Ajankohtaiskatsaus energia- ja ilmastoasioihin Mikael Ohlström, johtava asiantuntija 5.6.2015 EK:n Brysselin toimisto

Sisältö • Energiaunioni • Tiekartta Pariisiin & YK:n ilmastoneuvottelut • EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 • Päästökaupan (ETS) uudistaminen • Ei-päästökauppasektorit (non-ETS, Effort sharing) • Uusiutuva energia / Biomassan kestävyys • Energiatehokkuus • Biotalous, kiertotalous, cleantech • Energiaturvallisuusstrategia • Poimintoja komission tulevista lainsäädäntöaloitteista

Energiaunioni • Komission tiedonanto 25.2.2015, käsitelty Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa,

energianeuvosto hyväksyy päätelmät 8.6.2015 • 5 pääteemaa: toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen

energiapaletti sekä energia-alan tutkimus ja innovaatiot • Suomen kannat hyvät, EK tukee. Muun muassa:

- Energiasisämarkkinoiden loppuunsaattaminen keskeistä, pyritään varmistamaan kilpailukykyinen energian hinta erityisesti kansainvälisessä kilpailussa olevalle energiaintensiiviselle teollisuudelle.

- Energiavarmuuskeskustelussa kotoperäisten energialähteiden, kuten biomassan, merkityksen korostaminen sekä kehittyneiden biopolttoaineiden vaikutukset energiaturvallisuuden parantamisessa ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

- Energialähteiden ja -reittien monipuolistaminen tärkeää, mutta energiainfrastruktuuri-investoinnit tulee pääsääntöisesti saada aikaan markkinalähtöisesti.

- Energiatehokkuuden osalta painotetaan toimien kustannustehokkuutta, koska Suomessa on jo hyödynnetty energiatehokkuuspotentiaalista suurempi osa kuin useimmissa muissa jäsenvaltiossa.

- Hyvä, että EU pyrkii saavuttamaan ja ylläpitämään johtoasemaansa energiateknologian T&K:ssa. - Komission lisääntyvä koordinaatio ok, mutta komission toimivaltaa suhteessa jäsenvaltioiden

energialähteiden valintaan tai kysymyksiin, joilla ei ole rajat ylittävää luonnetta, ei tule lisätä.

• ITREn mietintöluonnos hyvä, esittelijä Marek Józef Gróbarczyk (ECR). Täysistunnossa 09/15

Tiekartta Pariisiin & YK:n ilmastoneuvottelut Energiaunioni-tiedonannon yhteydessä annetussa ”Pariisin protokollassa” komissio

• esittää EU:n oman YK:n päästövähennystavoitteen - V. 2030 vähintään -40 % v. 1990 verrattuna EU:n sisäisin toimin

• peräänkuuluttaa G20-maita (75 % päästöistä) sekä kaikkia ”suuri- ja keskituloisia” valtioita toimittamaan omat tavoitteensa maaliskuun loppuun mennessä (=> toukokuussa vasta 10 maata!)

• esittää oman vision läpinäkyvästä, dynaamisesta ja laillisesti sitovasta ilmastosopimuksesta, Pariisin protokollasta (v. 2050 globaalit päästöt vähintään -60% vs. v. 2010)

• luo lisäksi ilmastodiplomatia-toimintasuunnitelman Pariisin ilmastoneuvottelujen onnistumista edistämään (allianssit yms.)

