1

AIKUISVÄESTÖN OSAAMISTA EDISTÄMÄSSÄ

Raportti SAK:n Osaava pärjää – hankkeesta ja toiminnasta Noste -ohjelmassa vuosina 2003-2007

Markku Liljeström

2

Sisältö sivu 1.Noste-ohjelman käynnistyminen ja sen tausta 2.SAK:n tavoitteet ja lähtökohdat 3.Noste-ohjelman sisältö 4.Tulopolitiikan tuki Nosteelle 5.SAK:n hanke ja hakevan toiminnan motiivit

5.1.Osaava pärjää –projektisuunnitelma ja hankehakemus 5.2.Viestintäkampanjalla alkuun 5.3.Tiedotusaineiston tuottaminen

6.Pätevyysluotsi vertaistukihenkilöksi

6.1.Pätevyysluotsien koulutus 6.2.Pätevyysluotsien toiminta ja koettu rooli 6.3.Tiedottaja, kannustaja 6.4.Yhteistyötä ay-järjestöissä ja työpaikoilla 6.5.Yhteistyö oppilaitosten kanssa

7.Yhteistyötapahtumat ja seminaarit hakevan toiminnan vauhdittajina

7.1.Valtakunnallinen seminaari 8.Osaava pärjää-hanke kansainvälisessä verkostossa 9.Päätösseminaari 10.Osaava pärjää-hankkeen oma seuranta 11.SAK:n edunvalvonta ja koulutuspoliittiset linjaukset 12.Noste-ohjelman ja Osaava pärjää-hankkeen arviointia ja yhteenvetoa tuloksista

3

1.NOSTE-OHJELMAN KÄYNNISTYMINEN JA SEN TAUSTA Valtioneuvosto antoi 23.1.2003 asetuksen aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Vuosille 2003-2007 suunniteltu Noste-ohjelma käynnistyi valtion vuoden 2003 talousarvioon varatulla 12 milj. euron määrärahalla. Noste-ohjelman alkaminen merkitsi käännettä suomalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa ja aikuiskoulutuksen toimintatavoissa. Koulutuksellinen tasa-arvo, osaamiseen perustuva kilpailukykyinen talous ja pyrkimys työurien pidentämiseen ja työelämän muutoksissa selviämiseen muodostuivat aikuiskoulutuspolitiikan keskeisiksi perusteiksi. Työelämälähtöinen joustava aikuiskoulutus ja työelämään jalkautuminen, ns. hakeva toiminta, otettiin aikuiskoulutuksen tavoitteellisiksi työtavoiksi. Kun Noste-ohjelman käynnistyminen oli varmistunut syksyllä 2002, aloitettiin SAK:n koulutuslinjalla valmistelu Noste-ohjelman tavoitteita tukevasta omasta hankkeesta. Se sai nimekseen ”Osaava pärjää”. Opetusministeriö oli maaliskuussa 2001 asettanut parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän tekemään ehdotuksia aikuiskoulutuspolitiikan linjauksista, eri aikuiskoulutusmuotojen toimivuudesta ja työnjaosta sekä selvittämään koulutustarjonnan vastaavuutta työelämän osaamistarpeisiin aikuisväestön opiskelutavoitteiden ja osallistumisen näkökulmasta. Parlamentaarikkojen ohella työryhmään nimettiin asiantuntijoiksi mm. työmarkkinajärjestöjen edustajat. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmä luovutti ehdotuksensa 21.2.2002. Sen keskeisiä ehdotuksia oli erityisen viisivuotisen toimenpideohjelman käynnistäminen vähäisen pohjakoulutuksen omaavan aikuisväestön osaamistason kohottamiseksi. Tämän lisätoimenpideohjelman voimavaroista suunnattaisiin pääosa toisen asteen ammatilliseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen ja niitä tukeviin opintoihin ja lisäksi osa tietoyhteiskuntataitoja kehittävään koulutukseen. Työryhmä esitti myös kehitettäväksi koulutusjakson tukemaan oppimisvalmiuksia ja ongelmanratkaisutaitoja. Lisätoimenpideohjelman(osaamisen nosto-ohjelma) kohderyhmäksi aikuiskoulutustyöryhmä määritteli vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevat 30-54 -vuotiaat. Työryhmä totesi, että peräti 400 000:lta 30-54 -vuotiaalta aikuiselta puuttuu toisen asteen koulutus. Vastaavasti työmarkkinoilta on kiihtyvässä tahdissa poistumassa suorittavan työn tekijöitä. Aikuiskoulutustyöryhmä asetti keskeiseksi tavoitteeksi sen, että kansalaisilla olisi 10-15 vuoden välein mahdollisuus osaamisensa perusteelliseen uusintamiseen ja vuosittain 1-2 viikon kehittämisjaksoon. Työryhmän mielestä tämä edellytti aikuiskoulutukseen huomattavia lisävoimavaroja. 2.SAK:N TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Samaan aikaan kun parlamentaarisessa aikuiskoulutustyöryhmässä ryhdyttiin pohtimaan ehdotuksia aikuiskoulutuspolitiikan linjauksista valmisteltiin SAK:ssa työryhmää varten ehdotuksia. Nämä kiteytyivät syksyllä 2001 näkemykseen uudistavasta ja tasa-arvoisemmasta

4

aikuiskoulutuspolitiikasta, jonka yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli vähän koulutetun aikuisväestön aseman parantaminen. SAK:n valmistelussa päädyttiin lokakuussa 2001 esittämään kansallisen hankkeen käynnistämistä vähän koulutetun aikuisväestön koulutustason kohottamiseksi. SAK:n esityksen lähtökohtana oli varmistaa korvamerkitty rahoitus ohjelmalle ja sen kohderyhmän selkeä määrittely. Kohderyhmäksi määriteltiin aikuiset, -joilta peruskoulu on jäänyt kesken -jotka olisivat valmiit suorittamaan loppuun kesken jääneet lukio-opinnot -jotka tarvitsevat muuta yleissivistävää pohjakoulutusta voidakseen suoriutua ammatillisista opinnoista -jotka tarvitsevat yleissivistävää pohjakoulutusta selviytyäkseen tietoyhteiskunnassa tai voidakseen toimia aktiivisena kansalaisena -joilta puuttuu ammatillinen pohjakoulutus ja jotka voisivat saada sen esim. ammattitutkinnon suorittamalla -joiden ammattitaidon päivittäminen tai uudistaminen on työelämän rakennemuutoksessa erityisen tärkeää(1) Varsinaisen koulutuksen ohella SAK:ssa nähtiin tarpeelliseksi sisällyttää ohjelmaan aikuisia motivoivia ja kannustavia toimenpiteitä, etsivää ja hakevaa toimintaa sekä työpaikoilla tapahtuvaa tiedottamista ja ohjausta. Koulutuksen tasa-arvonäkökohtia tukivat niin OECD:n aikuiskoulutuksen maaraportin havainnot, pohjoismaiset vertailevat tutkimukset kuin SAK:n omat selvitykset jäsenistön vähäisestä osallistumisesta aikuiskoulutukseen. Vuoden 2000 aikuiskoulutustutkimus osoitti, että Suomessa aikuiskoulutukseen osallistuminen on keskimäärin maailman huippuluokkaa, 57%. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista oli osallistunut aikuiskoulutukseen vain 37% kun parhaiten koulutetun väestön osalta luku oli 76%. SAK:n oman, vuoden 2000 selvityksen mukaan peräti 70% jäsenistä ei ollut osallistunut työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. SAK:n koulutuslinjalla oli tutustuttu Ruotsin ja Iso-Britannian malleihin, joissa ammattiyhdistysliike pyrki aktiiviseen ja käytännölliseen toimintaan osaamisen kehittämiseksi. Ne antoivat virikkeitä myös SAK:n tuleviin toimenpiteisiin. Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmän esitykseen osaamisen nosto-ohjelmasta tulivat varsin pitkälle ne ainekset, jotka SAK:n valmistelussa olivat tulleet esille. SAK:n johtoryhmässä helmikuussa 2002 parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esitykset arvioitiin varsin myönteisessä hengessä ja vastaavan sisällön sai mietinnöstä annettu SAK:n lausunto 15.4.2002. Parlamentaarikkoryhmän annettua esityksensä asetti opetusministeriö 11.4.2002 valmisteluryhmän suunnittelemaan nosto-ohjelman käynnistämistä. Ryhmään nimettiin SAK:n edustajaksi koulutuspäällikkö Markku Liljeström. Valmistelutyöryhmässä laadittiin esitys laiksi aikuisten koulutustason kohottamisohjelmasta. Erillislain säätäminen osoittautui kuitenkin liian kankeaksi tavaksi säädöstää nosto-ohjelmasta ja valmistelun loppuvaiheessa päädyttiin antamaan kohottamissohjelmaa koskevat normit valtioneuvoston asetuksella. Valmisteluryhmä teki esityksen myös tarvittavista määrärahoista valtion talousarvioon, johon saatiin oma momentti ohjelmaa varten. Näin ollen varmistui ohjelmalle korvamerkitty rahoitus. (1)Muistio 5.10.2001,Markku Liljeström, Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän taustatyö

5

3.NOSTE-OHJELMAN SISÄLTÖ Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma muodostui rahoituksesta, joka voitiin kohdentaa 1)ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon sekä 2)tietokoneen ajokortin suorittamiseen tähtäävään koulutukseen ja lisäksi 3)opiskeluvalmiuksia parantaviin ja välineaineopintoihin, opinto-ohjaukseen, opintojen ja opiskelun henkilökohtaistamiseen ja muihin opiskelua tukeviin toimiin(opiskelun tukitoimet) 4)hakevaan toimintaan, tiedotukseen ja neuvontaan sekä muihin toimiin, joilla edistetään opintoihin hakeutumista(opintoihin hakeutumista edistävät toimet). Lisäksi voitiin opiskelun tukitoimilla myöntää avustusta koulutukseen, joka tähtää ammatillisen tutkinnon, peruskoulun oppimäärän ja aikaisemmin keskeytyneiden lukio-opintojen loppuunsaattamiseen. Kohderyhmäksi määriteltiin 30-54-vuotiaat(myöhemmin yläikärajaksi 59v.) enintään perusasteen tutkinnon suorittaneet, ensisijassa työssä olevat aikuiset. Tukitoimiin myönnettävän avustuksen osalta alaikärajaksi tuli 25 vuotta kun opiskelijan tarkoituksena on peruskoulun loppuunsuorittaminen. SAK:n ehdotuksen mukaisesti opintoihin hakeutumista edistäviin toimiin voitiin myöntää avustusta oppilaitosten ohella myös työelämän järjestölle ja kansalaisjärjestölle. SAK:n Osaava pärjää - hankkeesta tuli ainoa työelämän järjestön käynnistämä Noste-ohjelmaan kuuluva hakevan toiminnan hanke. Noste-ohjelmalla haluttiin edistää oppilaitosten verkostoitumista ja myös työelämäyhteistyötä. Näin ollen ohjelma rakentui alueellisiksi yhteistyöhankkeiksi, joille kullekin nimettiin yhteistyöryhmä. Noste-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin kolmikantaisen yhteistyön tärkeyttä. Alueelliset hankkeet velvoitettiin toimimaan yhteistyössä työelämän kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan kaikissa hankkeissa toteutunut ohjeissa edellytetyllä tavalla, mikä johti siihen, että hankkeita jouduttiin opetusministeriön toimesta myöhemmin erikseen muistuttamaan. Opetusministeriö asetti 24.1.2003 Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata ohjelman toteuttamista, seurantaa ja arviointia ja tehdä aloitteita ohjelman kehittämiseksi. Se on myös koordinoinut ohjelmaan liittyvää koulutus-, kehittämis-, tutkimus- ja selvitystoimintaa. SAK:ta ohjausryhmässä on edustanut koulutuspäällikkö Markku Liljeström. 4.TULOPOLITIIKAN TUKI NOSTEELLE Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003-2004 ja sopimuksessa vuosille 2005-2007 on laajasti käsitelty koulutukseen ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä. Ensin mainitussa sopimuksessa työmarkkinajärjestöt antoivat tukensa Noste-ohjelmalle, jota sopimuksessa käsiteltiin yhtenä omana lukunaan. Järjestöt korostivat haluaan edistää ohjelman toteuttamista yhdessä valtiovallan kanssa ja pitivät tärkeänä toteuttaa sitä ammatti- ja käytännönläheisesti sekä hyvässä yhteistyössä työnantajan, henkilöstön ja oppilaitosten kanssa. Järjestöt suosittelivat myös jäsenliitoilleen, että ne arvioisivat Noste-ohjelmaa koskevan tiedon levittämistarvetta ja että ne sopisivat tarvittavista toimista mukaan lukien henkilöstön edustajien

