688 AK/AKM - Heinola · 688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 5 / 26 Asianumero...
Transcript of 688 AK/AKM - Heinola · 688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 5 / 26 Asianumero...
Asianumero 95/10.02.03/2017
Asemakaava ja
Asemakaavan muutos
688 AK/AKM
Laatikkotehdas
Asemakaavan selostus 15.11.2017
päivättyyn asemakaavaehdotukseen
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan
xx.xx.xxxx.
Kaava on tullut voimaan xx.xx.xxxx.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 2 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
1 Perus- ja tunnistetiedot
1.1 Tunnistetiedot ja sijainti 688 AK/AKM Laatikkotehtaan asemakaava. Selostus koskee 15.11.2017
päivättyä asemakaavan ehdotuskarttaa.
Asemakaava ja Asemakaavan muutos koskee Rautsalon kaupunginosan
korttelia 3 (19-3-3 ja 19-3-4) sekä siihen liittyviä katu-, vesi- ja viheralueita
tilalla 401:21:23.
Kaavan laatija:
Suunnittelija Ville Nykänen, Heinolan kaupunki
Suunnittelualue sijaitsee Rautsalon kaupunginosassa Maitiaislahden
rannassa n. 2,8 kilometriä Heinolan torilta kaakkoon.
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimeksi on valittu Laatikkotehdas, koska suunnittelualueella on
aiemmin toiminut laatikoita valmistanut tehdas. Suunnittelualueen pinta-ala on
noin 11 hehtaaria.
Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi
teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §.
Tarkoituksena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet ja löytää
alueelle sopivat käyttötarkoitukset huomioiden alueen ja sen ympäristön
olosuhteet.
Tarvittaessa maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 3 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
1.3 Sisällysluettelo
1 Perus- ja tunnistetiedot ......................................................................................................................... 2
1.1 Tunnistetiedot ja sijainti ..................................................................................................................................... 2
1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus ..................................................................................................................................... 2
1.3 Sisällysluettelo .................................................................................................................................................... 3
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................................................. 4
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ............................... 4
2 Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ...................................................................................................................................... 5
2.2 Kaavan sisältö ..................................................................................................................................................... 5
2.3 Kaavan toteuttaminen ........................................................................................................................................ 6
3 Suunnittelun lähtökohdat ..................................................................................................................... 7
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ...................................................................................................................... 7
3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................................................................ 15
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet ................................................................................................... 17
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ..................................................................................................................... 17
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat ........................................................................... 17
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .............................................................................................................................. 17
4.4 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................................................... 18
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot .................................................................................................................. 20
5 Asemakaavan kuvaus ......................................................................................................................... 21
5.1 Kaavan rakenne ................................................................................................................................................ 21
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ................................................................................ 21
5.3 Aluevaraukset ................................................................................................................................................... 21
5.4 Nimistö .............................................................................................................................................................. 22
6 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................................. 23
6.1 Ihmisen elinoloihin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset ............................................................................... 23
6.2 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset .............................................................................................................. 23
6.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ............................................................................. 23
6.4 Liikenteelliset vaikutukset ................................................................................................................................ 23
6.5 Maisema ja muut vaikutukset .......................................................................................................................... 24
6.6 Taloudelliset vaikutukset .................................................................................................................................. 24
7 Asemakaavan toteutus ....................................................................................................................... 25
7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................................................... 25
7.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................................................. 25
7.3 Toteutuksen seuranta ....................................................................................................................................... 25
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 4 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista • Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
• Liite 2: Asemakaavakartta (1:2000) merkintöineen ja määräyksineen sekä
rakentamistapaohjeet ja tonttijako
• Liite 3: Tilastolomake
• Liite 4: Luonnosvaiheen palaute ja niiden vastineet
• Liite 5: Ehdotusvaiheen palaute ja niiden vastineet
• Liite 6: Heinolan Laatikkotehtaan asemakaava-alueen luontoselvitys 2017
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
• Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys KUKUSE, 2005
• Heinolan rakennusinventointi - päivitys ja täydennyssuunnitelma, Selvitystyö
Ahola, 2014
• Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27,
2008)
• Flutingtehtaan meluselvitys 2012
• Erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä Heinolassa 2006 ja 2007,
Faunatica Oy 2008
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 5 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
2 Tiivistelmä
2.1 Kaavaprosessin vaiheet • Tekninen lautakunta päätti kaavan vireilletulosta 8.3.2016 § 29.
• Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 29.3.2016.
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaupungintalolla (II
kerros, maankäyttöosaston kaavoitusyksikön ilmoitustaulu), Kirkonkylän
Kyläpirtillä (Vanhatie 34) ja kaupungin internet-sivulla (www.heinola.fi)
29.03.2016 alkaen.
• Kaavaluonnos oli nähtävillä 11.05.-26.05.2017.
• Elinvoima lautakunta käsitteli kaavaehdotusta xx.xx.2017.
• Kaavaehdotus oli nähtävillä em. paikoissa xx.xx.-xx.xx.xxxx.
• Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot.
• Tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta xx.xx.xxxx.
• Kaupunginhallitus käsitteli kaavaa xx.xx.xxxx.
• Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.xxxx.
2.2 Kaavan sisältö Kaava-alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria ja rakennusoikeutta osoitetaan
TY-korttelialueelle tehokkuusluvulla 0.3 eli 14767 kerrosalaneliömetriä.
Rakennusoikeus pysyy samana kuin vanhassa aluetta koskevassa kaavassa
(95/Ak). TY korttelille on osoitettu rakennusalat mahdollistaen rakentamisen
kahteen kerrokseen ja annettu mahdollisuus rakentaa lähemmäs rantaa,
mikäli toiminnot palvelevat vesiliikennettä tai vesistöä hyödyntämiseen
liittyvää tuotantoa tai palvelua. TY kortteliin on osoitettu osa-alue (my), jolla
luonto tulee säilyttää. Kaava-alue koostuu pääosin TY korttelialueesta, mutta
suunnittelualueeseen kuuluu myös maa- ja metsätalousaluetta, sekä
liikennealuetta että vesialuetta.
Alueella on ollut havaintoja Kalliosinisiivestä. Esiintymän nykytilaa ei voitu
varmistaa alueelle laaditun selvityksen puitteissa. Esiintymän sijainti on
osoitettu kaavassa luo-1 -merkinnällä. Alueetta halkoo myös noro, jonka
suojavyöhyke on merkitty luo-2 -merkinnällä
Kaava-alueen liikenneyhteydet on osoitettu ohjeellisina lukuun ottamatta my-
merkinnällä osoitettua osa-aluetta.
Lähivirkistysalueella on puistomuuntamon rakennusala sekä jalankulkureitti.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 6 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
2.3 Kaavan toteuttaminen Korttelialueiden osalta kaavan toteuttamisvastuu on maanomistajilla. Kaupunki vastaa katuyhteyksien rakentamisesta. Alue ei kuulu vesihuollon toiminta-alueeseen, joten maanomistaja vastaa vesihuollon järjestämisestä kaava-alueella. Mikäli kaava-alueella vaaditaan vesihuoltoon liittyvää rakentamista maanomistaja vastaa sen rakentamisesta ja kustannuksista. Mikäli vesihuoltoratkaisu alueella vaatii kunnan vesihuoltoverkkoon liittymistä, liityntäkustannuksista vastaa maanomistaja.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 7 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
3 Suunnittelun lähtökohdat
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on entistä teollisuusalueen pohjaa. Suunnittelualueen eteläreunalla
kulkee teollisuusraide, itäpuolelta alue rajoittuu asemakaavoitettuun
toteutumattomaan teollisuusalueeseen. Länsipuolelta suunnittelualue rajoittuu
maitiaislahteen.
Kohdealueen likimääräinen sijainti.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 8 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on pohjois, koillis ja itä reunasta luonnontilaista metsäaluetta.
Alueen keskivaiheilla sijaitsee kallioalue.
Maasto, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan rannasta tasaista ja sisämaahan päin
mentäessä maasto nousee osittain melko jyrkästi (n. 20 metriä 50 metrin
matkalla), jonka jälkeen maasto on polveilevaa. Korkeusvaihtelua alueella on
20-30 m.
Suunnittelualueen maaperä on pääosiltaan hiekkamoreenia (vaalean ruskea)
sisämaahan mentäessä esiintyy myös kalliomaata (punainen).
Ote maaperäkartasta, © Geologian tutkimuskeskus, 2017
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 9 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Alueen eteläpuoleista maastoa kuvattuna koilliseen päin suunnittelualueella
kulkevalta tieltä.
Luonnon monimuotoisuus Alueelle laadittiin luontoselvitys vuoden aikana 2017 (LIITE 6).
Luontoselvityksen mukaan alueella kulkevien teiden varsilla tavattiin runsaasti
silmälläpidettävää Kelta-apilaan.
Suunnittelualueella on aiemmin tavattu Kalliosinisiipeä (Scolitantides orion).
Kalliosinisiipi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) Luonnonsuojelulain 47
§:n mukaisesti erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän
esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
Vuonna 2017 laaditussa luontoselvityksessä ei havaittu Kalliosinisiipiä niiden
aiemmilla esiintymäalueilla johtuen tarkastelun metodeista ja vuodenajasta.
Kalliosinisiivestä on kuitenkin tehty perhosharrastajahavainto 2013 havainto
koskee jo ennalta tiedettyä esiintymispaikkaa. Uudessa selvityksessä
kerrotaan, että Kalliosinisiiven toukkien ravinnoksi käyttämää isomaksaruohoa
on melko runsaana edelleen edellä mainitulla havaintopaikalla. Olemassa
olevan tiedon valossa ei ole mitään syytä olettaa, etteikö edellä mainitut
aluee(t) voisi olla Kalliosinisiipi populaatio.
