5/2014 ANALYTIIKKA, HYGIENIA & JÄLJITETTÄVYYS

Elin

tarv

iket

iete

iden

Seu

ran

jäse

nleh

ti

Kehittyvä Elintarvike

5/2014 kehittyvaelintarvike.fi

Suomalaisilla erikoistuotteilla kysyntää

Ruoka-ala talouden tukipilari

ANALYTIIKKA, HYGIENIA & JÄLJITETTÄVYYS

ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY s. 23–44

Laki on muuttunut - jatkuva syötitys on kielletty

Raksystems Anticimex tarjoaa ratkaisun myrkyttömään jyrsijätorjuntaan

Raksystems Anticimex on aloittanut siirtymisen pois jatkuvasta jyrsijämyrkkyjen käytöstä lakimuutok sen myötä. Torjunnoissa käytetään useita menetelmiä, joista tehokkaana rat-kaisuna myrkyttömään jyrsijätorjuntaan on WiseBox®-loukku. WiseBox®-loukun tehokkuus perustuu jyrsijöiden luontaisiin käyttäytymismalleihin ja tapaan hakeutua suojaan. Loukun anturit aktivoituvat jyrsijän jouduttua sen sisään. Eläin eliminoituu nopeasti ja kivuttomasti loukun elektrodeihin.

Kysy lisää!Lisätietoja:Asiakaspalvelu | p. 0207 495 [email protected] | www.racx.fi

Biosidivalmisteiden hyväksymismenettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoille ja niiden käytöstä. Suomessa biosideja koskevat säännök-set sisältyvät kemikaalilainsäädäntöön.

Puheluiden hinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24%). Oikeudet muutoksiin pidätetään.

WISEBOX® LOUKUN OMINAISUUDET

LOUKKU ON TÄYSIN MYRKYTÖN JA SITÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ SISÄ- JA ULKOTILOISSA

LOUKKU ASENNETAAN ESIM. RAKENNUSTEN SEINÄMIEN VIERUSTOILLE, ROTTIEN JA MUIDEN JYRSIJÖIDEN LUONTAISILLE KULKUREITEILLE

LOUKKU VOIDAAN ASENTAA TOIMIMAAN HALUTTUNA VUOROKAUDENAIKANA ESIM. SITEN, ETTÄ SE ON AKTIIVINEN VAIN KLO 18.00 – 06.00

ELEKTRONINEN OHJAUS TAPAHTUU HELPOSTI WISEPLAN-OHJELMISTON KAUTTA JA/TAI ITSE LAITTEEN KAUTTA

LOUKUSSA ON TÄMÄN LISÄKSI GPS-PAIKANNUS JA VALVONTA

Laki on muuttunut!

3www.kehittyvaelintarvike.fi I Kehittyvä Elintarvike 5/2014

n P Ä Ä K I R J O I T U S 5 / 2 0 1 4

Elintarvikeala koukuttaa

Jo kuusivuotiaana poimin mustikoita, puolukoita ja vadelmia jopa myyntiin asti. Liekö jo tällöin syntynyt alkukipinä elintarvikealalle! Marjanpoiminta oli hauskaa ja innostavaa. Vieläkään kesä ei ole mitään, jos ei

pääse marjametsään. Ja olen huomannut, että vaikka maailma muuttuu, suomalaisten metsämarjojen arvostus sen kuin kasvaa.

Murrosiässä vietin monet kesät marjatilalla kitkien rikkaruohoja ja poimien marjoja. Sen jälkeen olin muutaman kesän harjoittelijana elintarviketeollisuudessa. Lopulta löysin pienen yliopistomutkan kautta itseni opiskelemasta elintarviketeknologiaa ja biotekniikka Teknillisessä korkeakoulussa (nykyinen Aaltoyliopisto).

Päivääkään en ole katunut valintaani, vaikka toki muutkin elämän osaalueet kiinnostavat suuresti. Noin viisikymmentä vuotta on kulunut ensimmäisistä tienesteistä ja 35 vuotta valmistumisestani ammattiin. Aina vaan elintarvikeala tuntuu kiehtovalta.

Suurimman osan työelämästä olen viettänyt tutkimuksen piirissä kehittäen elintarvikeprosesseja ja pakkauksia. Oman työn ohessa, varsinkin uran alkuaikoina, olin mukana aistinvaraisen tutkimuksen raadissa maistelemassa ja haistelemassa uusia tuotteita tai säilyvyystestauksessa olleita elintarvikkeita.

Erityisen hauskaa oli, ettei mitään tehty harmaassa tutkijakammiossa, vaan käytännönläheisesti alan teollisuuden sekä muiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Siinä sivussa innostin ja sparrasin tutkimusryhmäni tutkijoita ja tutkimusavustajia sen kuin osasin.

Kaiken kukkuraksi väitöskirjan teko ja tekniikan tohtoriksi valmistuminen onnistui työn ohella, työnantajan myönteisellä kannustuksella.

Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi liityin noin kolmekymmentä vuotta sitten. Viime vuodet olenkin katsellut elintarvikealaa päätoimittaen käsillä olevaa elintarvikealan Kehittyvä Elintarvike ammattilehteä. Menossa ovat viimeiset vuodet työmarkkinoilla, mutta koen silti usein tervettä työniloa.

Kuva

: Sa

ija a

hve

na

inen

Olen ylpeä suomalaisesta elintarvikeosaamisesta.

Lehden tehtävänä on tarjota uusinta asiantuntija ja tutkimustietoa eri teemoista, visioida tulevaa ja herättää keskustelua. Tässä numerossa elintarvikeketju esittäytyy pellolta pöytään ryyditettynä ajankohtaisjutuilla analytiikasta, hygieniasta ja jäljitettävyydestä.

Lehdessä on myös runsaasti erilaisten elintarvikealan ammattilaisten urapolkukuvauksia. Toivottavasti ne innostavat ja synnyttävät kiinnostusta toimia elintarvikeketjussa tulevaisuudessakin.

Lehden kustantaja, Elintarviketieteiden Seura, yhdistää elintarvikealan ammattilaiset ja opiskelijat. Seuran eri jaostot tarjoavat valinnanvaraa toimia ja vaikuttaa elintarvikealan hyväksi. Kehittyvä Elintarvike lehti kuuluu jäsenetuihin. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Olen ylpeä suomalaisesta elintarvikeosaamisesta. Sille on kysyntää muuallakin maailmassa, aina Kiinaa myöten. Monet ovat löytäneet avun myös terveysongelmiinsa pitkälle kehitetyistä suomalaisista elintarvikeinnovaatioista, kuten ksylitolista, Benecolista, laktoosittomasta maitojuomasta tai gluteenittomista tuotteista.

Marjaalaltakin löytyy uutta tekemistä vielä pilvin pimein. Kukahan tuotteistaisi marjanpoiminnan ja tekisi siitä elämysmatkailua? Marjanpoimintakaan ei äkkiseltään käy tuosta noin vaan. On opittava tunnistamaan, mistä marjoja löytyy. On oltava taito poimia niitä, ettei jo metsässä synny hilloa. Myös näppäryyttä tarvitaan, jotta astia täyttyy. Myös lihakset pitää olla kunnossa, ja metsässä ne kuntoutuvat lisää!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT

4 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I www.kehittyvaelintarvike.fi

Hierojasta elintarvikealan ammattilaiseksiETM, MMM Viivi Wanhalinna val-mistui ensin hierojaksi, mutta sit-ten elintarvikeala imaisi hänet mu-kaansa.

s.42

Vain muutos on pysyvääRuotsin elintarvikepäivillä monet esitykset kyseenalaistivat elintarvi-kealan ajatus- ja toimintamalleja, kirjoittaa Virpi Varjonen.

Sisältö 5 • 2014 30.10.2014

Ku

va: P

atr

icia

WiK

lun

d

Probiootit ja niihin liittyvä tutkimus ovat vilkkaan työn ja keskustelun alla.

Mitä uutta probiooteista?

s.48

s.54

Pääkirjoitus: Elintarvikeala koukuttaa, Raija Ahvenainen-Rantala .......................................3Kolumni: Verkostoilla potkua työhön, Erkki Vasara.................................................................6Maailma mausteilla: Ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin ja muita ruokaviisauksia, Ari Virtanen ..........................................................................................45Pakina: Loogista hygieniaa, Heikki Manner ..........................................................................58

n AjankohtaistaYritysten ympäristövastuun vaatimukset tarkentuvat, Anna Vainikainen ................................. 10

n Teema: Analytiikka, hygienia & jäljitettävyysPuheenvuoro: Miten elintarviketeollisuus hoitaa kunnialla osuutensa allergiakakusta? Sari Rahkonen .............................................................................. 12Elintarvikerikosten torjuntaa koordinoidaan viranomaisryhmässä, Pirjo Huhtakangas ........... 13Elintarvike-erän alkuperää joskus vaikea selvittää, Pirjo Huhtakangas ................................... 14Hormonihäiriköistä tarvitaan lisää tietoa, Anja Hallikainen ..................................................... 16Alkaloidit(ko) uhka elintarviketurvallisuudelle? Marika Jestoi .................................................. 18Jäljitettävyys kuntoon kotimaisessa kasvisketjussa, Marjo Särkkä-Tirkkonen & Sari Iivonen ...................................................................................20

n Erikoisteema: Elintarvikeketju esittäytyyPuheenvuoro: Ruoka-ala on talouden tukijalka – nyt ja tulevaisuudessa, Heikki Juutinen .......24Elintarvikeala on kovaa bisnestä pehmein arvoin, Raija Ahvenainen-Rantala .........................26Raskas verotus syö elintarvikealan kilpailukykyä, Pirjo Huhtakangas .....................................29Vähittäiskauppa kaipaa sääntelyn purkua, Pirjo Huhtakangas ................................................30Vientituotteiden valikoimaa voidaan lisätä reilusti, Pirjo Huhtakangas....................................32Suomalaisilla erikoistuotteilla kysyntää Kiinassa, Pirjo Huhtakangas ......................................33Ideasta kansainvälisille markkinoille vuodessa, Pirjo Huhtakangas ........................................34Linkosuo vie ruissnack-tuotteita Itämeren maihin, Pirjo Huhtakangas ....................................35HKScanilla on vientiä lähes 50 maahan, Pirjo Huhtakangas .....................................................36Elintarvikealalla on kasvumahdollisuuksia, Raija Ahvenainen-Rantala ...................................38Elintarvikeammattilaiseksi kannattaa kouluttautua, Raija Ahvenainen-Rantala ......................40Hierojasta elintarvikealan ammattilaiseksi, Raija Ahvenainen-Rantala ...................................42Pääkylmäkkö on keittiön kapellimestari, Eeva Vänskä .............................................................44

n Tiede & TutkimusIkääntyneiden ravitsemus esillä Hämeenlinnassa .....................................................................22Opinnäytetöitä ...........................................................................................................................46Tiedekatsaus: Mitä uutta probiooteista? Seppo Salminen & Samuli Rautava .........................48

n Ravitsemus & TerveysTieteen luonteen ymmärtäminen auttaa kuluttajaa, Kaisu Meronen ........................................50

n Talous & MarkkinaPaikallinen ruoka näkyväksi, Päivi Töyli & Johanna Mattila .....................................................52

n TapahtumiaVain muutos on pysyvää, Virpi Varjonen ...................................................................................54

n PalstatAlkupaloja ....................................................................................................................................8Haarukassa ................................................................................................................................56Julkaisuja ...................................................................................................................................57Hankintaopas.............................................................................................................................59Nimityksiä ..................................................................................................................................63Tapahtumakalenteri ...................................................................................................................63

n ETS-sivutElintarvikealan onnistumisia, epäonnistumisia ja verkostojen merkitys, Raija Ahvenainen-Rantala ........................................................................................................64Terhi Virtanen seuran uusi viestintä- ja talousassistentti ..........................................................65Elintarvikeanalytiikka tarjoaa keinoja varmistaa ruuan aitous, Jasmin Moussa & Hanna-Mari Salmia ......................................................................................66ETS-palsta, Terhi Virtanen .........................................................................................................67

Kuva

: Ma

ito

& t

erve

yS r

y/Pi

a in

gbe

rgKu

va: j

aa

KKo

Sa

vola

inen

Teemat & erikoisteemat 2014

n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdys-siteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

Hormonihäiriköistä tarvitaan lisää tietoaUusilta EU:n tutkimusprojekteilta odotetaan lisäapua hormonihäiriöiden riskinhallintaan. Potentiaalinen haittavaikutus tulisi löytää kemiallisten cocktailien yhteisvaikutuksesta, kirjoittaa tutkimusprofessori Anja Hallikainen Evirasta.

s.16

Nro ilmestyy teema1. 27.2. Ammattikeittiöt & Ruokatrendit2. 25.4. Vastuullisuus, Ravitsemus & Tuotekehitys3. 12.6. Raaka-aineet & Lisäaineet4. 26.9. Prosessit & Pakkaaminen5. 30.10. Analytiikka, Hygienia & Jäljitettävyys Erikoisteema: Elintarvikeketju esittäytyy6. 11.12 Koulutus, Markkinointi & Kansainvälinen kauppa Erikoisteema: Lehden 25-vuotisjuhlanumero

Ku

va: E

vir

a


Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS) on elintarvikealan tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen sekä ammattilaisten yhdysside. Vuonna 1947 perustettu seura on noin 1 100 henkilöjäsenellään maamme suurin elintarvikealan yhdistys.

Seuran julkaisema Kehittyvä Elintarvike lehti on suomalainen elintarvikealan ammattijulkaisu ja toimii alan keskustelufoorumina. Vuonna 2012 Focus Master Oy:n toteuttamassa jäsenkyselyssä lehti sai poikkeuksellisen korkeat arvosanat lukijoiltaan.

Edellä oleva teksti on pääosin lainattu seuran nettisivuilta ja kuvaakin hyvin seuraa. Mitä sitten on tekstin takana? Minusta siellä on valtava verkostoitumisen mahdollisuus, siis toista tuhatta ihmistä, elintarvikeketjun eri tehtävissä. Minkä mahdollisuuden seura siis tarjoaa kehittymiseen ja uuden oppimiseen!

Juuri verkostot ovat olleet minulle työssäni hyvin tärkeitä, nytkin keskityn kehittämään Hämeen alueellisia elintarvikeketjun verkostoja ja linkittämään niitä valtakunnan kehitykseen. Jo päättyneitä verkostoja on työurallani ollut monia: ainakin Elintarvikealan osaamiskeskus ELO, Elintarvikekehityksen klusteri ja maa ja metsätalousministeriön RuokaSuomiteemaryhmä ansaitsevat tulla mainituiksi.

Vaikka näitä verkostoja ei enää fyysisesti ole, yhteistyö ja tiedonvälitys ovat monen jäsenen kanssa edelleen aktiivista. Verkostoituminen on vain hakenut uusia muotoja.

ETS:ssä olen ollut ensin rivijäsenenä vuodesta 1996 asti ja seuran hallituksessa keväästä 2010. Kehittyvä Elintarvike lehden toimituskuntaan tulin mukaan vuonna 2003. Se jos joku on ollut näköalapaikka alan kehittämistoimintaan. Toimituskunnan kokouksiin olen aina yrittänyt päästä paikalle kuulemaan uutta alan trendeistä, ajankohtaisuuksista ja valmistelussa olevista asioista.

Nämä vuodet työnantajani ovat sijainneet maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta työt ja yhteistyökumppanit ovat olleet ympäri

työnantajani järjestämään asiantuntijoiden myynnillisyyden kehittämiskoulutukseen. Tuleekohan verkostojen kehittäjästä nyt myös myyntimies? n

Erkki Vasara

puheenjohtaja, ETM

Elintarviketieteiden Seura ry

verkostoilla potkua työhön

maata. Tämä on avartanut maailmankatsomusta. Olen nähnyt, mitä muut tekevät ja miten. Kehittäjäkin sokeutuu omille näkemyksilleen, jos vain tapaa saman työpaikan samanhenkisiä ihmisiä.

On myös huomattavasti helpompaa lähestyä uusia ihmisiä ja yrityksiä verkostojen kautta. Aikaisemmin verkostoituminen tapahtui seminaareissa ja tapaamisissa, ja ovathan nämä kasvokkain tapaamiset edelleenkin tärkeitä. Monet kontakteista ovat syntyneet näin vuosien saatossa. Kiireisten ihmisten aika on kuitenkin kortilla ja verkostoituminen hakee uusia muotoja.

n K O L U M N I

Jatkossa seuran ja lehden onkin kehitettävä sosiaalisen median kautta tapahtuvaa viestintää ja verkostoitumista. Nykyisin verkostojen muodostumista tapahtuu ”online” LinkedInin, Facebookin ja Twitterin tai jonkun muun tulevan uuden palvelun kautta.

Asiat tapahtuvat myös huomattavasti aikaisempaa nopeammin, joten asiantuntijaartikkeleihin perustuva painettu lehti tulee tarvitsemaan myös näitä uusia kanavia. Sosiaalisen median kehitystä on seurattava ja lähdettävä seurana rohkeasti mukaan. Näin myös varmistamme, että seura pysyy nuorten alalle tulevien mielessä kiinnostavana ja säilytämme asemamme maan suurimpana elintarvikealan yhdistyksenä. Myös seuran ja lehden talouden kannalta ensiarvoisen tärkeä ilmoitusmyynti tarvitsee jatkossa uusia kanavia.

Paljon lainattu latinakielinen fraasi ”Tem-pora mutantur, nos et mutamur in illis” ”ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana” on taas ajankohtainen. Osallistun parhaillaan

Verkostoituminen hakee uusia muotoja.

