AIMO - SDP:n jäsenlehti 6/2013

SDP:N JÄSENLEHTI6/2013

2 SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Jarkko Piirainen, [email protected]: Jukka-Pekka [email protected]

Seuraava Aimo ilmestyy 15.11.2013

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on läh-tenyt mielenkiintoiselle ristiretkelle. Sipilä ker-too Suomenmaassa 8. lokakuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että poliittisessa kes-kustelussa pitäisi unohtaa puolueen puheen-johtajien vaaleissa kansalaisille antamat lupa-ukset.

Puheenjohtaja Sipilä on tarvinnut Paavo Väyrysen oppeja keskustan kannatuksen nos-toon. Tätä taustaa vasten Sipilän ylimielisyys äänestäjiä kohtaan ei sikäli yllätä. Onhan kes-kustan epävirallinen brändi ”kepu pettää ai-na” hyvin kaikkien tiedossa.

yyy

Politiikan kannalta Sipilän ajatteluun kätkey-tyy iso pettymyksen siemen. Sipilän tahto nol-lata kaikki vaalikoneiden vastaukset vie us-kottavuuden vaalikeskusteluista ja se nakertaa

kaikin tavoin pahas-ti lommoilla olevaa politiikan uskotta-vuutta.

Kansalaisten on saatava tietää, sei-sooko keskustan pu-heenjohtaja vaalien jälkeen ennen vaale-ja pitämiensä puhei-den ja lupausten takana.

Onkin päivänselvää, että Sipilän vaalikonelausuntoa tullaan läpikäymään tule-vissa vaaleissa lukuisia kertoja. Kukin puolue valitsee oman tiensä äänestäjiensä kuulemi-seen. Toivoa sopii, että Sipilän kirjoituksessa olisi kysymys paineen alla tehdystä harkinta-virheestä. Se huonompi vaihtoehto taitaa ol-la, että keskusta on jälleen vanhan brändin-sä vanki.

TakinkääntökonePolitiikan kannalta Sipilän

ajatteluun kätkeytyy iso pettymyksen

siemen.

Osuvia kiteytyksiä”HS:n pääkirjoitus ammatillisesta koulutuksesta on tuulahdus menneestä maailmasta. Harmi kun maailma ei enää toimi, kuten setien nuoruudessa.”Opetusministerin erityisavustaja Esa Suominen Twitterissä.

”Suomessa puhutaan paljon ikääntymisen haasteista. Pitäisi puhua mieluummin ikääntymisen iloista.”Kansanedustaja Tarja Filatov blogissaan.

”On erikoista, että eläkeiän mekaaninen nosto nostetaan hallituksen sisältä tasaisin väliajoin keskusteluun, vaikka yhdessä on sovittu miten edetään.”Kansanedustaja Rakel Hiltunen ihmettelee elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ulostuloa eläkeiän nostamisesta.

”Kohta yleisö ei muista Arktisen alueen ongelmia. Kaiken huomion vievät Saarela, Hautala & GP, ei itse asia. Onnistunutta ympäristönsuojelua?”Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Twitterissä.

”Suomessa tarvitaan ideoita ja tekoja työn ja tasa-arvon vahvistamiseksi. Jos yksi puolue keskittyy ihmisten väheksymiseen, se haittaa merkittävien asioiden hoitoa.”SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainion kommentti perussuomalaisista.

3SDP:N JÄSENLEHTI 6/2013

Periaatekeskustelu. Nyt

Jarkko Piirainen

SDP:n periaateohjelman uudistustyö alkaa. Työ tehdään nyt kokonaan uudella tavalla. Millainen periaateohjelman pitäisi sinun mielestäsi olla?

Tämä on kutsu sinulle tulla mukaan.

SDP:n puheenjohtaja Jut-ta Urpilainen linjasi alku-syksyn Työväenliike.Nyt.-tapahtumassa, kuinka puo-lueen periaateohjelma kai-paa päivitystä.

- Me sosialidemokraatit käymme tähän työhön, jon-ka tähtäin on vuoden 2016 puoluekokouksessa, Urpi-lainen totesi Tampereen su-perpäivässä.

Ja kuten SDP:n ohjelma- ja työryhmäkoordinaatto-ri Pirjo Alijärvi seuraavalla sivulla kertoo, nyt ei tehdä valmista periaateohjelmaa pureskeltavaksi, vaan oh-jelmasta käynnistetään jä-senten ja kannattajakunnan kanssa laajamittainen kes-kustelu. Miten tämä pro-jekti etenee? Ja miksi työ-hön ylipäätään ryhdytään?

pitkälti oikeiston monopo-liksi. Se on tyhmää, turhaa ja väärin, Jungner kirjoittaa.

Globalisaatio ja kestävä kehitysTyöväenliike.Nyt.-tapahtu-massa Töölön demarit jär-jestivät työpajan, jossa kes-kusteltiin Forssa 2.0 nimel-lä kulkevasta periaateohjel-maluonnoksesta.

Kyseessä on puolueosas-ton oma ohjelmaluonnos, jota työstetään komment-tikierrosten ja työpajojen pohjalta.

Ohjelmaluonnoksen tekstin muokkauksesta vas-taavat Valtteri Aaltonen ja Kaarin Taipale.

Taipale kertoo, että hei-dän ohjelmahankkeen taus-talla on halu keskustella po-

Hyviä avauksiaTänä vuonna, Forssan oh-jelman 110-vuotisjuhla-vuonna, on kirjoitettu mon-ta hyvää tekstiä ja pidetty useita loistavia puheenvuo-roja sosialidemokratian tu-levaisuudesta, aatteen tilas-ta, uuden periaateohjelman tarpeellisuudesta tai sen tar-peettomuudesta.

Kansanedustaja Mikael Jungner listasi syyskuun lo-pulla blogikirjoituksessaan näkemyksensä siitä, millai-siin ongelmiin ”uuden Fors-san ohjelman” tulisi tarttua.

Köyhyyden poistamisen ja talouteen liittyvien uu-distusten lisäksi hän nosti esiin yhteiskuntaamme kal-vavia tunnetason ongelmia kuten työpahoinvointia, yk-

sinäisyyttä ja kiusaamista.Jungnerin mukaan tällai-

sia ongelmia ei huomioida yhteiskunnallisessa päätök-senteossa.

- Ehdotus kunnallisesta yksinäisyysasiamiehestä sai-si varmaankin pilkkakirveet lentoon, Jungner kirjoittaa.