6

osallistumisen Nosteen käytön edistämiseen ja mahdollisen kustannusten korvaamisen tutkintoon osallistumisesta. Sanassa yhteydessä työmarkkinajärjestöt esittivät aikuiskoulutukseen ja Noste-ohjelmaan varattavaksi riittävät taloudelliset voimavarat. Tulopoliittinen sopimus antoi tarvittavan poliittisen selkänojan Noste-ohjelmalle ja oli myös viesti siitä, että alakohtaisesti ja työpaikoilla voitaisiin yhteistyössä edistää ohjelman toteuttamista. Työmarkkinajärjestöjen linjaukset johtivat osaltaan siihen, että ohjelma sai kohtuulliset voimavarat käynnistyessään. Sen sijaan keskusjärjestöjen suositukset alakohtaisesta yhteistyöstä jäivät suurelta osin vaille vastakaikua käytännön toimien tasolla. Työnantajajärjestöissä ei nähty tarvetta varsinaiseen kampanjointiin Noste-ohjelman edistämiseksi ja ohjelman toteuttaminen katsottiin työpaikkojen ja yritysten omaksi asiaksi paikallisesti sovittavalla tavalla. 5.SAK:N HANKE JA HAKEVAN TOIMINNAN MOTIIVIT Nosteen kohderyhmä huomioon ottaen oli selvää, että SAK:lle kyseessä on tärkeä hanke, jonka kohderyhmä löytyisi suurelta osin jäsenliittojen jäsenistä. Noste-ohjelman koulutus- ja työvoimapoliittiset perusteet olivat yhdensuuntaisia SAK:n omien linjausten kanssa. Edunvalvonnan näkökulmasta muodostui tärkeäksi tukea hankkeen onnistumista ja sen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Aikaisemmin oli vastaavissa tilanteissa yleensä pidetty riittävänä edunvalvontamallina sitä, että järjestö oli edustettuna hankkeiden suunnittelu- tai ohjausryhmissä. Sekä järjestölliseltä kannalta että edunvalvontamallina merkitsi SAK:n oman Osaava pärjää-hankkeen käynnistäminen poikkeusta aikaisempiin toimintatapoihin. Kolmikantaisissa tai vastaavissa toimielimissä edustautumista ja vaikuttamista ei pidetty riittävänä, vaan oma järjestöorganisaatio haluttiin myös jalkauttaa käytännön toimintaan omien jäsenten pariin paikallisiin ja alueellisiin ay-järjestöihin sekä työpaikoille. Tämä kaksisuuntainen toiminta toisaalta valtiovaltaan ja toisaalta samaan aikaan omaan organisaatioon ja työpaikoille avasi omalle toiminnalle uusia näköaloja, uutta tietoa työelämäyhteistyön arjesta, oman organisaation toimintakyvykkyydestä, vapaaehtoistoiminnan pulmista ja erityisesti siitä, miten työntekijöiden oma elämänkulku kohtasi SAK:n organisaation koulutus- ja työvoimapoliittiset pyrkimykset. Noste-ohjelman kohderyhmän kannustaminen ammattipätevyyden kehittämiseen katsottiin SAK:ssa haasteellisena tehtävänä, vaikka kyse oli paljolti omien jäsenten kohtaamisesta. Tältä kannalta oli luontevaa, että SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen hanke, Osaava pärjää, keskittyi juuri hakevaan toimintaan, työelämäyhteistyön edistämiseen ja Noste-ohjelmasta tiedottamiseen. Aikuiskoulutustutkimusten perusteella oli ennakoitavissa, että hakeva toiminta, erityisesti jalkautuminen työpaikoille ja henkilökohtainen kohtaaminen työntekijöiden kanssa muodostuisivat tärkeiksi toimintatavoiksi Noste-ohjelmassa. Vuoden 2000 aikuiskoulutustutkimuksen perusteella tutkintotavoitteiseen koulutukseen halukkaita oli Nosteen kohderyhmässä minimaalinen määrä. Osaava pärjää- hankkeen suunnitteluvaiheessa jouduttiinkin keskustelemaan paljon siitä, mitä kannustava toiminta ja kielenkäyttö hankkeessa merkitsee ja miten vältetään myös syyllistämästä työntekijöitä siitä, ettei tutkintoa ole tullut hankituksi.

7

Osaava pärjää –hankkeen suunnitteluun osallistuneet toimitsijat pitivät tärkeänä, että työntekijöiden koulutukseen kannustaminen tarkoittaa samalla arvostavaa suhtautumista työkokemuksella hankittuun ammattitaitoon. Hakevaa toimintaa ei haluttu rakentaa myöskään perusteettomien uhkakuvien varaan. Työttömyysriski oli perusteltua pitää esillä, mutta samalla pyrittiin muistuttamaan siitä, ettei tutkinnon suorittaminen sinällään ole takuu työpaikan saamisesta tai sen säilymisestä. Vastaavasti oli tarkoitus pyrkiä tasapainoisesti perustelemaan ansiokehityksen ja koulutuksen välistä yhteyttä. Hakevan toiminnan onnistumisen kannalta oli tärkeää tunnistaa niitä mahdollisia ja todennäköisiä vastaväitteitä, joiden kohtaamiseen oli syytä varautua. Osaava pärjää- hankkeen alkutaipaleelta lähtien voitiin hyvin tunnistaa se, että sekä hankkeeseen että koulutukseen sinällään suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti. Epäilyt ja vastaväitteet näyttivät myös tukevan niitä havaintoja, joita aikuiskoulutustutkijat olivat tehneet ja joita hankkeen aikana myös tutkittiin. Aikuiskoulutustutkijoiden(2) havaintojen valossa koulutustietoon suhtautumiseen ja koulutukseen osallistumiseen liittyy vähän koulutetuilla aikuisilla mm. seuraavia tekijöitä: -koulutukseen suhtautuminen on myönteistä, mutta sitä ei koeta nimenomaan omaksi asiaksi -monilla aikuisilla on kielteisiä koulukokemuksia, eikä ”koulun penkille” haluta palata -koulutuksesta ei koeta olevan hyötyä, ”koska ennenkin on pärjätty” -koulutukseen hakeutuminen tapahtuu usein yksilön elämäntilanteen murrosvaiheissa -”opin enemmän käytännön kuin teorian kautta” -”opiskelu on pakkopullaa”, jossa ”menee illat ja viikonloput” -kiire estää opiskelun, työ(vuorot) ei jousta -aikuisopiskelija on ”reipas täti-ihminen” Monia aikuisia askarruttavat myös ikään liittyvät seikat. Olenko liian vanha oppimaan uutta, on ollut myös Osaava pärjää- hankkeessa usein kuultu kysymys. Nämä kysymykset eivät ole harvinaisia jo 40-vuotiaiden taholta kuultuna. Iän ohella myös sukupuoli näyttää määrittävän aikuiskoulutukseen lähtöä. Naisten osallistumisaste on miehiä selvästi korkeampi ja Osaava pärjää- hankkeen yhteydessä erityisesti teollisuuden miesten kannustaminen koulutukseen nähtiin vaativana tehtävänä. Teollisuuden miestyöntekijöiden osalta kyse voi olla työpaikkoihin liittyvästä työyhteisökulttuurin piirteestä, jossa työntekijöiden koulutukseen osallistumiselle ei ole syntynyt perinnettä eikä kannusteita. Aikuiskoulutustutkijoiden(em.) havainnoissa erilaisilla lähiyhteisöillä on merkitystä koulutukseen hakeutumiseen. Noste-koulutukseen osallistuvien haastatteluissa on tullut esille eri lähiyhteisöjen myönteisten asenteiden merkitys koulutuspäätösten tekoon. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä useammalta taholta, kuten perheeltä, työnantajalta, tuttavilta tai ammattijärjestöstä tukea saadaan(3). Erityisesti ”me-henki”, että koulutus on nimenomaan ”meille” tarkoitettu korostui aktiivisilla ammattiyhdistystoimijoilla. Tältä osin ammattiyhdistystoimintaan ja koulutukseen Nosteessa liittyi myös positiivinen tunnelataus(emt.). (2)Tässä viitataan erityisesti Ari Antikaisen, Jyri Mannisen ym. ja Hanne Laukkasen tutkimuksiin (3)Hanne Laukkanen: Ammattitutkinto aikuisiällä – Noste-koulutukseen hakeutuminen osana aikuisten elämänkulkua. Joensuun yliopisto 2006.

8

”Me-henkeä” näyttää osaltaan tukeneen se, että Noste-koulutuksella on koettu olevan hyvä status. Opiskelijat ovat verranneet sitä työvoimakoulutukseen, johon katsotaan liittyvän kielteisiä ”pakkoja”(työttömyysturvan saanti) kun taas Noste-koulutukseen on osallistuttu omasta halusta kehittää ammattitaitoa ja oppia uusia asioita. Noste-koulutuksen on katsottu antavan paremmat mahdollisuudet myös työllistymiseen tulevaisuudessa kuin työvoimakoulutuksen(emt.). Koulutusmahdollisuudet jakautuvat myös sukupolvittain koettuihin elämänkulkuihin. Varsinkin suurten ikäluokkien nuoruuskokemukset sijoittuvat vielä monen kohdalla maatalousyhteiskuntaan, jossa vanhemmilta saatiin perinnöksi vahva työn arvostus. Maaseudulla ammatilliseen koulutukseen tai oppikouluun lähtö on edellyttänyt monesti kaupunkiin muuttoa tai joka tapauksessa pitkiä koulumatkoja. Koulutusmahdollisuuksiin saattoi vaikuttaa taloudellisten ongelmien rinnalla perheen tai suvun toiveiden asettaminen omien etujen edelle. Vaikka koulutus on ollut mielessä, se ei ole sopinut juuri sen hetkiseen elämänvaiheeseen(emt.). Kielteisiin koulukokemuksiin on saattanut liittyä myös vahvoja häpeän ja epäonnistumisen tunteita sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia(emt.). ”Sen muistan kyllä, että neljänneltä luokalta mentiin kansankouluun sinne, että jostain syystä opettaja piti meitä jotenkiin sitten vähän toisarvoisina.” Osalla aikuisista kielteiset koulukokemukset johtuvat aikanaan tunnistamattomista lukiongelmista, joihin kouluympäristöllä ei ole ollut tarjota asiantuntevia ja kannustavia menetelmiä. Lukiongelmien yleisyyden vuoksi Osaava pärjää – hankkeessa pyrittiinkin tiedottamisen keinoin vaikuttamaan lukiasioita koskeviin ennakkoluuloihin. Hanne Laukkasen em. haastattelututkimuksessa haastateltavien työmarkkinapolulla oli tapahtunut varsin samankaltaisia työttömyyteen sekä työpaikan vaihtoon tai työn ja työpaikan uudelleenjärjestelyihin liittyviä muutoksia ennen Noste-koulutukseen hakeutumista. Koulutukseen hakeutuminen on siten ollut vahvasti yhteydessä työmarkkinapolun murrosvaiheisiin. Opiskelu oli vaatinut myös paljon henkilökohtaista panostusta, sillä kukaan haastatelluista ei pystynyt käyttämään opintoihin työaikaansa. Osalla työnantaja oli kuitenkin joustanut työjärjestelyissä(emt.). ”Kaksvuorotyötä. Viikko aamuu, viikko iltaa…Joo se opiskelu..Iltavuorojen aikaan pyrin(koululla) käymään. Aamulla sinne ja vaille yks lähtee ajamaan. Käyn syömässä koululla, vaille yks ajamaan takaisin. Kiireellä, jotta kerkee iltavuoroon. Kyllähän päivä pitkäks venyy..” 5.1.Osaava pärjää –projektisuunnitelma ja hankehakemus SAK:n hankkeen projektisuunnitelman valmistelusta vastasi koulutuslinja ja suunnittelu tehtiin syksyllä 2002. Suunnitelma hyväksyttiin SAK:n johtoryhmässä 24.2. 2003 ja sitä oli valmistavasti käsitelty SAK:n koulutuspoliittisessa työryhmässä ja koulutusvaliokunnassa. Valmisteluvaiheessa jäsenliitoille lähetettiin 11.12.2002 projektisuunnitelman luonnos ja kirje, jossa liittoja pyydettiin ottamaan kantaa, osallistuvatko ne projektisuunnitelman mukaiseen toimintaan. Vastauksissa pyydettiin samalla arviota pätevyysluotsien koulutustarpeesta ja tieto liiton nimeämästä yhteyshenkilöstä hanketta varten. Liittojen toimitsijoiden kanssa käytiin myös yksittäisiä neuvotteluja osallistumisvalmiuden selvittämiseksi.

