Satasairaalan työyhteisölehti

4/2019

Vihreäliiviset vapaaehtoiset

s. 10

Hengitysvajeen hoitoa ja tupakka-

vieroitustas. 9

Omaolo-palvelu

s. 7

Joulun odotus on alkanut! Montako tonttua kuriste-

lee Vinkkelin sivuilla? Lähetä vastaus osoitteella

vinkkeli@satasairaala.fi ja osallistu arvontaan!

Sairaalantie 328500 Poripuh. 02 627 71

PäätoimittajaViestintäassistenttiTaru Tolppo

Ulkoasu ja taittoAline

Kannen kuva Taru Tolppo

VerkkojulkaisuISSN 1797-5638

ToimituskuntaPäätoimittaja, viestintäassistentti Taru Tolppo 044 7077784Osastonhoitaja Meritta Heino 044 7077830Ylihoitaja Katja Laine 044 7077635Projektijohtaja Anssi Luoma 044 7076500Pääluottamusmies Janne Maja 044 7079317Osastonhoitaja Kaisu-Leena Mäkelä 044 7076768Ylihoitaja Paula Ranne 044 7074424Pääluottamusmies Vesa Rasikko 044 7079329Johdon assistentti Anne Toivonen 044 7074041Henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari 044 7077791Selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos 044 7079431Asiakaspalvelupäällikkö Mari Viljanen-Peuraniemi 044 7077000Toimistosihteeri Eija Kaukiainen 044 7076686

Lähetä toimituskunnalle artikkeliehdotuksia ja palautetta sähköpostiosoitteeseen vinkkeli@satasairaala.fi

4/2019

3 Palkinto tuli!4 Brändi lupaa, asiakaskokemus lunastaa ja henkilökunta varmistaa 5 Hyvä palvelu 2019 –palkinnon voittajat6 Sami Virta on vuoden selväsanainen7 Omaolo-palvelu on uusi kanava asiakkaan ja ammattilaisen kommunikointiin 8 Seksuaalisuus on osa hyvinvointia9 Hengitysvajeen hoitoa ja tupakkavierotusta10 Vihreäliiviset vapaaehtoiset sairaalan arjessa11 Sujuvampaa työskentelyä kognitiivisen ergonomian kehittämisen avulla12 Sydämen asiana satakuntalainen psykiatria13 Uusiin tehtäviin15 Uusia tekijöitä16 Patologit ovat erikoislääkäreitä18 Perhepäivä19 Pihapelipäivä20 Johtoryhmä joulutoivotus

Satasairaalantyöyhteisölehti

Kansikuva Päiväkirurgia järjesti avoimet ovet lapsille jo kolmannen kerran 23.1.2019, ja tapah-tuma veti jälleen paikalle runsaasti väkeä. Erityisesti pehmolelujen hoitaminen leik-kaussalissa oli kivaa puuhaa. Tämän nuo-ren herran norsulla oli paha korvatulehdus. Norsu nukutettiin toimenpidettä varten, ja sitten he siirtyivät yhdessä heräämöön.

Vinkkeli 4 / 20192

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia teitä Satasairaalan ihmisiä tästä vuodesta ja hyvin tehdystä

työstä sekä toivottaa hyvää adven-tin aikaa ja joulun odotusta.

Palkinto tuli!Pääkirjoitus Ermo Haavisto

Satasairaala oli mukana ainoana suomalaisena tervey-denhuollon edustajana IHF:n (International Hospital Fe-deration) kansainvälisen kilpailun fi naalissa IHF:n vuo-sittaisen kongressin yhteydessä; kongressi järjestet-tiin tänä vuonna Omanissa. ”Asiakaskokemuksen joh-taminen ja palvelukulttuurin kehittäminen” –työmme sai kunniapalkinnon luokassa Leadership and Mana-gement in Healthcare. Ehdollahan oli 121 hanketta 92 organisaatiosta ja 34 eri maasta. Jo fi nalistiksi pääsy omassa kategoriassamme oli hieno saavutus ja suuri kansainvälinen tunnustus puhumattakaan tästä tun-nustuspalkinnosta, jonka saimme.

Tämä on hyvä osoitus siitä, että sitkeällä, suunnitelmal-lisella ja järjestelmällisellä laatutyöllä saadaan hyviä tu-loksia. Asiakaskokemusmittausten tulokset ovat ajan myötä koko ajan parantuneet. Satasairaalan asiakkaat – potilaat – ovat siis entistä tyytyväisempiä saamaan-sa hoitoon ja palveluun. Kokemus syntyy kokonaisuu-desta. Tiedämme hyvin, että kaikkien palasten täytyy loksahtaa kohdalleen, jotta asiakaskokemus voi olla huippuluokkaa. Sen takia tämä onnistuminen on mei-dän kaikkien ansiota!

Vuosi 2019 on lopuillaan. Toiminnallisesti tämä vuosi on ollut hyvä. Lähetemäärät ovat kasvaneet entisestään ja siitä huolimatta olemme pystyneet järjestämään poti-laiden ja asiakkaiden tutkimukset ja hoidot käytännös-sä hoitotakuun puitteissa. Iso tavoitteen mukainen toi-minnallinen muutos on myös tapahtunut – vuodeosas-tojaksot ovat vähentyneet ja avohoitotoiminta lisäänty-nyt merkittävästi. Potilaiden tulee siis entistä harvem-min jäädä sairaalaan yöksi tutkimuksen tai hoidon ta-kia, mikä on kaikkien kannalta hyvä asia.

Haasteemme on hankala taloustilanne, mikä heijas-tuu suoraan kuntatalouden vaikeuksista. Yhtymäval-tuustomme hyväksyi ensi vuodeksi talousarvion, jon-ka kanssa voimme elää ja joka on realistinen. Se tar-koittaa kuitenkin tiukkaa taloudenpitoa edelleen. Näin toimien voimme välttyä tilanteelta, jossa jo yli 50 kun-taa ja kuntayhtymää on eli säästöjen hakemista yhteis-toimintamenettelyn kautta.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia teitä Satasai-raalan ihmisiä tästä vuodesta ja hyvin tehdystä työstä sekä toivottaa hyvää adventin aikaa ja joulun odotusta.

Vinkkeli 4 / 2019 3

Asiakaskokemus ratkaisee tänä päi-vänä myös julkisissa sosiaali- ja ter-veyspalveluissa. Asiakkaat, potilaat ja henkilökunta eivät ole enää itses-täänselvyys, vaan sairaaloiden väli-nen kilpailu kiristyy. Potilaita siirtyy hoitoon oman piirinsä ulkopuolelle ja samalla sairaalat panostavat en-tistä enemmän markkinointiin ka-lastaakseen uusia asiakkaita. Asiak-kaan näkökulmasta tämä on yksin-kertaista. He valitsevat hoitopaikan, jossa heidän ongelmansa ratkais-taan mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja sujuvasti. Meillä Satasai-raalassa on hyvä tahtotila ja into palvelujen kehittämiseen. Olemme-kin tehneet viimeisen parin vuoden aikana huikean matkan kohti asia-kaslähtöistä palvelukulttuuria.

Osana palvelukulttuurin muutosta meitä ohjaa asiakas- ja potilaspalve-luohjelma vuosille 2019-2020. Ohjelma nivoo asiakaspalvelukoko-naisuuden yhteen, tuo siihen ryhtiä ja suunnitelmallisuutta. Asiakaspal-velua kehitetään ohjelman mukai-sesti monella eri tasolla kansallisesti, alueellisesti ja Satasairaalan sisällä.

