Ahti Saarenpää University of Lapland · oikeus ja yhteiskunta; vastauksia ja avainkäsitteitä...
Transcript of Ahti Saarenpää University of Lapland · oikeus ja yhteiskunta; vastauksia ja avainkäsitteitä...
1
LUENTOJA OIKEUSINFORMATIIKASTA
JA INFORMAATIO-OIKEUDESTA
Ahti SaarenpääAhti SaarenpääUniversity of University of
LaplandLaplandPROFESSOR OF PRIVATE LAWPROFESSOR OF PRIVATE LAWPROFESSOR OF PRIVATE LAW
DIRECTOR DIRECTOR DIRECTOR --- INTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSINTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSINTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSDEAN DEAN DEAN --- FACULTY OF LAWFACULTY OF LAWFACULTY OF LAW
MEMBER MEMBER MEMBER --- EU LEGAL ADVISORY BOARDEU LEGAL ADVISORY BOARDEU LEGAL ADVISORY BOARDMEMBER MEMBER MEMBER --- THE ADMINISTRATIVE THE ADMINISTRATIVE THE ADMINISTRATIVE
BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT LIBRARYLIBRARYLIBRARY
MEMBER MEMBER MEMBER ––– IFIP W 8.5IFIP W 8.5IFIP W 8.5EXPERT EXPERT EXPERT --- NATIONAL AUTHORITY FOR NATIONAL AUTHORITY FOR NATIONAL AUTHORITY FOR
MEDICOMEDICOMEDICO---LEGAL AFFAIRSLEGAL AFFAIRSLEGAL AFFAIRS
2
INSTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSLAW AND INFORMATICS
Oikeusinformatiikan instituuttiLapin Yliopisto
LAKIMIEHEN INFORMATIONAALISET TAIDOT
DIGITAALISEN TOIMINNAN OIKEUDELLISET REUNAEHDOT
INFRASTRUKTUURIEN OIKEUDELLISTUMINEN
OIKEUDELLINEN VERKKOYHTEISKUNTA
YLEINEN OSA
TIETOTEKNIIKKAOIKEUS
INFORMAATIO-OIKEUS
OIKEUDELLINEN INFORMAATIO
OIKEUDELLINEN TIETOJENKÄSITTELY
ERITYINEN OSA
OIKEUSINFORMATIIKKA
3
JOHDANTO
Kolme esimerkkiä
• PROFESSORIN KALVOT• TIETOSUOJALAUTAKUNTA JA
VEROTIETOJEN JAKELU• KONGINKANKAAN UHRIEN NIMET
4
PROFESSORIN KALVOT
• PROFESSORI KÄYTTÄÄ KALVOJA• OPISKELIJA KOPIOI SISÄLLÖN• OPISKELIJA JAKAA KAVEREILLEEN
KOPIOITA• OPISKELIJA SIIRTÄÄ KOPIOT
AINEJÄRJESTÖN SIVUILLE• ONKO TAPAHTUNUT RIKOS?
sisältö ja muoto ovat eri asioita
TIETOSUOJALAUTAKUNTAJA VEROTUSTIETOJEN JAKELU
• YHTIÖ KOKOAA ALUEITTAIN VEROTUSTIETOJA JA JULKAISEE NIITÄ PAINETUSSA MUODOSSA
• YHTIÖN TARJOAA TIETOJA TEKSTIVIESTINÄ
• TIETOSUOJALAUTAKUNTA HYLKÄÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN KIELTOPYYNNÖN
• LAUTAKUNTA PITÄÄ MENETTELYÄ TOIMITUKSELLISENA TYÖNÄ
• ONKO PÄÄTÖS LAIN MUKAINEN?
5
KONGINKANKAAN UHRIEN NIMET
• POLIISI JULKISTI UHRIEN NIMET• SAIRAALA JULKISTI UHRIEN NIMET• MEDIAT JULKISTIVAT UHRIEN
NIMET MAINITEN, ETTÄ OSA OMAISISTA EI OLISI HALUNUT NIMIÄ JULKISUUTEEN
• ONKO NIMIEN JULKISTAMINEN SALLITTUA?
• MIHIN JULKISTAMINEN VOI PERUSTUA?
poliisin ja sairaalan menettelyille ei löydy laillista perustetta
ensimmäinen osa
6
AVAINHENKILÖ
Lawrence Lessig
oikeus ja yhteiskunta; väitteitä
• oikeus kulkee jälkijunassa• laki ei tunne tekniikkaa• lakimiehet eivät ymmärrä kuin lakitekstiä• tuomarit eivät ymmärrä tietotekniikkaa• markkinoiden pitää antaa hoitaa asiat
7
oikeus ja yhteiskunta; vastauksia ja avainkäsitteitä
• oikeuskulttuurin merkitys• oikeusvaltion merkitys• toimintasuunnitelmien merkitys• teknologianeutraali lainsäädäntö• jaettu ammattitaito• oikeudentunnon sietämätön
keveys
oikeus ja yhteiskunta; • oikeus kulkee pikemminkin edellä kuin jäljessä• oikeustiede saattaa kulkea jäljessä• monimutkaistuva yhteiskunta vaikeuttaa
oikeudellisten ongelmien tunnistamista• monimutkaistuva yhteiskunta vaikeuttaa
oikeudellisten ongelmien sääntelyä• oikeudentunnon sietämätön keveys ei
välttämättä poistu sääntelyllä• demokratiassa oikeuden pitäisi
olla yksinkertainen asia
8
AVAINHENKILÖ
Lawrence Lessig on vapauksien puolustaja, joka vastustaa vapauksia rajoittavaa teknologian
sääntelyä.
