• KATSO MYÖS VERKOSTA … · muutkin alat ylös, Lindström toivoo. Tavoite työllisyysasteen...

4/2

01

6

PERUS-SUOMALAINEN

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

Uusi asevelvollisuuslaki lisää turvallisuutta

Perheenyhdistämisiä kiristetään

Sote-linjat sovittu

Euro natisee liitoksissaan - miten Suomi varautuu?

Puolueneu

vosto

n koko

us Lah

dessa

Vuoden hau

skin ty

öpäivä

- tule

mukaan

!

Suomalaisen

työn puolesta

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 4 / 2 0 1 6 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

PÄÄKIRJOITUS

SATAKUUSI. Sen verran Suomeen saapui viime viikolla turvapaikan-hakijoita. Määrä on pudonnut viime syksyn huippulukemista pieneen murto-osaan. Tilanne on ollut vakaa koko kuluvan vuoden, ja nyt ele-tään jo huhtikuun loppua. Onko kriisi ohi? Millä keinoilla siihen on vastattu?

SELVÄÄ on, että kyse on osittain eurooppalaisista toimista, osittain kotimaisista. Yhtä selvää on, että Euroopan alueella liikkuneet turva-paikanhakijat ovat olleet erittäin hyvin selvillä kunkin kohdemaan kul-loisestakin tilanteesta.

SUOMEN hallitus ilmoitti ensimmäisistä toimenpiteistä viikolla 37. Ihmisvirta kuitenkin jatkoi kasvuaan, aina viikon 39 huippulukemiin saakka, jolloin ilmoitettiin Tornion järjestelykeskuksen perustamises-ta. Keskuksella on erittäin vahva signaalivaikutus, ja tulovirrat putosi-vat nopeasti.

MARRASKUUSSA koettiin uusi piikki. Venäjän reitti Suomeen avau-tui. Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta saapuu loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana 1 757 turvapaikanhakijaa.

JOULUKUU. Saksan Travemündesta saapuvan Finnlinesin matkus-tajalautan mukana alkaa tulla ihmisiä. Ensin muutamia, sitten vauhti kiihtyy noin 20 ihmiseen päivässä. Suomen viranomaiset vaativat, että varustamon on huolehdittava turvapaikanhakijoiden viisumien tarkas-tamisesta. Reitti tukkiutuu nopeasti.

TOIMIA jatketaan. Joulukuun viikolla 50 hallitus tiedottaa massiivi-sesta toimenpidelistasta, jossa oli näkyvästi mukana perheenyhdistä-misen kriteerien täysimääräinen tiukennus. Suomen Kuvalehti kertoo myöhemmin esitysten tulleen lähes yksinomaan perussuomalaisilta.

TURVAPAIKKATILASTOSSA näkyy vielä ensimmäisen ja kahdek-sannen viikon kohdalla ”Putinin hammas”. Siirrytään maiden välisiin neuvotteluihin. Suomi sopii Venäjän kanssa rajaliikenteen sääntelys-tä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Virta tyrehtyy täälläkin.

USEAT Euroopan maat kiristävät rajavalvontaansa. Ruotsi ja Tanska aloittavat rajatarkastukset. Viikolla 11 EU ja Turkki solmivat pakolais-sopimuksensa. Balkanin reitti rauhoittui, mutta Italiassa on merkkejä uuden reitin avautumisesta Libyan kautta.

SUOMI on omilla toimillaan kyennyt vaikuttamaan merkittävästi tuli-javirtaan, mutta säilyykö tilanne vakaana? On liian aikaista sanoa. Sak-san sisäministeri Thomas De Maiziere varoitti äskettäin saksalaisia siitä, että rauhallista helmikuuta ei pidä tehdä koko vuotta koskevia en-nusteita.

KRIISIN välitilinpäätös on tiedossa: noin 13 000 hakemusta on käsi-telty. 5 049 hakemusta on rauennut. 2 279 on saanut kielteisen päätök-sen. 2 265 hakemusta on jätetty tutkimatta. 3 231 eli noin neljäsosa ha-kijoista on saanut myönteisen päätöksen. 25 000 hakijaa odottaa vielä päätöstä.

Turvapaikkakriisin välitilinpäätös

Hallitus julkaisi tiistaina yrittäjyys- ja työllisyys-poliittiset pakettinsa. Niiden avulla hallitus pyr-kii suureen tavoitteeseensa, luomaan 110 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.SUOMEEN aiotaan luoda uusi tapa työl-listyä: työtön voi käyttää työttömyysturvaa starttirahan tapaan. Yrittäjä saisi samalla myös mahdollisuuden nykyistä parempaan sosiaaliturvaan. Yrittäjä saisi myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuen avulla. Nykyisestä palkkatuesta poiketen työntekijäksi voisi palkata muun-kin kuin työttömän työnhakijan.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström vastaa hallituksen työllisyyspaketista ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) yrit-täjyyspaketista. Ne menevät aihepiireiltään monessa kohdassa limittäin, koska pyrki-mys on yhteinen: työpaikkojen luominen Suomeen.

Starttirahaa ja palkkatukea

Hallitus myös auttaa ihmisiä töihin uudel-la tavalla niin, että nykyistä työttömyyskor-vausta laajennetaan starttirahan suuntaan.

Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyt-tää rahoittamaan starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustusta.

Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin.

Pelkääkö Lindström, että työttömyystur-van uudistuksista tulee taas riita hallituksen ja työmarkkinoiden välille?

– Sanottakoon, että toivon että ei, Lind-ström vastaa Suomen Uutisille.

Itsensä työllistäjien työttömyysturva

Hallitus aikoo tukkia suuren porsaanreiän, joka estää lukemattomia kansalaisia työllis-tymästä itse. Se on itsensä työllistäjien eli mikroyrittäjien työttömyysturva.

Hallitus valmistelee selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti. Sillä huomioitaisiin

Työttömyystustarttirahana

Hallitukselle kiitosta työllisyyspaketista:

3

nykyistä paremmin erilaiset työnteon muo-dot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin.

Tavoitteena on esimerkiksi tehdä sivutoi-misen yritystoiminnan aloittaminen työttö-mänä nykyistä sujuvammaksi.

Kokeileva Suomi

Hallitus kokeilee vuosina 2017 ja 2018 alu-eellisia asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeiluja. Niissä siirretään julkisten työvoi-ma- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu kunnalle tai maakunnalliselle toimijalle. Ta-voitteena on tukea tulevien itsehallintoalu-eiden perustamista.

Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka koskee työ-voima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luo-vuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta.

Kokeiluilla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamissa kustannuksissa.

Työnäytepalvelu

Hallitus selvittää työnäytepalvelun käyt-töönottoa. Se olisi lyhytaikainen ja vapaaeh-

urvan käyttäminen on mullistava uudistus

Mitä hallitus esittää?• TYÖTTÖMYYSTURVA tukisi jatkossa työn löytämistä ja yrittäjäksi ryhtymistä.

• NOIN 10 000 työttömälle avautuu työmahdollisuus.

• TYÖTTÖMIEN palveluita TE-toimistoissa kehitetään. Työtarjouksia, työnhakuvalmen-nuksia ja omaehtoista työnhakua lisätään.

• VALTION rahoittamaa työttömyysturvaa käytettäisiin jatkossa työttömän starttira-haan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustuk-seen. Uudistus tuo joustavuutta työllisyys-määrärahojen käyttöön ja takaa niiden riittävyyden.

• LIIKKUVUUSAVUSTUS on uusi tuki, jos-sa yhdistetään nykyinen matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus. Tuki voisi olla enintään kahden kuukauden peruspäivära-ha eli jopa 1 400 euroa. Tuki kannustaa laa-jentamaan työnhaun aluetta.

Hallitus päättää uusista työllisyyttä vahvistavista toimis-ta syksyn budjettiriihessä. Toimia valmistelee ministeri Lindström.

Tavoitteena on

esimerkiksi tehdä

sivutoimisen yritys-

toiminnan aloittaminen

työttömänä nykyistä

sujuvammaksi.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla


Hallitus kertoi sote- ja aluehallintouudistuksen uusis-ta linjauksista. Silminnähden tyytyväinen sosiaali- ja ter-veysministeri Hanna Mäntylä sanoo nyt tehtyjen päätös-ten antavan erinomaiset lähtökohdat jatkotyölle.

HALLITUS kertoi linjauk-sissaan, että sote rahoitetaan ensisijaisesti pääosin valtion-rahoituksella. Maakuntave-roa ei ole tällä vaalikaudella tulossa. Sote- ja aluehallin-touudistuksen keskeisenä ta-

voitteena on kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla.

Maahan tulee 18 itsehallin-toaluetta sekä viisi yliopistos-airaaloiden ympärille perus-tettavaa yhteistyöaluetta.

Valinnanvapaus edistää kilpailua

Sotea varten luodaan va-linnanvapauslainsäädän-tö. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjä valitsee itse palve-

Valinnanvapaus on hyvin toteutettuna positiivinen asia

Sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä:

luiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuot-tajan. Valinnanvapaus to-teutetaan pääsääntönä pe-rustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluis-

sa. Laaja valinnanvapaus sote-palveluiden tuotannossa edistää kilpailullisuutta mer-kittävästi.

– Olen erittäin tyytyväinen, että ollaan nyt tässä pistees-

toisuuteen perustuva palve-lu, jossa työtön saisi näyttää työnantajalle, millaista osaa-mista hän voisi tarjota. Se tarkoittaisi lyhytkestois-ta työskentelyä mahdollisen työnantajan tehtävissä.

– Siitä hyötyisivät kaik-ki: työtön saisi näyttää osaa-mistaan ja työnantaja näkisi, mitä toinen osaa, Lindström perustelee.

Kasvuyritysten työllisyys-ohjelma auttaisi yrityksiä löytämään osaavaa työvoi-maa. Samalla puretaan ra-kenteellista työttömyyttä.

Kasvuyrityksille markki-noidaan rekrytointitapaa, jossa korkeasti koulutettu-ja pitkään työttöminä olleita osaajia voidaan palkata kas-vuyrityksiin koulutuksen, op-pisopimuksen tai työllistä-mistuen avulla tai ilmankin tukia.

Ohjelmaa toteutettaisiin vuoden 2019 loppuun saak-ka. Noin 7-15 miljoonan eu-ron kustannukset katettaisiin suuntaamalla uudelleen työ-voimapolitiikan määrärahoja.

Työllisyys kääntymässä parempaan suuntaan

Lindström katsoo työlli-syysnäkymiin luottavaises-ti myös asiantuntija Heik-ki Räisäsen hänelle antaman tuoreen selonteon pohjalta: sen mukaan työllisyys kään-tyy kesällä parempaan suun-taan. Nyt vetävät palvelut sekä rakennusteollisuus.

– Toivottavasti se vetää muutkin alat ylös, Lindström toivoo.

Tavoite työllisyysasteen nostamiseksi ja 110 000 uutta työpaikkaa on kova. Se vaatii,

että hallitusohjelman kirjaus-ten pitää onnistua.

Työttömyysaika lyhyemmäksi

Lindström myöntää, että pelkkien porkkanoiden li-säksi hallitus joutuu tarjoa-maan myös keppiä eli nykyis-tä työttömyysturvaa viilataan työntekoon kannustavam-maksi kiristämällä sen ehtoja. Tarkoitus on lyhentää työttö-myyden kestoa.

– Suurin ongelma on pit-käaikaistyöttömyys. Työttö-myys kestää nyt keskimäärin 52 viikkoa. Jos se lyhentyi-si 36 viikkoon, meillä ei oli-si nyt näitä ongelmia, Lind-ström toteaa.

- Työttömyyden hoito vie nimittäin 5-6 miljardia eu-roa joka vuosi. Siksi työllis-tyminen on niin tärkeää ja sen edeltä täytyy raivata lou-kut pois.

Loukut pois

Hallitus pyrkii tiuken-tamaan työn vastaanotta-misvelvollisuutta. Samalla muutetaan perusteita, joil-la työstä saa erota työmatkan perusteella. Hallitus tiuken-taa velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin pal-veluihin. Työttömien työn-hakijoiden palveluita tehos-tetaan.

Hallitus arvioi työttömyy-setuuden suojaosareformin vaikutukset ja poistaa työttö-myysturvaan liittyviä byro-kratialoukkuja.

Päätöksillä nopeutetaan työn vastaanottamista, lyhen-netään työttömyysjaksoja, vahvistetaan työttömyystur-van vastikkeellisuutta ja alen-netaan rakenteellista työttö-myyttä.

Kohti Tanskan toimivaa mallia

Perussuomalaisten kansan-edustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Juho Eerola kehuu Suomen otta-van isoja askeleita Tanskan velvoittavan työllistämispo-litiikan suuntaan. Tanskas-sa malli on toiminut hyvin. Työttömyys on vähentynyt ja yhä useammalla nuorella on tutkinto.

Hallitus on linjannut, että kokoaikainen työ on aina otettava vastaan. Se myös kertoi, että aloilla, joilla ei ole työtä, ammattisuoja ei päde. Työstä kieltäytyminen aihe-uttaa sanktioita.

– Toimet kuulostavat jul-milta, mutta julmaa on työt-tömyyskin. On työhön ky-kenevän ihmisen etu, että yhteiskunta kannustaa työl-listymään. Työttömyysjak-sot eivät näytä koskaan hy-vältä työnantajan silmissä.

“On työhön kykenevän ihmisen

etu, että yhteiskunta kannustaa

työllistymään. Työttömyysjaksot

eivät näytä koskaan hyvältä

työnantajan silmissä.”