Toimintaohjelma pitää sisällään seuraavat viisi tavoitetta: • Asiakaslähtöinen toimintamalli• Erinomainen asiakaskokemus• Monikanavaiset asiointipalvelut

ja digitaalisten palveluiden kokonaisuus

• Asiakaslähtöinen palvelukehitys • Positiivinen ja houkutteleva

brändimielikuva

TEKSTI Mari Viljanen-Peuraniemi

KUVA Vesa Saivo

Brändi lupaa, asiakaskokemus lunastaa ja henkilökunta varmistaa

Jokaiselle tavoitteelle on asetettu mittarit, vastuuhenkilöt ja aikatau-lut. Mittaaminen ja tuloksista oppi-minen ovat keskeisiä keinoja paran-taa asiakaskokemusta. Tavoitteena on, että koko henkilöstö saa verk-kokoulutusta asiakaspalvelusta oh-jelman toimikautena.

Käy tutustumassa tarkemmin oh-jelman sisältöön Henkassa (etusivu kohdassa Asiakaspalvelu). Miten nämä tavoitteet toteutuvat yksikössäsi?

Tarvitsetko apua asiakaspalvelun kehittämiseen? Ota yhteyttä: mari.viljanen-peuraniemi @satasairaala.fi

Vinkkeli 4 / 20194

Hyvä palvelu 2019 -kilpailun voi-ton jakoivat tänä vuonna SataDia-gin kaksi yksikköä, sairaalafysiolo-gia ja Rauman kuvantaminen. Pal-kinnot myönnettiin tänä vuonna sairaanhoidollisella toimialueella ja SataDiagissa kahdelle vuoden aika-na eniten asiakaspalautemittaustu-losten perusteella asiakaskokemus-ta/asiakastyytyväisyyttä paranta-neelle yksikölle, kuitenkin pois luki-en vuoden 2018 samoilla kriteereillä palkitut yksiköt.

TEKSTI JA KUVA Taru Tolppo

Voittajat julkistettiin aikaisempien vuosien tapaan yhtymävaltuuston marraskuun kokouksessa, joka pi-dettiin tänä vuonna 11.11.2019.

Hyvä palvelu -palkinnon tavoittee-na on kannustaa työyhteisöjä kehit-tymään Asiakas- ja potilaslähtöiset palvelut -toimintaohjelman 2019 – 2020 tavoitteiden mukaiseen asia-kaslähtöiseen palvelu- ja organi-saatiokulttuuriin.

Kukkaset ja kunniakirjat noutivat sairaalafysiolo-

gian apulaisosastonhoitaja Katja Narko ja vastuu-

aluejohtaja, ylifyysikko Virpi Tunninen sekä Rau-

man kuvantamisen osastonhoitaja Mari Kokkomä-

ki-Uusitalo ja röntgenhoitaja Marjaana Junttila.

International Hospital Federation, IHF myönsi Satasairaalallekansainvälisen kilpailun finaalissa kunniapalkin-non kategoriassa Asiakaskokemuksen johtaminen ja palvelukulttuurin kehittäminen. Palkinto myön-nettiin IHF:n 43. World Hospital Congress –tapah-tumassa, joka pidettiin 6.-9.11.2019 Muscatissa, Omanissa.

Onnea voittajille!

Hyvä me! Sairaalafysiologia ja

Rauman kuvantaminen Hyvä palvelu 2019 -kilpailun voittajiksi

Vinkkeli 4 / 2019 5

Sami Virta on toiminut kouluttaja-kolleganani lähes kymmenen vuo-den ajan. Olemme kouluttaneet esi-merkiksi lähihoitajaopiskelijoita ja kertoneet selkokielestä Satasairaa-lassa. Työnjako on ollut selvä: Minä kerron selkokielestä yleisesti ja Sami tuo siihen kokemusasiantuntijan nä-kökulman. Sami kertoo, mihin hän itse tarvitsee selkokieltä ja miksi on tärkeää, että selkokielisiä palveluita on tarjolla yhteiskunnassamme.

Sami on tehnyt merkittävää vai-kuttamistyötä selkokielen edistämi-seksi. Esimerkiksi terveysalalla työs-kentelevien ihmisten on tärkeää ymmärtää, että sairaalan kieli ei ole arkipäivän kieltä sen asiakkaille tai potilaille. Myös sairastumiseen liit-tyvät pelot voivat heikentää kykyä ymmärtää saatua tietoa. Selkokie-lestä hyötyy silloin ihan jokainen.

TEKSTI Riikka Törnroos

KUVAT Kaisa Kaatra ja Taru Tolppo

SamiVirtaon vuoden selväsanainen

Saimme taas positiivista julkisuutta Satakuntaan, kun Sami Virta palkittiin Vuoden selväsanaisena 7.11.2019. Sami on kehitysvammainen kokemus-asiantuntija, joka asuu sosiaalipalvelujen Tuki-Ovessa Nakkilassa. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa henkilölle, joka itse tarvitsee selkokieltä.

Lääkärit opiskelemaan selkokieltä!Sami Virtaa pyydettiin keväällä 2019 Helsingin yliopistoon puhumaan ko-kemuksistaan. Sami Virran puhe ko-ettiin vaikuttavana ja se poiki myös merkittävän tutkimuspilotin. Sami ihmetteli, että miksi lääkäri ei pu-hu hänelle vastaanotolla selkokieltä, vaikka näkee diagnoosista, että hän on kehitysvammainen ihminen. Nyt Oulun yliopisto aloittaa pilottitutki-muksen, jossa annetaan selkokielen koulutusta lääkäriopiskelijoille.

Emme halua jäädä Satakunnas-sa Oulua huonommaksi. Jos halu-at koulutusta selkokielestä vuoro-vaikutustilanteessa, olemme Samin kanssa valmiina!

Mikä ihmeen Vuoden selväsanainen? Vuoden selväsanainen -palkinto on tunnustuspalkinto saavutettavasta

kielestä. Palkinto myönnetään hen-kilölle tai taholle, joka on toiminnal-laan edistänyt helposti ymmärrettä-vää tiedotusta tai kulttuuria ja joka edistänyt selkokielen käyttäjäryhmi-en mahdollisuuksia osallistua entis-tä täysivaltaisemmin yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan.

Satakunnan sairaanhoitopiiri sai Vuoden selväsanainen palkinnon vuonna 2015. Palkinto myönnettiin selkokielisistä potilasohjeista ja sel-koverkkosivuista.

Johtajaylilääkäri Sari Sjövall ja sairaanhoito-piirin johtaja Ermo Haavisto sekä koko joh-toryhmä onnitteli Samia (keskellä) valinnan johdosta kokouksessaan 18.11.2019.

Vinkkeli 4 / 20196

Omaolo on sähköinen palvelu, jossa asiakas täyttää oirearvion ja voi ha-lutessaan lähettää sen terveyden-huollon ammattilaisille. Satakunnas-sa Omaolo-palvelun oirearviot ovat käytössä vuoden 2020 alusta. Oma-olo tulee täydentämään nyt käytös-sä olevia asiointitapoja kuten esi-merkiksi puhelinpalvelua.

- Asiakas saa Omaolo-palvelus-sa vastattavakseen samat kysymyk-set kuin me täällä päivystyksessä esitämme potilaille vastaanotolla tai puhelimessa. Verkossa vastauksia voi miettiä rauhassa. Kotoa ei tarvit-se välttämättä lähteä mihinkään, sil-lä palvelu antaa hoito-ohjeet, ker-too yhteispäivystyksen osastonhoi-taja Sam Fagerlund .