9

Projektisuunnitelmaluonnoksessa olivat jo hahmottuneet ne keskeiset toimenpiteet, jotka tulivat myös lopulliseen hankesuunnitelmaan. Projekti määriteltiin kolmiosaiseksi: tiedottaminen, pätevyysluotsien koulutus sekä hakevan toiminnan menetelmien kehittäminen. Tiedotustoimintaan sisällytettiin myös hanketta tukevien aineistojen tuottaminen, sillä valmiiksi käyttökelpoista aineistoa oli vähän saatavilla. Ensi vaiheessa SAK haki Etelä-Suomen lääninhallitukselta avustusta kolmivuotiseen hankkeeseen ajalle 14.4.2003-1.4.2006. Lääninhallitus myönsi päätöksessään 2.6.2003 rahoituksen vuoden 2003 loppuun. Syksyllä 2003 tehdyn jatkohakemuksen perusteella lääninhallitus myönsi avustuksen ajalle 1.1.2004-1.4.2006. Tämän jälkeen esitettiin hankkeelle edelleen jatkoa ja avustusta saatiin vuoden 2007 loppuun saakka. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat SAK:n jäsenliitot: Kunta-alan ammattiliitto KTV(nyk. JHL) Metallityöväen Liitto Palvelualojen ammattiliitto PAM Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Postiliitto(nyk. PAU) Ilmailualan Unioni IAU Kemianliitto Rautatieläisten Liitto Rautatievirkamiesliitto Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto TEVA(nyk.yhdistynyt Kemianliiton kanssa) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT(lähinnä tiedotustoiminnan osalta) Sähköalojen ammattiliitto Yhteistyötä syntyi hankkeen aikana myös muiden jäsenliitojen kanssa,(mm. Suomen Elintarviketyöläisten liitto) jotka eivät olleet ilmoittautuneet hankkeen alussa ohjelmaan. 5.2Viestintäkampanjalla alkuun Osaava pärjää-hanke käynnistettiin toukokuussa 2003 laajalla viestintäkampanjalla. Sen keskeisenä työmuotona olivat eri puolilla maata järjestetyt tiedotustilaisuudet ay-liikkeen aktiiveille. Tilaisuudet olivat avoimia ja niihin osallistui myös alueen oppilaitosten sekä viranomaisten edustajia. Tilaisuuksissa esiteltiin Noste-ohjelmaa ja SAK:n hakevaa toimintaa, kunkin alueen omaa näkökulmaa hankkeeseen. SAK:n puheenvuorojen ohella tilaisuuksissa alustivat aikuiskoulutuskeskuksen tai ammattioppilaitoksen sekä aikuislukion edustajat. Tilaisuuksissa jaettiin Noste-ohjelmaa ja Osaava pärjää-hanketta kuvaavaa materiaalia. Kaikki tilaisuudet järjestettiin iltaisin. Vuoden 2003 loppuun mennessä oli järjestetty 29 tiedotustilaisuutta eri puolilla maata.

10

OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN TIEDOTUSTILAISUUDET 2003 Järjestäjä Aika Paikka Osallistujamäärä SAK, Etelä-Savo

5.5.2003 19.5.2003 9.10.2003

Savonlinna Mikkeli Pieksämäki

27 33 15

SAK, Häme

27.5.2003 26.5.2003

Hämeenlinna Lahti

26 24

SAK, Keski-Suomi 21.8.2003 Jyväskylä 47

SAK, Kymi 6.5.2003 7.5.2003 15.5.2003

Lappeenranta Rantahaka Kouvola

20 17 22

SAK, Lappi 3.6.2003 4.6.2003

Kemi Rovaniemi

17 15

SAK, Oulu 13.5.2003 19.5.2003 26.5.2003

Oulu Raahe Kajaani

31 17 19

SAK, Pirkanmaa 4.6.2003 7.11.2003

Tampere Parkano

58 21

SAK, Pohjanmaa 12.5.2003 13.5.2003 14.5.2003 18.9.2003

Vaasa Seinäjoki Kokkola Pietarsaari

14 23 20 10

SAK, Pohjois-Karjala 18.8.2003 19.8.2003 20.8.2003

Joensuu Lieksa Kitee

32 15 11

SAK, Pohjois-Savo 14.5.2003 27.5.2003

Varkaus Kuopio

15 25

SAK, Satakunta 8.5.2003

Pori 20

SAK, Uusimaa 12.5.2003 19.5.2003

Helsinki Porvoo

55 22

SAK, Varsinais-Suomi 20.5.2003 Turku 40

Tiedotustilaisuuksia yhteensä 29 kpl. Osallistujia 711.

11

Tiedon tarve arvioitiin suureksi, sillä aikuiskoulutusta koskeva perustietokin katsottiin melko vähäiseksi työpaikoilla ja ay-järjestöissä. Noste-ohjelman sisältökin oli viestinnällisesti haastava. Varsinkin kohderyhmän selvittäminen osoittautui seikaksi, johon jouduttiin usein paneutumaan perusteellisesti. SAK:n tiedotustilaisuudet saivat sekä maakunnallisissa että valtakunnallisissa viestimissä runsaasti huomiota. Lehdistön ohella SAK:n toiminta huomioitiin niin radiokanavilla kuin televisiossa. Kampanja otettiin tiedotusvälineissä myönteisesti vastaan ja usein tuli esille se, että toimintaa ammattipätevyyden edistämiseksi pidettiin SAK:n taholta positiivisena, uutena avauksena. SAK:n jäsenliittojen lehtien toimittajille sekä muiden tiedotusvälineiden edustajille järjestettiin erikseen tiedotustilaisuudet. SAK:n internet-sivuille toimitettiin hanketta kuvaavaa aineistoa. Osaava pärjää –hankkeen viestinnällistä merkitystä kuvaa se, että suurin osa liittojen luottamushenkilöistä sai tiedon Noste-ohjelmasta joko omasta liitosta, sen lehdestä tai SAK:sta tai sen lehdestä. Sen sijaan oppilaitosten ja työnantajien välityksellä on tietoa saatu melko harvoin. Kuitenkin julkisella sektorilla luottamusmiehistä hieman yli viidennes oli saanut tietoa oppilaitoksesta. Kaikkein harvinaisinta(alle 10%) oli ollut tiedon saanti teollisuuden työnantajilta.

Hankkeen eri vaiheissa SAK:n Noste-tiimin toimijat kävivät tiedotustilaisuuksien ohella lukuisissa seminaareissa ja tapahtumissa luennoimassa Noste-ohjelmasta ja SAK:n omasta hakevasta toiminnasta sekä työelämäyhteistyön kehittämistarpeista. Pelkästään vuoden 2003 aikana näitä puhetilaisuuksia oli 25. Tämän ohella SAK:n aluejohtajat ovat käyneet lukuisilla puhujamatkoilla. Digi-tv:lle tehtiin erityinen Noste-ohjelma, joka lähetettiin 1.9.2003. Hankkeen projektisihteeri teki yrityskäyntejä 11 yritykseen.

12

Noste-ohjelmaa ja Osaava pärjää-hanketta on esitelty lisäksi mm. seuraavissa tapahtumissa: Postiliiton talvipäivät 2004 Palvelualojen ammattiliiton tulevaisuusristeily 2004 SAK-päivät 2004 SAK:n aktiiviristeily 27.-28.1.2007 SAK:n Uudenmaan aluetapahtuma 18.8.2007(Helsinki) 5.3.Tiedotusaineiston tuottaminen Projektisuunnitelmaan oli sisällytetty myös aineiston tuottaminen tukemaan Osaava pärjää-hanketta. Hakevaan toimintaan soveltuvaa valmista aineistoa ei ollut käytettävissä, joten se oli tuotettava itse ja työpaikkatoimintaan soveltuvaksi. Osaava pärjää –hanke tuotti useita esitteitä, joista otettiin hankkeen edetessä lisäpainoksia. Esitteiden ohella tehtiin Osaava pärjää –lehtinen sekä osaamisen kehittämistä käsittelevä käsikirja työpaikkojen käyttöön. Palkkatyöläinen julkaisi lisäksi nelisivuisen Noste-liitteen. Osaava Pärjää – hankkeen painotuotteet Painosmäärä suomeksi Painosmäärä ruotsiksi

Osaava Pärjää 51 800 5300 Oliko koulunkäynti sinulle tuskaa? 4600 Sinä voit rohkaista muita – ryhdy pätevyysluotsiksi

28400

2000

Hanki ammatillinen tutkinto työpaikallasi! Tee oppisopimus

20000

2000

Aikuisten näyttötutkinnot 20000 Osaamisen kehittäminen Käsikirja työpaikalle

12500

Osaava Pärjää lehtinen A4 7000 Palkkatyöläinen lehden nelisivuinen Nosteliite(25.4.2006) + erillispainos

12000

Painotuotteita yhteensä 156 300 9 300 Ammattiliittojen jäsenlehdet huomioivat Noste-ohjelman sangen eri tavoin. Joidenkin liittojen lehdissä kirjoitettiin ohjelmasta useita kertoja ja ne sisälsivät uutisaineiston ohella esim. pätevyysluotsien tai oman alan noste-opiskelijoiden haastatteluja. Eniten palstatilaa Noste ja Osaava pärjää sai Palkkatyöläisessä. 6.PÄTEVYYSLUOTSI VERTAISTUKIHENKILÖKSI Projektin keskeiseksi työmuodoksi harkittiin vertaistukihenkilöiden kouluttamista. Vertaistukihenkilöiksi katsottiin sopivan ammattiyhdistysaktiivit, joiden etuna on työelämän tuntemus ja niihin liittyvien sosiaalisten verkostojen hallinta. Liittojen toimitsijoiden kanssa käydyissä valmistelevissa keskusteluissa puhuttiin opintoluotseista ja koulutusluotseista ja päädyttiin lopulta käyttämään vertaistukihenkilöstä nimitystä pätevyysluotsi. Tämän katsottiin hyvin vastaavan hankkeen tarkoitusta ja pyrkimyksiä kohottaa työntekijöiden

13

ammattipätevyyttä. Myöhemmin hankkeen aikana nimike herätti myös epäilyjä, sillä sen katsottiin suuntaavan vaativan pätevyyshaasteen pätevyysluotsille itselleen. Pätevyysluotseja ryhdyttiin valmentamaan työpaikoille hakevan toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Pätevyysluotsin tehtävä määriteltiin projektisuunnitelmassa seuraavasti: ”Pätevyysluotsi toimii työyhteisössä osaamisen tukihenkilönä, koulutukseen hakeutumista edistävän hakevan toiminnan toteuttajana, koulutukseen kannustajana, ohjaajana sekä tiedon välittäjänä. Pätevyysluotsin tehtävänä on saada työntekijät pohtimaan osaamistarpeitaan ja mahdollisuuksiaan kehittää pätevyyttään. Pätevyysluotsi osaa ohjata ja neuvoa pätevöitymisvaihtoehtojen etsinnässä.” Pätevyysluotseista(tiedot 590 luotsista) oli vajaa kolmannes(29%) luottamusmiehiä ja 5% työsuojeluvaltuutettuja. Ammattiosaston puheenjohtajia oli 7%. Suurin osa oli siten muissa ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä. Pätevyysluotsit toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä Noste-ohjelmassa eikä heille maksettu palkkioita toimintaan osallistumisesta. Useimmilla ei ollut mahdollista käyttää tehtävän hoitamiseen työaikaa.