Jatkoa edelliseltä aukeamalta

5

TIMO SOINIPERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA

Perussuomalaiset vaikuttavat

KOLUMNI

PERUSSUOMALAISET on ensimmäistä kertaa hallituksessa. Kun valtaa on, sitä pitää käyttää. Ti-lanne on uusi. Hyvin on mennyt. Kaikkea ei saada aikaan ja parantamisen varaa on, silti lasi on puo-liksi täynnä - ei tyhjä.

MAAKUNTAVAALIT pidetään presidentinvaa-lien yhteydessä. Muilla eduskuntapuolueilla oli halua haalia lisää puoluetukea näihin vaaleihin. Perussuomalaiset eivät tätä hyväksy. Hallituspuo-lueena edellytämme, että tätä lisäpuoluetukea ei jaeta. Oppositiossa olisi voinut huutaa tässäkin asi-assa ääni käheänä. Vailla vaikutusta.

ON raakaa hommaa tasapainottaa valtion talous-asioita. Suomi on elänyt yli kylkiensä vuodesta toi-seen. Mökki oli miltei syöty tyhjäksi. Nuoret eivät kaipaa meidän vanhempien ylensyöntiä taakak-seen. Suunta on käännettävä. Tämä hallitus tekee sen.

SDP vastustaa kaikkea. Se ei kuitenkaan, jos halli-tukseen pääsee, tule perumaan yhtään tämän hal-lituksen leikkausta. Perussuomalaiset tekee sen, mikä tehtävä on. Pyrimme oikeudenmukaisuuteen. Otamme vastaan hyviä esityksiä. Emme luule tietä-vämme kaikkea.

VAIKUTTAMINEN vaatii uskallusta ja päättäväi-syyttä. Puolueen tarkoitus on viedä asioita läpi. Nyt se on mahdollista. Oppositiossakin voi vaikuttaa, mutta ei päättää.

Kuntavaalit huipputärkeät

LÄHDEN ehdokkaaksi kuntavaaleissa Espoossa. Minut valittiin ensimmäistä kertaa Espoon valtuus-toon vuonna 2000. Olen ollut sekä kaupunginhalli-tuksessa että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Miksi sitten vielä mukaan? Joukkoja on johdettava edestä. Puheenjohtaja ei mene tekosyiden taakse.

KUNTAVAALIT ovat puolueemme kannalta rat-kaisevan tärkeät. Kova hallitusvastuu haastaa mei-dät. Nyt ei voi piileskellä. On mentävä etulinjaan. Saimme viime kunnallisvaaleissa 12,3 prosentin kannatuksen. Se oli valtaisa harppaus, joka mah-dollisti jatkon Jytkylle. Jokainen kansanedustaja on kiitollisuudenvelassa kuntavaalitulokselle. Nyt on velanmaksun aika. Kaikki selitykset kieltäytyä ovat turhia, ne eivät minulle kelpaa. Uskon, että kenttä on samaa mieltä.

PRESIDENTTIEHDOKKAAKSI en lähde. Pe-russuomalaisilla pitää olla oma ehdokas. Ehdok-kuus on suuri vastuu ja kunnia. Se on myös kova paikka. Harkitaan tarkasti. Yhdessä.

sä. Meillä on hyvät linjaukset, joista voidaan lähteä eteen-päin. On riittävästi liikkuma-varaa, jotta on mahdollisuuk-sia tehdä sellainen reformi tähän maahan, joka tulee kes-tämään pitkälle tuleville vuo-sikymmenille.

– Lähtökohta on se, että tur-vaamme palvelut riippumat-ta siitä, missä ihminen asuu ja mikä on hänen sosioekono-minen asemansa, pitkää päi-vää linjausten parissa tehnyt sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä summaa.

Työssä jaksaminen ja vaikuttaminen tärkeää

Soteuudistuksen henkilös-tökysymykset ovat herät-täneet paljon kysymyksiä. Mäntylä muistuttaa työs-sä jaksamisen tärkeydestä ja painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammatti-laisten on voitava vaikuttaa omaan työhönsä.

Hän kertoo soteryhmän työstäneen palvelujen in-tegraatioasiaa hyvin laajas-ti. Integraatiolla on merkit-tävä vaikutus palveluiden saatavuuteen potilaille, mut-ta myös siihen, päästäänkö 3 miljardin säästötavoitteeseen.

Uudistukset tehdään hallitusti

Ministeri nostaa myös esille kysymyksen siitä, ovatko nyt syntyneet linjaukset perus-suomalaisille mieluisia.

– Jos joku on joskus ajatel-lut, että perussuomalaiset oli-si valinnanvapautta vastaan, niin tämä ei pidä paikkan-sa. Valinnanvapaus on oikein ja hyvin toteutettuna myön-teinen asia. Sitä ilman muu-ta haluamme edistää, mutta haluamme tiedostaa ne reu-naehdot ja riskit. Kaikki suu-ret reformit ja suuret peri-aatteelliset uudistukset on tehtävä hallitusti. Tämä on

hallituksen tavoite.

”On tehty erittäin tehokasta työtä”

Tulevaisuudessa maakun-nilla tulee olemaan entistä vahvempi rooli monessa asi-assa. Esimerkiksi se, että työ- ja elinkeinopalveluja tullaan tekemään alueelliset erityis-piirteet huomioiden. Tällä on myös vaikutusta siihen, kuin-ka monituottajamallin avulla voidaan tehostaa ja tukea pk-sektorin yrittäjyyttä.

– On tehty erittäin tehokas-ta työtä, voin vilpittömästi antaa kiitosta koko reformi-ministerityöryhmälle. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat lähteä tekemään jatkotyö-tä yhteistyössä. Olen vakuut-tunut siitä, että tekemämme linjaukset antavat tähän työ-hön erinomaiset lähtökohdat.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Työttömyysturva-menot viime vuonna 5 miljardia euroa

Työttömyysturvansanktiot 2015• KIELTÄYTYI työstä tai ei hae kokoaikatyötä 49 449.

• KIELTÄYTYY toimenpiteistä tai ei hae niitä 10 469.

• KESKEYTTÄÄ tai on poissa työllistymistä edistävistä palveluista 16 842.

• TOISTUVASTI moitittavat menettelyt 10 871.

• JÄTTÄNYT saapumatta suunnitelmatilaisuuteen tai kieltäytynyt siitä 7 126.

• ERONNUT työstä ilman pätevää syytä 27 156. Yhteensä 121 913

(Lähde: TEM: työnvälitystilastot)

TYÖ ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räi-sänen esitteli 18.4. pidetys-sä tilaisuudessa työttömyys-turvan kustannuksia ja työn hakemiseen liittyviä tilastoja.

Työttömyysturvamenot oli-vat vuonna 2015 kaikkiaan noin 5 miljardia euroa.

Työttömille maksettu asumistuki 563 M€.

Työttömille maksettu toimeentulotuki (2014) n. 417 M€.

Työttömyyden aiheuttamat passiiviturvan kustannukset olivat 2015 yhteensä yli 6 000 miljoonaa euroa.

Työkykyisestä ihmisestä voi kotisohvalla tulla nopeasti työkyvytön. Se on julma koh-talo, jatkaa Eerola.

Yrittämistä ilman pelkoa tukien menettämisestä

TE-keskukset ovat Eerolan mielestä tähän asti käyttä-neet velvoittavuusmahdolli-suutta liian vähän. Nyt tä-hän tulee muutos. Hallitus on avannut uusia rahoituskana-

via työllisyyden hoitoon. Val-tion rahoittamia työttömyys-etuuksia saa jatkossa käyttää myös työttömän liikkuvuus-avustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen.

– Nyt työllistämistukien ei pitäisi loppua kesken vuoden. Tanskassa voimakkaammal-la velvoittavuudella ja parem-milla resursseilla on saatu hy-viä tuloksia aikaan.

– Hallitus todella kannus-taa tarttumaan toimeen. Jat-kossa esimerkiksi työttömän

työnhakijan on mahdollista kokeilla yrittämistä starttira-han turvin jopa 12 kuukaut-ta ilman pelkoa tukien me-nettämisestä. Tämä on hieno asia. Moni yrittämisestä unel-moinut työtön ei esimerkiksi suurtyöttömyydestä kärsiväs-sä kotikaupungissani Kotkas-sa ole taloudellisista syistä uskaltanut tehdä ratkaisevaa siirtoa, Eerola tietää.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA


SUOMEN Pankin johtaja-na pitkään toiminut Heik-ki Koskenkylä käy raportis-saan läpi euron syntyaikoina ja sen jälkeen tehtyjä virheitä sekä valuutan rakenteellisia puutteita. Koskenkylä esittää omat johtopäätöksensä Suo-men vaihtoehdoista koskien yhteisvaluutan tulevaisuutta. Raportissa käsitellään laajalti myös eri asiantuntijoiden vii-me vuosina antamia eurova-luuttaa koskevia arvioita.

Euro-euforiasta hämmennykseen

Euroopan unioni sekä ta-lous- ja rahaliitto perustettiin Maastrichtin sopimuksella 1990-luvun alussa. Sopimuk-sella päätettiin ottaa ”suuri loikka” eteenpäin ja joudut-taa taloudellista yhdenty-mistä. Tavoitteena oli myös entistä selvemmin luoda po-liittinen unioni Eurooppaan. Euroopan poliittinen eliit-ti olikin jo pitkään haaveillut poliittiseen unioniin tähtää-vän federalistisen järjestel-män luomisesta Eurooppaan. Euroopan yhdentymisen pe-rusajatus syntyi pian toisen maailmansodan jälkeen. Pe-rusfilosofian käyttövoima-na oli maailmansotien aihe-uttama trauma. Mikä tahansa yhdentyminen alettiin aikaa myöten nähdä arvokkaana rauhantyönä. Yhdentymisen toimivuuteen ja tehokkuu-teen ei ole aina kiinnitet-ty riittävästi huomiota. Yh-dentyminen onkin ollut koko ajan ensi sijassa poliittinen hanke.

Yhtenäisyyden symboli – euro – otettiin käyttöön vuo-den 1999 alussa. Yhteisen ra-han toteutumiseen vaikutti ratkaisevasti Euroopan tule-vaisuuteen liittynyt yliopti-mistinen ilmapiiri. Saksojen yhdistyminen vaikutti olen-

VTT Heikki Koskenkylän kirjoittamassa raportissa etsitään vastausta siihen, onko euro pelastettavissa ja jos on, millä hinnal-la. Koskenkylä käy läpi oleellisimpia yh-teisvaluutan kehittämistä ja tulevaisuutta koskevia näkemyksiä.

tivat moraalikatoon. Lisäk-si hän totesi, että 2000-luvun alkuvuosina hallituksilta, si-joittajilta ja kansalaisilta ka-tosi todellisuudentaju.

Eurokriisin syiden pääryhmät

Koskenkylä on jaotellut eurokriisin syyt neljään pää-tekijään (koulukuntaan), jot-ka ovat: EMU:n arkkitehtuu-rin puutteet eli ns. valuviat, talouspolitiikan virheet ja fi-nanssipolitiikan sääntöjen noudattamattomuus, euro-alue ei ole optimaalinen va-luuttaunioni ja pankkien liiallinen luotonanto ja ris-kinotto.

EMU:n institutionaalisen rakenteen puutteita eli valu-vikoja ovat korostaneet eri-tyisesti viranomaistahot ku-ten Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttara-hasto. Valuvikojen poistami-nen vie kohti federalistista yhteisvastuun mallia.

Toisen koulukunnan näke-myksen mukaan eurokriisi aiheutui pääasiassa talouspo-litiikan virheistä ja siitä, että sovittuja sääntöjä ei nouda-tettu. Tällöin ajatellaan, että jos olisi noudatettu järkevää ja kurinalaista rahapolitiik-kaa ja muuta talouspolitiik-kaa eikä sovittuja sääntöjä olisi rikottu, eurokriisi oli-si voitu välttää. Alkuperäi-nen Maastrichtin sopimus olisi ollut aivan riittävä ke-hikko euroalueelle eikä sii-nä ollut valuvikoja. Tähän toiseen koulukuntaan euro-kriisin syistä voidaan sisäl-lyttää myös se, että sovittuja talouspolitiikan pelisääntöjä ei noudatettu. Erityisen va-kava virhe oli se, että vakaus- ja kasvusopimusta ei nouda-tettu.

Kolmas koulukunta euro-kriisin syille lähtee siitä aja-tuksesta, että euroalue ei ole lainkaan optimaalinen va-luuttaunioni. Keskeinen väi-te on se, että euromaat ovat liian erilaisia talouden raken-teiltaan. Euroa suunnitelta-essa ajateltiin yleisesti, että euro johtaa aikaa myöten ta-

Muutenkin kriisin hoidossa sovellettiin varsin joustavas-ti oikeudellisia periaatteita, koska EU:n perussopimus-ta ei ollut mahdollista muut-taa. Monissa selvityksissä on arvioitu EU- ja EMU-aluei-den demokraattisen legiti-miteetin ja tilivelvollisuuden heikentyneen. Tämä on tar-koittanut demokratiavajeen syntymistä. Myös Euroopan keskuspankin toiminnan on katsottu lisänneen demokra-tiavajetta.

Keskustelussa näkyy selväs-ti varsin jyrkkä kahtiajako. Ensinnäkin on näkemys, jon-ka mukaan EMU:n tulisi ke-hittyä keskitetyn ohjauksen mallin mukaisesti. Tällöin valtaa siirtyisi finanssi- ja muunkin talouspolitiikan osalta komissiolle Brysseliin. Laajimmillaan ehdotetaan euroalueelle omaa budjet-

Mikäli euroalueen

talouskehityspysyy pitkään huonona, eikä Suomen talous

ala toipua,onkin harkittava

vakavastieurosta

eroamista.

Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

naisesti tähän kehitykseen.Länsi-Euroopan ja varsin-

kin Ranskan ja Saksan joh-tajat alkoivat tukea nopeaa integraatiota ja EU:n laaje-nemista enemmän kuin kos-kaan aiemmin. Kysymys oli eräänlaisesta poliittisesta eu-foriasta, jossa yhdistyivät no-pea integraation syventämi-nen ja EU:n laajentuminen samanaikaisesti.

Poliittisilla puolueilla on kuitenkin ollut alusta alka-en varsin erilainen näkemys integraation lähtökohdis-ta. Konservatiivit tavoitte-levat integraatiolla ja eurol-la tehokkuuden parantamista ja aidon markkinatalouden luomista. Sosiaalidemokraa-tit korostavat solidaarisuutta euro- ja EU-maiden kesken. Vihreät hakevat yhteistyön tiivistämisellä ympäristöpo-litiikan tehostamista maiden kesken.

Poliittinen euforia ja euron alkamisen synnyttämä voi-mantunto saivat uuden lisä-potkun Lissabonissa vuonna 2000 pidetyssä EU:n huip-pukokouksessa. Unionin val-tioiden päämiehet asettivat kunnianhimoisen tavoitteen: Euroopan unionista oli teh-tävä maailman kilpailukykyi-sin talousalue vuoteen 2010 mennessä. EU:sta piti Lis-sabonin strategian mukaan tulla ”maailman kilpailuky-kyisin ja dynaamisin tieto-taitopohjainen talous.”

Muutamaa vuotta myöhem-min arviot ja tunnelmat oli-vat täysin erilaisia. Havait-tiin, että euro ei kestänyt haavoittumatta esiin tullut-ta syvää talouskriisiä. Saksan valtiovarainministeri Wolf-gang Schäuble kirjoitti jou-lukuussa 2012, että euroalue on täynnä suunnitteluvirhei-tä. Schäuble piti keskeisenä valuvikana EMU:n virheel-lisiä kannustimia, jotka joh-

Suomella kaksi vaihtoehtoa:

louden rakenteiden lähenty-miseen integraation edetessä. Todellisuudessa on käynyt lä-hes päinvastoin. Eroavuudet maiden välillä ovat pikemmin kasvaneet ja varsinkin euro-kriisin puhjettua.

Neljäs koulukunta näkee ra-hoitusmarkkinat ja erityisesti pankit syyllisinä eurokriisiin. Pankkien luotonanto oli ”löy-häkätistä” ja liiallista varsin-kin eteläisille euromaille.

Koskenkylän mukaan kaikki neljä koulukuntaa ovat osin oikeassa. Näiden koulukunti-en tulkinnat muodostavat yh-dessä kokonaiskuvan euro-kriisin synnystä. Keskeinen kysymys on kuitenkin se, voi-ko eurosta ja EMU:sta tul-la menestystarina ilman, että mennään täysin federalisti-seen malliin, jossa olisi huo-mattavan paljon yhteisvas-tuuta veloista ja riskeistä.

Toinen vaihtoehto on se, että palataan alkuperäiseen Maastrichtin sopimukseen (no bailout -sääntö) ja ryh-dytään harjoittamaan ku-rinalaista talouspolitiikkaa ja tehdään tarvittavat refor-mit erityisesti työmarkkinoil-la sekä edistetään työvoiman liikkuvuutta euromaiden vä-lillä.

Sääntörikkomukset aiheuttavat demokratiavajeen

Kriisien hoidon ratkai-sut merkitsivät käytännössä Maastrichtin sopimuksen no bailout -säännön rikkomista.

“Fixitin

taloudellinen

puoli on

hallittavissa”

7

tia ja valtiovarainministeriö-tä. Budjetin tulot hankittai-siin yhteisellä verotuksella ja yhteisillä lainoilla (eurobon-dit). Jäsenmaiden talouspo-liittinen valta vähenisi olen-naisesti.

Toisen näkemyksen mukaan tulisi palata Maastrichtin so-pimuksen no bailout -sään-nön noudattamiseen. Täl-löin korostuu markkinakurin merkitys, jota tehostettaisiin luomalla valtioille velkajär-jestelyn mahdollisuus. Sijoit-tajanvastuun varaan raken-tuva pankkiunioni parantaisi myös markkinakurin toimi-vuutta.

Useissa kotimaisissa selvi-tyksissä realistisena talous- ja rahaliiton tulevaisuuden vi-siona on pidetty jonkinlaista

- Euroopan po-liittisen eliitintaholla haaveil-laan edelleen”Euroopan Yh-dysvaltojen”luomisesta, Koskenkylä toteaa.

Euroopan talous- ja raha-liiton tulevaisuus - onko euro pelastettavissa -kirja on luettavissa osoitteessa: www.suomenperusta.fi.

Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa?

EMU:n kehittämisehdotusten arviointia ja Suomen linja

Heikki Koskenkylä

Suomen Perusta

sen johtama EuroThinkTank pitää Suomen eroamista eu-rosta mahdollisena ja rea-listisena vaihtoehtona. Kah-dessa muussa kirjoituksessa eurosta luopumista pidetään äärimmäiseen vaikeana to-teuttaa ja ero voisi aiheuttaa epävakautta sekä tulla Suo-melle kalliiksi.

Suomen virallinen linjaus EMU:n kehittämiseen on si-nänsä järkevästi asetettu. Se merkitsisi paluuta alkuperäi-sen Maastrichtin sopimuk-sen noudattamiseen. Tähän linjaukseen sisältyy kuiten-kin useita ongelmia. En-sinnäkin, Suomi on tähän saakka seurannut tarkasti Saksan linjaa. Saksa vastusti alun perin sekä pankkiunio-nia että Euroopan vakaus-mekanismia. Saksa kaatoi pankkiunionin liittämisen EMU:un jo 1990-luvulla. Sak-sassa on perinteisesti nähty intressiristiriita rahapolitii-kan ja pankkivalvonnan vä-lillä. Tämä näkemys esitet-tiin uudelleen vuosina 2012 ja 2013. Lisäksi Saksa vastus-ti kriisinratkaisurahastoa ja vastustaa edelleen yhteistä talletussuojaa. Lopulta Saksa kuitenkin taipui pankkiunio-nin perustamiseen (toistai-seksi ilman yhteistä talletus-suojaa). Saksa taipui myös Euroopan vakausmekanis-min EVM:n perustamiseen. Saksa hyväksynee lopuksi myös yhteisen talletussuojan, johon Suomikin on suhtautu-nut varauksellisesti. On myös mahdollista, että Saksa hy-

väksyy jatkossa muitakin yh-teisvastuun lisäyksiä. Mikäli Suomi seuraa edelleen Sak-san linjaa, ajautuu se vähitel-len kohti eräänlaista liitto-valtion mallia. Tätä voidaan kutsua ajopuuvaihtoehdoksi Suomen osalta.

Toista Suomen vaihtoehtoa voidaan kutsua peesaus- tai kyttäysvaihtoehdoksi. Täl-löin Suomi irtaantuisi liitto-valtiotyyppisestä yhteisvas-tuun kehityksestä ja palaisi yksipuolisesti Maastrichtin sopimuksen noudattamiseen.

Kolmas vaihtoehto on eu-rosta eroaminen ja paluu kansalliseen valuuttaan sekä omaan rahapolitiikkaan (Fi-xit-vaihtoehto).

Milloin Fixit tulisi kyseeseen?

Fixit-vaihtoehto voisi tul-la harkinnanarvoiseksi useis-sa skenaarioissa. Ensim-mäinen on skenaario, jossa euroalue ei menesty talou-dellisesti vaan vaipuu Japa-nin tyyppiseen stagnaatioon pitkäksi ajaksi. Lisäksi eu-roalueen pankeilla on vaka-via ongelmia. Deutsche Bank on ajautunut suuriin tappi-oihin ja sen osakekurssi on laskenut 60 prosenttia lyhy-essä ajassa. Italian pankeilla on järjestämättömiä saami-sia noin 20 prosenttia luotto-kannasta. Italia onkin jo yrit-tänyt rikkoa vastaperustetun kriisinratkaisurahaston peli-sääntöjä.

Euroalueen ongelmana on ollut ja tullee olemaan jatkos-sakin Italian ja Ranskan ky-vyttömyys sopeutua yhteisen valuutan edellyttämiin vaa-timuksiin. Molemmat maat ovat rikkoneet toistuvasti fi-nanssipolitiikan sovittuja sääntöjä. Ne eivät ole pysty-neet tekemään juuri mitään rakenneuudistuksia ja nii-den työmarkkinat ovat edel-leen jäykät.

Toisessa skenaariossa ole-tetaan, että Suomen talous ei ala elpyä vaan kasvu jat-kuu heikkona. Heikosta eu-roalueesta ei ole myöskään vetoapua Suomelle. Sisäi-nen devalvaatio voi olla ainoa vaihtoehto kilpailukyvyn pa-lauttamisessa, koska ei voida devalvoida. Palkkojen lasku voi siis olla silloin tarpeen. Tällöin voi tulla perustelluk-si erota eurosta ja alkaa har-joittaa omaa rahapolitiikkaa. Toisaalta jos Suomi alkaa uu-delleen menestyä ja euroalue kehittyy yhteisvastuun kaut-ta tulonsiirtounioniksi, eu-rossa pysyminen merkitsisi ”maksumieheksi” joutumis-ta ainakin osalle euromaista. Eurosta eroaminen on rea-listinen vaihtoehto, eikä sii-hen liity sellaista dramatiik-kaa kuin usein on väitetty. Vaikein kysymys voi olla eron poliittinen puoli, koska Suo-mi liittyi euroon pääosin po-liittisista syistä. Fixitin talou-dellinen puoli on hallittavissa

yhtä hyvin kuin euroon liityt-täessä.

Brexitin vaikutus EU:lle

Britannian ero EU:sta eli Brexit olisi vakava takais-ku koko EU:lle. Tällöin Saksa joutuisi kamppailemaan po-liittisista linjauksista kahden heikosti menestyvän suu-ren EU- ja EMU-maan kans-sa (Italia ja Ranska). Italian ja Ranskan taholta on toistu-vasti esitetty yhteisvastuun kasvattamista jopa eurobon-deja myöten.

Pakolaiskriisi voi myös kär-jistyä uudelleen ja siitä saat-taa tulla pitkäaikainen va-kava ongelma, joka haittaa EU:n yhtenäisyyttä ja pää-töksentekoa. Kolmannek-si, euroalueen kriisi on saatu ”rauhoittumaan” pääosin Eu-roopan keskuspankin mää-rällisen elvyttämisen (QE-politiikka) avulla. Japanissa on harjoitettu tällaista poli-tiikkaa massiivisesti heikoin tuloksin. Rakenneuudistuk-set ovat jääneet vähäisiksi monissa euromaissa ja tuot-tavuuserot ovat kasvaneet euromaiden välillä. Euroalue onkin vaarassa ajautua pit-käksi ajaksi hitaan kasvun ti-lanteeseen. Tällöin poliittiset jännitteet voivat kasvaa euro-maiden välillä.

Tällaiset uhkatekijät vai-keuttavat talous- ja rahaliiton kehittämistä. Talous- ja ra-haliiton kehittämiseen liittyy kaiken kaikkiaan monenlaisia ongelmia ja riskejä. Tärkein-tä on tiedostaa, että Suomella on vaihtoehtoja.

Niitä tulee selvittää aktii-visesti myös viranomaista-hoilla ja niistä tulee käydä avointa ja kriittistä keskus-telua kaikilla tahoilla. Kai-ken kaikkiaan Suomen rea-listisia vaihtoehtoja saattavat viime kädessä olla vain kak-si edellä mainituista kolmes-ta vaihtoehdosta. Nämä ovat: ajelehtia ajopuuna Saksan perässä kohti federalistis-ta yhteisvastuuta eli liittoval-tiokehitystä tai erota eurosta ja palata omaan rahaan. Mi-käli euroalueen talouskehi-tys pysyy pitkään huonona, eikä Suomen talous ala toi-pua, onkin harkittava vaka-vasti eurosta eroamista. Eu-rossa pysyminen merkitsisi osallistumista tiivistyvään ja yhteisvastuuseen perustu-vaan liittovaltiokehitykseen sekä taloudellisen itsenäisyy-den menettämistä.

Kirjoitus on lyhennelmä Heikki Koskenkylän raportis-ta Euroopan talous- ja raha-liiton tulevaisuus.

Katso video:

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

sekamallia, jossa on element-tejä molemmista em. näke-myksistä. EMU:n kehittämi-sen keskustelussa ovat tulleet esille myös äärivaihtoehdot, jotka ovat täysi EMU-liitto-valtio tai euroalueen hajoa-minen ja paluu kansallisiin valuuttoihin.

Euroopan poliittisen elii-tin taholla haaveillaan edel-leen ”Euroopan Yhdysval-tojen” luomisesta. Edellisen Euroopan komission varapu-heenjohtaja Viviane Reding totesi esitelmässään Cam-bridgessä vuonna 2014, että Euroopan Yhdysvallat ovat syntymässä, mikä on hänen mukaansa hyvä asia.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Suomen viral-linen linja on varsin lähel-lä niitä kehittämisehdotuk-sia, joissa markkinakurilla on merkittävä rooli järkevän ta-louspolitiikan varmistamises-sa. Suomi vastustaa yhteis-vastuuta ja talouspolitiikan vallan keskittämistä Brysse-liin. Suomen linja on varsin kaukana ns. keskitetyn ohja-uksen mallista EMU:n kehit-tämiseksi.