Tietoa aiemmista havainnoista löytyy vuonna 2006 laaditusta suojeltavien
perhoslajien selvityksestä.
Luontoselvityksessä on maininta alueen eteläosassa sijaitsevasta
poukamasta, joka voisi olla potentiaalinen elinympäristö erilaisille lajeille. Tälle
alueelle ei kaavan myötä aiheudu muutoksia.
Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin
luonnonsuojelualue sijaitsee kilometrin päässä suunnittelualueelta itään.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 10 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Kasvillisuus, luontotyypit Suunnittelualue on pääosin tavanomaista talousmetsää pois lukien alueen
pohjoiskärki, jossa metsä on hieman vanhempaa ja kuusi painotteista.
Tarkempaa tietoa löytyy alueelle laaditusta luontoselvityksestä (LIITE 6).
Eläimistö Alueen eläimistö ei ole tavanomaisesta poikkeava.
Vesistöt ja vesitalous Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Suunnittelualueen keskivaiheella kulkee
noro (LIITE 6). Noron lisäksi alueella ei ole muita vesistöjä, kun Konniveteen
kuuluva maitiaislahti. Maitiaislahti on osittain täytetty umpeen rautatien alta,
mikä rajoittaa alueella tapahtuvaa Vesiliikennettä ja veden vaihtumista. Näin
ollen em. toiminnot on rajoitettu tapahtumaan 47m leveän rautatiesillan
kohdalta.
Maa- ja metsätalous Suurin osa suunnittelualueen metsistä on tai on ollut metsätalouskäytössä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee kaksi rakennusta, pienteollisuushalli/asuintila 140 k-m2 sekä
pienasuintalo 81 k-m2. Suunnittelualueen eteläosaan on rakennettu
puistomuuntamo.
Lähimmät pientalovaltaiset asuinalueet löytyvät maitiaislahden toiselta
puolelta noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen
eteläpuolella on raskaan teollisuuden alue kuin myös lahden toisella puolella.
Suunnittelualueella sijaitseva puistomuuntamo.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 11 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva rakennus.
Suunnittelualueella sijaitseva pienteollisuushalli.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 12 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Näkymä suunnittelualueelta lähimmän asuinalueen suuntaan.
Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja.
Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueen läheisyydessä toimii tai on toiminut suuria teollisuuden yksiköitä. Noin
200 henkilöä työllistävä Stora Enson flutingtehdas sijaitsee alueen
eteläpuolella. Maitiaislahden toisella puolella lännessä Lahti Energia Oy:n
voimalaitos ja Suomen Kuitulevy Oy työllistää noin 130 henkilöä.
Voimalaitoksen pohjoispuolella on aiemmin toiminut yli 200 henkilöä
työllistänyt UPM:n vaneritehdas, jonka tiloissa on edellytykset vastaavan
toiminnan jatkumiselle tai muulle teollisuudelle. Maitiaislahden toisella puolella
on myös toiminut Stora Enson aaltopahvitehdas, toiminta loppui vuonna 2016.
Virkistys Suunnittelualueella ei sijaitse virkistystoimintoja. Suunnittelualueen vieressä
kuitenkin kansalliseen kaupunkipuistoonkin kuuluva Heinolan salomaa alue,
jossa luonnonsuojelualueita (mm. Sataoja ja Kuikkavuoren lehmuslehto).
Liikenne Alueen itäpuolella kulkee kokoojakadun tasoinen Tampellantie, josta
haarautuu suunnittelualueelle johtava Laatikkotie. Lisäksi suunnittelualueella
kulkee kaksi pienempää Kulkuyhteyttä alueen suuntaisesti kaakosta
luoteeseen. Alueen eteläpuolella kulkee teollisuusraide maitiaislahden yli.
Raiteen varressa on myös kevyenliikenteen yhteys maitiaislahden yli.
Alueen välittömässä läheisyydessä ei kulje paikallisliikenteen reittejä. Lähin
paikallisliikenteen pysäkki löytyy noin puolen kilometrin päästä Maitiaislahden
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 13 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
toiselta puolelta tai kahden kilometrin päästä reumalta tai nykyisin valolinnan
alueelta.
Maitiaislahden yli kulkeva teollisuusraide ja silta.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole RKY kohteita.
Alueella olemassa olevat rakennukset ovat suhteellisen uusia, joten tarvetta
niiden inventoinnille ei ole.
Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistolain suojelemia kohteita.
Tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee kaksi sähkölinjaa pienempi (20kv) kulkee
suunnittelualueen suuntaisesti sen läpi. Alueen eteläosassa aluetta halkoo
110kv voimalinja. Kaukolämpö ja datakaapelit kulkevat raiteen yhteydessä
alueen eteläpuolitse. Alueella on kaksi päällystämätöntä tietä joiden
kunnossapidosta vastaa maanomistaja.
Vesi tai jätevesi johtoja ei ole, eikä alue kuulu vesihuollontoiminta-alueen
piiriin.
Erityistoiminnat Suunnittelualueella on voimalinja. Alueen eteläpuolella kulkee rautatie.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen läheisyydessä toimii useita teollisuuden yksiköitä kuten
Stora Enson Flutingtehdas etelässä ja maitiaislahden toisella puolella
sahaniemessä UPM Kymmene Oyj ja Lahti energian ja Advenin yhteinen
voimalaitos. Suunnittelualueen ympäristöstä on laadittu meluselvitys vuonna
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 14 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
2012 (liite 9). Selvityksen mukaan voimakkaimmat meluhaitat
suunnittelualueelle aiheutuvat Flutingtehtaan liikenneyhteyksien varsille.
Päiväaikaiset (klo 7–22) keskiäänitasot, Stora Enso Oyj:n flutingtehtaan ja
sen liikenteen sekä Sahanniemen arvioidun melupäästön aiheuttamina.
Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia saastuneita maa-alueita.
Ympäröivä teollisuus voi aiheuttaa ajoittain ilmanlaatuongelmia, mikä on
tyypillistä teollisuuspainotteisilla alueilla.
3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin
omistuksessa on maitiaislahden vesialue, sekä suunnittelualueen eteläosassa
oleva voimassaolevan asemakaavan katualue Maitiaislahden ja
Tampellantiehen välissä.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 15 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Suunnittelualueen maanomistus, kaupungin maanomistus vihreällä.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on käsitelty osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa, kts LIITE 1.
Päijät-Hämeen maakuntakaava on käsitelty osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa, kts. LIITE 1.
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 on käsitelty osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa, kts. LIITE 1.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 16 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Asemakaavat: 63/Ak (29.02.1960), 95/Ak (20.11.1965) ja 451/Ak
(07.09.1988), kts. LIITE 1.
Heinolan kaupungin Rakennusjärjestys (31.7.2012)
(Rakennusjärjestyksen uusiminen tullaan aloittamaan vuonna 2018)
Pohjakarttana on käytetty Heinolan kaupungin kiinteistö- ja mittausyksikön
tekemää vektorimuotoista pohjakarttaa.
Suunnittelualueelle on määrätty rakennuskieltoon kaavan suunnittelua
varten.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 17 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi
teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §. Voimassa oleva kaava
(95/Ak) on muun muassa määräysten osalta vanhentunut.
Kaavamääräyksissä määritellään mm. rakentamismääräyskokoelmaan
kuuluvia asioita, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet. Voimassa oleva
kaava maankäytöllinen ohjaus on ristiriitainen nykyisin voimassa olevien
määräysten, lakien ja ohjeistuksen kanssa.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat suunnitelmat Kaava on merkitty Kaavoitusohjelmaan vuosille 2017-2020. Ohjelma on
hyväksytty teknisessä lautakunnassa 8.12.2015. Tekninen lautakunta päätti
kaavan vireilletulosta 8.3.2016.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden
toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi katsottuja tässä
kaavoituksessa ovat ainakin:
Kiinteistöjen omistajat, asukkaat, työntekijät, yrittäjät
naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yrittäjät
Elenia Verkko Oy (sähkö)
Elenia kaukolämpö Oy (kaukolämpö)
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet)
Päijät-Hämeen liitto
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
Heinolan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta,
kunnallistekninen osasto, vesihuoltolaitos
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus (PHHYKY)
4.3.2 Vireilletulo
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 18 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 29.3.2016. Lisäksi
kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 31.3.2016 kirjeitse arvioidun vaikutusalueen
maanomistajille, maanvuokralaisille ja asukkaille, kirje sisälsi lähetteen ja
osallistumis- ja arviointi suunnitelman.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelualueen maanomistajan kanssa on järjestetty neuvottelu. Alustavat
luonnosaineistot ovat huoneessa asetettu nähtäville. Luonnosaineisto
lähetetään kirjeitse Osallisille maanomistajille, maanvuokralaisille ja
asukkaille. joka sisälsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Liitteenä oli
alustava luonnos. Kirjeessä kerrottiin, että kaavan etenemistä voi jatkossa
seurata lehtikuulutuksista ja kaupungin internet-sivulla. Kirjeet lähetetään
seuraavista vaiheista vain ulkopaikkakuntalaisille.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 1.4.2016
lähtien Kaupungintalolla (II kerros, maankäyttöosaston kaavoitusyksikön
ilmoitustaulu), Kirkonkylän Kyläpirtillä (Vanhatie 34) ja kaupungin internet-
sivulla (www.heinola.fi).
Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ilmoitetaan lehtikuulutuksella.
Ulkopaikkakuntalaisille osallisille postitetaan kuulutus ja kaavaluonnos.