Omahoito-ohjeita tai ajanvaraus vastaanotolle Omaolo pyytää asiakasta tunnistau-tumaan palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Asiakas voi sen jälkeen saada ammattilaisilta li-säohjeita tai vastaanottoajan terve-ysasemalle ei-kiireellisissä asioissa. Päivystyksellisissä asioissa yhteys ohjataan Satasairaalaan.

Lääkäri voi myös kirjoittaa antibi-oottireseptin virtsatieinfektioon tiet-tyjen oireiden ilmetessä ilman vas-taanottoajan varaamista tai käyntiä.

TEKSTI Katri Tunttunen

Omaolossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset palvelevat asiakasta älypuhelimen tai tietokoneen kautta ajasta ja paikasta riip-pumatta. Ammattilaiset ovat tavoitettavissa terveysasemilla arkipäi-

visin ja päivystyksellisissä asioissa yhteys ohjautuu Satasairaalaan.

Mikäli asiakas tuntee olonsa to-della heikoksi tai epäilee olevansa vakavasti sairas, Omaolo kehottaa asiakasta ottamaan heti yhteyttä päivystykseen tai soittamaan 112.

Asiakas voi arvioida oiretta tai terveysongelmaa Omaolo-palve-lun avulla myös ilman kirjautumista. Palvelu esittää samat kysymykset kuin vastaanotoilla kysytään. Vas-tausten perusteella asiakas saa toi-mintasuosituksen ja hoito-ohjeen. Arviot ja ohjeet pohjautuvat Kustan-nus Oy Duodecimin lääketieteelli-seen tietokantaan eli viimeisimpään tutkittuun tietoon ja Käypä hoito -suosituksiin.

Palvelu laajenee Omaolo-palvelu laajenee Satakun-nassa vaiheittain myös sosiaali-puolen palveluihin ja käytössä ovat myös omaishoidon, kuljetuspalve-luiden ja henkilökohtaisen avun pal-velutarpeen arviot. Myöhemmin palvelu laajenee hyvinvointisuunni-telmien laadintaan ja kouluikäisten määräaikaistarkastuksiin. Tulevai-suudessa palvelun avulla on tavoit-teena tukea myös monien kansan-sairauksien hoitoa.

Omaolo-palvelusta löydät lisätie-toja osoitteesta www.omaolo.fi. Palvelusta Satasairaalassa lisätietoa

antaa sam.fagerlund@satasairaala.fi sekä alueellisesta laajentumisesta ja vaiheistuksesta katri.tunttunen@satasairaala.fi.

Omaolo-palvelu on uusi kanava asiakkaan ja ammattilaisen kommunikointiin

• Kurkkukipu tai nieluoire• Polven oire tai vamma• Virtsatietulehdus• Yleinen oirekysely• Ripuli• Hengitystietulehdus• Alaselkäkipu tai -vamma• Närästys• Yskä• Peräaukon seudun oire• Seksitautiepäily• Silmän rähmiminen, vetis-

tys tai punoitus• Päänsärky• Korvan kipu tai lukkoisuus• Olkapään kipu, jäykkyys

tai vamma

Omaolo-palvelussa on tällä hetkellä valittavina

seuraavat oireet:

Vinkkeli 4 / 2019 7

TEKSTI Riina Seitala ja Tiina Koivuniemi

KUVA Anne Toivonen

Seksuaalisuus on osa hyvinvointia

Seksuaalisuus on osa elämää, ihmi-syyttä, sukupuolisuutta sekä minä- ja kehonkuvaa. Jokainen ihminen on seksuaalinen ja jokaisen ihmisen seksuaalisuus on ainutlaatuista. Lap-suus- ja nuoruusvuosien tapahtumat, kulttuuri, parisuhdeongelmat, usko-mukset, väärinkäsitykset sekä sairau-det, vammat ja niiden hoidot voivat vaikuttaa seksuaaliterveyteen ja sek-suaaliseen hyvinvointiin.

Sexpo-säätiö kouluttaa seksuaalineuvojiaSosiaalipalvelujen hoitajat Riina Sei-tala ja Tiina Koivuniemi aloittivat opiskelun tammikuussa 2019 Sexpo- säätiöllä. Koulutus koostui kymme-nestä kahden päivän seminaarista ja opiskelijan itsenäisestä työsken-telystä, pienryhmätapaamisista se-kä tehtävien tekemisestä. Koulu-tuksen aihealueita olivat mm. sek-suaalisuuden kohtaaminen, omien

asenteiden, arvojen sekä käsitysten tarkastelu, seksologiset perustie-dot, seksuaalisuuden, suhteiden ja sukupuolen moninaisuus, sukupuo-lisensitiivisyys ja seksuaalioikeudet.

Valmistumme joulukuussa 2019 sek-suaalineuvojiksi. Sosiaalipalveluissa on mahdollisuus pyytää seksuaalineuvon-ta-aikoja asiakkaille ja voimme tulla myös työntekijöiden avuksi seksuaa-lisuuteen liittyvissä asioissa.

Hae apua, älä jää yksinSeksuaalineuvontaan kannattaa ha-keutua, kun jokin seksuaalisuuteen liittyvä kysymys mietityttää tai häi-ritsee elämää tai arkea. Silloin, kun jokin asia häiritsee seksuaalista hy-vinvointia, on parempi jutella asias-ta ammattilaiselle, kuin jäädä yksin kysymyksen kanssa. Asia voi häiritä niin paljon, että se vaikuttaa arjen tapahtumiin. Seksuaalineuvontaan asiakkaat tulevat jokainen oman

yksilöllisen kysymyksensä kanssa. Jokainen kysymys on tärkeä.

Yksilöllistä, kohdennettua neuvontaaSosiaalipalvelujen asiakkailla on yk-silöllisiä erityisen tuen tarpeita joh-tuen mm. neurologisista vammois-ta tai sairauksista. Tämän vuoksi pi-dimme pääpainon koulutuksen har-joitteluissa alueemme asiakkaisiin liittyen, jotta voimme antaa yksi-löllistä ja kohdennettua neuvontaa asiakkaillemme huomioiden asiak-kaiden erityistarpeet ja piirteet ym-märtämisessä ja kommunikaatiossa. Olemme molemmat työskennelleet erityistä tukea tarvitsevien asiakkai-den kanssa jo vuosia ja opimme ko-ko ajan heistä lisää päätyössämme.

Haluamme tuoda asiakkaille sekä työntekijöille tietoa ja taitoa seksu-aalisuudesta ja näin lisätä asiakkai-den elämänlaatua.

Sosiaalipalvelujen asiakkailla on yksilöllisiä erityisen tuen tarpeita johtuen mm. neurologisista vammoista tai sairauksista.

Riina Seitala ja Tiina Koivuniemi seksuaalisuuspisteellä Asiakkaan oikeuksien päivä -tapahtumassa.

Vinkkeli 4 / 20198

TEKSTI Minna Heino, Satu Härmälä-Nummi,Johanna Tuuha ja Eija NieminenKUVA Taru Tolppo

Uni- ja hengityshäiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet, mikä on lisän-nyt myös hengitystä tukevien lää-kintälaitteiden kotikäyttöä. Tupa-kointi on vähentynyt, mutta tu-pakoinnin vähentämiseen tähtää-vä työ jatkuu. Tupakoinnin aiheut-tamat terveyshaitat ilmenevät vii-veellä. Keuhkopotilaiden terveys-tarpeet ovat viime vuosikymme-ninä muuttuneet ja olemme pyrki-neet kehittämään palveluitamme vastaamaan mahdollisimman hyvin näihin tarpeisiin. Vuodeosastohoi-to on vähentynyt ja vastaavasti po-likliininen toiminta lisääntynyt. Toi-mintaympäristön muutoshaasteisiin vastataksemme olemme nyt keuh-kosairauksien poliklinikalla kehittä-neet uudenlaisia hoitajatoimenku-via VSSHP:n keuhkoklinikan käytän-töjä mukaillen.