Hänen mielestään myös ympäristö, kansainvälisyys, terveydenhuolto, asenne henkiseen kasvuun ja vas-tuu omasta elämästä olisi hyvä mainita uudessa Fors-san ohjelmassa.

- Ja tietysti listaan kan-nattaa ottaa vapaus, Jung-ner toteaa ja jatkaa, kuinka maailmalla vapaus on hyvin tärkeä osa vasemmistolaista ajattelua.

- Suomessa vapauden tee-ma on jostain syystä jäänyt

litiikan sisällöstä, mennä sen ytimeen.

- Nykyään poliittinen keskustelu takertuu yksi-tyiskohtiin, eikä niinkään pohdi perustelujen ja pää-tösten taustalla olevia ar-voja.

- Lisäksi ajankohtaispo-liittisena syynä on tietysti puolueen kannatuksen ro-mahdus ja kokemus siitä, että toiminta on liian prag-maattista, toimitusjohtaja-maista asioiden hoitoa ko-koomusvetoisesti, Taipale li-sää.

Hän mainitsee pyydettä-essä kolme keskeistä päivi-tystarvetta puolueen peri-aateohjelmalle. Ensinnäkin ohjelmasta täytyy hänen mukaansa löytyä ymmärrys globalisaation vaikutuksista

niin työelämässä kuin kestä-vässä kehityksessäkin.

Toinen keskeinen seikka on Taipaleen mukaan kestä-vän kehityksen imperatiivin oivaltaminen, sen vaatimus-ten väistämättömyyden tuo-minen niin ohjelma- kuin toteutustasolle.

- Kestävä kehitys ei ole vi-herpiipertämistä, sen voim-me rauhassa jättää muille.

Taipaleen mielestä kes-tävää kehitystä ei vielä-kään ymmärretä taloudelli-sen, sosiaalisen ja ekologi-sen kestävyyden pirunnyrk-kinä, jossa yksi ei toteudu il-man toista.

Kolmanneksi päivitystar-peeksi Taipale nimeää työn luonteeseen ja luokkakes-kusteluun liittyvät kysy-mykset.


Koontiaineistosta liikkeelleAjatusituja, hiljaisia ja äänekkäitä signaaleja, työpajoja, analyyttisiä puheita, pitkällä olevia ohjelmaluonnoksia, osu-vaa kritiikkiäkin. Paljon positiivista energiaa. Tä-tä vielä hieman hajanais-ta ja suuntaa hakevaa kes-kustelua ryhdytään nyt oh-jaamaan tietoiseksi projek-tiksi, jonka päämääränä on uusi periaateohjelma vuon-na 2016.

Pirjo Alijärvi, kuinka tätä keskustelua ryhdytään ke-räämään yhteen ja ohjaa-maan eteenpäin?

Alijärvi kertoo liikkeelle lähdettävän siitä, että Fors-san 110-vuotisjuhlassa ja Tampereen Työväenliike.Nyt.-tapahtumassa pidetyis-tä puheista sekä Töölön de-mareiden työpajan materi-aaleista valmistetaan koon-tiaineisto keskustelun poh-jaksi.

- Molempien tapahtumi-en puheenvuoroista tuli to-della paljon palautetta, joten näistä saadaan hyvät pohja-

paperit käytävällä keskuste-lulle, Alijärvi toteaa.

Hän alleviivaa, että nyt ei siis tehdä valmista periaa-teohjelmaa pureskeltavaksi, vaan käynnistetään jäsenten ja kannattajakunnan kans-sa laajamittainen keskuste-lu meidän poliittisista peri-aatteista.

Kaarin Taipale pitää täl-laista työtapaa, jossa kaik-ki jäsenet voivat halutessaan osallistua projektiin, erittäin tärkeänä.

- Itse asiassa prosessi, laa-ja keskustelu on tärkeämpi kuin paperi, joka sen lop-putuloksena syntyy. Vain keskustelun kautta ihmi-set pystyvät ottamaan oh-jelman omakseen ja taiste-

lemaan sen toteutta-misen puolesta.

Laajana rintamanaKeskustelut koonti-aineistoista laitetaan käyntiin internetissä. Lisäksi on tarkoitus tuottaa erillisiä kir-

joituksia ja kutsuar-tikkeleita, jotka myös ovat

aikanaan jäsenten kommen-toitavissa.

Eri paikkakunnilla järjes-tetään keskustelutilaisuuk-sia, jotka ovat samalla osa järjestöllistä EU-vaalikam-panjaa.

- Olisi hienoa, jos keskus-telu lähtisi käyntiin niin, et-tä se eläisi myös blogeissa, lehtien yleisöosastoilla ja kolumnipalstoilla ympäri maan, Pirjo Alijärvi to-teaa.

Hänen mukaansa suunnitelmissa on myös pyytää Kalevi Sorsa -sää-tiöltä lyhyt kuvaus sosia-lidemokraattisen yhteis-kunnan toivetilasta.

- Meillä on sellainen idea, että haastaisim-

me muidenkin puolueiden Think Tankkeja kertomaan näkemyksensä heidän tavoi-teyhteiskunnastaan. Millai-nen ihanneyhteiskunta olisi esimerkiksi ajatuspaja Libe-ran mielestä, Alijärvi pohtii.

Kaikki nämä keskustelut kootaan yhteen ensi kevään puoluekokousta varten ”so-sialidemokraattisen aatteen tila ja tulevaisuus”-nimellä kulkevaan johtopäätöskes-kusteluun.

Ei pintaliitoa!Emerituspääkirjoitustoi-mittaja Matti Linnanah-de on käsitellyt alkusyksyn aikana parissa kirjoitukses-saan puolueen periaatteita

”Olisi hienoa, jos keskustelu lähtisi

käyntiin niin, että se eläisi lehtien yleisöosastoilla ja

kolumnipalstoilla ympäri maan.”

ja politiikan arvoja yleises-ti. Hän näkee, että puolueil-la on karkeasti ottaen kaksi mahdollisuutta: ”Joko puo-lueet laittavat poliittisia va-lintataloja pystyyn ja alkavat pintaliitää kulloistenkin ar-vojakaumien siivellä tai sit-ten ne kirkastavat entises-tään ohjelmiaan ja yrittävät vaikuttaa arvoihin.”

Linnanahde kirjoittaa vierastavansa ajatusta, että SDP muuttaisi periaatteen-sa tai tiputtaisi niistä jotain olennaista pois.

- Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jo-ku keksii, miten periaatteet julistetaan entistä paremmin tähän aikaan ja tulevaisuu-teen sopiviksi.

Nyt käynnistyvässä työs-sä on kyse juuri tästä: mi-ten periaatteet julistetaan paremmin aikaan sopi-viksi. Puheenjohtaja Ur-pilaisen viereisen sivun kirjoituksen otsikko tii-vistää kaiken olennaisen: Arvomme pysyvät, kei-not muuttuvat. Arvopoh-jasta ei hypätä irti.

Jos ajatellaan, että pe-

riaateohjelma on puolueen sydän, ydin johon puolueen poliittinen toiminta nojaa, ei nyt toteutettava projekti ole mikään sydämensiirtoleik-kaus. Se ei ole edes ohitus-leikkaus, eikä pallolaajen-nus. Kyseessä on kunto-oh-jelma, jonka jälkeen sosia-lidemokraattinen sydän lyö entistä vahvemmin. Hyväl-lä sykkeellä.

Meillä on mittava ja haas-tava projekti edessämme. Valmista on sitten vuonna 2016. Mutta tässä projektis-sa yhteinen kuljettu matka on aivan yhtä tärkeää kuin lopputulos.

Yhteiskunnan mitta on ihminen; sen rakenteet

ja menettelytavat ovat ihmistä varten.

Ne suojaavat piittaamattomuudelta, joka hajottaa yhteisön.

”Miten periaatteet

julistetaan entistä paremmin

tähän aikaan ja tulevaisuuteen

sopiviksi?”

Skannaa alla oleva QR-koodi tai mene osoitteeseen www.sdp.fi/periaate-juttu, niin löydät linkit tässä artikkelissa viitattuihin lähteisiin.

QR code generated on http://qrcode.littleidiot.be

4


Arvomme pysyvät, keinot muuttuvat

Pelkät arvot eivät riitä

Sosialidemokraatit näkevät hyvinvointivaltion oppiva-na organisaationa. Tartum-me ennakkoluulottomasti vaikeisiinkin kipukohtiin ja uudistamme suomalais-ta hyvinvointivaltiota, jotta voimme turvata sen tule-villekin sukupolville.

Uusi aika on aina vaa-tinut uudet vastaukset. Niin myös nyt. Globalisaa-tio on muuttanut työnja-koa. Kansainväliset rahoi-tusmarkkinat ja monikan-salliset yritykset ovat luo-neet uuden toimintaym-päristön. Teknologian ke-hitys taas muuttaa niin ta-paamme tehdä työtä kuin keskinäistä kommunikoin-tiammekin. Onkin tärkeä pohtia, miten turvaamme tulevaisuudessa Suomes-sa korkean työllisyyden ja saamme uutta työtä. Niin-

pä myös puolueemme pe-riaateohjelma kaipaa päi-vitystä. Me käymme tähän työhön, jonka tähtäin on vuoden 2016 puoluekoko-uksessa.

Vuoden 1999 periaate-ohjelmassa todetaan, että oikeudenmukaisuus syn-tyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta.

Hyvinvointivaltion on kuitenkin löydettävä it-sestään uusi oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino - ja uusi tasapaino yhteis-kunnan ja yksilön välil-lä. Myös tähän kysymyk-seen on etsittävä vastaus-ta periaateohjelmaa päivi-tettäessä.

Jutta UrpilainenSDP:n puheenjohtaja Valtiovarainministeri

Dimitri Qvintus

Vesa Mauriala toivoo uudelta periaa-teohjelmalta kunnianhimoa ja isoa poliittista kuvaa. Arvotavoitteet pitäisi osata kääntää käytännön politiikkaan.

Meillä periaateohjelmaan suhtaudutaan aina vaka-vammin kuin muissa puo-lueissa, Vesa Mauriala tote-aa. Ohjelmia on ollut kaik-kiaan viisi ja kaikki ovat ol-leet oman aikansa näköisiä.

Mauriala, joka itse oli mu-kana nykyisen periaateoh-jelman teossa, käy läpi ohjel-mien historiaa. Forssan oh-jelmasta riittää kerrottavaa. Vuoden 1952, niin sanottua Oittisen ohjelmaa Mauriala pitää kauneimpana.

– Mielestäni siinä periaa-tetasolla määriteltiin hyvin-vointivaltio. Se tehtiin maa-ilmassa, joka oli suhteellisen ennustettava.

Vuoden 1987 ohjelma, niin sanottu Kalevi Sorsan ohjelma, syntyi kylmän so-dan loppuvaiheessa. Ajan tuomien haasteiden lisäksi ohjelmatyötä sävyttivät ris-tiriidat. Sorsan mukaan sii-nä tilanteessa ohjelmasta tu-li monen eri asian komp-romissi.

Viimeisimmän ohjelman kohdalla pohdittiin, mitä globalisoituvasta maailmasta pitäisi sanoa. Maurialan mu-kaan vaikeus oli ja on edel-leen, että nyt ei eletä vuot-ta 1952, jolloin maailma oli jollain tavalla ennustettava ja haltuun otettava.

Kestävät perusarvotMauriala kertoo Sorsan sa-noneen, että nykyinen oh-jelma on sellainen, jonka hän olisi halunnut tehdä vuonna 1987.

Maurialan mielestä ohjel-man vahvuus on siinä, et-tä perusarvot on määritel-ty kestävästi. Niihin ei hä-nen mukaansa ole paljoa li-sättävää.

– Pulma on, että se on pe-riaatteellinen, ei poliittinen ohjelma. Silloin työryhmäl-lä oli ajatus, että periaate-ohjelma toimisi sateenvar-jona muille.

Mauriala mainitsee kysei-sen ohjelman heikkoudeksi sen, että siinä ei ole riittä-västi talouspoliittista otetta.

– Jos katsoo sosialidemo-kratiaa, se on lähtenyt ka-pitalismin kritiikistä. Lisäk-si Erkki Tuomioja kritisoi, että ei ole tarpeeksi ympä-ristönäkökulmaa. Hän olisi painottanut sitä enemmän.

Mielestäni Eki oli oikeassa.Maurialan mielestä pi-

täisi muodostaa sosialismin näkökulmasta käsitys siitä, miten markkinat toimivat ja miten ihmisten vapaut-ta taloudellisina toimijoina, työelämässä ja kulttuurissa voitaisiin kehittää.