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käytiin viranomaisneuvottelu
18.3.2016. Neuvottelussa sovitut muutokset tehtiin Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaan.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Voimassa oleva asemakaava on vanhentunut, eli se ei enää vastaa
nykypäivän kaavalle asetettuja standardeja ja määräyksiä. Kaavalla ja kaavan
muutoksella pyritään luomaan alueesta selkeä ja toimiva kokonaisuus.
Voimassa olevassa asemakaavassa on mahdollistettu pientaloasuminen
teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä, mikä ei ole nykymääräysten ja
ohjeistuksien mukaista.
4.4.2 Eriosapuolien tavoitteet kaavan laatimiselle
Viranomaisneuvottelussa esiin tulleet tavoitteet kaavoitukselle: • ELY-keskuksen mukaan aluetta tulisi tarkastella laajempana
kokonaisuutena.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 19 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
• Terveydensuojeluviranomaisen mukaan asumisen poistaminen alueelta olisi
tärkeä tavoite. Lisäksi raskasta teollisuutta ei pitäisi sijoittaa alueelle, koska se
lisäisi liikennettä ja täten ilmanlaatuongelmia Heinolan keskustan aluille.
• Liikennesuunnittelussa tulisi huomioida kaikki liikennemuodot
Maanomistajan tavoitteet kaavoitukselle: Alueen muodon ja haastavan maaston vuoksi tulisi saada rakentaa lähemmäs
rantaa kuin rakennusjärjestyksen mukainen 20 metriä. Lisäksi rakennusalat
on hyvä ilmoittaa tehokkuusluvulla, jotta maata voisi jakaa ja rakentaa
tarpeiden mukaan. Pohjoisosan rakentamaton tontti olisi hyvä saada
hyötykäyttöön.
Kunnan asettamat tavoitteet alueen kaavoitukselle: • Alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava ja strateginen yleiskaava.
• Hyvät toimintaedellytykset pienteollisuudelle.
• Kaavalla saavutettava lähialueen tonttien kiinnostavuuden lisääminen, josta
seuraa lähialueen tiivistyminen ja taajamakuvan eheytyminen
• Alueen maankäyttö ei saa heikentää ympäröivän teollisuuden
toimintaedellytyksiä
4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Luonnoksen jälkeen
Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta,
Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Päijät-Hämeen
hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskuksesta. Alla on esitetty pääkohdat
lausunnoista.
Hämeen ELY-keskus:
Ei ainakaan tässä vaiheessa huomautettavaa alueidenkäyttöön liittyen
Asemakaavan maankäytön laajuuden varmistuttua tulee laatia arvio
sen aiheuttaman liikenteen lisääntymisestä ja tarvittavista
liikennejärjestelyjen parantamistarpeista maantieverkolle asti.
Erityisesti on tarkasteltava Tampellantiellä Laatikkotien ja
Rautsalontien risteykset.
Päijät-Hämeen liitto:
Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska
alueella on voimassa Heinolan strateginen yleiskaava ja Päijät-
Hämeen voimaan tulleessa maakuntakaavassa 2014 alue sijaitsee
teollisuus ja varastoalueella T.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos:
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 20 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Ei huomautettavaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus:
Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä tavoitteena asumisen
poistamisen suunnittelualueen TY –korttelista teollisuusalueelle
luonteenomaisten haittojen takia.
Alueen sijaitessa vesistön rannalla aiheuttaisi se myös
todennäköisesti em. kaltaisia haittoja lahden toisella puolella
sijaitsevalle asuinalueelle. Melun määrä tulisi selvittää ja mallintaa
kaava prosessin yhteydessä.
Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että alueelle ei tulisi sijoittaa
lisää raskasta teollisuutta, koska se lisäisi liikennettä reitillä joka
kulkee Heinolan kaupungin keskustan lävitse aiheuttaen siellä
moninaisia haittoja.
110kV voimajohdon osalta tulisi varmistaa, ettei sähkö- ja
magneettikentälle altistuminen ei ylittäisi STUK:n suositusarvoja.
OAS:n ja kaavaselostuksen osallisten listassa on virheellinen nimi
PHHYKY:lle.
Lausuntojen pohjalta kaavaluonnokseen on tehty muutoksia.
Kaavamääräyksiä on muutettu tarkennettu
Virhe osallisluettelossa korjattu
4.4.4 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen
Kaavasta ei ole esitetty mielipiteitä.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutos, josta vaihtoehtoja tutkitaan kaavaprosessin kuluessa.
4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valittuun ratkaisuun on päädytty alueen käyttöä suunniteltaessa.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 21 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
5 Asemakaavan kuvaus
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 11,1 hehtaaria. Tonttimaata on 44,4 prosenttia
maa-alueen pinta-alasta. Alueen rakennusoikeus on 14767
kerrosalaneliömetriä, jossa ei lisäystä entiseen. Alueen tehokkuus on 0,3.
● tilastolomake LIITE 3
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alue sijaitsee teollisuuspainotteisessa ympäristössä. Kaavalla alueen
käyttö on pyritty osoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla teollisuuden
tarpeisiin sopivaksi huomioiden ympäristön sille aiheuttamat haasteet.
5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Korttelialueen kerrosluku on II ja rakennusoikeus 14767k-m2. Osa alueesta on
rajattu rakentamisen ulkopuolelle (my) ja (luo) -merkinnöillä tarkoituksena
varjella alueen luontoa ja luontoarvoja. Luo-1 -merkinnällä on osoitettu alue,
jolla on aiemmin tavattu uhanalaista Kalliosinisiipeä. Luo-2 –merkinnällä on
osoitettu noro ja sen suojavyöhyke. Edellä mainitulle (my) alalle on myös
osoitettu sitovana ajoyhteys korttelin pohjoisosaan. Alueen kapeasta
muodosta ja jyrkästi nousevasta maastosta johtuen on myös osoitettu
rakennusala (ls), jolla mahdollistetaan alueen parempi hyödyntäminen
sallittaessa rakentaa vesiliikennettä palvelevia toimintoja lähemmäs rantaa.
Lisäksi korttelissa on pienasuintalojen rakennusalat (ao), joilla sallitaan
olemassa olevan rakennuksen ylläpito.
5.3.4 Tie- ja katualueet Kaava-alueen sisälle syntyvälle tiestölle on annettu ohjeellisia reittejä, jotta
alueen toiminnot voidaan sijoitella joustavammin, pois lukien (my) merkityn
osa-alueen läpi kulkeva yhteys.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 22 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
LT Yleisen tien alue
Katualueet
Laatikkotie
5.3.5 Muut alueet
M Maa- ja metsätalousalue Kaava-alueella on pieni maa- ja metsätalousalue, jolla sijaitsee
puistomuuntamon rakennusala ja yleiselle jalankululle varattu alueenosa.
W Vesialue
Maitiaislahti Kaava-alueeseen kuuluu runsaasti vesistöä, koska alue on haluttu rajata
selkeiden omistusrajojen mukaan. Vesialue on otettu mukaan, jotta voidaan
suunnittelun edetessä osoittaa mahdollisesti vesistön hyödyntämiseen
liittyvien rakenteiden rakentamistarpeita vesialueelle.
5.4 Nimistö Kaavassa käytetään vanhaa nimistöä.
Tampellantie Kokoojakadun tasoinen tie Suunnittelualueen itäpuolella.
Laatikkotie Tampellantieltä Suunnittelualueelle johtava tie.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 23 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
6 Kaavan vaikutukset
6.1 Ihmisen elinoloihin kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset Kaava on pyritty laatimaan siten, että vaikutukset ihmisten elinoloihin jäisivät
mahdollisimman vähäisiksi. Kaavassa on käytetty määräyksiä koskien muun
muassa melua, jotta vaikutukset lähiseudun ihmisiin olisivat mahdollisimman
vähäiset.
6.2 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Alue on pääkäyttötarkoitukseltaan teollisuusalue, joten sillä todennäköisesti
tulee olemaan vaikutuksia lähiympäristöön. Ottaen huomioon lähialueen
raskaan teollisuuden yksiköt, jäänevät alueen vaikutukset kuitenkin verrattain
vähäisiksi. Asemakaavamääräyksissä on pyritty huomioimaan alueen
toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä ympäristöön siten, että
läheisimmille asuinalueille ei saa aiheutua ohjearvoja ylittävää melua tai
ilmanlaadun heikkenemistä. Alueella sijaitsevat luonnonmonimuotoisuuden
kannalta tärkeät kohteet pyritään rauhoittamaan kaavamääräyksin, jotta
vaikutukset niihin olisivat mahdollisimman vähäiset.
6.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Suunnittelualue täydentää nykyistä rakennetta sijoittuessa Heinolan taajaman
reunalle. Suunnittelualue tukeutuu olemassa olevien vastaavanlaisten
toimintojen läheisyyteen.
6.4 Liikenteelliset vaikutukset Kaavan toteutuessa Laatikkotien liikennemäärä kasvaa, mutta sen ollessa
kulkuyhteys ainoastaan suunnittelualueelle, sillä ei ole muuhun ympäristöön
vaikutusta. Tampellantiellä kaavan vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä,
johtuen maankäyttövarauksesta (TY) ja sen oletetusta pienteollisuus-
painotteisuudesta. Kaavassa on varattu tarpeeksi tilaa riittävän kokoiselle
tieyhteydelle. Myös maitiaislahden yli tapahtuva kevyen liikenteen määrä
saattaa lisääntyä.
