1 | 2013

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

yRiTTäjyyS unelmat toteutuvat tekemällä

ydinvoiMa-aLanosaamista alihankkijoille

FiKSun KauPunGin fi ksu kampus

TYÖVOIMAA

TEKNOLOGIA-TEOLLISUUS

iMee

Olen erittäin tyytyväinen, että lähdin uudelleenopiskelemaan.

2 | AGORA 1/2013

pääTOiMiTTAJAAnne Sankari

6

pää

kiR

JOiT

us

Anne tekee töitä

sAMkin viestin-

nässä, työkentässä

erityisesti Agora,

julkaisut ja alumnit.

vapaa-aikana Anne

rakastaa liikkumista,

kahviloita ja avaria

maisemia.

AGORA – TORILLA TAVATAAN

Kirjoitan ensimmäistä kertaa Agoran päätoi-

mittajana. Sanon heti kärkeen: Olen innoissa-

ni tämän lehden tekemisestä – en vain tästä

numerosta, vaan koko vuodesta. Oikeastaan

olen ajatellut jo ensi vuodenkin ensimmäistä

numeroa. Meillä on valtavasti kerrottavaa, ja

nautin paketin kokoamisesta yhdessä muiden

kanssa. Olen intohimoni äärellä.

Vaikka Agoraa suunnitellaan, haluamme olla

läsnä tässä hetkessä, hereillä ja valmiita no-

peisiinkin uusiin ratkaisuihin. Koko ajan ta-

pahtuu. Agora kertoo arkisesta tekemises-

tä, siitä mitä tapahtuu opetus-, tutkimus- ja

kehittämistyössä; samkilaisten yhteistyöstä

työelämän ja korkeakoulu- ja muiden kump-

paneiden kanssa.

Moninaisuus, mukaan kutsuminen ja improvi-

saatio. Olen kirjoittanut sanat muistiin jostain

seminaarista, monissa ympyröissä johtajana

toimineen Sari Baldaufi n avainsanoina työelä-

män toimintakulttuurien kehittämiseen. Hän

peräänkuulutti tilaa uteliaisuudelle, oppimi-

selle ja tiedonhalulle. Tässä jollakin tavalla ki-

teytyvät omat tuntoni uuden tehtävän äärellä.

Agora tarkoittaa kreikaksi toria, avointa ko-

koontumis- ja markkinapaikkaa. Haluan Ago-

ran sivuilta välittyvän viestin asiantuntijuudes-

ta, monipuolisuudesta ja rohkeudesta – niin

syventymisestä kuin välillä tarpeellisesta ke-

peydestäkin. Paitsi, että haluamme kertoa,

haluamme myös kuunnella.

Mikä sinua kiinnostaa? Kerro ainakin, jos et

löydä koko lehdestä mitään mikä kiinnostaisi.

Otan mielelläni vastaan ideoita Agoran kehit-

tämiseen.

Agoran sivuilla näkyy joitakin muutoksia:

Meillä on edelleen pitkiä juttuja, mutta olem-

me myös pätkineet juttuja aiempaa enemmän

kainaloiksi, infoiksi ja vinkkauksiksi. Muutama

sivu on varattu kokonaan ”tärpeille”, pienille

jutuille, joista toivon jokaisen löytävän jotakin

itseään kiinnostavaa tai eteenpäin vinkatta-

vaa: tiivistä asiaa tai hauskoja tarinoita – tai

esimerkiksi mitä numerot kertovat SAMKista.

Panostamme kevään aikana myös nettileh-

teen. Myös englanninkielinen Agora löytyy

jatkossa sieltä. Agoraa ei käännetä sellaise-

naan englanniksi, mutta kansainvälisyys on

niin ilmiselvä osa SAMKin arkipäivää, että

englanninkieliset jutut eivät ainakaan vähene.

> anna juttuvinkki tai palautetta: agora@samk.fi

aGoRa in enGLiSh

noW onLine

www.samk.fi /agora

sATAkunnAn AMMATTikORkeAkOuLun OsAAMisuuTiseTsATAkunTA univeRsiTY OF AppLied sCienCes neWs

JuLkAisiJA puBLisHeRsatakunnan ammattikorkeakoulusatakunta university of Applied sciences

Tiedepuisto 3, pL 520 28600 poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

pääTOiMiTTAJA ediTOR in CHieFAnne sankari

TOiMiTTAJAT ediTORsMarika elo

uLkOAsu & TAiTTO LAYOuTLinda kuparinen / vida design Oy

kAnnen kuvA COveR pHOTOveera korhonen

pAinOpAikkA pRinTeura print Oy

pAinOs CiRCuLATiOn3 500 kpl

säHkÖpOsTiT eMAiLetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

seuRAAvA AGORA iLMesTYYFOLLOWinG AGORA WiLL Be puBLisHedkesäkuussa 2013 / in June 2013

OsOiTTeenMuuTOkseT, LeHTiTiLAukseT, pALAuTTeeT CHAnGes OF AddRess, suBsCRipTiOns, FeedBACk: agora@samk.fi

issn-L 1456-114Xissn 1456-114X (painettu)issn 2242-2528 (verkkolehti)

sAMk – satakunta university of Applied sciences

satakunnanAMk

satakunta university of Applied sciences

AGORA in enGLisH nOW OnLinewww.samk.fi /agora

AGORA 1/2013 | 3

Pääkirjoitus

PUHEENVUORO Fiksun kaupungin fiksu kampus

Yhdessä onnistumisen iloa

REPORTAASI Koneiden sisäinen kauneus

KOLUMNI Hullu ja hullun yllyttäjä

HAASTATTELU Yrittäjiä itsestään selvästi

Osaamista yritysten tarpeisiin

KOLUMNI Opinnäytetyö vei Eurooppaan

Osaamista ydinvoima-alan toimittajaketjulle

TÄRPIT Kiinni arjessa

14

1/13

1014161718

24569

10

5

1418

4 | AGORA 1/2013

pu

He

en

vu

OR

O

FIKSUN KAUPUNGIN FiKSu KaMPuS

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

Kampustyöryhmät ovat sekä Poris-

sa että Raumalla jättäneet ehdotuk-

sensa. Porissa kaupunginhallituk-

sen tekemän päätöksen mukaisesti

kampuksen toteuttamisesta Asema-

aukiolle käydään neuvottelut Citycon

Oyj:n kanssa. Raumalla uusi kau-

punginhallitus käsittelee kampuksen

eri toteuttamisvaihtoehtoja sataman

suulle helmi–maaliskuussa. Molem-

missa kaupungeissa tavoitteena on

luoda yhteiskampus, joka tarjoaa

puitteet sekä toiminnalliselle yhteis-

työlle että tilayhteistyölle.

Keskustelu kampusratkaisusta on

Satakunnan mediassa ollut vilkasta,

mutta valitettavan yksipuolista. Jul-

kisuudessa esitetyt kannanotot ovat

hyvin tunteikkaasti käsitelleet lähinnä

kampuksen sijaintia. Kampusratkai-

sussa on kuitenkin huomattavasti

useampia ulottuvuuksia, jotka on

syytä ottaa huomioon. Ratkaisulla on

vahva korkeakoulupoliittinen viesti,

mutta sillä on myös kaupunki-, ym-

päristö- ja yhdyskuntapoliittista mer-

kitystä.

Ratkaisujen valtakunnallinen korkea-

koulupoliittinen ulottuvuus perustuu

siihen, että korkeakoulutoimijat tällä

päätöksellä sitoutuvat kehittämään

yhteistyötä ja ottamaan siihen mu-

kaan myös kolmansia osapuolia.

Tavoitteena on koota voimavaroja

yhteen alueellisiksi osaamiskeskit-

tymiksi sekä määrittää yhteistyölle

yhteiset strategiset tavoitteet samal-

la keskinäisistä työnjakoa kirkasta-

en. Korkeakoulujen rajat ylittävällä

tilojen, palvelu- ja henkilöresurssien

yhteiskäytöllä tähdätään korkeakou-

lutuksen laadun ja tehokkuuden li-

säämiseen. Nämä tavoitteet ovat

täysin valtioneuvoston hyväksymän

koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-

missuunnitelman 2011–2016 linjauk-

sien mukaisia.