toinen osa
9
AVAINHENKILÖ
MATTI KUUSIMÄKI
VERKKOYHTEISKUNTA• INFORMAATIO VERKOSSA• TYÖ VERKOSSA• PALVELUT VERKOSSA• TIEDOTUS VERKOSSA• ALLEKIRJOITUKSET VERKOSSA• PERUSOIKEUDET VERKOSSA• VERKKOMARKKINAT• VASTUU VERKKOPALVELUISTA
VERKOT MASSOJEN VÄYLINÄ
10
• RISTO HEISKALAN KÄSITE• TAPA ARVIODA JÄLKIMODERNIA• TAPA ARVIODA TEKNOLOGIAA• TOISTEINEN ILMAISU• VASTAA EUn SEKAVAA
DIREKTIIVIKEHITYSTÄ
verkkoyhteiskunta on KEINOTEKOINEN
YHTEISKUNTA
11
RISTO HEISKALA
”Keinotekoisella yhteiskunnalla tarkoitan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikki todellisuuden ominaispiirteet
ovat teknologioiden kehityksen vuoksi tulleet joko reaalisesti tai
potentiaalisesti inhimillisen suunnittelun ja muuntelun piiriin.”
KOHDEN KEINOTEKOISTA VERKKOYHTEISKUNTAA
KOHDEN KEINOTEKOISTA VERKKOYHTEISKUNTAA
• VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ – INFRASTRUKTUURI– VIESTINTÄ– SÄHKÖINEN ASIOINTI– TIETOSUOJA– TIETOTURVA– SÄHKÖINEN KAUPPA– SÄHKÖINEN HALLINTO– VERKKORIKOKSET– IMMATERIAALIOIKEUDET– KULUTTAJANSUOJA– YM………..
12
ongelmana HOMO SPECIALICUS(jaetun ammattitaidon osaaja )
• homo sosiologicus ( Dahrendorf )• taitojen eriytyminen• tieteiden eriytyminen• suunnittelun eriytyminen• suppealaisuus (Antti Eskola )• professioiden välisen viestinnän ongelmat
Rovaniemen III tietoturvapäivä, marraskuu 2002
13
KKO 2003:36D:R2001/678 E:8.11.2002 T:0811 A:8.4.2003
Tietomurto - Vahingonkorvaus -Korvauksen sovittelu
Kysymys tietomurron yrityksen tunnusmerkistön täyttymisestä.
Kysymys myös vahingonkorvauksen
sovittelemisesta.
erikoistuminen, oikeudentunto ja vastuu!
KKO:2003:36
• porttiskannausohjelman käyttäjä• pyrkinyt löytämään avoimia välityspalvelimia• pankin tietoturvajärjestelmä havaitsee• toiminta ollut laajamittaista• syytetty kiistää paitsi teon, myös toiminnan
rikollisuuden; ei tietomurron yritys, kun ei salasanoja tms.
• käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska ei ollut varmaa, että juuri syytetty oli tehnyt teon
14
KKO:2003:36
• hovioikeus katsoi syytetyn tehneen teon, IP numero puhui syytettyä vastaan,vaikka näyttö puhelinnumerosta puuttui
• HO (2-1)piti syytettyä asiantuntijana, jonka oli tullut tietää teon vaikutukset eikä sovitellut korvauksia
KKO:2003:36A on kiistänyt, että hänen tarkoituksensa olisi ollut tunkeutua
osuuskunnan tietojärjestelmään. A:n mukaan hänen tarkoituksenaan on ollut internetissä liikkuessaan tällä tavoin
etsiä joko avointa välityspalvelinta tai muuta kiinnostavaa. Korkein oikeus toteaa, ettei luvallisesti avoimien palvelinten tai
palvelujen etsintään internetissä tarvita tällaista ohjelmaa. Skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole muutoinkaan uskottavaa, että A olisi käyttänyt ohjelmaa ensisijaisesti tässä
tarkoituksessa. Kun kyseessä olevan tietojärjestelmän skannaaminen on ollut järjestelmällistä eikä ole uskottavaa,
että tällaisen skannauksen kautta saatavalla tiedolla olisi ollut A:lle käyttöä muussa tarkoituksessa kuin luvattomasti
tietojärjestelmään pyrittäessä, Korkein oikeus katsoo, että A onsuorittanut skannauksen tarkoituksin sen kautta saatavan
tiedon avulla oikeudettomasti tunkeutua tietojärjestelmään. Näin ollen A on syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen
lukemaan osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen.
15
RL 38:8 §. (V:1.9.1995 M, A:21.4.1995, SK:578/1995) Tietomurto. Joka käyttämällä hänelle kuulumatonta
käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu tietojärjestelmään,
jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja,
taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan, on tuomittava tietomurrosta sakkoon tai vankeuteen
enintään yhdeksi vuodeksi.Tietomurrosta tuomitaan myös se, joka tietojärjestelmään
tai sen osaan tunkeutumatta teknisen erikoislaitteen avulla oikeudettomasti ottaa selon 1 momentissa
tarkoitetussa tietojärjestelmässä olevasta tiedosta.Yritys on rangaistava.
Tätä pykälää sovelletaan ainoastaan tekoon, josta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa tai yhtä ankaraa
rangaistusta.
”Ottaen huomioon tietoturvallisuuden tärkeyden, teon tahallisuuden ja laadun sekä
sen, että A:n teon tehdessään on kyennyt ymmärtämään siitä aiheutuvan
vahingonvaaran, Korkein oikeus katsoo, ettei vahingonkorvauksia ole perusteltua tässä tapauksessa sovitella. Sen vuoksi ja kun
jutussa ei ole muutoinkaan esitetty sellaisia erityisiä seikkoja, jotka lain mukaan voisivat olla aiheena korvausten kohtuullistamiselle, A on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa
vahingon kokonaisuudessaan.”