Suomen vaihtoehdot

Euroalueen hajoamista tai Suomen eroa eurosta ei Suo-messa ole käsitelty virallisil-la tahoilla. Suomen eroamis-ta euroalueesta on kuitenkin tarkasteltu useissa kirjoituk-sissa. Näkemyserot ovat täl-tä osin suuria. Vesa Kanniai-


LAKIA muutettaisiin siten, että kansainvälistä ja tilapäis-tä suojelua saavien perheen-jäseniltä edellytettäisiin tie-tyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa, jotta perheen-yhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Muutos koskisi ti-lanteita, joissa perhe on muo-dostettu ennen perheenkoko-ajan Suomeen tuloa.

Lakiesitys perustuu turva-paikkapoliittiseen maahan-muutto-ohjelmaan ja se tuli ajankohtaiseksi suuren maa-hanmuuttoaallon myötä, sisä-ministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli esitystä.

Hallitus julkaisi 80-kohtai-sen turvapaikkapoliittisen ohjelman viime joulukuus-sa. Ohjelmaan kirjattu kohta kuului näin: ”Tiukennamme perheenyhdistämisen kri-teerejä EU:n perheenyhdis-tämisdirektiivin nojalla täy-simääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaali-tuista. ”

Yksi kiristys kerrallaan

Orpo kertoi eduskunnal-le, että nyt ollaan perheen-yhdistämisen kriteerien tar-kennuksen ensimmäisen lakiesityksen äärellä.

Hän totesi, että perheenyh-distämisdirektiivissä on suuri määrä muita kriteereitä, ku-ten muun muassa kotoutta-misedellytys, asuntoedellytys, asumisvaatimus, vähimmäis-ikää koskeva vaatimus ja sai-rausvakuutusvaatimus. Orpo lisäsi, että pikainen aikataulu ei olisi ollut näiden kohdalla mitenkään mahdollinen.

– Nämä ovat edelleen sel-vitettävänä ministeriössä, ja selvitysten jälkeen me ar-vioimme yhdessä hallitus-puolueiden kanssa niiden eteenpäinvientiä ja sitä ko-konaisuutta, mikä tästä muo-dostuisi.

Orpo painotti, että toimeen-tuloedellytys haluttiin voi-maan mahdollisimman nope-asti, koska kuluvana vuonna tullaan jättämään jopa 17 000 perheenyhdistämishake-musta ja ensi vuonna arviol-ta 28 000 hakemusta.

Vetovoimaisuus saatava pois

SDP:n Sirpa Paatero kysyi tulorajoista, että jos alaikäisiä suomalaisia on vaikeaa saada kesätöihin, niin miten sitten näiden maahanmuuttajien kohdalla. Touko Aalto (vihr.) kysyi Orpolta, onko tämä jää-nyt perussuomalaisten van-giksi tässä asiassa.

SDP:n ryhmäjohtaja Ant-ti Lindtman totesi kuitenkin, ettei Suomikaan voi jäädä pois eurooppalaisesta kehi-tyksessä, jossa perheenyh-distämisen käytäntöjä kiris-tetään.

Ben Zyskowicz (kok.) tote-si, että esitystä on vastustet-tu, koska se haittaisi kotoutu-mista. Hän kysyi kuitenkin, haluammeko uusinnan vii-me vuodelta, jolloin tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat halki koko Euroopan saapui-vat tänne Pohjan perukoil-le sen vuoksi, että heillä oli se käsitys, että täällä saa hel-pommin oleskeluluvan ja että tänne saa helpommin per-

Maahanmuuttajien perheenyh-distämisten rajoittaminen sai eduskunnassa laajaa tukea halli-tuspuolueiden edustajilta. Vasem-misto-oppositio esitti asiasta vas-talauseensa, mutta ymmärrystä löytyi siltäkin suunnalta.

heensä yhdistettyä.– Lopuksi haluan sanoa,

että oli hyvä, että suomalais-ten perheenyhdistämiset jä-tettiin tämän lain ulkopuo-lelle, ainakin tässä vaiheessa, Zyskowicz sanoi.

Naapurimaat vielä tiukempia

Perussuomalaisten kansan-edustaja Simon Elo vasta-si Aallon letkautukseen mi-nisteri Orpon toiminnasta ja kiitti samalla Lindtmania tu-esta.

– Sisäministeri ei ole pe-russuomalaisten panttivan-ki, mutta sisäministeri toteut-taa hallitusohjelmaa. Suomen vastuulla on nimenomaan hallitusohjelman mukaisesti vähentää turvapaikanhakijoi-den vetovoimatekijöitä, pitää huolta rajaturvallisuudes-ta ja laittaa käytäntöön halli-tuksen turvapaikkapoliittisen ohjelman erinomaiset linja-ukset, joihin tämä perheen-yhdistämisen tiukentami-nen myös liittyy. Ja niin kuin edustaja Lindtman nosti esil-le, niin eivät välttämättä kaik-ki oppositiossakaan näe tätä lähtökohtaa huonona, Elo sa-noi.

Elo korosti, että Suomen on syytä käyttää lainsäädännös-sään sitä liikkumavaraa, mikä meillä on – monen muun maan mallin mukaan.

– Monissa EU-maissa, esi-merkiksi Norjassa, Tanskas-sa ja Ruotsissa, on otettu jo paljon tiukempia käytäntöjä kuin mitä nämä Suomen esi-tykset tällä hetkellä ovat, Elo muistutti.

Oikeudenmukaisuutta veronmaksajalle

Perussuomalaisten ryhmä-johtaja Sampo Terho asettui samoille linjoille.

– On erittäin tärkeää, että Suomikin tekee EU-direktii-vien sallimat tiukennukset perheenyhdistämiskäytäntöi-hin, ensin tämän toimeentu-loedellytyksen, josta nyt kes-kustelemme, ja sitten muut selvityksessä olevat kiristyk-set.

- Kysymys on tietysti paitsi kohtuullisuudesta, myös oi-keudenmukaisuudesta suo-malaista veronmaksajaa kohtaan. Tietysti myös veto-tekijöiden poistosta, kuten olemme puhuneet. Meillä ei ole varaa erottua EU-tasol-la muista jäsenmaista ja jo-tenkin hyväuskoisesti kan-taa suurempaa taakkaa kuin muut. Noudatamme samoja sääntöjä kuin kaikki muutkin, Terho linjasi.

Tytti Tuppurainen (sd.) tulkitsi, että esityksen mu-kaan raha ratkaisee, kenellä on oikeus perheeseen.

- Tämä on aivan perusarvo-kysymys, ja sen takia tätä esi-tystä ei voi tukea. Se on vas-toin sosiaalidemokraattisia arvoja, Tuppurainen protes-toi.

Rajoitus ei lisää salakuljetusta

SDP:n Nasima Razmyar to-tesi, että hallituksen esityk-sessä on valitettavan monta ikävää asiaa, joita on vaikea hyväksyä.

– Tämä kolmen kuukauden määräaikahan on täysin kä-sittämätöntä, ministeri Orpo. Te tiedätte varsin hyvin it-sekin, että konfliktialueil-la, sota-alueilla, papereiden ja asiakirjojen saaminen kol-men kuukauden sisään on lä-hestulkoon mahdotonta, Raz-myar perusteli ja jatkoi:

– Ja sitten täytyy muistaa Suomen suurlähetystöjen ti-lanne, ne voivat tällä hetkellä itse huonosti: ei ole tarpeek-si paljon työntekijöitä. Esi-merkiksi Ankarassa seuraava vapaa aika on neljän kuukau-den päästä.

Terho vastasi, ettei kyseessä ole ensinnäkään kotoutustoi-menpide, eikä sitä ole sellai-sena missään kohtaa mark-kinoitu.

- Mutta meidän täytyy huo-mioida, että nimenomaan työssäkäynti on kaikkein tär-kein kotoutumisen kriteeri, ja kyllähän tämä nimenomaan houkuttaa ja kannustaa työs-säkäyntiin ja siihen hakeu-tumiseen. Eli siinä mielessä tämä ei ole mitenkään kotou-tumisen vastainen.

Suomeen ei haluta ankkurilapsia

Orpo vastasi lopuksi, että Suomi saatetaan näillä juu-ri pohjoismaiselle tasolle op-position toiveiden mukaises-ti. Ruotsikin on tehnyt juuri äskettäin vastaavat muutok-set. Alaikäisien kohdalla hän korosti yksilökohtaista har-kintaa.

– Jos alaikäisille ei asete-ta tulorajavaatimusta, se voisi aiheuttaa niin sanottua ank-

Tutkimukset osoittavat, että moni tulijoista hakee vain parempaa elintasoa ilman perusteltua vainoa tai muuta vastaavaa syytä.

Perheen-yhdistäminen vaikeutuu

Hallituksen maahanmuutto-kiristykset jatkuvat

Tänä vuonna

jopa 17 000

perheenyhdistämis-

hakemusta

9

Simon Elo

Sampo Terho

EDUSKUNTA päätti, ettei hu-manitaarisen suojelun perus-teella ole enää mahdollista hakea oleskelulupaa.

Humanitaarista suojelua koskevan oleskeluluvan edel-lytyksistä ei säädetty Euroo-pan unionin lainsäädännös-sä tai pakolaissopimuksessa, vaan taustalla oli Suomen oma kansallinen ratkaisu.

Kansainvälistä suojelua ha-keneelle on aiemmin voi-tu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun pe-rusteella ulkomaalaislain no-jalla, jos edellytyksiä turvapai-kan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole ollut. Täl-löin on edellytetty, että haki-ja ei voi palata kotimaahansa

tai pysyvään asuinmaahan-sa siellä vallitsevien levotto-muuksien, huonon ihmisoike-us- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitaarisen tilan-teen tai vastaavien olosuhtei-den vuoksi.

Suomessa myönnettiin vii-me vuonna 119 oleskelulupaa humanitaarisen suojelun pe-rusteella. Tämä tarkoitti noin seitsemää prosenttia kaikista myönnetyistä luvista. Huma-nitaarisen suojelun perusteel-la myönnettiin eniten oleske-lulupia somalialaisille.

Muutoksen tavoitteena oli saada Suomen lainsäädäntö paremmin vastaamaan Euroo-pan unionin lainsäädäntöä.

PERUSSUOMALAISTEN Simon Elo ja Sampo Terho ihmette-livät SDP:n kansanedustajien täysin toisistaan poikkeavia kannanottoja lakiesitykseen perheenyhdistämisen tiuken-tamisesta.

- Ensin SDP:n eduskunta-ryhmän puheenjohtaja Ant-ti Lindtman puhui väkevästi perheenyhdistämiskriteerei-den tiukentamisen puoles-ta ja kyseenalaisti, että Suo-mi voisi jäädä tästä ulos. Sen jälkeen demariedustajat Tyt-ti Tuppurainen ja Nasima Raz-myar ilmaisivat voimakkaasti, kuinka vaikea heidän on tu-kea perheenyhdistämisen tiu-kennuksia. Tuppurainen to-tesi esityksen olevan vastoin sosiaalidemokraattisia arvoja. Mistä kukaan tietää, mikä on demareiden todellinen kan-ta tähänkään asiaan? Terho ih-mettelee.

Myös Elo kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomio-ta demareiden maahanmuut-topolitiikan ristiriitaisuuteen. Hän viittasi Iltalehden tam-mikuiseen pääkirjoitukseen, jossa todettiin perussuoma-laisten Nuivan vaalimanifes-tin olevan tänä päivänä jo pit-kälti todellisuutta: ”Aikanaan Jutta Urpilainen kritisoi kovin sanoin manifestin pakolaislin-

jauksia, kun taas vuoden 2015 joulukuussa Antti Rinne ke-hui hallituksen turvapaikka-poliittista toimenpideohjel-maa. Demareiden Urpilaisen johdolla vastustama maahan-muuttopolitiikka on vuon-na 2016 demareiden Rinteen johdolla kannattamaa todel-lisuutta. Toveri tuuliviiri kään-tyy kulloistenkin aikojen mu-kana.”

Perussuomalaisten kansan-edustaja Juho Eerola puoles-taan jätti eduskunnan puhe-miehelle keskustelualoitteen turvapaikka- ja kotouttamis-politiikasta Suomessa.

- Eduskunnalla on korkea aika pohtia, miten se vastaa jo Suomeen tulleiden turva-paikanhakijoiden synnyttä-miin haasteisiin ja miten me varaudumme, jos viime kesän ja syksyn tilanne Euroopas-sa toistuu. Tolkullisten ratkai-sujen tekeminen on kaikkien suomalaisten etu, ja ratkaisu-jen aika on nyt. Keskustelun lykkääminen tässä tilantees-sa olisi vastuutonta. Suomalai-silla on oikeus tietää, mitä sen vaaleilla valitsemat edustajat turvapaikkatilanteesta todella ajattelevat ja ketkä kaikki ovat valmiita tekemään päätöksiä ongelmien selättämiseksi, Ee-rola toteaa aloitteessaan.

Oleskelulupaa ei saa enää humanitaarisin perustein

Terho: Demarit ajavat kaksilla rattailla?

kurilapsi-ilmiötä, jolloin ni-menomaan lapset lähetet-täisiin ensin, Orpo sanoi ja totesi tämänhetkisen lain-säädännön tulleen tehdyk-si aivan toisenlaiseen tilan-teeseen kuin siihen, mikä nyt vallitsee.

Terho ihmetteli vihreiden varoituksia ihmissalakulje-tuksen lisääntymisestä.