Kampusratkaisut ovat erittäin suuria

yksittäisiä kaupunkikuvaan ja -raken-

teeseen vaikuttavia kaupunkipoliit-

tisia päätöksiä. Kaupunkipolitiikan

keskeisin tavoite lähtee kaupunkiseu-

tujen kilpailukyvyn ja vetovoiman sekä

hyvinvoinnin ja yhteistyön edistämi-

sestä. Tätä tavoitetta kampusratkai-

sut tukevat tarjoamalla tavoitettavuu-

deltaan ja näkyvyydeltään kaupungin

parhaalle paikalle kasvualustan myös

muille tutkimus- ja kehittämisyhtei-

söille sekä elinkeinoelämän toimijoille.

Kampusratkaisut ovat suuria inves-

tointeja, jotka sisältämiensä materi-

aali- ja energiavalintojen kautta toi-

mivat tiennäyttäjinä kohti uudenlaista

hiilineutraalia ympäristö- ja yhdys-

kuntapolitiikkaa. Tekesin valmisteilla

oleva ohjelma, Fiksu kaupunki, pyrkii

kehittämään ihmisten asuin- ja työ-

ympäristöjä sekä luomaan yrityksille

mahdollisuuksia saada uusia tuotteita

ja palveluja markkinoille. Yhteiskam-

pukset tarjoavat ohjelmalle toimivan

pilottiympäristön, jossa oma tutki-

mus- ja kehittämistoimintamme voi

olla mukana testaamassa ja kehit-

tämässä innovaatioita yhteistyössä

eri teknologiatoimittajien kanssa.

Tavoitteenamme on, että valmistuttu-

aan kampukset ovat esteettömyyden,

ekotehokkuuden sekä älykkäiden

ratkaisujen suhteen kansainvälisesti

merkittäviä suunnan näyttäjiä.

Kampusratkaisun kynnyksellä on hyvä

tilaisuus pohtia myös omaa koulutus-

tehtäväämme ja millaista kampusta

ja teknologiaa siihen tulevaisuudessa

tarvitsemme. Kaiken kaikkiaan kam-

pusten uusiminen antaa mahdollisuu-

den päivittää oppimisympäristöt aivan

uudelle vuosikymmenelle. Kampusten

rakentamisen yhteydessä kannattaa

tehdä rohkeita investointeja tulevai-

suuteen. Näen suurena mahdollisuu-

tena maakunnan elinkeinoelämälle,

että kampuksista luotaisiin innova-

tiiviset koulutus- ja kehittämisympä-

ristöt, jotka tarjoaisivat paitsi tilat ja

laitteet opiskelijaryhmille, myös infra-

struktuurin lopputöiden tekemiseen,

tuotekehitykseen ja tutkimus- ja ke-

hittämistoimintaan sekä monenlaisiin

yrityspalveluihin. Tavoite haastaa op-

pilaitokset, kaupungit, rahoittajat ja

yritykset poikkeuksellisen tavoitteelli-

seen yhteistyöhön kampuksen suun-

nittelussa.

Kampus on sanana jo vakiintunut Sa-

takunnan käsitteistöön. Sanan sisältö

alkaa vähitellen saada muotoja. Moni-

muotoinen ja laajassa käytössä oleva

kampus on kaikkien etu.

Juha on satakunnan ammattikor-

keakoulun rehtori ja satakunnan

ammattikorkeakoulu Oy:n

toimitusjohtaja päätöksenteon,

valintojen ja ratkaisujen polttopis-

teessä. Hän on merellisen elämän

ja purjehduksen ystävä, joka on

navigoinut perheensä Raumalle.

Jumppakepillä tai vaikka harjan varrella voi tehdä tehokkaita liik-keitä kaikille sopivaan tapaan, ja niska sekä hartiat kiittävät. Entä kun jumppakeppejä onkin kaksi?

Jo keksityistä asioista voi kehitellä uuden-laisia ja uusia käyttötarkoituksia mieliku-vituksen mukaan. Innovaation ja välähdyk-sen voi kokea milloin vain. Lehtori Tarja Javanainen-Levonen ja fysioterapiaopiske-lija Niina Mäkelä ovat yhteistyön tulokse-na kehittäneet uuden TuplaKeppi-harjoit-telun.

Kipinä tavalliselta tunnilta

Opiskelijaryhmä suunnitteli tunnilla työ-ikäisten aikuisten liikuntatuokiota. Tarja kehotti Niinaa kokeilemaan Gymstick-tunnin alkuverryttelyosuuteen jotain uutta.

– Sanoin, että ota ihan peruskepit ja kokeile niillä jotakin erilaista, vaikka tanssiin perus-tuvaa. Otimme kepit, olimme vastakkain, nautimme musiikista ja aloimme ideoida peilin edessä Niinan kanssa ensimmäisiä liikkeitä. Niina innostui heti, Tarja kertoo.

Innovaatio syntyi saman tien. Ja tuokion toteutus aidon asiakasryhmän kanssa oli menestys.– Sitä tarttuu ihan eri lailla tekemiseen, kun tunnilla on mukana oikeat asiakkaat, Niina jatkaa.

Kului tovi ennen kuin asiaa enempää kehi-teltiin. – Seuraavana keväänä ryhmän piti valita opinnäytetyön aiheet. Aloitettiin uudes-taan keppiharjoittelun kehittämistä, Niina muistelee.

Aihe hyväksyttiin soveltavan liikunnan kongressin innovatiiviseksi workshopiksi Irlantiin.

Mikä ihmeen Tuplakeppi?

– Twin-Stick exercising eli TuplaKeppi-harjoittelu. Keksin sen yhtenä yönä, Tarja kertoo nimen alkuperästä.

Ohjelmassa liikutaan pareittain molempien pitäessä aina keppien päästä kiinni. Liik-keet tehdään yhteistyönä, mutta samalla näppärämpi voi silti vaivihkaa helpottaa toisen liikkumista. – Kepit voi olla mitä vain, mitä on valmiina jumppapaikoissa. Myös harjanvarret käyvät hyvin, Niina toteaa.

Kongressissa monet innostuivat ideasta. To-teutus oli ryhmämuotoinen. – Nyt kaikki maailmassa voivat vapaasti tu-tustua ideaamme. Videoita ja haastattelua katsellen tai tekstiin paneutuen, Niina sanoo.

Ideasta jalostukseen

– Tämä oli alku. Opettajana haluan koros-taa, että pienelläkin opintojaksolla voidaan tehdä uudenlainen keksintö. Tein idean ki-pinänä ja Niina jalosti laajasti, Tarja kehuu.

– Olin isän luona ja kaivoin vanhat barbi-ni esiin varastosta, että pystyin hahmotta-maan miten liikkeet menevät, Niina sanoo. Tanssitaustainen Niina on koko opintojen-sa ajan ohjannut ryhmiä kuntokeskuksissa.

– Olen ajatellut kokeilla ryhmien ohjaukses-sa, miten vammattomat aikuiset ottaisivat tämän vastaan.

Niina on myös opinnäytetyön loppuun hei-jastellut ideaa, miten harjoitusta voitaisiin soveltaa muun muassa näkövammaisille, kehitysvammaisille tai esimerkiksi Parkin-son-potilaille.

vinkkiKokeile kaverin kanssa, katso video netistä: www.samk.fi/agora

Yhdessä onnistumisen iloaTeksTi: Marika Elo | kuvAT: Mikko Tornivuori & Shutterstock

Esteetöntä liikuntaa!Lue pidempi juttu

netti-Agorasta www.samk.fi/agora

AGORA 1/2013 | 5

6 | AGORA 1/2013

kOneiden

Koneet ja tekniikka joko ovat lä-hellä sydäntä tai niistä ei ole sen kummemmin käsitystä. Robotiik-ka ja FEM-menetelmä kuulostavat yhtäkkiseltään aika utopistisilta käsitteiltä, ainakin minulle. Niitä kuitenkin tarvitaan suhteellisen arkipäiväisten ongelmien ratkai-suissa. Itse en osaisi FEMin avulla laskea kuinka paljon jokin raken-ne kestää, mutta nyt ainakin tie-dän, mitä se tarkoittaa.