EK peräänkuuluttaa kattavien ja tasapuolisten kv. Ilmastositoumusten (YK tai väh. G20) syntymistä sekä osallistui Maailmanpankin ”hiilelle hinta” –aloitteeseen (http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2014/09/16/ek-ja-liitot-mukaan-maailmanpankin-hiilipaastoille-hinta-aloitteeseen/) Tänään avattu EK:n nettisivu ”Kohti Pariisia”: http://ek.fi/mita-teemme/energia-liikenne-ja-ymparisto/ilmasto/ilmastoviestinta/

UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030

Päästövähennykset -20% vs. 1990 • Päästökauppasektori:

-21 % vs. 2005 • Muut sektorit: EU -10 %,

Suomi -16 % vs. 2005

Uusiutuvan energian osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta Liikenne: EU 10 %, Suomi 20%

Energia-tehokkuus + 20% - Ei-sitova (tosin

EED:ssä sitova velvoite)

2020

Päästövähennykset vähintään -40 % vs. 1990

• Päästökauppasektori -43 % vs. 2005

• Muut sektorit: EU -30% vs. 2005, Suomi?

• Tarkistus Pariisin jälkeen

Uusiutuvan energian osuus EU-tasolla vähintään 27% - EU-laajuinen, sitova - Ei maakohtaisia tavoitteita - Kansallisia

toimenpideohjelmia - Ei liikennetavoitetta

2030 Energia-tehokkuus väh. + 27 % - EU-laajuinen,

ei-sitova - Ei maa-

kohtaisia tavoitteita

-> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite

Komission esitys 22.1.2014 & 23.7.2014 & Eurooppa-neuvosto 10/2014

Päästökaupan (ETS) uudistaminen • Päästökauppaa koskevia linjauksia Eurooppa-neuvostossa 10/2014

- Pääasiallinen ohjauskeino, ml. markkinavakausmekanismi - Hiilivuotoaloille maksuttomat päästöoikeudet jatkossakin,

päästöoikeuksien allokoinnissa huomioon tuotantomäärien vaihtelu - Myös epäsuorat kustannusvaikutukset huomioon (Suomessakin otetaan

käyttöön kansallinen kompensaatio, tulisi laajentaa EU-laajuiseksi järjestelmäksi viimeistään 4. päästökauppakauden alussa 2012)

• Komissio antaa lähikuukausina esityksen päästökaupan uudistamisesta, hiilivuodon torjunta keskiössä ⇒ Ilmaisjakoa olisi parannettava niin, että tehokkaimmat laitokset saavat

tosiasiallisesti 100 % päästöjä vastaavan määrän maksuttomia oikeuksia ⇒ C-kerroin poistettava eli joustava raja ilmaisjaon ja huutokauppaosuuden

välillä ⇒ Epärealistiset vertailuluvut tarkistettava, toimialat pidettävä ennallaan

• Parlamentin käsittelyyn syyskuussa

Jo putkessa: Markkinavakausvaranto päästökauppaan vuoden 2019 alusta

Tavoiteltu vaihteluväli, jolloin ei toimenpiteitä

Ylijäämä = Yli 833 milj.

Päästö- oikeuksien

ylijäämä

Ylijäämä = alle 400 milj.

2019 2020 2021 2022 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Päästöoikeuksia palautetaan markkinoille, vähintään 100 milj. erissä

Päästöoikeuksia siirretään varantoon 12 % ylijäämästä, vähintään 100 milj. erissä

2023

Ei-päästökauppasektorit (non-ETS, Effort sharing) • Suomen tulee pyrkiä siihen, että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden

päästötavoitteen taakanjako jäsenmaille ottaa huomioon täysimääräisesti jo tehdyt toimenpiteet ja kustannustehokkaat päästövähennyspotentiaalit (jotka löytyvät Itä-Euroopan maista)

- VTT:n laskelmien (2014) mukaan jokainen %-yksikkö merkitsee, kustannustehokas potentiaali Suomelle 30-32% v. 2030; 36% aiheuttaisi rajakustannuksen 55 €/tCO2 ja 40% peräti 129 €/tCO2 !!

