen ihottuma harmittaa koko ajan, Jansén kuvailee.

Kutsumustyö vei mennessään– Syvennyin antaumuksella tut-kimus- ja virkatyöhöni. Aina oli pino lähes valmiita käsikirjoituk-sia työstettävänä. Lääketieteen kehitys on tavattoman mielen-kiintoista, ja siinä piti pysyä mu-kana. Oli kaikennäköistä rientoa – muun muassa päätoimitin alan lehteä. Myös opetustyö oli hyvin antoisaa.

– Jäljestäpäin tuntuu tosin aika hölmöltä, että ilman muuta menin töihin lauantaina ja toisi-naan sunnuntainakin. Aivot olivat myös lomalla töissä, valitettavasti. Muistan, kuinka istuin kauniilla ilmalla rantakalliolla ja mietin jo-tain tutkijakoulutustilaisuutta.

Kun Jansén alkoi käydä tans-situnneilla, töissä ihmeteltiin, minne hän katoaa jo kuuden ai-kaan.

– Tanssista löysin uuden innos-tuksen. Aloin harjoitella kolmesti viikossa. Vuoden päästä aloitin hulluuttani kilpatanssitunnit. Kolmen vuoden kuluttua menin Suomen Seuratanssiliiton tanssin-ohjaajakurssille, ja ryhdyin heti

��

ohjaamaan tanssitunteja. Koska olen tutkijatyyppi, hankin myös hyllymetrin tanssikirjallisuutta – vaikka lukemalla ei voikaan oppia tanssimista.

Mainiota aivojumppaaEläkkeellä on Jansénin mielestä hienointa, että töitä voi tehdä sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä. Hän jatkaa edelleen vuonna 1976 aloittamaansa yksityisvastaanot-toa ja osallistuu lääketutkimusten suunnitteluun ja valvontaan.

Hauskinta on tanssin opetus. Kilpatanssin parissa tavanneet Jansén ja Koch opettavat foksin, tangon ja valssin lisäksi yli kym-mentä muuta tanssia. Asiakkaina on ollut myös työyhteisöjä, jotka hakevat illan verran iloista mei-ninkiä ja uutta yhteishengen nos-tattajaa.

– Yksi syy ryhtyä opettamaan oli, että se on varmin tapa oppia itse juurta jaksaen. Hienointa on, kun tanssi alkaa oppilailta luis-taa ja he alkavat nauttia tanssista. Miehille alku on usein hankalam-pi. Ymmärrän hyvin miehiä, joi-den on tuskallista saada oikea ja vasen jalka löytymään. Tanssi on siitä mukavaa, että tuloksia tulee kuitenkin nopeasti, toisin kuin vaikkapa instrumenttien soitossa, Jansén pohtii.

Asiakaspalaute lämmittää– Monien asiakkaitteni on vaikea saada ajatustaukoa vaativasta työs-tään. Heille tanssitunti on takuu-varma pelastushetki työmyllystä ja stressistä, sillä tanssiin on pak-ko keskittyä. Tanssi kuuluu niiden lajien kärkeen, jotka pitävät hen-

Korkea koulutus yksi työuraa pidentävä tekijä

Vuonna 2010 akavalaiset suunnit-

televat eläkeiäkseen 63:a ikävuot-

ta.

Eläketurvakeskus on todennut

45–64 -vuotiaiden palkansaajien

työoloja ja eläkeaikomuksia koske-

vassa selvityksessään, että kaikki

palkansaajat ovat siirtäneet eläk-

keellejäämissuunnitelmiaan myö-

häisemmiksi. Vuonna 2003 joka

toinen palkansaaja kaavaili eläk-

keelle jäämistä ennen 63 vuoden

ikää. Vuonna 2008 varhaiseläkkeel-

le aikovia oli enää joka kolmas.

Aiottu eläkeikä on noussut kai-

kissa palkansaajaryhmissä. Kes-

kimääräistä enemmän nousua on

tapahtunut esimerkiksi valtion pal-

kansaajien, alempien toimihenki-

löiden ja tutkijakoulutuksen saa-

neiden keskuudessa.

Eläkkeelle jäämisen lykkäämi-

nen ei houkuta palkansaajia vain

paremman eläke-edun takia. Oma

terveys ja elämäntilanne sekä työn

mielekkyys vaikuttavat päätök-

seen enemmän.

Eläkeaikomuksiin vaikuttaviin

henkilökohtaisiin tekijöihin kuu-

luu terveydentilan lisäksi muun

muassa koulutustaso. Korkea-

koulututkinnon suorittaneilla on

halukkuutta työssä jatkamiseen

enemmän kuin alemman asteen

tutkinnon suorittaneilla. Työnte-

kijäasemassa olevilla ja alimman

koulutustason palkansaajilla puo-

lestaan on keskimääräistä vähem-

män kiinnostusta jatkaa työssä pi-

dempään.

Maria Salminen

kisesti vireinä. Tanssitunnilla aivot tekevät koko ajan työtä.

Tavoitteet eivät tanssimaail-massa lopu, sillä tansseja on lu-kemattomia. Jansénin ja Kochin uusimmat löydöt ovat argentiina-lainen tango ja salsa.

– Argentiinalainen tango on kuin kellosepän työtä, ihan pie-nistä ohjausliikkeistä kiinni. Salsa on jatkuvaa hauskanpitoa, jossa molemmat ovat tanssittajia.

Ulla Willberg

Pasi

Lei

no

Akavalainen 5 | 2010 �3


K unta-alan virka- ja työ-ehtosopimuksiin 2010–2011 sisältyvä paikal-

linen 0,7 prosentin järjestelyerä tuli käytettäväksi syyskuun alussa. Se kohdistettiin tuloksellisuuden parantamiseen, eli se maksetaan kunnissa tuloksellisuushankkei-den piirissä olevalle henkilöstöl-le.

Järjestelyerä oikeaan kohteeseenJulkisalan koulutettujen neu-vottelujärjestö JUKOn neuvot-telupäällikkö Simo Kekki pitää tuloksellisuuskriteeriä hyvänä pe-rusteena järjestelyerän jakamisel-le. Tuloksellisuuden edistäminen kannustaa keskittymään työn keskeiseen sisältöön ja toisarvois-ten tehtävien vähentämiseen. Monet tuloksellisuushankkeet

Kunta-alalla kiireitä tuloksellisuuserän kohdentamisessaKunta-alan sopimuksen tuoma paikallinen, tuloksellisuuden edistämiseen

suunnattu järjestelyerä tuli jaettavaksi syyskuun alussa. Tiukka aikataulu on

joissakin kunnissa aiheuttanut vaikeuksia. Valmiita ollaan esimerkiksi Kuopiossa,

missä koko henkilöstö on tuloksellisuushankkeen piirissä toteuttamassa mittavaa

palvelualueuudistusta.

liittyvät esimerkiksi työhyvin-vointiin, henkilöstön koulutuk-seen ja esimiestyön kehittämi-seen – siten ne kenties osaltaan pidentävät työuriakin.

Tuloksellisuus-käsitteen oikea merkitys on Kekin mukaan val-jennut kunnissa työntekijöille hy-vin. Hän kertoo, että vielä viime kevään pääluottamusmiespäivillä mielipiteet olivat vahvasti tulok-sellisuuserää vastaan. Epäiltiin, että sillä tavoitellaan vain työn-tekijöiden hiostamista entistä kii-vaampaan työtahtiin.

– Asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi, ja kuntien henkilöstö on nyt nähdäkseni var-sin sitoutunutta tuloksellisuuden edistämiseen. Työnantajapuolelta taas on joissakin kunnissa suoras-taan lyöty jarrut päälle. Tämä on ristiriitaista, koska Kunnallinen

Kuntasektorilla työskenteli vuonna 2009 yhteensä 507 000 palkan-saajaa. Heistä akavalaisia oli 24 prosenttia.

Muut 76 %

Akavalaiset 24 %

24%

76 %

Akavalaiset palkansaajat kuntasektorilla toimialoittain

Akavan hallitusohjelmatavoitteet:

Kuntiin vahva ohjaus – palveluiden pelastusnKuntien määrä vähennetään puoleen.

n Kuntien ohjauksessa siirrytään valtakunnallisesti määriteltyyn laatuohjaukseen.

n Siirrytään palveluhankinnoissa palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn.

n Valtion tuottavuusohjelma keskeytetään.

työmarkkinalaitos on tehnyt sel-väksi tahtonsa sisällyttää tuloksel-lisuuseriä ja -hankkeita tuleviin-kin sopimuksiin.

Hankkeiden pystytyksessä realismi tarpeenKun Kunnallinen työmarkkinalai-tos ja pääsopijajärjestöt antoivat yhteiset ohjeensa tuloksellisuus-hankkeista viime maaliskuussa, aikatauluongelmia osattiin ennus-taa. Kunnissa olisi pitänyt saada hankkeet sovituiksi jo ennen ke-sälomakautta ja tuloksellisuuserän kohdentamisneuvottelut tehdyik-si ennen erän tulemista jaettavaksi syyskuussa.

– Kaikissa kunnissa ei valitet-tavasti ole edetty sovitussa aika-taulussa, joka on kyllä ollutkin liian tiukka. Pääsyy myöhästy-misille on, että työnantajat ovat ryhtyneet valmistelemaan kovin monimutkaisia ja vaikeaselkoisia hankkeita, Kekki arvioi.

Kuntaliitoksessa tuloksellisuushanketta kerrakseenSimo Kekki muistuttaa, että ke-vään yhteisissä ohjeissa kuntia nimenomaan varoitettiin ryhty-mästä liian kunnianhimoisten projektien pystyttämiseen väen-väkisin. Kunnissa ja kuntayhty-missä on jo ennalta meneillään monia projekteja, jotka täyttävät tuloksellisuushankkeiden tunnus-merkit.

– Esimerkiksi kuntaliitokset ovat vaativia ponnistuksia, jotka tähtäävät toiminnan tehostami-seen. Mielestäni kaikissa kuntalii-toskunnissa olisi aivan hyvin riit-tänyt tuloksellisuushankkeeksi se, että saadaan homma hoidettua.

Tänä syksynä JUKOssa on kuulosteltu kentän kokemuksia siitä, ovatko tuloksellisuushank-keet parantaneet toimintaa kun-nissa jollain tavalla, ja onko hen-kilöstöä kohdeltu tasapuolisesti erän kohdentamisessa. Simo Kek-ki kertoo yleisen tilannearvion olevan toistaiseksi mahdotonta, sillä tilanne kuntien välillä vaihte-lee huomattavasti.

Kuopio järjestää koko palvelutoimintansa uusiksiKuopiossa löydettiin nopeasti yhteinen näkemys, että tuloksel-lisuushankkeeksi otetaan jo me-neillään oleva iso palvelualueuu-distus. Uudistuksen taustalla ovat kiristyvät tuottavuusvaatimukset ja huoli työvoiman riittävyydes-tä. Sen päämääränä on työn, toi-mintatapojen ja henkilöstön osaa-misen kehittäminen vastaamaan palvelujen käyttäjien muuttuvia tarpeita.

JUKOn pääluottamusmies Riitta Silvonen-Tolvanen toteaa, että palvelualueuudistus on sel-keä, kaupungin koko henkilös-töä koskeva hanke. Työnantajan kanssa saavutettiin hyvä neuvot-teluhenki, ja se asettui työnteki-jäpuolen kannalle siinä, että jär-jestelyerä tuli kohdennettavaksi kaikille työntekijöille tehtäväkoh-taisiin palkkoihin.

– Palvelualueuudistus ei juuri muuta tehtäviä työntekijätasolla – enemmän se näkyy siinä, että esi-mies ja toimiala vaihtuvat monel-la. Keskiportaassa tapahtuu isoja muutoksia, mikä on työllistänyt minua pääluottamusmiehenä eni-ten, Silvonen-Tolvanen kuvaa.

Hänen mukaansa aluksi työn-antajan kanssa oli vääntöä irtisa-nomissuunnitelmista, mutta yh-teisymmärrys saavutettiin siitä, ettei palvelualueuudistus anna niihin aihetta. Työt eivät vähene uudelleenjärjestelyn takia.

– Palvelualueuudistusta voi luonnehtia laatikkoleikiksi, mutta sillä on kauaskantoiset tulokset. Näkisin, että meillä Kuopiossa tehdään laadukasta työtä isolla sy-dämellä. Päämäärämme on tuoda palvelut kuntalaisten tavoitettavil-le entistä paremmin, ja se on py-synyt kirkkaana mielessä, sanoo Silvonen-Tolvanen.

Maria Salminen

JUKOn pääluottamusmies Riitta Silvonen-Tolvasen mukaan Kuopios-sa päästiin tuloksellisuushankkeen valinnassa ripeästi yhteisymmärryk-seen.

JUKOn neuvottelupäällikkö Simo Kekki katsoo, että tuloksellisuuden edistäminen keskittää huomion oikeaan asiaan: työn keskeisen sisällön pohtimiseen.

Tarj

a A

rkio

�5Akavalainen 5 | 2010


Kunnat hoitavat julkisia sosiaa-lija terveyspalveluja, varhais-kasvatus- ja opetustointa sekä kulttuuriin, infrastruktuuriin ja elinkeinojen tukemiseen liitty-viä palveluja. Tehtävät ja velvoit-teet ovat pitkälti lainsäädännössä määriteltyjä. Palvelujen rahoitus perustuu valtaosin kuntien kerää-miin verotuloihin. Valtionosuus-järjestelmä tasaa rahoitusmahdol-lisuuksien eroja kuntien välillä.

Kunnat ovat merkittäviä kor-keasti koulutettujen työllistä-jiä – noin joka kolmas akavalainen työsken-telee kuntasekto-rilla. Opetus- ja varhaiskasvatus, terveys- ja so-siaalipalvelut, erilaiset hal-linto- ja asian-tuntijatehtävät työllistivät vuon-na 2009 yhteensä reilut 120 000 akava-laista kuntasektorilla.

Laadussa ja työnantajaimagossa parantamisen varaaSekä kyllä- että ei-kannalla ol-leiden vastaajien kommenteissa nousi esiin suuri huoli palvelujen laadusta, tuottavuudesta ja kus-tannuksista. Erään vastaajan mie-lestä kuntakenttä on jakautunut

Onko kuntien vastuulla liikaa tehtäviä?

Asian laita

menestyviin ja taantuviin kuntiin, mutta kansalaisten ei pidä joutua valitsemaan asuinpaikkaansa kun-nan resurssien ja palvelutason mukaan. Eriarvoistumisen vähen-tämiseksi esitettiin muun muassa kansallisia standardeja ja tervey-denhoidon siirtämistä valtion vas-tuulle.