– Ihmettelen, kun ensin olette huolissanne ihmissa-lakuljetuksesta ja sitten toi-saalta tuomitsette EU:n hyvät ja päättäväiset toimenpi-teet ihmissalakuljetusta vas-taan. Sanoitte niitä jopa lait-tomiksi.

- Olen minäkin EU-kriitik-ko, mutta hyvänen aika, täl-laisia julistuksia aivan kuin vyötäröltä ammuttuna, ilman mitään todisteita ja perus-teluita. Haluaisin mielellä-ni kuulla, miten osoitatte ne laittomiksi? Terho kysyi.

”Moni hakee vain parempaa elintasoa”

Elo esitti vielä oppositiolle mahdollisuutta palata yhteis-pohjoismaiselle linjalle.

– On totta kai tunnustetta-va, että esimerkiksi vihreiden ja perussuomalaisten välil-lä on tässä varmasti maail-mankuvaeroakin. Te puhutte turvapaikanhakijoista jokai-sesta pakolaisena, annatte ymmärtää, että jokaisella, en-nen kuin edes pakolaisstatus-ta on, on perusteltu syy tulla Eurooppaan.

– Moni tutkimus osoittaa, että moni näistä tulijoista ha-kee vain parempaa elintasoa eikä ole perusteltua vainoa

vuosina ja pystymmekö me kantamaan oman osamme tästä maailman kriisistä.

Perussuomalaisten Teu-vo Hakkaraisen vastausta ei kauaa tarvinnut odottaa:

– Hakkaraisen hallitus hy-vin vähän vaikuttaa täällä. Jos Hakkarainen täällä vai-kuttaisi, niin tätä turismion-gelmaa meillä ei olisi. Kyllä niitä vihreämmän oksan et-sijöitä tästä maapallolta var-masti löytyy. Afrikassa syntyy 30 miljoonaa joka vuosi lisää, ja jos me haluamme ne hei-dän elinolosuhteensa samal-le tasolle kuin täällä, niin var-masti hommaa riittää.

- Mutta jos halutaan säilyt-tää oma kulttuuri, oma elin-taso, turvallisuus täällä, mei-dän täytyy toimia eikä lähteä tuommoiseen maailmanpa-rantamiseen ja hyysäämiseen mukaan. Siihen täytyy pystyä sanomaan nyt stoppia, Hak-karainen korosti.

Puoluetoveri Mika Raati-kainen ihmetteli Karin kom-menttia.

– Olen itse asunut Lähi-idässä yli 10 vuotta ja pidän vähän omituisena edustaja Karin kommenttia siitä, että Suomen sivistysvaltiona py-syminen olisi jotenkin riip-puvaista siitä, kuinka paljon me otamme tänne ihmisiä. Voin ihan omasta kokemuk-sesta kertoa, että jos tänne nyt otetaan vaikka 5 miljoo-naa ihmistä Lähi-idästä, niin suomalaista sivistysvaltiota sen jälkeen ei enää ole.

TEKSTI VELI-PEKKA LESKELÄ KUVAT LEHTIKUVA

tai muuta vastaavaa syytä, Elo painotti.

”Jos Hakkarainen vaikuttaisi, turisti-ongelmaa ei olisi”

Mika Kari (sd.) käytti kes-kustelun loppupuolella eri-koista sanavalintaa:

– Nyt on Sipilän hallituksen — tai no, ehkä käytän ilmai-sua ”Hakkaraisen hallituk-sen”, jommankumman — teh-tävä valinta siitä, onko Suomi sivistysvaltio myös tulevina

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 4 / 2 0 1 6 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i10

LAHDEN kokous on kaik-kien perussuomalaisten ko-koontumisajot. Voisi kuvi-tella, että tällainen tilaisuus kiinnostaa meidän jäsenistö-ämme, sillä risteilyjä ja muu-ta vastaavaa yhteistä tekemis-tä kaivataan paljon. Tämä on tavallaan risteily, mutta se ta-pahtuu kiinteällä maaperällä, perussuomalaisten puolue-sihteeri Riikka Slunga-Pout-salo kehuu tulevaa kokousta.

Joka toinen vuosi järjestet-tävään puolueneuvoston ko-koukseen ilmoittautuminen tapahtuu puolueen kotisivu-jen kautta: www.perussuo-malaiset.fi. Siellä voi myös täyttää Ilmianna poikkeuk-sellisen hyvä Persu! –lomak-keen.

– Ilmianto-kampanjassa on kyse siitä, että Lahdessa tul-laan esittelemään nämä ilmi-annetut perussuomalaiset. Kävin jo listaa vakoilemas-sa ja siellä on mahtavia per-soonia sekä uutteria puolue-työntekijöitä ympäri Suomea. Kyseessähän on työn ja teke-misen juhla. Jos jollekin tulee mieleen uuttera perussuoma-

lainen, niin ei muuta kuin il-miantamaan, Slunga-Poutsalo kannustaa.

Mahdollisuus vaikuttaa

Lahden kokouksen teemana on ”vuoden hauskin työpäi-vä”. Slunga-Poutsalon mie-lestä teema sopii hyvin perus-suomalaisille.

– Kokouksen teemana on työ. Me juhlistamme poru-kalla kaikkea suomalaista ja perussuomalaista työtä. Ha-luamme nostaa kentän puur-tajia esille enemmän kuin koskaan aikaisemmin. He ovat pääosissa Lahdessa.

Puoluesihteeri korostaa, että puolueneuvoston kokous on todellinen vaikuttamisen paikka.

– Siellä pääsee vaikutta-maan puolueen ohjelmatyö-hön. Jäsenistölle tehdyn ky-selyn perusteella yli 1 500 ihmistä on ilmoittanut ole-vansa kiinnostunut osallistu-maan ohjelmatyöhön. Toivot-tavasti kaikki he ovat mukana puolueneuvoston kokoukses-

sa. Se on oikea paikka osallis-tua ja vaikuttaa.

Luvassa yhdessä tekemistä

Kokousta vietetään tällä kertaa työkokouksena, jossa työstetään mm. kuntavaalioh-jelmaa pienryhmissä.

– Meillä on perinteinen ja vakiintunut kaava alkuse-remonioille ja muille asioil-le. Uutta on ryhmätyöskente-ly. 15 ryhmää tekee lauantaina ohjelmatyötä, joka puretaan sunnuntaina. Yleiskeskuste-lussa päästään vaikuttamaan sisältöön, josta lopuksi työs-tetään meidän kuntavaalioh-jelmamme.

Puoluesihteerin mukaan ryhmätyöskentelyä valmistel-tiin muun muassa piirien pu-heenjohtajien seminaarissa viime tammikuussa.

– Puoluetoimistolla mää-rittelimme tulevaa kunta-vaaliohjelmaa varten 15 ai-healuetta. Seminaarissa ne arvottiin piirien puheenjoh-tajille eli jokainen joutui vetä-mään hatusta oman aiheensa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo toivottaa kaikki perussuomalaiset jäsenet tervetulleeksi puolueneuvoston kokoukseen, joka pidetään Lahden Messukeskuksessa 11.- 12. kesäkuuta.

Lähtölaukaus kuntavaaleihin - tule mukaan!

Perussuomalaisten kenttäväkeä juhlitaan Lahdessa

EUROOPAN komissio julkisti tie-donantonsa uudesta yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikka-järjestelmästä, jonka tarkoituk-sena on korvata käytännössä jo kuopattu Dublinin sopimus. Komission paperissa esitetään mm. pysyvää turvapaikanhaki-joiden jakoa jäsenmaiden kes-ken, yhteistä turvapaikkajärjes-

telmää, turvapaikkaa koskevan lainsäädännön harmonisointia ja Euroopan turvapaikka-asioi-den tukiviraston vallan kasvat-tamista.

Perussuomalaisten europar-lamentaarikko Jussi Halla-aho pitää komission tiedonantoa Suomen kannalta erittäin huo-lestuttavana.

– Komission ehdotus Dublin-järjestelmän uudistamiseksi uh-kaa toteutuessaan tehdä turva-paikanhakijoiden jakamisesta pysyvän järjestelyn. Toteutues-saan jakomekanismi tarkoittai-si käytännössä peruuttamaton-ta vallansiirtoa eduskunnasta Brysseliin, ja sitä etteivät suo-malaiset pystyisi enää vaikutta-

maan itsenäisesti rajojen yli tu-levien pakolaisten määrään tai laatuun.

– Mikäli eurooppalainen rat-kaisu ongelmaan on tämä, niin meidän tulee mitä pikimmin siirtyä pohtimaan kansallisia ratkaisuja, joilla jälleen kiihtyvä pakolaisvirta saadaan käännet-tyä laskuun.

Halla-aho: Komission kaavailema taakanjako olisi katastrofi

Lahden kokouksessa kukin puheenjohtaja lähtee sitten vetämään lauantaina työryh-mää, johon ilmoittaudutaan kokoukseen ilmoittautumi-sen yhteydessä.

Valtuutetut työryhmissä

Puolueen kunnanvaltuute-tuilla on äänioikeus puolue-neuvoston kokouksessa ja siksi työryhmätyöskentelyyn pääsevät mukaan vain val-tuutetut.

– Ilmoittaudutaan siihen työryhmään, johon itsellä on vahvin osaaminen. Väelläm-me on todella vahva ja mo-nipuolinen osaaminen, joten kaikki työryhmät ovat todel-la mielenkiintoisia, Slunga-Poutsalo ennakoi.

Piirien puheenjohtajat ve-

tävät työryhmiä ja puoluetoi-miston väki kirjaa ajatukset talteen.

– Ne puretaan kokousväelle sunnuntaina sekä evästetään puhtaaksi kirjoittamista ja puoluehallitusta varten. Sun-nuntaina käydään läpi myös puolueemme sääntömuutok-sen tilanne, koska sääntöjä muutetaan vuoden 2017 puo-luekokouksessa. Viikonlopus-ta tulee aika työntäyteinen ja sehän meille sopii.

Iltajuhla kiitos jäsenistölle

Perussuomalaisten kenttä-väki tietää, että Slunga-Pout-salo on musiikin suhteen vannoutunut Rammstein- ja Daft Punk-fani. Puoluesih-teeri panttaa iltajuhlan esiin-tyjän nimeä kuin valtiosalai-

Ilmianna hyvä persu!

1111

PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Mika Nii-kon jättämä lakialoite toisi toteutuessaan huomattavan ki-ristyksen siihen, kuinka pitkään törkeästä henkeen tai tervey-teen kohdistuvasta rikoksesta tuomion saaneiden tulisi pysyä vankilassa. Lakialoitteen alle-kirjoitti 30 kansanedustajaa.

Niikon mukaan kansalaisten

selkeä enemmistö on jo pit-kään moittinut Suomen lain-säädännön heikkoutta tör-keiden rikosten tuomioiden osalta. Nykyinen rikoslaki sisäl-tää useita lievennyksiä, jotka ly-hentävät rikoksentekijän vanki-lassa viettämää aikaa.

– Meillä on jo valmiiksi Suo-messa liian lyhyet tuomiot hen-kirikoksista, törkeistä pahoin-

pitelyistä ja seksuaalirikoksista. Mutta tämän lisäksi päästäm-me rikoksentekijän vankilasta jopa ennen kuin hän on ehtinyt kärsiä tuomiostaan yhden kol-masosan! Alle 21-vuotias, joka saa taposta yhdeksän vuoden tuomion, voi ”istua linnassa” vain kaksi ja puoli vuotta, Niik-ko ihmettelee.

Lakialoite ei ehdota tuomiois-

tuimessa tuomittavien tuomi-oiden pidentämistä, vaan sitä, että törkeiden henkeen ja ter-veyteen kohdistuvien rikosten kohdalla ei jatkossa sovellettai-si ennenaikaiseen vapauttami-seen johtavia lievennyksiä.

– Toki rikoslain kiristäminen toisi lisäkustannuksia yhteis-kunnallemme. Mielestäni tämä on kuitenkin arvovalinta; saa-

vatko rikoksen uhri ja omaiset oikeutta Suomessa vai eivät? Miksi emme kiristäisi rikoslakia, vaikka se maksaisi, jos se lisää merkittävästi oikeudenmukai-suutta ja luo turvallisempaa yh-teiskuntaa?

Lakialoite: Törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä ei ennenaikaisesti vapaaksi

suutta.– Puolue tarjoaa jäsenistöl-

leen iltajuhlan ja yhteisen il-lallisen Lahdessa. Iltajuh-la on kiitos jäsenistölle siitä työstä, mitä se tekee. Jäsenis-tö on jaksanut painaa puo-lueen pinssi rinnassa pitkin kenttää, näinkin vaikean vuo-den aikana. Juhlaan on tu-lossa yllätysesiintyjä, mutta sitähän ei voi paljastaa etukä-teen, puoluesihteeri sanoo.

Yhdessä tekemisen lisäksi Lahdessa on tietenkin luvas-sa vahvaa poliittista puhetta ja verkostoitumista. Puolue-sihteerin mielestä perus-suomalaisilla on hyvä hen-ki kulkea kohti ensi kevään kuntavaaleja.

– Kentällä on innokas ja odottava fiilis. Lahden ko-kous voisi olla valtakun-nallinen vaalistartti, jos-

sa päästetään porukat täysin valloilleen.

Kuntavaaleissa pannaan paremmaksi

Perussuomalaisten riveis-tä nousi edellisissä kunta-vaaleissa 1 195 valtuutettua. Slunga-Poutsalo odottaa, että huikea tulos laitetaan tule-vissa kuntavaaleissa vielä pa-remmaksi.