Kuva

: ja

aKK

o h

iiden

ho

vi/M

tt

Erkki Vasaran urapolku• ETM (pääaine maitoteknologia), Helsingin

yliopisto, 1995• Opiskeluaikana, vuodesta 1987 alkaen eri

tehtävissä lähinnä meijerisektorilla• Valmistuminen juuri EU:n ajan kynnyksellä,

mikä oli iso muutos elintarviketeollisuudes-sa. Pääsi kuitenkin koulutusta vastaavaan työhön MTT:lle Jokioisiin, missä koemeije-rin tutkijana/tuotekehittäjänä vuoteen 1998 asti

• Eri tehtäviä pääasiassa TEM:n ja kaupunki-en rahoittamassa osaamiskeskusohjel-massa, Agropolis Oy, 1998−2012

• Elintarvikealan osaamiskeskus ELO- valta-kunnallisen verkoston toiminnanjohtaja 2003−2006

• Palasi tutkijaksi MTT:lle vuonna 2012, kun osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan elintar-vikekehityksen klusterin toiminnot siirtyivät MTT:lle.

• Nyt on taas isojen muutosten aika: MTT yh-distyy vuoden 2015 alusta Metlan, RKTL:n ja Tiken tilastotuotannon kanssa Luonnon-varakeskukseksi (Luke). Yhdistyminen on toisaalta säästötarpeen sanelemaa, mutta samalla se on mahdollisuus laajentaa osaa-mistaan aivan uusille alueille.


25. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsenISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (Painettu)ISSN 2323-458X (Verkkojulkaisu)

JuLKAISIJA Elintarviketieteiden Seura r.y.

TOIMITuS PL 115, 00241 Helsinki p./f. (09) 547 47 00 [email protected] www.kehittyvaelintarvike.fi

PÄÄTOIMITTAJA Raija Ahvenainen-Rantala [email protected] p. 044 082 6118

TOIMITuSPÄÄLLIKKÖ Pirjo Huhtakangas [email protected] p. 040 822 1370

AVuSTAJAT Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea

TOIMITuSKuNTA 5/2014 Raija Ahvenainen-Rantala Anna Hillgrén Pirjo Huhtakangas Laura Hyvärinen Marika Jestoi Anna Kojo Tiina Luoma Elisa Piesala Kari Salminen Elina Säde Erkki Vasara

NEuVOTTELuKuNTA Marina Heinonen Matti Kalervo Anu Kaukovirta-Norja Eeva-Liisa Lehto Jussi Loponen Tarja Suomalainen Raija Tahvonen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Erkki Vasara

ILMOITuSMYYNTI Infoteam Oy p. (09) 441 133 f. (09) 447 427 [email protected]

uLKOASu Mari Kivi

PAINO Vammalan Kirjapaino Oy

TILAuSHINTA 2014 Kestotilaus 59 €/vsk määräaikaistilaus 65 €/vsk kestotilaus oppilaitokset 48 €/vsk määräaikaistilaus 55 € irtonumero 9,50 €+ postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 €/kpl + postituskulut. Hintoihin lisätään ALV.

KANSIKuVA Mari Kivi

ERIKOISTEEMAN KANSI Michelle Vandy

LEHdEN TILAuKSET JA Elintarviketieteiden Seura ry. OSOITTEENMuuTOKSET Terhi Virtanen SEKÄ ETS R.Y:N viestintä- ja talousassistentti JÄSENASIAT PL 115, 00241 HELSINKI p. 040 1534 842, f. (09) 547 4700 [email protected] www.ets.fi



KOULUTUS, MARKKINOINTI & KANSAINVÄLINEN KAUPPA– teemanumero ilmestyy 11.12.2014

Varaa paikka ilmoituksellesi12.11.2014 mennessä!

Infoteam Oyp. (09) 441 133, [email protected]


n A L K U P A L O J A

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Ravitsemusvaikuttaja 2014Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry on valinnut Ra-vitsemusvaikuttajaksi 2014 FT, VM, dosentti Sirpa Sarlio- Lähteenkorvan. Hän toimii neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ravitsemusvaikuttajan valinnassa painotetaan saavutuksia työelämässä, myönteistä näkyvyyttä omalla alalla ja tervettä ammattiylpeyttä. Sarlio-Lähteenkorva edustaa vankasti tätä kaikkea. Hänen työnsä jälki näkyy vahvasti valtakunnallisissa linja-uksissa, vaikka hän on sosiaali- ja terveysministe-riön ainoa ravitsemustieteellisen koulutuksen saa-nut virkamies. Hän on myös tarmokas verkostoituja, joka on aktiivisesti yhteydessä järjestökenttään.

Sarlio-Lähteenkorva lisää omalla myönteisyy-dellään, asenteellaan ja osaamisellaan ravitsemus-alan arvostusta niin kotimaassa kuin kansainväli-

sestikin. Häntä arvostetaan ja kuunnellaan tarkas-ti myös EU:ssa ja WHO:ssa. Sarlio-Lähteenkorva on jäsenenä EU:n komission asettamassa korkean tason ravitsemuksen asiantuntijaryhmässä. Sen myötä suolan ja tyydyttyneen rasvan vähentämi-seen tähtääviä toimia on EU:ssa tehostettu ja käynnistymässä on laaja EU yhteishanke lasten lihavuuden ehkäisemiseksi.

Sarlio-Lähteenkorva toimii myös ravitsemuksen yhdyshenkilönä WHO:ssa, jossa hän kommentoi järjestön linjauksia Suomen näkökulmasta ja tuo toisaalta WHO:n näkemyksiä ja kannanottoja suo-malaissuosituksiin ja -säädöksiin. Hän on näkyvä ja tekevä virkamies, jota voi perustellusti pitää Suomen keskeisimpänä ravitsemus- ja kansanter-veyspolitiikan vaikuttajana. n

Kaurankuoresta kotimaista energiaa Lahdessa

Fazer Myllyssä kauran kuorinnassa syntyvästä kaurankuoresta tehdään jatkossa Lahti Energian voimalaitoksissa energiaa.

Fazer panostaa kaikessa toiminnassaan resurs-sien tehokkaaseen käyttöön ja hävikkiä seurataan

tarkasti. Fazerilla ensisijainen pyrkimys on ennal-taehkäistä jätteen syntymistä ja vähentää jätteen määrää. Tuotannossa syntyvät jätejakeet ohjataan ensisijaisesti uudelleenkäyttöön tai hyödynnettä-väksi energiantuotannossa.

Yksi uusimmista askelista on otettu Lahdessa, jossa Fazer Mylly on tehnyt sopimuksen Lahti Energian kanssa kaurankuorien ja viljanpuhdistus-jakeen ohjaamisesta energiantuotantoon. Kotimai-sesta kaurasta saadaan jatkossa leivän lisäksi myös kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Fazer Mylly on investoinut myllyn biosivujakeis-ta puristettavien sivujaebrikettien tuotantoon.

Yrityskylä palkittiin maailman parhaanaTaloudellisen tiedotustoimiston TATin kehittämä Yrityskylä on voittanut arvostetun World Innovati-on Summit for Education (WISE) -kilpailun. Maail-manlaajuinen WISE Awards palkitsee vuosittain innovatiivisia, yhteiskuntaan myönteisesti vaikut-tavia koulutushankkeita. Palkinnot jaetaan mar-raskuussa Qatarissa ja jokaiselle voittajalle luovu-tetaan 20 000 dollaria.

Yrityskylälle on ropissut kansainvälistä tunnus-tusta jo aiemminkin. Esimerkiksi viime vuonna Eu-roopan komissio palkitsi sen yrittäjämäisen ajat-telun edistämisestä. Tuorein palkinto otettiin vas-taan, kun kansainvälinen koulutusalan järjestö In-ternational Partnership Network (IPN) valitsi Yri-

tyskylän parhaaksi innovatiiviseksi kumppanuus-hankkeeksi maailmassa.

WISE antaa Yrityskylälle kehuja ainutlaatuisesta työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Sitä kii-tetään innovatiivisesta tavasta opettaa yhteiskun-nallisia sisältöjä jo alakouluikäisille. Toiminnan nopea laajentuminen Suomessa osoittaa, että Yrityskylä-konsepti pystytään viemään käytäntöön alueellises-ti paikkakuntien erityistarpeet huomioon ottaen.

Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski sa-noo, että menestyäkseen Yrityskylä on tarvinnut ympärilleen laadukkaan suomalaisen koulujärjes-telmän, fiksut oppilaat ja opettajat unohtamatta op-pilaiden vanhempia ja tietenkään yrityksiä. n

Lahti Energia tuottaa niiden avulla uusiutuvaan energialähteeseen perustuvaa energiaa. Ennen kuin kaurasta syntyy hiutaleita tai jauhoa, on kauran jy-vät puhdistettava ja niistä on irrotettava kuoret. Kuorta kertyy merkittäviä määriä, jopa noin 35 % ostetusta kokonaiskauramäärästä.

Fazer Myllyn ja Lahti Energian yhteistyön myötä raaka-aineena käytettävästä kaurasta ylijäävä kau-rankuori saadaan hyötykäyttöön. Kaurankuorista ja viljanpuhdistusjakeesta syntyy biopolttoainetta, jota Lahti Energia käyttää voimalaitoksissaan. Lopputu-loksena saadaan paikallista bioenergiaa. n

Liha-kirja maailman parasLiha – kaikki lihasta lai-tumelta lautaselle -kirja on valittu maailman par-haaksi omassa katego-riassaan maailmanlaa-juisessa The Gourmand World Cookbook Awards -kilpailussa. Kirjan on toimittanut toimittaja Mika Remes, ja se on

tehty yhteistyössä HKScan Finland Oy:n asiantun-tijoiden kanssa. Kirjan on kustantanut Readme.fi, ja siinä kerrotaan HKScan Finland Oy:n lihantuottajis-ta ja tuotantolaitoksista Suomessa. n

Kuva: StM

Kuva

: Fa

zer


KOKONAISUUS AJOVALMIINA

Umpipakettiautojen eristykset• Viileä-taipakastekuljetukseen

• 1–2-osastoinen

• Helppopuhtaanapito,pintamateriaalinaalipaineessa

liimattulasikuitulaminaatti

• Asiakkaantarpeisiinräätälöityvarustelu

• Optio:ATP-Todistus

Varustetekniikan ammattilainenKuussillantie 23, 01230 Vantaa • Puh. 010 550 80 • www.vta.fiMyynti & Maahantuonti Ilmari Jantunen +358 (0)50 5637 358 • Eero Alanne +358 (0)400 615 606

Ajoneuvon mukaan mitoitettu -lämmönsäätölaite• Ajoneuvokäyttöinen

• Jäähdytys&Lämmitys

• Optio:Verkkokäyttö,lämmönrekisteröintilaite,ovikatkaisijat

TakalaitanostinMBB/PalfingerMinifix500kg

Liha-kirja maailman paras

100 000 nuorelle Euroopassa työtäNestlén nuorisotyöllisyysaloite on ensimmäinen koko Euroopan laajuinen, elinkeinoelämän aloit-teesta syntynyt hanke, joka pureutuu Euroopan nuorisotyöllisyysongelmaan. Yhtiön tavoitteena on kolmessa vuodessa työllistää suoraan 10 000 alle 30-vuotiasta ja tarjota 10 000:lle harjoittelupaikka tai mahdollisuus opinnäytetyöhön.

Aloitteen uudessa vaiheessa (Alliance for YOUth) yhtiö on ottanut tavaran- ja palveluntoimittajansa mukaan työhön nuorisotyöllisyyden edistämiseksi. Jo 200 yritystä eri puolilta Eurooppaa on liittynyt aloitteeseen. Lisäksi poliittisten päättäjien ja koulu-tussektorin kanssa tehdään yhteistyötä. Yhdessä

yhteistyökumppaniensa kanssa Nestlé on sitoutu-nut edistämään yhteensä yli 100 000 nuoren työl-listymistä vuosina 2014–2016.

Suomessa Nestlé järjestää nuorille myös ura-neuvontaa, tarjoaa mentorointia sekä mahdolli-suuksia tutustua työtehtäviin yrityksen osaajia varjostamalla. Tavoitteena on työllistää 150 alle 30-vuotiasta vuosina 2014–2016. Hankkeessa ovat mukana muun muassa AR Carton ja Kuusakoski. Mentorointia tehdään muun muassa Agronomiliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen Amigo-hankkeen, MPS:n, Suomen Mentoreiden ja ViTa Ry:n (Viikin Taloustieteilijät) kautta. n

Hyvää Suomesta -merkki neljänneksi arvostetuin brändi

Hyvää Suomesta -merkki nousi kuudennelta tilal-ta neljänneksi Suomen arvostetuimpien tuote-merkkien listalla. Tulokset selviävät Markkinointi& Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen syys-kuussa julkistetusta tutkimuksesta. Hyvää Suo-mesta -merkki jatkaa Suomen arvostetuimpana alkuperämerkkinä.

Arvostetuimmat brändit 2014 -listan kymmenen kärki muodostuu kokonaan suomalaisista tuote-merkeistä. Kahdenkymmenen kärjessä on yhdek-sän ruoka-alan yritystä tai tuotemerkkiä. Myös kovimmat nousijat -listalla komeilee ruoka- ja juo-ma-alan pk-yrityksiä.

Fazer Sininen oli jälleen ensimmäinen Suomen arvostetuimmat brändit -tutkimuksessa. n

Kuva: StM

Työkalu työurien pidentämistalkoisiinTyöturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut uuden sähköisen työkalun työurien pidentämistalkoisiin. Työkaarityökalu on kehitetty yhteistyössä työ-markkinakeskusjärjestöjen kanssa Työkaarimallil-la kohti pidempiä työuria -oppaan pohjalta. Työka-

lu on sijoitettu Työturvallisuuskeskuksen maksut-tomaan Sykettätyöhön.fi-palveluun, joka tukee työhyvinvoinnin johtamista, kehittämistä ja työpai-kan sisäistä yhteistyötä. n


n A J A N K O H T A I S T A

Yritysten ympäristövastuun vaatimukset tarkentuvatKestävä elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena jo useita vuosia. Tämä näkyy myös elintarviketeollisuutta koskevien poliittisten ja lainsäädäntöaloitteiden määrässä erityisesti EU-tasolla.

Vuonna 2008 lanseerattiin EU:n kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintaohjelma, johon oli koottu useita myös elintarvikealaa koskevia ympäristöaiheisia toimenpiteitä. Ohjelmakauden päätyttyä vuonna 2012 elinkeinoelämän ympäristövastuuta on ryh-dytty jäsentämään uusien käsitteiden, ku-ten resurssitehokkuuden ja kiertotalouden kautta. Osa ympäristölainsäädännön ja -po-litiikan työkaluista on edelleen samoja, mut-ta niitä hahmotetaan aikaisempaa laajem-min ja konkreettisemmin.

BREF-asiakirjan päivitys meneilläänYmpäristön tilan näkökulmasta ratkaise-vaa on, miten elintarvikkeita pystytään val-mistamaan kilpailukykyiseen hintaan ener-gia- ja materiaalitehokkaasti mahdollisim-man pienillä ja haitattomilla vesi- ja ilma-päästöillä sekä jätemäärä minimoiden. EU-tasolla tähän pyritään vastaamaan määrit-telemällä yhteisesti kunkin toimialan paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Techniques, BAT) tuotannon päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähentämi-seksi. BATin avulla määritellään hyväksyt-tävät päästötasot, joita sovelletaan jäsen-maissa toiminnanharjoittajille myönnettä-vissä ympäristöluvissa.

Elintarviketeollisuuden osalta tämä tie-to on koottu vuonna 2006 valmistuneeseen elintarviketeollisuuden (Food, Drink and Milk Industries, FDM) BREF-asiakirjaan (BATin referenssiasiakirjaan). Elintarvike-teollisuuden BREF-asiakirjan päivitys on aloitettu keväällä 2014. Päivitysprosessia koordinoi komission tutkimuslaitos JCR. Työtä tehdään komission nimittämässä tek-nisessä työryhmässä, joka koostuu jäsen-maiden, komission sekä elintarviketeolli-suuden edustajista. Mukana työryhmässä on myös muiden sidosryhmien edustajia.

Ryhmä on iso: päivitystyöhön osallistuu yli 130 henkeä. Elintarviketeollisuusliitto on mukana prosessissa toisena Suomen edustajana Etelä-Suomen Aluehallintovi-raston lisäksi. Valmistelutyötä varten on koottu myös kansallinen toimialaryhmä, jossa BREF-asiakirjan päivitystarpeita tar-kastellaan erityisesti Suomen näkökulmas-ta. Elintarviketeollisuus seuraa tiiviisti pro-sessin etenemistä myös FoodDrinkEuro-pen välityksellä.

Käytännön päivitystyö käynnistyi ke-väällä 2014 tehdyllä kartoituksella, jossa selvitettiin jäsenmaa- ja toimialakohtaisia muutostarpeita nykyiseen BREF-asiakir-jaan. Muutostarpeisiin liittyviä komment-teja toimitettiin JCR:lle yli 1 000 kappalet-ta. JCR on koostanut niiden perusteella tausta-asiakirjan, jonka pohjalta päivitystä tarkasteltiin työryhmän aloituskokoukses-sa lokakuun lopussa. Komission tavoittee-na on edetä päivityksessä nopeasti, mutta se kestänee silti vähintään kaksi vuotta.

Ympäristölupaprosessi tiukentuuBREF-asiakirjan päivitys on ajankohtainen myös ympäristönsuojeluun liittyvän direk-

tiiviuudistuksen vuoksi. Vuonna 2010 an-nettiin teollisuuden päästödirektiivi (In-dustrial Emissions Directive, IED 2010/75/EU), joka yhdistää seitsemän erilaista pääs-töihin liittyvää direktiiviä.

Päästödirektiivi on EU:ssa lainsäädän-nöllinen pääkeino ehkäistä ja vähentää teol-lisen toiminnan ympäristöpäästöjä. Se määrittää EU-tasolla ympäristöluvan alai-set tuotantolaitokset (ns. direktiivilaitok-set), minkä lisäksi ympäristölupavelvollis-ten joukkoa on kansallisesti tarkennettu ympäristönsuojelulailla.