Cimcorpilla suunnittelija toimivalle Heli Sairaselle nämä ovat arkipäivää ja ala on

hänen ominta osaamistaan. Kiinnostus tekniikkaan heräsi hänen valmistuttuaan tradenomiksi ja työskennellessään Met-solla.

– Konemaailma aukesi ollessani Metsolla. Aloin miettiä, että voisin tehdä suunnit-telupuolta. Sitä kautta innostuin ja hain kone- ja tuotantotekniikan opintoihin.

Mitä työ sisältää?

– Teen 3D-suunnittelua sekä lujuuslasken-taa FEM-menetelmän avulla. Lujuuslas-kennasta ei yleisesti erityisemmin pidetä, mun mielestä se on erittäin mielenkiintois-

ta. Lujuuslaskennalla katsotaan rakenteen kestävyyttä erilaisissa tilanteissa. Tätä kautta voidaan selvittää, paljonko jollakin koneella voi nostaa.

Heli kertoo suunnittelevansa myös esimer-kiksi robotteja. Yksin hän ei ole vielä koko robottia suunnitellut, mutta pieniä osia. Mitä kaikkea robotillakin voisi tehdä?– Robotit kuljettavat tuotteita. Esimerkik-si auton renkaita voidaan jaotella robottien avulla.

Suunnittelun puolella tehdään kuvat ja 3D-mallit, joista asentajat kokoonpanevat toimivia laitteita.

kAuneussisäinen

Insinööriopinnot innostivat

TeksTi: Marika Elo | kuvAT: Veera Korhonen

AGORA 1/2013 | 7

– Hallissa toteuttavat ihmiset ovat varmaan joskus sitä mieltä, että taas joku insinööri on tämänkin suunnitellut, Heli naurahtaa.

Hän kokee kuitenkin hallista tulevan pa-lautteen hyvänä. Laitteita konkreettisesti kokoavat huomaavat, jos suunnitelmissa ei kaikki mene yksi yhteen tai jotakin ei voida toteuttaa. Käytännön asioista oppii palaut-teen kautta.

Ura urkeni opintojen kautta

Heli aloitti uransa Cimcorpilla opinnäy-tetyön teolla, kesätöillä ja osa-aikaisuu-della.

– Nyt ollaankin varsinaisesti töissä oltu vuoden vaihteesta, hetki aiemmin valmis-tunut Heli sanoo.

Helin Metson aikainen esimies on han-kintajohtajana Cimcorpilla. Tätä kautta Heli lähti kyselemään opinnäytetyölle aihetta.

– Opinnäytetyön aihe oli omin, ihan kuin nenä päähän. Se oli mielenkiin-toinen ja sen vuoksi tein sen tänne. Sii-tä sitten kyselin mahdollisuutta päästä töihin.

Koulutus on antanut hyvän pohjan.– Tiedän, mistä haen tietoa, jos en entuu-destaan tiedä asiaa. Koulussa käytiin myös 3D-suunnittelua. Vaikka se ei ole sama oh-jelma kuin meillä on käytössä, tiedän mitä teen.

Nainen alalla

Heli ei ole koskaan kokenut naiseuttaan hidasteena tavoitellessaan unelmaansa. Ei edes silloin, kun hän oli luokkansa ainoa nainen. Hän oli yksi opiskelijoista, ei yksi naisopiskelija tai yksi mies miesten joukos-sa.

Cimcorp on varasto- ja hallintajärjestelmiä suunnitteleva ja toteuttava yritys Ulvilassa. Portaalirobotteja valmistavan yrityksen järjestelmiä käytetään yritysten sisäiseen logistiikkaan.

Suunnittelijana toimiva Heli viihtyy työssään. Ala on hänen tämänhetkistä ominta osaamistaan.

Alalla on hyvin töitä, mikä on hyvä vetonaula. Opintojen

aikana pystyy syventymään mihin haluaa ja voi vaikuttaa

suuntautumiseen.

Re

pO

RTA

As

i

8 | AGORA 1/2013

infoSatakunnan Kauppakamari, Rauman Kaup-

pakamari, Satakunnan alueen teknologia-

alan yritykset ja Satakunnan ammattikor-

keakoulu haluavat tuoda esiin yhteisen

viestin: kone- ja tuotantoteknologian ala

tarvitsee osaajia. Vetovoimahankkeen ta-

voitteena on turvata teknologiateollisuutta

palvelevan koulutuksen ja työn säilyminen

Satakunnassa – ja kehittää niitä. Yhdessä

pyritään helpottamaan erityisesti koulutuk-

seen hakeutuvien ja yritysten kohtaamista

ja lisäämään alan tunnettuutta ja kiinnosta-

vuutta.

– En ole kokenut huonoksi olevani miesvaltaisella alalla. Koulussa menin siinä missä muutkin.

Cimcorpillakaan Helin osastolla ei ole muita naisia.– Hyvin on otettu täälläkin vastaan. Olen viihtynyt, ei probleemia. Omalla osastolla on hyvä henki ja aina voi kysyä, jos kysyttävää.

Miksi kannattaa opiskella?

– Olen ollut erittäin tyytyväinen, että lähdin uudelleen opiskelemaan. Se on todella kannattanut.

– Alalla on myös hyvin töitä, mikä on hyvä vetonaula. Opintojen aikana pys-

tyy syventymään mihin haluaa ja voi vaikuttaa suuntautumiseen.

Metsolle tradenomina mennessään He-lillä ei ollut paljoakaan mielikuvia ko-nepuolesta. – Mielikuvana oli, että naiset ei hae. Luullaan, että pitäisi hallita fyysinen puoli, jaksaa kantaa painavia tavaroita ja käsitellä raskaita koneita. Toki on alueita, joissa se on tarpeen, mutta itse en ole tarvinnut.

Mielikuvat eivät ole vieläkään muuttu-neet ja naiset karttavat alaa juuri näistä syistä. Mielikuvat ovat kuitenkin vää-riä. Valokuvaajana mukanani ollut Vee-rakin innostui alasta. Pitäisiköhän sitä lähteä opiskelemaan?

satakunnassa riittää töitä

Neljä näkökulmaa, kolme sanaa:

Mielikuvat, jotka eivät pidä paikkaansa, leimaa-

vat alaa. On helpompaa muodostaa käsitys esi-

merkiksi siitä, mitä ruokakaupassa tehdään kuin

siitä, mitä Luvata tai muut alan yritykset tekevät.

Nuorten pitäisi päästä näkemään erilaisia työ-

paikkoja yritysvierailuilla ja vaikkapa harjoittelun

tai kesätyön kautta, Luvatan HR Specialist Reetta

Kasurinen sanoo.

Kolmatta vuotta SAMKissa opiskeleva Jari Kuu-

sela on ollut kesätöissä ja suorittanut harjoittelun

Luvatalla.

– Kone- ja tuotantotekniikassa tärkeä asia on, että

työllistymismahdollisuudet ovat hyvät ja niitä on

erityyppisissä työtehtävissä. Itselleni koneet ovat

olleet aina mukana elämässä. Koulutus on välttä-

mätön edellytys urakehitykselle, Kuusela kiteyttää.

Tehtäväkenttä on varsin laaja ja oman kiinnostuk-

sen mukaan luotavissa siisteistä sisätöistä esimer-

kiksi hitsaukseen. SAMKissa kehitetään toimintaa

opiskelijanäkökulmasta.

– Sähköauto on hyvä esimerkki, siitä tulee konkreet-

tinen tuote. Jatkossakin tulee olemaan erilaisia käy-

tännön projekteja ja harkkoja, joiden avulla oppimi-

nen tapahtuu. Väittäisin, että opetus ja oppimistavat

ovat aika mielenkiintoisia ja jo perinteistä poikkea-

via, lehtorina toimiva Teemu Santanen kertoo.

Luvatalla harjoittelijana oleva Riikka Virtanen on

vasta harkitsemassa ammattikorkeakouluun lähtöä.