Vesiliikenne maitiaislahdella lisääntyy, mikäli kaavan mukaisia
vesiliikennetoimintoja sijoitetaan alueelle. Vesiliikenteessä huomioitavaa on
rautatiesillan korkeus, joka asettaa rajoituksia sen ali kulkevalle liikenteelle ja
ilman sillan muuttamista vesiliikenteen alukset eivät voi olla kovin suuria.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 24 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
6.5 Maisema ja muut vaikutukset Maisema muuttuu alueen toteutuessa pääosin rakentamattomasta
vesistönrannasta teollisuusvaltaiseksi alueeksi, tosin alue on ollut myös
aiemmin teollisuusaluetta. Maisemakuvaa yritetään kaavalla ylläpitää muun
muassa rajoittamalla rantaan sijoitettavien toimintojen luonnetta
vesiliikennettä palvelevaksi, joka on vesistön ranta-alueilla ominainen
toiminto. Lisäksi alueen keskivaiheilla on osoitettu (my) merkinnällä alue
säilytettäväksi luonnontilaisena.
Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole arvokasta
rakennettua kulttuuriympäristöä eikä muinaismuistoja.
6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaupungin talouteen kaavalla voi olla suoria ja välillisiä vaikutuksia:
teollisuusalue toteutuessaan voi tuoda kaupunkiin uusia yrityksiä ja
työpaikkoja.
Kaavan toteuttamisen kustannukset kaupungille ovat vähäiset. Alue ei kuulu
vesihuollon toiminta-alueelle eli vesihuoltoon liittyvät kustannukset
kohdistuvat maanomistajalle.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 25 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
7 Asemakaavan toteutus
7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Määräyksissä on velvoitettu, että tonteille tulee laatia hulevesien johtamis- ja
käsittely- ja huoltosuunnitelma, joita tulee noudattaa rakennussuunnittelussa,
rakennuslupaa haettaessa ja myönnettäessä. Rakennusluvat tulee
hyväksyttää kaupunki-/maisemakuvasta vastaavalla kaupungin
viranomaisella. Näillä pyritään ohjaamaan alueen rakentamista siten, että
siitä tulee laadukas ja edustava ympäristö.
7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen tulee tehdä kaavassa annettujen määräysten ja niissä
velvoitettujen eri suunnitelmien mukaisesti.
Jos kaava-alueella päädytään ”leikkaamaan” rinnettä rakentamista
edellyttävän maastonmuodon saavuttamiseksi voidaan ”leikattua” maa-
ainesta käyttää tonttien ja teiden tasauksiin alueella.
7.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamisen jälkeen on seurattava liikennemäärän kehitystä,
lähialueiden rakentumista sekä palvelujen ja uusien työpaikkojen
toteutumista.
Ympäröivässä luonnossa ilmeneviä muutoksia tulee tarkkailla.
688 Ak/Akm, Asemakaavan selostus, ehdotus 15.11.2017 26 / 26
Asianumero 95/10.02.03/2017
Heinolassa 15.11.2017
Ville Nykänen Harri Kuivalainen
Suunnittelija kaupunginarkkitehti
044 769 4367
[email protected] Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto Rauhankatu 3, 18100 Heinola Puh. (03) 849 30 (vaihde), [email protected] Y-tunnus 1068892-9 www.heinola.fi
Asianumero 95/10.02.03/2017
688/Ak/Akm
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 688/AKM LAATIKKOTEHDAS
Rautsalon (19) kaupunginosan kortteli 3, Laatikkotehtaantien
katualue, osa vesialueesta 25:0 ja osa tilasta 21:23 koskien liittyviä
kortteli, katu ja viheralueita.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
29.2.2016/6.3.2017
Alustava suunnittelualue: punainen rajaus Vaikutusalue oranssilla
pohjakartta © MML 2012
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
2
1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Rautsalon kaupunginosassa Maitiaislahden rannassa. Suunnittelualueen rajaus on alustava, suunnittelualue tarkentuu valmisteluvaiheen aikana. Suunnittelualue koskee Rautsalon kaupunginosan korttelia 3 (19-3-3 ja 19-3-4) sekä siihen liittyviä katu- ja viheralueita tilalla 21:23 ja mahdollisesti muita suunnittelualueeseen liittyviä kortteli- katu ja viheralueita voimassa olevissa asemakaavoissa 63, 91 ja 451. Lisäksi alueeseen kuuluu vesialuetta 25:0. Alue on pinnanmuodoiltaan rannasta tasaista ja sisämaahan päin mentäessä maasto nousee osittain melko jyrkästi (n. 20 m 50 m matkalla), jonka jälkeen maasto on polveilevaa. Korkeusvaihtelua alueella on 20-30 m. Alueen eteläreunalla kulkee teollisuusraide, itäpuolelta kortteli 3 rajoittuu viheralueeseen, jonka takana on toteutumaton asemakaavoitettu teollisuusalue. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. suunnittelualue: KANSIKUVA
Ortoilmakuva alueelta (© MML 2012)
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
3
2 SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava 95/Ak on todettu vanhentuneeksi teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014 55 §. Voimassa oleva kaava (95/Ak) on muun muassa määräysten osalta vanhentunut. Kaavamääräyksissä määritellään mm. rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvia asioita, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet. Lisäksi korttelialueelle sallitaan asumista, joka ei sovi maankäytöltään raskaan teollisuuden alueelle tai sen läheisyyteen (kaava-alueen ympäristössä eteläpuolella on mm. Stora Enson flutingtehdas ja Maitiaislahden vastakkaisella puolella laajat raskaan teollisuuden alueet). Suunnittelun tavoitteena on tutkia alueen maankäytölliset mahdollisuudet huomioiden alueen ja sen ympäristön olemassa olevat olosuhteet. Mahdollisuuksina on asemakaavan muuttaminen ja sopivan käyttötarkoituksen hakeminen alueelle tai voimassa olevan asemakaavan kumoaminen. Ratkaisu asemakaavan muuttamisen tai kumoamisen suhteen tehdään kaavan valmisteluvaiheessa. Alueelle laaditaan kaavoituksen aikana tarvittavat selvitykset ja muut suunnitelmat. Tarvittaessa maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus.
3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavoituspäätös Alueella sijaitseva asemakaava (95/Ak) on todettu vanhentuneeksi teknisen lautakunnan päätöksellä 8.4.2014, jonka yhteydessä on kuulutettu rakennuskielto kiinteistölle 111.19-3 asemakaavan muuttamista varten. Kohde on kaavoitusohjelmassa.
3.2 Maanomistus Asemakaavoitettava alue korttelin 3 (asemakaava 95/Ak) osalta yksityisessä maanomistuksessa. Muilta osin alueet ovat kaupungin omistuksessa. Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan erikseen ja tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimus.
3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueella on voimassa maakuntakaava sekä lainvoimainen strateginen yleiskaava, näin ollen mm. yleistavoitteet ja osa erityistavoitteista on ratkaistu jo maakuntakaavassa sekä yleiskaavassa. Tässä asemakaavassa huomioidaan kuitenkin seuraavia tavoitteita:
Toimiva aluerakenne (4.3); yleistavoitteet ”Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.” ”Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.” Toimiva aluerakenne (4.3); erityistavoitteet ”Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
4
taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.” ”Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.” Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4); yleistavoitteet ”Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.” Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4); erityistavoitteet ”Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.” Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (4.5); erityistavoitteet ”Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia ja jätehuoltoa.”
3.4 Kaavatilanne Voimassa olevassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2006) suunnittelualue on
teollisuusaluetta (T) Päijät-Hämeen uuden maakuntakaavan (2014) ehdotus on ollut nähtävillä 4.5.-12.6.2015 välisen ajan. Ehdotuskartassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueena (T / 12). Maakuntakaava laitettiin uudelleen korjattuna nähtäville vuoden 2016 aikana Korjattu maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin 2.12.2016. maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavasta on jätetty 10 valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Korjatussa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole muutoksia suunnittelualueelle, eikä sen määräykseen, mutta suunnittelualueen eteläpuoliselle teollisuusalueelle on lisätty suuronnettomuusvaarallisen laitoksen merkintä (t/kem) sekä sen konsultointivyöhyke (kons).
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
5
Ote maakuntakaavasta (2006) Ote maakuntakaavaehdotuksesta (2014)
Maakuntakaavaehdotuksen määräys.
Korjattu maakuntakaavaehdotus (päivätty. 15.2.2016) Heinolan strateginen yleiskaava 2035 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 14.4.2014. Strateginen yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Strategisessa yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuusalueena ja sen pohjoispuolella on teollisuuden 1. vaiheen aluevaraus. Suunnittelualueen eteläpuolelle suunnittelualueelle on osoitettu tieliikenteen yhteystarvemerkintä.
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
6
Ote strategisesta yleiskaavasta. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten suunnittelun yhteydessä tulee tutkia aluetta ja sen sijoittumista laajempaan kokonaisuuteen yhdyskuntarakenteessa yleiskaavallisella tarkastelulla.
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
7
Alueen voimassa olevissa asemakaavaavoissa suunnittelualue on
teollisuusaluetta, viheraluetta ja katualuetta. Alueella on voimassa asemakaavat 63/Ak, 95/Ak ja 451/Ak.
Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.5 Rakennusjärjestys Heinolan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 31.7.2012.
3.6 Selvitykset Stora Enso Oyj:n Heinolan flutingtehtaan melumalli, Jyväskylän yliopisto,
Ympäristötutkimuskeskus, Tutkimusraportti 62/2012 (2012) Tarvittaessa lisäselvityksiä.