Päästödirektiivi vahvisti BREF-asiakir-jan asemaa osana ympäristölupaprosessia, sillä siihen kirjatuista BAT-päätelmistä tu-li oikeudellisesti sitovia. Päätelmien kirjauk silla on jatkossa entistä suorempi vaikutus tuotantolaitosten päästörajoihin ja laiteinvestointeihin. Niistä voidaan poi-keta ainoastaan, jos voidaan osoittaa pääs-töjen vähentämiskustannukset kohtuutto-miksi. Perusteena poikkeukselle voi olla laitoksen maantieteellinen sijainti, paikal-liset ympäristöolot tai tekniset ominaisuu-det. Poikkeamat pitää raportoida EU:lle.

BREF-asiakirja on elintarviketeollisuu-delle merkittävä dokumentti. Sen päivitys-prosessissa on keskeistä olla mukana eri-tyisesti BAT-päätelmien aikaisempaa ko-rostuneen roolin vuoksi. Tuotannon ym-päristövaikutusten kustannustehokas vä-hentäminen on tärkeää, mutta samalla on hyvä huomioida Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan rooli.

Aktiivisella osallistumisella turvataan kansallisten näkökohtien (mm. kylmä il-masto, pitkät etäisyydet ja harva väestön-tiheys) huomioiminen, kun määritellään yhteisiä eurooppalaisia päästövähennysten

Pitkään valmisteltavana olleet kansallinen ympäristönsuojelulaki ja -asetus tulivat voimaan syyskuussa.

Kuva

: Pir

jo h

uh

taKa

ng

aS


pelisääntöjä. Muuten riskinä ovat koh-tuuttomat velvoitteet, mikä heijastuu toimialan kustannuksiin ilman, että ympäristön tilassa tapahtuisi merkit-täviä lisäparannuksia.

Ympäristönsuojelulaki ja -asetus uudistuivat

Pitkään valmisteltavana olleet kansal-linen ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014) tulivat voimaan syyskuussa. Uuden ympäristönsuoje-lulain (YSL) myötä teollisuuden pääs-tödirektiivi saatettiin osaksi kansallis-ta lainsäädäntöä.

Laissa uudistettiin erityisesti pääs-tödirektiivin mukaisia tuotantolaitok-sia koskevia säännöksiä ja sanamuo-toja. Lisäksi uudistuksen tavoitteena oli tehdä ympäristöluvan valvonnasta suunnitelmallisempaa. Samassa yhtey-dessä valvonta muuttui maksulliseksi ja riskiperusteisemmaksi.

YSL:n uudistusta on toteutettu kah-dessa osassa. Ensimmäisessä osassa keskityttiin itse lain sisällön päivittä-miseen, jotta se vastaisi paremmin muun muassa teollisuuden päästödi-rektiivin kirjauksia. Käynnissä on nyt hankkeen toinen osa, jossa tarkastel-

laan muun muassa ympäristöluvituk-sen toimivuutta. Erityisesti pohdin-nassa on ympäristölupakäytäntöjen sujuvoittaminen.

Kehittämisen kohteita ovat esimer-kiksi lupaprosessiin liittyvät toimin-tamallit. Lisäksi ratkaisuja lupaproses-sien pullonkauloihin on pohdittu yh-teistyössä hallinnon ja elinkeinon kanssa järjestetyissä aluefoorumeissa. Uudistusprosessi on kuitenkin edel-leen kesken, ja lain ensimmäiset muu-tosehdotuksetkin ovat olleet jo lausun-nolla. Työtä on vielä runsaasti jäljellä, joten se jatkunee vielä vuoden 2015 puolella. Elintarviketeollisuusliitto seuraa prosessia ja järjestää jäsenilleen aiheeseen liittyvää koulutusta alku-vuodesta 2015. n

Anna Vainikainen

toimialapäällikkö

Elintarviketeollisuusliitto

anna.vainikainen(at)etl.fi

lisätietoja: • http://www.ymparisto.fi/fi-Fi/Kulutus_

ja_tuotanto/Paras_tekniikka_bat• http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/

fdm.html• http://www.ym.fi

Euroopan komission puhtaan ilman paketin tavoitteena on vähentää il-maan päätyviä päästöjä ja niistä ai-heutuvaa haittaa terveydelle ja ym-päristölle. Osana pakettia arvioidaan kansallisia päästötasoja määrittele-vän direktiivin muutostarpeita ja laa-ditaan alle 50 MW:n polttolaitosten päästötasoja koskeva direktiiviehdo-tus. Suomessa on paljon pieniä polt-tolaitoksia, joten tällä direktiivillä on suuri vaikutus niiden toimintaan.

Euroopan komission tavoitteena on yhtenäistää tuotteiden ja organi-saatioiden ympäristövaikutusten ar-viointia sekä niihin liittyvää viestintää esimerkiksi kuluttajien kestäviin os-topäätöksiin vaikuttamiseksi. Työtä tehdään PEF/OEF-hankkeessa (Pro-duct and Organisation Environmental Footprint), jossa selvitetään tuote-

ryhmäkohtaisilla piloteilla laskenta-kriteerejä, verifioidaan laskentame-netelmiä ja testataan erilaisia viestin-täkeinoja.

Keväällä 2014 käynnistyneeseen elintarvikepilottiin valittiin 11 tuotetta (mm. olut, viini, pullotettu vesi, kahvi, liha, kala ja pasta). Pilotit päättyvät vuonna 2016, minkä jälkeen tulosten arvioinnin perusteella päätetään mahdollisista lainsäädännön jatkotoi-mista. Elintarvikeketjun toimijat työs-tävät osana pilottia omaa ENVIFOOD Protocol -laskentamenetelmäkoko-naisuutta.

Tavoitteena on edistää luotettavia ja yhdenmukaisia tapoja arvioida elintarvikkeiden ympäristövaikutuk-sia. Työ perustuu yhdessä määritel-lylle 10 periaatteelle. Parhaillaan tar-kastellaan mahdollisuutta tarkentaa

laskentaa laatimalla tuoteryhmäta-son laskentaohjeita. PEF/OEF-pilotin ohella komission erillinen työryhmä tarkastelee myös viestinnässä käy-tettäviä ympäristöväittämiä. Tarkoi-tuksena on laatia EU-tason suosituk-set ympäristöväittämien käytön yh-denmukaistamiseksi.

Euroopan komissio julkaisi heinä-kuussa 2014 kiertotaloutta koskevan tiedonannon. Osana sitä määritellään merkittäviä uudistuksia EU:n jätepo-litiikkaan ja edistetään resurssiteho-kasta yritystoimintaa. Päätöksiä eh-dotetuista muutoksista tehdään ke-vään 2015 aikana.

Kesällä 2014 annettiin myös kan-sallinen asetus pakkauksista ja pak-kausjätteistä. Asetuksessa määritel-lään pakkausten tuottajavastuun uu-det velvoitteet, jotka kohdistuvat tuot-

tajavastuullisiin yrityksiin. Keskeisenä velvoitteena on kuluttajille suunnatun pakkausjätteen vastaanottopistever-koston rakentaminen ja ylläpito sekä materiaalin hyötykäytöstä huolehtimi-nen. Velvoitteet tulevat voimaan vuo-sien 2015 ja 2016 aikana.

Euroopan komissio selvittää kei-noja parantaa vedenkäytön tehok-kuutta EU:ssa. Ehdotettuja toimenpi-teitä ovat muun muassa vedenkäytön nostaminen yhdeksi BREF-asiakirjo-jen avainkohdaksi ja EU-tason laki-sääteisten vedenkäyttöstandardien laatiminen. Syksyllä on ollut käynnis-sä sidosryhmäkonsultaatio, jonka tu-losten perusteella komissio pohtii jat-kotoimenpiteitä. n

Ympäristövastuun lainsäädäntö- ja politiikka-aloitteita

Anna Vainikaisen urapolku

• Erä- ja luonto-ohjaaja, Karkun ja Nurmeksen evanke-linen opisto, 2000

• MMM (ympäristötieteet), Helsingin yliopisto, 2006• Ympäristöaiheisissa projekteissa Elintarviketeollisuus-

liitossa 2003–2006• Laatu- ja ympäristövastaava, INFICON Aland Ab,

2007–2008• Toimialapäällikkö (ympäristö- ja vastuullisuusasiat),

Elintarviketeollisuusliitto ja asiamies, Kalateollisuusyh-distys, 2009−

• Nykyinen toimenkuva on niin moninainen ja sisällöltään vaihteleva, että viihtyy näissä tehtävissä vielä pitkään

• Päätyi elintarvikealalle sattumalta, kun tuli tekemään Elintarviketeollisuusliittoon ympäristöaiheisia projek-teja

• Ollut valintaansa erittäin tyytyväinen, sillä ruoka on tii-viisti läsnä kaikkien elämässä ja ala on mielenkiintoi-nen ympäristövastuun näkökulmasta

• Työura on edennyt enemmän intuitioon kuin erityi-seen sloganiin nojaten, mutta fiktiivinen rikoskomis-saari länsinaapurista on antanut hyvät ohjeet tilan-teeseen kuin tilanteeseen: ”Gilla läget, hata slumpen och aldrig krångla till det i onödan”

Kuva

: eli

nta

rviK

eteo

lliS

uu

Sliit

to


EU:n alueella viedään joka kolmas minuutti joku hätäensiapuun ruuan aiheuttaman vakavan allergisen reaktion vuoksi. Sairaalahoitoa vaativat vaikeat allergiset reaktiot ovat seitsenkertaistuneet vuosina 1997−2011. EUluvut ovat hurjia.

Allergian nousu kansantaudiksi alkoi 1960luvulta. Olemme kaikki todistaneet lisääntyvien allergiaoireiden, niiden hoidon ja välttämisruokavalioiden aikaa. Miten monet ruokapuoliasiat ovatkaan mutkistuneet sitten 60luvun? Ei ihme, että lastenjuhlatkin on tuotteistettu. Allergiakeskeisyys ja rajoitteet ovat leimanneet ruokailutilanteita. Mutta liike tuottaa aina vastaliikkeen, niin nytkin.

Suomen kansallinen allergiaohjelma pyrkii väestön sietokyvyn nostoon. Sen lausuma kuuluu: ”Tuetaan terveyttä, ei aller giaa!” Samalla siinä todetaan, että anafylaksian eli pelätyimmän, äkillisen yliherkkyys reaktion, hoitoa on parannettava. Miten elintarviketeollisuus voisi hoitaa kunnialla oman osuutensa terveyden tukemisesta? Miten anafylaksiavaarassa olevien ruokailuun voitaisiin tuoda turvatekijöitä? Tähänastinen ei ole ihan menestyskertomusta.

Allergeenien vuoksi tehdyt lukuisat tuotteiden takaisinvedot antavat asiakkaille kuvan elintarvikealan huolettomasta asenteesta, vaikka allergeeniriskien hallintaa on työstetty tosissaan. Tehty hyvä työ otetaan annettuna, mutta epäonnistumiset noteerataan. Niin se on aina. Työtä pitää vain silti jaksaa jatkaa.

Allergeenitakaisinvedoissa perimmäinen syy on useimmiten tiedonvälityksessä. Allergeenitieto ei ole siirtynyt tuotantoketjussa pakkaukseen ja loppuasiakkaalle. Tämä on kuitenkin ehdoton vaatimus: asiakkaan on saatava oikeat tiedot tuotteesta. Edes lakisääteisen ”allergeenilistan” aineiden ilmoittaminen ei riitä.

Anafylaktisia reaktioita nousee yksilöllisesti, myös listan ulkopuolisista ruokaaineista. Mikä hyvänsä ruokaaine voi olla allergeeni. Kerrotaan siis tarkasti, mitä tuote sisältää. Miten informaatioketjut rakennetaan? Siinä on haastetta.

Miten elintarviketeollisuus hoitaa kunnialla osuutensa allergiakakusta?

naliiniruiskua ja alakouluissa ehkä heidän opettajansa.

Aina anafylaksia ei kuitenkaan anna ennakkovaroituksia. Adrenaliini pitää saada vaaratilanteessa nopeasti. Pohtikaamme vakavasti, millaiset ensiapuvalmiudet pitäisi olla kauppakeskuksissa, ravintoloissa, työmaaruokaloissa, nakkikioskeilla, junissa, lentokoneissa. Nämä asiat täytyy laittaa kuntoon, ennen kuin ambulanssihenkilöt alkavat hankkia synnytyspätevyyksiä − siihenhän vaaditaan yli 1000 synnytystä/yksikkö/vuosi moottoriteiden levähdyspaikoilla, bussipysäkeillä, huoltoaseman pihoilla. Kyllä asiat pitää hoitaa itse! n

Sari Rahkonen

ETM, product safety designer

n T E E M A P U H E E N V U O R O

Toisaalta kummalliset allergeenivaroitusmerkinnät syövät elintarvikealan uskottavuutta. ”Miten niin pesto saattaa sisältää sitä sun tätä? Mitä ne siellä tehtailla sössii? Eikö ne tiedä, mitä ne siihen purkkiin on laittanu?” Nämä asiakkaan suusta lainatut kysymykset lähtevät liikkeelle arkisesta kieliympäristöstä. Miten pitäisi antaa perustellut varoitukset, joita huippuallergiset tarvitsevat? Taas kaivataan parempaa viestintää.

Allergeeni-takaisinvedoissa perimmäinen syy on useimmiten tiedonvälityksessä.

Suomalaisen allergiahoidon teorian mukaan saasteeton, luonnonläheinen ja immunologisesti haastava kasvuympäristö ohjaa lapsen ja nuoren kehitystä terveeseen aikuisuuteen, ilman vakavia allergioita. Kypsyvä elimistö janoaa mahdollisuutta oppia erottelemaan vaaralliset ja vaarattomat aineet ja eliöt toisistaan. Tähän tarvitaan ulkoilmaelämää, maaperäkontaktia, isänmaata kynnen alle, luonnonmukaista siedätystä. Sellaisen kuraputken päässä voi sitten syödä vapautuneesti. Toisaalta anafylaksiavaarassa olevat pitäisi pystyä tutkimaan entistä paremmin ja järjestämään heille tehokas hoito.

Molekyyliallergologian kehityksen myötä on jo mahdollista tarkentaa yksilön allergiaprofiilia ja ennakoida anafylaksian todennäköisyyttä. Veren allergiavastaaineet voidaan erotella, tunnistaa ja luokittaa esimerkiksi maapähkinäallergiassa.

Jos anafylaksian vaara on suuri, hätäensiapuna käytettävä adrenaliini kulkee aina mukana repussa tai käsilaukussa, itsehoitolääkkeenä. Pienten ihmisten äidit, isät ja päiväkodin tädit opettelevat käyttämään adre

Sari Rahkosen urapolku• ETM, Helsingin yliopisto, 1991• Lopputyön aihe: kaksisuuntaisella lämpö-

gradientilla tehty keitto- ja jäähdytys/kyl-mäsäilytyslämpötilojen mallinnustyö

• KTL 1975−1980• opetustyö, 1980−1984• Kehitysyhteistyö, 1984−1986• Vs. mykologi, HUS 1987−1989• tutkija, Helsingin yliopisto Lihateknologia,

1988−1994• Yrittäjä, Mikrobiologitoimisto, 1990 lähtien• Motto: Miten muuten voi ajatella kuin toi-

sin?

Kuva

: Sa

ri r

ah

KoSe

n K

uva

-arK

iSto


Elintarvikepetosten torjuntaa koordinoidaan viranomaisryhmässäElintarvikepetosten torjuntaa koordinoi-daan Suomessa viranomaistyöryhmässä. Siinä on mukana Eviran, tullin, maa- ja metsätalousministeriön, poliisi- ja verohal-linnon, syyttäjälaitoksen sekä valtakun-nanvoudinviraston edustajia.

Ryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen, ohjata ja yhtenäistää elintarvikeketjun ri-kollisuuden ja erityisesti elintarvikepetos-ten valvontaa ja torjuntaa. Työtä siivittää Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö ja EU:n hyväksymät päätökset, päätöslausel-mat ja suositukset sekä valtioneuvoston vuosille 2013–2017 antama elintarviketur-vallisuusselonteko.

Viime vuonna ei tullut ilmi ns. hevosen-lihaskandaalin lisäksi muita petoksiksi tai väärennöksiksi luettavia, laajoja tapauk-sia tai Suomea koskettaneita merkittäviä tapauksia.

− Myös kansallisesti oli tämän osalta kii-tettävän hiljaista. Eviran vuonna 2013 käsit-telemistä tuotevalvontatapauksista yksi ete-ni poliisitutkintaan saakka. Kyseinen tapa-us liittyi kasvisten alkuperän väärentämi-seen. Maailmanlaajuisesti tuotteiden, raa-ka-aineiden ja tapausten kirjo oli hyvin laa-ja, kertoo ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Kesällä 2013 perustettiin osana elintar-vikepetoksia vastaan käytävää taistelua ko-mission ja jäsenvaltioiden välinen, pysyvä kansallisten kontaktipisteiden työryhmä Food Fraud Network (FFN). Suomea siinä edustaa Evira.

Nyt ollaan perustamassa myös elintar-vikepetosten vastaisen tiedonvaihdon säh-köistä keskustietojärjestelmää. Sillä on tar-koitus tehostaa EU-jäsenmaiden välistä tie-donvaihtoa ja komission tiedonhallintaa sekä parantaa valvontatapausten koosta-mista. Jäsenmaiden välisen tietojärjestel-män käyttöönotto tapahtuu näillä näky-min vuoden 2015 aikana.

Elintarvikepetokset kansainvälisiäJussi Peusa sanoo, ettei merkittäviä, pinnan alla muhivia elintarvikepetoksia ja -väären-nöksiä ole tällä hetkellä tiedossa, mutta pe-tosten torjunta on ennakoivaa ja jatkuvaa.