– Sosialidemokratia ni-menomaan pystyi vapaut-

tamaan ihmisiä taloudelli-seen toimeentuloon, lisää-mään työelämän oikeuksia ja sitä kautta myös kulttuu-rista vapautta.

Uudelle ohjelmalle on tilaustaMaurialan mielestä uudelle ohjelmalle on tilausta. Var-sinkin, jos tavoitteena on

Nykyisen periaateohjelman teossa mukana olleen Vesa Maurialan mielestä uuden ohjelman pitää olla tiukasti kiinni siinä, miten talousjärjestelmä toimii ja mitä siltä odotetaan ihmisten vapauden näkökulmasta.

eurooppalaisen tai globaalin sosialide-mokratian tavoiteoh-jelma, jossa otetaan tiu-kemmin kantaa tavoitteisiin. Maurialan mukaan ei riitä, että periaateohjelmatyön kautta puhdistetaan henkeä ja puhutaan arvoista. Esimerkkinä Mauriala käyttää nykyistä ohjelmaa. Siinä eurooppalaisuudesta ja länsimaalaisesta demo-kratiasta ei puhuttu riittä-vän konkreettisesti tai mää-ritetty tavoitteita Euroopan integraatiolle.

Hänen mukaansa arvojen asemesta pitäisi kirjoittaa ”iso poliittinen kuva”siitä, mihin pyritään.

Yksi suuri kysymys on yksilön ja ihmisten suhde markkinoihin. Maurialan mielestä uuden periaate-ohjelman pitää olla tiukasti kiinni siinä, miten talousjär-jestelmä toimii ja mitä siltä odotetaan ihmisten vapau-den näkökulmasta.

Toinen suuri kysymys hä-nen mukaansa on, voidaan-ko enää tehdä Suomen so-sialidemokraattisen puolu-een ohjelmaa vai pitäisi-kö ajatella niin, että kan-sainvälisten markkinoiden vastavoimaksi tarvittaisiin-kin eurooppalaista sosiali-demokratiaa.

– Jos sosialidemokrati-an vastaparina on globaalit markkinavoimat, niin silloin sosiaalidemokraattien pitää kysyä, miten niitä säädel-lään. Ei kai kukaan kuvit-tele, että vastaukseksi riit-tää Suomi?

Suhde Euroopan unioniin?Lisäksi Mauriala kaipaa määritelmää sosialidemo-kratian suhteesta Euroo-pan unioniin. Edellisiä oh-jelmia tehdessä ei kyetty näkemään, mihin suuntaan Eurooppa kehittyy ja miten politiikan instrumentit toi-mivat. Niihin pitäisi nyt pa-neutua, Mauriala sanoo.

– Palaan siihen Forssan ohjelman alkulähtökohtaan, että tämä on Sosialidemo-kraattinen puolue Suomes-sa, ei Suomen sosialidemo-kraattinen puolue.

Iso kysymys Maurialan mukaan on, että kun Suo-mi ei enää ole liittoutuma-ton, tavoittelemmeko aidos-ti moninapaista maailmaa ja/tai näemmekö itsemme osana liberaalia demokraat-tista länttä, mikä taas vai-kuttaa siihen, miten näem-me itsemme suhteessa Venä-jään tai Natoon.

– Mielestäni olemme län-simainen liberaali demo-kratia ja meidän pitäisi olla mukana kaikissa niissä yh-teistyöelimissä, jotka nämä maat yleensä muodostavat.

– Tarvitaan myös johto-päätöksiä siitä, millaista mo-nikulttuurista Suomea ta-voitellaan ja millä ehdoilla. Arvotavoitteiden lisäksi pi-tää myös sanoa, mitä se tar-koittaa käytännön politii-kassa.

”Tämä on Sosialidemokraattinen

puolue Suomessa, ei Suomen sosialide-

mokraattinen puolue.”

”Yksi suuri kysymys on

yksilön ja ihmisten suhde markkinoihin.”

5


Norjan vaalit: Ykköspaikka tuli, hallituspaikka meni

Dimitri Qvintus

Norjan vaalien tulos ja hallituksen muodostaminen kiinnostavat luonnollisesti myös Suomessa. SDP:n puolue-sihteeri Reijo Paananen oli Norjassa seuraamassa vaaleja.

Norjan vaaleista on kulunut kuukausi. Pääministeri Jens Stoltenbergin johtama Työ-väenpuolue piti suurimman puolueen paikkansa, mutta pääministeripuolueena Ar-beiderpartiet ei jatka.

Tuleva pääministeri, kon-servatiivipuolue Høyren Er-na Solberg on haastavassa tilanteessa. Oikeistopopulis-tinen Edistyspuolue menet-ti vaaleissa paikkoja, mut-ta on menossa hallitukseen. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Ennen vaa-leja äänestäjät kertoivat tu-kevansa Høyreä sillä edel-lytyksellä, että Edistyspuo-luetta ei oteta hallitukseen.

– Vaaleja edeltäneissä ky-selyissä kävi selvästi ilmi, et-tä populisteja ei haluttu hal-litukseen. Ihmisten tahto ei toteudu, Paananen sanoo.

Paanasen mukaan vaalitu-los menee enemmän vaih-telunhalun piikkiin. Tulos on pettymys, vaikka Työ-väenpuolue onkin edelleen

maan suurin puolue. Paikal-liset arviot eivät välttämät-tä povaa kovin pitkää halli-tustaivalta konservatiiveille ja oikeistopopulisteille. Osa on puhunut yhden vuoden hallituksesta.

Mikäli ennustukset yhden vuoden hallituksesta pitäisi-vät paikkansa, tarjolla olisi suosittu ja osaava pääminis-teri. Työväenpuolueen pu-heenjohtaja Stoltenberg on-kin sanonut haluavansa jat-kaa puheenjohtajana.

– Mikäli näin kävisi, olisi tärkeää, että on heti työhön pystyvä henkilö. Jensin ko-kemus tällaisessa tilanteessa olisi kullanarvoista, Paana-nen sanoo.

Aktivoiva vaalikampanjaVaikka tarkemman vaa-lianalyysin aika on vasta myöhemmin, Paananen eh-ti kiinnittää huomiota kam-panjan joihinkin yksityis-kohtiin. Erityisesti Paana-sen huomion kiinnitti vah-

va henkilökohtaisen kon-taktoinnin osuus. Perinteis-ten vaalitapahtumien lisäksi puolue kiersi ovelta ovelle.