Rahkeet eivät riitä palveluihin Monet vastaajista perustelivat kyl-lä-kantaansa sillä, että rahoituk-

seen nähden kunnilla on liikaa tehtäviä. Kuntien todet-

tiin myös haalineen itselleen lisää teh-

täviä. Peruspalve-lujen käsitteelle kaivattiin tark-kaa määritte-lyä. Eräs vastaa-ja kummeksuu

koko kysymyk-senasettelua, sil-

lä hänen mielestään käsite kuntapalvelut on

perusteeton: ”kunnissa ku-kaan ei palvele eikä ole osaamis-ta palvelujen tuottajana tai anta-jana”.

Usean vastaajan mielestä val-tion rahoituksen tulisi kompensoi-da kunnille uusien velvoitteiden tuomat kustannukset. Esimer-kiksi perusopetuslain muutos on raskas velvoite kunnille, mutta si-nänsä hyvä muutos, toteaa Kirsti

Suoranta kommentissaan. Koska kunta on lähempänä kansalaisia kuin valtio, kuntalaisten tarvitse-mat palvelut kuuluvat luontevasti kuntien vastuulle, katsoo Johan-nes Moisio. Kuntasektorin veto-voimaisuus työnantajana kaipaa kohennusta, jos jatkossa halutaan osaavia työntekijöitä ja laadukkai-ta palveluja.

Hyvä paha ulkoistaminen Palvelujen ulkoistaminen jakoi mielipiteitä ja kirvoitti komment-teja molemmista vastaajaryhmäs-tä. Kuntapäättäjien osaaminen ulkoistamis- ja hankintamenet-telyissä kaipaa kehittämistä. Eräs vastaaja vierasti nimenomaan pe-ruspalvelujen ulkoistamista, toi-nen kaipasi sitä teknisiin palve-luihin sekä joihinkin kaavoitus- ja ympäristöpalveluihin, kolman-nen mielestä se merkitsee kurjaa laatua.

Kuntademokratia käy kalliiksiKunnallinen itsehallinto on erään vastaajan mielestä johtanut nä-ennäiseen demokratiaan, jossa muun muassa lautakunnat pureu-tuvat liiaksi operatiivisiin asioi-hin. Poliitikoilla on liikaa valtaa, mutta ei välttämättä riittävää asi-antuntemusta asioissa, joiden ra-hoituksesta he päättävät, todettiin kommenteissa.

Akavalainen-lehti kysyi akavalaisilta aluetoiminta-aktiiveilta, katsovatko he, että kuntien vastuulla on liian paljon tehtäviä. Yhteensä 56 henkilöä vastasi kyselyyn.

Kuntasektorin laaja tehtävien määrä ja kutistuva rahoitus on pannut kunta-alan toimijat, päätöksentekijät ja kansalaisetkin pohtimaan, ovatko kunnat mahdottoman yhtälön edessä. Kaksi kolmasosaa Akavalainen-lehden kyselyyn vastanneista piti kuntien tehtäväkenttää liian laajana.

Ei34% Kyllä

66%


V oittaja valittiin kesätyön-tekijöiden ja -työnantaji-en jättämien ehdotusten

joukosta. Raati, jonka puheen-johtajana toimi työministeri Anni Sinnemäki, painotti ratkaisuis-saan opiskelijoille tarjottavan ke-sätyön suunnitelmallisuutta ja laa-dukkuutta.

Lisäksi kilpailussa myönnettiin kaksi kunniamainintaa. Vaisala Oyj ja Neste Jacobs Oy palkittiin rohkeudesta pitää yllä laadukkaita kesätyöohjelmia myös vaikeampi-na aikoina. Nämä yritykset anta-vat hyvää esimerkkiä siinä, kuinka opiskelijat nähdään tuottavuutta li-säävänä työvoimana sekä nykyhet-ken että tulevaisuuden kannalta.

– Kilpailun taso oli tänä vuon-na kiitettävän korkea. Vaikka epävarma taloustilanne edelleen varjostaa työmarkkinoita, työnan-tajat panostavat opiskelijoille tar-jottaviin kesätyöpaikkoihin, arvioi AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi.

Valmis perehdytysohjelma kaikille tulokkailleAsianajotoimisto Castrén & Snellman sai raadilta kiitosta muun muassa monipuolisesta ja huolellisesta kesätyöntekijöiden perehdytyksestä. Hyvät työsken-telyolosuhteet ja kokeneempien työntekijöiden tuki innostivat ja sitouttivat kesätyöntekijöitä.

Castrén & Snellmanin henki-löstöpäällikkö Outi Ruohola to-teaa, että asianajotoimiston kaik-ki uudet työntekijät käyvät läpi ensimmäisellä työviikollaan pe-rehdytysohjelman, johon sisältyy työtehtävien mukaan räätälöityjä tapaamisia ja koulutuksia toimis-ton asiantuntijoiden kanssa. Li-säksi jokainen uusi työntekijä saa oman tutorin avukseen käytännön

asioihin ja työtehtäviin perehdyt-täjäksi.

Graduohjelmassa vuosittain 4–6 osallistujaaPalkintoperusteluissa voittaja sai suitsutusta myös yksilölähtöises-tä ja joustavasta graduohjelmas-taan, johon kesätyöntekijöillä on mahdollisuus hakea. Meriniemen mukaan voittaja erottui edukseen siinä, että Castrén & Snellmanin työympäristössä otetaan huomi-oon kesätyön sisällöllinen yhteys opintoihin.

Ruohola kertoo, että graduoh-jelmassaan asianajotoimisto tarjo-aa osalle vanhempana harjoitteli-jana toimivista oikeustieteilijöistä mahdollisuutta jatkaa harjoittelu-jaksonsa jälkeen gradun kirjoitta-mista toimiston tiloissa.

– Heille tarjotaan työhuone, mahdollisuus käyttää laajaa oi-keudellista kirjastoamme sekä gradun oikeudenalaan perehty-nyt kokenut mentori, joka tyy-pillisesti on vanhempi avustava lakimies tai osakas. Graduohjel-mamme kestää pari kuukautta, ja ohjelmaan osallistuville maksam-me kertakorvauksen. Otamme graduohjelmaan 2–3 opiskelijaa

lukukaudessa.Toistaiseksi kaikki graduohjelmaan osallistuneet ovat sitä ennen olleet meillä harjoitte-lijoina.

Jo ehdokkuus ilahduttiCastrén & Snellmanilla viime ke-sänä työskennellyt harjoittelija oli maininnut aikeestaan ilmoit-taa työnantajansa mukaan kilpai-luun, mitä pidettiin ilahduttavana palautteena jo sinänsä. Voitto tuli täytenä yllätyksenä, sillä asianajoala ei Ruoholan mukaan ole aiemmin saanut tämäntyyppistä tunnustus-ta. Castrén & Snellman katsoo ole-vansa pieni organisaatio verrattuna moniin suuryrityksiin mittavine harjoittelijaohjelmineen.

– Olemme sitoutuneet työs-kentelemään jatkuvasti sen eteen, että jokainen ”cassulainen” voi pitää työyhteisöämme parhaana mahdollisena työpaikkana kaikissa elämäntilanteissa. Jokaisella työn-tekijällä on oma erittäin tärkeä ja vastuullinen paikkansa asiantun-tijapalvelumme rakentamisessa. Tämän vuoksi kohtelemme har-joittelijoita ja muita työntekijöi-tämme aivan yhdenvertaisina, Ruohola kuvaa.

Maria Salminen

Asianajotoimistosta paras kesätyönantaja 2010Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati on palkinnut Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin Suomen parhaana kesätyönantajana vuonna 2010.

– Olemme iloisia, että myös nuoret lupaukset ovat sisäistäneet “Cassun” hen-gen ja kokevat toimistomme hyvänä ja haas-teita tarjoavana työpaikkana, sanoo Castrén & Snellmanin hen-kilöstöpäällikkö Outi Ruohola.