− Tietyillä jäsenmailla ja maantieteelli-sillä tuotantoalueilla on niille tyypillisiä petostapauksia. Esimerkiksi Etelä-Euroo-palle on tyypillistä oliiviöljyyn ja viiniin liittyvät petokset ja merkittävillä kalastus-

valtioilla on kalastustuotteisiin liittyvä toi-minta aivan erilaisena painopisteenä kuin sisämaavaltioilla, Peusa tarkentaa.

Valtaosin elintarvikepetokset eivät koh-distu enää tiukasti yhteen jäsenmaahan, vaan ongelmat koskettavat usein monta maata tai koko EU:ta. Lähtömaa saattaa ol-la yhtä hyvin EU:n ulkopuolinen maa, jos-ta raaka-aine tai tuote on toimitettu EU-alueelle ja markkinoitu EU:ssa edelleen use-ampaan maahan.

− Elintarvikkeiden toimitusketjut ovat nykyään hyvinkin pitkiä ja monisyisiä. Tä-mä aiheuttaa valvonnalle ja jäljitettävyy-delle suuret haasteet ja valitettavasti tekee myös petoksellisen toiminnan houkuttele-vammaksi kuin lyhyet, paikalliset toimi-tusketjut, Jussi Peusa toteaa.

Maailmanlaajuisesti muun muassa ka-lastustuotteet kiinnostavat petos- ja vää-rennöstoimijoita. Esimerkkejä tästä ovat harhaanjohtavat pakkausmerkinnät ja ka-lan alkuperän väärentäminen. Paljon on myös tapauksia, joissa täyshedelmämehui-hin on lisätty sokeria tai vettä. Kolmas tyy-pillinen esimerkki on mausteiden, erityi-sesti sahramin alkuperän väärentäminen tai ”halventaminen” muille aineilla.

− Suomessa ei ole tällä hetkellä havain-toa mistään spesifisestä raaka-aineesta tai tuoteryhmästä, johon olisi erityisen paina-vaa syytä kohdistaa koordinoituja, tehos-tettuja valvontatoimenpiteitä. Kehittämisen

varaa on toki valvonnassa ja kohdistami-sessa kuitenkin aina, Jussi Peusa summaa.

Asiakirjoja helppo väärentääPeusan mukaan kasvisten alkuperän var-mistamisessa on havaittu olevan ”tiettyjä haasteita”. Eniten on marjoihin ja omenoi-hin liittyviä tapauksia. Toimijoilla, esimer-kiksi torikauppiailla ei aina ole tarvittavia kaupallisia asiakirjoja näytettävissä tarkas-tuksen aikana, vaan he toimittavat ne jäl-kikäteen.

− Toimijalle tulleiden ja toimijan edelleen markkinoimien marjojen tietojen yhdistä-minen ei aina ole kovin luotettavaa. Niinpä on olemassa tiettyjä epäilyksiä muun mu-assa mansikan ja omenan alkuperän muut-tamisesta. Kaupalliset asiakirjat ovat kes-keinen osa elintarvikkeen jäljitettävyyden osoittamista. Valitettavasti niiden väären-täminen on myös kohtuullisen yksinker-taista. Asiakirjaväärennös on keskeinen osa petoksellista toimintaa, Peusa täsmentää.

Elintarvikeväärennösten maailmanlaa-juisella top 10 -listalla on tuttuja tuotteita: oliiviöljy, hunaja, sahrami, maito ja maito-tuotteet, appelsiinimehu, vaahterasiirappi, kahvi, omenamehu, kalastustuotteet ja tee. Lisäksi listaan voidaan sisällyttää tavan-omaisten tuotteiden markkinointi luomu-tuotteina. Listan järjestys on sattumanva-rainen, mutta se kuvaa hyvin, mitkä tuot-teet kiinnostavat elintarvikeväärentäjiä. n

Pirjo Huhtakangas

Asiakirjaväärennös on keskeinen osa petoksellista toimintaa, ylitarkastaja Jussi Peusa kertoo.

Jussi Peusan urapolku• Ravintolakokki 1990, ETM (lihateknologia)

1998.• Tuotekehityspäällikkö/projektipäällikkö/

vanhempi asiantuntija, Viikki Food Centre 1998−2010

• Laatu- ja kehityspäällikkö, Lagerblad Foods Oy 2010−2014

• Technical Sales Support Specialist, Visko Teepak 2014

• Ylitarkastaja Eviran valvontaosaston tuote-turvallisuusyksikössä 2014 lähtien.

• Työelämän motto: Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos.

Kuva: evira


n T E E M A ANALYTIIKKA, HYGIENIA & JÄLJITETTÄVYYS

Elintarvike-erän alkuperää joskus vaikea selvittää

Kuva: Pirjo huhtaKangaS

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosastoa johtava Riikka Åberg sanoo, että elintarvikkeiden alkuperää on joskus työlästä selvittää. Esimerkiksi samaa alkuperätodistusta saatetaan käyttää eri ruokaerissä.

− Työsarkaa varmasti riittää jäljitettävyyden osalta. Se edellyttää tiiviimpää viranomaisyh-teistyötä muun muassa Tullin, Eviran, kun-tien ja verottajan kesken, elintarviketurval-lisuuspäällikkö Riikka Åberg arvioi.

Helsingissä on noin 5 000 elintarvike-huoneistoa, joihin tehdään 3 000 tarkastus-ta vuosittain. Tarkastuksista noin yksi pro-sentti johtaa hallinnollisiin pakkokeinoi-hin, eli suurin osa toimijoista noudattaa lainsäädäntöä hyvin.

Ympäristökeskus muutti pari vuotta sit-ten upouusiin tiloihin Viikkiin, mikä hyö-dytti etenkin elintarviketurvallisuusosastoa.

− Viikkiin tulosta on ollut etua, sillä alu-eella on muita alan toimijoita, kuten Evira, Åberg kiittää.

Osaston toiminnan johtamisen ja kehit-tämisen lisäksi hänen tehtäviään on sidos-ryhmäyhteistyö esimerkiksi asiantuntija-ryhmissä, kuten Eviran elintarvikevalvon-nan koordinaatioryhmässä.

− Yhteistyötä pitää kehittää ja tiedonkul-kua parantaa muun muassa poliisin ja ve-

rottajan kanssa. Tullilla on tärkeä rooli pe-tosten selvittämisessä, mutta jälkivalvonta tehdään kunnissa. EU:n RASFF-järjestel-män (Food and Feed Safety Alert) kautta tulleissa tapauksissa kunta joutuu usein varmistamaan, onko tuotetta myynnissä sen alueella. Näitä tapauksia on ainakin kuukausittain, joskus viikoittain, Riikka Åberg selvittää.

Maahantuonti ja torikauppa yöllistävät

Elintarvikevalvonnan työtä sävyttävät Hel-singissä monet ulkomaisten, varsinkin aa-sialaisten tuotteiden maahantuojat. Välillä niistä löydetään kiellettyjä aineita, kuten mausteesta sudan-väriainetta, ensisaapu-mislihaerästä salmonellaa tai tonnikalasta histamiinia.

Näistä ilmoitetaan maahantuojalle takai-sinvedon käynnistämiseksi. Ensisaapumis-valvonnan ns. salmonella-erityistakuutuot-teiden hylkäyspäätöksen jälkeen Evira ky-syy palautuslupaa lähtömaasta, joka on vii-me vuosina usein ollut Hollanti. Ellei sitä saada, erä toimitetaan hävitettäväksi tai käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin elintarvikkeena.

− Jos lihaerällä on salmonellatodistus ja erästä kuitenkin todetaan Suomessa sal-monellaa, herää kysymys, onko tutkimuk-sia oikeasti tehty lähtömaassa. Viime aikoi-na samoja todistuksia on käytetty eri tuo-te-erissä ja myös usean eri yrityksen tuon-tierissä. Joku huijaa. Asiakirjojen aitouden arviointi on vaikeaa, Åberg sanoo.

Vuonna 2013 EU-alueella pulpahtanut hevosenlihaskandaali tuotti töitä myös Hel-singin elintarvikevalvonnassa. Muita sel-vitettyjä tapauksia ovat viime vuosina ol-leet alkuperältään epäselvä lihaerä, esimer-kiksi nettikaupassa myytävät ravintolisät, maustesalmonella, kielletty aine ravintoli-sissä ja kielletty väriaine mausteessa.

Marjojen alkuperäepäselvyydet ovat jo-kakesäisiä riesoja, joista tulee valituksia toi-silta myyjiltä ja asiakkailta. Marjoja voidaan myydä torilla kotimaisina, vaikka ne ovat varastossa muunmaalaisissa laatikoissa.

Kynnys tehdä esitutkintapyyntö korkea

Tavanomaisissa elintarviketarkastuksissa törmätään joskus väärennettyihin omaval-vonta-asiakirjoihin, kuten omavalvonnan lämpötilakirjauksiin. Ne on täytetty etu-käteen tai ne sisältävät epäilyttävän saman-laisia tuloksia kauttaaltaan.

− Elintarvikealalle on mahdollista tulla ilman alan koulutusta, ja esimerkiksi maa-hanmuuttajataustaisilla yrittäjillä voi olla kielivaikeuksia. Kirjauksia saatetaan tehdä

Oiva-tarkastukset ovat systematisoineet elintarvikevalvontaa, arvioi elintarvike-turvallisuuspäällikkö Riikka Åberg.

Vuonna 2013 paljastui asiakasvalituksen kautta torakkaongelmainen ravintola.

Tarkastus toritoimijoiden varastoon heinäkuussa 2013 paljasti mansikkaerän, jossa osa mansikoista oli homeisia.

Kuvat: helSingin KauPungin yMPäriStöKeSKuS, elintarviKeturvalliSuuSoSaSto


Petos on tahallista erehdyttämistä hyötymistarkoituksessa. Erehdyttä-mistä on tuotteen laadullinen väären-täminen, tuotteessa olevan ominai-suuden salaaminen tai se, että esit-tää tuotteessa olevan ominaisuuksia, joita sillä ei ole.

Käytännössä elintarvikepetos on tahallista ja toistuvaa lainsäädännön vastaista toimintaa. Esimerkiksi omavalvontakirjanpito on saatettu tehdä etukäteen (väärennös), elintar-vikehuoneiston rekisteröinti-ilmoitus on laiminlyöty, elintarvikkeen alkupe-rä on epäselvä, toiminnassa on hygi-eenisiä puutteita eikä ruokamyrky-tysepäilyjä ilmoiteta viranomaisille.

Kansainvälisiä petoksiaEU:n RASFF-järjestelmän (Food and Feed Safety Alert) kautta tieto kulkee jäsenmaille terveydelle vaarallisista tai määräysten vastaisista elintarvik-keista. Vuonna 2012 järjestelmässä tehtiin lähes 8 800 ilmoitusta, joista Suomi teki 105. Suomen tekemien elintarvikeilmoitusten yleisimmät syyt olivat lisäaineet, koostumus, mikrobiologinen laatu ja mykotoksii-nit. Ilmoituksia tehtiin eniten hedel-mistä, kasviksista ja ravintolisistä.

Kiinalaisessa äidinmaidonvastik-keessa ollut melamiini aiheutti lasten vakavia sairastumisia ja kuolemanta-pauksia vuonna 2008. Melamiinia si-sältävää maitoa oli käytetty myös muun muassa keksien valmistuk-seen. Suomessa tarkastettiin mela-miiniskandaalin vuoksi satakunta kauppaa, mutta melamiinia ei löyty-nyt tutkituista elintarvikkeista.

Hevosenlihaskandaali ryöpsähti helmikuussa 2013 ensin Irlannissa, jossa epäiltiin, että joissakin tuot-teissa oli käytetty hevosenlihaa nau-danlihan sijasta. Suomessakin tutkit-tiin pistokokein 50 näytettä, joista yhdessä todettiin pieni määrä hevo-senlihaa, jota ei ollut ilmoitettu pak-kausmerkinnöissä.

Elintarvikkeista on löytynyt myös Sudan 1- ja 2-väriaineita satunnaises-ti. Väriaine on karsinogeeni, jota käy-tetään muun muassa vahoissa. Sitä on löytynyt esimerkiksi senegalilaisesta tomaattijauheesta ja chilijauheista.

Paikallisia petoksiaOsa elintarvikepetoksista tehdään paikallisesti. Helsingin ympäristö-keskukseen tehtiin asiakasvalitus, että thaimaalaisesta ravintolasta os-

tetusta ruuasta löytyi hyönteinen. Se paljastui torakaksi. Kun ravintolaan tehtiin tarkastus ennalta ilmoitta-matta, sen keittiöstä löytyi torakoita ja homeista ruokaa vetolaatikoista. Lisäksi omavalvontakirjanpitoa oli tehty etukäteen.

Ravintolan toiminta kiellettiin välit-tömästi. Kieltopäätöksen kumoami-nen edellytti epäkohtien korjaamista. Ravintola korjasi epäkohdat ja sai aloittaa jälleen toimintansa. Asiasta tehtiin esitutkintopyyntö poliisille.

Tarkastus toritoimijoiden varas-toon heinäkuussa 2013 paljasti man-sikkaerän, jossa osa mansikoista oli homeisia. Toimijaa kehotettiin kaup-pakunnostamaan erä, joka määrät-tiin väliaikaiseen kieltoon. Osa erästä oli hävinnyt, kun kauppakunnostusta tai hävitystä tultiin tarkastamaan. Asiasta tehtiin esitutkintapyyntö.

Silakkamarkkinoilla 2010 alkupe-räväärennökset johtivat sakkoihin. Tuotteet oli alun perin ostettu Viros-ta, mutta tarkempaa tietoa tuottei-den alkuperästä ei saatu selville. Toi-mijat saivat sakkotuomion.

RangaistusasteikkoElintarvikerikkomuksesta (elintarvike-

laki 79 §) voi saada sakkotuomion. Täl-löin elintarvikkeen pakkauksen esit-teessä, mainoksessa tai muulla tavalla markkinoinnin yhteydessä elintarvik-keesta annetaan harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja tai elintarvike ei ole ihmisravinnoksi soveltuvaa, ai-heuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai johtaa kuluttajaa harhaan.

Terveysrikos (rikoslain 44:1 §) on kyseessä, kun toiminnanharjoittaja toimii esimerkiksi elintarvikelain säännöksen vastaisesti valmistamal-la, käsittelemällä, maahantuomalla, pitämällä hallussaan, varastoimalla, kuljettamalla, pitämällä myynnissä, välittämällä tai luovuttamalla tava-raa, ainetta, valmistetta tai esinettä niin, että teko aiheuttaa vaaraa toi-sen hengelle tai terveydelle. Ran-gaistusasteikko on sakosta kuuteen kuukauteen vankeutta.

Markkinointirikoksesta (rikoslaki 30:1 §) on kyse, kun antaa tavaroiden tai muiden hyödykkeiden ammatti-maisessa markkinoinnissa kohderyh-män kannalta merkityksellisiä totuu-denvastaisia tai harhaanjohtavia tie-toja. Rangaistusasteikko on sakosta yhteen vuoteen vankeutta. n

Mikä on elintarvikepetos?

kirjaamisen vuoksi, Riikka Åberg kertoo.Suurin osa ravintoloista ja elintarvikealan toimijoista huolehtii

lainsäädännön velvoitteiden noudattamisesta hyvin ja korjaa epä-kohdat, kun niistä huomautetaan. Pari kertaa vuodessa tilanne johtaa toiminnan kieltämiseen hallinnollisena pakkokeinona. Jos-kus vastaan tulee kauhukeittiöitä, joissa kaikki on pielessä. Ne ovat likaisia, paikat rempallaan ja kylmäketjut pettäneet pahasti.

Vuonna 2013 paljastui asiakasvalituksen kautta ravintola, joka laitettiin heti kiinni vakavien epäkohtien vuoksi. Ravintolassa oli torakkaongelma ja muita rakenteellisia ja toiminnallisia ongel-mia. Omistaja teki ison remontin ja hävitti torakat, minkä jälkeen ravintola sai jatkaa toimintaansa.

Kesällä 2014 lihakaupasta löytyi myynnistä lihaa, joka paljas-tui jo aistinvaraisesti pilaantuneeksi. Lihaerä hävitettiin.

Ympäristölautakunta tekee Helsingissä muutaman esitutkinta-pyynnön vuodessa. Osa niistä on edennyt oikeuteen ja osasta on määrätty sakkotuomio. Suurin osa tuomioista on tullut elintarvi-kerikkomuksesta ja yksi terveysrikoksesta viimeisen viiden vuo-den aikana.

Kynnys tehdä esitutkintapyyntö on korkea, mutta valvontavi-ranomaisten osoittama puute tai laiminlyönti on vahva näyttö esitutkinnassa. Liitännäisrikoksina ilmenee toisinaan kirjanpito-rikoksia ja veropetoksia. n

Pirjo Huhtakangas

Riikka Åbergin urapolku• Eläinlääketieteen lisensiaatti,

Helsingin yliopisto, 1996• Tarkastuseläinlääkärin tutkinto,

Helsingin yliopisto, 1999• Elintarvikehygieenikkokuulustelu,

Helsingin yliopisto, 2000• Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri,

Helsingin yliopisto, 2009• Suorittaa parhaillaan eMBA-tutkintoa Aalto-yliopistossa

(Helsingin kaupungin eMBA-valmennusohjelma)• Kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia, 1995−1998• Vs. eläinlääkintötarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö,

1998−2001• Ylitarkastaja, Elintarvikevirasto, 2001−2003• Kaupungineläinlääkäri, Helsingin kaupungin ympäristökeskus,

2004−2012• Va. ympäristöterveyspäällikkö, ympäristöterveysyksikkö,

Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2013• Va. elintarviketurvallisuuspäällikkö, elintarviketurvallisuus-

osasto, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2014

Kuva

: Pir

jo h

uh

taKa

ng

aS



Hormonihäiriköistä tarvitaan lisää tietoaHormonihäiriköitä on toistaiseksi hyvin vaikeaa säännellä ja valvoa. Uusilta EU:n tutkimusprojekteilta odotetaan lisäapua hormonihäiriköiden riskinhallintaan.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mää-ritelmän mukaan hormonihäirikkö on ke-miallinen yhdiste, joka vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti endokriiniseen systeemiin ja sen jälkeen aiheuttaa siinä vaikutuksen kohde-elimeen tai kudokseen. Ne aiheut-tavat hormonaalisia vaikutuksia hyvin al-haisissa pitoisuuksissa verrattuna esimer-kiksi syöpävaarallisiin yhdisteisiin.