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
8
4 VAIKUTUSALUE Alustavasti on arvioitu, että suunnittelualueen toiminnan mahdolliset vaikutukset, kuten melu ja ilman laadun muutokset, voivat ulottua Sahanniemessä sijaitseville lähimmille asuinalueille. Muut lähimmät (vaikutus)alueet ovat olemassa olevaa teollisuusaluetta, strategisessa yleiskaavassa osoitettua uutta teollisuusaluetta, joka tällä hetkellä on talousmetsää sekä Tampellantien itäpuolella metsäaluetta. Itäpuolella oleva metsäalue on osa kansallista kaupunkipuistoa ja siellä sijaitsee myös Sataojan laakson luonnonsuojelualue. Vaikutusalueen laajuus on esitetty kansikuvassa. Lisäksi arvioidaan, että alueelle kaavoitettavalla toiminnalla on liikenteellisiä vaikutuksia, joten vaikutusalueeseen melun ja liikenteen turvallisuuden osalta kuuluvat Tampellantie, Reumantie, Siltakatu ja Sukurantie (kuljetusreitti: moottoritie - suunnittelualue).
5 OSALLISET Osallisia ovat ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisiksi katsottuja tässä kaavoituksessa ovat ainakin:
Kiinteistöjen omistajat, asukkaat, työntekijät, yrittäjät
naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yrittäjät
Elenia Verkko Oy (sähkö)
Elenia kaukolämpö Oy (kaukolämpö)
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (yleiset tiet)
Päijät-Hämeen liitto
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
Heinolan kaupunki: ympäristö- ja rakennuslautakunta, kunnallistekninen osasto, vesihuoltolaitos
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ympäristöterveyskeskus (PHHYKY)
6 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavasta pidetään virkamiestyöryhmän aloituskokous, jossa on ympäristötoimiston, rakennusvalvonnan, kunnallisteknisen suunnittelun, elinkeinopuolen sekä maankäytön edustajat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kommenteille Hämeen ELY-keskukseen. Järjestetään tarvittaessa valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot edellä mainituilta asianosaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot edellä mainituilta asianosaisilta viranomaisilta. Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu.
7 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa kaavanlaatijan arvioina seuraavien vaikutusten osalta: Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (mm. terveys, turvallisuus ja viihtyisyys) Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (mm. pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
9
(väestön määrä, ikärakenne, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Liikenteelliset vaikutukset (mm. liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) Kulttuuriympäristö, maisema- ja kaupunkikuva (mm. maisema- ja kaupunkikuva) Muut vaikutukset (mm. kuntataloudelliset sekä ympäristöhäiriöt)
8 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Kaavamuutoksen käsittelyn aikana saadut huomautukset ja muistutukset huomioidaan ja katsotaan, aiheuttavatko ne mahdollisesti muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja osallisten osallistumismahdollisuudet:
Vaihe Ajankohta Osallistuminen Päätös kaavan laatimisesta / tekninen lautakunta / OAS, nähtävillä ehdotukseen asti*
2016 maaliskuu
Kaavaluonnos / tekninen lautakunta
2017 aikana
Kaavaluonnos / nähtävillä 30 vrk*
2017 aikana Mielipiteen esittäminen*
Kaavaehdotus / tekninen lautakunta
2017 aikana
/ nähtävillä 30 vrk*
2017 aikana Muistutuksen esittäminen*
/ kaupunginhallitus
2017-2018 aikana
Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös
2017-2018 aikana
Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
*Mielipiteet, huomautukset ja muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana osoitteella Heinolan kaupunki, Kirjaamo, Rauhankatu 3, 18100 Heinola tai sähköpostilla: [email protected]. Samalla pyydämme ilmoittamaan: kaavan käsittelynumeron 688, nimenne, osoitteenne ja puhelinnumeronne. Osallisella on mahdollisuus esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä vielä ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRL 64 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kirjallisen palautteen tueksi on saatavilla kaavaote piirrosta varten.
9 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. OAS on nähtävillä koko kaavahankkeen ajan ja siihen voidaan tehdä työn kuluessa tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä. Kaavamuutoksen osallisille ilmoitetaan kirjeitse kaavan vireille tulosta ja kaavoituksen etenemisestä, kun valmisteluvaiheen materiaali asetetaan nähtäville ja kun kaavaehdotus asetetaan nähtäville.
Asianumero 95/10.02.03/2017 OAS 688/Ak/Akm
10
Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja Itä-Häme -lehdessä. Asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat valmistuttuaan nähtävillä Kaupungintalolla Teknisen toimen maankäyttöosaston kaavoitusyksikössä, Rauhankatu 3, 2. kerros ja Kirkonkylän Kyläpirtillä, Vanhatie 34 sekä www.heinola.fi.
10 YHTEYSTIEDOT Heinolan kaupunki / Teknisen toimen kirjaamo / Rauhankatu 3, 18100 HEINOLA Lisätietoja antaa: Juha Poskela, kaavoitusarkkitehti, 044 769 4367 [email protected]
Heinola 6.3.2017 Ville Nykänen Juha Poskela suunnittelija kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta 111 Heinola Täyttämispvm 15.11.2017Kaavan nimi 688/Akm LaatikkotehdasHyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 29.03.2016Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,0127 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,8658Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,1469
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset Pinta-ala[ha]
Pinta-ala[%]
Kerrosala [k-m²]
Tehokkuus[e]
Pinta-alan muut.[ha +/-]
Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
Yhteensä 11,0127 100,0 4,8658 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,1928 47,2 -0,3249 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,4207 3,8 -0,2085 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,1159 1,1 0,1159 W yhteensä 5,2833 48,0 5,2833
Maanalaisettilat
Pinta-ala[ha]
Pinta-ala[%]
Kerrosala [k-m²]
Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
Yhteensä
RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä
Alamerkinnät
Aluevaraukset Pinta-ala[ha]
Pinta-ala[%]
Kerrosala [k-m²]
Tehokkuus[e]
Pinta-alan muut.[ha +/-]
Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
Yhteensä 11,0127 100,0 4,8658 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 5,1928 47,2 -0,3249 TY 5,1928 100,0 5,1928 TTV -5,5177 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,4207 3,8 -0,2085 Kadut 0,4207 100,0 -0,2085 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0,1159 1,1 0,1159 M 0,1159 100,0 0,1159 W yhteensä 5,2833 48,0 5,2833 W 5,2833 100,0 5,2833
95/10.02.03/2017
Asemakaava ja
asemakaavan muutos
688 AK/AKM
Laatikkotehdas VALMISTELUVAIHE
Luonnos nähtävillä 11.5. – 26.5.2017
pvm. 15.11.2017
688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 2 / 6
Asianumero 95/10.02.03/2017
Sisällysluettelo
1 Lausunnot .......................................................................................................................................... 3
1.1 Hämeen ELY-keskus, 05.06.2017 .................................................................................................................. 3
1.2 Päijät-Hämeen liitto, 23.05.2017 .................................................................................................................. 3
1.3 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 01.06.2017 ................................................................................................... 3
1.4 Päijät-Hämeen ympäristöterveyskeskus, 24.05.2017 .................................................................................. 4
2 Mielipiteet ........................................................................................................................................... 6
2.1 Kaavasta ei tullut mielipiteitä ....................................................................................................................... 6
688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 3 / 6
Asianumero 95/10.02.03/2017
1 Lausunnot
1.1 Hämeen ELY-keskus, 05.06.2017 1.1.1 Lausunnon pääkohdat
Alueidenkäyttöä koskien Hämeen elinkoine-, liikenne- ja ympäristökeskuksella
ei ainakaan tässä vaiheessa ole huomautettavaa asemakaavan
muutosluonnoksesta.
Liikenteen osalta asemakaavan maankäytön laajuuden tarkennuttua tulee
laatia arvio sen aiheuttaman liikenteen lisääntymisestä ja tarvittavista
liikennejärjestelyjen parantamistarpeista maantieverkolle asti. Erityisesti on
tarkasteltava Tampellantiellä Laatikkotien ja Rautsalontien risteykset.
1.1.2 Vastine Huomioiden alueen muoto ja olosuhteet, on hyvin epätodennäköistä, että
sinne sijoittuisi raskasta teollisuutta joka vaatisi erityisjärjestelyjä
liikenneverkolta. Laatikkotien ja Tampellantien väliselle risteyksen
laajentamiselle on jätetty kaavassa tarpeeksi tilaa mahdollisia laajennuksia
varten.
1.2 Päijät-Hämeen liitto, 23.05.2017 1.2.1 Lausunnon pääkohdat
Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska alueella
on voimassa Heinolan strateginen yleiskaava ja Päijät-Hämeen voimaan
tulleessa maakuntakaavassa 2014 alue sijaitsee teollisuus ja varastoalueella
T.
1.2.2 Vastine Kirjataan tiedoksi.
1.3 Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 01.06.2017 1.3.1 Lausunnon pääkohdat
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa suunnitelmista.
1.3.2 Vastine Kirjataan tiedoksi.
688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 4 / 6
Asianumero 95/10.02.03/2017
1.4 Päijät-Hämeen ympäristöterveyskeskus, 24.05.2017 1.4.1 Lausunnon pääkohdat
Terveydensuojeluviranomainen pitää tärkeänä tavoitteena asumisen
poistamisen suunnittelualueen TY –korttelista teollisuusalueelle
luonteenomaisten haittojen takia. Alueen sijaitessa vesistön rannalla
aiheuttaisi se myös todennäköisesti samankaltaisia haittoja lahden toisella
puolella sijaitsevalle asuinalueelle. Melun määrä tulisi selvittää ja mallintaa
kaavaprosessin yhteydessä.
Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että alueelle ei tulisi sijoittaa lisää
raskasta teollisuutta, koska se lisäisi liikennettä reitillä joka kulkee Heinolan
kaupungin keskustan lävitse aiheuttaen siellä moninaisia haittoja.
110kV voimajohdon osalta tulisi varmistaa, ettei sähkö- ja magneettikentälle
altistuminen ei ylittäisi STUK:n suositusarvoja.