Arbeiderpartiet tavoitte-li kampanjassaan miljoonaa kontaktia ja puolue arvioi sen toteutuneen. Kampan-jatyöntekijöiden ja vapaaeh-

toisten työ tuotti siis tulosta.Paananen arvioi, että ti-

lanteessa, jossa hallitus on istunut pitkään ja kansalais-ten muutoshalu on näkyvis-sä, oli oikea ratkaisu tavata ihmisiä henkilökohtaisesti. Se helpotti omien kantojen kertomisessa. Osallistavan kampanjoinnin lisäksi puo-luesihteeri mainitsee puolu-een ja ammattiyhdistysliik-keen yhteistyön.

– Puolueen ja ay-liik-keen yhteistyö liittyi tee-

moihin, mutta Norjassa ay-liike myös ottaa selkeäm-min kantaa demareiden puolesta.

Norjalaiset ovat teh-neet viime vuosina kyselyi-tä, joissa selvitetään tarkas-ti puolueiden suhtautumis-ta ihmisille tärkeisiin asioi-hin. Puolueiden erot tuo-daan selvästi näkyviin.

– Ihmiset vertailevat mie-lellään. On tietysti eri asia, onko vertailutietoa saatavil-la, Paananen huomauttaa.

Kotimaan tulevia vaaleja silmällä pitäen puoluesih-teeri huomioi vaalityönte-kijöiden innon tavata ihmi-siä. Hän kannustaa käymään keskustelua ihmisten kanssa.

– Myös me olemme teh-neet sitä, mutta vieläkin enemmän on oltava rohkeas-ti siellä, missä ihmiset liikku-vat ja kerrottava, mitä halli-tuksessa teemme. Näitä ovat muun muassa oikeudenmu-kainen verotus, työllisyys ja eläkkeet, Paananen sanoo.

Arbeiderpartiet

Arbeiderpartiet teki vaa-leissa näyttävän ja osallis-

tavan kampanjan.


”Poliittinen korkeakoulu” tarjoaa eväitä vaikuttamiseen

Jarkko Piirainen

Oletko harkinnut uraa polii-tikkona tai järjestöalan am-mattilaisena työväenliikkees-sä? Oletko kaivannut aikaa ja apua kehittää kykyjäsi poliit-tisena ja järjestöllisenä toimi-jana? Kaipaatko samanlaisen urasuunnitelman tehneen porukan tukea ja seuraa?

Jos vastasit edellisiin kysy-myksiin myöntävästi, SDP:n ”Poliittinen korkeakoulu” eli Poliko voi olla juuri si-nua varten.

SDP järjestää yhdessä TSL:n, Työväen Akatemian, Voionmaan Opiston ja Pal-kansaajien Opintoyhdistyk-sen kanssa nyt toista kertaa koulutusjakson, jossa po-liittista ja järjestöllistä uraa työväenliikkeessä suunnitte-levat voivat syventää omaa osaamistaan.

Savonlinnalainen Anna-Kristiina Mikkonen osal-listui Polikon viime syksy-nä alkaneeseen, edelleen käynnissä olevaan, koulu-tusjaksoon.

Mikkosen mukaan kurs-sin sisältö on ollut kattavaa ja koulutus kestoltaan hyvä.

– Teemat ovat olleet ajan-kohtaisia, mutta myös yleis-poliittista arvojen pohdin-taa sekä puoluetoiminnan kehittämistä.

Polikon lähijaksoilla käy-däänkin läpi laaja kattaus poliittisen ja järjestöllisen työn osa-alueita. Opintojen teemoja ovat muun muas-sa hallinto ja kuntavaikut-taminen, Suomen poliitti-nen kenttä, järjestöviestintä

sekä Eurooppa nyt ja tule-vaisuudessa.

Mentorointia ja verkostojaKoulutukseen kuuluu kon-taktiopetuksen lisäksi en-nakko- ja kotitehtäviä, jot-ka osallistujat tekevät säh-köisellä oppimisalustalla. Lähijaksojen välillä kirjoite-taan myös oppimispäiväkir-jaa, suoritetaan työharjoit-telujakso työväenliikkeessä ja tavataan omaa mentoria.

Anna-Kristiina Mikkonen kehuu mentoroinnin olleen yksi kurssin parhaista sisäl-löistä.

– Kiitos tästä kuuluu henkilökohtaiselle men-

torilleni Susanna Huovi-selle.

Lisäksi yhdessäolo mui-den kurssilaisten kanssa sekä kurs-sin antama mah-dollisuus pysäh-tyä pohtimaan omia tavoittei-ta, näkemyksiä ja toimintaa po-litiikassa ovat ol-leet Mikkoselle tärkeitä.

Reilun vuo-den mittainen koulutus mah-dollistaa sen, että Polikon opintoryhmäs-tä tulee tiivis yhteisö. Mik-konen kertookin koulutuk-

sen tarjonneen hyvin mah-dollisuuksia verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia samanhen-kisten ihmisten kanssa.

– Koulutus on tuonut uusia ystäviä ja verkosto-ja. Koulutus on luonut oi-van vertaisryhmän, josta saa tukea, vinkkejä, ajatuksia ja uusia avauksia.

Mikkonen suosittelee Polikoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta ja järjestötyöstä.

– Koulutus on suuri mah-dollisuus oman poliittisen ja järjestöllisen identiteetin luontiin.

Mikkosella itsellään on hyvä mahdollisuus soveltaa Polikon oppeja myös käy-tännössä, sillä hänet valittiin vajaa vuosi sitten Savonlin-nan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

– Valtuuston puheenjoh-tajan asema on ollut jo nyt todella antoisa, on mielen-

kiintoista olla asioiden yti-messä, hän toteaa.

Mikkonen kertoo saa-neensa hy-vää palautet-ta työstään vastuullises-sa tehtävässä.

– Arvos-tan suuresti virkakunnal-

ta sekä muilta kunnallispoliitikoilta saa-

maani hyvää palautetta toi-minnastani.

”Koulutus on luonut oivan vertaisryh-män, josta saa tukea,

vinkkejä, aja-tuksia ja uusia

avauksia.”

Anna-Kristiina Mikkosen mukaan Poliko tarjoaa hyvän mahdollisuuden oman poliittisen ja järjestöllisen identiteetin luontiin.

• Haku koulutukseen on käynnissä. Hakuaika päättyy 30.11.2013.