Cas

trén

& S

nel

lman

�7


A luetoimikunta vaihtoi ajatuksia messuvieraiden kanssa muun muassa kor-

keasti koulutettujen työttömyy-destä ja jatko-opiskelusta.

Tiina Perho, europarlamen-taarikko Ville Itälän kotimaan avustaja, kannattaa vakaasti kor-keakoulutuksen hankkimista. – On tosin tarkistettava koulu-tuspaikkamääriä sekä työpaikko-jen ja koulutuksen kohtaavuutta. Mielestäni myös aikuisväestön jatkokoulutusmahdollisuuksista on pidettävä huoli.

– Jatko-opiskelu on tärkeää itsensä kehittämistä. Sen täytyy näkyä myös työllistymisessä, ko-rosti kasvatuksen teologi Heikki Arikka.

Heikki Höltän (B.Sc., B.E.) mielestä jatko-opinnoissakin nä-kyy ylikoulutusongelma. Usein muun muassa luonnontieteellisen alan opiskelijat päätyvät tekemään

Varsinais-Suomen aluetoimikunta kuulosteli työelämämietteitä

Korkeasti koulutettujen työllisyystilanteesta, aikuis-koulutuksesta ja työurien pidentämisestä keskustel-tiin vilkkaasti Akavan Varsi-nais-Suomen aluetoimikun-nan osastolla Turun Osaava Nainen -messuilla lokakuus-sa 2010.

väitöstä, koska töitä ei löydy. – Väitöstyönkin tekijöillä yleinen stressinaihe on epävarmuus pro-jektin rahoituksesta ja jatkumises-ta, Hölttä muistutti.

Myös Turun ammattikorkea-koulun opiskelijakunta TUO:n pääsihteeri Kimmo Hollmén us-koi, että jatko-opiskelu avaa uusia ovia ja on jokaiselle varteenotet-tava vaihtoehto jossain vaiheessa työuraa.

Koulutustarjonta ja työ-voiman tarve eivät kohtaaPääministerin erityisavustaja An-nika Saarikko arvioi, että koulu-tuksen sisällön ja aloituspaikko-jen on oltava työelämälähtöisiä. – Korkeakoulujen ja yritysmaa-ilman on tiivistettävä suhteitaan niin, että koulutus vastaa jatkos-sa entistä paremmin työelämän todellisia tarpeita myös kyseisen seudun tai alueen eritystarpeet huomioiden, Saarikko tähdensi.

Hölttä totesi, että koska kou-lutustarjonta ja työvoiman tar-ve eivät kohtaa, aloituspaikkojen määrään tarvitaan muutoksia. – On nuoria kohtaan epäreilua houkutella heitä mediaseksikkäil-le aloille, joilla työllistyminen on vaikeaa.

Diakoni Raija Eevan mieles-tä koulutuksen uudistukset ovat luoneet väliinputoajia, joille jat-kokoulutusmahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä. Heidän tulisi

saada muodollinen pätevyyten-sä ajan tasalle ja päästä sen avulla kilpailemaan uusista työpaikoista. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden koulutuksen muuttuminen ylem-mäksi korkeakoulututkinnoksi on ajanut monet vanhan tutkintojär-jestelmän suorittaneet jatko-opin-tojen pariin.

Työuria pidennettävä työolosuhteita kehittämällä Kyselytutkimuksissa on osoit-tautunut, että mielekkään työn tekeminen, hyvät vaikutusmah-dollisuudet työaikajärjestelyihin, lomapäivien lisääminen ja johta-mistapojen parantaminen lisäi-sivät eniten halukkuutta jatkaa työssä pidempään.

Akavan messuosastolla oltiin asiasta pitkälti samaa mieltä.

– Keskustelu työurien piden-tämisestä on työttömille absurdi ja työssä oleville pelkoa aiheutta-va aihe, Arikka sanoi. Hänen mu-kaansa kyse ei ole vain teknisestä työuran pidennyksestä. Tarvitaan myös työelämän laadullista kehit-tämistä ja joustavuutta, jotta ih-miset jaksavat töissä pidempään.

Eeva kiinnittäisi huomiota keski-ikäisten jaksamiseen. – Kes-ki-ikäisten uupumus saattaa joh-taa ennenaikaiseen poistumiseen työelämästä. Tehokas työterveys-huolto on avainasemassa: sen pi-tää puuttua ajoissa uupumukseen ja selvittää sen syitä.

Akavalaiset osallistuivat Turun Messukeskuk-sessa pidetyille Osaava Nainen -messuille jo 16. kertaa. Tänä vuonna osasto jaettiin aikuisten koulutusneuvontaa ja uraohjausta kehittävän OpinOvi -hankkeen kanssa.

Akavan Varsinais-Suomen osaston päivystys onnistui talkoovoimin, ja tavoite saavutettiin: uusia verkostoja syntyi paikallisella tasolla liit-tojen aluetoimijoiden ja aluetoimikunnan kes-ken.

Kaikkiaan messuilla vieraili yli kymmenen tu-hatta kävijää, ja näytteilleasettajia oli yli 350.

�9Akavalainen 5 | 2010

Musiikkipaussi virkistää työn lomassa

Aivotyöläisen selviytymisvinkki �

Sam

uli

Siir

ala

Kun rotille soittaa Mozartia, ne oppivat uimaan nopeammin sok-keloiden läpi. Tuloksista innostu-neina yhdysvaltalaistutkijat soit-tivat Mozartia myös ihmisille. Koehenkilöiden älykkyysosamää-rä parani, ja pian viihdeyritykset paketoivat klassista musiikkia Music-makes-you-smart -levyik-si. Eli jousikvintetto soimaan asiantuntijoiden avokonttorissa, ja työtulosta syntyy nopeammin?

– Tutkimuksissa oli kyse ly-hytkestoisesta ja kapea-alaises-ta älykkyydestä. Efekti kantoi kymmenisen minuuttia, ja vain tilan hahmottamiseen liittyvät älykkyystestipistemäärät parani-vat. Saman vaikutuksen saa mil-lä mieluisalla musiikilla tahansa, dosentti Mari Tervaniemi Helsin-gin yliopiston psykologian laitok-selta sanoo.

Aivotutkimus ei ole tarkas-tellut musiikin vaikutusta työte-hoon. Musiikin kuuntelun on kui-tenkin todettu voivan parantaa mielialaa mutta toisaalta heiken-tävän onnistumista tietyissä teh-tävissä.

Laulettu musiikki voi haitata työntekoa toisellakin tavalla. Ai-vot prosessoivat sanojen mer-kityksiä tiedostamattomasti sil-loinkin, kun tieto ei ole tärkeää tehtävästä suoriutumiseksi.

– Jos prosessi rullaa koko ajan, se vie resursseja siltä, mitä on tekemässä. Itse en pys-ty kuuntelemaan musiikkia töi-tä tehdessäni. Keskityn siihen liikaa. Jos pitää tehdä sata alle-kirjoitusta peräjälkeen, laitan ra-dion soimaan – en omia levyjäni, kertoo Tervaniemi.

Työtä tehdessä musiikin kuuntelua on syytä välttää, mut-ta tauolla kannattaa soittaa mie-limusiikkia. Se erottaa paussit työnteosta, ja musiikki virkistää samalla aivoja.

Epämusikaalisella ei älyäkään?Musikaalisuuden ja älykkyyden ajatellaan monesti olevan yhtey-dessä, mutta luotettavaa tutki-mustietoa siitä ei ole.