16
AVAINHENKILÖ
MATTI KUUSIMÄKIVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ, JOKA OTTAA
SYYTTÄJIEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN YHTEISKUNNAN MUUTTUESSA VAKAVASTI
kolmas osa
17
AVAINHENKILÖ
PAUL TIMMERS
OLEMME MATKALLA KOHDEN AKTIIVISTA SÄHKÖISTÄ HALLINTOA
18
sähköinen asiointi hallinnossa
• telefax tulkintaongelmana; meillä ja muualla
• alioikeuksien tavoittaminen 1993• outo tulkintakäytäntö• vuoden 1999 asiointilaki; moka mikä moka!• vuoden 2003 asiointilaki
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin
tietoturvallisuutta hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä
sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä.
Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä
asioinnissa.LAKI ON
INFRASTRUKTUURILAKINA ENSIMMÄINEN LAATUAAN
EUROOPASSA
19
6 §. Viranomaisen saavutettavuuden turvaaminen. Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen sähköiset
tiedonsiirtomenetelmät ovat toimintakunnossa ja mahdollisuuksien
mukaan käytettävissä muulloinkin kuin viraston aukioloaikana.
UUSI TOIMINTAKULTTUURI
4 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin; ei kuitenkaan puhelua; 2) sähköisellä viestillä sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetettyä tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa olevaa informaatiota; ja 3) sähköisellä asiakirjalla sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon.
UUSI VÄLINEKATTAVUUS
20
5 §. Sähköisten asiointipalvelujen järjestäminen. Viranomaisen, jolla on tarvittavat tekniset, taloudelliset ja
muut valmiudet, on niiden rajoissa tarjottava kaikille mahdollisuus lähettää ilmoittamaansa sähköiseen
osoitteeseen tai määriteltyyn laitteeseen viesti asian vireille saattamiseksi tai käsittelemiseksi. Tällöin on lisäksi kaikille tarjottava mahdollisuus lähettää sähköisesti viranomaiselle
sille toimitettavaksi säädettyjä tai määrättyjä ilmoituksia, senpyytämiä selvityksiä tai muita vastaavia asiakirjoja taikka
muita viestejä.Viranomainen voi tarjota 1 momentissa tarkoitetut palvelut
myös tehtävä- tai toimipaikkakohtaisesti.Viranomaisen on pyrittävä käyttämään asiakkaan kannalta
teknisesti mahdollisimman yhteensopivia ja helppokäyttöisiä laitteistoja ja ohjelmistoja. Viranomaisen on lisäksi varmistettava riittävä tietoturvallisuus asioinnissa ja
viranomaisten keskinäisessä tietojenvaihdossa.
UUDET LAITE- JA OHJELMISTOVAATIMUKSET
8 §. Vastuu sähköisen viestin perillemenosta. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle
lähettäjän omalla vastuulla.
12 §. Sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta ilmoittaminen. Viranomaisen on viipymättä
ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle. Ilmoitus voidaan
toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena tai muutoin.
Vastaanottamisesta ilmoittaminen ei vaikuta asian käsittelyn edellytyksiin, joista säädetään erikseen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta telekopiona tai vastaavalla tavalla saapuneeseen
asiakirjaan.
UUSI VASTAUSVELVOLLISUUS
21
HE ”Pykälän 2 momentin mukaan vastaanottoilmoitusta ei tarvita telekopioista ja
vastaavista asiakirjoista. Telekopiolaitteiden tulosteissa näkyy yleensä se, mihin numeroon tai mille viranomaiselle asiakirja on lähetetty. Järjestelmät huolehtivat myös automaattisesta
raportoinnista. Asiakas saa yleensä virheraportin lähetyksen epäonnistumisesta ja
voi tämän mukaisesti toimia asiakirjan uudelleen lähettämiseksi.”
10 §. Sähköisen viestin saapumisajankohta. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle
silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että
viestiä voidaan käsitellä.
Jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen
tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä
voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos
lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.
TÄSMENNETTY RISKINJAKO
22
11 §. Viranomaisen pyytämän asiakirjan saapuminen määräajassa. Viranomaisen asian käsittelyssä pyytämän
lausunnon, selityksen, vastineen tai muun vastaavan asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana tässä laissa tarkoitetulla tavalla. Tätä sovelletaan myös
asiakirjaan, jonka antamiseen viranomainen on varannut tilaisuuden.
Määräajoista ja niiden noudattamisen vaikutuksista säädetään muutoin erikseen.
HYVÄSTI SIDONNAISUUS VIRKA-AIKAAN?
Perustuslaki 21 §. Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä
oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman
lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
sähköisen asioinnin laki on askel kohden uutta hyvää hallintoa
23
SÄHKÖINEN HALLINTO ON KUITENKIN PALJON, PALJON MUUTA KUIN
VAIN ASIOINTILAKI TAI AJATUS PAREMMASTA
TOIMISTO-AUTOMAATIOSTA……
CASERTA, ITALY 22.11.2003 Third Session
coordinatorsIna GudelePaola PirasLuis Ortega AlvaresAhti Saarenpää
LEGAL OBSTACLES TO E-GOVERNMENT
AND HOW THEY CAN BE OVERCOME
24
Democracy does limit and shareour rights. This is something
fundamental in the deep natureof democracy
e-government, e-administrationand
e-governanceare in the information society
information processes
25
Basic Problem - Tension
How to connectthe deep structure of law and the long path of information?
E-GOVERNMENT
• be careful when using the concept customer• digital signature is not a general tool to build e-
services• we do need sophisticated document systems when
delivering dokucuments for different purposes• we should discuss more about the concept of universal
public service• there is allways a tension between our privacy and the
principle of opennes. Good bureaucracy does decreacethis tension protecting privacy
• implementation of directives is often increasingdisharmonisation
• data security should be a fundamental meta right
26
we do need a principle of we do need a principle of we do need a principle of the the the legal assessment legal assessment legal assessment
of the information systemsof the information systemsof the information systemsused in eused in eused in e---government. government. government.