• Koulutukseen valitaan hakemusten perusteella 24 osallistujaa.

• Vapaamuotoisissa hakemuksissa tulee ilmetä hakijan halu ja kyky sitoutua koulutukseen ko-ko sen keston ajan, järjestö- ja poliittisen toi-minnan historia, ehdokkuuksia ja vaalityön te-kemisiä eri vaaleissa unohtamatta.

• Alle 30 vuoden ikä tuo lisämahdollisuuden pääs-tä koulutukseen.

• Koulutuksen hinta on 100 euroa.• Lue lisää ja hae koulutukseen: www.tsl.fi/kou-

lutus/poliittinen-korkeakoulu-poliko/Lisätietoja:TSL:n kv- ja viestintäpäällikkö Katri Söder [email protected], 040 773 9303 tai SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari [email protected], 09-47898251

Saksa vaalien jälkikrapulassaSaksalaiset äänestivät syyskuun liittopäivävaa-leissa oikeistohallituksen nurin. Johtava oppo-sitiopuolue SPD lisäsi mukavasti kannatustaan melkein kolme prosenttiyksikköä. Saksan va-semmistolla siis kaikki hyvin?

Kaukana siitä. Sosiaalidemokraattien halli-tuskumppaneikseen havittelemat vihreät hävi-sivät sen minkä SPD voitti, ja vasemman laidan Linke vielä enemmän. Näiden kolmen yhteen-laskettu tulos pärjää vain nippa nappa konser-vatiiveille, jotka korjasivat vaaleissa jättipotin.

Saksan vaalijärjestelmä tosin tekee tilantees-ta mutkikkaan. Äänestysaktiivisuus nousi edel-liskerran aallonpohjasta vain rahtusen 71 pro-senttiin, mutta uurnille vaivautuneiden äänis-tä meni peräti 15 prosenttia haaskuun. Entinen hallituspuolue vapaat demokraatit kompastui 5 prosentin äänikynnykseen, joka osoittautui lii-an korkeaksi myös vaalien uudelle tulokkaalle, vaihtoehtoa Saksalle ja eurolle vaativille popu-listeille. Piraateista ja muista puhumattakaan.

yyy

Näin ”puna-puna-vihreällä” kombinaatiolla olisi itse asiassa kehnosta vaalimenestyksestä huolimatta liittopäivillä enemmistö, muttei mi-tään halua sen käyttämiseen. Linke ei kelpaa kaveriksi, enemmän ehkä historiallisista kuin ajankohtaisista asiasyistä. Itä-Saksan kommu-nistien pragmaattisten perillisten kanssa vielä voisikin tulla toimeen, mutta länsipuolen än-kyrät ovat jo liikaa. Eikä sosiaalidemokraattien ole helppoa antaa anteeksi entisille puolueto-vereilleen, jotka loikkasivat Oskar Lafontainen vanavedessä vasemmalle.

Toisaalta toisella puolella odottaa Angela Merkelin kuolemansuudelma. SPD lähti vaa-leihin haastamaan CDU/CSU:n johtoasemaa, mutta kaventumisen sijaan kannatusero puoluei-den välillä revähti entisestään peräti 16 prosent-tiin. Kristillisdemokraateilla on näillä lukemilla itsetunto huipussaan. Suuri koalitio heidän kans-saan voi kansan keskuudessa viedä senkin luotta-muksen, jota sosiaalidemokraatit ovat neljän op-positiovuoden aikana onnistuneet rakentamaan.

yyy

Jos valtaa on tarjolla, sille kuitenkin yleensä löy-tyy käyttäjiä. Taktinen asetelma Saksassa on nyt sellainen, että SPD voi hinnoitella hallitushalun-sa korkeaan kurssiin. Työelämän keskeisissä ky-symyksissä olisi syytä saada uudistuksia aikaan, eikä talous- ja Eurooppa-politiikassa pitäisi olla ylittämättömiä vedenjakajia CDU:n suuntaan.

Päätyy SPD sitten hallitukseen tai oppositi-oon, pidemmällä tähtäimellä puolueen on löy-dettävä johtoonsa uutta karismaa ja uskotta-vuutta. Kaikki kunnia Peer Steinbrückille, mut-ta hänen persoonansa ei kantanut kanslerieh-dokkaana ongelmitta sosiaalisen oikeudenmu-kaisuuden agendaa.

SPD:n Berliinin puoluetoimistossa Willy Brandt Hausessa ei vaali-iltana juhlittu omaa menestystä vaan toisten, lähinnä liberaalien tap-piota. Se ei ole tulevaisuutta määrittävän liik-keen linja, ja bileet päättyivätkin aika lyhyeen.

Monella taisi olla Willyä ikävä.

Mikko Majander

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön

toiminnanjohtaja, VTT


Nyt joukolla mukaan järjestöuudistukseen!Koko järjestörakenne on rakennettava uusiksi. Van-hat, perinteiset toimintata-vat eivät välttämättä nuo-ria innosta. Olisiko niin, että puoluetoiminta on jo pitkään ollut projektiluon-toista? Tarvitseeko kaikkien puolueosastojen toimia sa-malla lailla vai hyväksym-mekö erilaiset tavat?

Edellä olevat väittämät ja kysymykset löytyvät puolu-een järjestöuudistustyöryh-män pohjapaperista, joka on nyt kommentoitavissa ver-kossa. Mitä mieltä sinä olet? Mene osoitteeseen ohjel-matyö.sdp.fi ja ota kantaa.

SDP:n jäsenet voivat kommentoida asiakirjaa kirjoittamalla kommen-tointilomakkeeseen jäsen-numeronsa, nimensä ja pii-rinsä. Annetut kommentit ja kommentoijan nimi sekä piiri tulevat näkyviin asia-kirjan oikeaan reunaan.

Annettuja kommentteja voi käydä tykkäämässä klik-kaamalla tekstin alta löyty-vää peukku-symbolia.

Asiakirjan lopusta löytyy Facebook-kommenttikent-tä, jonka kautta myös puo-lueen jäseneksi kuulumatto-

Puolueen järjestöuu-distustyöryhmä työs-tää ensi vuoden puo-luekokoukselle asiakir-jaa, jossa esitellään ta-voitteet ja malli SDP:n

tulevaisuuden järjestö-työlle. Tähän asiakirjatyöhön jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikut-taa.

Mikä järjestöuudistusasiakirja?