Konsultoiva hengitysvajehoitajaKeuhkosairauksien yksikössä aloit-ti 9.9.2019 toimintansa konsultoi-va hengitysvajehoitaja. Hengitysva-jehoitajan poliklinikalla toteutetaan kontrollikäyntejä keuhkosairauksien yksikön potilaille, joilla on

Hengitysvajeen hoitoa ja tupakkavieroitusta

käytössään jokin hengitystä tukeva lääkintälaite, esimerkiksi kaksois-paineventilaattori tai happirikastin.

Hengitysvajehoitajan toimenkuvaan kuuluvat myös hoitajakonsultaatiot Satasairaalan sisällä. Hengitysvaje-hoitajaa voi arki-iltapäivisin konsul-toida puhelimitse tai pyytää konsul-taatiokäynnille yksikköön. Konsultaa-tiot voivat koskea kotona käytettäviä hengitystukilaitteita tai mitä tahansa asiaa, missä tarvitaan keuhkosairauk-sien erikoisalan hoitotyön osaamis-ta. Mikäli osastopotilaalla epäillään uniapneaa, voi hengitysvajehoitajal-ta tiedustella myös mahdollisuutta kiireellisenä toteutettavaan unitut-kimukseen. Hengitysvajehoitaja voi tarpeen mukaan konsultoida keuh-kosairauksien erikoislääkäriä.

TupakkavieroitushoitajaSuositusten mukaan hoitajien tu-lee aina ottaa potilaan tupakoin-ti puheeksi ja tarjota vieroitushoitoa muun hoidon yhteydessä. Kaikilla erikoisaloilla tulee kannustaa poti-lasta tupakoimattomuuteen, aloit-taa vieroitushoito ja ohjata tarvitta-essa jatkohoitoon. Satakunnan

alueen perusterveydenhuollon sa-vuttomuushoitajien yhteystiedot on löydettävissä Satasairaalan perus-terveydenhuollon yksikön kotisivul-ta. Yhteystietolehtistä voi jakaa Sa-tasairaalan potilaille.

Apua tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla myös keuhkosairauk-sien yksiköstä. Yksikössämme toi-mii tupakkavieroitushoitaja, jota voi konsultoida aina tarvittaessa. Tupak-kavieroitushoitajan vastaanotto on avoinna torstaisin ja hoitaja voi tar-vittaessa tulla myös osastolle vierai-lemaan potilaan luona. Palvelut ovat potilaalle maksuttomia.

Tupakkavieroitusryhmät eli 28 päi-vää ilman -tapaamiset alkavat jälleen 14.1.2020. Ryhmä kokoontuu keuhko-sairauksien poliklinikalla viitenä tiis-taina klo 16.30 ja joka tapaamisella on oma teemansa. Tapaamiset kestä-vät noin 1 – 1,5 tuntia ja ovat potilaalle maksuttomia. Lisätietoa tapaamisis-ta saat tupakkavieroitushoitajalta tai osoitteesta www.28paivaailman.fi.

Yhteystiedot:Hengitysvajehoitaja 85-5250Tupakkavieroitushoitaja 85-7094

Keuhkosairauksien yksikössä työsken-televät tupakkavieroitushoitaja Johanna Tuuha sekä hengitysvajehoitajat Satu Ju-vonen ja Satu Härmälä-Nummi.

Apua tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla

myös keuhkosairauksien yksiköstä. Yksikössämme toimii tupakkavieroitus-

hoitaja, jota voi konsultoida aina tarvittaessa.

9Vinkkeli 4 / 2019

Vihreäliivisetvapaaehtoisetsairaalan arjessa

Kiireetön kohtaaminen on tärkeääArja ja Anu kertoivat lähteneensä mu-kaan sairaalavapaaehtoistoimintaan, sillä se kuulosti mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Anu näki rekrytointi-ilmoituksen lehdestä ja päätti kokeil-la, mitä vapaaehtoistyö voisi tarjota. Paluumuuttaja-Anulle vapaaehtois-työ oli myös keino kiinnittyä takaisin Poriin ja saada uusia tuttuja. Muut va-paaehtoiset ovatkin olleet samanhen-kisiä ja helposti lähestyttäviä.

Vapaaehtoistoiminta on tarjonnut Anulle ja Arjalle mielekästä tekemistä sekä tunteen siitä, että voi olla avuk-si. He kokevat, että vapaaehtoistyö on tärkeää sekä autettavalle että autta-jalle ja kohtaamiset potilaiden kans-sa tuovat iloa. Monesti kiireetön koh-taaminen helpottaa sairaalaan tule-van jännitystä, kun arkisista asioista

jutteleminen vie ajatuksia toisaal-le. Kerran juttelimme erään potilaan kanssa pitkän tovin ilmalämpöpum-puista, Arja naurahtaa. Kiireettömyys onkin vapaaehtoistyön parhaita puo-lia. Työuransa sairaalassa tehnyt Ar-ja kokee, että on ihanaa, kun on aikaa ihmisten kohtaamiselle myös työyk-sikön ulkopuolella.

Iloisia hetkiä sairaalan arjessaVapaaehtoiset ovat hiljalleen tulleet osaksi sairaalan arkea. Usein potilaat ja henkilökunta moikkaavat jo kaukaa ja joskus juttutuokion jälkeen huika-taan, että nähdään taas huomenna. Hyväntuuliset hetket tuovat mielek-kyyttä vapaaehtoistyön tekemiseen. Vapaaehtoistyöntekijän hyviksi omi-naisuuksiksi Arja ja Anu näkevät ihmis-tenlukutaidon sekä kyvyn kuunnella.

Myös rauhallisuus ja positiivisuus on sairaalavapaaehtoistoiminnassa kes-keistä. Hymyyn vastataan aina hymyl-lä. Vapaaehtoistyö myös harjaannut-taa ihmisten kohtaamiseen ja mitä enemmän päivän aikana kohtaa ih-misiä, sitä helpompi heitä on lähestyä myös seuraavalla kerralla, Anu kertoo.

Anu ja Arja näkevät OLKA-vapaaeh-toistoiminnan eduiksi sen, että vuo-roja voi varata omien menojen mu-kaan silloin kun itselle sopii. Vuorot ovat melko lyhyitä, parin tunnin mit-taisia ja niiden varaaminen sähköises-tä kalenterista on näppärää. Kiitosta saa OLKAn sekä muiden vapaaeh-toisten tuki. Vuoroon tullessa on ai-na tervetullut olo. Ennen kaikkea va-paaehtoiset haluavat lähettää kiitok-sensa sairaalan henkilökunnalle läm-pimästä vastaanotosta.

Ensimmäiset OLKA-vapaaehtoiset aloittivat tehtävissään 1.10.2019. He työskentelevät aula-avustajina, oppaina, saattajina ja juttukavereina koko sairaalan alueella, mutta tällä hetkellä pääasiallisia pisteitä ovat AB-aula, O-aula, päivystys ja laboratorio. Vapaaehtoiset Anu Pöyhönen ja Arja Jalonen kertoivat tuntemuksiaan toiminnan käynnistymisestä.