Julkisuuslaki 18 §. Hyvä tiedonhallintatapa. Viranomaisen tulee
hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä
eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tässä
tarkoituksessa erityisesti………….:
JULKISEN SEKTORIN DIGITAALISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YDINSÄÄNNÖS!
27
AVAINHENKILÖ
KUKA ON PAUL TIMMERSEU INFORMATION SOCIETY DG,
DIRECTORATE C; Component and subsystemsC 6; eGovernment, head of the unit
neljäs osa
28
AVAINHENKILÖ
MICHAEL HART
TIEDON TIE; ESIMEKKEJÄ MUUTOKSISTA
• PUHEESTA KIRJOITUKSEKSI• KIRJOITUKSESTA PAINOTUOTTEEKSI• PAINOTUOTTEESTA TIETOKANNAKSI• TIETOKANNASTA LINKIKSI• TIETOLIIKENNEYHTEYDESTÄ
TIETOAVARUUDEKSI• TIETOAVARUUDESTA PORTAALIKSI• MERKISTÄ MERKINTÄKIELEKSI• INFORMAATIOSTA
HYÖDYKKEEKSI
29
TIEDON TIE; ESIMEKKEJÄ ONGELMISTA
VERKKOYHTEISKUNNASSA
• TIETO ETÄÄNTYY KÄYTTÄJÄSTÄ• RIIPPUVUUS KIELITAIDOSTA• RIIPPUVUUS MERKINTÄKIELESTÄ• RIIPPUVUUS PORTAALEISTA• RIIPPUVUUS HAKUKONEISTA• TIEDON TALOUS• LAKIMIESTEN ASENNOITUMINEN
AMMATTITAITOON
Oikeusinformatiikka tarkastelee oikeudellista informaatiota lähtökohtinaan kansalaisen oikeus tietoon oikeusvaltion
keskeisenä metaperusoikeutena sekä oikeudellisten
tietovarantojen laadun merkitys demokratiassa.
Virallinen oikeudellinen informaatio kuuluu
30
OIKEUDELLISTEN PERUSTIETOVARANTOJEN
PERIAATTEITA (INFORMAATIOLÄHDEOPPI):
• saatavuus, • oikeellisuus,• tavoitettavuus,• haettavuus,• ymmärrettävyys, • käytettävyys • halpuus
INFORMAATIOLUKUTAITO (ELEKTRONINEN LUKEMINEN)
• informaatiolukutaitoinen opiskelija:: • 1. määrittelee tarvittavan tiedon
luonteen ja laajuuden• 2. hakee tarvittavan tiedon tehokkaasti • 3. arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti
ja liittää valitsemansa tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä
31
INFORMAATIOLUKUTAITO (ELEKTRONINEN LUKEMINEN)
• 4. käyttää yksin tai ryhmän jäsenenä tietoja tehokkaasti hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen
• 5. ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eettisesti ja laillisesti oikein.
PETER SEIPEL
TIEDONHAULLA ON KRIITTINEN MERKITYS
LAKIMIEHEN TOIMINNASSA
32
PETER SEIPEL
LAKIMIEHEN TYÖTÄ OHJAA VALITETTAVAN USEIN
KÄSIVARREN MITAN SÄÄNTÖ; TYYDYTÄÄN LÄHIMPÄÄN SAATAVILLA OLEVAAN
INFORMAATIOON
AVAINHENKILÖ
MICHAEL HART ALOITTI VUONNA 1971 PROJEKTI GUTENBERGIN ENSIMMÄISENÄ ILMAISENA KIRJALLISUUSTIETOKANTANA
KEHITYS KOHDEN OPEN ACCESS JULKAISEMISTA
33
viides osa
AVAINHENKILÖ
OLAVI HEINONEN
34
OIKEUSVALTIOSSAMUUN OHELLA
• SÄÄNNELLÄÄN ENTISTÄ ENEMMÄN
• SÄÄNNELLÄÄN TARKEMMIN• OTETAAN TIETOVERKOT
HUOMIOON• ESIMERKKINÄ SANANVAPAUSLAKI
OIKEUSVALTIO TULEE LAKITEKSTIIN
LAKI SANANVAPAUDEN KÄYTTÄMISESTÄ JOUKKOVIESTINNÄSSÄ
1 § Lain tarkoitus
Tällä lailla annetaan tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.
Tätä lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys
kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Kansanomaisesti sananvapauslaki
35
Sananvapauslaki 2 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisöllä vapaasti valikoituvaa viestin vastaanottajien joukkoa;
2) verkkoviestillä radioaaltojen, sähköisen viestintäverkon tai muun vastaavan teknisen järjestelyn avulla yleisön saataville toimitettua tietoa, mielipidettä tai muuta viestiä;
3) ohjelmalla pääasiassa äänenä tai liikkuvina kuvina ilmaistujen verkkoviestien muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta;
4) julkaisulla yleisön saataville toimitettua painotuotetta, tietolevyä taikka muuta monistamalla valmistettua teksti-, ääni- tai kuvatallennetta;
5) aikakautisella julkaisulla julkaisua, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa;
6) verkkojulkaisulla julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti;
7) julkaisutoiminnalla julkaisujen ja muiden verkkoviestien kuin ohjelmien toimittamista yleisön saataville; ja
8) ohjelmatoiminnalla ohjelmien toimittamista yleisön vastaanotettavaksi.
36
3 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan.
Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan vain 12, 14, 16, 18, 19, 22 ja 24 §:ää.
Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain 17-20 ja 22 §:ää.
Tekijänoikeudesta ja oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa sekä teletoimintaa samoin kuin kuvaohjelmien tarkastamisesta säädetään erikseen. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
kotisivu oikeudellistuu
16 §. Lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun. Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka
on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi
oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös sillä, joka on saanut mainituista seikoista tiedon
ollessaan viestin laatijan taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan palveluksessa.