Järjestöuudistusasiakirja löytyy osoitteesta ohjelmatyo.sdp.fi. Maalaa hiirellä tekstikohta, jota haluat kommentoida, niin näkymään aukeaa kommentointi-ikkuna.

mat voivat tekstiä kommen-toida. Tämä vaatii kirjautu-mista omalle Facebook-ti-lille.

Nyt kommentoitava-na olevassa tekstissä refe-roidaan tutkimuksia tämän päivän järjestötoiminnan trendeistä ja vedetään yh-teen viimekeväisen järjestö-kyselyn tuloksia. Syksyn ai-kana kirjoitetaan myös esi-tykset.

- Aina kun työryhmä saa uutta sisältöä valmiiksi, tu-lee se internetiin kommen-toitavaksi. Ja kommentit otetaan taatusti huomioon lopullista asiakirjaa tehdes-sä, SDP:n järjestöpäällikkö Ari Näätsaari toteaa.

Hän toivoo asiakirjan

synnyttävän runsasta kes-kustelua, sillä se tulee ole-maan pohja puolueen tule-vaisuuden järjestötyölle.

Näätsaari kannustaakin jäseniä pohtimaan tosissaan, millainen on se SDP, joka tukee parhaimmalla mah-dollisella tavalla jäsenten

vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaa.

Asiakirjaa voi kommen-toida myös sähköpostitse: [email protected] tai kir-jeitse: SDP/Ari Näätsaari, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki.

OTA KANTAA!

AIMOn lukijatutkimus tuleeSDP:n jäsenlehti AIMO tekee luki-joille pienimuotoisen lukijatutkimuk-sen marraskuun aikana. Osana luki-jatutkimusta kysytään myös muuta-ma kysymys EU-vaaleihin liittyvistä teemoista.

Kaikki ne SDP:n jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet ajan tasalla olevan säh-

köpostiosoitteen puolueen jäsenre-kisteriin saavat jäsenkyselyn viikol-la 46. Mikäli et ole varma, että säh-köpostiosoitteesi on rekisterissä tai osoite on vanhentunut, ilmoita sii-tä SDP:n jäsenpalveluun Arja Pen-naselle osoitteeseen [email protected]


Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä kansalaistottelemattomuudesta.

Kansalaistottelemattomuus

Kansalaistottelemattomuus on hipsterika-veripiirissäsi varsin hyväksytty asia. On täysin luonnollista, että kadun voi valla-ta, metron lattialle saa syljeksiä ja julkiset tilat voi koristella graffitein. Näitä ei kan-nata kovin suureen ääneen kyseenalais-taa. Näiden asioiden filosofointi on paras tapa aikaansaada pohdintaa kansalaistot-telemattomuudesta. Kauhean oikeassa ei kannata olla, koska tottelemattomuuden rajoja itse kukin rikkoo punaisia päin fil-larilla ajaessa.

Voit hienovaraisesti tunnustella, että mitähän tapahtuisi, jos kansalaistottele-mattomuudesta maksettaisiin kansalais-palkkaa. Voi olla, että tämä kärjistys saa kotiviinin läikkymään yli äyräiden.

Kansalaistottelemattomuuden taivaste-lu sopii mainiosti Rosson sunnuntai-il-tapäivän hälinään. Voit ottaa puheen-aiheen vaikkapa Pauligin kahveista ja sanoa, että veropakolaisen selkänahas-ta se on tämäkin tuote tehty. Jatkok-si kannattaa lastata, että onko oikeam-paa kansalaistottelemattomuutta vero-jen kiertäminen vai öljynporauslautan valtaaminen?

Ja mitä siitä tulisi, jos jokainen suo-malainen voisi rikkaiden sukujen ta-paan lähettää rahansa veroja pakoon. Pääomapiirien käpykaarti-isänmaalli-suus verotuksessa sopii hyvin Rosson väittelypuheeksi, sillä harvemmin seu-rueessa sattuu olemaan perimällä elä-mänuransa tehneitä tai optiojärjestel-män edustajia.

Valistuneessa ystäväpiirissäsi kansalaistotte-lemattomuus ei saa kannatusta. ”On suoras-taan oikein, että poliisit pistävät mellakoi-vat hupparihipit nenärenkaasta nippusiteil-lä kiinni linja-auton penkkiin. Mokomatkin pullonheittelijät ja ikkunoiden töhrijät. Ku-ka nekin tuhot maksaa?”

ABC-asemalla kahvit eivät läiky edes kristillisdemokraattien pj:n Päivi Räsäsen kansalaistottelemattomuudesta, eli ”raamat-tu ennen lakia” -puheista. Suuret ikäluokat ovat rakentaneet maan ja kaipaavat järjes-tystä ja turvallisuutta julkisilla paikolla. Tätä tulee jatkossakin vaalia. Näitä argumentteja kuulet taatusti, jos johdattelet keskustelun kansalaistottelemattomuuden monipolvisiin uriin varttuneessa seurassa.


Koti- vakuutuksen

nettiostajan etu

-20 %ensimmäisestä vakuutuskaudesta

Osta vakuutukset helposti netistä!

(turvaamo) VAKUUTUSKAUPPA

24 h www.turva.fi

255x180 SDP_Aimo_nro6_Turvaamo_102013.indd 1 10/2/2013 4:07:05 PM

Tutkimuksen mukaan Euroopassa muhii merkittävä poliittinen muutosSosialidemokraatit nousemassa suurimmaksi ryhmäksi

Olli Hella

Populististen puolueiden suosion kasvu saattaa nos-taa sosialidemokraattisen ryhmän suurimmaksi Eu-roopan parlamentissa ensi kevään EU-vaaleissa. Näin kävisi, mikäli vaalit pidet-täisiin tällä hetkellä. Sosia-lidemokraatit eivät ole ol-leet parlamentin suurin ryh-mä kertaakaan 2000-luvulla.

Unkarilainen politiikan tutkimuslaitos Policy Solu-tions on koonnut yh-teen kaikkien 28 jäsenmaan mie-lipidemittaukset syyskuulta.

Tutkimus ar-vioi, että sekä äärioikeisto et-tä -vasemmis-to lisäävät kan-natustaan parla-mentissa. Nämä puolueet syövät useimmissa jä-senmaissa etenkin perinteisten kon-servatiivi- ja libe-

raalipuolueiden kannatus-ta. Tilanne on siis muual-la erilainen kuin Suomessa, jossa perussuomalaiset ovat saaneet kannatusta etenkin perinteisten työväenpuolu-eiden kustannuksella.