OLKA-tiimin Sirkku Vainion-pää ja Annemari Hirsimäki se-kä vapaaehtoiset toivottavat kaikille lämpöistä joulunaikaa.

Anu ja Arja toimivat mentoreina tammikuussa 2020 aloittaville uusille vapaaehtoisille

TEKSTI Annemari Hirsimäki KUVAT Annemari Hirsimäki ja Taru Tolppo

Vinkkeli 4 / 201910

TEKSTI Katri Mannermaa

Sujuvampaa työskentelyä kognitiivisen ergonomian kehittämisen avulla

Yleisin työturvallisuusriskimme on jatkuvat turhat keskeytykset työssä. Hoitotyö on ajoittain hyvin pirstaleis-ta, missä useat asiakkaat, eri osaajat ja tehtävät tai osatehtävät vaihtelevat koko ajan. Mitä pirstaleisempaa hoi-toprosessi on, sen enemmän syntyy lisätyötä, ja hoito voi pitkittyä. Olen-naista on löytää yhdessä keinoja, joilla muutetaan työtä, työprosesseja sekä työympäristöä. Keskeistä on keskit-tyä keinoihin, joilla helpotetaan työn sujumista sekä vähentää tekijöitä jot-ka lisäävät kuormitusta.

Helpottamisen keinoja ovat esimer-kiksi asioiden huomaamisen ja tieto-tulvan hallinta, kommunikaation hal-linta, ongelmanratkaisu- ja päätök-sentekokeinot sekä oppimisen hel-pottaminen. Vähentämisen keinoina ovat esimerkiksi häiriöiden ja keskey-tysten hallinta sekä muistikuorman vähentäminen. Käytännön kehittä-mistoimenpiteet ovat hyvin konk-reettisia ja suurin osa muutoksista

Kognitiivinen ergonomia keskittyy ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteisiin. Yleisimmät kogni-tiiviset kuormitustekijät ovat turhat keskeytykset, pu-hehäly, kuvamelu tai liikkuvat kohteet, tietotulva, tie-tojärjestelmäongelmat, jotka eivät riittävästi sujuvoita työtä sekä muut tekijät, joita ovat muun muassa mo-nitehtävävaatimukset, nopea reagointi, pakkotahti-suus, alan vastuullisuus, tunnekuormitus sekä nopea vireyden palauttaminen.

liittyvät ohjeiden ja pelisääntöjen se-kä työtapojen muutoksiin.

Jos yksikössäsi on haasteita em. asi-oiden suhteen, löydät Henkan työhy-vinvointisivun kautta linkin, jossa voit arvioida osa-alueiden toimivuutta ja tilata aivokävelyn yksikköösi. Sairaan-hoitopiiriin on koulutettu viisi aivo-työagenttia, jotka havainnoivat esi-miesten ja henkilöstön kanssa kog-nitiivisen ergonomian kuormituste-kijöitä. Kävelyn lopussa sovitaan ke-hittämistoimenpiteet, ja yksikön esi-mies vie teemat käsittelyyn yksikön henkilöstölle. Lisäksi Länsirannikon Työterveys Oy:n työterveyspsykolo-gi toteuttaa halukkaille yksiköille ns. pidemmän aivotyön kehittämispro-sessin, joka sisältää Työterveyslaitok-sen konseptin sisältämän aivokyse-lyn sekä työpajat.

Lisätietoja työsuojelupalveluis-ta, työterveyshuollosta sekä Sanna Suomiselta.

11Vinkkeli 4 / 2019

Sydämen asiana satakuntalainen psykiatria

Juhlaseminaari

TEKSTI Kirsi-Maria Haapasalo-PesuKUVA Elämyskuva Harri Virta

Ensin erikoistuminen psykiatriksiTulin erikoistumaan psykiatriksi vuonna 1984 oltuani ensin töissä ter-veyskeskuksessa. Harjavallan sairaa-lan kuntayhtymä oli organisoinut yh-dessä Turun yliopiston kanssa niin sanotun satelliittikoulutuksen psyki-

Psykiatrian vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesun eläköitymisen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari 1.10. 2019 Harjavalta-salissa. Seminaariin osallistui lukuisa joukko sairaalan henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Juhlaluennon piti professori Riittakerttu Kaltiala. Lisäksi ohjelmassa oli henkilökunnan esittämä musiikki-tervehdys ja näyttelijä Susanna Haaviston näyttämösovi-tus Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -valokuvakir-jasta. Tapahtuman lopuksi paljastettiin muotokuva. Kuvassa airueina toimineet sairaanhoitaja Anna Ala- Kokki ja ylilääkäri Teemu Elo, muotokuvan kuvannut va-lokuvaajamestari Harri Virta, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu ja sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto.

atriaan erikoistujille. Turusta tuli kou-luttajia Satakuntaan ja saimme pai-kan päällä pienryhmäopetusta. Osan erikoistumisesta tein Helsingin ku-vioissa, ja paluumuutin Satakuntaan valmiina psykiatrian erikoislääkärinä.

Nuorisopsykiatria vei menneessäänKellokosken sairaalassa sain kipinän nuorisopsykiatriaan ja se oli menoa. Turun yliopisto antoi mahdollisuu-den erikoistua Satakunnasta käsin nuorisopsykiatriksi. Olin vuosia Sa-takunnan ainoa erikoislääkäri. Kun ei ollut helppoja konsultaatiomah-dollisuuksia lähellä, aloin syventää

tietojani ja tehdä myös tutkimus-ta. Toinen ohjaajani oli Turusta, toi-nen Helsingistä. Väitöskirja valmis-tui vuonna 2004 ja väitöksen jäl-keen tein osana työtäni Turun yliopiston kliinistä opettajuutta. Tämä mahdollisti nuorisopsykiatri-koulutuksen Satakunnassa. Kiinnos-tuneita koulutettavia löytyi, ja mei-tä oli pian enemmänkin nuorisopsy-kiatriaan hurahtaneita lääkäreitä. Kehitimme palvelujärjestelmää niin, että muualta Suomesta tuli delegaa-tioita katsomaan meistä mallia. Lää-käriliitto antoi Laatutunnustuksen in-novatiivisesta kehittämistyöstä.

TEKSTI Kristiina Puolakka KUVA Jari Hakala

Mikä Satakunnan psykiatrialla koukuttaa niin, että säilyy motivaatio tehdä töitä samassa ympäristössä yli kolme vuosikymmentä? Minulla on tähän vastaus takataskussa, koska sain oman urakkani juuri tehtyä.

Vinkkeli 4 / 201912

Titta KoskiErikoissuunnittelija

Aloitin huoltokeskuksen hal-linnossa erikoissuunnittelija-na 2.9.19. Työsopimus on vuoden 2020 loppuun, ja sen ajan olen vapautettuna osastonhoitajan tehtävästäni. Työn kuvaan kuuluu Satasairaala uudistuu -hankkei-den toiminnan suunnittelutyötä, sekä erilaiset peruskorjaushank-keet, esimerkiksi yhteyshenkilönä toimimista eri toimijoiden välillä.

Työ erikoissuunnittelijana on alus-sa. Paljon erilaisia asioita on tullut eteen. Esimerkiksi uusien työtilo-jen ja väistötilojen järjestämistä, toi-mintojen kartoittamista, sekä uusi-en toimintamallien hahmottamista, havainnointia ja niiden eteenpäin vientiä. Minulla on myös mahdol-lisuus jalkautua yksiköihin, kuulla henkilöstön toiveita ja näkemyksiä tulevaisuuden toiminnasta.