6.1.Pätevyysluotsien koulutus Pätevyysluotseille ryhdyttiin syksystä 2003 alkaen järjestämään koulutusta. Tätä ennen oli 22.8.2003 pidetty kouluttajatapaaminen, jossa perehdytettiin kouluttajia Noste-ohjelmaan ja suunniteltiin tulevan koulutuksen toteuttamista. Pätevyysluotseille laadittiin kahden päivän mittainen koulutuksen runko-ohjelma, jota voitiin soveltaa eri alueilla. Ohjelmarunkoon kuului Noste-ohjelman esittely, keskustelu siitä, miksi hankkeeseen on lähdetty mukaan, pätevyysluotsin oma toiminta ja tehtävät sekä toimintaympäristö. Kurssin toinen päivä keskittyi pätevyysluotsin käytännön toimintaan työpaikalla ja omalla alueella sekä ihmisten kohtaamiseen, jossa paneuduttiin yhteistyöhön niin työntekijöiden kuin työnantajan

14

kanssa. Kurssi päätettiin henkilökohtaisen toimintasuunnitelman laatimiseen. Kurssin keskeisenä viestinä oli kannustaminen ja motivoiminen. Jokaisen kurssin ohjelmaan sisällytettiin lisäksi alueen oman Noste-hankkeen esittely, josta vastasi oppilaitoksen, yleensä aikuiskoulutuskeskuksen edustaja. Tässä yhteydessä tai muutoin perehdyttiin myös aikuiskoulutuksen työmuotoihin, tutkintoihin ja tutkintorakenteisiin. Kurssiin sisältyi paljon tiedollista ainesta, mutta sen pedagoginen toteutus oli monipuolinen ja mahdollisimman toiminnallinen. Aineistoina käytettiin Osaava pärjää- hankkeen tuottamia esitteitä, Noste-ohjelman materiaalia ja ao. oppilaitoksen materiaalia. Lisäksi opiskelijat saivat opetushallituksen näyttötutkintoesitteen sekä aikuislukiotoimintaa ja atk-ajokortteja esittelevän materiaalin. Pätevyysluotsikoulutukseen haku oli avoin kaikille ammattiyhdistysaktiiveille, jotka olivat asiasta kiinnostuneita. Koska toiminta Osaava pärjää –hankkeessa ja koko Noste-ohjelma oli yleensä aivan uusi asia, jota ei oltu ehditty koulutukseen tultaessa juuri pohtia, oli opiskelijoiden lähtötilanne vaihteleva. Toisilla oli jo ennakkokäsitys ja toimintamotivaatio valmiina, jolloin koulutus lähinnä vahvisti jo ennalta syntynyttä myönteistä asennetta. Toisaalta voitiin osallistua koulutukseen vähemmän selkeän ennakkomotivaation varassa, jolloin koulutukseen hakeutumisessa oli mukana uteliaisuutta uutta asiaa kohtaan, mutta valmius aktiiviseen toimintaan jäi vielä koulutuksen aikana harkittavaksi. Kun osa kursseista oli ammattiliittokohtaisia, saattoi liitto omalla tiedottamisellaan vahvistaa mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen realistisin odotuksin. Lisäksi liitot saattoivat kohdentaa rekrytointia sellaisiin ay-aktiiveihin, joiden tiedettiin jo ennalta olevan kiinnostuneita koulutuskysymyksistä ja jotka olivat osallistuneet liiton toimintaan esim. opintotutoreina tai opintosihteereinä. Hankkeen aikana kävi ilmi, että kahden päivän mittainen koulutus tarjosi kyllä hyvän pohjan pätevyysluotsitoiminnalle, mutta jäi kuitenkin kestoltaan liian lyhyeksi. Pätevyysluotsien lukumäärän kasvattamisessa kohdattiin myös rekrytointiongelmia, jolloin koulutusta päätettiin suunnata jo ”peruskurssin” suorittaneiden jatkovalmennukseen. KTV:n (nyk. JHL) aktiiveille suunnatut pätevyysluotsikurssit olivat kolmipäiväisiä. Ensimmäinen pätevyysluotsien ”jatkokurssi” järjestettiin syksyllä 2005 Helsingissä 1+1 -päiväisenä. Jaksojen välitehtävänä oli henkilökohtainen verkostoituminen. Kurssin tarkoituksena oli vahvistaa luotsien verkostoitumista, täsmentää pätevyysluotsin tehtävää ja pohtia kannustamista ammatillisiin tutkintoihin. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa järjestettiin jatkokursseja, joiden keskeisenä teemana olivat oppimisvaikeudet ja niiden voittaminen. Tarkoituksena oli välittää perustietoa vaikeasti tavoitettavien aikuisten kohtaamiseksi ja perehtyä oppimisvaikeuksien merkitykseen aikuisen ihmisen elämässä. Lisäksi näillä kursseilla perehdyttiin oppimisvaikeuksien eri ilmenemismuotoihin. Pätevyysluotseja koulutettiin koko hankkeen aikana yhteensä 633.

15

OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN PÄTEVYYSLUOTSIKOULUTUKSET 2003 – 2007 Peruskurssit Järjestäjä Aika Paikka Osallistujamäärä KTV

31.10. – 2.11.2003

Karjaa

22

Metallityöväen Liitto 14.-15.11.2003 Murikka opisto 15 SAK,Työväen Sivistysliitto 15.-16.11.2003 Pori 12 KTV 20.-22.11.2003 Karjaa 26 PAM 22.-23.11.2003 Petäys 14 Rakennusliitto 29.-30.11.2003 Siikaranta 19 SAK, Kiljavan opisto 29.-30.11.2003 Kiljava 10 KTV 1.-3.12.2003 Karjaa 31 SAK, Varsinais-Suomi 14.-15.2.2004 Paimio 34 SAK, Etelä-Savo 28.-29.2.2004 Mäntyharju 13 Rakennusliitto 19.-20.3.2004 Siikaranta 10 SAK, Oulu 27.-28.3.2004 Oulu 12 SAK, ruotsinkieliset 3.-4.4.2004 Tampere 7 Kemianliitto/Teva 3.-4.4.2004 Tampere 11 PAM 3.-4.4.2004 Petäys 8 KTV, Itä-Suomi 23.-24.4.2004 Varkaus 15 SAK, Uusimaa 24.-25.4.2004 Kiljava 9 SAK, Pohjanmaa 2.-3.10.2004 Ylihärmä 14 PAM 16.-17.10.2004 Petäys 7 SAK. Pohjois-Savo 13.-14.11.2004 Kuopio 23 SAK. Pohjois-Karjala 20.-21.11.2004 Joensuu 9 SAK, Uusimaa ja Häme 20.-21.11.2004 Kiljava 8 SAK, Pirkanmaa 11.-12.12.2004 Tampere 9 KTV 11.-12.12.2004 Helsinki 18 SAK, Satakunta 12.-13.3.2005 Pori 10 SAK, Kymi 19.-20.3.2005 Kouvola 10 Rakennusliitto 11.-12.3.2005 Siikaranta 6 Kemianliitto 2.-3.4.2005 Lahti 16 SAK, ruotsinkieliset 16.-17.4.2005 Tampere 4 SAK, Uusimaa ja Häme 16.-17.4.2005 M/S Mariella 63 PAM 14.-15.5.2005 Helsinki 12 Rautatieläisten Liitto 22.-23.8.2005 Riihimäki 10 SAK, Uusimaa 24.-25.9.2005 Silja Symphony 32 SAK, Lappi 10.-11.10.2005 Kemi 6 SAK, Pohjanmaa 29.-30.10.2005 Ylihärmä 9 SAK, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kymi

10.-11.2.2006

M/S Mariella

23

SAK, Varsinais-Suomi 24.-25.3.2006 Tallinna 18 SAK, Uusimaa 22.-23.4.2006 M/S Gabriella 15

16

SAK, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Häme

27.-29.10.2006

M/S Gabriella

10

SAK, Varsinais-Suomi 10.-11.2.2007 Hämeenlinna 10 SAK, Uusimaa 21.-22.4.2007 M/S Gabriella 15 SAK, Pirkanmaa, Häme Pohjanmaa ja Keski-Suomi

9.-10.6.2007

Jyväskylä

8

Kursseja yhteensä 42 kpl. Pätevyysluotseja koulutettu 633 Jatko- ja täydennyskurssit SAK

3.10. ja 1.11.2005

Helsinki

14

SAK, Pirkanmaa, Häme, Pohjanmaa ja Keski-Suomi

8.-9.4.2006

Hämeenlinna

12

SAK, Pohjois-Savo, Kymi, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

21.9. ja 19.10.2006

Lappeenranta

8

Jatkokursseja yhteensä 3 kpl. Pätevyysluotseja osallistunut 34. SAK, (Vaikeasti tavoitettavat aikuiset ja oppimisvaikeudet)

24.-25.11.2006

Murikka

26

SAK, (Vaikeasti tavoitettavat aikuiset ja oppimisvaikeudet)

14.-15.9.2007

Murikka

11

Täydennyskursseja 2 kpl. Pätevyysluotseja osallistunut 37. Valtakunnalliset seminaarit SAK, Pätevyysluotsien koulutuspäivät

30.10.-1.11.2004

M/S Mariella

150

SAK, Hankkeen päätösseminaari

16.-18.11.2007

M/S Mariella

135

Valtakunnallisia seminaareja 2 kpl. Osallistujia 285. Pätevyysluotsien koulutuksesta vastasivat Työväen Sivistysliitto(TSL), ja ay-liikkeen opistot sekä jäsenliitot yhteistyössä SAK:n koulutuslinjan kanssa. Peruskursseilla noudatettiin samaa runko-ohjelmaa kouluttajasta riippumatta. Pätevyysluotsien pääkouluttajana toimi koulutuspäällikkö Mervi Ylitalo TSL:sta. Hakevan toiminnan menetelmien kehittämiseksi ja pätevyysluotsitoiminnasta saatujen kokemusten pohtimiseksi järjestettiin erityinen menetelmätyöpaja 14.4. ja 16.5.2005. Työpajaan kutsuttiin

17

henkilökohtaisella kutsulla ryhmä pätevyysluotseja siten, että oppilaspaikat jaettiin kahdeksan jäsenliiton kesken. Työpajan ohjelma keskittyi verkostoitumiseen, näyttöihin kannustamiseen ja työpaikan toimintakulttuurin kehittämiseen osaamista tukevaksi. Työpajasta saatuja havaintoja käytettiin hyväksi jatkokurssien kehittämisessä ja luotsien hakevassa toiminnassa. Työpajassa käydyt keskustelut toivat esille, että pätevyysluotsitoiminnan aloittamiseen oli liittynyt monia epävarmuustekijöitä. Pätevyysluotsin rooli oli myös jäänyt jossain määrin epäselväksi. Luotseilla oli myös monia toivomuksia oman liiton aktiivisemmasta tiedottamisesta ja sitoutumisesta, ajankäytön mahdollisuuksista ja korvauksen saamisesta aiheutuneista kuluista sekä oppilaitosten tuesta ja tiedottamisesta alkavista koulutuksista. Luotsit kokivat, etteivät oppilaitokset ymmärrä heidän vapaaehtoistoimintansa luonnetta. Jos toiminnalle oli saatu tuki tai siitä oli tullut kiitosta, koettiin se kannustavaksi. Pätevyysluotsit kokivat yhteistyön luottamusmiehen kanssa tärkeäksi. Hän ja myös työsuojeluvaltuutettu voisi auttaa aineistojen jakamisessa eri työpisteisiin sekä työpaikkakokousten järjestelyissä. Myös ammattiosastolla ja sen puheenjohtajalla nähtiin olevan erilaisia mahdollisuuksia tukea työpaikkakäyntejä ja aineiston jakamista sekä muuta tiedottamista. Luotsit olivat sisäistäneet sen, miten tärkeää on henkilökohtainen kohtaaminen ja toivat esille siinä tarvittavan hienotunteisuuden. Yhteisissä tilaisuuksissa työntekijät eivät juuri ryhdy puhumaan omasta henkilökohtaisesta koulutustarpeestaan. Luotsit toivat esille myös tarpeen keskinäiseen verkostoitumiseen omalla alueellaan. Kun pätevyysluotsikoulutuksen jälkeen palataan omalle työpaikalle voikin kokea joutuneensa yksin ja siksi tuen ja yhteistyön tarve koettiin suureksi. Pätevyysluotsit kokivat, että toiminnalle tulisi saada asema ja sitä kautta arvostus. Työpajan keskustelut näyttivät heijastavan laajemminkin pätevyysluotsien vapaaehtoistoiminnassa ilmenneitä pulmia ja kehittämistoiveita. Ne jäivät olennaisilta osiltaan elämään koko Noste-hankkeen ajaksi. Näin ollen keskeiset esteet, pulmat ja toisaalta toiminnan vahvuudet voitiin monin osin tunnistaa jo parivuotisen hanketoiminnan jälkeen. Pätevyysluotsikoulutuksen arviointi tapahtui välittömästi kurssipalautteen muodossa ja lisäksi Kemianliiton koulutussihteeri May Nyman(4) laati yhteenvetoarvioinnin vuoden 2005 pätevyysluotsikursseista kurssipalautteiden(n=124) perusteella. Yhteenvedon perusteella kurssiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja se sai vastaajien antamaksi keskiarvoksi 4.44 asteikolla 1-5. Erittäin tyytyväisten osuus(asteikossa 5) oli puolet vastanneista. Vastanneista 87% katsoi oppineensa hyvin tai erittäin hyvin. Jaettu materiaali oli sopivaa. Puolet oli sitä mieltä, että luotsitoiminnan kokonaisuus tuli melko selväksi ja kolmasosalle se tuli erittäin selväksi. Kahdeksan kymmenestä ilmoitti kurssin lisänneen mielenkiintoa luotsitoimintaa kohtaan. Kenelläkään se ei vähentynyt. Arviointi siitä, miten opittua voi soveltaa työpaikalla aiheutti epäröintiä, sillä n. 40% ei tiennyt onko siihen mahdollisuuksia kun taas puolet vastanneista uskoi soveltamisen mahdollisuuksiin. Luottamusmiehet näyttivät olevan hieman muita epäröivämmällä kannalla. Kahdelle kolmasosalle oli kurssin aikana selvinnyt ohjelmassa käsitelty oman toiminnan suunnitelma(emt).