– Meillä on merkittävä määrä valtuutettuja ja hei-tä on miltei jokaisessa kun-nassa. He ovat tehneet hyvää työtä ja sitä vahvistetaan par-haamme mukaan. Meillä on nyt kokemusta niissäkin kun-nissa, joissa ei ollut aiemmin perussuomalaisia valtuutet-tuja. Pohjatyö on hyvin teh-

ty ja siitä on hyvä ponnistaa kuntavaalien voittoon, Slun-ga-Poutsalo sanoo.

Vaalityöhön haetaankin vauhtia kesäkuisesta puolue-neuvoston kokouksesta.

– Nyt on merkittävä tilai-suus olla paikalla. Jos ko-koomus sai 500 paikallis-yhdistysten puheenjohtajaa Lahteen, niin eiköhän me saada enemmän väkeä pai-kalle, sillä meillä on parem-mat kekkerit tiedossa. Ver-kostoitumista ja yhteistä tekemistä kaivataan. Niil-le on nyt oikea aika ja paikka. Ihan kaikki puolueen jäsenet ovat tervetulleita Lahteen!

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

Puolueneuvoston kokous Lahdessa 11.-12.6.2016

Tule mukaan!

Ilmoittaudu: www.perussuomalaiset.fi


TAVOITTEEN saavuttami-seksi kertausharjoituksiin voitaisiin jatkossa määrätä välittömästi, jos puolustus-valmiuden kohottaminen sitä vaatii. Nykyisin kertaus-harjoituskutsut on lähetettä-vä reserviläisille viimeistään kolme kuukautta ennen har-joituksen alkua.

– Turvallisuustilanne on muuttunut. Ennen kriisien eskaloituminen kesti kuukau-sia, mutta nykyään puhutaan viikoista tai jopa päivistä. Tästä voidaan mainita esi-merkkinä Krimin valtaus. Asevelvollisuuslain muutos antaa joustavuutta valmiuden kohottamiseen ja parantaa puolustusvoimien reagointi-kykyä poikkeuksellisessa ti-lanteessa, Jussi Niinistö pe-rustelee.

Lain on tarkoitus astua voi-maan tänä vuonna, heinä-kuun ensimmäisenä päivänä.

– Lain valmistelu on eden-nyt normaaliin tapaan lau-suntokierroksineen. Taval-laan yksinkertainen muutos on kuitenkin priorisoitu tär-keäksi. Lakiesitys on hyvin valmisteltu, perusteltu ja siitä on pyritty kertomaan poliitti-sille ryhmille. Yksityiskohdis-ta voi tulla keskustelua ja se kuuluukin eduskuntatyöhön. Toivottavasti laki astuu voi-maan heinäkuun alussa, Nii-nistö sanoo.

Ei korvaa tavanomaisia harjoituksia

Päätöksen joustavan valmi-uden kohottamisen kertaus-

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan uuden asevelvollisuuslain muutoksen tavoitteena on lisä-tä kykyä vastata nopeasti muuttuviin turvallisuus-tilanteisiin.

Kertausharjoituksiin nopealla varoitusajalla

ei tarvita raskaampaa poikke-usolojen lakien käyttöönotta-mista, Niinistö toteaa.

Asevelvollinen voitaisiin määrätä lakiesityksen mu-kaisiin kertausharjoituksiin enintään 30:ksi päiväksi ker-rallaan. Harjoitus peruttai-siin heti, kun turvallisuusti-lanne sallisi. Reserviläisliitto toivoo, että yksilön valmiudet lähteä nopeasti harjoitukseen huomioitaisiin mahdollisim-man hyvin.

– Se on puolustusvoimien asia, joka ei kuulu julkisuu-teen. Muutoksella ei korvata tavanomaisia kertausharjoi-tuksia, joihin kutsu lähetään viimeistään kolme kuukaut-ta ennen harjoitusta. Se antaa yksilölle ja työantajalle aikaa valmistautua harjoitukseen, Niinistö huomauttaa.

Puolustuksen voima reservissä

Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 sotilasta. Suomessa on noin miljoona varusmiespal-veluksen suorittanutta hen-kilöä.

– Voima piilee reservissä. Meidän sodanajan joukois-ta viisi prosenttia on ammat-tisotilaita ja 95 prosenttia on reserviläisiä. Suomen puolus-tusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Riittä-vän suuri reservi on keskeis-tä uskottavan puolustuskyvyn kannalta, Niinistö sanoo.

Suomen puolustusmalli kiinnostaa naapurimaita. Ruotsin asevoimat järjes-

“Ennen kriisien

eskaloituminen kesti kuukausia, mutta nykyään

puhutaanviikoista tai jopa

päivistä.”

ti viime syksynä ensimmäi-set kertausharjoitukset vuo-siin. Harjoituksia perusteltiin turvallisuustilanteen heiken-tymisellä.

– Ruotsin lisäksi myös Liet-tua on päättänyt palauttaa asevelvollisuuden ja aloittaa kertausharjoitukset. Suomen

uniikki ja tehokas puolus-tusmalli herättää kiinnostus-ta maailmalla, Niinistö toteaa.

TEKSTI MIKA RINNE KUVAT LEHTIKUVA

Asevelvollisuuslakiin muutoksia

harjoituksesta tekisi puolus-tusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti. Esit-telyn siihen tekisi puolustus-voimain komentaja. Lisäk-si puolustusministerin tulisi olla läsnä ja lausua asiasta kä-sitys. Myös pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lau-sua käsitys.

– Puolustusvoimain ko-mentaja voi kutsua nyt mää-rättömän määrän väkeä tavanomaisiin kertausharjoi-tuksiin. Tässä nopeutetussa menettelyssä totesimme lau-suntokierroksen jälkeen, että tarvitaan ylipäällikön eli pre-sidentin käsky, Niinistö ker-too.

Lakimuutos mahdollis-taa sen, että riittävä mää-rä reserviläisiä voidaan määrätä välittömästi kertaus-harjoituksiin valmiuden ko-hottamiseksi.

– Toivottavasti emme jou-du semmoiseen tilanteeseen, mutta tämä on yksi tehokas keino työkalupakissa. Reser-vin joustavalla käytöllä pa-rannetaan valmiutta. Silloin

EUROOPPAAN tulee pakolaisvir-ran mukana jatkuvasti henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristiorgani-saatioihin. He pääsevät EU:n alu-eelle huomaamatta väärennetty-jen passien avulla. Väärennettyjen asiakirjojen käyttö on riskitöntä, sillä virheellisten tietojen antami-nen viranomaisille ei ole rangaista-vaa. Tämä on todellinen uhka koko maanosalle, todetaan EU:n rajatur-

vallisuusvirasto Frontexin vuosit-taisessa riskikartoituksessa.

Frontex arvostelee raportissaan viranomaisten käytössä olevia lait-teita, jotka eivät tunnista väären-nettyjä dokumentteja. Arvostelun kohteeksi joutuvat myös kirjavan ammattitaidon omaavat rajaviran-omaiset. Ongelmallista on myös se, ettei suurella osalla pakolaisista ole minkäänlaista todistusta hen-

kilöllisyydestään ja viranomaisten on vain luotettava pakolaisten it-sestään antamiin tietoihin.

Johtopäätöksessään Frontex pai-nottaa sitä, että pakolaiset EU:n ul-korajoilla pitäisi nähdä myös tur-vallisuusriskin kannalta ja EU:n pakolaisia koskevaa yhteistä tie-donvaihtoa tulisi parantaa.

Terroristit hyödyntävät kaaosta Euroopan rajoilla

- Reservin joustavalla käytöllä parannetaan valmiutta, puolustusministeri Niinistö painottaa.

“Voima

piilee

reservissä”

13

PERUSSUOMALAISET Nuoret vaatii, että hyvävelipeli opetus- ja kulttuuriministeriön rahanja-ossa loppuu ja jo useita vuosia jatkunut syrjintä korjataan.

– Vanhojen puolueiden nuo-risojärjestöt ylläpitävät ny-kyisellä syrjivällä rahanjaolla kilpailuetuaan ja erillisten opis-kelijajärjestöjen kautta nuo-risotoimintaan saadaan vielä

lisäpotti käyttöön. Kun Kokoo-musnuoret saivat tänään valta-van 647 500 € potin, sen pääl-le Kokoomusopiskelijat saivat vielä 95 000 € suuruisen po-tin, mikä sekin on jo suurempi kuin Perussuomalaisten Nuor-ten avustus viime vuodelta, PS-nuorten puheenjohtaja Sebasti-an Tynkkynen huomauttaa.

– Kokoomusministeri San-

ni Grahn-Laasonen myönsi siis oman puolueensa nuoril-le toimijoille yhteensä yli kuu-sinkertaisesti tukea verrattu-na opiskelija- ja nuorisojärjestö Perussuomalaisiin Nuoriin.

Perussuomalaiset Nuoret haastaa opetus- ja kulttuuri-ministeriön oikeuteen uusim-masta tukipäätöksestä. Järjes-tö on voittanut OKM:n jo kerran

korkeimmassa hallinto-oikeu-dessa syrjivän tuenjaon vuok-si. OKM päätti sen vuoksi oma-aloitteisesti korjata vuonna 2014 myöntämäänsä tukisum-maa, minkä seurauksena Perus-suomalaisten Nuorten tuki nou-sikin yhtäkkiä 190 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tänä vuon-na tukea tulee 112 000 €.

Kokoomusministeri sorsi PS-Nuoria rahanjaossa

Reserviläisliitto toivoo, että yksilön valmiudet lähteä nopeasti harjoitukseen huomioitaisiin mahdollisimman hyvin.

Keskustanuoret

Kokoomusnuoret

Sosiaalidemokraattiset Nuoret

Vasemmistonuoret

Svensk Ungdom

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

Perussuomalaiset Nuoret

Suomen KD Nuoret

674 500

647 500

526 000

333 000

225 000

130 000

112 000

55 000

PERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Simon Elo haluaa lainsäädännöllisiä ratkaisuja, jotka vaikeuttavat äärijärjes-töjen toimintaa Suomessa.

Suojelupoliisin mukaan Suo-meen on muodostumassa ää-ri-islamistien verkosto, jota yhdistää radikalismi ja valmi-us väkivaltaan.

– Syyriaan taistelemaan läh-tenyt Suomen kansalainen osoittaa teollaan, että hän hylkää ne länsimaiset arvot, joiden pohjalle suomalainen yhteiskunta rakentuu. Kan-salaisuutta ei pitäisi turva-ta sellaiselle henkilölle, joka vaarantaa kansallisen turvalli-suuden, Elo sanoo.

Ratkaisuja ylitsevuotavan ymmärtämisen sijaan

Elo haluaa lainsäädännöl-lisiä keinoja, jotta jo maas-sa olevat ja kansallista turval-lisuutta vaarantavat henkilöt

voitaisiin karkottaa.Hän jätti kirjallisen kysymyk-

sen asianomaiselle ministe-rille, jossa kysyy, onko hal-lituksella valmiutta seurata muiden länsimaiden esimerk-kiä ja estää myös terrorite-koihin kiihottavien radikaali-saarnaajien maahantulo. Hän haluaa lisäksi estää ääri-isla-mistien ja taistelukentiltä ko-kemusta saaneiden taistelijoi-den maahantulon.

– Pohjoismainen hyvinvoin-tivaltio ei pysty sosiaalituella pelastamaan kuoleman kultil-ta, jota ääri-islamismi ideolo-gisesti edustaa. Ylitsevuo-tavan ymmärtämisen sijaan Suomen pitää aktiivisesti et-siä ratkaisuja ääri-islamin vas-taisen toiminnan tehostami-seksi, Elo huomauttaa.

TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Elo: Ääri-islamin vastaista toimintaa tehostettava


SODANKÄYNNIN kuva on muuttunut paljon siitä, kun JR 8:n eli Tuntemattoman sotilaan rykmentin nuoret asevelvolliset lähtivät jatko-sotaan kesällä 1941.

- Sodankäynti on teknisty-nyt ja sen nopeus on lisään-tynyt, kuvaa muutoksia Maa-sotakoulun alaisuudessa toimivan Maavoimien tutki-muskeskuksen johtaja, evers-tiluutnantti Janne Mäkitalo.

- Käytettävillä välineillä on entistä suurempi vaikutus-teho ja ne ovat entistä kal-liimpia. Koska sodankäyn-ti heikentää kansainvälisen vaihdantatalouden edellytyk-siä, on suurvaltojen etu että sodista tulee kestoltaan en-tistä lyhyempiä.

Sen vuoksi sotia yritetään ratkaista aktiivisella hyök-käämisellä, ja mieluiten kor-kean teknologian välineil-lä ilman maasotaa. Kuten Irakissakin on nähty, ei toi-sen maailmansodan aikaisia rintamalinjoja ole. Taistelu-ja käydään sotilaskielellä il-maistuna ”syvällä” alueella. Siksi omaa maataan puolus-tavien maavoimien on oltava liikkumiskykyisiä ja tulivoi-maisia, eikä niiden toimintaa

keskuksessa työskentelee 71 sotilas- ja siviilihenkilöä. Ammattisotilaiden lisäk-si joukossa on insinöörejä ja teknikoita, kuuluupa vahvuu-teen ainoa puolustusvoimien palveluksessa oleva geologi-kin. Pääosa väestä tekee töi-tä Haminasta käsin. Tykistö-sektori on kuitenkin sijoitettu Niinisaloon, panssarisekto-ri Hattulan Parolaan ja vies-tisektori Riihimäelle käytän-nöllisistä syistä.