– Olen opiskellut prosessinhoitajaksi sekä kone-

ja metallialalla. Olen harkinnut hakemista kone- ja

tuotantotekniikan ammattikorkeakoulututkintoon,

kunhan nyt olen töissä ensin pari vuotta.

Kone- ja tuotantotekniikan alalla riittää töitä. Monellekaan ei välttämättä ole aivan selvää, mitä alan insinööri tekee.

Heli Sairanen työskentelee paljon tietokoneensa ääressä.

AGORA 1/2013 | 9

KOLUMNISTIVIERAS

Teppo LundellsAMkin yrittäjyyspäällikkö

Veteraanimäkihyppääjä Matti Nykä-

nen on lausunut: tekemätöntä ei saa

tekemättömäksi. Matemaattisten ai-

neiden tai äidinkielenopettaja osoittaisi

varmaankin, että kyseessä on kehä-

päätelmä tai tautologia. Nykäsen sano-

ma on ehkä mieletön, mutta hulluudes-

saan ainutkertainen. Jos ei tee mitään,

sitä ei todellakaan saa tehtyä pois. Täh-

titieteilijä Esko Valtaoja tietysti osoittaisi

tämänkin epätodeksi, mutta arkiajatte-

lussa Nykänen on hiukan hullu.

Akateemisessa korkeakoulumaail-

massa vilisee käsitteitä ja määritel-

miä, jotka avautuvat (jos avautuvat)

vain akateemisessa korkeakoulu-

maailmassa työskenteleville. Ammat-

tikorkeakoulujen perustehtävä, ke-

hittämistoiminta, on oma suosikkini.

Kehittämistoimintaa edeltää kehittä-

misajattelu, kehittämissuunnittelu ja

sitä seuraa kehittämisraportointi. Vai

miten? Kehittämistoiminta kuuluu laa-

jempaan kokonaisuuteen nimeltään

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-

toiminta TKI. Mestarin tavoin tähän

voisi tokaista: En ole ulkona kuvioista,

olen pihalla.

Kehittämistoiminta tietysti tarkoittaa

sitä, että toimitaan niin että kehitetään

jotain. Ja kehittäminen tarkoittaa jotain

uutta. Suomalaisessa kansanperin-

teessä esiintyy kaikille tuttu hahmo

kylähullu, joka omalla toiminnallaan

saa yhteisönsä tuntemaan hilpeyttä

ja myötähäpeää, mutta jälkeenpäin

osoittaa sittenkin olleensa oikeassa.

Monet uudet ratkaisut, jotkut keksin-

nöt, säännöllisesti innovaatiot, ovat

syntyneet vakiintuneelle ajattelulle

poikkeavasta hullusta ideasta. Kevyt-

mielinen hulluttelu näyttäytyy pidem-

män päälle rasittavana, mutta saattaa

silti tuottaa uutta ajattelua ja uutta toi-

mintaa, joskus jopa ihan uuden toimin-

tamallin. Ainakin hullu idea vaatii kom-

mentointia useammin kuin näennäisen

rationaaliselta vaikuttava ajattelu.

AMK-tutka ja Suomen Yrittäjät jul-

kaisivat tammikuussa 2013 tutkimus-

raportin PK-yrittäjien ja ammattikor-

keakoulujen yhteistyöstä. Raportin

mukaan Satakunnan ammattikorkea-

koululla ja yrittäjien välillä on tiivis

yhteistyö ja hyvä vuorovaikutus. Val-

taosalla vastaajista on kokemusta

opiskelijayhteistyöstä ja he kokevat

opiskelijayhteistyön hyödylliseksi.

Vastausten perusteella voisi päätel-

lä että opiskelijayritysyhteistyöllä on

kyetty tuottamaan uutta arvoa yrityk-

sille. Tämä uuden arvon tuottaminen

ja opiskelijoiden tuottamien asioiden

hyödyntäminen yritysten toiminnas-

sa on sitä kehittämistoimintaa mitä

nykyisen SAMKin on osattava tehdä

lisää ja oikein.

Yritysten tarpeiden tunnistaminen ja

niiden soveltaminen amk-suuntaisiin

näkemyksiin on työtä, jota on harjoi-

teltava. Välillä on oltava nykäsmäi-

sen hullu katsoakseen asioita täysin

uudesta tai välillä väärästäkin vink-

kelistä. Asiantuntijoiden on osattava

arvostaa omaa osaamistaan, mutta

samalla heidän on osattava suhteut-

taa oma asiantuntemuksensa yritys-

ten tarpeisiin. Vastakkain asettuvat

akateemisen maailman tiukka käsit-

teenmäärittely ja arvon tuottaminen

arkipäivän ongelmiin. Omasta asian-

tuntemuksesta on oltava valmis neu-

vottelemaan muiden asiantuntijoiden

kanssa ja samalla uutta asiantunte-

musta on haravoitava uusilta alueilta.

Välillä voisi tehdä hullun irtioton ja

hullutella uusien ideoiden synnyttä-

miseksi tai yhdistellä toisten ideoita

hullulla tavalla.

Hullun idea ei kuitenkaan yksin rii-

tä. Saadakseen ideansa liikkeelle

ja toteutettua hullu tarvitsee myös

yllyttäjän. Idean keksijä ei yksin ole

kykenevä saamaan liikettä aikaisek-

si, tarvitaan ihmisiä jotka näkevät

hullussakin ideassa arvoa ja uskovat

omalla asiantuntemuksellaan olevan

niin paljon voimaa, että saavat ym-

päristönkin näkemään uuden arvon.

Tästä asiasta olisi voinut kysyä vaik-

kapa Steve Jobsilta, kun hän esitteli

näkemyksiään kosketusnäytöllisestä

kämmentietokoneesta 1980-luvul-

la. Kehittämistoiminnassa on syytä

kysyä itseltään säännöllisin väliajoin

vakavasti: kumpi minä olen, hullu vai

hullun yllyttäjä. Ainakin kannattaa

luottaa siihen, että jokainen tsäänssi

on mahdollisuus.

HULLU JA HULLUN YLLYTTÄJÄ

hullun idea ei Yksin riitä.

kO

LuM

ni

10 | AGORA 1/2013

HA

As

TATT

eLu

KATJA MÄNNISTÖ › syntynyt 1978 Nakkilassa › tradenomi (International Business and

Marketing Logistics, Rauma) › yritys: Jätskibaari Vohveli yhdessä Martin

Strasserin kanssa vuodesta 2011 › idea: omat käsintehdyt lisä- ja väriaineet-

tomat jäätelöt itse tehdyistä vohveleista; paljon luomu- ja lähiraaka-aineista

TOMMI SUNDELIN › syntynyt 1988 Porissa › tradenomiopiskelija

(liiketalous, Pori) › yritys: Prisec Oy vuodesta 2010 › palvelutuotteet: Pubipoke, Bilepoke,

Leiripoke; järjestyksenvalvonta- ja vaatesäilytyspalveluita, kulunvalvontaa, turvallisuussuunnittelua ja konsultointia

kukA?

AGORA 1/2013 | 11

itsestään selvästiitsestään selvästiyrittäjiä

TeksTi: Anne Sankari | kuvAT: Veera Korhonen

Toisella yrittäjäperhe, toisella ei. Toinen ku-vailee itseään työmyyräksi, toinen laiskaksi. Toinen on SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, toinen perustanut yrityksensä opintojen jäl-keen. Molemmat ovat vahvasti yrittäjiä, sa-nojensa mukaan ”24/7”. Siis aina.

Eri reitit, sama suunta

12 | AGORA 1/2013

Katja Männistö ja Tommi Sundelin is-tuvat kahvilla Jätskibaari Vohvelissa kaup-pakeskus Isokarhussa Porin keskustassa. Katja ja Tommi ovat juuri tavanneet, mutta keskustelu käy jo vilkkaana.

Olen kutsunut kaksi yrittäjää kertomaan reiteistään yrittäjiksi. Tiedän ennak-koon sen, että ne ovat erilaisia. Tommi on SAMKissa opiskeleva yrityskiihdyt-tämöyrittäjä. Yrityksen nettisivut ovat ihastuttaneet minua tyylillään. Katja puolestaan on valmistunut tradenomiksi englanninkielisestä koulutusohjelmasta Raumalta. Juuri nyt hän on kiirehtinyt haastatteluun kuusiviikkoisen vauvansa luota. Paikka on Katjalle tuttu: Jätskibaa-ri Vohveli on Katjan ja hänen miehensä Martin Strasserin yritys.