18

6.2.Pätevyysluotsien toiminta ja koettu rooli Pätevyysluotsit määriteltiin hankesuunnitelmassa vertaistukihenkilöinä ja vapaaehtoistoimijoina. Ammattiyhdistystoimijoina he ovat olleet toimintaan osallistuvia aktiiveja, osin luottamusmiehiä, mutta enemmistö kuitenkin muissa luottamustehtävissä. Pätevyysluotsien asemaa ei oltu tunnustettu lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa, millä oli hankkeen toimintaan keskeinen vaikutus. SAK:ssa pätevyysluotsitoiminnan käynnistäminen katsottiin vertaistuen kokeiluksi, jonka tarkoituksena oli kohottaa työpaikkojen aktiivisuutta osaamisen kehittämisessä. Tämän ohella sille asetettiin tavoitteeksi työelämäyhteistyön laadun ja määrän kehittäminen. Näin ollen (4)May Nyman 2.1.2006:Pätevyysluotsikurssit vuonna 2005, Arviointi tavoitteenasettelu suuntautui usealle taholle, ammattiyhdistysliikkeen omaan toimintaan, työnantajiin ja oppilaitoksiin sekä näiden tahojen keskinäiseen yhteistyöhön. 6.3.Tiedottaja, kannustaja Pätevyysluotsin roolit voidaan määritellä aktiivisuuden sekä monipuolisuuden portailla neljälle tasolle: tiedottaja, kannustaja, verkostossa toimija, neuvottelija. Parhaimmillaan pätevyysluotsi voisi toteuttaa näitä kaikkia rooleja(5). Kun pätevyysluotsikoulutukseen osallistuneita pyydettiin itse määrittelemään pätevyysluotsin rooli, olivat yleisimmät määritelmät tiedonjakaja, kannustaja ja yhdyshenkilö. Joillekin luotsi määrittyi myös opintojen alkuun auttajaksi ja ohjaajaksi. Tämän pohjalta Nyman päätyy määrittelemään pätevyysluotsin Noste-ohjelman ruohonjuuritason avainhenkilöksi, joka on vaikuttaja, äänitorvi, aktiivinen toimija ja työpaikkansa luottohenkilö, jota pidetään hyvänä tyyppinä(emt.). Noste-ohjelman aikana pätevyysluotsit ovat varsin eri tavoin voineet toteuttaa edellä mainittuja rooleja. Useimpien kohdalla ovat toteutuneet tiedottajan ja kannustajan roolit. Roolit muotoutuvat tilannekohtaisesti pätevyysluotsin mahdollisuuksien, osaamisen ja motivaation mukaan. Työelämän tuntemuksensa perusteella vapaaehtoistoimijoina olleet luotsit ovat voineet tehdä realistisia tilannearvioita toimintamahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä. Syksyllä 2004 tehdyssä SAK:n pätevyysluotsikyselyssä viidesosa pätevyysluotseista ilmoitti, että omalla työpaikalla ei ole Noste-koulutukseen oikeutettuja työntekijöitä, kun vuoden 2005 kyselyssä luku oli pudonnut n. 12%iin. SAK:n luottamusmieskyselyssä luvuksi saatiin n.16%. Vuosien 2004 ja 2005 kyselyssä yli 90% ilmoitti tiedottaneensa Nosteesta omalla työpaikalla, noin kolmasosalla vastanneiden työpaikoista oli järjestetty tiedotustilaisuus asiasta. Selvästi yli 90%(95% ja 93%) oli jakanut Noste-materiaalia työpaikallaan. Monilla pätevyysluotseilla on omakohtaisia kokemuksia aikuisopiskelusta ja näin ollen vertaistukihenkilönä toimiminen saa myös ”katu-uskottavuutta”. Tämä henkilökohtainen kokemus on Laukkasen(6) mukaan myös motivoiva tekijä. Työn ja opiskelun yhdistämistä ei pidetä helppona, mutta kuitenkin palkitsevana. ”Voin kertoa sitten ainakin vankkoja kokemuksia, että se ei ehkä oo aivan helppoa, mutta palkitsevaa se on.”(emt.)

19

”No, justiin nämä omakohtaiset kokemukset siitä, että se olis ollut helpompaa, jos joku ihminen ois sanonut, että tee näin ja näin ja näin, niin silloin sä pääset sen koulutuksen alkuun. Se oli ehkä jonkunnäköinen johtotähti, että jos vois auttaa muita siihen”(emt.). Henkilökohtaisuus on ollut pätevyysluotsitoiminnan kulmakiviä alusta lähtien. Luotsit ovat myös itse pitäneet sitä tehokkaimpana tapana saada tieto kulkemaan ja myös vaikuttamaan työyhteisössä ja ay-järjestöissä. (5)Markku Liljeström 8.6.2006,luento (6)Hanne Laukkanen: SAK:n pätevyysluotsien toiminta Noste-ohjelmassa vuosina 2003 ja 2004. Joensuun yliopisto Sosiologian laitoksen raportteja 4/2005. SAK:n oman selvityksen mukaan(7) lähes kaikki pätevyysluotsit käyttivät henkilökohtaista vuorovaikutusta toiminnassaan. Vastaava seikka tuli esille Laukkasen haastattelututkimuksessa. Tutuille työtovereille on myös helpompi puhua kuin vieraille ja tieto otetaan helpommin vastaan tutulta. ”Jännä, että vaikka joistakin asioista julkisesti niin paljon puhutaan, mutta joittenkin ohi ne menee ne asiat, mutta sitten kun menee henkilökohtaisesti puhumaan, ai tämmöistäkö, että onko minullakin mahdollisuus”(Laukkanen 2005). 6.4.Yhteistyötä ay-järjestöissä ja työpaikoilla Tiedottamisen ohella monen pätevyysluotsin toiminta on alkanut kohderyhmän kartoittamisella ja pohtien sitä, miten käyttää eri motivointikeinoja. Aina motivointi ei ole tuntunut helpolta ja erityisesti miesten liikkeelle saamisessa on koettu suuria haasteita varsinkin silloin kun työntekijät ovat kokeneet pärjänneensä tähänkin asti hyvin. Kyllä se motivointi ja selittäminen ja niiden muutamien kynnysten ylittäminen, mikä on, kun on kuitenkin jo yli 40-vuotias, ammatissaan jo selkeesti…saamaan joku muodollinen pätevyys, kun pelkästään tosiasiallista pätevyyttä on enemmän kuin lääkäri määrää, niin todentaa se tällä keinoin, niin siihen ihmisten vikitteleminen, niin se vaatii akrobaatin taitoja”(emt.). ”Se oli yks erityisongelma siinä, että jätkät on vielä enempi siitä ammattitaidostaan otetumpia, vielä herkempiä toteamaan, että mä osaan sen jo, kun ne on niin ja niin monta kakaraa kakskymmentävuotiaaksi asti elättänyt, että en tarvii mitään koulutusta, mikä onkin melkoinen näyttö”(emt.). Pätevyysluotsin toimintaympäristö on saattanut vaihdella suurestikin oman työpaikan luonteen ja koon mukaan. Pienellä työpaikalla toimiva pätevyysluotsi on voinut nopeasti kartoittaa työyhteisön tilanteen, eikä toiminnalle löydy jatkuvuutta, ellei toimintaympäristöä laajenna. Osa pätevyysluotseista onkin toiminut oman työpaikkansa ohella alueensa ay-järjestöissä laajemminkin ja välittänyt tietoa toisille työpaikoille luottamushenkilöiden kautta. Monet luotsit ovat materiaalin toimittamisen ohella käyneet puhumassa Nosteesta ammattiosaston tai paikallisjärjestön tilaisuudessa tai kokouksessa. Vuoden 2004 pätevyysluotsikyselyssä 86% vastaajista ilmoitti, että Nostetta on käsitelty oman ammattiosaston tai yhdistyksen tilaisuudessa(vuoden 2005 kyselyssä 73%).

20

Vuonna 2007 suoritetussa puhelinhaastattelussa pyrittiin kartoittamaan myös luotsitoiminnan alkuvaiheessa koettuja pulmia. Peräti 41% haastatelluista luotseista kertoi aloituksessa olleen vaikeuksia. Moni vaikeuksia kokeneista piti hankaluutena juuri oikean kohderyhmän löytämistä, sen tosiasiallista puuttumista työpaikalta ja työntekijöiden tai työnantajan haluttomuutta. Myös haastattelut vahvistivat kuvaa siitä ,että pätevyysluotsitoiminta oli yleensä käynnistynyt henkilökohtaisella yhteydenotolla työntekijöihin, työnantajaan ja luottamusmieheen. Yhteistoiminta toisten pätevyysluotsien kanssa on osa verkostoitumista, jota voidaan pitää toivottavana. Vain noin puolet haastatelluista pätevyysluotseista oli toiminut yhdessä muiden luotsien kanssa. (7)SAK:n pätevyysluotsikysely Yhteistyö työnantajien kanssa painotettiin työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan ja koko hankkeen aikana järjestettiin ainoastaan yksi yhteistyötilaisuus keskusjärjestöjen, SAK:n ja EK:n kesken Helsingissä. Suurin osa(n.3/4) pätevyysluotseista on ollut yhteydessä työnantajaan Noste-asioissa, mutta yli puolet yhteydenotoista ei johtanut jatkotoimiin. Yhteistyössä on kartoitettu Noste-kelpoisia työntekijöitä ja myös saatu heitä koulutukseen. Parhaimmassa tapauksessa tällainen yhteistyö on voinut yksittäisessä organisaatiossa johtaa useiden kymmenien työntekijöiden tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Yli puolet luotseista katsoi saaneensa työntekijöitä kiinnostumaan Noste-koulutuksesta. Ensimmäisessä kyselyssä n.30% vastasi tietäneensä, että joku on lähtenyt koulutukseen ja seuraavan vuoden kyselyssä jo 42% tiesi jonkun omalta työpaikalta lähteneen Noste-koulutukseen. Oletko ollut Noste-asiassa yhteydessä työnantajaasi? % 2004 2005 Kyllä 75.3 74.3 En 24.7 25.7 Joissain tapauksissa pätevyysluotsit ovat kertoneet työnantajista, jotka ovat ottaneet muista yrityksistä yhteyttä pätevyysluotsiin. ”Mullehan on suoraan se linkki sieltä(nettisivuilta), että mulle voidaan osoittaa kaikki kysymykset ja muutamia on ollut ja muutamasta yrityksestä on isännät soittanut ja mä oon sitten yrittänyt kertoa”(Laukkanen 2005). Työnantajien myönteiseen suhtautumiseen on vaikuttanut osaltaan koulutuksen maksuttomuus. Myönteisesti suhtautuvat työnantajat ovat sallineet pätevyysluotsille myös työajan käytön mahdollisuuden Nosteesta kertomiseen. Yhteistyöpyrkimyksissä työnantajien kanssa on koettu myös pettymyksiä. Mikäli työnantajan asenne on ollut torjuva, on pätevyysluotsi joutunut hakemaan muita tapoja vaikuttamiseen. Työntekijöiden halukkuus lähteä koulutukseen on kuitenkin tällöin selvästi vähäisempi. SAK:n kyselyissä mitattiin myös pätevyysluotsien käsitystä työnantajien asenteista Nosteeseen.