OAS:n ja kaavaselostuksen osallisten listassa on virheellinen nimi
PHHYKY:lle.
1.4.2 Vastine Jo alueella sijaitsevaa asumista (2 pientaloa) ei voida poistaa alueelta. Uuden
kaavan tilanne on parempi kuin vanhan kaavan tilanne, jossa sallittiin
asumisen lisääminen. Uudessa kaavassa sallittaisiin vain olemassa olevan
rakennuksen ylläpitäminen, tämä tarkoittaisi myös sitä, että jos rakennus
päätettäisiin purkaa tai se tuhoutuisi alueelle ei saisi rakentaa uutta
asuinrakennusta.
Ottaen huomioon alueen muodon ja olosuhteet on hyvin epätodennäköistä,
että alueelle tulee sijoittumaan raskasta teollisuutta. Alueen melu-, pöly-,
ilmanlaatu- ja tärinähaittojen arviointi ja mallinnus on hankalaa kun ei voida
vielä tietää mitä toimintoja alueelle tulee sijoittumaan. Liikenne Heinolan
keskustan läpi suunnittelualueelle tuskin lisääntyy merkittävästi. Ratkaisu
keskustan läpi liikennöiviin raskaisiin kuljetuksiin löytyisi varmaan linjaamalla
raskaan liikenteen kulkemaan pohjoisemman liittymän kautta.
Mitä sahaniemen asuinalueelle aiheutuviin haittoihin tulee, niin aluetta tulee
katsoa laajempana kokonaisuutena, jolloin voidaan todeta että suurimmat
haittojen aiheuttajat löytyvät kaava-alueesta etelään (flutingtehdas) ja lahden
toiselta puolelta sahaniemen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevat suuret
yksiköt. Lisäksi kaava alueesta koilliseen on lainvoimaisen kaavan suuret
teollisuuskorttelit.
Suunnittelualueesta aiheutuvia haittoja pyritään minimoimaan
kaavamääräyksin. Vaikka meluvallin tai vastaavan rakentaminen ei
onnistuisikaan voidaan määräyksillä velvoittaa alueen toimijoita erilaisiin
äänenvaimennusratkaisuihin.
Voimajohdon aiheuttama sähkö- ja magneettikentälle altistuminen ei liene
ongelma, koska johdon läheisyyteen ei ole tulossa pysyviä toimitiloja. Lisäksi
688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 5 / 6
Asianumero 95/10.02.03/2017
kaavassa voimajohdolle on osoitettu 18 metrin suojavyöhyke johdon
keskilinjasta molempiin suuntiin.
Nimi korjattu OAS:n ja selostukseen.
688 Akm, vastineet: luonnos 15.11.2017 6 / 6
Asianumero 95/10.02.03/2017
2 Mielipiteet
2.1 Kaavasta ei tullut mielipiteitä
Heinolassa 15.11.2017
Ville Nykänen
Suunnittelija
[email protected] Heinolan kaupunki Tekninen toimi / Maankäyttöosasto Rauhankatu 3, 18100 Heinola Puh. (03) 849 30 (vaihde), [email protected] Y-tunnus 1068892-9 www.heinola.fi
Adelenpolku 2 B, 00590 Helsinki | +358 44 54 84 625 | www.metsanen.com
Heinolan Laatikkotehtaan asemakaava 688/Akm -alueen luontoselvitys 2017
Timo Metsänen21.11.2017
1 JOHDANTO ....................................................................................................... 32 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS ............................................................. 33 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT .... 4
3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ................................................ 53.2 Olemassa olevat muut aineistot ...................................................... 63.3 Muut tiedot ja aineistot ..................................................................... 73.4 Vuonna 2017 tehty selvitys ............................................................... 7
4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN ....................................................................... 84.1 Kansainvälisesti arvokkaat ................................................................ 84.2 Valtakunnallisesti arvokkaat ............................................................. 84.3 Maakunnallisesti arvokkaat ............................................................... 94.4 Paikallisesti arvokkaat ........................................................................ 94.5. Muut arvokkaat ................................................................................... 9
5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET ................................................................ 95.1. Kuvaus .................................................................................................. 95.2. Kasvillisuus ja luontotyypit ............................................................... 105.3. Arvokkaat luontokohteet ................................................................. 15
5.3.1 Lakikohteet ............................................................................... 155.3.2 METSO-kohteet ....................................................................... 15
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ......................................................... 196.1. Johtopäätökset .................................................................................. 196.2. Suositukset jatkoselvityksistä .......................................................... 206.3. Suositukset maankäyttöön ............................................................... 21
LIITTEET ................................................................................................................ 22
Kannen kuva: Alueen eteläosan rehevä pohjukka © Timo Metsänen, 2017.
Karttojen pohjakartat © Maanmittauslaitos, 2017.
2
1 JOHDANTO
Heinolan kaupungin maankäyttö tilasi kesällä 2017 Luontoselvitys Metsäseltä viiden eri asemakaava-alueen (A-E) luontoselvitykset joiden tavoitteena oli tuottaa alueilta maankäytönsuunnittelua varten riittävät luontotiedot ja arviot mahdollisista jatkoselvitystarpeista. Tässä raportissa esitellään Laatikkotehtaan 688/Akm kaavamuutosalueen tulokset. Työ käsitti olemassa olevien luontotietoaineistojen hankkimisen ja tulkinnan, ns. lakikohteiden ja arvokkaiden luontotyyppien selvittämisen sekä luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittujen alueille potentiaalisten lajien esiintymisen ja soveliaan elinympäristön arvioinnin. Maastotyöt alueilla tehtiin heinä–elokuussa. Luontoselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi Timo Metsänen. Metsänen on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija (AMK) ja luontokartoittaja (eat). Syventävän eliöryhmä tentin hän suoritti linnuista sekä nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet ja kalat -kokonaisuudesta. Metsänen toimii luontokartoitusalalla itsenäisenä yrittäjänä ja omaa lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksen erilaisten luontokartoitusten laatimisesta.
2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS
Heinola sijaitsee keskellä Päijät-Hämettä, eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen ja Lounaismaan eli Vuokkovyöhykkeen metsäkasvillisuuslohkojen rajalla. Laatikkotehtaan 688/Akm alue sijaitsee Konniveden Maitiaislahden itärannalla, noin 2,6 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan kaakkoispuolella. Alue on pääasiassa metsäinen ja kallioinen. Rannalla on kaksi asuinrakennusta. Kohde kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Konniveden valuma-alueeseen.
Alla on esitetty kohteen sijainti yleiskartalla ja peruskarttapohjalla (Kartta 1). Alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 alue sijoittuu teollisuus- ja varasto alueelle (T) (Päijät-Hämeen liitto, 2017).
3
Kartta 1. Alueen sijainti ja selvitysalueen rajaus peruskarttapohjalla.
3 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Luontoselvityksen tarkoituksena oli tuottaa asemakaava-alueelta laadukas ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen riittävä luontoselvitys kohteen maankäytönsuunnittelua ja luontovaikutusten arviointia varten. Tilaajan tarjouspyynnön mukaisesti alueen luontoselvitykseen sisältyvät seuraavat asiat:
4
• Luonnonsuojelulain 29 § (1996) ja -asetuksen (1997/2005), vesilain (2 luvun 11§:n mukaisten kohteiden sekä 3 luvun 2 § kohdan 8 kohteiden), metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden mahdollisesti arvokkaiden luontotyyppien (avainbiotoopit) kartoitus
• Olemassa olevan luontotiedon kokoaminen aiemmista selvityksistä, ympäristöhallinnon rekistereistä (Hertta) tai muista julkisista lähteistä
• Todettujen arvokkaiden luontokohteiden (ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Päijät-Hämeen liiton ja mahdolliset kunnan tiedot) selvittäminen
• Luonnonsuojelulain 47 §:n mukaiset Euroopan Yhteisön luontodirektiivin IV(a) eläinlajien selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä muiden luonnonvaraisille eläimille ja kasveille tärkeiden alueiden kartoitukset *
• muiden luontokohteiden kartoitus, joihin kaavalla saattaa olla vaikutuksia
• suositusten antaminen luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista
• koosteen laatiminen kohteilta otetuista valokuvista karttapohjalle numeroituna
* tarjouspyynnön ajankohdasta ja lähtötiedoista johtuen, IV a) liitteen lajien (esim. liito-orava ja lepakot) osalta arvioitiin ainoastaan niiden esiintymispotentiaalia soveltuvan elinympäristön perusteella ja annettiin suosituksia jatkoselvitystarpeista.
3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset
Alueen pohjoispuolen keskiosassa on kartoitettu vuonna 2006 uhanalaisen kalliosinisiiven esiintymistä osana Heinolassa tehtyä laajempaa erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä (Nieminen ym., 2007). Samaisessa raportissa oli myös maininta alueelta tavatusta
5
virnasinisiivestä, joka on myös uhanalainen, vaarantuneeksi luokiteltu laji.
3.2 Olemassa olevat muut aineistot
Julkaisuiden ja raporttien lisäksi aluetta koskevia muita työssä käyttökelpoisia (paikkatieto)aineistoja pyrittiin hankkimaan eri organisaatioilta. Hankittuja tai tarkastettuja aineistoja olivat:
Suomen ympäristökeskus (SYKE)• Luonnonsuojelualueet (yksityiset ja valtion)• Natura 2000 -alueet• Pohjavesialueet• Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt• Luonnonsuojeluohjelma-alueet• Soidensuojelun täydennysehdotus
Geologian tutkimuskeskus (GTK)• Turvevarojen tilinpitopalvelu
LUOMUS• Laji.fi portaali.