Velvollisuudesta ilmaista 1 momentissa tarkoitettu tieto esitutkinnassa tai
oikeudenkäynnissä säädetään erikseen.Vihjailuyhteiskunnan kehitys?
37
OIKEUSVALTIO
• OIKEUDELLISTUMINEN• SÄÄNTELYN TASON NOUSU• PERUSOIKEUKSIEN MERKITYKSEN
KASVU• OIKEUDEN AIKAISTUMINEN• LAATUVAATIMUSTEN KASVU• LAILLISUUSVALVONNAN TEHON KASVU• VASTUUN KASVU
• SÄÄDÖSTEN MÄÄRÄ• SÄÄÄNNÖSTEN MÄÄRÄ• SÄÄNTELYN KOHTEET• MENETTELYT• RISKINJAKO• HYVÄT TAVAT• PIRSTALOITUMINEN
OIKEUDELLISTUMINEN
38
What is essential is that recognition of our rights takeplace earlier in all activities that affect us, both in
government and the market. This would ensure thatour rights are realized more effectively, and we would
be entitled to expect better quality service fromdifferent institutions in legal terms as well. For thisreason, the legal perspective is a cornerstone of the
planning of information systems. In a word, we live an a society of legal planning. The constitutional state
requires nothing less.
39
AVAINHENKILÖ
OLAVI HEINONENkorkeimman oikeuden presidentti emeritus, joka johti korkeinta oikeutta siirryttäessä oikeusvaltioon, mutta
oikeusvaltio on paljon muutakin kuin oikeudenmukainen oikeudenkäynti
JOHDANTO II
40
KOLME ESIMERKKIÄ
• SÄHKÖINEN TESTAMENTTI• SOPIMUSEHTOJEN SAATAVUUS• PÖYTÄKIRJAT VERKKOON
SÄHKÖINEN TESTAMENTTI
• TESTAMENTIN MUOTO– ALLEKIRJOITUKSET– TODISTAJIEN YHTÄAIKAISUUS– TODISTAJIEN TIETOISUUS ASIAKIRJAN
LUONTEESTA– MUOTOVIRHE VAARALLINEN;
PÄTEMÄTTÖMYYSSEURAUS• SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS
– ON JÄRJESTELMÄ– KORVAA TAVALLISEN– SOPII TESTAMENTTIIN– TUOTE PUUTTUU
41
2 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) sähköisellä allekirjoituksella sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköiseen tietoon ja jota käytetään allekirjoittajan henkilöllisyyden todentamisen välineenä;2) kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella sähköistä allekirjoitusta:a) joka liittyy yksiselitteisesti sen allekirjoittajaan;b) jolla voidaan yksilöidä allekirjoittaja;c) joka on luotu menetelmällä, jonka allekirjoittaja voi pitää yksinomaisessa valvonnassaan; jad) joka on liitetty muuhun sähköiseen tietoon siten, että tiedon mahdolliset muutokset voidaan havaita;3) allekirjoittajalla luonnollista henkilöä, jolla on laillisesti hallussaan allekirjoituksen luomistiedot ja joka toimii itsensä tai edustamansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta;
4) allekirjoituksen luomistiedoilla allekirjoittajan sähköisen allekirjoituksen luomisessa käyttämää ainutkertaista tietokokonaisuutta, kuten koodeja ja yksityisiä avaimia;5) allekirjoituksen luomisvälineellä ohjelmistoja ja laitteita, joilla yhdessä allekirjoituksen luomistietojen kanssa luodaan sähköinen allekirjoitus;6) allekirjoituksen todentamistiedoilla sähköisen allekirjoituksen todentamisessa käytettävää tietokokonaisuutta, kuten koodeja ja julkisia avaimia;7) varmenteella sähköistä todistusta, joka liittää allekirjoituksen todentamistiedot allekirjoittajaan ja vahvistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden;
42
8) varmentajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa varmenteita;
9) sähköisiin allekirjoituksiin liittyvällä tuotteella laitteistoa tai ohjelmistoa tai niiden merkityksellistä osaa, jotka on tarkoitettu palveluntarjoajan käyttöön tämän tarjotessa sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä palveluja tai käytettäväksi sähköisten allekirjoitusten luomiseen tai todentamiseen; sekä
10) sähköisiin allekirjoituksiin liittyvällä palvelulla varmenteiden sekä muiden sähköisiin allekirjoituksiin liittyvien tuotteiden tai palveluiden tarjontaa.
18 §. Sähköisen allekirjoituksen oikeusvaikutus. Jos oikeustoimeen vaaditaan lain mukaan allekirjoitus,
vaatimuksen täyttää ainakin sellainen kehittynyt sähköinen allekirjoitus, joka
perustuu laatuvarmenteeseen ja on luotu turvallisella allekirjoituksen
luomisvälineellä.
43
SOPIMUSEHTOJEN SAATAVUUS
• SOPIMUSSUHTEEN SYNTY• ETÄSOPIMUKSET• TIETOISUUDEN MERKITYS• NETIKETTI• LAKI TIETOYHTEISKUNNAN
PALVELUISTA
Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 1 §.
Soveltamisala. Tässä laissa säädetään tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen
liittyvistä seikoista, erityisesti palvelujen tarjoamisen vapaudesta, palvelun tarjoajien
velvollisuudesta antaa tietoja, sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttämisestä
sähköisesti sekä välittäjänä toimivien palvelun tarjoajien vastuuvapaudesta.