Miten tähän on tultu?

– Huomasin, että olen kova tekemään töitä. Kaiken mitä tein, tein 200-prosenttisesti. Tuli mieleen, että kannattaisiko tehdä töitä itselle, Katja kertoo.

– Mulla taas on päinvastoin. Mä olen mie-lestäni laiska. Saan asiat tehtyä, mutta kek-sin helpompia tapoja.

Tommi aloitti yrittäjyyden nuorena. Ensim-mäinen toiminimi oli 16-vuotiaana valoku-vaamista varten. Tommin isä on yrittäjä, ja pienestä pitäen hän on nähnyt siinä ajan-käytön vapautta. Katjan perheessä ei ole yrittäjätaustaa, mutta hän on aina tiennyt haluavansa yrittäjäksi. Vaikka vapaa-aikaa ei hirveästi olekaan, aikaansa voi järjestellä eri tavalla kuin palkkatöissä – ja tehdä sitä, mitä haluaa.

Lukion jälkeen Katja halusi mahdollisim-man kauas, lähti Kokkolaan, matkusteli, valmistui vaatetusalan suunnittelijaksi, matkusteli – ja teki töitä Espanjassa ja Ita-liassa.

– Vuosi valmistumiseni jälkeen päätin, että pitää hankkia koulutus, jolla työllistyy. Sil-loin hain IBML:ään.

– Käytin hyväksi kaikki koulun tarjoamat mahdollisuudet vaihtoihin ja kansainväli-syyteen. Halusin mahdollisimman paljon kokemuksia.

– Jäikö siitä jotain käteen? Idea jäätelöistä on ulkomailta? Tommi kysyy.

– Idea jäätelöistä tuli ulkomailta, vohveliin Suomesta. Mutta kyllä ulkomailla vietetyistä vuosista on ollut tosi paljon hyötyä. Ehkä lä-hinnä siitä, että tapaa erilaisia ihmisiä ja itse-näistyy. Ei ole niin kauhean merkityksellistä, kuinka hieno kurssitarjonta jossain on.

Tommi sai ajatuksen turvallisuusalasta ar-meijan järjestyksenvalvojakurssilla. – Ajattelin, että voisi olla rentoa nojailla oveen ja puhua humalaisille, sanoo Tommi pilke silmäkulmassaan.

Tommi teki pari vuotta töitä toiselle, kun-nes perusti Prisec Oy:n, alunperin kaverinsa kanssa. – Onko se ollut hyvä ratkaisu, Katja kysyy.– Päivääkään en vaihtaisi, Tommi vastaa.

Opinnot ja yrittäjyys

Tommin tavoite on valmistua syksyllä tra-denomiksi. Meneillään on työharjoitte-lu, jonka hän tekee yrityskiihdyttämössä omaan yritykseensä.– Se on todella hyvä. Ei omaa yritystoimin-taansa voi pysäyttää siksi aikaa, että harjoit-telee toisen palveluksessa, Tommi sanoo.

Moni asia opitaan Katjan ja Tommin mie-lestä vasta töissä.

– Tavallaan on samantekevää, mikä tutkin-to on. Kun saat sen tehtyä, näet että osaat ratkaista ongelmia ja oppia uutta. Se on jo se juttu. Koulussa oppii soveltamaan – aina-kin pitäisi oppia, Katja miettii.

– Se pitäisi ehkä opiskelijoiden huomata, että paljon jää itsen varaan, että osaa ottaa olennaiset jutut ja ajatella omalla päällään mitä tarvitsee. Pitäisi tajuta heti olla muka-na käytännössä – ei pelkistä kirjoista kovin paljon jää mieleen.

Ideointi koukuttaa

Katja kuvailee itseään ja miestään työmyy-riksi.– Siitä lähtien kun tavattiin, meidän yhtei-nen harrastus oli kehitellä bisnesideoita. Tämä sitten oli tavallaan paras idea.

– Jännä juttu, se kumpuaa siitä, että tarvit-see rahaa. Pitää miettiä, millä sitä saa, Tom-mi jatkaa.– Ja se on oikeasti todella hauskaa, Katja innostuu.– Joskus vietän unettomia öitä, kun ajatusta ei saa katkaistua, Tommi sanoo. – Tässä voi käyttää luovuuttaan. Voisihan sitä tehdä töitä toiselle ja saada sen saman rahan, mutta se ei ois enää minun hommaa-ni, Tommi sanoo.

Katja tapasi miehensä SAMKissa Raumalla, jossa saksalainen Martin Strasser oli vaih-to-opiskelijana. Katja teki harjoittelunsa ja opinnäytteensä Baijerissa, jonne jäi myös palkkatöihin.– Kun valmistuttiin, lähdettiin neljäksi kuukaudeksi reissaamaan Panaman kautta

KaTjan ja ToMMin neuvoT yRiTTäjyyTTä haRKiTSevaLLe

Lähtökohta: Tämä on 24/7 hommaa.

01 itseluottamus Usko omaan ideaan.

02 RohkeusUskalla hypätä tuntemattomaan.

03 RealismiLiiketoimintasuunnitelma. Tarkistettava moneen kertaan.

04 PalvelutEsimerkiksi Suomen yrittäjien puhelinpalvelu, SAMKin yrityskiihdyttämö.

05 verkostotTunne ihmisiä.

AGORA 1/2013 | 13

infoSaMKin yRiTySKiihdyTTäMönPaLveLuT oPiSKeLijoiLLe

› tuettu väylä yrittäjäksi jo opiskeluaikana › yrittäjäksi omalla idealla, yhteen

jo toimivan yrityksen kanssa tai yritystoiminnan jatkajana sukupolven- tai yrittäjäpolvenvaihdoksessa

PaLveLuT yRiTTäjiLLe

› yrittäjäpolvenvaihdos; varsinainen yrittäjä-polvenvaihdos voi tapahtua myös opiskelu-ajan jälkeen

› yritys voi olla opiskelijan lähipiiristä tai vieras yritys, joka etsii jatkajaa yritystoiminnalleen

KySy LiSää:

Teppo Lundell, p. 044 710 3531

Mexico Cityyn. Meillä oli repussa vihko, johon kirjoitettiin bisnesideoita. Tiedettiin silloin jo, että muutetaan Suomeen.

Se oma idea

– Prisecin kolme tuotetta kattavat aika ta-valla sen, millä alueella toimitaan. Yritys-kiihdyttämön Petri Martikkala antoi heti neuvon, että tuotteista palvelut. Asiakkaan on helpompi nähdä, mitä tarvitsee, Tommi sanoo.

– Meillä se juttu on käsintehty jäätelö, joka tehdään mahdollisimman luomusti ja van-hanaikaisesti. Mansikka on oikeasti man-sikkaa, mandariini mandariinia.

Jätskibaarilla on tuotantotilat Isokarhun alakerrassa. – Kaikki reseptit ovat mun hyppysistä. Meillä on jo 100 jätskiä, jotka ovat käyneet vitriinissä. Jäätelö on siitä ihana tuote, että sitä voi tehdä melkein mistä vaan.

Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä

Yrityskiihdyttämössä liiketoimintasuunni-telma tehdään osana opintoja.– Monet asiat huomaa vasta kun ulkopuo-linen niistä kysyy. Aina koulussa puhut-tiin, että pitää tehdä business plan. Kuinka moni tekee? Se kyllä kannattaa, Katja sa-noo.

– Liiketoimintasuunnitelma on tärkeä – ja erityisesti rahoitus- ja kannattavuussuun-nitelma. Se pitää tarkistaa moneen kertaan, Katja painottaa.

– Joku amerikkalainen konsultti sanoi, että yrittäjän kannattaa pariutua mahdollisim-man negatiivisen ihmisen kanssa, jotta kuu-lee kaikki vastaväitteet, Tommi vahvistaa.