21

Tulosten perusteella n.40% työnantajista oli kiinnostunut tai aikoi käyttää Noste-koulutusta vuoden 2004 kyselyssä ja vastaavasti vuonna 2005 luku oli laskenut n.36%:iin. Varsin harvat vastaajat katsoivat, ettei työnantaja tiedä asiasta. Miten kuvaisit työnantajasi suhtautumista Nosteeseen?(valittu yksi vaihtoehto) % 2004 2005 Työnantajani ei tiedä asiasta 2.7 3.0 Työnantajani ei ole kiinnostunut asiasta 12.2 21.6 Työnantaja pitää asiaa työntekijöiden omana asiana 23.6 14.9 Työnantaja on kiinnostunut Nosteesta 27.0 16.4 Työnantaja aikoo käyttää Noste-koulutusta 12.8 19.4 En osaa vielä sanoa, miten työnantajani suhtautuu asiaan 21.6 24.6 Kiinnostusta ja yhteistyöhalukkuutta paikalliseen sopimiseen osaamista koskevissa kysymyksissä mitattiin SAK:n luottamusmieskyselyssä. Sen mukaan Noste-koulutukseen osallistumisesta oli neuvoteltu vain n. joka kymmenennellä työpaikalla. Selvästi aktiivisimmin toimittiin julkisella sektorilla, jossa yli viidennes luottamusmiehistä kertoi neuvotellun Nosteesta. Sen sijaan teollisuuden työpaikoilla neuvotteleminen oli kaikkein harvinaisinta(n. 8%). Tulokset tukevat sitä aikuiskoulutustutkimusten havaintoa, että teollisuuden työpaikat(ja erityisesti miesvaltaiset) ovat ammattipätevyyden kehittämiskysymyksissä kaikkein haasteellisimmat. Onko työpaikallasi neuvoteltu Noste-ohjelman mukaiseen koulutukseen osallistumisesta? (SAK:n luottamusmieskysely 2006) % Teollisuus Yks.palv. Julkinen Yhteensä On 8.2 12.8 22.7 12.8 Ei ole 87.1 75.5. 69.1 80.0 En osaa sanoa 4.7 11.7 8.2 7.1 YHTEENSÄ 100.0 100.0 100.0 100.0 SAK:n selvityksissä ei voitu ottaa huomioon työpaikkakoon yhteyttä Noste-ohjelman ja pätevyysluotsitoiminnan toteutumiseen. On kuitenkin selvää, että pienillä työpaikoilla työn ja koulutuksen yhdistäminen vaatii erityisen joustavia työmuotoja oppilaitoksilta. Ammattiyhdistysorganisaation verkostot eivät myöskään ole kattavia, mikä vaikeuttaa jo tiedon perille saamista. 6.5.Yhteistyö oppilaitosten kanssa Erityisenä haasteena pätevyysluotsitoiminnassa on ollut yhteistyön luominen oppilaitosten kanssa. Osaava pärjää –hankkeen alkutaipaleella oli havaittavissa, että monilta oppilaitoksilta puuttui kokemus yhteistyöstä ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden kanssa. Tämä saattoi aiheuttaa myös väärinkäsityksiä ja vaikeutta ymmärtää toisen osapuolen kulttuuria ja toimintatapoja. Pätevyysluotsit ovat eri yhteyksissä tuoneet esille oppilaitosten haluttomuuden joustaa tai vaikeuden solmia henkilökohtaista yhteistyösuhdetta oppilaitokseen. Noste-hankkeen alussa ilmenikin selkeitä eroja eri oppilaitosten toiminnassa ja käsityksissä siitä, miten Noste-hanketta ja sen hakevaa toimintaa toteutetaan.

22

Osalla oppilaitosten opettajista ei ole juuri ollut kokemusta jalkautumisesta työpaikoille ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kohtaamisesta. Näin ollen ei ole yllättävää, että koulutusammattilaisen ja toisaalta vapaaehtoistyötä tekevän ay-aktiivin kohtaamisessa on voinut olla kyse myös kulttuurisesta kuilusta. Tämä lienee osaltaan selityksenä sille, että vain osassa Noste-hankkeita päästiin hyvään yhteistyöhön oppilaitosten ja pätevyysluotsien kesken. Osittain taas pätevyysluotsien vähäinen määrä on selittänyt yhteistyönkin vähäisyyden. Pätevyysluotsit ovat saattaneet kokea myös arkuutta tällaiseen yhteistyöhön ja sen mahdolliseen vaativuuteen, vaikka eivät ole siitä avoimesti puhuneetkaan. Yhteistyössä tarvittava luottamus syntynee vasta pitemmän ajan kuluessa.

Noste-ohjelman rahoitusta koskevat ratkaisut näyttävät myös vaikuttaneen siihen, miten joustavasti yhteistyö työelämän kanssa voitiin toteuttaa. Hankkeen aikana, erityisesti sen alussa ilmeni myös epäselvyyttä siitä, voidaanko oppilaitokseen ottaa yksittäisiä Noste-opiskelijoita vai ainoastaan kokonaisia ryhmiä. Yhteistyötä pätevyysluotsien ja oppilaitosten kesken voidaan tarkastella myös laajemmasta työelämäyhteistyön perspektiivistä. Kolmikantaan nojaava koulutusyhteistyö ei suinkaan ole kaikin osin juurtunut koulutusjärjestelmään, edes aikuiskoulutukseen, vaikka se esiintyy keskeisenä seikkana koulutuspolitiikan retoriikassa. Oppilaitoksessa yhteistyö työelämän kanssa saatetaan kokea ja mieltää ensisijaisesti yhteistyönä työnantajan kanssa, ei niinkään työntekijöiden suuntaan tapahtuvana vuorovaikutuksena. Siellä, missä yhteistyö on jäänyt lähinnä alueellisen Noste-hankkeen ohjausryhmätyöhön, ovat oppilaitosten edustajat kuitenkin nähneet ohjausryhmässä käydyt keskustelut antoisiksi kun niissä ovat tulleet esille työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Keskustelujen katsotaan suunnanneen hankkeita ja hakevan toiminnan toimintamalleja(8).

23

Osaava pärjää –hanke on selvästikin tuonut esille oppilaitosten ja niiden opettajien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Saatu arvokas tieto näyttää tiivistyvän havainnoksi hyvin mosaiikkisesta toiminnasta aikuiskoulutuksessa. Toisaalla ovat oppilaitokset ja aktiiviset, yksittäiset opettajat, jotka toimivat hyvin ennakkoluulottomasti etsien uusia, joustavia työmuotoja työelämän kanssa ja kykenevät myös tulokselliseen yhteistyöhön ay-toimijoiden kanssa. Toisaalla ovat oppilaitokset ja opettajat, jotka ovat mieluummin pitäytyneet perinteisissä työtavoissa, entisissä ja tutuissa verkostoissa eivätkä ole nähneet erityistä tarvettakaan hakeutua yhteistyöhön ammattiyhdistystoimijoiden kanssa. (8)Arja Huusko&Anne Luukkainen: Vaikuttava hakeva toiminta Noste-hankkeissa. Joensuun yliopisto, tammikuu 2007 Noste- hankkeen hakevan toiminnan viestit näyttävät kuitenkin osaltaan vaikuttaneen siihen, että oppilaitosten toiminta on muuttunut työelämälähtöisempään, koulutuksen kysyntään perustuvaan suuntaan. Merkittävä osa pätevyysluotsitoiminnasta on suuntautunut joko omaan työpaikkaan tai omiin paikallisiin ja alueellisiin ay-järjestöihin. Tätä voidaan pitää myös melko luonnollisena pätevyysluotsien valintana, sillä toiminta tapahtuu tällöin tutussa verkostossa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyö oppilaitosten suuntaan on jäänyt vähäisemmäksi, mikä näkyy selvästi niin luotsien itsensä kuin alueellisten Noste-hankkeiden projektivetäjien kuvauksissa yhteistyön laajuudesta. Niissä tapauksissa, joissa yhteistyöhön on päästy, on myös saatu konkreettisia tuloksia. Pätevyysluotsin ohella tai sijasta luottamusmies on saattanut toimia ratkaisevana linkkinä. ”Se lähti pätevyysluotsista, se lähti siitä nimenomaan, että työnantaja ei ollut alkuun kiinnostunut, mutta koska työntekijät lähti näin vahvana rintamana hakemaan koulutusta, niin se toimi niin hyvin”(emt.) Huuskon (9) oppilaitoksiin kohdistaman kyselyn mukaan noin joka kymmenes oppilaitosedustaja mainitsi havainneensa, että pätevyysluotsi toteutti hakevaa toimintaa jollain koulutusalalla. Etelä-Suomen läänissä joka viides vastaaja mainitsi pätevyysluotsin tehneen hakevaa toimintaa. Oppilaitoshavaintojen valossa on kiinnostavaa ja osin yllättävääkin, että pätevyysluotsitoimintaa oli tehty noin kolme kertaa useammin miesvoittoisilla koulutusaloilla kuin naisvoittoisilla aloilla. Miesvoittoisilla aloilla vastaajista lähes joka neljäs mainitsi pätevyysluotsien tehneen hakevaa toimintaa. Havaintoja tulkittaessa on tarpeen muistaa, että vain osa pätevyysluotsitoiminnasta näkyi oppilaitosten suuntaan. Oppilaitosedustajista vajaa kolmannes oli tehnyt yhteistyötä ay-järjestöjen kanssa vuonna 2006 kun luku oli edellisenä vuonna 41%. Pätevyysluotsien kanssa yhteistyötä oli tehnyt 12%, vuonna 2005 kuitenkin 20%(emt.). Hanne Laukkasen hakevaan toimintaan kohdistuva kysely oppilaitoksille vuoden 2004 lopulla antaa työpaikoille jalkautumisesta jossain määrin erilaisen kuvan kuin SAK:n kyselyt, mutta vahvistaa taas kuvaa pätevyysluotsitoiminnan suuntautumisesta ensisijassa työpaikoille eikä oppilaitoksiin. Oppilaitosedustajien mielestä hakeva toiminta on ensisijaisesti työpaikoille jalkautumista ja Nosteesta tiedottamista. Ammattiliittojen tilaisuudet tai pätevyysluotsitoiminta jäivät kyselyssä melko vähäiselle osuudelle oppilaitosten opiskelijahaussa ja yhteistyökumppanuuksissa. Kohderyhmä on oppilaitosväen mielestä kuitenkin tavoitettu parhaiten yrityskäyntien avulla.(10).

24

Oppilaitosten painottaessa jalkautumista työpaikoille, selvitettiin tämän työtavan yleisyyttä myös SAK:n toimesta. Tulokset jäsenkentässä olivat yllättäviä, sillä yli 80% SAK:n luottamusmieskyselyn sekä vuoden 2004 pätevyysluotsikyselyn vastaajista ilmoitti, ettei oppilaitoksen edustaja ole käynyt esittelemässä Noste-ohjelmaa vastaajan työpaikalla. Vuoden 2005 kyselyssä luku oli n. 78%. Toimialoittain tarkasteltuna kaikkein harvinaisinta oli oppilaitosten jalkautuminen teollisuuden ja yksityisten palvelualojen työpaikoille ja yleisintä se on ollut julkisella sektorilla. (9)Huusko Arja:Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2006.Joensuun yliopisto 29.6.2007 (10)Hanne Laukkanen: Hakeva toiminta Noste-hankkeissa vuonna 2004, Esitys aikuiskoulutusneuvostossa 9.3.2005 Luotseista 42%:lle oli tullut yhteydenotto oppilaitoksesta. Vastaavasti luotseista itse kertoi noin puolet(49% vuonna 2004 ja 56% vuonna 2005) olleensa yhteydessä oppilaitokseen. Yhteydenpidon laatua tai muotoa ei kysytty, mutta tilanne näyttäisi viittaavan myös siihen, etteivät sen enempää kaikki pätevyysluotsien kuin opettajienkaan yhteydenotot ole johtaneet varsinaiseen yhteistyöhön. Osa Noste-hankkeiden projektipäälliköistä onkin pitänyt tarpeellisena ryhtyä kehittämään tiiviimpää yhteistyötä ay-liikkeen toimijoiden kanssa. Oletko ollut Noste-asiassa yhteydessä oppilaitokseen? % 2004 2005 Kyllä 49.1 56.3 En 50.9 43.7 Onko oppilaitoksen edustaja ottanut sinuun yhteyttä Noste-asiassa? % 2005 Kyllä 42.2 Ei 57.8 Onko oppilaitoksen edustaja ollut työpaikallasi kertomassa Nosteesta? % 2004 2005 2006 Kyllä 16.3 22.1 7.0 Ei 83.7 77.9 83.9 Pätevyysluotsikyselyiden(2004,2005) ja luottamusmieskyselyn(2006) luvut poikkeavat jonkin verran toisistaan ja osa tästä poikkeamasta selittyy sillä, että luottamusmieskyselyssä oli vastausvaihtoehtona myös ”en osaa anoa”(9.1%). Tuen varmistaminen pätevyysluotseille on vapaaehtoistoiminnan onnistumisen edellytys. Keskusjärjestöstä käsin organisoitu tuki muodostui osin yhteistyöseminaarien välityksellä. Tämän ohella pätevyysluotseihin pidettiin yhteyttä kirjeitse 2-3 kertaa vuodessa. Pätevyysluotseja oli mahdollisuus tavata myös ay-järjestöjen tilaisuuksissa, joissa Noste-toiminta oli esillä. Liittojen yhteydenpidossa avainhenkilöt olivat Noste-vastaavat, jotka huolehtivat ennen muuta ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta. Tämän ohella he osallistuivat eri tavoin pätevyysluotsien koulutusrekrytointiin.