44
2 §. Tietoyhteiskunnan palvelu. Tietoyhteiskunnan palvelulla tarkoitetaan tässä laissa palvelua, joka
toimitetaan:1) etäpalveluna eli ilman, että osapuolet ovat yhtä
aikaa läsnä;2) sähköisesti eli lähettämällä ja vastaanottamalla palvelu tietoja sähköisesti käsittelevien laitteiden
tai tietojen säilytyksen avulla ja siten, että palvelun lähettämiseen, siirtoon ja vastaanottamiseen käytetään yksinomaan johtimia, radioyhteyttä,
optisia laitteita tai muita sähkömagneettisia laitteita;
3) palvelun vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä tapahtuvana tiedonsiirtona; ja
4) tavallisesti vastiketta vastaan.
palveluntarjoajan velvollisuuksia
• yleinen tiedonantovelvollisuus• tiedonantovelvollisuus tilausta tehtäessä• sopimusehtojen toimittaminen• tilauksen vastaanottoilmoitus
45
pöytäkirjat verkkoon
• avoimuusperiaate• julkisen sektorin tiedottamisvelvollisuus• pöytäkirjojen julkistaminen
”tiedottamisrutiinina”• henkilötietojen merkitys• Lapin sairaanhoitopiirin menettely
mielenterveyspotilas ja tietoverkko
• sairaanhoitopiirin pöytäkirjat verkossa• mukana tiedot psykiatrisessa hoidossa
olleen potilaan matkakorvaushakemuksesta
• verkkopalvelu ulkoistettu• tietojen poisto kesti yli viikonlopun• oikeus yksityisyyteen sivuuntui
46
kuudes osa
AVAINHENKILÖ
KJELL Å MODEÉR
47
Avainpykälä I
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 1 §. Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.
Avainpykälä IIRikoslaki 24:8 §. (V:1.10.2000 M, A:9.6.2000, SK:531/2000) Yksityiselämää loukkaava tiedon
levittäminen. Joka oikeudettomasti1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle
taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.
48
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon,
vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa
tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos
esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
OIKEUSKULTTUURIMODEÉR
• OIKEUSIDEAT• PERUSTUSLAIT• NORMIT• OIKEUSRAUHAKEINOT• JURISTIEN
INFRASTRUKTUURIT
49
OIKEUSKULTTUURISAARENPÄÄ
• OIKEUSIDEAT• PERUSTUSLAIT• NORMIT• OIKEUSRAUHAKEINOT• JURISTIEN
INFRASTRUKTUURIT• OIKEUDELINEN INFORMAATIO
KAIKKIEN INFORMAATIONA• OIKEUDELLISEN KOULUTUKSEN
LAVENTUMINEN (”OIKEUS JALKAUTUU”)
• PROFESSIOIDEN YHTEISTOIMINTA
VERKKOYHTEISKUNTA EDELLYTTÄÄ
• SELKEÄÄ OIKEUDELLISTA VIITEKEHYSTÄ (FRAMEWORK)
• UUTTA OPTIMAALISTA OIKEUSKULTTUURIA
• UUTTA PERUSOIKEUKSIEN KUNNIOITUSTA
• UUTTA KOULUTUSTA
50
eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille
Vuoteen 2005 mennessä Euroopassa olisi oltava:
– nykyaikaiset julkiset verkkopalvelutkehittyneempää sähköistä hallintoa
tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää oppimista
terveydenhuollon sähköisiä palveluja– dynaaminen sähköisen liiketoiminnan
ympäristöja näiden mahdollistajina
– laajalti saatavilla laajakaistayhteyksiä kilpailukykyiseen hintaan
– turvallinen tietoverkkoinfrastruktuuri
51
Toimintasuunnitelma rakentuu neljästä toisiinsa sidoksissa olevasta toimintamuodosta:Ensinnäkin poliittiset toimet eurooppalaisen ja kansallisen lainsäädännön tarkistamiseksi ja uudistamiseksi, kilpailun ja yhteentoimivuuden vahvistamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi japoliittisen johtajuuden osoittamiseksi.Toiseksi, poliittisten toimien siirtämistä käytäntöön tuetaan parhaiden toimintatapojen kehittämisellä, analysoinnilla ja jakamisella. Huipputason sovellusten ja verkkojenkäyttöönoton nopeuttamiseksi tullaan käynnistämään erityisiä hankkeita.Kolmanneksi, poliittisten toimien vaikutuksia seurataan ja niitätarkennetaan vertailemalla edistymistä tavoitteissa ja tavoitteita tukevia toimintamalleja.Neljänneksi, noudatetun politiikan kokonaiskoordinoinnilla päästään synergiaetuihin ehdotettujen toimien välillä. Erityinenohjausryhmä takaa paremman kokonaiskuvanpolitiikan kehityksestä ja varmistaa paremman tiedonkulun kansallisten ja EU:n päätöksentekijöiden ja yksityisen sektorin välillä.
VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ
Internet sinänsä on oikeudellisesti vähemmän kiintoisa asia!
• erilaisten verkkojen oikeudellinen huomioiminen
• uusista asioista säätäminen• menettelyt verkoissa• oikeudet verkoissa
52
VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ• TELETOIMINNAN YKSITYISYYS• SÄHKÖINEN ASIOINTI• SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS• TELEKUUNTELU• TIETOYHTEISKUNNAN PALVELUT• JULKISUUSLAKI• HENKILÖTIETOLAKI• LAKI SANANVAPAUDEN
KÄYTTÄMISESTÄ..• JNE…..……………………..
AVAINHENKILÖ
KUKA ON KJELL Å MODEÉR?
LUNDIN YLIOPISTON OIKEUSHISTORIAN PROFESSORI, JOKA KESKUSTELEE OIKEUSVALTIOSTA JA OPTIMAALISESTA OIKEUSKULTTUURISTA
53
seitsemäs osa
AVAINHENKILÖ
LEE LOEVINGER
54
Oikeusinformatiikka on oikeustieteellinen tutkimus- ja
opetusala, jonka puitteissa tutkitaan ja opetetaan oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välisiä
suhteita eri muodoissaan samoin kuin niissä ilmeneviä oikeudellisia
sääntely, systematisointi- ja tulkintakysymyksiä.