– Ja miten edes määrittelet järkevästi musikaalisuuden ja

älykkyyden, Ter-vaniemi kysyy.

A m m a t t i -muusikoilla ai-v o p u o l i s k o t yhdistävä ai-vo k ur k ia in e n on selvästi suu-rempi kuin muilla, mutta kasvattaako musiikin harrastus ai-vokurkiaista, vai johdattaako suuri aivokurkiainen muusikon ammattiin? Jos pianon soittoa harrastava lapsi pärjää hyvin koulussa, todistaako tämä mu-siikkiharrastuksen kehittävän ai-voja, vai kannustavatko pianon ostaneet vanhemmat lastaan myös tunnolliseen koulutyöhön?

Siitä Tervaniemi on vakuuttu-nut, että musiikin harrastaminen kehittää keskittymiskykyä.

– Tosin lieneekö vaikutus sen suurempi kuin millä tahansa muullakin harrastuksella? Tie-tääkseni vertailua vaikkapa jou-siampujien ja viulistien välillä ei ole tehty.

Antti Kivimäki

Hollmén piti tärkeänä, että työmarkkinoille saadaan osaavaa työvoimaa, joka jaksaa ja viihtyy työssään. – On suurta resurssien haaskausta, jos opiskelu jää kes-ken tai työelämään siirtymisestä ei tule mitään. Usein tähän on syynä mielenterveysongelma. Ennalta-ehkäisevään toimintaan ja mielen-terveyspalveluihin tarvitaan riittä-vät resurssit.

Sekä Perho että Saarikko kai-pasivat työelämään muutoksia, jonka ansiosta ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssä pidempään sekä voivat sovittaa työn ja muun elä-män tasapainoisesti yhteen.

– Moni sanoo, että varmuus työpaikan säilymisestä parantaisi työssä jaksamista. Olen pätkätyö-läisenä samaa mieltä, Hölttä totesi.

Ammattiyhdistystoiminta mukana elämän eri käänteissäAluetoimikunta kysyi alueellisil-ta vaikuttajilta myös heidän nä-kemyksiään ammattiyhdistysliik-keestä.

Höltän mielestä ammattiliitoil-la on iso rooli työntekijöiden oike-

uksien puolustamisessa. Nuorten ja pätkätyöläisten ääntä pitäisi saada enemmän kuuluviin.

Hollmén kertoi huoman-neensa työelämään tultuaan, että akavalaisuus kannattaa. – Ja kan-nustan kaikkia liittymään liittoon – siihen, mikä itselle tuntuu par-haiten sopivan.

– Akavalla on merkittävä roo-li suomalaisessa työmarkkinaken-tässä. Se on hoitanut tehtäväänsä ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti, hyvin yhteistyökykyisesti, kuvasi Saarikko.

Akava Varsinais-Suomi Pirkko Kuhmonen Erja-Maija Roine

Tiina Perho, Gunilla Plutén, Airi Ka-panen ja Eero Kuparinen tapasivat Akavan Varsinais-Suomen aluetoi-mikunnan osastolla Turun Osaava Nainen -messuilla.

Akava Camp -korkeakoulukiertue on iloisen menon ohella rakentanut syksyn ajan opiskelijalle parempaa työelämää tarjoamalla tietoa työelämästä ja järjestäytymisestä.

Aada ja Aapo Akavalainen

Tänä syksynä Akavan opiskelijatoiminnan kuvituksesta tutut hahmot sai-

vat omat profiilinsa Facebookiin. Aada ja Aapo Akavalainen seikkailivat

verkkomaailmassa koko syksyn kiertueen ajan, ja Akava Campin Face-

book-ryhmän tapaan hekin jatkavat elämäänsä verkossa.

Aada ja Aapo ovat kaksosia, toisilleen hyvin läheisiä mutta kinastele-

vat kuitenkin leikilliseen sävyyn sosiaalisessa mediassa. He ovat onnis-

tuneet verkostoitumaan Facebookissa hyvin, ja molemmilla on jo tois-

tasataa ystävää. Aada, joka on ystävämäärästään päätellen suositumpi,

pyrkii jakamaan tietoa. Sen sijaan Aapolla on usein mielessään hieman

kevyemmät asiat.

www.akavacamp.fi

Akava Camp 2010 päättyi tien päällä mutta jatkaa sosiaalisessa mediassa

A kava Camp on vakiin-nuttanut paikkansa kor-keakouluopiskelijoiden

työelämätiedon lähteenä. Syksyn mittaan monet opiskelijat kertoi-vat olevansa tyytyväisiä tavates-saan taas akavalaista kiertueväkeä korkeakoulussaan.

Kiertueella eräs toistuvimmis-ta kysymyksistä oli, voiko jo opis-kelijana liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Kysyjät saivat neuvon liittyä, sillä työttömyyskassan jä-senyys kannattaa heti ensimmäi-sen opiskeluaikaisen työsuhteen alusta.

Kiertueella olivat mukana Akava jäsenliittoineen sekä yh-teistyökumppanit If vahinkova-kuutusyhtiö ja Työeläkevakuutta-jat TELA ry. If:n bändipeli keräsi innokkaita soittajia, ja syksyn ai-kana nähtiin todella hyviä peli-suorituksia. Myös TELAn matka-laastareilla oli kosolti kysyntää.

Akava Camp näkyi syksyn ai-kana myös sosiaalisessa medias-sa. Kiertueen päätyttyäkin sosi-aalisessa mediassa jatkuu Kehtaa kysyä -teema, jossa opiskelijoita

kannustetaan kysymään työelä-mäaiheisia kysymyksiä. Aktiivinen Facebook-ryhmä palvelee opiske-lijoita edelleen muun muassa työ-elämätiedon lähteenä.

Kiertueen iltaohjelma järjes-tettiin yhdessä Työeläkevaikuut-tajat TELAn kanssa. Kreisi-illoiksi nimetyt tilaisuudet toivat yhteen paikallisia opiskelijavaikuttajia keskustelemaan työurien pidentä-misestä ja suomalaisesta eläkejär-jestelmästä.

Kiertueella myös kilpailtiin siitä, missä kaupungissa on Suo-men Campein meininki eli eni-ten osallistujia Akava Campin Fa-cebook-tapahtumassa. Voittoon kiri viimeinen kiertuepaikkakun-ta Tampere, joka ohitti kilpailua koko syksyn johtaneen Vaasan. Palkinnoksi Tampereen opiskeli-jatoimijoille luovutetaan rahalli-nen avustus.

Tapaamisiin kevätkiertueella 2011!

Elina Havuopiskelijatoiminnan kenttäasiamies



Opiskelijaluotsien pesti päättymässä

Opiskelijatoiminnalla tärkeä rooli jäsenjärjestöissä

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA kartoitti käytäntöjä, joilla Akavan jäsenjärjestöt huomioivat ja kuulevat opiskelijoita toiminnassaan. Tapoja ottaa opiskelijat osaksi järjestön toimintaa löytyi lähes yhtä monta kuin vastauksiakin.

V astauksia kartoituskyse-lyyn saatiin lähes kaikilta liitoilta. Niiden pohjalta

AOVAn työjaosto nosti esiin neljä seikkaa, jotka jokaisen liiton tulisi huomioida toimintaansa suunni-tellessaan.

Opiskelijajäsen hallitukseenJotta opiskelijat huomioidaan ko-konaisvaltaisesti ja pysyvin tulok-sin kaikessa järjestön toiminnassa, opiskelijoita on kuultava myös sen korkeimmassa päättävässä elimes-sä.