25

Nymanin(11) mukaan pätevyysluotsien liittokohtaista verkottumista ei yleensä tapahtunut, eivätkä Noste-vastaavat kokeneet sitä omaksi tehtäväkseen. Pätevyysluotsien keskinäisen vertaistuen merkitys tuli hankkeen aikana luotsien itsensä taholta esille. Sekä alueellista että liittokohtaista verkottumista toivottiin. (11)May Nyman: Pätevyysluotsit ja Noste-vastaavat Osaava pärjää-projektin toimijoina. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Nurmijärven koulutusyksikkö, huhtikuu 2006. Pitkäjänteisen vapaaehtoistoiminnan aktiviteetin ylläpitäminen osoittautui Osaava pärjää- hankkeelle haasteelliseksi. Osalla pätevyysluotseista toimintaan osallistumisen into laantui tai loppui kokonaan alkuinnostuksen ja mahdollisesti koettujen pettymysten jälkeen. Pettymykset saattoivat johtua kohderyhmän löytämisen vaikeudesta, Noste-ohjelman tiukoista kohderyhmäehdoista, ajan puutteesta tai työnantajan vastahakoisuudesta. Vastaavasti onnistumiset ja tuen saaminen tuottivat halua jatkaa.. Kaiken kaikkiaan Noste-ohjelman kuluessa saatu tieto työelämäyhteistyön käytännön ongelmista, eräin osin sen vähäisyydestä ja jäykkyydestä on yllättänyt SAK:n toimijat. Tällä oli vaikutuksensa niin järjestön kannanottoihin kuin niihin viesteihin, joita Noste-ohjelman jatkuessa pyrittiin välittämään erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa SAK:n toimesta. 7.YHTEISTYÖTAPAHTUMAT JA SEMINAARIT HAKEVAN TOIMINNAN VAUHDITTAJINA Hankkeen aikana kävi varsin pian selväksi, että verkostoitumista oppilaitostoimijoiden ja ay-toimijoiden kesken tulisi erilaisin tapahtumin tukea. Tämän ohella oli tarvetta myös pätevyysluotsien ja liittojen Noste-vastaavien kohtaamisiin ja kokemusten vaihtoon. Yhteistyö- ja verkostotapaamisten merkitys lisääntyi hakevan toiminnan kohdatessa vaikeuksia. Hankkeen toiminta-ajatuksena oli, ettei kaikkia työmuotoja ole tarpeen alkuvaiheessa määritellä ja sitoa hanketta jäykäksi. Yhteistyössä liittojen Noste-vastaavien kanssa harkittiin ja päätettiin tehdä lisätoimenpiteitä, joilla hankkeen vaikuttavuutta voisi tehostaa. Nymanin(emt.) mukaan nämä ”korjausliikkeet” olivat tarpeellisia. Tapahtumiin ja yhteistyöseminaareihin osallistui pätevyysluotseja, liittojen toimitsijoita sekä oppilaitosten ja läänien edustajia. Osaava pärjää – yhteistyötapahtumat ja seminaarit: Työseminaari 17.11.-18.11.2003 (Varsinais-Suomen neljä Noste-hanketta: Osaava pärjää, Raitilla Nostetta, Nostevoimaa, InNoste, 106 osanottajaa) Osaava pärjää – alueseminaari 19.2.2005(Etelä-Savo, Pieksämäki) Osaava pärjää- alueseminaari 24.5.2005(Oulu) Yhteistyöseminaari SAK-MTK 29.9.2005(Oulu) Pääkaupunkiseudun Noste-tapahtuma 11.10.2005 Helsinki Noste Nonstop 8.6.2006 (Helsinki, Noste-ohjelma) Noste-iltapäivä SAK-EK 15.5.2006 (Helsinki) Potkua yhteistyöhön 7.3.2006(Keski-Pohjanmaa, Kokkola) Lisäpotkua yhteistyöhön 17.5.2006(Keski-Pohjanmaa, Kokkola) Noste-seminaari SAK-MTK 19.-20.10.2006(Oulu)

26

Nosteen rekkakiertue syys-lokakuu 2006(SAK mukana kymmenellä paikkakunnalla) Pätevyysluotsiseminaari 5.5. 2007(Varsinais-Suomen Noste-hankkeet, Sata-Noste ja Osaava pärjää) 7.1.Valtakunnallinen seminaari 30.10.-1.11.2004 SAK:n ja jäsenliittojen omien toimitsijoiden ohella seminaarissa luennoivat: Noste-ohjelman projektipäällikkö Marja Pakaste Prof. Ari Antikainen Joensuun yliopistosta Koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän Keskusliitosta Tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopistosta Projektipäällikkö Arja Hänninen InNoste-hankkeesta Puheenjohtaja Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitosta Tutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistosta Projektipäällikkö Juha Kiuru EKA-Noste-projektista Pääluottamusmies Timo Sallinen Makron Oy:sta Hankevastaava Annika Örn Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymästä Pätevyysluotsi Jorma Säynäväjärvi YIT-talonrakennuksesta Seminaarin ryhmätöissä pohdittiin mm. muutosturvan ja Noste-ohjelman yhteyttä sekä ennakointitiedon tärkeyttä työvoiman muutostilanteista. Yritysten koulutushankkeiden todettiin onnistuvan parhaiten jos ne suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja siten että työntekijät voivat sitoutua muutoksiin omien edustajiensa kautta. Seminaari pohti myös oppivan työyhteisön ominaisuuksia ja pätevyysluotsitoiminnasta saatuja kokemuksia. 8.OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKE KANSAINVÄLISESSÄ VERKOSTOSSA Osaava pärjää on osallistunut yhdessä SAK:n PETMO - hankkeen kanssa kansainväliseen DEAL-kumppanuushankkeeseen, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet ”muutosagentit” työpaikoilla ja paikallisyhteisöissä. DEAL- hanketta on koordinoinut Exeterin yliopiston Marchmont Observatory. Verkostossa on ollut mukana myös Iso-Britannian ay-keskusjärjestö TUC ja sen oppimisvaltuutettutoiminta.. DEAL-kumppanuudessa on vaihdettu kokemuksia ja esitelty pätevyysluotsitoimintaa hankeseminaarissa Lontoossa tammikuussa 2006. DEAL tuotti vuonna 2007 raportin, jossa esitellään myös pätevyysluotsitoiminnan kokemuksia. 9.PÄÄTÖSSEMINAARI 16.11.-18.11.2007 Osaava pärjää –hankkeen päätösseminaarissa luennoivat SAK:n toimitsijoiden ohella: Tutkija Roope Uusitalo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta Prof. Ari Antikainen Joensuun yliopistosta Prof. Reijo Raivola(emer.) Opetusneuvos Jorma Ahola Opetusministeriöstä Projektipäällikkö Marja Pakaste Etelä-Suomen lääninhallituksesta Toimialajohtaja Arja Hänninen Turun AKK:sta Tutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistosta Koulutuspäällikkö Mervi Ylitalo TSL:sta Apulaisrehtori Vesa Holappa Siikaranta- opistosta

27

Päätösseminaariin osallistuneet pätevyysluotsit ilmaisivat tarpeen ja myös kiinnostuksensa jatkaa pätevyysluotsitoimintaa ja kehittää sitä edelleen työelämän koulutusneuvojan suuntaan mahdollisen jatkohankkeen yhteydessä. Keskeiseksi ratkaistavaksi asiaksi nousi keskusteluissa pätevyysluotsin tai koulutusneuvojan status, mahdollisuus käyttää työaikaa tehtävän hoitamiseen sekä tehtävästä mahdollisesti suoritettava korvaus. Lisäksi pohdintaa aiheutti kysymys siitä, toimivatko luotsit tai koulutusneuvojat jatkossa alueellisina, ammattialakohtaisina vai työpaikkakohtaisina toimijoina. Työryhmissä pohdittiin lisäksi koulutusneuvojan tarvitsemaa valmennusta ja mahdollista tutkintoa. 10.OSAAVA PÄRJÄÄ-HANKKEEN OMA SEURANTA Noste-ohjelmasta ja sen pätevyysluotsitoiminnasta saatuja kokemuksia SAK selvitti hankkeen aikana kaikkiaan neljällä seurantaselvityksellä, joista kaksi suoritettiin postikyselynä, kolmas oli osa SAK:n luottamusmieskyselyä ja viimeinen toteutettiin puhelinhaastatteluna. Ensimmäinen kysely suoritettiin syksyllä 2004 ja kyselyyn vastasi 162 pätevyysluotsia, jolloin vastausprosentiksi tuli 60.2%. Seuraava kysely tehtiin elo-syyskuussa 2005 ja siihen vastasi 136 pätevyysluotsia, mutta vastausprosentiksi tuli vain 28.5. Tähän vaikutti osaltaan se, ettei karhukirjettä lähetetty, kuten ensimmäisen kyselyn kohdalla. Saadut vastaukset eivät kuitenkaan poikkea olennaisesti toisistaan. Vuoden 2006 aikana sisällytettiin SAK:n luottamusmieskyselyyn muutamia Noste-ohjelmaa koskevia kysymyksiä, jotka mittasivat osin samoja seikkoja kuin vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä kyselyissä. Viimeinen oma seurantaselvitys tehtiin keväällä ja alkusyksystä 2007 kahdessa osassa, joista toisen suoritti….TSL:n toimistosta ja toisen osan JHL:n pätevyysluotsina toiminut Mirja Toiva. Haastattelua varten poimittiin 153 henkilön otanta SAK:n pätevyysluotsirekisteristä ja haastatteluun tavoitettiin 85 pätevyysluotsia. Joensuun yliopiston seurantatutkimus ja SAK:n omat selvitykset sekä May Nymanin hanketutkimus(emt.) tukevat keskeisiltä osin toisiaan ja antavat siten yhdessä varsin hyvän kuvan pätevyysluotsien toiminnasta osana Noste-ohjelmaa sekä valottavat myös Osaava pärjää-hanketta ammattiyhdistystoiminnan kokonaisuudessa. SAK:n selvityksiin ja erityisesti niiden keskinäiseen vertailuun liittyvä virhemarginaali edellyttää, että lukuja on syytä tarkastella pääosin suuntaa-antavina. Osaava pärjää- hankkeen ja Noste-ohjelman etenemisestä on raportoitu SAK:n johtoryhmälle ja hallitukselle. Hankkeen etenemistä on seurattu jäsenliittojen Noste-vastaavien ja kouluttajien kokouksissa. Tästä foorumista muodostui tärkeä hankkeen käytäntöjä ohjaava ja kehittävä yhteistyöfoorumi. Kokousten asialistalla ja keskusteluissa ovat olleet mm.: pätevyysluotsien koulutus, verkottuminen, aineistojen tuottaminen, Noste-ohjeet, opiskelijatilanne, Nosteen seuranta ja arviointi sekä yhteistyöseminaarit. 11.SAK:N EDUNVALVONTA JA KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET Noste-ohjelma on ollut koko sen toteutuksen ajan aktiivisen edunvalvonnan kohteena. Edunvalvontatoiminnasta vastasi SAK:n koulutuslinja. Toimenpiteinä olivat SAK:n kannanotot valtion talousarvioon, vaikuttaminen opetushallintoon sekä toiminta ohjelman valtakunnallisessa ohjausryhmässä.