OIKEUSINFORMATIIKAN VAIHEITA
• AMERIKKALAINEN ALKU –JURIMETRIIKKA– COMPUTERS AND LAW– COMPUTER LAW
• EUROOPPALAINEN KYBERNETIIKKA• HALLINTOAUTOMAATIO• TEKIJÄNOIKEUS• TIEDONHAKU• INFORMAATIOYHTEISKUNTA• EUROOPAN NEUVOSTO• VAKIINTUMISEN AIKA 1990-LUKU
55
WHAT A SOCIETY?
• INFORMATIONAL• NETWORK• MONITORING• TESTING• IDENTIFICATION• AUTENTHICATION• DATA WAREHOUSE• CONTROL• SECURITY• NAKED SOCIETY ( VANCE PACKARD )• COMPLEX LEGAL
YHTEISKUNNAN MUUTOS ON LISÄNNYT OIKEUSINFORMATIIKAN MERKITYSTÄ!
56
YLEINENOSA
ajankohtaista
back officefront office
information office
sähköinen hallintoanonymiteettiopen source
normalisoitu lainvalmistelunormalisoitu päätöäksenteko
asiantuntijajärjestelmät
oikeudellinen tietojenkäsittely
57
ajankohtaista
informaatiolähdeoppioikeuslähdeopin muutos
tietohuollon toimijatopen access
perustietovarannotperiaatteet
oikeuden kohtauspaikka
tietohyödykkeettietopalvelut
normalisoitu lainvalmisteluinteraktiivinen lainsäädäntöoikeudelliset merkintäkielet
oikeudellinen informaatio
ajankohtaista
johdannaiset periaatteet
viestintäoikeus
verkkolainsäädäntö
yleiset periaatteet tietoturva
informaatio-oikeus
erityiskysymyksenä yksityisyyden ja julkisuuden suhde
58
ajankohtaista
sähköinen allekirjoitus sähköiset sopimukset
sopimusoikeus tekijänoikeus
rikosoikeus vero-oikeus
tietotekniikkaoikeus
TEKIJÄNOIKEUDEN JA OIKEUSINFORMATIIKAN EPÄPYHÄ
AVIOLIITTO (JON BING)
• TAUSTALLA TIETOTEKNIIKAN KAUPALLISTUMINEN – MASSAOHJELMAT
• COMPUTER LAWYERS• TIETOTEKNIIKAN TUNTEMISEN TARVE
ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA• OSA INFORMAATIO-OIKEUTTA• OSA TIETOTEKNIKKAOIKEUTTA• PERINTEISEN TEKIJÄNOIKEUDEN HIDAS
SIIRTYMÄ
59
ERÄITÄ NIMIÄ UUDEN TEKIJÄNOIKEUDEN TIELLÄ
• MOGENS KOKTVEDGAARD
• PETER SEIPEL
• BERNDT HUEGENHOLZ
• THOMAS HOEREN
• PAMELA SAMUELSON
ESIMERKKITAPAUS KKO:2003:88 (03.10.2003)
• asiantuntemuksen niukkuus
• rikospainotteinen asiainhoito (BSA)
• lisenssisopimukset vakiosopimuksina
• käyttöoikeuden luovutus/teoskappaleen luovutus
• levitysoikeuden raukeaminen
• KKO: massaohjelmistot myydään teoskappaleina,jolloin valmistajan levitysoikeus raukeaa
60
KKO: ”Arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä ollut tietokoneohjelman käyttöoikeuden vaiko
teoskappaleen luovutus, ei tekijänoikeuslaista ole johdettavissa sellaista oikeusperiaatetta, jonka
mukaan kysymys olisi aina käyttöoikeuden luovutuksesta tai jonka mukaan ratkaisevaa olisi
yksin se, millä tavoin luovutustoimi on muodollisesti sopimuksessa määritelty. levittämisoikeuden
raukeamisen kannalta huomiota on kiinnitettävä luovutuksen tosiasialliseen luonteeseen.”
AVAINHENKILÖ
KUKA ON LEE LOEVINGER?
jurimetriikan perustaja (1949) sekä oikeuden ja teknologian suhteen arvioitsija
61
Kahdeksas osa
AVAINHENKILÖ
KAARLE MAKKONEN
62
TIETOSUOJA
• HENKILÖTIETOJEN SUOJA ON OSA YKSITYISYYDEN SUOJAA
• HENKILÖTIETOJEN SUOJAA TOTEUTETAAN TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNNÖN AVULLA
• TIETOSUOJAN YDINLAKI ON HENKILÖTIETOLAKI
• TIETOSUOJA KUULUU PERSOONALLISUUSOIKEUTEEN JA INFORMAATIO-OIKEUTEEN
HENKILÖTIETOLAKI
1 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita
yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän
tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.
KAIKEN TIETOJENKÄSITTELYN YKSISELITTEINEN LÄHTÖKOHTA!!!!!!!
63
tietosuojan keskeiset periaatteet
• YLEISET PERIAATTEET• REKISTERINPITÄJIÄ KOSKEVAT• YKSILÖN OIKEUDET
yleiset periaatteet
• LAKISÄÄTEISYYS• TUNNISTETTAVUUS• AVOIMUUS• HYVÄ
TIETOJENKÄSITTELYTAPA• TIETOTURVALLISUUS• TIETOSUOJAVIRANOMAISTEN PALVELUT • AUTOMAATTISEN HENKILÖARVIOINNIN
RAJOITUS• KÄYTÄNNESÄÄNNÖT• SANKTIOJÄRJESTELMÄ
64
rekisterinpitäjiä koskevat periaatteet
• TARPEELLISUUS• SUUNNITELMALLISUUS• TARKOITUSSIDONNAISUUS• HUOLELLISUUSVELVOITE• LAATUPERIAATE• TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS• ANKARAN VASTUUN
KORVAUSVELVOLLISUUS
yksilön oikeudet
• SUOSTUMUKSEN ENSISIJAISUUS• TARKASTUS- JA OIKAISUOIKEUS• MARKKINARAUHA• KIELTO- JA VASTUSTUSOIKEUS• ARKALUONTEISTEN TIETOJEN
ERITYISSUOJA• TIETOSUOJAVIRANOMAISTEN
PALVELUT
65
TOIMITTAJA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELIJÄNÄ?