Euroopan elintarvikeviranomaisen EF-SAn tieteellinen komitea on myös kannan-otossaan antanut hormonihäiriköille mää-ritelmän, joka vastaa WHO:n määritelmää.

Amerikkalainen tutkija Linda Birn-baum (National Institute of Environmen-tal Health Sciences, Research Triangle Park, USA) määritteli Madridissa kesän lopulla pidetyn Dioxin 2014 –kokouksessa esitel-mässään hormonihäiriköt vielä yksityis-kohtaisemmin: Elimistön ulkopuolelta tu-levia tekijöitä, jotka häiritsevät luonnollis-ten hormonien muodostumista, vapautu-mista, kulkeutumista, aineenvaihduntaa, sitoutumista, toimintaa tai häviämistä eli-mistöstä. Luonnolliset hormonit ylläpitä-vät homeostaasia ja kehitykseen liittyvien toimintojen sääntelyä.

Haasteena onkin, että hormonihäirikön haitallinen vaikutus tulisi tunnistaa eli-mistössä, väestössä tai väestöryhmissä. En-dokriininen aktiivisuus pitää olla havait-tavissa ja sillä tulee olla selkeä yhteys hor-monaaliseen vaikutukseen. Tästä syystä myös riskiviestintä on vaikeaa ja kaipaa ihan oman strategiansa.

Komissiolta odotetaan kriteereitäHormonihäiriköitten riskinhallinnan pe-rustana tulevaisuudessa on riittävät spe-sifiset kriteerit, jotta ne voidaan tunnistaa muista haitallisista yhdisteistä (EFSA 30.11.2011). Tarpeellista on myös tuntea hormonihäirikköjen kumulatiiviset vai-

kutukset. Niitä voi olla useita samassa elin-tarvikkeessa, ja ne voivat lisätä tai vähen-tää toistensa vaikutuksia. Samoista resep-toreista solussa voivat kilpailla myös hyö-dylliset yhdisteet, kuten luontaiset fyto-estrogeenit. Riskinarvioinnissa tulisi tar-kastella turvallisuutta sekä hyödyn että haitan näkökulmasta.

Eri alueiden lainsäädäntötyössä (REACH 1907/2006, kasvinsuojeluaineet 1107/2009, biosidit 528/2012, kosmetiikka 1223/2009, vesipuitedirektiivi 105/2008) on jo käsitel-ty hormonihäirikköjä, joista odotetaan edellä mainittuja, selviä ja yksityiskohtai-sia kriteereitä komissiolta. Asia on kuiten-kin vaikea ja vaatii niin paljon osaamista, että kriteerit ovat myöhästyneet.

Hormonihäiriköille tarvitaan riittävät testaukset. Eri testausmalleja onkin tarkoi-tus kehittää lähitulevaisuudessa euroop-palaisissa hankkeissa jo olemassa olevien OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) ja US EPAn (US Environmental Protection Agency) me-netelmien avulla sekä matemaattisia mal-leja ja rakenneanalogiaa hyödyntäen.

Ympäristömyrkyt hormonihäirikköinäEvirassa on 1990-luvun alusta lähtien tut-kittu Itämeren kalan ympäristömyrkkyjä,

dioksiineja, polykloorattuja bifenyylejä (PCB:t), palonestoaineita (polybromatut di-fenyylieetterit, PBDE:t), perfluorinoituja vet-tä hylkiviä yhdisteitä (PFR) sekä laivanpoh-jamaalien orgaanisia tinayhdisteitä (OT).

Eräät Itämeren kalat, esimerkiksi silak-ka ja lohi, saattavat sisältää kaikkia näitä yhdisteitä. Niillä kaikilla on todettu sekä samankaltaisia että yhdisteelle luonteen-omaisia hormonaalisia vaikutuksia.

Dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset PCB:t aiheuttavat kehityshäiriöitä hampaiden puhkeamiseen, havainnointiin, käyttäyty-miseen, muuttuneeseen sukupuolijakau-tumaan ja rintojen kehityksen viivästymi-seen. Lisäksi ne ovat suuremmilla altistus-pitoisuuksilla syöpävaarallisia yhdisteitä ja aiheuttavat iho-oireita (siedettävä päivit-täinen saanti eli TDI on 2 pg toksista ekvi-valenssia (TQE)/kgrp/vrk). Niiden on epäilty liittyvän myös diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen.

PBDE:t voivat vaikuttaa hermoston ke-hitykseen, käyttäytymiseen, oppimiseen ja muistiin. Ne aiheuttavat myös kilpirau-hasen hormonitoimintaan liittyviä häiriöi-tä samoin kuin lisääntymiseen liittyviä hormonaalisia vaikutuksia, esimerkiksi ai-kaisten kuukautisten alkamisen tai piilo-kivesten ilmenemisen.

Kemiallisten yhdisteiden kilpailu samoista reseptoreista (Linda Birnbaum, Dioxin 2012, 32nd Int. Symp. on Halogenated Persistent Organic Pollutants).


Bromattujen yhdisteiden lisäksi on olemassa iso joukko samankaltaisia palonestoaineita, jotka ovat organo-kloori- ja fosforiyhdisteitä. Niiden kaupallisia ja kemiallisia nimiä tai ke-miallisia rakenteita on ollut melkein mahdoton tunnistaa.

Perfluorinoituja PFC-yhdisteitä käy-tetään vettä hylkivissä kuluttajatuot-teissa. Ne kertyvät kalassa ensimmäi-senä maksaan ja ovat maksatoksisia, vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan ja aiheuttavat muutoksia lipidiaineen-vaihdunnassa. PFC:iden epäillään ai-heuttavan myös häiriöitä keuhkojen kehitykselle.

OT-yhdisteitä ei ole saanut olla vuo-den 2008 alusta laivojen kiinnityses-tojärjestelmissä. Koska nämä yhdis-teet ovat melko pysyviä ja niitä on käytetty myös PVC-muoveissa ja mo-neen muuhun tarkoitukseen, niitä on vielä mitattavissa kaloissa etenkin sa-tama-alueilla. OT-yhdisteet toimivat hormonihäirikköinä merenelävissä hyvin pieninä pitoisuuksina. Jo yhden nanogramman pitoisuus litrassa vet-tä voi aiheuttaa niin sanotun impo-sex-ilmiön, joka muuttaa naaraat koi-raiksi.

OT-yhdisteet ovat myös immu-notoksisia eli vaikuttavat häiritseväs-ti vasta-aineiden muodostumiseen. Tällä perusteella EFSA on tehnyt ris-kinarvioinnin tributyylitina (TBT)-, dibutyylitinakloridi (DBT)-, trfenyy-litina (TPT)- ja dioktyylitina (DOT)-yhdisteistä ja antanut niille ryhmä-ADIn (Acceptable Daily Intake, hy-väksyttävä päivittäinen saanti) kysei-sen haittavaikutuksen perusteella. OT-yhdisteet lisäävät myös rasvaku-doksen määrää elimistössä, aiheutta-

vat häiriöitä lisääntymisessä ja kehit-tymisessä, ovat haitallisia hermostol-le sekä syöpävaarallisia.

Lainsäädäntö kehittyyElintarvikelainsäädännön vierasaine-asetuksessa 1881/2006 edellä maini-tuista ympäristömyrkyistä vain diok-siinit ja PCB:t ovat säännelty. Seuraa-vaksi lienevät vuorossa PBDE:t, joille on vastikään annettu komission suo-situs (2014/118/EU) tutkia viittä eri ryhmäkokonaisuutta EU:n jäsenmais-sa lainsäädännön pohjaksi.

Vierasainelainsäädännössä on an-nettu enimmäispitoisuusrajat myös seuraaville yhdisteille, joiden kaikki-en epäillään aiheuttavan kehityshäi-riöitä: polysykliset aromaattiset hiili-vedyt (PAH-yhdisteet), lyijy, elohopea, mykotoksiineista okratoksiini A ja zea ralenoni.

Suuri joukko kasvinsuojeluaineita voi aiheuttaa kehityshäiriöitä, esimer-kiksi sperman laadun heikkenemistä. Uudessa muoviasetuksessa 10/2011 ftalaattien ja bisfenoli A:n määriä on myös tiukennettu. Asia on tärkeä, kos-ka maailman vedet saastuvat kovaa vauhtia muovijätteistä. n

Anja Hallikainen

tutkimusprofessori

Evira

anja.hallikainen(at)evira.fi

Kirjallisuus:• eFSa journal 2013, 11(3):3132.• anja hallikainen et al. elintarvikkeiden ja

talousveden kemialliset vaarat, eviran julkaisuja 2/2013.

• anja hallikainen et al. itämerenkalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt: PCdd/F-, PCb-, PFC- ja ot-yhdisteet, eu-kalat ii, eviran tutkimuksia 2/2011.

Hormonihäiriköiden haittavaikutus-ten tutkimus on lähtenyt liikkeelle luonnon eliöissä kuten kaloissa, lin-nuissa, sammakoissa ja matelijoissa tehdyistä havainnoista. Niihin koh-distuneet vaikutukset vastaavat hy-vin pitkälti yllä lueteltuja ympäristö-myrkyillä todettuja haittavaikutuksia.

Yhä enemmän tutkimuksissa teh-dään havaintoja hormonihäirikköjen haitoista ihmiselle. On olemassa

epäilyjä, että eräät sairaudet ovat hormonihäirikköperäisiä: epämuo-dostumat kuten suulakihalkio, hedel-mättömyys, hermoston rappeuma eli Parkinsonin tauti ja hermoston kehi-tyksen häiriöt, kuten autismi eli sul-keutuneisuus.

Uusi tärkeä havainto on, että hor-monihäiriköiden haittavaikutukset voidaan havaita vasta kauan sen jäl-keen, kun varsinainen altistuminen

on tapahtunut, mahdollisesti vasta seuraavassa sukupolvessa. Tämä pi-tää paikkansa silloin, kun altistumi-nen tapahtuu kasvun ja kehityksen aikana, jolloin erilaiset toiminnot ovat hyvin herkkiä hormonaaliselle sään-telylle.

Uusilta EU:n tutkimusprojekteilta odotetaan lisäapua hormonihäiriköi-den riskinhallintaan. Jotta lainsää-dännön valmistelussa voitaisiin ottaa

nopeammin ja paremmin huomioon hormonihäirikköjen vaikutus ihmi-seen, tarvittaisiin tietoa haittavaiku-tusten biologisista kynnysarvoista ja kriteereistä, joihin OECD:n ohjeiden soveltuvuutta tulisi testata. Potenti-aalinen haittavaikutus tulisi löytää kemiallisten cocktailien yhteisvaiku-tuksesta. Annosvastekäyrät helpot-taisivat suuresti riskinhallintaa. n

Pitäisikö jo huolestua ja tehdä jotakin?

Anja Hallikaisen urapolku

• FM (pääaineena biokemia), Turun yliopisto, 1972

• FT, Kuopion yliopisto, 1979• Väitöskirja vierasainemetaboliasta• NIEHS-stipendiaatti, USA Research Triangle Park,

1980−1981• Fysiologian assistentti/apulaisopettaja, Kuopion yliopisto,

1972−1979• Elintarviketurvallisuusviranomaisena eri tehtävissä, Elinkei-

nohallitus, Elintarvikevirasto ja Elintarviketurvallisuusviras-to 1982−2007

• Elintarviketurvallisuusviraston tutkimusprofessori 2008−2012

• Elintarvikkeiden kemiallisen turvallisuuden dosentti, Kuopion yliopisto, 2008

• Osa-aikaeläkkeellä 2012−• On saanut tehdä työtä, johon pohjakoulutukseksi on

mainiosti sopinut vierasaineiden toksikologiaan ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus.

• Uran alkuaikoina sai hyvin itsenäisesti valita työtehtävät, koska aikaisemmin elintarvikeviranomainen ei ollut tehnyt vastaavaa riskinarviointiin ja elintarvikkeiden kemialliseen turvallisuuteen liittyvää työtä.

• Ehtinyt käydä urallaan läpi lähes kaikki elintarvikkeiden kemiaan liittyvät turvallisuuskysymykset.

• On saanut riittävästi seurata kansainvälistä kehitystä. Kuului esimerkiksi pitkään pohjoismaisen ministerineuvos-ton toksikologiryhmään, joka julkaisi useita pohjoismaisia raportteja.

• On viime vuosina joutunut kehittymään ja kasvamaan hyvin eurooppalaiseksi aina käytöstapoja myöten.

• Slogan: ”Se tekee, joka osaa” ja ” Enjoy your life, be happy!”

• Nauttii ruuan laitosta, kun tietää ja tuntee raaka-aineiden ominaisuudet ja laadun työn puolesta.

Kuva

: evi

ra



Alkaloidit(ko) uhka elintarviketurvallisuudelle?Pienet lapset ovat tärkein riskiryhmä alkaloidien turvallisuutta arvioitaessa.

Elintarvikkeina tai niiden ainesosina käy-tettävät kasvit voivat luontaisesti sisältää erilaisia alkaloideja. Useilla alkaloideilla on farmakologisia vaikutuksia, ja niitä onkin käytetty tuhansien vuosien ajan paranta-maan sairauksia, mutta myös esimerkiksi huumaaviin tarkoituksiin.

Osa alkaloideista on erittäin toksisia, mis-tä syystä niitä on käytetty historiassa myös myrkytyksiin. Tämän kohtalon koki muun muassa Sokrates, joka myrkytettiin konii-ni-alkaloidia sisältävällä myrkkykatkouut-teella. Epäilläänpä alkaloidien olevan osa-syynä myös keskiaikaisiin noitavainoihin, joissa ”hulluuskohtaukset” saattoivat olla torajyväalkaloidien aiheuttamia. Suomalai-sille tuttu ja arkipäiväinen alkaloidi on kah-vin sisältämä kofeiini.

Elintarviketurvallisuuden näkökulmas-ta alkaloidit tulivat suomalaisille tutuiksi harmillisella tavalla keväällä 2013, kun tok-sisia tropaanialkaloideja sisältäviä hullu-ruohon siemenkotia oli päätynyt pakaste-

vihannesten joukkoon ilmeisesti rikkakas-vitorjunnan epäonnistuttua.

Tropaanialkaloidit aiheuttivat vakavia myrkytysoireita yksittäisille kuluttajille. Elintarvikealan toimija teki tuotevirheen johdosta pikaisesti tuotteiden takaisinve-don markkinoilta, kuten lainsäädäntö vel-voittaa. Tapaus sai paljon mediahuomiota

ja muistutti jokaista siitä, että myös elintar-vikkeiden kemialliset vaarat ovat todelli-sia, vaikka akuutit haittavaikutukset ovat varsin harvinaisia.

EFSAlta arvioitaViime vuosina alkaloidit ovat nousseet elin-tarviketurvallisuudesta käytäviin keskus-teluihin myös laajemmin, sillä joillakin al-kaloideista tiedetään olevan myös esimer-kiksi karsinogeenisia ominaisuuksia. Eu-roopan komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA) useita tieteellisiä riskinarvioita al-kaloidien mahdollisesti aiheuttamista vaa-roista elintarvikeketjussa. EFSA onkin jul-kaissut muutaman vuoden aikana arvion-sa ergotalkaloideista (torajyväalkaloideis-ta), unikonsiementen oopiumalkaloideista, pyrrolizidiinialkaloideista ja tropaanialka-loideista (1−4).

EFSAn arvioissa todetaan, ettei mahdol-lisuutta alkaloidien aiheuttamiin haitalli-siin vaikutuksiin voida sulkea pois tietyis-sä tapauksissa – erityisesti pienten lasten osalta. Pienet lapset ovat usein se kulutta-jaryhmä, jonka altistumisessa kemiallisil-le haitta-aineille on tavallisesti pienin niin kutsuttu turvamarginaali.

Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta lapset muodostavat herkän kuluttajaryhmän, koska lasten ravitsemukselle on tyypillistä suuri elintarvikkeiden kulutus ruumiinpai-

Alkaloidiryhmä Esimerkkejä alkaloideista Elintarvikkeita, joissa voi esiintyä, mm.

glykoalkaloidit solaniini, kakoniini peruna, tomaatti

pyrrolizidiinialkaloidit asetyylierusifoliini,

europiini

hunaja, yrttipohjaiset ravintolisät

oopiumalkaloidit morfiini, kodeiini unikonsiemenet

ergotalkaloidit ergotamiini, ergosiini viljat (erit. ruis)

tropaanialkaloidit scopolamiini, atropiini tattari, pavut (kontaminaatio rikkakasveista), goji-marjat

Alkaloidit ovat pienimolekyylisiä, orgaanisia, typpeä sisältäviä yh-disteitä. Alkaloideja esiintyy laa-jasti erityisesti kasveissa. On ar-vioitu, että jopa 20 prosenttia kasveista sisältää alkaloideja (Taulukko).

Toistaiseksi erilaisia alkaloi-deja on tunnistettu yli 3000,

mutta yleensä yhdessä kasvissa on vain muutamia erilaisia yh-disteitä.

Myös eräät sienet voivat tuot-taa alkaloideja, mutta eläinkun-nassa alkaloidit ovat harvinaisia joitakin poikkeuksia, kuten myrkkysammakoita, lukuun ot-tamatta.