28

Valtion talousarvioon varattujen määrärahojen taso vastasi melko hyvin asetettuja tavoitteita. SAK:lla oli pyrkimyksiä myös väljentää ohjelmalle määritettyä kohderyhmää. Erityisesti koettiin tarpeelliseksi saada ohjelmaan mukaan vanhan tutkinnon varassa työelämässä olevat. Tätä koskeva kannanotto opetusministeriölle tehtiin 3.11.2003. Perusasteen jälkeistä tutkintoa koskevat määrittelyt osoittautuivat myös vaikeaksi, mutta ne selvennettiin opetusministeriön ohjeella 28.6.2004 ja näin ollen monet tulkintaongelmat myös poistuivat. Mainitussa kannanotossa esitettiin myös kohderyhmän ikärajan nostamista. Ohjelman kohderyhmän yläikäraja nousikin 59 vuoteen. SAK esitti 10.2.2005 opetusministeriölle kannanotossaan, että Noste-ohjelmaa jatkettaisiin vuodella, oppisopimuskoulutuksen tehokkaampaa hyväksikäyttöä ja työelämäyhteistyön parantamista. Ohjelmaan kestoon ei tullut muutoksia. Eri yhteyksissä pidettiin esillä kolmikantaisen yhteistyön tärkeyttä ja opetusministeriö kiinnittikin asiaan huomiota Noste-hankkeille antamissaan ohjeissa ja erikseen myös koulutuksen järjestäjille osoitetussa kirjeessään 20.4.2005. Siinä muistutettiin työelämän järjestöjen edustuksen tärkeydestä ohjausryhmissä. Vähän koulutetun aikuisväestön osallistumismahdollisuuksien parantaminen sai näkyvän osan SAK:n koulutuspoliittisissa linjauksissa Noste-ohjelman valmisteluvaiheessa ja se on pysynyt keskeisenä osana 2000-luvun alkuvuosien koulutuspoliittisia linjauksia. Ohjelmallisesti nämä linjaukset kiteytettiin SAK:n edustajakokouksessa 5.-7.6.2006 hyväksytyssä ohjelmassa ”Muutoksen suunta-osaava ja oikeudenmukainen Suomi”. Ohjelmassa esitetään mm. työehtosopimustoiminnan kehittämistä osaamista tukevaksi sekä erityisten osaamisvaltuutettujen valitsemista työpaikoille. Vuoden 2007 alkupuolella laadittiin kymmenkohtainen puheenvuoro aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuorossa esitetään Noste-ohjelmalle jatkotoimia, joilla vähän koulutetun aikuisväestön asemaa voidaan edelleen parantaa. Vuoden 2006 järjestötutkimuksen mukaan 72% SAK:n jäsenliittojen jäsenistä ei ollut osallistunut työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Osallistuneista puolet oli saanut koulutusta 1-2 päivää ja vain 5% oli ollut koulutuksessa yli 5 päivää. Työpaikoista 43%:lla oli tehty henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, teollisuuden työpaikoista vain joka kolmannella. Joka viides luottamusmies ei tiennyt, onko suunnitelmaa tehty. Noste-ohjelman kaltaisille toimenpiteille on siten ollut pitkäaikainen tarve. 12.NOSTE-OHJELMAN JA OSAAVA PÄRJÄÄ –HANKKEEN ARVIOINTIA JA YHTEENVETOA TULOKSISTA Noste-ohjelman onnistuneisuus on aiheuttanut runsaasti keskustelua ja siitä tuli melko pian myös poliittisen kiistelyn kohde. Tästä huolimatta ohjelmaa on voitu toteuttaa melko pitkälle alkuperäisten suunnitelmien pohjalta. Ohjelma jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka ja uusia opiskelijoita aloittaa vielä opintonsa. Lopullista arviointia ohjelman määrällisistä tuloksista ei näin ollen voi vielä tehdä. Helmikuuhun 2008 mennessä oli opiskelunsa Nosteen erityisrahoituksella aloittanut 21 733 henkilöä ja tutkintoja sekä tutkintojen osia oli suoritettu 13 177. Määrällisiä tavoitteita arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että rahoitus kohdentui ja sitoutui arvioitua suuremmassa määrin pitkiin koulutuksiin.

29

Professori Ari Antikaisen mukaan(12) Nosteen määrällinen tavoite on ollut hyvin kunnianhimoinen. Tavoite on ollut kouluttaa n. 10% kohderyhmästä, eli vähintään 30 000 henkilöä. Antikaisen mukaan se merkitsee tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen osallistumisen kaksinkertaistumista kohderyhmässä 2000-luvun alkuun verrattuna. Kansainvälisessä vertailussa vastaaviin hankkeisiin Noste ei ole ollut erityisen suuri eikä pitkäkestoinen. Se on kuitenkin ollut pyrkimystä kehittää koulutusta pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin mukaisesti. (12)Ari Antikainen,Aikuisten koulutustason kohottaminen –Noste kansainvälisessä vertailussa, Osaava pärjää-hankkeen päätösseminaarin luento 16.11.2007 Noste on uudistanut myös opetusta ja jossain määrin koulutusta koskevaa puhekulttuuriakin, jossa on nimenomaan Noste-toimijoiden taholta painotettu arvostavaa suhtautumista ja toisaalta sitä, ettei aikuiskoulutus ole koulun penkillä istumista. Kuitenkin päättäjien puhekulttuurissa tämä ”koulun penkki”-ajattelu vielä istuu ja on Antikaisen mielestä toiminut osin Noste-ohjelmaa vastaan. Viimeisimmän aikuiskoulutustutkimuksen(2006) mukaan aikuiskoulutukseen osallistuminen on jonkin verran vähentynyt, mutta sosiaalisten ryhmien välinen osallistumisero on tasoittunut. Tämä johtuu siitä, että vain perusasteen varassa olevien osalta aikuiskoulutukseen osallistumisessa on tapahtunut selvästi vähäisempi pudotus kuin korkeamman koulutuksen omaavien kohdalla. Nosteen tulosten kannalta on kiinnostavaa, että vain perusasteen koulutuksen omaavien kohdalla on henkilöstökoulutukseen osallistuminen lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna ja sama nousu koskee työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistumista. Myös vanhempien ikäluokkien osallistuminen on lisääntynyt. Työnantajien aloitteellisuus tämän kohderyhmän osalta näyttäisi jonkin verran lisääntyneen ja ensi kertaa näkyy myös ammattiyhdistyksen rooli aloitteentekijänä tilastollisesti, joskin vielä vähäisenä. Antikainen summaa edellä mainitut seikat Nosteen saavutuksiksi tai torjuntavoitoiksi(13). Hankkeen aikana vahvistui havainto, että työnantajien aktiivisuudella ja tuella on merkitystä työntekijöiden halukkuuteen lähteä koulutukseen. Työnantajilla ja työnantajajärjestöillä ei kuitenkaan ole ollut mitään yhtenäistä näkemystä siitä, mitä toimia työelämässä tarvittaisiin ammattipätevyyden jatkuvaksi kehittämiseksi työelämässä. Kun työnantajat määrittelivät nostekoulutuksen omaehtoiseksi, jäi todennäköisesti monella työpaikalla käyttämättä mahdollisuus työntekijöiden henkilöstökoulutukseen Noste-ohjelmalla, vieläpä ilmaiseksi. Noste-ohjelma on jättänyt jälkensä myös aikuiskoulutuspolitiikan työmuotoihin, erityisesti hakevan toiminnan juurruttamiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012 todetaan, että Nosteen hyvät käytännöt laajennetaan koko aikuiskoulutuksen toimintatavoiksi. Noste-ohjelman ja Osaava pärjää –hankkeen laadullisiin tuloksiin voidaan liittää myös lukiongelmia koskevan tietoisuuden lisääntyminen. SAK lähti Noste-ohjelman käytännön toteuttamiseen siksi, että sen merkitys työntekijöiden ja omien jäsenten menestymiselle työelämässä katsottiin suureksi. Riittävänä ei pidetty ohjausryhmätyöhön tai hallinnointiin osallistumista vaan haluttiin myös osallistua käytännön työhön Noste-ohjelman tavoitteiden tukemiseksi. Tältä osin valittu toimintatapa oli uusi ja se myös integroi perinteisesti erillään olleet edunvalvonnan ja järjestöllisen työn elementit.

30

SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteisen Osaava pärjää- hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Noste-opiskelijoiden lukumäärään on käytännössä mahdotonta arvioida. Päätös koulutukseen hakeutumisesta voi tapahtua usean samaan suuntaan vaikuttavan tekijän toimesta, eikä opiskelija itsekään ehkä tiedosta, mitkä seikat ovat olleet päätöksen taustalla. Johtopäätökset joudutaan näin ollen tekemään yksittäisten havaintojen ja osin SAK:n pätevyysluotsikyselyjen tulkinnan pohjalta. (13)Ari Antikainen &Hanne Laukkanen: Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta –kansainvälinen ja kansallinen näkökulma. Seminaariesitelmä 15.1.2008 Hämeenlinna Tämän perusteella voisi arvioida, että Osaava pärjää –hankkeella on ollut merkitsevä vaikutus opiskelijaksi hakeutumiseen, vaikka useissa tapauksissa vaikutus näyttäisi olevan välillinen. Tämän ohella on kuitenkin selviä esimerkkejä merkittävästä välittömästäkin vaikutuksesta. Osaava pärjää- hankkeen keskeinen vaikutus on ollut viestinnällinen. Mikäli SAK liittoineen ei olisi toteuttanut näkyvää ja pitkäaikaista tiedottamista Nosteesta niin pätevyysluotsien kuin median välityksellä sekä lukuisten tilaisuuksien yhteydessä, olisi tietoisuus Nosteesta jäänyt niin työpaikoilla kuin ay-järjestöissä tuntuvasti heikommaksi. Myös tunne siitä, että Noste on ”meille” tarkoitettu olisi jäänyt syntymättä. Osaava pärjää-hanke on parantanut ay-järjestöjen tietoisuutta työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä ja osaltaan vaikuttanut yhteistyön kehittymiseen paremmaksi ja työelämälähtöisemmäksi. Vastaava vaikutus voidaan todeta koulutuksen sisällön kehittymisessä kysyntälähtöisemmäksi. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on kuitenkin syytä välttää. Antikainen(emt.) toteaa Iso-Britannian kokemuksista, että puolet oppimisvaltuutetuista ei ollut aktiivisia ajan tai työnantajan tuen puutteen vuoksi. Monet Iso-Britannian ammattiliitot eivät myöskään ole tehneet koulutusta koskevia strategisia suunnitelmia. Koulutuksen järjestäjien ja pätevyysluotsien yhteistyön onnistumisista Laukkanen(14) tiivistää useita havaintoja. Pätevyysluotsi on tuonut lisäarvoa Noste-hankkeisiin seuraavasti: -tuonut työntekijöiden näkökulmaa, luontevan kontaktin työpaikoille -tuonut paikallisuutta ja ihmisten tuntemusta -tuonut uskottavuutta -tuonut ideoita, tietoa koulutustarpeista -tiivistänyt oppilaitosten ja ammattiyhdistysten välistä yhteistyötä Pätevyysluotsitoimintaan liittyvä vapaaehtoistyön pitkäjänteisyys on erityinen koetinkivi ja koskee yleisemminkin ay-toimintaa. Motivaation ylläpitämiseen on kuitenkin keinoja ja Osaava pärjää –hankkeessa ne ovat tulleet selvästi esille. Ainakin seuraavat johtopäätökset voidaan tehdä: 1.Toiminta vaatii jatkuvaa henkistä kannustusta ja sen tulee olla näkyvää. 2.Jatkossa joudutaan harkitsemaan, miten vastata niihin viesteihin, joissa vapaaehtoistoimijat pitävät perusteltuna jonkinlaisen korvauksen suorittamista toiminnasta. 3.Kolmas keskeinen seikka on kysymys pätevyysluotsin, koulutusneuvojan tai vastaavan vapaaehtoistoimijan statuksesta ja roolin tunnustamisesta niin julkisen vallan kuin työnantajien toimesta.

31

Kokonaisarvio Nosteesta ja Osaava pärjää- hankkeesta on selkeästi positiivinen ja monista karikoista huolimatta tulokset ovat niin määrällisesti kuin laadullisesti lupaavia ja antavat myös jatkotoimille hyvän pohjan. SAK:n ja sen liittojen edunvalvonnalle ja järjestötyölle Osaava pärjää on tuonut aikaisempaa näkyvämmin esille ammattipätevyyden ja koulutuksen tasa-arvon teemat. Hanke on avannut uusia polkuja ja kehittämismahdollisuuksia, mutta niiden sisäistyminen ja juurtuminen on pikemminkin alkutaipaleella kuin pitkälle kehittynyttä, koko liikkeen kattavaa suunnitelmallista toimintaa. (14)Laukkanen Hanne: Pätevyysluotsit Nosteen toimijoina, Osaava pärjää –projektin päätösseminaari 16.11-18.11.2007, luento