Keskuksen johtaja korostaa, että maasodan tutkijat eivät tee työtään suljetuissa kam-mioissa. Yhteistyö sodanajan joukkoja kouluttavien jouk-ko-osastojen kanssa on ää-rimmäisen tärkeää.

- Meille tulee Maavoimien esikunnasta Mikkelistä toi-meksiantoja, joiden idea voi olla lähtöisin joukko-osas-

Haminassa sijaitseva, vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut Maavoi-mien tutkimuskeskus kehittää maa-voimien taktiikkaa ja taistelutek-niikkaa nykyaikaisen sodankäynnin vaatimusten mukaiseksi.

toista. Henkilöstömme vaih-tuu, esimerkiksi viime syksy-nä meille astui palvelukseen kahdeksan yleisesikuntaup-seeria. Työn tuloksia testa-taan jatkuvasti eri joukko-osastoissa.

Kriisinhallinta opettaa

Suuri osa tutkimuskeskuk-sen tutkijoista on palvellut kriisinhallintatehtävissä maa-ilman eri kriisipesäkkeissä. Heidän tietoaan voidaan so-veltaa maavoimien kehittä-misessä.

- Toisaalta olemme kerän-neet tietoa, kuinka omat krii-sinhallintajoukkomme suo-jautuvat mahdollisimman hyvin hajautettua taisteluta-paa vastaan, everstiluutnantti Mäkitalo kertoo.

- Osaltaan kansainväliset tehtävät tuovat tietoa siitä, kuinka pienellä joukolla toi-mitaan mekanisoitua ja vah-vaa vastustajaa vastaan.

Viime vuosina maavoimien taistelukykyä on Mäkitalon mukaan parannettu huomat-tavasti. Jo jalkaväkipartion tasolle on pystytty hankki-maan pimeänäkö- ja muita laitteita, joilla reaaliaikainen tilannetieto ja tulivoima ovat parantuneet huomattavas-ti. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi maavoimien uu-den johtamisjärjestelmän jal-kauttamista sekä koulutusta tukevan simulaattorijärjestel-män uudistaminen.

TEKSTI MARTTI LINNA KUVAT MARTTI LINNA JA LEHTIKUVA

Modernin maasodan tutkija

voi sitoa mihinkään yksittäi-seen maastonkohtaan.

Sotilas- ja siviiliosaamista

Suomi ei ole ollut sodas-sa yli 70 vuoteen. Kuinka laa-jaan ja koulutettuun reserviin pohjautuva asevelvollisuus-armeija mahtaisi pärjätä ny-kyaikaisessa sodassa?

- Hyvin, sanoo sotatieteiden tohtori Mäkitalo.

- Maailman kriisipesäkkeis-sä on nähty, kuinka korkean teknologian koalitiot ovat ol-leet ihmeissään yksinkertai-sia tienvarsipommeja käyttä-vien vastustajien kanssa. Me saamme siviilistä kriisitilan-teessa paljon sellaista tieto-taitoa, jota ammattiarmeijoil-la ei ole varaa hankkia. Vanha ohje ”tehdään mitä käske-tään” ei riitä. Meillä nuo-ri ryhmänjohtaja-alikersantti tietää, mikä hänen ryhmänsä tehtävä on seuraavina vuoro-kausina, vaikka kaikki yhtey-det olisivat poikki.

”Työn tuloksia testataan jatkuvasti”

Maavoimien tutkimus-

MAAHANMUUTTUVIRASTON anta-maan myönteiseen turvapaikkapäätök-seen riittää yksi käsittelijä ja kielteiseen päätökseen vaaditaan kaksi käsittelijää eli päätös tehdään esittelystä.

- Vaikuttaako myönteisten päätösten kevyempi päätäntäprosessi turvapaik-kojen myöntämiseen? kysyy kansan-edustaja ja perussuomalaisten edus-kuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

Leena Meri.Viime aikoina ihmetystä on herättä-

nyt myönteisten turvapaikkapäätösten suhteellisen suuri osuus. Syksyllä sisä-ministeri Petteri Orpo arvioi, että noin kolmasosa hakemuksista hyväksytään. Tällä hetkellä tilasto näyttää melkein päinvastaiselta – noin 40 prosenttia ha-kemuksista hylätään.

Henkilön oikeusturvaan liittyväs-

tä merkittävästä päätöksenteosta Suo-messa on lähtökohtaisesti säädetty aina lailla. Päätöksentekoprosessin ei pitäisi olla viranomaisen omassa har-kinnassa.

– Sekä myönteiset että kielteiset pää-tökset pitäisi mielestäni tehdä esitte-lystä. Tämä menettely ei heikentäisi kenenkään oikeusturvaa ja varmistai-si päätösten yhdenmukaisuuden, Meri

painottaa.– Olen tehnyt ministeri Orpolle Maa-

hanmuuttoviraston turvapaikkapro-sessista kirjallisen kysymyksen. Tie-dustelen, aikooko sisäministeri ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Maahanmuuttovi-raston turvapaikkapäätöksiin liittyvästä päätöksentekoprosessista säädettäisiin lailla ja vastaisuudessa myös myöntei-set päätökset ratkaistaisiin esittelystä.

Meri: Migrin päätöksentekoprosessi kyseenalainen

Maavoimien tutkimuskeskus

15

PUOLUSTUSMINISTERI Jus-si Niinistö kertoo, että tänä vuonna puolustusvoimien materiaalihankintoihin käy-tettävää rahoitusta korote-taan 50 miljoonalla eurolla. Vaalikauden loppua koh-den tasokorotus nousee 150 miljoonaan euroon vuodes-sa. Kysymys on edellisen hal-lituksen tekemien virheiden korjaamisesta.

- Jyrki Kataisen hallitus sekä leikkasi puolustusbudjettia kymmenen prosenttia, että samaan aikaan toteutti rau-han ajan suurimman organi-saatiomuutoksen puolustus-voimissa. Sama hallitus päätti liittyä jalkaväkimiinat kieltä-vään Ottawan sopimukseen. Kun toisella kädellä leikattiin ja toisella kädellä aiheutettiin satojen miljoonien lisäkulut, se osui suoraan maavoimiin.

Niinistön mukaan tämän vuosikymmenen loppu on

puolustusmateriaalihankinto-jen osalta maavoimien vuo-ro. Vakavimmat puutteet ovat panssarin- ja ilmatorjunnassa, johtamis- ja valvontajärjes-telmissä sekä ampumatarvik-keissa. Työ jalkaväkimiinojen poistumisen myötä uupuvan suorituskyvyn korvaamisek-si uusimmalla teknologialla aloitettiin viime syksynä.

- Monesti kuulee, että sota ja sodan kuvat ovat ratkaise-vasti muuttuneet. Kansainvä-lisen puolustusteollisuuden lobbauksen seurauksena so-dan on oletettu muuttuvan taisteluksi bittiavaruudessa ja teknologian huipputuot-teiden väliseksi kaksintais-teluksi. Kun tarkastellaan 2000-luvun sotia esimerkik-si Afganistanissa, ovat sodan lainalaisuudet hyvin saman-laisia kuin aiemmissa sodissa, Niinistö toteaa.

Maavoimien vuoro

ULKOMINISTERI Timo Soini ei lähde ehdolle seuraaviin, tammi-kuussa 2018 järjestettäviin pre-sidentinvaaleihin. Hän toisti po-litiikan toimittajien tilaisuudessa päätöksensä, jonka hän on esit-tänyt jo aikaisemminkin.

Soini totesi, että puolueen on

aika mennä tässä asiassa eteen-päin. Soini ei paljastanut mah-dollista ehdokassuosikkiaan, mutta totesi, että ajatuksia mah-dollisesta ehdokkaasta on jo.

Presidenttiehdokkaasta pää-tetään kesän 2017 puoluekoko-uksessa.

- Ihminen on yhä ratkaiseva tekijä sodankäynnissä. Tekniikkaa voidaan aina hankkia, mutta vahvaa maanpuolustustahtoa ei ole varaa menettää, sanoo Maavoimien tutkimus-keskuksen johtaja, everstiluutnantti Janne Mäkitalo.

- Presidenttiehdok-kaaksi en lähde. Perussuomalaisilla pitää olla oma eh-dokas. Ehdokkuus on suuri vastuu ja kunnia. Se on myös kova paikka. Harkitaan tarkas-ti. Yhdessä, Soini painottaa kolumnis-saan.

Puolutusministeri Jussi Niinistön mukaan nyt korjataan edellisen hallituksen tekemiä virheitä.

Tulta, liikettä ja nopeita päätök-siä. Maavoimien päivitetty johtamis-järjestelmä ulottuu esikunnista aina ryhmä- ja partio-tasolle saakka. Partionjohtajalla voi olla ranteessaan päätelaite, jonka avulla sijaintitieto ja vihollistilanne siirtyy nopeasti mo-lempiin suuntiin. Kuva: Puolutusvoimat

Soini ei asetu ehdolle presidentinvaaleissa


EDUNVALVONNAN tarve voi syntyä miltei kenelle ta-hansa ja sitä voi hakea mää-räajaksi. Yleisimmin edun-valvonta myönnetään tai määrätään kahdesta vuodes-ta eteenpäin, jonka jälkeen ti-lannetta tarkastellaan uudes-taan.

Edunvalvontaa haetaan yleisimmin iäkkäille muis-tisairaille, mielenterveys-ongelmista ja muista ter-veydellisistä syistä poteville henkilöille, sekä yhä use-ammin taloudellisia asioita opetteleville nuorille. Edun-valvontaa voi hakea itse maistraatin kautta, mutta jos-kus se myös määrätään kärä-jäoikeuden toimesta.

Edunvalvonta oli helpotus nuorelle äidille

Valtionvarainministeriön maistraateille teettämän ky-selyn perusteella Suomes-sa on yleisessä edunvalvon-nassa noin 50 000 henkilöä. Oikeusministeriön linja-uksen mukaan virkoja pe-rustettaessa otetaan huo-mioon noin 67 päämiestä/virka. Oulun oikeusaputoi-mistossa on esimerkiksi yh-dellä edunvalvojalla 79-212 päämiestä. Päämiesmäärään vaikuttaa edunvalvojan vaati-vuusluokka sekä muut tehtä-vät ja avustavan henkilökun-

pienen lapseni elämiseen. Il-man äitini taloudellista apua en varmasti olisi selvinnyt.

- En saanut edunvalvojan kautta edes sen vertaa yli-määräistä rahaa, että olisin ostanut meille uudet pus-silakanat rikkinäisten tilal-le. Ottaessani yhteyttä edun-valvojaan tunsin olevani pohjasakkaa ja jouduin ane-lemalla anelemaan omaa ra-haani, jota en saanut sen jäl-keenkään, hän muistelee surullisena.

Nainen kertoo, että edun-valvonnan loputtua tilanne kääntyi täysin päälaelleen, sillä hän joutui opettelemaan kaikki raha-asiat uudelleen ilman minkäänlaista apua tai tukea.

- Näin jälkikäteen ajateltu-na edunvalvonta oli kohdal-lani sekä paras mahdollinen että äärimmäisen nöyryyttä-vä kokemus. Jäin myös hie-man katkeraksi siitä, että edunvalvonnan loputtua mi-nulla oli tililläni 3 000 euroa. Saatuani rahat käyttööni it-kin vihaani ja suruani siitä, etten ollut saanut ostaa nii-

Sana edunvalvonta liitetään usein hen-kilöön, joka ei osaa pitää itsestään huol-ta ja on monella tapaa toimintakyvytön. Tosiasiassa edunvalvonnan asiakkaaksi voi hakeutua kuka tahansa, joka ei ky-kene huolehtimaan taloudellisista asi-oistaan juuri sillä hetkellä.

Edunvalvojaa voi hakea myös itselleen

nan määrä. Anonyyminä tässä artikke-

lissa esiintyvä, korkeasti kou-lutettu nainen kertoo hakeu-tuneensa itse edunvalvonnan asiakkaaksi useita vuosia sit-ten vaikean masennuksen vuoksi.

- Olin tuolloin nuori äiti ja upposin masennuksen syöve-reihin yksinhuoltajuuden, kä-sittelemättömien asioiden ja yrittäjyyden keskellä. Lasku-pinoni kasvoi kasvamistaan ja väsymyksen seurauksena ne jäivät loppujen lopuksi avaa-matta. Kyvyttömyyteni huo-lehtia suurista yrityslaskuista kävi ylitsepääsemättömäksi ja saatuani tietää, että voisin pyytää itselleni edunvalvojaa oli helpotus. Edunvalvonnan myötä sain keskittyä omaan ja lapseni hyvinvointiin.

”Paras, mutta nöyryyttävä kokemus”

Nainen kertoo, että hänelle myönnettiin edunvalvoja kol-meksi vuodeksi.

- Kaksi ensimmäistä vuotta meni mielestäni hyvin, mut-ta työelämään palattuani en saanutkaan itselleni ansait-semaani palkkaa ja jouduin elämään tiukemmin kuin kä-destä suuhun. Sain tililleni tuolloin kerran viikossa noin kuusikymmentä euroa, mikä ei riittänyt millään minun ja

Edunvalvonnassa noin 50 000 henkilöä

tä pussilakanoita. Summa voi jonkun mielestä olla nauret-tavan pieni, mutta minulle se olisi ollut tuolloin yhtä arvo-kasta kuin ihmisarvoni, hän painottaa.

Liian suuret asiakasmäärät

Mielenterveyden keskusliit-to ry:n lakimies Merja Ka-rinen kertoo, että joiden-kin edunvalvontatoimistojen ongelmana ovat joskus liian suuret asiakasmäärät.