Olemassa olevista opiskelija-liitoista ja -rakenteista pidettävä kiinni Akavalaisten liittojen saavutta-mat yli 100 000 opiskelijajäsen-tä eivät ole sattumaa, eikä jär-jestäytyminen ole opiskelijoille itsestäänselvyys. Olemassa oleva opiskelijatoiminta on osoittanut toimivuutensa opiskelijoiden ta-voittamisessa ja aktivoimisessa.

Opiskelijatoimintansa resursseja leikkaamalla järjestö vain naker-taa omaa tulevaisuuttaan.

Täysipäiväinen työntekijä opiskelijasektorille tarvitaan viimeistään, kun opiskelijajäseniä on tuhatToimiva jäsenhankinta vaatii riittä-vät panokset. Ammattijärjestöken-tän tulisi toimia esimerkkinä työn-tekijöiden jaksamisen tukemisessa, mikä ei nykyisellään toteudu aina-kaan opiskelijasektorilla.

Tavoitteeksi pysyvät työsuhteetTyö opiskelijatoiminnassa on pää-sääntöisesti kiertämistä kentällä. Jotta opiskelijatoiminnassa työs-kentelevien olisi mahdollista teh-dä pitempiaikaista uraa tehtävis-sään, toimenkuvaa tulisi kehittää vähemmän kuluttavaksi.

Tuomas Meriniemi puheenjohtaja

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Tuomas Meriniemi päättää kak-sivuotisen puheenjohtajakautensa AOVAssa vuoden vaihteessa ja to-teaa olevansa hieman haikealla mie-lellä. Opiskelijavaltuuskunnan joh-taminen on tarjonnut vauhdikkaan näköalapaikan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen koulutuspolitiikassa ja opiskelijamaailmassa.

– Pitkään kehitelty AOVAn orga-nisaation uudistus toteutuu vuoden 2011 alussa. Koko puheenjohtajis-tosta tulee nyt luottamustoiminen, entistä vahvempi tiimi, joka pystyy paremmin jakamaan vastuuta ja eri-koistehtäviä. AOVAn on hyvä jatkaa toimintaa tältä uudelta pohjalta.

Meriniemen uuden vuoden suun-nitelmina ovat opintojen loppuun-saattaminen Tampereen teknillises-sä yliopistossa ja ehdokkuus kevään eduskuntavaaleissa. Nuoren isän ajanvietteen kotioloissa puolestaan takaa vajaan vuoden ikäinen poika.

Akavan opiskelija-asiamies Ma-ria Ranta lopettaa tehtävässään vuo-den 2011 alussa ja palaa katselemaan korkeakouluelämää opiskelijan nä-kövinkkelistä. Hallinto- ja musiikki-tieteiden opinnot jatkuvat gradutyön merkeissä.

– Opiskelija-asiamiehenä aloitta-essani en osannut arvata, millaisella sykkeellä tämä homma pyörii. On ollut huima ja kasvattava kokemus olla tehtävässä, jossa on tavallaan toi-mittava kaikkien alojen asiantunti-jana. Nyt odotan mielenkiinnolla ja jännitykselläkin, millaista on päästä taas syventymään omiin opiskeluai-heisiini, Ranta kuvailee lähtötunnel-miaan.

Hän ennakoi, että jatkossa Aka-van opiskelija-asiamiehen tehtävä saa uudenlaisia piirteitä AOVAn or-ganisaation uudistuessa. Kun entistä useammat opiskelija-aktiivit tulevat tiiviimmin mukaan sen toimintaan, tukea tarvitaan runsaasti myös opis-kelija-asiamieheltä.


Y liopisto-opiskelijavastaa-jista 60 prosentilla har-joittelu kuului pakollise-

na osana tutkintoon. Heistä 22 prosenttia ilmoitti, että harjoitte-lun suorittamiseen on mahdollista saada taloudellista tukea. Toisaal-ta 36 prosenttia huomautti, että yliopistosta voi kyllä hakea tukea, mutta sitä ei riitä kaikille.

– Yliopiston taloudellisen tuen puuttuminen harjoittelul-ta on usein vaikea asia, sillä mo-net työnantajat edellyttävät har-joittelijoita rekrytoidessaan, että yliopisto tukee harjoittelua. Ne opiskelijat, joille ei ole myönnetty tukea korkeakoulusta, jäävät rek-rytointitilanteessa epätasa-arvoi-seen asemaan, Akavan opiskelija-asiamies Maria Ranta toteaa.

Ammattikorkeakoulusektorin opiskelijavastaajista 99 prosentil-le harjoittelu on pakollinen osa suoritettavaa tutkintoa. Kuiten-kin heistä vain vajaa kolmannes sai harjoittelustaan työssäoloeh-don täyttävää (1 052 euroa/kk

Akavalaiset opiskelijatoimijat selvittivät opiskelijoille ja korkeakouluhenkilöstölle suunna-tulla kyselyllä, millaisia korkeakoulujen harjoitteluolosuhteet ovat. Noin 2 500 korkeakou-luopiskelijan vastaukset vahvistivat ennakko-oletuksia: harjoitteluohjaukseen toivotaan laatua ja tehokkuutta, ja harjoittelupalkkaukseen on kiinnitettävä huomiota.

v. 2010 tai sovellettavan työehto-sopimuksen mukaista) palkkaa. Yliopistosektorin harjoittelijoista puolestaan 66 prosenttia sai työs-säoloehdon täyttävää palkkaa.

Työssäoloehdon täyttävä harjoittelupalkka tarpeen– Korkeakoulujen henkilökunnan vastauksista kävi ilmi, että harjoit-telusta vastaava henkilöstö toivoo työnantajien arvostavan harjoit-telijoita enemmän. He odottavat Akavan jatkossakin tuovan esiin sitä, että tukea korkeakouluopis-kelijoiden laadukkaaseen työhar-joitteluun tarvitaan, sanoo Ranta.

Hän arvioi kyselyn osoittavan osaltaan, että korkeakouluopiske-lijoiden harjoitteluolosuhteiden kohentamiseksi on tehty työtä oikeiden asioiden puolesta, mut-ta valmiita ei suinkaan olla. Jat-

kossakin on muistutettava, että parhaimmillaan harjoittelu hyö-dyttää opiskelijaa, työnantajaa ja korkeakoulua. Se on oiva tapa tarjota opiskelijalle oman alansa työkokemusta, syventää asiantun-tijuutta ja osaamista sekä luoda polkua valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen.

– Iso huolenaiheemme on, etteivät opiskelijat saa harjoitte-lustaan työssäoloehdon täyttävää palkkaa. Pitäisi olla selvää, että tuottavan työn tekemisestä on maksettava palkkaa. Työnantajan tulee arvostaa harjoittelijan työpa-nosta työssäoloehdon täyttävällä ja oikeudenmukaisella palkkauk-sella. Myös korkeakouluissa on tärkeää tiedostaa työssäoloehto ja sen merkitys opiskelijan toimeen-tulon kannalta, Ranta korostaa.

Maria Salminen

Harjoittelubarometrin toteutti Akavan opiskelija-vastaavien verkosto. Kysely suoritettiin kahden viikon aikana lokakuussa 2010.

Kyselyyn vastasi 1 404 yliopisto-opiskelijaa, 1 102 ammattikorkeakouluopiskelijaa sekä lisäksi 137 korkeakoulujen henkilökunnan edustajaa.

Opiskelijavastaajista 75 prosenttia oli naisia. Eniten yliopisto-opiskelijavastauksia saatiin yh-teiskuntatieteelliseltä alalta. Suurin osa vastaajis-ta oli aloittanut opintonsa vuosina 2006–2007, eli heille harjoittelu todennäköisesti on parhaillaan ajankohtainen asia.