Hämeen ELY-keskus• Hertta -rekisterin uhanalaisten lajien tiedot• LUMOS-hankkeen kohdekuvaukset Heinolasta
Päijät-Hämeen liitto• POSKI -hankkeen loppuraportti (2013)• Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys ja laajat yhtenäiset
metsäalueet (2013)• Päijät-Hämeen hiljaiset alueet (2012)
Heinolan kaupunki• Ympäristöpuolen luontotiedot• Maankäyttöpuolen luontotiedot• Metsäpuolen metsä- ja luontotiedot
6
BirdLife Suomi• Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (IBA-alueet)• Kansallisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (FINIBA-alueet)
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)• Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden (MAALI)
luonnosaineisto
3.3 Muut tiedot ja aineistot
Perhosharrastaja Heikki Tabellilta saatiin haastattelutietona melko tuore havainto yksittäisestä kalliosinisiivestä aikaisemmin tunnetulta selvitysalueella sijaitsevalta kalliokohteelta. Havaintopäivämäärä oli 28.5.2013 (Tabell, H. 2017).
Lajitietokeskuksen havainnoista löytyi yksi ilmoitus täplälampikorennosta alueen etelälaidalta. Havainto oli tehty 13.6.2013 ja se koski naarasyksilöä. Täplälampikorento on Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittu laji.
3.4 Vuonna 2017 tehty selvitys
Maastoinventoinnit alueella suoritettiin maastokaudella 2017 heinä–elokuun välisenä aikana, jolloin oli mahdollista tunnistaa ja löytää luontoarvoja ilmentävää (kasvi)lajistoa mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden tunnistamiseksi ja rajaamiseksi. Kohteilla otettiin valokuvia ja rajattiin huomionarvoiset alueet kartoille hyödyntäen QField -paikkatieto-ohjelmaa.
Arvokkaat tunnetut lajiesiintymät (luontodirektiivin IV a lajit, erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, kansainväliset vastuulajit) tarkistettiin maastossa. Mikäli inventointiaika ei ollut optimaalinen ko lajille/lajiryhmälle suoritettiin niille sopivien elinympäristöjen laadun ja lajien esiintymispotentiaalin arviointi.
Arvokkaiden luontokohteiden sijainti, tila ja status päivitettiin maastoinventoinneissa. Samalla etsittiin uusia eri kriteerit täyttäviä (muun muassa em. lakikohteet) elinympäristöjä. Pihapiirien osalta selvitykset tehtiin pieteetillä tai ne jätettiin inventointien ulkopuolelle.
7
Maastoinventointiin käytettiin Laatikkotehtaan alueella noin 3–4 tuntia. Inventointi suoritettiin 29.7. ja 9.8.2017.
4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN
Kohteiden arvottamisessa on käytetty Södermanin (2003) luokittelua.
4.1 Kansainvälisesti arvokkaat
•Natura-alueet (SAC ja SPA, myös ehdotetut SCI)•Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. IBA-alueet•Ramsar-alueet
4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat
•Kansallispuistot•Luonnonpuistot•Soidensuojelualueet•Lehtojensuojelualueet•Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet•Erämaa-alueet•Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt•Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet
- kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma- soidensuojelun perusohjelma- lintuvesien suojeluohjelma- valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma- lehtojensuojeluohjelma- rantojensuojeluohjelma- vanhojen metsien suojeluohjelma
•Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet (vaikka kohteet eivät kuulu ohjelmiin)
•Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. FINIBA-alueet•Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä•Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien esiintymispaikat•Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat•Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä
8
4.3 Maakunnallisesti arvokkaat
•Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet•Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset•Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat•Maakunnallisesti / seudulliset merkittävät muut luontokohteet
4.4 Paikallisesti arvokkaat
•Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä•Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset•Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat•Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet
4.5. Muut arvokkaat
Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret, yhtenäiset, tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät tai uhanalaisten lajien kannalta tärkeät korvaavat paahdeympäristöt (mm. hiekkakuopat, tie- ja rataleikkaukset)
5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET
5.1. Kuvaus
Laatikkotehtaan alue sijaitsee Konniveden Maitiaislahden itärannalla, noin 2,6 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan kaakkoispuolella. Alue on pääasiassa metsäinen, kallioinen ja sen rantaviivaa on paikoin muokattu täyttämällä. Aluetta rajaa lännestä Maitiaislahti, idän puolella ei ole selkeää rajaa. Laatikkotie kulkee alueen läpi. Rannalla on kaksi asuinrakennusta. Alueen metsät ovat pääasiassa talousmetsiä. Alueen eteläosan halki ja Maitiaislahden yli kulkee voimalinja itäkaakko-länsiluode -suuntaisesti. Alueen ortoilmakuva esitetään kartalla 2.
9
Kartta 2. Laatikkotehtaan selvitysalue ilmakuvapohjalla.
5.2. Kasvillisuus ja luontotyypit
Laatikkotien alkupäässä on nuorehkoa talousmetsää molemmin puolin tietä. Länteen päin siirryttäessä tien ylittää voimalinja, jonka alusta on säännöllisesti raivattavaa aluetta, joten kasvillisuus ja puusto on nuorta ja matalaa. Voimalinjojen eteläpuolelle jää nuori koivikkoalue. Näillä kohdin tien eteläpuolella on varttuneempaa sekametsää, jossa kasvaa mäntyjen ja koivujen lisäksi myös kohtalaisesti haapaa.
10
Ennen Laatikkotien haarautumista kahteen uraan, tiellä on puomi ja pieni levike. Levikkeen eteläpuolella on vesilampare, jota reunustavat vanhat tervalepät ja haavat. Levikkeen ympäristössä kasvaa runsaasti jättipalsamia, joka on levittäytynyt myös tien pohjoispuolelle, voimalinjalle asti ja toisaalta tätä haitallista vieraslaji esiintyy myös tieurien tuntumassa luoteessa.
Kuva 1. Jättipalsami on haitallinen vieraslaji.
Puomin länsipuolella on rehevä poukama. Sen rannalla kasvaa muun muassa leveäosmankäämiä ja vesialueella lumpeita ja ulpukoita.
Kahden tieuran, varsinkin rannanpuoleisen, varrella kasvaa runsaasti uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua kelta-apilaa. Paikoin myös keltamaitetta.
Pohjoisen suunnasta tielle saapuu myös luonnontilaisen kaltainen pieni noro. Se alittaa tiet ja häviää maan alle ennen laskemistaan Maitiaislahteen.
11
Kuva 2. Rehevä poukama – potentiaalinen sudenkorentojen ja viitasammakon esiintymisalue.
Kuva 3. Tienvarren kelta-apilakasvustoja. Laji on taantunut ja luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).
12
Kuva 4. Norouoman rehevää kasvillisuutta.
Eteläisimmän talon itäpuolella oleva kallioalue on tunnettu vanhastaan kalliosinisiiven esiintymisalueena. Kalliosinisiiven ravintokasvin, isomaksaruohon todettiin edelleen esiintyvän paikalla melko runsaana.
Kuva 5. Yleiskuvaa kalliosinisiiven esiintymiskalliolta.
13
Itse ranta-alue on monista kohdin vanhaa täyttömaa-aluetta, jota kasvillisuus nyt valtaa takaisin. Puusto on harvaa ja nuorta. Alueella oli pari epävirallista nuotiopaikkaa.
Kuva 6. Rannanpuoleinen tieura.
Kuva 7. Kaava-alueen pohjoisempi asuinrakennus.
14
Pohjoisin osa kaava-alueesta ja pohjoisemman asuinrakennuksen ympäristö on harvennettua talousmännikköä.
5.3. Arvokkaat luontokohteet
5.3.1 Lakikohteet
Laatikkotehtaan asemakaava 688/Akm alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain 29§ tarkoittamia kohteita eikä sellaisista löytynyt mainintoja läpikäydyistä aineistoista.
Vesilain mukaisista kohteista ei löytynyt mainintoja läpikäydyistä aineistoista. Vesilain mukaisiksi kohteiksi tulkittiin maastoinventoinnissa eteläosan noro, joka laskee alueelle pohjoisesta (kohdenumero 1.).
Metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi alueelta ei ollut aiemmin tunnistettu kohteita kaupungin metsätaloussuunnitelmissa. Maastoinventoinnissa noron välitön lähiympäristö tulkittiin metsälain mukaiseksi kohteeksi (kohdenumero 2). Edellä mainituilla vesilain kohteella voidaan tulkita olevan metsälain perusteella eräänlainen puskurivyöhyke. Kohteet on esitetty kartalla 3 ja taulukossa 1.
5.3.2 METSO-kohteet
Kaava-aluetta laajemmassa luontoselvityksessä tunnistettiin ja rajattiin seudulta viisi METSO-ohjelmaan soveltuvaa metsikkökuviota. Kolme näistä tulee pieniltä osin kaava-alueelle. Maitiaislahden rantaan rajoittuva korkea kalliometsäalue rinnemetsineen, jyrkänteineen ja metsälakikohteineen ulottuu asemakaava-alueen koillisosan kallioille (kohdenumero 3.). Seuraava kohde (numero 4) on kalliometsän ja louhikkoalueen yhdistelmä, joka ulottuu vain muutamia metrejä alueen puolelle kaava-alueen itäreunalla. Viimeinen METSO-kuvio on eteläosan lehtipuukuvio, joka on potentiaalinen elinympäristölaikku liito-oravalle sekä lepakoille ja sijaitsee puolittain kaava-alueella. Kohteet on esitetty kartalla 4 ja taulukossa 1.
15
Kartta 3. Lakikohteet kaava-alueella.