Alkaloidien merkitystä ei tun-neta varmuudella, mutta niiden arvellaan olevan osa kasvien puolustusmekanismeja esimer-kiksi hyönteisiä ja kasvitauteja vastaan. n

Alkaloidit pähkinän kuoressa

Esimerkkejä alkaloidiryhmistä ja elintarvikkeista, joissa niitä voi esiintyä.

Torajyvä saattaa sisältää ihmiselle ja eläimille myrkyllisiä ergotalkaloideja. Torajyvä on tunnetuimpia viljojen kasvitaudeista. Tautia aiheuttaa Claviceps purpurea -sieni, jonka itiöt leviävät heinäkasvien kukkiin.

Kuva: tiina lauSjärvi


Marika Jestoin urapolku• FM, Turun yliopisto, 1998• FT, Turun yliopisto, 2005• Kemisti, Eläinlääkintä- ja

elintarviketutkimuslaitos EELA, 1998−2005

• Erikoistutkija, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 2006−2012

• Ylitarkastaja, Evira, 2012−• Opiskelut starttasivat biokemialla. Ensimmäisen

vuoden aikana totesi elintarvikekemian olevan suuntautumisvaihtoehto, joka tuntui ehdotto-masti omalta. Opiskelujen loppuvaiheista lähti-en kiinnostus on painottunut elintarvikkeiden kemialliseen turvallisuuteen.

• Koulutus loi perustason, jota on voinut syventää työelämässä. Se antoi valmiudet etsiä tietoa ja tarvittaessa "jalostaa" sitä edelleen jonkin ihan uuden asian ymmärtämiseksi. Työuran varrella on oppinut paljon yksityiskohtia mm. analytii-kasta ja toksikologiasta sekä tarkastelemaan elintarvikkeiden turvallisuutta useammasta nä-kökulmasta.

• On tyytyväinen uravalintaansa ja haluaa jatkos-sakin työskennellä samalla alalla.

• Haluaa kehittyä kaikilla mahdollisilla osa-alueil-la. Tyytyväisyys on kehityksen este.

• Oman työuran slogan: Tätä ei sitten toisteta...• Elintarviketieteiden Seuran hallituksen jäsen

2013−• ETS:n kautta mahdollisuus tavata ja tutustua

elintarvikealan ammattilaisiin myös oman osaa-misen ulkopuolelta. Jäsenyys on erinomainen keino verkostoitua.

• Kokee olevansa maailman huonoin ruuanlaitta-ja, joka on koulutukseltaan elintarvikekemisti. Osaa toki nauttia mallikkaasti hyvästä ruuasta.

noon nähden. Tästä syystä lasten altis-tuminen esimerkiksi elintarvikkeissa mahdollisesti esiintyville haitallisille aineille on suhteellisesti suurempaa kuin aikuisilla.

Elintarviketoimijalla vastuu turvallisuudesta

Yhteisölainsäädännössä ei ole toistai-seksi vahvistettu enimmäismääriä elintarvikkeiden sisältämille alkaloi-deille, mutta Suomen kansallisessa lainsäädännössä on edelleen enim-mäismäärä perunan glykoalkaloideil-le.

Vaikka lainsäädännöllisiä enim-mäismääriä useimmille alkaloideille ei olekaan, on kuitenkin muistettava, että kaikkia elintarvikealan toimijoi-ta sitoo yleisessä elintarvikeasetuk-sessa (EY) N:o 178/2002 määritelty ab-soluuttinen vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta – huolimatta siitä, onko jokin yksittäinen yhdiste nimet-ty lainsäädännössä tai onko sille eri-tyisesti vahvistettu lainsäädännöllis-tä enimmäismäärää.

Jos elintarvikealan toimija on omas-sa vaara-analyysissään tunnistanut mahdollisen alkaloideihin liittyvän vaaran tuottamassaan elintarvikkees-sa tai sen ainesosassa, hänen tulisi myös hallita tätä vaaraa esimerkiksi tukijärjestelmien kautta. Tällainen ris-kinhallinnallinen keino useimpien elintarvikkeen ainesosien suhteen voi-si olla esimerkiksi huolellinen ja laa-dukas raaka-aineiden valinta.

Keskeisimmäksi hallintakeinoksi haitallisten alkaloidien estämisessä nousevat hyvien maatalouskäytäntö-

jen noudattaminen (rikkakasvien es-to, vähän alkaloideja sisältävien unik-kolajikkeiden käyttö, istutussyvyys jne.), erityisesti tropaanialkaloidien, unikonsiementen alkaloidien ja gly-koalkaloidien suhteen. Lisäksi erilai-silla prosessointimenetelmillä, kuten lajittelulla voidaan ehkäistä muun mu-assa torajyväalkaloidien päätymistä elintarvikeketjuun.

Akuutin toksisuutensa vuoksi alka-loidit ovat potentiaalinen vaara elin-tarvikeketjussa, vaikka huolellisin laa-dunvarmistusmenetelmin niihin liit-tyvät riskit ovat hallittavissa varsin tehokkaasti. Lisäksi riittävän moni-puolinen ja vaihteleva ruokavalio on keskeinen tekijä vähentämään kulut-tajien altistumista elintarvikkeissa esiintyville haitallisille aineille, myös alkaloideille. n

Marika Jestoi

ylitarkastaja

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Tuoteturvallisuusyksikkö

marika.jestoi(at)evira.fi

lähteet1. Scientific opinion the risks for public

health related to the presence of opium alkaloids in poppy seed. eFSa journal 2011; 9(11): 2405

2. Scientific opinion on pyrrolizidine alkaloids in food and feed. eFSa journal 2011; 9(11): 2406

3. Scientific opinion on ergot alkaloids in food and feed. eFSa journal 2012; 10(7): 2798

4. Scientific opinion on tropane alkaloids in food and feed. eFSa journal 2013; 11(10): 3386

Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnanja tuotekehityksen tueksi

MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi [email protected] 4, Cultivator II, 00790 Helsinki

Kuva

: ra

uh

a r

åg

lun

d



Jäljitettävyys kuntoon kotimaisessa kasvisketjussaRFID- ja viivakooditeknologiat mahdollistavat kasvisketjun tehokkaan jäljitettävyyden.

Elintarviketuotannon avoimuus ja läpinä-kyvyys alkuperätietoineen on olennainen ruuan arvostusta lisäävä ulottuvuus ny-kyisessä elintarvikealan toimintaympäris-tössä. Muutos määräorientoituneesta elin-tarviketuotannosta laatuorientoituneeseen tuotantoon edellyttää kehittynyttä jäljitet-tävyysjärjestelmää.

Teknologisia ratkaisuja on olemassa kau-pallisina sovelluksina. Esimerkiksi RFID-teknologia tarjoaa monenlaisia mahdolli-suuksia elintarvikeketjun jäljitettävyyden kehittämisessä. Koko elintarvikeketjua kä-sittävää, kokonaisvaltaista soveltamista ei ole kuitenkaan olemassa, vaan yleensä RFID-teknologiaa on käytetty varastojen ja kuljetusten hallintaa tehostavissa ratkai-suissa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun koor-dinoimassa Järvikala-hankkeessa testat-tiin RFID-tagien soveltuvuutta järvikalan jäljitettävyyden ja kylmäketjun hallinnas-sa. Hankkeessa saatuja kokemuksia on hyödynnetty myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Ekokas-hankkeessa kas-visketjun osalta. Toistaiseksi RFID-tekno-logian tarjoamia mahdollisuuksia hyödyn-netään hyvin vähän kotimaisten kasvisten kaupassa.

Hyvät kirjaamiskäytännöt avittavatTuorekasvisten tuoteturvallisuuden olen-

nainen osatekijä on jäljitettävyystietojen hallinta, mikä mahdollistaa tuotteiden mahdollisimman nopean takaisinvedon ongelmatapauksissa. Jäljitettävyyden to-dentaminen kasviksia tuottavilla tiloilla perustuu pitkälti tilan omiin muistiinpa-noihin, jotka voidaan tallentaa myös säh-köiseen muotoon.

Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia jälji-tettävyydelle siten, että jokaisen yrityksen on pystyttävä kertomaan, mistä tuotteen raaka-aineet ovat tulleet ja mihin valmis tuote yrityksestä on toimitettu. Alkutuo-tantoyrityksissä jäljitettävyyttä ei lainsää-dännön mukaan edellytetä ulotettavan pel-tolohkolle saakka, mutta yksittäiset asiak-kaat voivat sitä kuitenkin vaatia.

Ekokas-hankkeessa selvitettiin jäljitettä-vyyden toteutumista kotimaisessa kasvis-ketjussa tiloilta vähittäiskaupan kassahih-nalle saakka. Noin kolmasosa tuottajista ei pystynyt jäljittämään tuotteita niiden tuo-

tantopanosten tasolle saakka, eikä sitä ny-kyisen lainsäädännön tai käytössä olevien laatujärjestelmien tasoilla edellytetäkään. Positiivista on se, että suurelle osalle se oli-si mahdollista nykyisiin kirjaamiskäytän-töihin perustuen.

Paikallistuotteiden jäljitettävyydessä korjaamisen varaa

Kotimaiset kasvikset kulkevat vähittäis-kaupan myyntipisteisiin tukkujen ja kau-pan keskusliikkeiden tukkujen kautta tai pienemmät tuottajat toimittavat ne itse suo-raan vähittäiskaupan myyntipisteisiin. Suuremmat toimijat, jotka operoivat tuk-kujen ja keskusliikkeiden kautta, saavat ti-lausten mukana viivakoodeihin perustu-vat tilauskoodit, jotka takaavat tuotteiden jäljitettävyyden tukun ja kaupan ketjussa. Pienempien toimijoiden tilaukset hoide-taan usein puhelimitse tai sähköpostilla, ja jäljitettävyys perustuu pitkälti tuottajan tekemiin kirjallisiin merkintöihin.

Parissakymmenessä vähittäiskaupan toi-mipisteessä tehtyjen haastattelujen perus-teella havaittiin, että kasvisten jäljitettävyys kaupan ketjussa on osoittautunut puutteel-liseksi erityisesti paikallistuotteiden osalta. Haastattelujen perusteella paikallistuottei-den tilaaminen tapahtuu usein siten, että kaupan HeVi-vastaava tilaa tuotteet puhe-limitse paikalliselta tuottajalta. Tilaus ei sil-loin kirjaudu kaupan sähköisiin järjestel-miin, vaan vasta myyntitapahtuman yhte-ydessä kassalla. Hävikistä ei saada oikeaa tietoa sisäänkirjaustietojen puuttuessa, sil-lä järjestelmään tulee ainoastaan ulosmyyn-

• NFC (Near Field Communica-tion) on lähikenttäviestintää, missä toisiaan koskettaen tai lähietäisyydeltä laitteet voivat olla langattomasti yhteyksissä toisiinsa. NFC-ominaisuus on oletuksena useimmissa nyky-aikaisissa älypuhelimissa.

• NFC-tekniikka perustuu RFID (Radio Frequency Identificati-on) -tageihin. Käyttäjä vie pu-

helimen RFID- tagin tai omi-naisuuden sisältävän esineen lähelle tai koskettaa sitä, jol-loin informaatio siirtyy puheli-meen. RFID-tageja voidaan liittää esimerkiksi kulutustava-roihin.

• QR-koodi (Quick Response Code) on kaksiulotteinen vii-vakoodi, jota voidaan lukea optisesti lähes kaikilla kame-

ralla varustetuilla puhelimilla, joihin on asennettu erillinen QR-sovellusohjelma. QR-koo-di luetaan sovelluksen avulla, ja puhelimen analysoitua koo-din se näyttää käyttäjälle koo-din sisältämän informaation.

lähde:rFid lab Finland ry ja Provianet oy

NFC, RFID ja QR-koodi

Lämpötilaa seuraavaa aktiivista RFID-tagia asetetaan kiinankaalierän mukaan.

Kuva: Marjo SärKKä-tirKKonen


titieto ja tuotteet yksilöidään vain vaakajär-jestelmässä olevan tiedon perusteella.

Toinen havaittu ongelma oli tuotteiden puutteellinen merkitseminen erityisesti ir-tomyyntituotteiden osalta. Tuottaja voi toi-mittaa kauppaan tuotteita ilman vaaditta-via merkintöjä tuottajasta ja alkuperämaas-ta ja lajikkeista esimerkiksi perunan osal-ta. Nämä puutteet luonnollisesti heikentä-vät jäljitettävyyttä takaisinvetotilanteissa.

Viivakooditeknologia edullisempi kuin tagit

Kehittämistyöhön täytyy kannustaa mukaan koko ketjun toimijat, jotta olisi mahdollista saavuttaa yhteinen ymmärrys ja saada jälji-tettävyys toimimaan katkeamatta tuotanto-panoksista kaupan kassalle. Mikäli koko ket-ju ei ole mukana kehitystyössä, vaarana on, että jäljitettävyystiedon kulku katkeaa.

Mobiililaitteissa, kuten älypuhelimissa, vakiovarusteina löytyvät sovellukset, esi-merkiksi NFC-ominaisuudet, tuovatkin uu-den kiinnostavan lisätyökalun jäljitettä-vyystiedon hallintaan. Yhdessä RFID-tek-nologian ja -tagien kanssa mahdollistuu täy-sin läpinäkyvä ketju pellolta pöytään. Vii-me kädessä kuluttaja voi lukea omalla mo-biililaitteellaan ja siten hyödyntää jäljitettä-vyystietoja ostopäätöstä tehdessään.

Tuotteen alkuperätiedot voidaan yhdis-tää tuotantopanostietoihin, seurata tuot-teen kulkua, eri vaiheiden kestoa ja tarvit-taessa olosuhteita, kuten lämpötilaa koko ketjussa. Se mahdollistaa tuote-erän nope-an inventoinnin varastoissa.

Toistaiseksi laajempaa käyttöä jarruttaa tagien yksikköhinta. Hinnat vaihtelevat muutamasta sentistä pariinkymmeneen eu-roon riippuen siitä, onko kyseessä niin sa-

nottu passiivi- vai aktiivitagi. Lisäksi muun muassa kaupan järjestelmät perustuvat op-tisiin lukulaitteisiin, joihin viivakooditek-nologia ja sen kehittyneemmät sovellukset ovat edullisempi vaihtoehto. n

Marjo Särkkä-Tirkkonen

erikoissuunnittelija

Helsingin yliopisto

Ruralia-instituutti

marjo.sarkka-tirkkonen(at)helsinki.fi

Sari Iivonen

tutkimuskoordinaattori

Helsingin yliopisto

Ruralia-instituutti

sari.iivonen(at)helsinki.fi

Kuva: Marjo SärKKä-tirKKonen

Marjo Särkkä-Tirkkosen urapolku• ETM, Helsingin yliopisto 1993• Tutkimusavustaja/tutkija, elintar-

viketeknologian laitos, Helsingin yliopisto 1993−1997

• Suunnittelija, maaseudun tutki-mus- ja koulutuskeskus, Helsingin yliopisto, 1999−2004

• Erikoissuunnittelija, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, 2004−

• Koulutus on antanut analyyttisen pohjan kohdata uusia asi-oita, jopa oman osaamisen ulkopuolelta.

• Työ on vaihtelevaa ja koostuu erilaisista itseä kiinnostavis-ta projekteista. Kun projekti ja yhteistyökumppanit vaihtu-vat, on kuin menisi uuteen työpaikkaan!

• On oppinut työssä stressinsietokykyä, projektien johtamis-ta, itseohjautuvuutta, joustavuutta, priorisointia ja ongel-manratkaisukykyä.

• Oman alan erikoissanasto, kielitaito ja sosiaaliset taidot ovat karttuneet kansainvälisissä tutkimushankkeissa.

• Viihtynyt hyvin ja tarkoitus jatkaa nykyisessä työpaikassa.• Haluaisi vielä kehittyä artikkelien kirjoittamisessa.• Slogan: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä.• Vapaa-ajalla kerää keittokirjoja, kokeilee niistä kaikkea

uutta, on mukana ruokapiirissä ja innokas sienestäjä ja marjastaja.

• Särkkä-Tirkkosen mielestä suomalaiset ovat etuoikeutet-tuja: Suomessa on vapaat hyödykkeet kuten puhdas vesi, puhdas ilma, marjat, sienet, luonnonkalat jne. Monissa maissa nämä ovat lähes premium-tuotteiden asemassa.

Sari Iivosen urapolku

• MMM, Helsingin yliopisto, 1996• MMT, Helsingin yliopisto, 2002• Projektitutkija, Metsäntutkimus-

laitos, 1996−2006• Tutkimuskoordinaattori ja

Ruokaketju ja luonnonvarat -ryhmän johtaja, Ruralia- instituutti, Helsingin yliopisto 2007−

• Päätynyt elintarvikealalle ”metsän” kautta. Kasvitieteen ja soveltavan biokemian opinnot antoivat hyvän pohjan työs-kennellä laajemmin kasvintuotannon parissa. Paljon on opittu myös työtä tekemällä.

• Nykyinen työ on monipuolinen näköalapaikka ruokaketjun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan.

• Kotimaisen luomu- ja lähiruuan tuotannon parissa toimimi-nen kiinnostaa. Haluaa edistää tieteellisen tiedon hyödyn-tämistä käytännön yritystoiminnassa.

• Ei osannut uran alkumetreillä arvata, minne päätyisi, joten valitun polun mutkat ovat yllättäneet positiivisesti. Kannus-taa nuoria valitsemaan omia polkujaan oman kiinnostuk-sen mukaan. Kiinnostava työ on oleellinen osa onnellisen ihmisen elämää.

• Työssä tulee jatkuvasti uusia asioita vastaan. Toivoo, ettei menetä rohkeutta ja energiaa tarttua uuteen.