Työ on haastavaa ja mielenkiin-toista. Olen onnekas, että saan työ-urani aikana tehdä myös laaja-alais-ta toimintaan liittyvää suunnittelu-työtä, mikä koskettaa meidän pe-rustyömme lähtökohtaa, potilasta.

Ulla SaxénPsykiatrian vastuualuejohtaja

Aloitin psykiatrian vastuualueen johtajan tehtävässä lokakuun 2019 alussa. Aiemmassa työhistorias-sa työskentelin viitisentoista vuot-ta erilaisissa tehtävissä peruster-veydenhuollossa sekä lääketieteen opetuksen ja tutkimuksen paris-sa. Vajaa vuosikymmen sitten aloi-tin työt Satakunnan sairaanhoito-piirin psykiatrialla aluksi psykiatri-aan erikoistuvana lääkärinä. Vuo-desta 2016 lähtien toimin yleissai-raalapsykiatrian ylilääkärinä.

Edeltäjäni suunnitellessa siirtymis-tä eläkepäiville, minulta tiedusteltiin kiinnostusta psykiatrian vastuualueen tehtävään. Ensihämmennyksen jäl-keen päätin noudattaa työurani läpi kantanutta periaatetta siitä, että pa-rempi tarttua kiinnostavaan työmah-dollisuuteen kuin jälkeenpäin katua sitä, ettei niin tullut tehtyä.

Suuri haaste uudessa tehtävässä-ni on psykiatrian lähivuosien raken-nushanke Tiilimäelle ja sen myötä läpivietävät toiminnalliset muutok-set. Onneksi en ole tehtävässäni yk-sin vaan meillä on osaava ja sitoutu-nut porukka töissä.

KUVA Marika Pöyri-Pirkola KUVA Eija Koivisto

Uusiin tehtäviin

VastuualuejohtajaksiEn koskaan kuvitellut olevani psyki-atrian vastuualuejohtaja, enkä ha-kenut sitä paikkaa. Jotenkin vaan löysin itseni 22 nuorisopsykiatrian vuoden jälkeen vastuualueen joh-dosta. Siihenkin tuli palo. Parasta oli löytää sielunkumppaneita, ke-hittämisintoisia, eteenpäin katsovia työntekijöitä, joiden kanssa pais-kimme töitä. Kova haaste oli kek-siä keinoja psykiatrian vastuualueen lääkäritilanteen parantamiseksi. Sa-tapsykiatrian kesäkoulusta tuli kuu-luisa, Mediuutiset huomioi sen use-aan kertaan ja antoi tunnustusta.

Satapsykiatria antaa mahdollisuuksiaOn aivan loistavaa, että Satakun-nassa voi erikoistua psykiatriksi ja nuorisopsykiatriksi. Täällä koulutus-mahdollisuudet ovat hyvät. On tär-keää, että hallussa on viimeistä tie-toa. Täällä voi tehdä myös tutki-musta, jos kipinää löytyy. Kun te-kee silmät auki töitä, niin kehittämi-sideoita hyppii silmille. Aina voi teh-dä paremmin.

”Maalaispsykiatrin” on hyvä ver-kostoitua. Itse olen toiminut eri-koisalayhdistyksessä ja pitänyt vä-lejä hyvinä yliopiston kanssa. Nämä kontaktit ovat poikineet mahdolli-suuksia mm olla mukana kirjoitta-massa oppikirjaa ja osallistua Käypä hoito- työryhmään. Olen kokenut olevani samalla viivalla yliopistokli-nikoiden kollegojen kanssa.

Sielultani olen kliinikko, ja potilas-työ moniammatillisessa tiimissä on ollut kaikkein palkitsevinta. Se kun joku potilas pääsee vaikeasta tilan-teesta elämänsyrjään kiinni. Silloin elämä maistuu myös työntekijälle.

Vinkkeli 4 / 2019 13

Uusiin tehtäviin

Outi PriiaKaroliina Lohikoski

Osastonhoitaja Ylihoitaja

Olen Outi Priia ja kotoisin Harjaval-lasta. Aloitin elokuussa 2019 osas-tonhoitajana Antinkartanon palvelu-koti Männyssä. Työnkuvani laajentui syyskuussa 2019 asumisyksikön esi-miehen tehtävillä Tekunkorven ryh-mäasunnoissa Porissa. Työnkuvaa-ni kuuluu lisäksi muutosjohtaminen, sillä Mänty lopettaa toimintansa helmikuussa 2020 ja siirtyy uusittui-hin tiloihin avohuollon asumispalve-luyksiköksi, samalle tontille Tekun-korven ryhmäasuntojen kanssa.

Valmistuin sosionomiksi Satakun-nan ammattikorkeakoulusta joulu-kuussa 2008. Heti valmistumisen jäl-keen aloitin ohjaajana asumisyksikkö Ourinkodossa Porissa. Tuolloin Sata-kunnan erityishuoltopiiri oli juuri yh-distynyt Satakunnan sairaanhoito-piiriin. Ourinkodosta alkoi urani sosi-aalipalvelujen toimialueella ja jatkuu edelleen. Työtehtävät ja yksiköt ovat vaihdelleet. Olen työskennellyt ohjaa-jana ja välillä esimiehenä sosiaalipal-velujen eri asumisyksiköissä maakun-nassa sekä tilapäisenä perhehoitaja-na. Vuonna 2017 suoritin johtamisen erikoisammattitutkinnon täydennys-

Aloitin SataDiagin kuvantamisen yli-hoitajana marraskuussa 2019, jota ennen tein kyseistä virkaa sijaisena toukokuusta 2019. Tätä ennen työs-kentelin Satasairaalan kuvantami-sen apulaisosastonhoitajana kesä-kuusta 2018. Ylihoitajana tehtävän-kuvani on monipuolinen sisältäen sekä henkilöstöhallinnollisia tehtä-viä että laaja-alaisesti kuvantamis-toimintaamme tukevia toimintapro-sesseihin liittyviä tehtäviä ja projek-tipäällikkönä toimimista.

Ylihoitajana työskentely on ollut erittäin mielenkiintoista, monipuo-lista, vaativaa sekä antanut paljon takaisin. Erityisesti työskentely eri-laisten ihmisten kanssa on ollut an-toisaa ja opettavaista. Olen myös viihtynyt hyvin Satakunnan sairaan-hoitopiirissä ja SataDiagissa.

Taustoiltani olen röntgenhoita-ja ja terveystieteiden maisteri. Läh-töisin olen alun perin Kymenlaak-sosta, jonka jälkeen viihdyin pitkään Tampereella ja nyt Satakunnassa. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso ja kaksi koiraa.

koulutuksena. Sosiaali- ja terveysalan johtamis- ja kehittämistyö on aina kiinnostanut minua ja haluan osalta-ni olla vaikuttamassa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelujen ke-hittymiseen. Tässä työssä minulla on siihen mahdollisuus.

Vapaa-aikani kuluu perheen ja eri-laisten harrastusten parissa. Vuosia olen omien lasteni harrastuksen vuoksi ollut aktiivinen futisäiti. Toimin nuori-sovastaavana kotikaupunkini suunnis-tusseurassa ja ohjaan viikoittain lap-sia ja nuoria suunnistuskoulussa. Sen lisäksi harrastan mm. juoksua, hiihtoa, käsitöitä ja joskus ehdin harmonikkaa ja pianoakin soitella. Kaikki aika mitä näiltä jää menee satavuotiaan hirsita-loni remontointiin. Näistä löytyy vas-tapainoa työlle.