Akavan opiskelijastipendit 2010 myönnettyAkavan hallitus on päättänyt myöntää opiskelijavaltuuskunta AOVAn ja järjestötoimikunnan esityksestä 550 euron stipendit seuraaville opiskelijoille: Susanna Huuskonen (OAJ), Iina Myllymäki (OAJ), Iikka Meriläinen (SEFE), Hannu Jaakkola (LAL), Kiti Karvinen (SLML), Veikka Kuusisto (TRAL), Juha Pekkarinen (TRAL), Petra Salovaara (Talentia), Joonas Suominen (UIL), Tuomas Meriniemi (TEK) ja Markus Siltanen (SVAL).

Opiskelijoiden palkaton harjoittelu yleistä

Valtaosa sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoista kertoi har-joittelupaikan löytämisen olleen helppoa tai melko helppoa.

Työharjoittelupaikan löytämisen vaivattomuus eri opiskelijaryhmillä

AmmattikorkeakouluopiskelijatYliopisto-opiskelijat, joilla harjoittelu pakollinenYliopisto-opiskelijat, joilla harjoittelu vapaaehtoinen

50

40

30

20

10

0Helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Vaikeaa

3�


Pitkäaikaistyöttömillä paljon hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkittua

Määräaikaisuus voi heikentää työntekijän hyvinvointian Määräaikainen työ-suhde saattaa vaikut-taa kielteisesti työnte-kijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Tähän tulokseen on päädyt-ty Suomen Akatemian WORK-tutkimusohjel-man hankkeessa, jossa on perehdytty yliopis-tojen, kuntasektorin ja

vuokratyöyritysten mää-räaikaisten työntekijöi-den hyvinvointiin.

Työntekijän koulu-tustaustalla ei ole kovin-kaan suurta merkitystä hyvinvoinnin kannalta, sillä muilla tekijöillä on merkittävämpi rooli.

– Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työ-

olot, työn laatu ja arvos-tus, usko omaan työl-listymiseen sekä motiivi tehdä työtä määräaikaise-na, akatemiatutkija Saija Mauno sanoo.

Monissa käytännön asioissa määräaikaiset ovat altavastaajia vakitui-siin työntekijöihin ver-rattuna. Eroja on etenkin

työsuhde-eduissa sekä vaikutusmahdollisuuk-sissa työpaikan päätök-sentekoon.

Kaikkiaan yli 300 000 suomalaista työskentelee määräaikaisissa työsuh-teissa.

Maisterit pysyvät pääkaupunkiseudullan Korkeakoulutetut työntekijät keskittyvät suurin keskuksiin Suo-messa. Pääkaupunki-seudun, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yli-opistot houkuttelevat opiskelijoita, ja näille alueille vastavalmistuneet jäävät myös valmistumi-sen jälkeen töihin. Eten-kin pääkaupunkiseudulla

opiskelevien alueellinen liikkuvuus on vähäis-tä. Koulutusta vastaavan työn löytäminen on to-dennäköisempää suurella työmarkkina-alueella.

Kahden korkeakou-lutetun henkilön perheet keskittyvät pääkaupunki-seudulle ja yliopistokes-kuksiin. Perheet, joissa puolisoiden tulot ovat

hyvin samansuuruiset, muuttavat muita har-vemmin. Hyvin suuri osa kotitalouden yhteenlas-kettujen tulojen kasvus-ta johtuu miehen tulojen kasvusta muuttamisen jälkeen.

Näin totesi Signe Jauhiainen Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa kansantaloustieteen väi-

töskirjassaan, jossa hän analysoi korkeakoulute-tun työvoiman virtoja ja alueellisia työmarkkinoi-ta Suomessa. Tutkimus tarkasteli vuosina 1994–2003 yliopistoista val-mistuneiden maisterien muuttoa opiskelemaan ja opintojen jälkeen.

Kuntapalvelujen ulkoistamisen sääntely hajanaista n Hallintotieteiden mais-teri Mikko Komulainen tarkasteli väitöstutki-muksessaan kuntien ul-koistamisten sääntelyä, rajoituksia ja vaikutuksia sekä erilaisia palvelun-tuottamismalleja.

Tutkimus totesi ul-koistamisen sääntelyn

liian hajanaiseksi. Lisäk-si ulkoistamisosaami-nen kunnissa vaatii ke-hittämistä. Ongelmana kunnallisten palvelujen tuottamisessa on, että perinteinen kunnallishal-linto ei sovi kovinkaan hyvin luottamushenki-löiden ja viranhaltijoiden

muuttuneeseen ohjaus- ja valvontafunktioon.

Muututtuaan pal-velujen tuottajasta en-tistä enemmän palvelu-jen järjestäjäksi kunnat kohtaavat uudenlaisia oikeudellisia haasteita ulkoistamisprosesseissa. Ulkoistamisen eri muo-

dot – kokonaisulkois-taminen, osa-alueen ul-koistaminen ja osittainen ulkoistaminen – eroavat toisistaan oikeudellisesti sekä ohjauksen ja seuran-nan näkökulmasta.

Tutkimus on julkais-tu Kuntaliiton Acta-tut-kimussarjassa.

n Lääkärilehti 45/2010 julkaisi tutkimuksen pit-käaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä heiken-tävistä sairauksista sekä vaikeasti työllistettävien hoidon ja kuntoutuksen tarpeista.

Tutkimuksen mu-kaan pitkäaikaistyöttö-mien heikentynyt työ- ja toimintakyky jää terve-ydenhuollossa, sosiaali-

toimessa ja työvoimahal-linnossa suurelta osin tunnistamatta. Koulu-tus- tai työllistämistuki-toimet eivät voi auttaa niiden pitkäaikaistyöt-tömien työllistymistä, joiden sairaus aiheuttaa vetäytymistä ja passivoi-tumista, ellei sairautta ole hoidettu tarpeeksi hyvin ja ellei toimintakyky rii-tä työllistymiseen ja työs-

säkäyntiin. Jos he jäävät vaille hoitoa, riskinä on syrjäytymisen syvenemi-nen ja työkyvyn menet-täminen pysyvästi.

Tutkituilla todet-tiin runsaasti työllisty-miskykyä heikentäviä, hoitosuosituksiin näh-den vajaasti hoidettuja sairauksia. Tutkituista 65 %:lla oli toimintaky-kyä heikentävä mielen-

terveyshäiriö, ja 82 % asiakkaista sai suosituk-sia hoitoon tai kuntou-tukseen. Pitkää saira-uspäivärahajaksoa tai pysyvää työkyvyttö-myyseläkettä suositeltiin 34 %:lle asiakkaista. Neljä asiakasta (2 %) to-dettiin työkykyiseksi il-man hoidon ja kuntou-tuksen tarvetta.


2010. Kangasniemen viime syys-kuussa päättynyt puheenjohta-juuskausi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä oli puolestaan alkanut vuonna 1995.

n Akavan liittokokous luovutti Akavan pitkäaikaiselle 1. varapu-heenjohtajalle, kouluneuvos Erkki Kangasniemelle kultaisen ansio-merkin tunnustuksena merkittä-västä työurasta keskeisissä akava-laisissa työmarkkinatehtävissä ja korkeasti koulutettujen edunval-vonnassa.

Kangasniemi toimi Akavan 1. varapuheenjohtajana ja Ope-tusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajana vuosina 1991–

Luonnontieteiden Akteemis-ten Liitto LAL ry:n valtuusto on valinnut hallituksen pu-heenjohtajaksi toimikaudelle 2011–2012 Sirpa Pelttarin.