• Slogan: Asenne ratkaisee.• Kotona ruoka tehdään laadukkaista kotimaisista raaka-

aineista sesonginmukaisuus huomioiden. On mukana luo-muruokapiirissä. Ostaa paljon pientuottajien tuotteita kauppahallista. Lapset tunnistavat joutsenlippumerkin ja vihreän luomumerkin.

Kuva: anne hytönen Kuva: anne hytönen


n T I E D E & T U T K I M U S

Ikääntyneiden ravitsemus esillä HämeenlinnassaKasvisperäisiin tuotteisiin ja ikääntynei-den ravitsemukseen keskittyvän OPTIFEL-hankkeen ensimmäinen vuosikokous jär-jestettiin Hämeen ammattikorkeakoulus-sa, Hämeenlinnassa elokuussa.

Optimised Food Products for Elderly Popu-lations (OPTIFEL) -hankkeen toiminta-aja-tus on, että kehittämällä laadukkaita ja ny-kyistä monipuolisempia hedelmä-, marja- ja vihannestuotteita lisätään kasvisperäis-ten raaka-aineiden osuutta ruokavaliossa ja edistetään niin ikääntyneiden kuin mui-denkin kuluttajaryhmien hyvinvointia. Hanketta rahoitetaan EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmasta.

Vuosikokoukseen osallistui noin 50 pro-jektitoimijaa kymmenestä maasta: Suomen lisäksi Ranskasta, Espanjasta, Puolasta, Bri-tanniasta, Alankomaista, Sveitsistä, Tur-kista, Saksasta ja Belgiasta.

Hankkeeseen osallistuvia eurooppalai-sia tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja yri-tyksiä on yhteensä 26.

Varsinainen kokous järjestettiin tiiviinä kahden päivän seminaarina. Edeltävänä päivänä oli pienempien ryhmien työpajoja.

Kokouksessa jaettiin tietoa jo päättyneis-tä tutkimusosioista ja järjestettiin idearii-hi, jossa kerättiin ja kehitettiin aihioita tu-leviin, ikääntyneille suunnattuihin, raken-teeltaan ja koostumukseltaan erilaisiin elin-tarviketuotemalleihin.

Kun testattavat mallit on valittu, niistä valmistetaan koetuotteet, joita testataan

fysikaalis-kemiallisten, ravitsemuksellisten, aistinvaraisten ja mikrobiologisten ominai-suuksien suhteen mahdolliset käyttötavat huomioiden. Hankkeessa tehdään myös tuotteisiin ja niiden käyttöön liittyvät elin-kaarianalyysit. Lopuksi valmistetaan pro-totyypit parhaiksi todetuista tuotemalleista ja niille tehdään kuluttajatutkimukset.

Suomesta mukana olevat MTT (Suomen koordinaattori) ja Hämeen ammattikorkea-koulu ovat tähän mennessä muun muassa toteuttaneet yhdessä muiden partnereiden kanssa ikääntyneiden kuluttajatutkimuk-

sen ja elintarvikepakkauksien käytettävyys-tutkimuksen sekä koonneet kirjallisuuskat-sauksia ikääntyneiden ravitsemuksesta ja tuotteiden rakenteeseen, makuun ja miel-tymyksiin liittyvistä aihepiireistä (Kehitty-vä Elintarvike 4/2014 s. 38).

OPTIFEL-hankkeen etenemistä voi seura-ta sen julkisilta nettisivuilta www.optifel.eu.

lisätietoja:raija tahvonenprofessoriMttraija.tahvonen(at)mtt.fi

Ensimmäiseen OPTIFEL-vuosikokoukseen osallistui noin 50 projektitoimijaa.

Kuva: MarKo tuoMinen


"Ideasta vientituotteeksi vuodessa" ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY s. 23–44


5/2014 kehittyvaelintarvike.fi


Pienten ja suurten elintarvikealan yritysten tuotteet näkyvät jokaisen suomalaisen ruokapöydässä ja sujuvoittavat kansalaisten arkea. Suomalainen elintarvikeketju huolehtii, että kuluttajille on joka päivä tarjolla monipuolinen valikoima terveellisiä, turvallisia, laadukkaita ja maukkaita elintarvikkeita. Toimiva ruokaketju varmistaa myös maamme huoltovarmuuden.

Ruokaalaa voikin hyvällä syyllä sanoa maamme talouden suhdannevakaaksi tukipilariksi. Ala on moniin muihin aloihin verrattuna vakaa ja varma valinta, sillä ruokaa valmistetaan ja nautitaan joka päivä.

työtä eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön hyväksi. Yritykset huomioivat tuotekehityksessä ravitsemussuositukset. Suomen elintarviketeollisuus onkin tehnyt uraauurtavaa työtä esimerkiksi suolan vähentämiseksi ja terveystuotevalikoimamme ovat Euroopan laajimpia. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä ruokaketjun kanssa.

Kun väestö kasvaa ja elintaso nousee maailmalla, ruuankin kysyntä kasvaa. Suomellakin on mahdollisuus ottaa kasvusta oma siivunsa lisäämällä vientiä, ja siksi kansainvälisiä tehtäviä on tarjolla tulevaisuudessa yhä enemmän.

Elintarviketeollisuuden monipuolisista työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista löytyy jokaiselle jotakin. Tutkinnon voi opiskella perusasteella, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Maistuva ura voi löytyä joko perinteisistä kädentaitoa vaativista tehtävistä tai vaikkapa tuotekehityksen ja markkinoinnin puolelta. Myös yrittäjänä menestymiseen on hyvät edellytykset.

Ruoka koskettaa kaikkia ja kiinnostaa yhä enemmän. Hyvä ruoka ja juoma ovat aina yhdistäneet ihmisiä ja tuoneet iloa. Nykyään ruoka on myös trendikästä, ja siitä halutaan tietää paljon. Uusia makuelämyksiä halutaan kokea, ja ruuasta myös keskustellaan koko ajan enemmän.

Suomen ruokaketjun tulevaisuus näyttää valoisalta. Hyvää lupaa se, että kotimaisuus ja erityisesti lähellä tuotettu kiinnostavat suomalaisia yhä enemmän. Tuotannon läheisyys tuo turvallisuuden tuntua. Myös aitous ja ruuan tarina kiinnostavat.

Elintarviketeollisuudessa tarvitaan osaajia, maistuvan ruuan tekijöitä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita rakentamaan kotimaisen ruuan tarinaa sekä suunnittelemaan ja valmistamaan ruokia, juomia, leivonnaisia ja makeisia raakaaineista valmistuotteisiin asti! n

Heikki Juutinen

toimitusjohtaja

Elintarviketeollisuusliitto ry

Suomalainen ruoka ja juoma tuotetaan lähellä ja eettisesti.

n E L I N T A R V I K E K E T J U E S I T T Ä Y T Y Y P U H E E N V U O R O

Heikki Juutisen urapolku• Vietti lapsuuden Vieremällä lypsykarjatilalla,

jossa maatilan monipuoliset työt tulivat tu-tuiksi.

• Valmistui agronomiksi Helsingin yliopistossa 1980.

• Suoritti työn ohessa MBA-tutkinnon Jyväs-kylän yliopistossa 1996.

• Ollut tekemisissä ruuan tuottamisen kanssa opiskeluajoista saakka.

• 1980-luvulla MTK:n palveluksessa useissa eri tehtävissä.

• 1990-luvusta vuoteen 2003 saakka Peller-vo-Instituutti Oy:n toimitusjohtajana.

• Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja vuodesta 2003 lähtien.

Elintarviketeollisuus ja ruokaala tuovat työtä koko maahan: elintarviketeollisuus tarjoaa 33 000 työpaikkaa ja koko ruokaketju työllistää lähemmäs 300 000 henkeä. Ruokaketjussa toimii noin 50 000 maatilaa, 2 000 jalostavaa elintarvikeyritystä sekä 4 000 päivittäistavarakauppaa. Lisäksi Suomessa on tuhansia ravintoloita ja suurkeittiöitä.

Elintarvikealalla työskentely on todellista innovointia: teollisuus tutkii ja kehittää koko ajan uutta vastatakseen kuluttajien odotuksiin ja tarpeisiin. Tuhansien tuotteiden valikoimista löytyy arvostettuja brändejä ja trendikkäitä makuuutuuksia.

Uuden luomisen lisäksi elintarviketeollisuudella on tärkeä rooli myös suomalaisten ruokaperinteiden ylläpitämisessä. Ilman ruoka ja juomatehtaita moni kansallisherkku olisi saattanut jo kuihtua pois suomalaisten ruokalistalta.

Suomalainen ruoka ja juoma tuotetaan lähellä ja eettisesti. Koko elintarvikeketju tekee

ruoka-ala on talouden tukipilari – nyt ja tulevaisuudessa

Kuva

: eli

nta

rviK

eteo

lliS

uu

Sliit

to/M

arj

o K

oiv

uM

äKi

, Stu

dio

aPr

iS


ruoka-ala on talouden tukipilari – nyt ja tulevaisuudessa


n E L I N T A R V I K E K E T J U E S I T T Ä Y T Y Y

Elintarvikeala on kovaa bisnestä pehmein arvoinElintarvikeala on kiehtova ja alati kehittyvä alue, jossa on tarjolla myös tulevaisuudessa paljon mielenkiintoista, kunnianhimoista ja ihmiskuntaa hyödyttävää työtä.

Niin kauan kuin on ollut ihmiskuntaa ole-massa, on myös syöty. Raaka-aineita on saa-tu metsästä, vesistä, ilmasta, pellolta ja na-vetasta. Niitä on opittu myös jalostamaan tuotteiksi ja säilömään pahan päivän va-ralle. Äkkiseltään luulisi, että elintarvike-alalla on jo kaikki tiedossa, eikä mitään uut-ta tai jännittävää voi olla tulossa. Todelli-suus on kuitenkin toinen.

Ihminen on tehnyt myös paljon virheitä yhteiskunnan teollistuessa ja ihmisten siir-tyessä kaupunkeihin asumaan. Ruuan raa-ka-aineita ja ruokavalmisteita on tuotettu monilla periaatteilla. Se mikä vielä muuta-ma vuosikymmen oli sallittua, onkin ny-kyään kiellettyä. Esimerkiksi tehomaata-louden päästessä vauhtiin toisen maailman-sodan jälkeen maataloustuotannossa otet-tiin käyttöön torjunta-aineita, jotka osoit-tautuivatkin todellisiksi ympäristömyr-kyiksi.

sen sekä ruuan laadun säilymisen kannal-ta. Prosesseja ja pakkauksia lähdettiin op-timoimaan ja keventämään. Myös lisäai-neiden käyttöön alettiin kiinnittää huomi-ota. Saman vuosikymmenen loppupuolel-la alkoi terveysvaikutteisten elintarvikkei-den kehittämisbuumi. Ymmärrettiin aikai-sempaa paremmin, että ravitsemuksella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille.

Toisaalta ruokaa on globaalisti tuotetta-va yhä enemmän voimakkaan väestönkas-vun takia. Ylipaino ja vakavat, rappeutta-vat taudit lisääntyvät huimaa vauhtia. Li-säksi erityisesti sosiaalisen median käyt-töön oton jälkeen kuluttajat ovat tulleet yhä tietoisemmiksi ruuasta ja alkaneet vaatia aikaisempaa terveellisempiä tuotteita kii-reiseen elämänrytmiinsä.

Ilmastonmuutos, ympäristön saastumi-nen ja fossiilisten energialähteiden vähe-neminen ovat viime vuosina olleet ehkä kuitenkin suurimmat tekijät, jotka ovat saa-neet ruuan parissa työskentelevät mietti-mään elintarvikealaa ja ruuantuotantoa uu-sin silmin.

Elintarvikealalla on monta ajuria sekä selätettävänä useita ongelmia ja ratkaista-vana mielenkiintoisia kysymyksiä. Niitä on koottu oheisiin seitsemään laatikkoon. Niihin on koottu myös jo olemassa olevia

1. Uudet liiketoiminnan toteutustavat

• Kaupungit maaseutumaistuvat. Ruokaa tuotetaan uusissa paikoissa ja uudella tavalla, esimerkiksi perunan ilmaviljely tai permakulttuurinen ekosysteemivilje-ly.

• Palataan osittain omavaraistalouteen.• Kumppanuusmaatalous ja ruokapiirit• Hajautettu pientuotanto ja siihen liittyvä

teknologia• Startup -yritykset, esimerkiksi Nofu Oy

ja Ambro Group Oy

Uusille innovaatioille on tilaa

1990-luvulla herättiin siihen, että ruuan te-olliset prosessit ovat suorastaan rankkoja muun muassa energian ja veden kulutuk-

2. Ruuan riittävyys• Kehitetään uusia tehostettuja keinoja ta-

voitteena vähentää ruokahävikkiä, tuot-taa vanhoja ja uusia raaka-aineita, kas-vattaa satoja, säilyttää maaperän laatu, tehostaa vesiviljelyä ja järkevöittää lain-säädäntöä.

• Esimerkkejä:– Viljelytekniikat kehittyvät. Luomutuotan-

non ja tehotuotannon hyvät puolet yhdis-tetään tavoitteena ns. integroitu tuotan-to.

– Japanissa tuotetaan salaattia vertikaali-viljelyllä kasvihuoneissa led-valotekniik-ka hyödyntäen.

– Japanissa on kehitetty salaatin kasva-tusta puhdashuonetiloissa. Tuotettu sa-laatti säilyy kaksi viikkoa kymmenessä asteessa ja nitraattipitoisuus on alhai-nen.

• Etsitään uusia proteiinilähteitä ja kehite-tään keinoja niiden tuotteistamiseksi. Li-han kulutusta järkiperäistetään.

• Esimerkkejä: – Vanhojen viljelykasvien uusi tuleminen,

kuten härkäpapu– Lihan ja muiden raaka-aineiden tuotta-

mista reaktorissa kehitetään jo.– Hyönteisten kasvattaminen ja hyödyntä-

mismenetelmät ruuan raaka-aineiksi– Levien hyödyntäminen ruuan kompo-

nenttien tuottamiseen– Vajaahyödynnettyjen meren elävien

käyttö ruuaksi• Luonnontuotteiden, kuten puun ja puun

kuorijätteen komponenttien hyödyntämi-nen elintarvikkeiden raaka-aineina ja li-säaineina

tai kehitteillä olevia uusia ratkaisuja. Uu-sille innovaatioille on todella vielä tilaa, vain mielikuvitus lienee rajana.

Biotaloudesta vauhtiaBiotalouden uskotaan vauhdittavan ruo-kajärjestelmän liikevaihtoa monin eri ta-voin. Syntyy muun muassa uusia liiketoi-mintamahdollisuuksia koko ruokajärjes-


Elintarvikealan tulevaisuudella on kaksi rohkaisevaa itsestäänselvyyttä, joista varsinkaan ensimmäinen ei ole ollenkaan varmaa muilla teknologian alueilla. Ensinnäkin niin kauan kuin on elämää, tarvitaan myös ruuanvalmis-tusta eri muodoissaan ja mittakaa-vassa. Toiseksi osaamistarpeet elin-tarvikeketjussa muuttuvat, mutta am-matillista ja yliopistokoulutusta tarvi-taan aina.

Näistä syistä johtuen Elinkeinoelä-män tutkimuslaitoksen Etlan talvella 2014 julkistama arvio ammattien tu-levaisuudesta saattoi tuntua ensin aika tyrmäävältä, ellei suorastaan pe-

Luvassa innostavia työn kuvialottavalta. Arvio osoitti, että suurin osa elintarvikeketjun ammateista häviää tai niiden sisältö muuttuu olennaisesti.

Se lienee kuitenkin kaikille selvää, että suuri teknologinen murroskausi on käynnistynyt ja se muuttaa yh-teiskuntaa, kulttuuria ja työn tekemi-sen tapoja ennennäkemättömillä ta-voilla.

Uusia ammatteja ja toimialoja

Sähköinen aikakauslehti Järki-lehti on julkaissut kotisivuillaan Turun yliopis-ton Tulevaisuuden tutkimuskeskuk-sen kehitysjohtajan Olli Hietasen aja-tuksia tulevaisuuden toimialoista, myös elintarvikealasta.

Hietasen mukaan murroksessa helposti korostetaan asioita, jotka häviävät, mutta tosiasiassa tilalle syntyy aina uutta, työ ei lopu. Joita-kin ammatteja tai mahdollisesti jopa kokonaisia toimialoja katoaa, mutta sadan kadonneen tilalle syntyy tuhat uutta ammattia ja uusia toimialoja.

Yksi tärkeä myös ruuan tuottami-seenkin liittyvä tulevaisuuden ala on biotalous. Hietanen uskoo, että tule-

vaisuudessa yhä suurempi osa tuot-teista on biomateriaaleista tehtyjä, mikä lisää työvoimatarvetta metsä- ja peltopohjaiselle biotaloudelle, mut-ta myös biomateriaalien kasvatuksel-le merissä, arktisilla alueilla, maan alla ja ilmassa. Genetiikka mahdollis-taa Hietasen mukaan bioalalla lähes mitä tahansa.

Uusia toimintatapojaToisaalta uudet toimintatavat voivat myös pienentää piirejä. Erityisesti lä-hiruoka ja -palvelut voivat yleistyä in-ternetin ja verkostomaisen liiketoi-mintaosaamisen tukiessa niitä. Joukkoistaminen ja joukkorahoitus luovat uutta liiketoimintaa, ja erilaiset osuuskunnat tarjoavat mahdollisuu-den pop-up -yrittäjyydelle.

Hietanen visioi, että osuuskunnat ja ruokapiirit lisäävät lähituotannon ky-syntää. Isännöitsijöistä voi tulla lähi-palvelukoordinaattoreita, jotka autta-vat korttelin ja kaupunginosan yrittäjiä saamaan samanlaista hyötyä lähei-syydestä kuin jättimarketeissa ja vaik-kapa matkailukeskuksissa voidaan saada. Myös kaupungeissa yleistyvät muun muassa viherparvekkeet ja ver-

tikaaliviljely, jotka luovat uusia mark-kinoita puutarha-alalle.