KUVA Taru Tolppo KUVA Anne Toivonen

Vinkkeli 4 / 201914

Uusia tekijöitä

Erna Snellman

EmiliaKatko-Kesälä

Ihotautien ylilääkäri

Erikoislääkäri

Aloitin ihotautien ylilääkärin virassa Satasairaalassa 2.9.2019. Ennen Po-riin tuloa oli vakaa aikomus eläköi-tyä ja irtisanouduin edellisestä työ-paikastani iho- ja sukupuolitauti-opin professorin tehtävistä Tampe-reen yliopistossa ja sivutoimisen yli-lääkärin tehtävistä Taysissa. Olen nyt ns. ”professori emerita”. Aikaisempaa ylilääkärikokemus-ta minulla on ihotautien ylilääkärin tehtävistä PHKS:ssa Lahdessa 2011 - 2013, osastonylilääkärin tehtävis-tä HUSissa iho- ja allergiasairaalas-sa 2005 - 2006 ja terveydenhuol-lon kansallisen tason asiantuntija-tehtävistä lääkintöneuvoksena So-siaali- ja terveysministeriössä vuo-sina 2006-2010. Pori on koulukau-punkini. Tulin ylioppilaaksi ”Velliläs-tä” vuonna 1971 ja lääkäriksi valmis-tuin Turusta 1977.

Uraani liittynyt tutkimustoiminta on painottunut UV-säteilyn erilaisiin iho-vaikutuksiin ja viime aikoina myös UV-säteilyn vaikutuksiin mielialaan. Oh-jaan emeritana edelleen kolmea väi-töstutkijaa, joiden väitös alkaa hiljal-leen häämöttää. Heistä kaksi on toi-minut erikoistuvana lääkärinä Sa-tasairaalassa. Porissa olen lupautunut hoitamaan sivutoimisesti ensi talven ajan Turun yliopiston kandien ihotau-tijakson opetusta Satasairaalan osalta

Tulin töihin Satasairaalan palliatiivi-sen hoidon yksikköön erikoislääkä-rin virkaan toukokuun alussa. Olen yleislääketieteen erikoislääkäri ja minulla on palliatiivisen lääketie-teen erityispätevyys.

Oireita lievittävä eli palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivis-ta ja kokonaisvaltaista hoitoa. Pallia-tiivisen vaiheen potilaita olen hoita-nut kymmeniä vuosia eri työpaikois-sa. Viimeiset vuodet ennen Satasai-raalaan tuloa tein puhtaasti hallin-nollista työtä. On ollut hienoa palata potilastyöhön, auttamaan potilaita ja omaisia nauttimaan elämästä viimei-sinä elinkuukausina.

Perheeseeni kuuluu puoliso, 3 las-ta puolisoineen sekä 2 lastenlasta. Va-paa-ajalla harrastan liikuntaa, käsitöi-tä, lukemista sekä elämästä nautiske-lua ystävien ja matkailun merkeissä.

ja toimin Satasairaalassa ihotautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhen-kilönä. Mikäli olisit kiinnostunut iho-tauteihin erikoistumisesta tai ihotauti- osaamisesi kasvattamisesta, saa mi-nulta siitä lisätietoja.

Ihotautien poliklinikalla haasteena on resurssien rajallisuus suhteessa ikään-tyvän väestön kasvuun, kuten useissa muissakin yksiköissä. Paljon uusia lä-hetteitä ja poliklinikkakäyntejä aiheut-tavat ihosyöpien ja niiden esiasteiden määrällinen kasvu ja niiden vaatimat hoidot. Haaste ovat myös uusien bio-logisten ja vastaavien lääkkeiden aihe-uttamat kustannuspaineet ja klinikan osaamisen, tilojen ja hoitomenetelmi-en pitäminen ajanmukaisina. Yhteistyö-tä ja työnjakoa muiden talon klinikoi-den kanssa on hyvä kehittää edelleen ja miettiä sopivimpia hoitokäytäntö-jä. Haavojen hoidossa Satasairaalassa on nykyaikaiseen moniammatilliseen ja monierikoisalaiseen suuntaan. Toi-mintatapojen ja työnjaon selkiyttämi-nen on jatkuvasti aiheellista muidenkin tautiryhmien ja eri erikoisalojen välil-lä. Menestyksen oleellisin kysymys on myönteinen, motivoiva ja kannustava työilmapiiri ja sellainen Satasairaalas-sa tuntuu pääsääntöisesti vallitsevan. – Enemmän kuin useassa kokemassa-ni työpaikassa aiemmin!KUVA Taru TolppoKUVA Taru Tolppo

Vinkkeli 4 / 2019 15

Patologit ovaterikoislääkäreitä

TEKSTI Markku Aaltonen

KUVAT Markku Aaltonen ja Taru Tolppo

Patologit ovat erikoislääkäreitä, joi-den takana on 6 vuoden lääkäri-opinnot ja sen jälkeen 6 vuoden eri-koistumiskoulutus. Keskussairaalas-sa työ on laaja-alaista ja monipuo-lista yleispatologiaa. Yliopistosai-raaloissa voi perehtyä suppeaan eri-koisalaan. Käytännön arjessa mik-roskooppi on tärkein työkalu. Sil-lä tutkitaan elimistä otettuja so-lu- ja kudosnäytteitä. Tutkimustu-loksista annetaan lausunto, jossa on

”Työn hyviä puolia ovat tietynlainen vapaus, yhteis- työ muiden lääkärien kanssa ja hyvä työyhteisö. Huonona puolena voi olla potilaskontaktien puute.”

diagnoosi. Tulokset vaikuttavat po-tilaan jatkohoitoon. Satasairaalassa tehdään myös ruumiinavauksia, eli obduktioita. Sen avulla selvitetään potilaan kuolinsyy, jos se on jäänyt avoimeksi.

Tavallinen työpäivä alkaa usein klii-nis-patologisella kokouksella, jossa potilaita hoitavat lääkärit, radiologit ja patologit käsittelevät potilastapa-uksia. Patologi ja radiologi esittele-vät potilaan löydökset ja diagnoosin.

Oikeassa alanurkassa on poikkeavia solu-ja ja vasemmassa ylänurkassa normaalin näköisiä soluja.

MINUN TYÖPÄIVÄNI

Vinkkeli 4 / 201916

Sen jälkeen potilaita hoitavat lääkä-rit kuten esim. kirurgit ja syöpälääkä-rit tekevät suunnitelman jatkohoidos-ta. Yleisimmin käsiteltävät tapaukset liittyvät rintasyöpään, ruuansulatus-elinten- tai gynekologisiin- ja virtsa-elinten syöpiin.

Kokouksen jälkeen vuorossa on noin kerran viikossa jääleikepäivys-tys. Jääleiketutkimuksessa tutkitaan jäädytetty kudosleike leikkauksen ai-kana. Usein siitä annettava vastaus ohjaa leikkauksen kulkua. Esimer-kiksi rintasyöpäleikkauksen aikana kainalosta poistetussa vartijaimus-olmukkeessa oleva etäispesäke joh-taa kaikkien kainaloimusolmukkeiden poistoon. Jos etäispesäkettä ei näy, kainalo jätetään rauhaa, koska rin-tasyöpä ei ole levinnyt sinne. Usein leikkaava lääkäri haluaa tietää myös kasvaimen laajuuden ja määrittää sen reunan sijainnin. Se saadaan selville ottamalla kasvaimen oletetusta reu-nasta näyte. Jos näytteessä on vie-lä pahanlaatuista kudosta, leikkaus-aluetta on laajennettava.