– Kaikkea ei voi ennakoida. Me ei tiedet-ty mitään jäätelön teosta, tajuttiin vain, että se on hieno tuote. Tehtiin suunni-telma ja sitten vasta kokeiltiin osataanko tehdä jäätelöä. Mutta tietysti on faktoja, esimerkiksi laiteinvestoinnit. Ne pystyy ennakoimaan.

– Jälkikäteen aina kokemus puhuu. Voi suunnitella tosi paljon miltä jokin näyttää, millainen tuote on ja mitä investointeja tar-vitsee, mutta ei voi tietää mitä asiakas tekee.

Kehittämisen palo ja haasteet

– Se mitä ajattelee paljonko on työtä… sen voi kertoa sadalla, Katja aloittaa ja Tommi jatkaa.

– Tämä ei ole ammatti vaan elämäntapa. Yritys kehittyy koko ajan johonkin suun-taan. Koko ajan ajatellaan mitä voitaisiin tehdä paremmin, Katja sanoo.

Tommin mukaan haasteena on ammatti-maisen työvoiman saatavuus, sillä Porissa ei pysty maksamaan isojen kaupunkien palk-koja. Katjan seuraava haaste on sopivan ul-kopaikan löytäminen kesäajaksi. – Koskaan ei ole sellaista ajatusta, että ”sit-kun tää on valmis”, Katja sanoo.– Vasta sitten, kun into ja palo hommaan lo-pahtaa, on yritys "valmis" ja silloin ollaan jo ehtoon puolella, Tommi lopettaa.

– Yllättävän addiktoivaa. Elämäni ensimmäinen cappuccino, ehti Tommi kehaista Katjan kahvia yrityskuvioiden selvittämisen ohessa.

14 | AGORA 1/2013

Onko yrityksessä osaamista, josta ei tiedetä tai sen hyödyntämistä ei ole edes ajateltu? Monet työntekijät ovat tulleet yritykseen tekemään tiettyä työtä. Muuta osaamista ei ole selvitetty. Se muu saattaakin olla sellaista, mitä yritys tarvitsee kehittyäkseen.

Osaamiskartoituksen avulla selvitetään, millaista osaamista yrityksessä on ja mi-ten sitä voidaan kehittää – ja mitä uutta osaamista pitäisi hankkia. SAMK kokeili osaamiskartoituksen käyttöä muun muas-sa Kokkilan palvelukodin ja betonipaaluja tuottavan Emeca Oy:n kanssa. Kahdel-le aivan erilaiselle yritykselle toteutettu osaamiskartoitus kantoi heille hedelmää.

Laatu työn rinnalle

Kokkilan palvelukodin johtaja Helena Vallin pitää ajoitusta osaamiskartoitukselle täydelli-senä. Laatutyö oli aloitettu ja yritys sertifioitu. Mukaan lähdettiin kehittämään osaamista. – Ala vaatii jatkuvaa kouluttautumista, Val-lin kertoo.

Osaamiskartoituksessa selvisikin, että työntekijöille tarvitaan koulutusta. Mu-kaan pääsivät kaikki. Yleensä vain muu-tama käy koulutuksessa ja tuo tiedon muille.

– Olemme saaneet tietoa juuri niistä asi-oista, joita haluttiin kehittää. Yksi on saattohoito. Se toteutetaan palvelukodin puitteissa, nyt olemme kaikki saaneet ajan-kohtaisen koulutuksen juuri tähän asiaan.

– Kaikkien yritysten tarpeet ovat erilaisia ja hankkeen yrityslähtöisyyden vuoksi on saatu juuri itselle hyviä asioita. Hyvää pääomaa on tullut koko yritykselle ja kaikille työnteki-jöille. Olemme tyytyväisiä, Vallin kiittelee.

Mielenkiintoinen konsepti

– Koko yhtiölle toteutettava perusteelli-nen kartoitus tuli tarpeeseen. Kyseessä ei myöskään ollut valmis paketti vaan yrityk-selle räätälöity, kertoo Emecan tuotanto-päällikkö Matias Anttila.

Kartoituksilla haettiin yrityksen tarpeita ja sitä kautta päätavoitteita koulutuksiin. Hyöty ei ole vain hetkellistä.

– Voimme käyttää osaamiskartoitusta jat-kossa omiin juttuihin. Se on hyvä ja tar-peellinen työkalu. Tämä tuli myös henki-lökohtaisesti hyvään vaiheeseen. Nuorena toimintatavat eivät ole vielä ehtineet pint-tyä, joten muutokset on helppo ottaa vas-taan. Yksinkertaisia työkaluja omaan työ-hön, Anttila listaa hyötyjä.

Anttila kehuu myös kouluttajaa, Heikki Korhosta, aivan mahtavaksi tyypiksi ja loistavaksi kouluttajaksi. – Paljon omakohtaisia juttuja ja tarinaa löy-tyi. Oikeasta elämästä esimerkkejä, ei vain oppikirjoista.

Mikä osaamiskartoitus?

Osaamiskartoituksessa mietitään henki-lökunnan toimintaa: ovatko he tehtävissä, joissa he ovat kyvykkäimpiä vai pitäisikö heidän siirtyä toisiin tehtäviin? Kartoituk-

sessa katsotaan osaamisalueet ja ammat-tiryhmät, joita yrityksessä on, selvitetään osaamisen tasot, joiden mukaan osaamista tulisi kehittää.

– Mukaan lähteneiden yritysten strategian mukaan katsottiin, mitä pitää hoitaa me-nestyksen takaamiseksi, projektipäällikkö Jari Lahti kertoo

SAMKin hankkeessa 50 yritystä kehitti osaamistaan: perheyrityksiä, SAMKin yri-tyskiihdyttämöyrityksiä ja aloina erityisesti isännöintialan yrityksiä, tilitoimistoja ja vanhustyön yrityksiä.

– Yrityksillä on tarve kehittää itseään, jotta ne pystyvät tarjoamaan laadukasta palve-lua. Osaamisen kehittämisen merkitys on kaiken a ja o. Se ei ole pelkästään työnteki-jöiden ammatillista osaamista vaan myös henkilökohtaisten ominaisuuksien vahvis-tamista, projektisuunnittelija Sirpa Isberg sanoo.

Osaamista yrityksen tarpeisiinTeksTi: Marika Elo | kuvAT: Harri Joensuu

Millaista osaaMista

YritYksessä on ja

Miten sitä voidaan

kehittää?

AGORA 1/2013 | 15

Vuonna 1937 Rauman yhdistys keräsi rahaa yksityisen palvelukodin saamiseksi. Kokkilan paikal-la toimi synnytyssairaala, jonka ainoana kätilönä toiminut henkilö kuuli vanhainkoti hankkeesta. Hän päätti lahjoittaa tontin ja talon vanhainkodille, jos se kantaa hänen nimeään. Näin syntyi Helena Vallinin johtama 60-paikkainen Kokkilan palvelukoti.

Vuonna 2001 perustettu perheyhtiö toimii 16 hengen nuoren porukan voimin. Hyvä ryhmä ja innostuneet ihmiset takaavat betonipaalujen osien tuottamisen. Matias Anttilan vastuulle kuuluu tuotannon päivittäinen pyörittäminen, sisäisen laadun valvonta ja esimiehenä toimiminen.

infoOSTU – osaamisella parempaa tulosta oli sAMkin kolmevuotinen hanke, jossa päätoimenpiteinä oli osaamisen kehittämine, yritysten verkostoituminen ja työorganisaa-tioiden toimivuus, henkilöstön jaksaminen ja motivoituminen.

Tarvitseeko yrityksesi taiyhteisösi osaamisen kartoitusta?

Osaamiskartoitus on tulossa SAMKin palvelutuotteeksi.

Lisätietoja: pia Lamminen 044 710 3128.

16 | AGORA 1/2013

kO

LuM

ni

OPINNÄYTETYÖ VEI euRooPPaan

ALUMNIKOLUMNI

Niina Laitinenkuntoutuksen ohjaaja (AMk)

infoNiina Laitisen opinnäytetyö internetissä: https://publications.theseus.fi /handle/10024/41019Työmieli-hankkeen verkkosivut: www.tyomieli.fi

oPinnäYtetYöni oli Yksi

tärkeä PalaPelin osanen,

joka Matkasi MaailMalle.