• TOIMITTAJA PYYTÄÄ TUOMIOTALLENTEITA HENKILÖTUNUKSINEEN ERÄISTÄRIKOSASIOISTA
• KORKEIN OIKEUS KATSOO, ETTÄ TALLENTEET EIVÄT MUODOSTA HENKILÖREKISTERIÄ
• TIETOINEN LAINVASTAINEN TUOMIO?
AVAINHENKILÖ
KUKA OLI KAARLE MAKKONEN?TURUN TIEDEKUNNAN ENSIMMÄINEN VÄITTELIJÄ, HELSINGIN
TIEDEKUNNAN OIKEUSTEORIAN PROFESSORI, PÄÄTÖKSENTEKOTILANTEIDEN ANALYYTIKKO, JOKA JO
VÄITÖSKIRJASSA POHTI AUTOMAATTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA!
66
SEITSEMÄS OSA
C
AVAINHENKILÖ
TIMO KURONEN
67
INFORMAATIO-OIKEUS
• INFORMAATIO RAAKA-AINEENA• INFORMAATIO TUOTANNONTEKIJÄNÄ• INFORMAATION VALLANKÄYTÖN
VÄLINEENÄ• INFORMAATIO KULTTUURIN
PERUSTANA• INFORMAATIO VIESTINÄ• INFORMAATIO TUOTTEINA
määrittelyInformaatio-oikeudella tarkoitetaan oikeudenalaa, jonka puitteissa tutkitaan informaation tuottamisen, käsittelyn,
välittämisen, markkinoinnin, suojaamisen ja säilyttämisen oikeudellista sääntelyä sekä sääntelyn tarvetta ja
mahdollisuuksia. Suppeassa merkityksessä informaatio-oikeudella ymmärretään yksityisyyttä, julkisuutta,
televiestintää sekä tietoturvaa tarkastelevaa oikeudenalaa.
Informaatio-oikeuden yleisessä osassa tarkastellaan informaatioinfrastruktuurin sekä informaatiomarkkinoiden
yksityistä ja julkista kehitystä oikeudellisesta näkökulmasta.
68
informaatio-oikeuden keskeiset periaatteet
• oikeus tietoon, • oikeus viestintään• informaation vapaus• informaation kulun vapaus• oikeus tiedolliseen
yksityisyyteen• oikeus tietoturvaan.
informaatio-oikeuden johdannaiset periaatteet
• yksityisyys,• julkisuus• viestinnän vapaus• julkisen palvelun periaate• monopolien kielto• yksinoikeudet
69
periaatteiden jännitteisyys• oikeus yksityisyyteen on ihmisoikeuspohjainen
perusoikeus• yksityisyys on persoonallisuusoikeuden keskeisiä
periaatteita• yksityisyys on informaatio-oikeuden johdannainen
periaate, joka rajoittaa oikeutta tietoon• yksityisyys yksilön oikeutena ohittaa yleensä
julkisuuden rajoittaessaan informaation ja informaation kulun vapautta yksilön eduksi; etenkin suhteessa medioihin
AVAINHENKILÖ
KUKA ON TIMO KURONEN?TIETOSIDONNAISESTA
KANSALAISKESKUSTELUSTA VÄITELLYT TIETOVARANTOKESKUSTELUN SUOMALAINEN
”ISÄ”
70
kymmenes osa
TIETOTURVA-JÄNNITTEITÄ
• HUONO BYROKRATIA SÄÄSTÄÄ TIETOTURVASSA
• VANHAT OHJELMISTOT• NIUKAT ASIANTUNTIJAT• TIEDON TALOUS• E-2005 OHJELMA• AVOIMUUSINNOSTUS• MEDIAT
71
ESTABLISHING A LEGISLATIVE POSITION
ON DATA SECURITY
Legal data security is the totality of laws, regulations, guidelines and
practices whose purpose is to guideand assess the implementation of data security and to evaluate the
various threats to it.Data security is very much
- very much indeed -a legal issue.
72
some perspectives
• The tool perspective - “nice to have”• The technological perspective• The market perspective• The system perspective• The legal perspective; rights
73
32 §. Tietojen suojaaminen. Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin javahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä,
muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on
otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen
laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.
Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset sitoumukset ja muutoin riittävät takeet henkilötietojen
suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
• The fundamental rights perspective
TOOL PERSPECTIVE
Data security is mere an aid –”nice to have” -
in realizing more importantobjectives and accordingly it is
not given much weightwhen it comesto legislation
74
TECHNOLOGICAL PERSPECTIVE
After getting a start, the legislator trusts
in favorable technologicaldevelopment.
We even speak of the technological imperative.
MARKET PERSPECTIVE
A matter to be regulatedis left to the development of the
markets. The markets are expectedto follow development such that
the legislator has no needfor more detailed specifications.
75
SYSTEM PERSPECTIVE
Adherents of the position see data security as an essential element of data systems. Data security must
be taken into considerationin the planning of
such systems.
LEGAL PERSPECTIVE; RIGHTS
The legal perspective maintainsthat data security
is understoodas a right
of an individualor community,
a right which mustbe made effective
76
FUNDAMENTAL RIGHTS PERSPECTIVE
It is not sufficient that weassess data security
strictly only as an ordinarylegal issue.
We must ask toowhether data security
might not be one of the fundamental rights?
FUNDAMENTAL RIGHTS PERSPECTIVE
In the modern Europeanconstitutional state we mustcompare our rights with ourfundamental rights too! In
this comparison it is possibleto understand, that the right
to data security hasa connection
to the Constitution!
77
LOPPULOPPULOPPU