Laboratoriossa patologi tutkii sinne lähetettyjä potilaasta poistettuja eli-miä ja kudosnäytteitä. Näytekudok-sesta otetaan paloja, jotka käsitellään laboratoriossa lasilevylle kiinnitettä-

väksi ohueksi leikkeeksi. Ne värjätään kudosväreillä ja sen jälkeen ne ovat valmiita valomikroskooppiseen tut-kimukseen. Tutkimuksella määritel-lään esim. rintasyöpäkudoksen tark-ka tyyppi, kasvaimen poiston laajuus ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät, kuten kasvunopeus ja hormoniresep-torimääritykset. Niiden avulla syöpä-lääkäri suunnittelee potilaalle sopi-van tehokkaimman hoidon.

Patologi tutkii myös kaikki tähys-tyksessä otetut näytteet, joita kutsu-taan biopsioiksi. Niitä otetaan esim. ruuansulatuskanavasta, keuhkoista ja hengitysteistä, sekä gynekologis-ta- ja virtsaelimistä. Koepaloja ote-taan myös sisäelimistä ja ihosta. Nii-tä käytetään hyväksi tautien diagno-soinnissa ja seurannassa.

Osa patologin tutkittavaksi tulevis-ta näytteistä on solunäytteitä. Tunne-tuin niistä on PAPA-näyte. Sen avulla pyritään huomaamaan jo pahanlaa-tuisten muutosten esiasteet. Solu-näytteitä otetaan usein myös keuh-koista ja virtsasta.

Ruumiinavaukset eivät ole enää niin yleisiä kuin ennen.

Tutkimusmenetelmät ovat kehitty-neet niin, että melkein aina potilaan

taudin diagnoosi voidaan tehdä tar-kasti. Joskus kuolema on saattanut olla niin äkillinen, ettei mitään tutki-muksia ole ennätetty tehdä tai kuole-ma on tullut terveenä pidetylle henki-lölle. Potilaalla on voinut myös olla niin monta vakavaa tautia, ettei ole sel-vää, mikä niistä on aiheuttanut kuo-leman. Jos kuolemaan liittyy esim. tapaturma tai ammattitauti, kuuluu vainaja oikeuslääkärin tutkittavaksi.

Satasairaalassa tehdään noin 150 ruumiinavausta vuodessa. Potilas-ta hoitanut lääkäri tekee potilaasta lähetteen, jossa kerrotaan vainajan tiedossa olevat taudit ja niiden kul-ku, sekä potilaan tutkimustulokset.

Ruumiinavauksessa avustaja irrot-taa kaikki elimet, minkä jälkeen pa-tologi tutkii ne yksitellen ja kiinnit-tää huomioita poikkeaviin muutok-siin ja tautien merkkeihin. Obdukti-on jälkeen patologi tekee löydöksis-tä lausunnon, yhteenvedon ja ehdot-taa kuolinsyytä

Välillä kuolinsyy selviää jo ruumiin-avauksen yhteydessä, mutta vaina-jista otetaan myös näytteitä mikro-skooppiseen tutkimukseen. Niitä tar-vitaan usein kohtalokkaaksi käyneet taudin tunnistamiseksi.

Potilaan ihosta on poistettu hyvänlaatuinen ontelosyylä.Kuva rintasyöpänäytteestä.

Vinkkeli 4 / 2019 17

saivat kokeilla tavallista kartta-suunnistusta, nopeus- ja tarkkuus-suunnistusta sekä puhelinten avul-la toteutettavaa MOBO-suunnis-tusta. Rastikarhujen lisäksi toimin-taa ja ihasteltavaa tarjosi Satasai-raalan ensihoitokeskuksen ihka ai-to ambulanssi, jonka sisällä riitti ih-meteltävää kaiken ikäisille.

Päivän kohokohtina nähtiin las-ten liikennepuistopoliisit Malt-ti ja Valtti, jotka ottivat Lokkilavan ja yleisön haltuunsa kahdesti Per-hepäivän aikana. Maltin ja Valtin hauskat ja opettavaiset esitykset upposivat niin lapsiin kuin aikui-siinkin. Kahvilateltan väki tarjoili

Järjestimme henkilöstölle ja hei-dän perheilleen Perhepäivän Kirju-rinluodossa kesän viimeisenä läm-pimänä päivänä 29. elokuuta. Au-rinkoisen ja ajoittain jopa helteisen sään houkuttelemana paikalle mu-kavaan menoon suunnisti noin 350 isompaa ja pienempää ulkoilijaa, jotka Osuuspankin Hanna ja Henri Hippo toivottivat tervetulleiksi. Ta-pahtuman avasi sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto puheenvuo-rollaan perheen ja työn yhteenso-vittamisen tärkeydestä viitaten sa-malla Satasairaalan perheystävälli-siin käytäntöihin.

Tapahtumapaikalla ulkoilijoita aktiviteetteihin innostivat ja suun-nistuksen saloihin opastivat Po-rin Rastikarhut, jotka olivat suunni-telleet eritasoisia suunnistusratoja Kirjurinluodon maastoihin ja mut-kiin. Tapahtumaan osallistuneet

TEKSTI Teksti Heidi Lehtonen

KUVAT Kari Valtonen

PerhepäiväAurinkoinen loppukesän

Kirjurinluodossa

aktiviteettien lomaan grillimakka-raa sekä kaffetta, ja pienemmille mehua sekä keksejä.

Kiitos kaikille teille jotka olitte mu-kana iloisessa ja aurinkoisessa päi-vässä, meillähän oli oikein mukavaa!

18 Vinkkeli 4 / 2019

Pidimme syyskuisena sunnuntaina 15.9. Yyterin golfkentällä Satasairaa-lan Pihapelipäivän, jonka yhteydes-sä pelattiin myös Satasairaala Open -golfkisa. Sää ei suosinut aamutui-maan paikalla olleita järjestäjiä ja kisaan osallistuvia pelaajia, mut-ta kaikkien yllätykseksi sää rannan tuntumassa selkeni juuri sopivas-ti Pihapelipäivään saapuvia varten. Osuuspankin hipot Hanna ja Henri toivottivat pelailijat tervetulleiksi!

Kokosimme Yyteriin monen ikäisel-le sopivia pihapelejä renkaan heitos-ta puujalkakävelyyn sekä mölkkyyn. Osallistujat pääsivät kokeilemaan pai-kalle luontaiseen tapaan myös erilaisia

TEKSTI Heidi Lehtonen

KUVAT Mikael Smrha

Aurinkoinen loppukesän

Yyterin Pihapelipäivä– sateen jälkeen on poutasää!

Muista ilmoittautua koko perheen

talviriehaan 10.2.2020! Ilmoittautuminen

alkaa 16.12.

golfpelejä mm. puttiradan ja tark-kuuslyönnin muodossa. Yyteri Golf Linksin juniorit ja vapaaehtoiset tar-joilivat tuulisessa säässä pelaileville lämmintä juotavaa ja pientä syötävää.

Pihapelien lisäksi tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua ensihoitoyksi-kön ambulanssiin sekä Kaanaan pa-loaseman paloautoihin. Innokkaim-mat hurauttelivat muutamia kierrok-sia alueella myös ambulanssiksi naa-mioidulla golfautolla.

Suurimmat kiitokset Yyteri Golf Link-sin junioreille sekä muulle henkilökun-nalle yhteistyöstä ja avusta, ensihoi-tokeskuksesta mukana olleille sekä Kaanaan paloaseman henkilökunnalle!

Talvirieha!

Vinkkeli 4 / 2019 19