DI Sirpa Pelttari on LAL:n val-tuuston jäsen jo 4. toimikaut-ta. Hän on toiminut vuodesta 1998 ylempien toimihenkilöi-den luottamushenkilönä Orio-nilla Espoossa. Lisäksi hän on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kemian taustaryh-män puheenjohtaja ja toimii Orionin yritysyhdistyksessä.

Erkki Kangasniemelle Akavan kultainen ansiomerkki

In memoriam: puheenjohtaja Raimo Lehtinen

Nimityksiä

Akavan toinen päätoiminen pu-heenjohtaja, varatuomari Raimo Lehtinen menehtyi 4.11.2010. Hän toimi Akavan puheenjohta-jana vuosina 1982–1991.

Raimo Lehtinen oli syntynyt 1931 Paimiossa. Hän valmistui lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1956 ja varatuoma-riksi 1959. Työura alkoi patent-ti- ja rekisterihallituksessa ja johti vuonna 1973 vakuutusoikeuteen, aluksi nuoremmaksi ja sitten van-hemmaksi vakuutustuomariksi.

Vuonna 1976 Lehtisestä tuli Hallintolakimiesten, vuonna 1981 Lakimiesliiton ja heti seuraavana vuonna Akavan puheenjohtaja. Hallituksen varapuheenjohtaja-na hän oli toiminut jo vuodesta 1978 lähtien.

Lehtinen painotti akavalaista ammattikunta- ja tutkintopoh-jaista järjestäytymistä ja panosti

Akavan järjestövoiman kehittämi-seen. Hän kehitti kaudellaan Aka-van organisaatiorakennetta, jossa on keskusjärjestön lisäksi kaksi neuvottelujärjestöä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Rakenne toteutettiin vuon-na 1995.

Lehtinen vei Akavaa voimak-kaasti mukaan kansainväliseen toi-mintaan. Akava korosti Euroopan merkitystä ja oli vuonna 1990 pe-rustamassa palkansaajakeskusjär-jestöjen Brysselin toimistoa sekä otti myönteisen kannan Suomen EU-jäsenyyteen vuonna 1991.

Lehtisen koko puheenjohta-juuskauden ajan Akavan suhteet muihin työmarkkinaosapuoliin kehittyivät suotuisasti, vahvistaen näin entisestään keskusjärjestön työmarkkina- ja yhteiskuntapo-liittista painoarvoa.

35

Ordföranden

n Medborgarna är i en ojämlik situation be-roende på i vilken kommun de bor. Service-nivån är brokig och kommuninvånarna sak-nar effektiva metoder att överklaga servicen.

Det finns en bra lösning. Först definierar man basservicen och dess kvalitet på en natio-nell nivå. Därefter kan både statsmakten och den vanliga kommuninvånaren lätt bedöma om den service kommunen ordnar uppfyller minimikraven på kvalitet – oberoende om det är fråga om service som kommunen själv producerar eller köpta tjänster.

För det andra måste staten få striktare metoder för att styra kommunerna. Till dessa metoder hör bl.a. tillräckligt stora sanktioner för att ställa kommunerna till svars om de för-summar servicen. Den allvarligaste sanktio-nen vore att sänka kommunens statsandel.

I nuläget får kommunerna på grund av sin självstyrelse sköta sina egna angelägenhe-

Bättre produktivitet med flextidssystem

Staten måste strama åt kommunstyrningen ter alltför fritt. I mången kommun van-sköts ekonomin. Skattebetalarna i de an-dra kommunerna står för kostnaderna via statsandelarna när kommunen inte själv klarar av sina förpliktelser. I den här situa-tionen får staten inte utöka kommunernas förpliktelser annat än med mycket vägan-de skäl. Staten måste också lägga upp en plan över hur man ska täcka kostnaderna för de nya åtagandena.

Genom att stärka statens styrning kan man garantera service av god kvalitet och en stabil finansiell grund i alla kommuner. På så sätt kan man dessutom garantera ar-betsförhållanden som gör det möjligt för Akavas yrkesutbil-dade medlemmar att utföra sitt arbete ordentligt.

Akava fyller 60 år den 14 december. Tack till alla som ver-kar inom Akava: arbetet har burit frukt. Jag önskar er all en glad självständighetsdag, fridfull jul och gott nytt år!

Matti Viljanen

nDen största risken för högt ut-bildade att mista sin arbetshäl-sa och arbetsförmåga är kopplad till alltför långa arbetstider. År 2009 arbetade ungefär var tion-de medlem i Akava över 48 tim-mar i veckan. Den verkliga siff-ran är troligen betydligt högre, eftersom arbetstidsuppföljningen för många sakkunniguppgifter är minst sagt bristfällig.

Genom att ta i bruk ett flex-tidssystem som passar arbetsplat-

sens förhållanden kan man avse-värt förbättra arbetstidsskyddet och arbetstagarnas arbetsförmåga. Om de anställdas arbetshälsa för-bättras märker arbetsgivaren det direkt i form av en ökning av pro-duktiviteten.

Minimikraven för arbetstids-banken bör föras in i lagstiftning-en. Dessutom bör lagstiftningen kompletteras med delar som stö-der samarbetet mellan personalen och arbetsgivaren. Sådana vore till

exempel en förutseende arbets-tidsplanering och bestämmelser om hur man mäter den belastning arbetstiderna orsakar.

Arbetstagarens rätt till frånvaro och deltidsarbete måste förbättras genom att införa en subjektiv rätt som är bunden till livssituationen eller genom att begränsa arbetsgi-varens prövningsrätt så att denne endast med särskilt vägande skäl kan vägra bevilja ledighet.

Skyddet för visstidsanställda förbättrasn Den lagreform som begränsar möjligheterna att sammanlänka tidsbundna arbetsavtal träder i kraft i början av 2011. Den före-slagna ändringen anger mer exakt förutsättningarna för användning-en av upprepade visstidsanställ-ningar.

Det här underlättar arbets-tagarnas situation speciellt om visstidsanställningar har samman-länkats på grund av osäkerhet i ar-betsgivarens verksamhet.

– Arbetsgivaren har ansva-ret för affärsverksamhetsriskerna,

men om anställningsförhållanden sammanlänkas flyttas risken över på arbetstagaren. En striktare lag-stiftning kommer i fortsättningen att begränsa sådan här verksam-het, säger Akavas jurist Maria Löfgren.

Arbetet för att förhindra ogrundade visstidsanställningar måste fortsätta. Personalrepresen-tanterna måste få lagstadgad rätt att få information om grunderna för visstidsanställning för de ar-betstagare de representerar. Sam-arbetet mellan arbetsgivaren och

personalen måste i högre grad fo-kuseras på att åtgärda problemet med visstidsanställning.

Dessutom måste skyddet mot sammanlänkningar utökas så att det även gäller tjänsteförhållanden på viss tid.

– Motsvarande ändringar mås-te fås till stånd också i de lagar som gäller kommunala tjänstein-nehavare och statstjänstemän, ef-tersom arbetstagarnas likställdhet måste säkras i alla anställningsför-hållanden, poängterar Löfgren.

Nytt från Akava


Menestystä ja turvaa yhdessä60 vuotta korkeasti koulutettujen

edunvalvontaa

Akavalainen - Mikkelin Insinöörit ry · Joustava eläkeikä yllätti Por-voon kaupungin johdon,...

Documents

Transcript of Akavalainen - Mikkelin Insinöörit ry · Joustava eläkeikä yllätti Por-voon kaupungin johdon,...