• Taakanjakosektoreista erityisesti liikenteen osalta ohjauskeinojen tulisi olla tasavertaisia jäsenmaiden kesken

- Mikään maa ei saisi ulkoistaa liikenteen päästöjään EU:n päästökauppaan (opt-in) energiantuotannon ja teollisuuden rasitteeksi

• EU:ssa tulee sitoutua pitkäjänteisesti liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin

• Non-ETS -sektoreillakin ohjauskeinojen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja tavalla, joka ei vaaranna teollisuuden raaka-aineen (kuten puun) saantia

Uusiutuva energia / Biomassan kestävyys • Hiilen kierto: hiilidioksidi kiertää puun ja ilman välillä

- Puunkäyttö ei lisää CO2:a ilmakehään, kun metsävarat säilyvät / kasvavat - Euroopan metsävarat ovat kasvussa

• Biomassojen päästöt lasketaan maankäyttösektorilla (LULUCF) eli kaadettu puu lasketaan jo nykyisin päästönä - valitettavasti kaikki maat eivät ole mukana laskennassa

- Päästöjä ei lasketa toiseen kertaan, kun puu poltetaan (olisi tuplalaskentaa) - Maankäyttösektorilla lasketaan myös metsiin ja puustoon vuosittain sitoutuva hiilidioksidi

• YK:n alainen kv. ilmastopaneeli IPCC on määrittänyt biomassan polton/käytön päästökertoimen nollaksi (EU:n ei tule poiketa kansainvälisistä päästökertoimista), koska puun päästöt lasketaan maankäyttösektorilla

- Päästöt on järkevä laskea maankäyttösektorilla, koska suuri osa puusta poltetaan muualla kuin voimalaitoksissa

=> Suomen tulee vaikuttaa kestävän biomassan käyttöä rajoittavan sääntelyn, kuten byrokraattisten kestävyyskriteerien tai biomassan hiilineutraaliutta vaarantavan luokittelun, torjumiseksi.

Energiatehokkuus • Komissio antaa ehdotuksen Energiatehokkuusdirektiivin (EED)

uudistamisesta ensi vuonna - Uudistetulla direktiivillä laitetaan täytäntöön vuoden 2030 tehostamistavoite - Nykyisen direktiivin säästövaatimukset kerätään Suomessa pääosin

elinkeinoelämän vapaaehtoisella energiatehokkuussopimuksella - Suomessa on neuvoteltavana seuraava sopimuskausi – direktiiviuudistuksessa tulisi

säilyttää vapaaehtoisten toimien mahdollisuus • Sopimustoiminnan säästövaikutus vuoden 2013 lopussa oli 9,3 TWh. Toimet on tehty

vuosina 2008-2013 ja luvussa ovat mukana kaikki sopimusalat eli elinkeinoelämä, kunnat, kiinteistöala, öljyala, tavara- ja joukkoliikenne sekä maatalous. Kokonaissummasta 72 % teollisuudesta ja 20 % energian tuotannosta, muilta aloilta 8 %.

• Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan myöskin ensi vuonna koskemaan 2020 jälkeistä aikaa

Biotalous, kiertotalous, cleantech • Suomelle tärkeitä, korostuvat uuden hallituksen ohjelmassa • Biotalous melko tuntematon käsite Euroopassa, vaatii jalkautusta

- Biotaloudessa on kysymys bioraaka-aineiden tuotannosta ja jalostamisesta sekä biotuotteiden käytöstä - tehokkaasti, kestävästi ja tuottavasti

• Suomessa metsien merkittävä rooli biotalouden kasvun lähteenä tunnistettava myös EU-lainsäädäntöä laadittaessa

- Biomassojen saatavuuden turvaaminen ja kestävän käytön mahdollistaminen eri käyttötarkoituksiin mahdollisimman kilpailuneutraalisti

- Kestävää biomassan käyttöä rajoittavan sääntelyn torjuminen (ei esim. byrokraattisia kestävyyskriteerejä tai jätteiden hyödyntämistä vaikeuttavia säännöksiä, biomassa luokiteltava jatkossakin hiilineutraaliksi)

• Biotalous toki paljon muutakin, koskee lähes kaikkia toimialoja (kuten cleantechkin)