5.4. Potentiaalinen lajisto ja kohteet
Liito-orava
Selvitysalueen eteläreunassa on paikoin isoja haapoja ja tervaleppiä, joista osa rajautuu kaava-alueen ulkopuolelle. Liito-oravalle soveliaan elinympäristön pinta-ala ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin potentiaalinen esiintymiskohde sekä mahdollinen kauttakulkualue.
16
Kartta 4. Laatikkotehtaan alueen METSO-ohjelmaan soveliaat, direktiivilajeille potentiaaliset ja muut kohteet.
Lepakot
Alueen sijainti rannalla, noro ja lineaariset urat (tiet ja sähkölinjan alusta) sekä se, että alue on pääosin valaisematon, tekee siitä potentiaalisen kohteen lepakoille. Alue soveltuu todennäköisesti hyvin lepakoiden ruokailu- ja kauttakulkualueeksi. Alueella sijaitsevat uudehkot rakennukset ovat päällisin puolin arvioiden lepakoille huonosti soveltuvia.
17
Linnusto
Nyt tehdyn luontoselvityksen ajankohta ja metodit eivät sovellu pesimälinnuston kartoittamiseen, mutta havainnot yhdessä elinympäristötarkastelun perusteella viittaavat siihen, että kaavan lähialueella, lähinnä pohjoispuolella on potentiaalia arvokkaalle ja maankäytönsuunnittelussa huomioitavalle pesimälinnustolle.
Viitasammakko
Kaava-alueella on yhdessä kohtaa viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä (kohdenumero 7.). Laatikkotien puomin kohdalla olevassa poukamassa on rehevää vesi- ja rantakasvillisuutta, joka soveltuu hyvin viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueeksi.
Täplä- ja lummelampikorennot
Viitasammakolle soveltuva poukama on potentiaalinen elinympäristö myös täplä- ja lummelampikorennoille. Kohteelta oli Laji.fi -portaalissa havainto täplälampikorennosta v. 2013.
Kallio- ja virnasinisiipi
Luontoselvityksen ajankohta ja metodit eivät soveltuneet kalliosinisiiven aikuisten yksilöiden havainnointiin. Lajin lentoaika on toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Luontoselvityksessä arvioitiin tunnetun esiintymän laatu ravintokasvi isomaksaruohon perusteella ja etsittiin lajille potentiaalisia alueita, joita löydettiin yksi lisää (kohdenumero 6) kaava-alueen tuntumasta. Tunnetun esiintymän isomaksaruohokasvustojen todettiin edelleen kasvavan paikalla melko runsaana. Hämeen ympäristökeskuksen LUMOS -hankkeen vuonna 2006 laaditun kohdekuvauksen perusteella kalliosinisiipialue on pinta-alaltaan 5–6 hehtaaria. Tästä alueesta ei ole kuitenkaan ilmeisesti tehty tarkkaa rajausta. Myöskään erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä raportissa (Nieminen ym., 2007) ei esitetä rajausta esiintymällä, vain selvitysalue. Samaisessa raportissa oli myös maininta alueelta vuonna 1984 havaitusta virnasinisiipikoiraasta. Laji on myös uhanalainen, vaarantuneeksi luokiteltu laji.
18
Taulukko 1. Selvitysalueen luontokohteet
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET
6.1. Johtopäätökset
Kohteelta tiedossa olevien tai vuoden 2017 selvityksissä tehtyjen havaintojen valossa alueella on olemassa joitain merkittäviä ja potentiaalisia luontoarvoja. Vesilain mukaiset kohteet ovat Södermanin (2003) luokittelussa valtakunnallisesti arvokkaita.
Maakunnallisesti alue tulisi huomioida maakuntakaavan tausta-aineistojen luonnonydinalueen jatkeena ekologisten yhteyksien suunnittelussa.
Olemassa olevista tietokannoissa tai kunnan tiedoissa alueelta ei ollut havaintoja tiukasti suojeltujen Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeista tai muista uhanalaista lajeista kuin kallio- ja virnasinisiivestä. Laji.fi -portaalissa alueelta oli kuitenkin havainto Luontodirektiivin IV a) liitteen täplälampikorennosta. Lisäksi haastattelutiedon perusteella alueella on vielä ainakin vuonna 2013 esiintynyt kalliosinisiipeä, joka on erityisesti suojeltava, uhanalainen, rauhoitettu sekä Suomen kansainvälinen vastuulaji.
Selvityksessä lajin tunnetun esiintymiskallion todettiin edelleen soveltuvan ravintokasvin esiintymisen puolesta lajille. Lisäksi alueelta löydettiin kaksi muutakin kalliokohdetta, joilla kasvoi lajin pääasiallista ravintokasvia isomaksaruohoa. On todennäköistä, että kalliosinisiipi esiintyy edelleen alueella.
19
Nro Nimi Arvoluokka Kuvaus Lajistoa
1 Noronvarsi S Valtakunnallinen S, luo VesiL: noro2 Noron lähiympäristö S Paikallinen MY, luo MetsäL: pienveden lähialue3 Kalliometsä Paikallinen S, luo METSO I-II hömötiainen, töyhtötiainen4 Kalliometsä-louhikko Paikallinen S, luo METSO I-II5 Lehtipuukuvio Paikallinen ? METSO II-III, potentiaalinen direktiivilajikohde6 Kallioketo ? ? potentiaalinen kalliosinisiivelle Isomaksaruoho7 Pohjukka Paikallinen ? potentiaalinen direktiivilajikohde
Ehdotettu kaavamerkintä
Kuva 19. Kalliosinisiipi. © Heikki Tabell
Alueella on yksi viitasammakolle ja täplä- sekä lummelampikorennolle soveltuva rehevä poukama.
Paikallisia luontoarvoja edustavat löydetty metsälain 10§:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö ja METSO-ohjelmaan soveltuvien kuvioiden läheisyys ja rajautuminen myös osin kaava-alueelle.
Vesistön läheisyyden, lineaaristen urien ja vähäisen valaistuksen vuoksi alueella on todennäköistä tavata yleisimpiä lepakkolajejamme saalistamassa.
Haapojen ja muiden lehtipuiden esiintymisen vuoksi alue on potentiaalinen myös liito-oravalle.
6.2. Suositukset jatkoselvityksistä
Kalliosinisiiven metapopulaatioluonteen vuoksi kaikilla aurinkoisilla isomaksaruohon kasvupaikoilla etenkin vesistöjen läheisyydessä on merkitystä lajin säilymisen kannalta. Suosittelemme alueelle kalliosinisiipiselvitystä lajin päälentoaikana sekä muna- ja toukkavaiheessa, jotta lajin esiintyminen tai esiintymättömyys alueella
20
voidaan varmuudella todeta ja tarvittaessa ottaa huomioon alueen maankäytönsuunnittelussa sekä metsätaloustoimissa. Selvityksen tulisi kattaa ainakin tunnettu esiintymisalue, kaksi löydettyä uutta potentiaalista kohdetta ja LUMOS -hankkeen tietojen mukaan myös esiintymän pohjoispuolen laaja kallioalue.
Myös uhanalaisen virnasinisiiven esiintyminen on suositeltavaa selvittää samassa yhteydessä alueelta.
Suosittelemme alueelle myös Luontodirektiivin IV a) liitteen lajien: täplä- ja lummelampikorentojen kartoitusta sekä viitasammakkokartoitusta. Rannoilla esiintyvinä lajeina niillä on erityistä merkitystä rantarakentamisen suunnittelussa.
Kaikki Suomen lepakot kuuluvat niin ikään Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeihin ja suosittelemme alueelle vähintään kolmen käynnin lepakkokartoituksen laatimista Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukaisesti (SLTY, 2012). Selvityksessä on suositeltavaa hyödyntää myös passiividetektoreja täydentämään aktiivikartoituksen tuloksia. Tarpeen mukaan lepakkokartoitukseen tulisi liittää mukaan päiväpiilojen inventointia mikäli maankäyttö tai metsätalous voivat vaikuttaa potentiaalisiin päiväpiiloihin alueella tulevaisuudessa.
6.3. Suositukset maankäyttöön
Suositukset luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä suositus luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista on tarkoituksen mukaisinta suorittaa, kun tiedot kalliosinisiivestä, lepakoista, liito-oravasta, täplä- ja lummelampikorennoista sekä viitasammakosta on kerätty ja tulkittu. Tässä vaiheessa alueen suunnittelua voidaan kuitenkin suositella tunnistettujen laki- ja METSO-kohteiden rajaamista pois rakentamiselta.
Alueen jättipalsamiesiintymät tulisi hävittää. Laji voi syrjäyttää vahvana kilpailijana alkuperäistä luonnonkasvillisuutta. Silmälläpidettävän kelta-apilan esiintymät on suositeltavaa huomioida alueen maankäytössä mahdollisuuksien mukaan.
21
LÄHTEET
Tabell, H. 2017. Puhelinhaastattelu ja sähköpostiviestit heinäkuussa 2017.
Nieminen ym. 2007. Erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä Heinolassa 2006. Faunatica Oy. Sähköinen dokumentti.
Päijät-Hämeen liitto. 2017. Päijät-Hämeen maakuntakaavakartta 2014. Sähköinen dokumentti. [http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/09/maakuntakaavakartta2017_1000x1300_20170220.pdf]
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., & Mannerkoski I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki.
SLTY, 2012. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistyksen ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Sähköinen dokumentti. [https://drive.google.com/file/d/0Bz3hJddSq9mMcmtNLUs5dUdwRFU/view]
Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Edita Publishing Oy. Vammalan Kirjapaino Oy.
Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.
Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava.
LIITTEET
Sähköinen paikkatietoaineisto.
22