Masennukseen sairastuminen avasi minulle

oven uuteen elämään. Kiinnostus mielenterve-

ystyötä kohtaan roihahti oman kuntoutumispro-

sessini kipinästä. Opiskelukin sai siivet alleen,

kun innostuksissani laadin kaikki kirjalliset teh-

tävät mielenterveyskuntoutuksesta.

Kerran luennollamme vieraili projektipäällikkö

Kaarina Latostenmaa kertomassa Työmieli-

hankkeesta, jonka avulla edistettiin työnan-

tajien valmiuksia työllistää mielenterveyskun-

toutujia. Hankkeeseen tarvittiin opinnäytetyön

tekijöitä. Siinä se sitten oli: pitkään pohtimani

opinnäytetyön aihe tarjottimella. Selvää oli,

että tekisin opinnäytetyön mielenterveyskun-

toutujien työllistämisestä. Pohdinnan jälkeen

päädyttiin hankkeen kannalta kaikkein keskei-

simpään ytimeen, aiemmin niin vähän tutkit-

tuun työnantajien näkökulmaan kuntoutujien

työllistämisessä.

Yhteistyö hankkeen kanssa oli alkanut. Minut

valittiin Työmielen ohjausryhmään kokemus-

asiantuntijajäseneksi. Opinnäytetyön yhteis-

työkumppanuuteen lupautuivat paikallinen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä

työ- ja elinkeinotoimisto. Aineistoa varten

haastattelin 120:aa Satakunnassa toimivaa

työnantajaa, joista suuri osa suhtautui myön-

teisesti mielenterveyskuntoutujien työllistämi-

seen. Työnantajat viestittivät tiedon ja tuen tar-

peen olevan kuntoutujien työllistämisessä niin

merkittävää, että Työmieli-hankkeen perustus

laskettiin ”Työnantajan palveluohjaus” -mallin

kehittämiselle.

Tutkimustulokset sekä ainutlaatuinen kohde-

ryhmä herättivät valtakunnallisen kiinnostuk-

sen. Projektityöntekijöiden kanssa saimme

kutsuja eri tapahtumiin, joissa kerroimme

hankkeesta ja tutkimustuloksista. Työmieli-

hankkeen saadessa aikanaan onnellisen lo-

pun, tulosten levittäminen jatkui Mood For

Work -projektin puitteissa. Maailmanlaajuiset

areenat avautuivat. Matkustimme kansainvä-

liseen psykososiaalisen kuntoutuksen WAPR-

kongressiin Milanoon marraskuussa 2012.

Opinnäytetyöni keskeisimmät tulokset esiteltiin

kongressissa. Esityksen jälkeen eräs kanada-

lainen alan ammattilainen ehdotti symposiumia

aiheesta. Myös psykiatrit Intiasta ja Sri Lan-

kasta ilmaisivat kiinnostuksensa hanketta, tut-

kimusta ja kuntoutumistarinaani kohtaan.

Tulosten esittäminen kansalliselle ja kansainväli-

selle yhteistyöverkostolle mahdollistaa sen, että

”Työnantajan palveluohjaus” -malli elää jatkos-

sakin. Malli kehitettiin osin tutkimukseni tulosten

pohjalta. Näin ollen opinnäytetyöni oli yksi tärkeä

palapelin osanen, joka matkasi maailmalle.

AGORA 1/2013 | 17

Osaamistaydinvoima-alan

toimittajaketjulleydinvoima-alan

toimittajaketjulletoimittajaketjulle

on uusi korkea-asteen aikuis- ja täyden-nyskoulutuksen muoto. Keskeistä on työssä tapahtuva oppiminen – opitun so-veltaminen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen. Koulutus mahdollistaa työ-yhteisössä tärkeäksi katsottujen asioiden kehittämisen yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Opiskelijan on oltava opintojen alkaessa työsuhteessa.

OPPISOPIMUSTYYPPINEN

osa saMkin ydinvoima-koulutusta

Myös SAMKin tutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia ydinvoima-alan osaamista. Keväällä 2013 toteute-taan kaikille tekniikanalan opiskelijoille suunnattu viiteen opintopisteen Ydinvoi-ma-opintojakso. Lisäksi Environmental Engineering -koulutusohjelmassa on 15 op:n laajuinen Nuclear Technology -mo-duuli , jossa käsitellään mm. ydin- ja sä-teilyturvallisuutta. Moduuli sopii myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille. SAMK pyrkii vastaamaan alan kasvavaan koulutustar-peeseen ja opiskelijoiden kiinnostukseen opiskella alaa jatkossa yhä enemmän.

TeksTi: Anne Sankari | kuvA: Hannu Huovila

Suomessa on käynnissä neljä ydinvoi-mayksikköä ja rakenteilla yksi ydin-voimayksikkö. Lisäksi suunnitteilla on kaksi uutta yksikköä, TVO:n OL4 Olkiluotoon ja Fennovoiman Hanhi-kivi Pyhäjoelle. Posiva Oy on jättänyt rakennuslupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslai-tokselle. Ne ovat Suomen suurimpia yksityisiä teollisia investointeja. Ra-kentaminen, käyttö ja vuosihuol-lot työllistävät merkittävästi, joten ydinenergia-alalle tarvitaan run-saasti uusia osaajia lähivuosina.

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampe-reen teknillinen yliopisto käynnistävät syys-kuussa Ydinvoima-alan toimittajaosaaminen -koulutuksen. Se on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, jonka suorittanut osaaja tuntee ydinvoima-alalla toimittajilta vaa-dittavat laatu- ja muut erityisvaatimukset. Tämä mahdollistaa heidän yritystensä tai työnantajiensa toimimisen ydinvoima-alan toimittajina.

Koulutuksen laajuus on 30 op. Koulutus si-sältää johdannon ydinvoima-alaan, tietoa laadun hallinnasta ja laatujohtamisesta, tur-vallisuudesta ja toimittajaosaamisesta – sekä yrityskohtaisen kehittämishankkeen. Kehit-tämishankkeen laajuus on puolet opinnoista. Työssä oppimisen sekä luentojen ja muiden uutta tietoa antavien opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että opiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulu-tusajan.

Koulutus on osallistujille maksuton. Työnan-tajan on kuitenkin mahdollistettava työssä ta-pahtuva oppiminen ja sen tukeminen.– Hakemuksia odotetaan erikokoisilta toi-mijoilta. Tässähän on hyvä mahdollisuus pa-nostaa omaan yritykseen, laittaa vaikka oma laatujärjestelmä kuntoon, sanoo lehtori Jussi Koskinen SAMKista.

– Ajatus on, että esimerkiksi pieni yritys, joka ei ole ollut suoraan toimittajana tai alihank-kijana, oppii mitä lisämausteita tulee ydinvoi-ma-alalla toimimista.

Jussi Koskinen toteaa Satakunnan alueen olevan ydinvoima-alalla keskittymä, jossa tapahtuu Suomessa. Energia on myös yksi SAMKin painoaloista. Koulutus on laatuaan ensimmäinen, ja SAMKin ja TTY:n yhteistyö ainoa, joka sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen.

hae nYtKoulutukseen otetaan: 30 osallistujaa Opiskelumuoto: monimuoto-opiskeluAika: 5.9.2013–5.9.2014 Sisällöt, aikataulut ja ilmoittautuminen: www.samk.fi /opsoLisätiedot: Jussi koskinen, satakunnan ammattikorkeakoulujussi.koskinen@samk.fi puh. 044 710 3260 ja petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna@tut.fi , puh. 040 826 2720

18 | AGORA 1/2013

TäR

piT

viljami heinonen on syntynyt 1986 Tampe-

reella, Vesilahdella. Valmistunut SAMKista ku-

vataiteilijaksi vuonna 2012 .

– Työskentelen mielelläni isoille maalaus-

pohjille, joiden avulla pyrin mahdollistamaan

rennon ja fyysisen otteen maalatessani. Ta-

sapainottelen kontrollin ja intuition välissä.