• Kiertotaloutta on edistettävä markkinalähtöisesti, ei sääntely edellä - Tarpeettomien rajoitusten sijaan EU:n kiertotalouslinjausten tulee kannustaa resurssien

markkinaehtoiseen hyödyntämiseen ja uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämiseen sekä poistaa sääntelyn aiheuttamia esteitä mm. jätteiden hyödyntämiseltä

Energiaturvallisuusstrategia

Suomi • 70 %:n energian

tuontiriippuvuus - 100% maakaasulla ja

öljyllä - 20% sähköllä

(nettotuonti)

• Venäjältä suurin osa tuontienergiasta - kaasu 100% - öljystä 85% - sähköstä nykyisin

enää n. 5% - uraanista n.1/3

Puolet ydinvoimaa

Suomi • Myös erittäin

monipuolinen energiantuotanto

• Uusiutuva energia loppukulutuksesta yli 35%, sähkön-tuotannosta n. 40%

• Hiilidioksidi-neutraalia sähkön-tuotannosta 74%

• Kumulatiivinen energiansäästö energiatehokkuussopimuksin jo yli 9 TWh/v

Poimintoja komission tulevista lainsäädäntöaloitteista • 1. lakipaketti jo kesällä (8.7.?): Energy market design, Vähittäismarkkina-tiedonanto; Tuotteiden energiatehokkuutta

koskevien puitteiden (energiamerkintädirektiivi ja ekosuunnitteludirektiivi) uudelleentarkastelu • Lainsäädäntöehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi 2021–2030 (heinäkuun puoliväli?) • Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia – lämmityksen ja jäähdytyksen mahdollisuudet pyrittäessä saavuttamaan EU:n

energia- ja ilmastotavoitteet (2015) • Lainsäädäntöehdotukset taakanjakopäätöksestä ja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF)

sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (2016) • Energian hintojen ja kustannusten (verot ja tuet mukaan luettuina) analysointi (2016 ja sen jälkeen joka 2. vuosi) • Energian kuluttajat vahvempaan asemaan: kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kysyntäpuolen ohjauksen käyttöönotto;

älykkään teknologian käyttö; tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhdistäminen; säänneltyjen hintojen asteittainen poistaminen; rinnakkaistoimet heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojelemiseksi (2015-16)

• Tiedonanto kaikkein tärkeimpien energiainfrastruktuurien luettelon täydentämisen etenemisestä ja toimenpiteistä, joita tarvitaan vuodeksi 2030 asetetun sähköverkkojen yhteenliittämistä koskevan 15 %:n tavoitteen saavuttamiseksi (2016)

• Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu (2016) • Rakennusten energiatehokkuutta koskevan diren uudelleentarkastelu ja ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” aloite (2016) • Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti: myös uusi, vuoden 2030 tavoitteisiin tähtäävä uusiutuvia energialähteitä

koskeva direktiivi; omaan käyttöön tuotettavan uusiutuvan energian parhaat käytännöt ja tukijärjestelmät; bioenergian käytön kestävyyttä koskeva politiikka (2015-17)

• Jätteen käyttöä energian tuottamiseen koskeva tiedonanto (2016) • Kiertotaloustiedonanto/-paketti (2015) • Liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä koskeva tiedonanto, johon sisältyy toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineita ja

muita vaihtoehtoisia, kestäviä polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma (2017) • Uusi eurooppalainen energia-alan tutkimusta ja innovointia koskeva lähestymistapa, joka vauhdittaa energiajärjestelmän muutosta ja

johon sisältyy integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) sekä liikennealan strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma (2015-2017)

Lähde: Georges Van Goethem, EC DG Research and Innovation / Energy / Euratom

Kiitos!

mikael.ohlstrom@ek.fi mob. +358 50 468 1022

www.ek.fi Twitter: @MikaelOhlstrom