- Silloin kun edunvalvojal-la on liian paljon päämiehiä, hän ei ehdi tavata heitä hen-kilökohtaisesti ja tutustua heidän elämäänsä. Kun asia-kasta ei tunne, myös inhimil-lisyys saattaa helpommin jää-dä jalkoihin, hän kuvailee.

Karinen painottaa, että Suo-messa on erilaisia mahdol-lisuuksia saada apua omiin taloudellisiin ongelmiin ja edunvalvonta on niistä kai-kista raskain ja lopullisin vaihtoehto.

- Meillä on tarjolla kevy-empiäkin vaihtoehtoja talo-

PALKKIOTOIMIKUNTA päätti korottaa kansanedustajien palkkioita 0,43 pro-sentilla perustellen sitä työllisyys- ja kasvusopimuksella. Euroina rahamää-rä on pieni, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mielestä tähän ei missään nimessä pidä ryhtyä.

– Ennemmin kansanedustajien pitää

osallistua yhteiskuntatalkoisiin leikkaa-malla omia palkkioitaan. Tähän ei palk-kiotoimikunta viime syksynä suostunut.

– Toimikunnan puheenjohtaja Jou-ni Ekuri totesi samalla, ettei korotuksia-kaan ole tulossa tulevana vuonna. Täs-tä johtuen eduskunnan puhemiesten esittämä toivomus jouduttiin toteut-

tamaan toisin, mm. vapaaehtoistyönä ja lahjoituksin – eivätkä kaikki osallistu-neet, Ronkainen huomauttaa.

Ronkaisen mielestä palkkiotoimikunta ”ei ymmärrä sitä, missä nyt mennään”. Myös monet muut perussuomalaisten kansanedustajat ovat vastustaneet jul-kisesti nyt tehtyjä korotuksia.

PS-edustajat vastustavat kansanedustajien palkankorotuksia

Saatavilla on erilaista apua

taloudellisiin ongelmiin ja

edunvalvonta on niistä kaikista raskain

vaihtoehto.

udellisten asioiden hoitami-seksi. Joissakin kunnissa on esimerkiksi mahdollisuus so-siaalitoimen välitystiliasi-akkuuteen, mutta se ei ikä-vä kyllä ole käytössä kaikissa kunnissa.

- Ennen kuin edunvalvonta otetaan käyttöön, tulisi asiak-kaalle kertoa ensin mahdol-lisuudesta tehdä esimerkik-si edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa val-tuuttaja nimeää valtuutetun, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oi-keuttaa valtuuttamansa hen-kilön huolehtimaan omai-suutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä

misten terveydenhoidon jär-jestämisestä.

- Toivoisin, että lakiin saa-taisiin sellainen muutos, että viranomaisilla olisi oikeus hakea ikäihminen terveyden-huollon edunvalvontatar-peen arviointiin. Maassamme on ikävä kyllä sellaisia tilan-teita, joissa iäkäs ei saa apua terveydellisiin ongelmiin lä-hiomaisten vähättelyn ja es-tämisen seurauksena. Joskus taustalla saattaa olla esimer-

kiksi vaihtoehtohoitoja, eikä vanhus pääse lainkaan lää-ketieteellisen hoidon piiriin, hän kertoo.

Meri on samaa mieltä la-kimies Karisen kanssa sii-tä, että edunvalvonnasta ja muista kevyemmistä vaih-toehdoista tulisi jakaa tietoa enemmän.

- Maistraateissa on pal-jon tietoa ja siellä koulute-taan jatkuvasti henkilökun-taa, mutta heidän resurssinsa eivät riitä tiedon jakamiseen muualle. Peräänkuuluttaisin-kin kuntien sosiaalitoimien vastuuta tiedon jakamisen

suhteen. Olisi myös tärke-ää, että kunnat tarjoaisivat ja järjestäisivät kevyempiä ja yksilölliset tarpeet huo-mioon ottavia palveluita eri-laisiin taloudellisiin tilantei-siin. Kevyempiä vaihtoehtoja edunvalvontaan kaipaavat erityisesti kehitysvammai-set, nuoret ja perheet, jois-sa on erityisen tuen tarpees-sa olevia eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.

TEKSTI MINNA KORVA-PERÄMÄKI KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

17

tarpeen vaatiessa omasta terveyden- ja sairaanhoi-dosta, Karinen selventää.

Karinen jatkaa, että edunvalvontavaltuutuk-sesta tulisi jakaa tie-toa julkisesti paljon enemmän ja se tuli-si ottaa puheeksi eri tilanteissa olevien asiakkaiden kans-sa hyvissä ajoin, ennen kuin asiak-kaan taloudellinen ahdinko pääsee liian pitkälle, hän huomauttaa.

Lähiomainen saattaa vähätellä ongelmia

Holhoustoimen edunval-vonta-asioiden parissa vuo-sia työskennellyt perussuo-malaisten kansanedustaja Leena Meri kertoo olevansa huolissaan erityisesti ikäih-

EDUNVALVOJA voidaan määrätä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys asioiden hoitamiseen voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäai-kaisesta poissaolosta tai muusta vastaavasta syystä. Maistraat-ti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko henkilö edunvalvojaa.

Edunvalvoja määrätään yleensä taloudellisten asioiden hoi-toa varten. Edunvalvoja voidaan määrätä myös tiettyä

tehtävää varten (esim. kiinteistökauppaa tai perin-nönjakoa). Edunvalvojan määräys voi olla voimas-

sa toistaiseksi tai määräajan. Jos edunvalvoja on määrätty tiettyyn tehtävään, määräys päättyy tehtävän tultua suoritetuksi.

Henkilö, joka itse katsoo tarvitsevansa edunvalvojaa, voi tehdä asiaa koskevan ha-kemuksen maistraatille. Hakemukseen voi-

daan liittää lääkärinlausunto. Jos lääkä-rinlausuntoa ei ole, olisi hyvä ilmoittaa hoitavan lääkärin nimi ja yhteystiedot.

Jos henkilö kykenee ymmärtämään edunvalvonta-asian merkityksen ja pyy-tää, että tietty henkilö määrättäisiin hä-nen edunvalvojakseen, maistraatti voi ratkaista asian. Muussa tapauksessa maistraatti tekee asiassa hakemuksen käräjäoikeudelle, jos katsoo hakijan olevan edunvalvonnan tarpeessa.

Henkilö itse tai hänen läheisen-sä voivat hakea edunvalvojan mää-räämistä myös käräjäoikeudelta suoraan. Tällöin asia yleensä lähe-

tetään käräjäoikeudesta maistraat-tiin lausunnolle.

Ilmoituksen edunvalvonnan tar-peessa olevasta henkilöstä voi tehdä

kuka tahansa. Ilmoitus tulee kuiten-kin perustella. Ilmoituksen perusteel-

la maistraatti selvittää, onko ilmoituksessa tarkoitettu henkilö edunvalvonnan tarpees-

sa. Tarvittaessa maistraatti tekee edunvalvojan määräämisestä hakemuksen käräjäoikeudelle.

(Lähde: Maistraatit)

Kuka tarvitsee edunvalvojaa?

PERUSSUOMALAISTEN kansan-edustaja Rami Lehto on tehnyt lakialoitteen kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lakkaut-tamiseksi. Lehdon mielestä so-peutumiseläkettä nauttivien ex-kansanedustajien eläke tuli-si lopettaa ja saattaa samalle ta-solle nykyisten kansanedustaji-en ja kansalaisten kanssa.

Kansanedustajien eläkelakia

muutettiin 1.3.2011 siten, että ennen varsinaista vanhuuselä-keikää maksettavan sopeutu-miseläkkeen sijaan maksetaan kansanedustajille sopeutumis-rahaa. Sopeutumisrahaa kos-kevia säännöksiä sovelletaan uusiin ensimmäisen kauden kansanedustajiin, joiden edus-tajantoimi on alkanut 1.3.2011 jälkeen. Sopeutumisrahaa mak-

setaan edustajantoimen kes-tosta riippuen enintään 1-3 vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä. Sopeutumisra-han maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot.

Vuotta 2011 ennen kansan-edustajana ollut voi saada so-peutumiseläkettä, jos hän ei työllisty työmarkkinoilla. So-peuttamiseläkettä voi saada jo

kymmeniä vuosia ennen var-sinaista eläkeikää. Ehtona on, että henkilö on toiminut kan-sanedustajana vähintään seit-semän vuoden ajan (kaksi vaa-likautta).

– Pääomatulot eivät kuiten-kaan vaikuta sopeutumiseläk-keeseen, joten entinen edustaja voi siis saada esimerkiksi 3 000 euron sopeutumiseläkettä ja

samaan aikaan nostaa pääoma-tuloja satojentuhansien eurojen edestä, Lehto ihmettelee.

– Tätä ei voi pitää kohtuulli-sena. Sopeutumiseläke on tar-koitettu väliaikaiseksi tulon-lähteeksi ex-kansanedustajille, jotka eivät työllisty työmarkki-noilla edustajakautensa jälkeen, ei pysyväksi lisäansioksi veron-maksajien kustannuksella.

Lehto: Kansanedustajilta sopeutumiseläke pois

hiomaisten vähättelyn ja es-tämisen seurauksena. Joskustaustalla saattaa olla esimer-

jon tietoao ja siellä koulute-taan jattkuvasti henkilökun-taa, mututta heidän resurssinsa eivät riiiitiiiiiiiii ä tiedon jakamiseenmuualle. Peräänkuuluttaisin-kin kuntien sosiaalitoimien vastuuta tiedon jakamisen

vaatiessa omasta en- ja sairaanhoi-arinen selventää.n jatkaa, että vontavaltuutuk-isi jakaa tie-sesti paljon

än ja se tuli-puheeksi eri sa olevien den kans-sä ajoin, uin asiak-oudellinen pääsee

källe, hän ttaa.

mainen a vähätellä

miaustoimen edunval-sioiden parissa vuo-kennellyt perussuo-n kansanedustaja

Meri kertoo olevansa an erityisesti ikäih-

EDUNVALVOJA voidaan määräthoitamaan omia taloudellisia ashoitamiseen voi johtua alaikäisykaisesta poissaolosta tai muustati selvittää hakemuksen tai ilmohenkilö edunvalvojaa.

Edunvalvoja määrätään yleenstoa varten. Edunvalvoja vo

tehtävää varten (esimnönjakoa). Edunva

sa toistaiseksi taimäärätty tiettyytehtävän tultua

Henkilö, jokaedunvalvojaakemuksen m

daan liittäärinlausuntohoitavan lä

Jos henedunvalvtää, ettänen edratkaistmaistrakäräjäoolevan

Hesä vräämsuo

tetätiin la

Ilmpeess

kuka takin peru

la maistraattarkoitettu he

sa. Tarvittaessamääräämisestä ha

(Lähde: Maistraati

Kansanedustaja Leena Meri kannattaa kevyempiä vaihto-ehtoja edunvalvontaan.

P e r u s s u o m a l a i n e n 4 / 2 0 1 6 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i18

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

EL

LIS

EN

RIS

TIK

ON

RA

TK

AIS

U

2 9 4 1 3

1 4

5 3 9 6

9 5 7

2 9

1 6 7 3 4

5 1 7 3

6

4 1 8 7© Bulls

1 8 5 6

2 8 9

8 6 2 9 7 5

6 5

4 9 8 6 7

1 5 7 4 9

9 6 1 2

2 4 6

8 4 1© Bulls

19

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324

Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996

Ilmestyy: kolmen viikon välein.

Painos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl

Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Yrjönkatu 8-10 B 25, 00120 Helsinki

[email protected]

Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila

Puh. 040 172 7525 • [email protected]

Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen

Puh. 040 670 7275 • [email protected]

Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • [email protected]

Jäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099

[email protected]

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden

Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm

Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti

Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl

Painopaikka: Botnia Print, Kokkola

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-

päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja

otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston

säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 5/16 ilmestyy 20.5.2016

Kokoukset ja tapahtumatIlmoita yhdistyksesi kokoukset ja tapahtumat lehden aineistopäivään mennessä osoitteella:

[email protected] laittaa ilmoitukseen tapahtuman nimi, paikka, osoite, päivämäärä ja kellonaika. Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 10.5.2016

ILMOITA tilattavien lehtien

määrä ja mihin tarkoituk-

seen lehdet ovat tulossa.

Muista laittaa tilaukseen

yhteystietosi ja lehtinip-

pujen toimitusosoite. Laita

mukaan myös vastaanotta-

jan puhelinnumero.

Toimitus varaa itselleen

oikeuden päättää lehtiti-

lausten määrästä ja toimi-

tuksesta. Tilaukset täytyy

lähettää halutun numeron

aineistopäivänä.

Aineistopäivät löytyvät

perussuomalaisten

nettisivuilta.

Perussuomalaisennipputilaukset

Tilaa lehtiä:

[email protected]

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Lue kiinnostavimmat aiheet myös perussuomalaisten verkkosivuilta

www.suomenuutiset.fi

Hyvä perus-suomalaisten

jäsenMuistathan päivittää muuttuneet

yhteystietosi (osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai [email protected]

“Olen perus-suomalainen, koska puolue on kansanomainen, sopivalla tavalla rosoinen ja maanläheinen. Ihan kuten minäkin.”

Jari Lindström oikeus- ja työministeri

Tästä syystä - perussuomalaiset

• KATSO MYÖS VERKOSTA … · muutkin alat ylös, Lindström toivoo. Tavoite työllisyysasteen...

Documents

Transcript of • KATSO MYÖS VERKOSTA … · muutkin alat ylös, Lindström toivoo. Tavoite työllisyysasteen...