Intuitiivinen työskentely mahdollistaa tunne-

latauksen esiintuomisen, mutta visuaalisesti

eheään kokonaisuuteen pyrittäessä on myös

osattava pysähtyä järkeilemään. Maalaan

enimmäkseen akryyliväreillä käyttäen muka-

na muun muassa paperikollaasi-tekniikkaa ja

spray-maaleja. Teosteni aiheet ja sisältö vaih-

televat teossarjoittain. Uusimmissa maala-

uksissani käsittelen mm. rakenteellisuutta ja

luhistumista, järjestyksen ja epäjärjestyksen

vastakohtaisuutta.

> viljami.heinonen@gmail.com p. 0400 625 905

Rekrytointi murroksessa – töitä Facebookista, verkostoja Twitterissä Teos on ajankohtainen katsaus sosiaalisen median käyttöön rekrytoinnissa ja nuorten työnhakuvalmiuksien parantamiseen.

”Edelläkävijäyritykset ymmärtävät somen käyttökohteita ja niistä saatavia konkreettisia, liiketoiminnallisia hyötyjä”, raportti väittää.

Artikkeliotsikot kertovat keskeisen sisällön: ”Vallankumousta odotellessa – some-rekry-toinnin ja työnhaun kehittyminen Suomessa”, ”Sosiaalinen media auttaa erottumaan haki-jamassasta” ja ”Sosiaalinen media yrityksis-sä – resurssisyöppö ilmiö vai menestyksen avain?”

> Lue ajankohtaiset päivitykset: www.jobijobi.fi

Konenäköteknologioiden soveltamista teollisuudessa ja korkeakoulutuksessaMirka Leino & Seppo Rantapuska

2000-luvun aikana konenäkösovellukset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi muun muassa teol-lisuuden automaattisten prosessien laadun-tarkkailussa. Uusilla älykameraratkaisuilla ja monipuolisilla kuvaustekniikoilla voidaan paran-taa tuottavuutta ja joustavuutta. Pro Machine Vision -projektiraportissa kerrotaan mm. siitä, miten konenäköteknologiaa siirretään yritysten hyödynnettäväksi havaintoesitysten sekä pilot-tisovellusten ja -tutkimusten avulla.

Viljami Heinonen: Sweet home inside outside145 x 160 cm, akryyli ja spray kankaalle, 2013

Haluatko sAMkin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

Anna juttuvinkki! agora@samk.fi

> SAMKin julkaisut Booky.fi-kirjakaupassa: http://samk.pikakirjakauppa.fi | Lataa PDF:t ilmaiseksiUUSIMMAT JULKAISUT

MAALISKUUN KUVA

AGORA 1/2013 | 19

KLIKKAA!

HUOMIO

Teettäisitkö opinnäytetyön?

Tarvitsetkoosaajaa?

Satakorkea.fi -nettisivut uudistuivat Rekrytoitko osaajan? Teettäisitkö opinnäytetyön? Pääset yhden sivuston kautta kiinni Satakunnassa toimivien korkeakoulujen tarjoamiin koulutuksiin ja yritysyhteistyöhön – esimerkiksi opin-näytetyöntekijää voi hakea sähköisellä lomakkeella.

> www.satakorkea.fi

> www.samk.fi/koulutuspalvelut/seminaarit_yrittajille

SAMKin sähkö-, kone- ja automaatiotekniikan opiskelijat ra-kentavat sähköistä kleinbussia opiskelijoiden käyttöön erilaisiin tapahtumiin. Tavoitteena on riittävä toimintasäde, sopiva suori-tuskyky – ja riittävät viihdelaitteet matkustamon lepotilaan, loun-geen. Auto liikkuu jatkossa myös Agoran sivuilla.

Seminaarit yrittäjilleSatakunnan yrittäjien ja SAMKin järjestämä seminaarisarja jälleen Porissa ja Raumalla. Keväällä aiheina vielä sisäinen auditointi sekä parhaat työpaikat.

Lisää osaamista › Merenkulkijoille lyhytkursseja keväällä ja syksyllä –

lääkintähuollon kertauskoulutuksesta DP:hin

(Dynamic Positioning Basic/Advanced).

› Potilassiirtojen ergonomiakortti 21.5.–17.9.2013

› Krooniset haavat ja niiden hoito 25.5.–31.7.2013

› Maisemamaalauksen kesäkoulu kesällä 2013

› Kalligrafi aa: Italicin opintokokonaisuus 30 op – ja englantilaisen

italic-mestarin Gaynor Goffen Neljä vuodenaikaa -lyhytkurssit

alkavat syyskuussa 2013

› Eläinfysioterapian täydennyskoulutus (30 op)

käynnistyy 6.9.2013

› Työnohjaus tammikuu 2014 – tammikuu 2016

> www.samk.fi/koulutuspalvelut/ajankohtaista

> Lisätietoja: Pia Lamminen p. 044 710 3128www.samk.fi/puitesopimukset

Yrittäjille edullinen reitti hankkia henkilöstölle lisäkoulutustaOsaamisen lisääminen on mahdollista myös työnantajan ja val-tion yhteishankintana. Työnantaja voi kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Kou-lutukseen voi työntekijöidensä rinnalla osallistua myös yrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä.

Koulutus on yritykselle räätälöityä työvoimakoulutusta, joka suun-nitellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon sekä yrityksen kanssa, tarvittaessa myös kouluttajien asiantuntija-apua käyttäen. Koulutusvaihtoehdot ovat

- rekrykoulutus on uudelle henkilöstölle- täsmäkoulutus nykyisen henkilökunnan osaamisen kehittämiseen- muutoskoulutus, jolla työnantaja voi tukea irtisanottuja tai lo-mautettuja työntekijöitään. Kirjan ja ruusun päivä-

nä 23.4.2013 arvotaan alumnirekisterissä olevien alumnien kesken kaksi SAMKin julkaisupakettia. Postia tulossa onnekkaille!

Sähkö-Kleinbus -SAMK

SAMKin

alumni, ohoi!

188 SAMKin opiskelijaa osallistui pitkiin, vähintään kolmen kuukauden pituisiin, opiskelu- tai harjoit-

teluvaihtoihin vuonna 2012. Suosituimmat vaihtokohteet olivat Espanja, Iso-Britannia, Alankomaat, Irlanti, Kiina, Yhdysvallat sekä Thaimaa.

140 opiskelijaa saapui pitkään vaihtoon. Eniten tulijoita oli Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Saksasta, Yh-

dysvalloista, Isosta-Britanniasta sekä Espanjasta.

Satakunnan ammattikorkeakouluwww.samk.fi

KUNTOUTUS | PoriSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

SOSIAALIALA | PoriSosionomi (ylempi AMK)

TERVEYDEN EDISTÄMINEN | PoriSosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto*

YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINENTradenomi (ylempi AMK) | Pori

*Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkintonimike perustuu lähtötutkintoon.

PÄIVITÄ OSAAMISESI!

YLEMMÄN AMK -TUTKINNON ANTAMISTA TIEDON-HANKINTATAIDOISTA ON OLLUT HYÖTYÄ, SAMOIN YLEISESTÄ AJATUSMAAILMAN AVARTUMISESTA, SEKÄ KOKONAISUUKSIEN YMMÄRTÄMISESTÄ. TUTKINTOON KUULUI PALJON JOHTAMISKOULUTUSTA.

TERVEYDEN EDISTÄMINENYHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA ÄIJÄLÄPORIN LÄÄKÄRITALO OY

HOITOTYÖ Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)Rauma

KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Insinööri (AMK) | Pori

LIIKETALOUS Julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka Tradenomi | Huittinen

SOSIAALIALA Sosionomi (AMK) | Pori

TEKNIIKAN ALAN MUUNTOKOULUTUS Rakennustekniikka | Insinööri (AMK) | Pori

VANHUSTYÖ Geronomi (AMK) | Pori

AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA

Lisätietoja: www.samk.fi/aikuiskoulutus

YLEMPI AMK-TUTKINTO

HAKUAIKA 4.3.–3.4.2013

Lisätietoja: www.samk.fi/ylempiamk