Kisa on kovaKisa parlamentin suurim-masta paikasta on tiukka, mutta tällä hetkellä sosialis-tien ja demokraattien kan-

natus antaisi ryhmäl-le 230 paikkaa, nel-jä paikkaa kristil-lisdemokraattien ryhmää enem-män. Kristilli-set olisivat hävi-ämässä paikko-ja ensimmäisen kerran 20 vuo-teen.

Demarit voit-taisivat lähes vii-si prosenttiyksik-köä ja konserva-tiivit häviäisivät

lähes saman verran.Toinen suuri häviäjä olisi liberaa-lidemokraattien ryhmä, jo-hon Suomesta kuuluu kes-kusta. Sen nykyinen kan-natus antaisi ainoastaan 59 paikkaa.

Talouskriisi nostaa äärilaitojaEU:ta koetellut talouskrii-si nostaa kummankin ää-rilaidan kannatusta ympäri Eurooppaa. Euroopan yhty-neen vasemmiston ryhmä,

johon Suomesta kuuluu va-semmistoliitto, olisi nykyisil-lä kannatuksilla nousemassa yhtä suureksi kuin liberaalit.

Talouskriisi on myös tait-tanut koko unionin alueella vihreiden puolueiden pari-

kymmentä vuotta jatkuneen kannatuksen kasvun. Vihrei-den äänimäärä putoaisi kak-si prosenttiyksikköä. Usein yhdessä äänestävät demarit, vasemmisto ja vihreät sai-sivat yhdessä 44 prosenttia äänistä, eivätkä kuitenkaan saisi yksinkertaista enem-mistöä parlamenttiin.

Suhteellinen voittaja oli-si myös euroskeptinen ryh-mä. Nykyinen brittikonser-vatiiveista ja Puolan Laki ja oikeudenmukaisuus -puolu-eesta koostuva ryhmä saisi noin 50 edustajaa. Perus-suomalaisten ja Britanni-an UKIPin Vapaa ja Demo-kraattinen Eurooppa saisi ennusteen mukaan 17 edus-tajaa.

Se ei vielä riitä edes viral-liseen asemaan parlamentis-sa, mikäli ryhmä ei saa tuek-seen muita äärioikeistolaisia edustajia.

Näitä mihinkään ryhmään kuulumattomia on tällä het-kellä noin 70. Kaikkiaan jo-ka seitsemäs uuden parla-mentin jäsen olisi näillä kan-natusluvuilla oikeistolainen euroskeptikko.

Demarit voittaisivat lähes viisi

prosenttiyk-sikköä ja

konservatiivit häviäisivät

lähes saman verran.

Kari Hulkko


Tarja Halonen ja Susan George Sorsa-säätiön tutkimus- ja politiikkapäivilläEurooppalaisen FEPS-aja-tuspajan ja Kalevi Sor-sa -säätiön perinteiset tut-kimus- ja politiikkapäivät pidetään 11. marraskuu-ta Helsingissä. Tänä vuon-na tarkastelun kohteena on kansanvallan toteutuminen ja vahvistaminen.

Kansan valtaa – tai sen puutetta – lähestytään nel-jästä eri näkökulmasta: EU:n legitimiteetti, yritys-vallan ylivalta, demokrati-soituminen ja demokratia-tuki sekä edustuksellisen ja suoran demokratian mah-dollisuudet.

Keskusteluja pohjusta-massa ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen, yhteiskuntatieteilijä-akti-visti Susan George, pro-fessori Bruno Liebhaberg, EU:n ulkoasianhallinnon demokratiatuen neuvon-antaja Ingrid Wetterqvist,

kansanedustaja Tuija Brax, Kokoomuksen puoluesih-teeri Taru Tujunen sekä SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.sorsafoundation.fi

Power to the People!The future of Europe-an democracy is the the-me at the FEPS and Kale-vi Sorsa Foundation Rese-arch and Policy Day orga-nised on Monday, Novem-

ber 11th in Helsinki.Topics to be discussed

are strengthening EU le-gitimacy, corporate power, democratisation and de-mocracy support as well

as representative and direct democracy.

Speakers include Presi-dent Tarja Halonen, politi-cal scientist and activist Su-san George and a host of

other interesting academics and politicians.

Further information at www.sorsafoundation.fi

Puheenjohtaja-päivät tammikuussa HelsingissäSDP:n puheenjohta-japäivät pidetään en-si vuonna lauantaina 18. tammikuuta am-mattiliitto Pron tiloissa Helsingissä. Ohjelmaa on aamusta iltapäivään, jonka jälkeen kokous-paikalta on helppo siir-tyä puolueen jäsenristei-lylle Länsisatamaan.

Puheenjohtajapäiville osallistuvat puolueosas-tojen, kunnallisjärjestö-jen ja piirien puheen-johtajat sekä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen osastojen puheenjohta-jat. Kutsut tilaisuuteen lähtevät puheenjohtajil-le lähiaikoina.

Puoluekokous Pohjanmaan lakeuksillaSDP:n 44. varsinainen puo-luekokous pidetään Seinä-joella, Seinäjoki Areenas-sa, 8.-10. toukokuuta 2014. Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä pohtimaan aloittei-den tekoa, sillä puolueko-kouksessa käsiteltäviksi tar-koitetut aloitteet on tehtä-vä puolueen sääntöjen mu-kaan niin, että ne ovat pe-rillä puoluetoimistossa vii-meistään marraskuun 30. päivänä 2013.

Aloitteita puoluekoko-ukselle voi tehdä puolue-osaston jäsen, puolueosasto, kunnallisjärjestö, piirijär-jestö, puoluehallitus, puo-luevaltuusto, Sosialidemo-kraattinen eduskuntaryh-mä ja Suomen Sosialide-mokraattisen Puolueen val-

tuuskunta Euroopan parla-mentissa sekä Sosialidemo-kraattiset Naiset, Nuorten Kotkain Keskusliitto, Sosi-alidemokraattiset Nuoret ja SONK.

Aloitteet voi lähettää säh-köisesti osoitteeseen [email protected] tai postitse osoit-teella: SDP/Tuula Lampi-nen, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki.

AIMO - SDP:n jäsenlehti 6/2013

Documents

Transcript of AIMO - SDP:n jäsenlehti 6/2013