Lähes kaikki uusi teknologia on materiaali- ja energiatehokasta. Ym-päristöosaaminen onkin yksi tulevai-suuden kuumista toimialoista. Tämä koskee myös vesiteollisuutta. Puh-taan juomaveden tuottamiseen ja ve-den säästämiseen liittyvä teknologia ja osaaminen työllistävät monia. Uu-siutuvan ja hajautetun energiantuo-tannon kasvu luo myös uutta työtä.

Niukkenevat luonnonvarat, kestä-vä kehitys ja teknologian kehittymi-nen vievät ihmiskunnan merten poh-jiin, arktisille alueille, ilmakehään ja avaruuteen. Hietasen mukaan tämä kaikki edellyttää yhä enemmän muun muassa meri- ja avaruustek-nologiaa, arktista osaamista sekä il-massa leijuvia tai/ja meressä kellu-via rakenteita. Myös vanhoja kaivok-sia (maan alla) voidaan hyödyntää niin energian varastoinnissa kuin myös ruuan tuotannossa. n

lähde:http://jarkilehti.fi/2014/02/hietasen-lista-tulevaisuuden-kasvavat-ja-uudet-toimialat/

3. Raaka-aineitten, veden ja energian järkevä käyttö

• Ilmastonmuutoksen ja ympäristövaiku-tusten hillitseminen

• Biotalous/kiertotalous, esimerkiksi sivu-virtojen hyödyntäminen (mitään ei mene hukkaan)

• Bioenergia– Esimerkki: Snellmanin Lihanjalostusteh-

das Pietarsaaressa on siirtynyt täysin öl-jyttömään lämmitykseen ja höyryntuo-tantoon. Lämmitys ja vesihöyryn tuotan-to tapahtuu Jepuan biokaasulaitokselta tulevalla biokaasulla. Snellmanin Lihan-jalostus on ainoa biokaasua käyttävä elintarviketehdas Suomessa.

• Hukkaenergian talteenotto ja hyödyntä-minen

• Biopohjaiset pakkaukset

telmässä: elintarviketeollisuuden sivuvir-roista saadaan biojalosteita kemianteolli-suudelle. Toisaalta paikallisen ruuan tuo-tanto vauhdittaa vihreää taloutta ja vastaa

4. Uudet teknologiset keinot laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden varmistamiseen

• Raaka-aineitten ja lopputuotteiden laa-dun ja turvallisuuden hallinta ilman säi-löntäaineita, esimerkiksi jo nyt lihaval-misteita tuotetaan ilman nitriittiä ja fos-faattia.

• Entsyymit mm. rakenteen hallinnassa• Kehitysvinkkejä muilta tieteen aloilta• Nanotekniikan ja puhdashuonetekniikan

läpimurto ja käytön laajeneminen– Esimerkki: Dosentti Maija-Liisa Matti-

nen Helsingin yliopistosta kehittää Suo-men Akatemian rahoittamassa tutki-mushankkeessa biomassasta räätälöity-jä, itsestään järjestäytyviä rakennuspa-likoita bionanomateriaaleihin. Mahdolli-sia sovellusalueita ovat muun muassa elintarviketeollisuudessa lihatuotteiden pinnan ominaisuuksien sekä säilyvyyden parantamiseen käytetyt lisäaineet.

• Älykkäät ja aktiiviset pakkaukset

kasvavaan kuluttajakysyntään. Hajautetut biotalousratkaisut lisäävät omavaraisuut-ta. Biotalous luo mahdollisuuksia kehittää uusia funktionaalisia elintarvikkeita.

Elintarvikepäivässä 2014 luennoineen VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisu-jen liiketoiminnan operatiivisen johtajan Anu Kaukovirta-Norjan mukaan biota-loudella on useita arvolupauksia. Ensinnä-kin biotalous on liiketoimintaa. Se yhdis-tää teknologian ja vihreän ajattelun. Se tuo riippumattomuutta ja omavaraisuutta. Bio-pohjaisuudessa ei tingitä laadussa, vaan

Kuvat: Pirjo huhtaKangaS


Biotalous käyttää uusiutuvia luon-nonvaroja ravinnon, energian, tuot-teiden ja palvelujen tuottamiseen. Se pyrkii vähentämään riippuvuutta fos-siilisista luonnonvaroista, ehkäise-mään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonva-roja Suomessa ovat metsien, maape-rän, peltojen, vesistöjen ja meren bio-massa eli eloperäinen aines sekä ma-

kea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hii-lidioksidin sitominen ja virkistysmah-dollisuudet. Biotalouteen kuuluu olen-naisena osana myös se, että luonnon-varoja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.

Keväällä julkistettiin Suomen kan-sallinen biotalousstrategia. Sen ta-voitteena on luoda uutta talouskas-vua ja jopa 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean

arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosystee-mien toimintaedellytykset.

Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailuky-kyisiä ja kestäviä biotalouden ratkai-suja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta lii-ketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Biotalousstrategia on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa

hankkeessa. Työhön ovat osallistu-neet valtioneuvoston kanslia, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristö-ministeriö, opetus- ja kulttuuriminis-teriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja niiden hal-linnonalat sekä VTT ja Sitra. Strate-gian valmistelussa ovat olleet muka-na myös biotaloutta edustavat sidos-ryhmät. n

lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia. 2014. 30 s.

Mitä biotaloudella tarkoitetaan?

päinvastoin tuoteominaisuudet ovat yliver-taiset. Biotalous tuo pöytään luonnollista, edullista, terveellistä, lähellä tuotettua ja jäljitettävää ruokaa. Se myös luo hyvinvoin-tia sekä ihmisille että eläimille.

Kaukovirta-Norja muistutti, että biota-louden arvolupaukset toteutuvat kuitenkin (vain) kuluttajan käsissä. Toisaalta Suomel-la on monta hyvää ponnahduslautaa ja vah-vuutta (agro)biotaloudessa: puhdas makea vesi ja turvallinen elintarvikeketju, toimi-va raaka-aineiden jäljitettävyys pellolta pöytään, vahva osaamispohja esimerkiksi kone- ja laitevalmistuksessa, biotekniikas-

5. Prosessien hallinta• Uudet teknologiat, esimerkiksi suurpai-

netekniikka, kehittyneet ekstruusiome-netelmät, mikrofluidisaatio, 3D-tulostus

• Robotiikka tuote- ja prosessikehitykses-sä, tuotannossa ja pakkaamisessa

• Sensorien ja automaation kehittyminen• Internetin hyödyntäminen ja pilvipalvelut

6. Tuotekehityksen tehostaminen

• Esimerkki 1: Seinäjoella rakenteilla oleva Tulevaisuuden Ruokamaailma, jossa eri alojen osaajat kohtaavat, ideoivat ja luo-vat uutta.

• Esimerkki 2: Bjuvin laaksossa sijaitsevan tehtaansa ympärille Findus on luomassa ruokalaaksoa, jossa ison yrityksen re-surssit voivat hyödyttää pienempiä ruo-kayrityksiä. Pienempi yritys voi ostaa ruokalaaksosta esimerkiksi laaduntark-kailua.

7. Kuluttajien tarpeiden huomiointi

• Kuluttajat osallistuvat tiiviisti tuotekehi-tykseen ja jopa osittain maksavat sen.

• Räätälöidyt elintarvikevalmisteet erilai-siin kuluttajatarpeisiin hyödyntäen muun muassa nutrigenomiikkaa (ei-allergisoi-vat tuotteet, painonhallintaa tukevat tuotteet, eri ikäryhmille suunnatut val-misteet, kiireiseen elämänrytmiin sovel-tuvat ravintopaukut)

• Vähemmän sokeria, suolaa, lisä- ja apu-aineita (mm. gluteeni)

• Räätälöidyt elintarvikevalmisteet erilaisia sairauksia (mm. diabetes II, muistisai-raudet, osteoporoosi) poteville henkilöil-le. Apteekeista on jo saatavilla tällaisia valmisteita.

• Ruuan hankkimisen uudet tavat: verkko-tilaus. Tilatut ruuat tuodaan toimitusetei-seen ”jääkaappilokerikkoon” asuintalon pohjakerrokseen.

• Erilaisten palvelujen lisääminen ruoka-valmisteisiin

• Pakkaukset kehittyvät entistä kulutta-jaystävällisemmäksi.

• Tuotteet ovat helposti jäljitettäviä.• Alkuperäislajikkeiden ja -rotujen käyttö

lisääntyy ruokatuotannossa.

sa ja terveellisissä elintarvikkeissa, olemas-sa oleva teollinen pohja ja infrastruktuuri biomassojen käyttöön sekä terve maalais-järki, resurssiviisaus ja insinööritaidot.

Biotalous tulee myös muuttamaan elin-tarvikeketjua ja ruokatuotantoa. Maan-käyttö muuttuu. Raaka-ainepohja laajenee ja raaka-aineiden käyttö muuttuu. Arvo-

ketju haarautuu: arvoverkot ja kumppa-nuudet tukevat uuden liiketoiminnan syn-tyä. Tuotanto ottaa huomioon luonnonva-rojen ja hyödykkeiden rajallisuuden, syn-tyy säästöä energian, materiaalien ja veden kulutuksessa. n


lähteitä:• hiltunen, e. & hiltunen, K. 2014. teknoelämää

2035, Miten teknologia muuttaa tulevaisuutemme? talentum, helsinki, 369 s.

• Kaukovirta-norja, a. 2014. Suomen biotalousstrategian mahdollisuudet: Mitä uusi strategia tarjoaa elintarviketeollisuudelle? esitys, elintarvikepäivä 2014, 13.5.2014.

• latvanen, j. dare to be different, “how to meet future challenges in the food industry”, esitys, elintarvikepäivä 2014, 13.5.2014.

• Kehittyvä elintarvike 4/2012.• Kehittyvä elintarvike 3/2013.• Kehittyvä elintarvike 3/2014.• http://www.canadean.com/news/are-insects-

the-superfood-of-the-future/• http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot

21.08.2014• http://kaantopoyta.fi/kestavalla-kehityksella-

on-pikkusisko/ 17.9.2013• http://yle.fi/uutiset/poriin_tulee_euroopan_

ensimmainen_ruokapuisto/6958496

lisää aiheesta:• Karttunen, K. et al. 2014. nälkä ja yltäkylläisyys.

ruokaturva maailmassa. gaudeamus, 253 s.• Manninen, j. et al. 2014. People in the

bioeconomy 2044. vtt visions 4, 46 s.• Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen

biotalousstrategia. 2014. 30 s.• hildén, M. et al. 2013. uusi luonnonvaratalous.

onko biomassa avain kestävään kehitykseen? gaudeamus, 302 s.

• Mononen, t. & Silvasti, t. (eds). 2012. hyvä ja paha ruoka. ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset. gaudeamus, 262 s.

• Keskitalo, j. 2011. ihmiskunnan energiakriisi, gaudeamus, 232 s.

• www.biotalous.fi



Raskas verotus syö elintarvikealan kilpailukykyäElintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn on huolestunut, miten elintarvikkeiden raskas verotus vaikuttaa alan kannattavuuteen.

− Monet elintarviketeollisuuden alat alka-vat muistuttaa enemmän veronkeruujär-jestelmää kuin valmistavaa teollisuutta tai markkinointiyhtiötä. Ja verotus vaikuttaa aina kilpailukykyyn, Juha Gröhn tiivistää ongelman.

Hänen mielestään elintarvikelainsää-däntö ei sinällään ole esteenä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle.

− Tärkeintä on se, että lainsäädäntö ja sen tulkinta ovat kilpailun suhteen neut-raaleja eli antavat tasavertaiset mahdolli-suudet ja velvoitteet kaikille toimijoille. Tä-mä koskee myös tuontia, Gröhn täsmentää.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden nä-kymät ovat tällä hetkellä markkinatilan-teen heikohkon tilanteen vuoksi vaikeat. Kotimarkkinan kehitys on useiden tuote-ryhmien osalta jopa negatiivinen.

− Toisaalta luottamusta parempaan on, koska alalla on tehty investointeja ja tul-laan myös tekemään, eli ei olla passivoidut-tu. Pitemmällä aikavälillä tilanne markki-noilla tulee paranemaan. Suomalaiset ku-luttajat luottavat suomalaiseen ruokaan ja haluavat ostaa sitä nyt ja tulevaisuudessa, Juha Gröhn vakuuttaa.

Vientiohjelma tärkeä etenkin pk-yrityksille

Juha Gröhn näkee suomalaisilla elintar-vikkeilla olevan myös vientimahdollisuuk-sia, jos on rohkeutta katsoa maantiedettä riittävän laajasti markkina-aluetta arvioi-taessa.

− Suuret elintarvikeyritykset ovat vie-neet jo kauan ja tuntevat viennin ilot ja mur-heet. Suurin käyttämätön tai ainakin va-jaasti hyödynnetty vientimahdollisuus on alan keskisuurten ja jopa pienten yritysten tuotteisto. Finnpron elintarviketeollisuu-den vientiohjelma on erittäin kiinnostava mahdollisuus päästä vientiin mukaan niil-le yritykselle, joille toiminta Suomen rajo-

jen ulkopuolella on vieraampaa, Gröhn to-teaa.

Suomen taloutta painava taantuma vai-kuttaa kaikkiin aloihin enemmän tai vä-hemmän, samoin Ukrainan kriisi. Ukrai-nan kriisin suorat vaikutukset iskevät eni-ten niihin, joiden liiketoiminta perustuu vientiin, eikä välillisiltä vaikutuksilta väl-ty kukaan.

− Toivottavasti kriisiin löydetään ratkai-su mahdollisimman pian poliittisella ta-solla ja pakotteet ja kiellot saadaan puret-tua. Tällä olisi suorat ja välittömät vaiku-tukset talouteen ja elintarvikealaan, mutta voisi veikata tilanteen selkiytymisen vai-kuttavan myös ihmisten ajatteluun ja ilma-piiriin. Luottamus tulevaisuuteen koheni-si, Gröhn arvioi.

Hänen mukaansa kotimarkkinoiden merkitys ratkaisee myös jatkossa. n

Pirjo Huhtakangas

Suomalaisen elintarvikkeen päämarkkina on edelleenkin Suomessa – siitä huolimatta, että viennissä on mahdollisuus. Jos et pärjää kotimarkkinalla, vienti on vielä vaikeampaa, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn tähdentää.

Juha Gröhnin urapolku• ETM Helsingin yliopisto (pääaine liha-

teknologia), 1990• Lopputyö lihansulatusmenetelmistä• Koko työura Atrialla: työnjohtaja

1990−1991, kehityspäällikkö 1991−1993, teurastamoteollisuuden johtaja 1993−1999, erilaisia johto-tehtäviä 1999−2006, Atria Suomi Oy toimitusjohtaja 2006−2010, Vd Atria Scandinavia Ab 2010−2011 ja Atria Oyj toimitusjohtaja 2011−

• Työelämän motto: Mikään ei harmita niin paljon kuin vuotava vene.

Kuva:atria


Vähittäiskauppa kaipaa sääntelyn purkua


Suomalainen vähittäiskauppa ei ole enää osa suljettua kotimarkkinasektoria. Tämän vuoksi kaupan kilpailuedellytykset pitää turvata määrätietoisella kotimarkkinapolitiikalla.

− Lisää kilpailua saadaan vapauttamalla kilpailun edellytyksiä. Voimme aloittaa vapauttamalla alkoholijuomien ja lääkkei-den myyntiä sekä kaupan kaavoitusta, joh-taja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakaup-pa ry:stä (PTY) ehdottaa.

Kansainvälinen kilpailu on muutaman viime vuosikymmenen aikana tullut ko-timaan vähittäiskauppaan: ensin kivijal-kaan ja käyttötavaraan, sitten kivijalkaan ja päivittäistavarakauppaan.

− Nyt käyttötavaran ulkomainen verk-kokauppa haastaa suomalaisen vähittäis-kaupan ja tulevaisuudessa myös päivit-täistavarakaupan. Verkon kautta hintojen vertailtavuus lisääntyy. Myös ulkomaisen kaupan brändien tunnettuus ja luotetta-vuus paranevat suomalaisten kuluttajien silmissä. Suomalaisen vähittäiskaupan kil-pailukykytekijäksi nousee asiakkaan tun-teminen kilpailijoita paremmin ja tarjon-nan sovittaminen asiakkaan arkeen Suo-messa, Nieminen summaa.

Alan tulevaisuudennäkymät eivät ole pelkästään hyviä. Menestyminen on kiin-ni yrityksissä tehtävästä kehitystyöstä ja siitä, minkälaiset kilpailumahdollisuudet suomalaiselle kaupalle annetaan lainsää-däntöä muokattaessa. Vapaassa sääntely-ympäristössä kilpailu on kovaa ja menes-tyjät pärjäävät myös ulkomailla.

− Ruotsissa aukioloajat ovat olleet va-paat kymmeniä vuosia. Ruotsi on vähiten säädeltyjä vähittäiskaupan markkinoita koko OECD:ssa. Ei ole kysymys siitä, että ruotsalaiset ovat kauppiaskansa ja suoma-laiset insinöörikansa. Kansainvälistymi-sen haasteet karaisevat ja esimerkiksi Lid-lin vahva kehitys pakottaa kaikkia Suo-messa toimivia päivittäistavarakaupan yrityksiä parantamaan kansainvälistä kil-pailukykyään, Nieminen tähdentää.

Verkkokauppa laajenee maaseudulle

Logistiikan ongelmat ovat hidastaneet verkkokaupan kehitystä Suomen päivit-täistavarakaupassa. Ruuan verkkokauppa on kehittynyt esimerkiksi Lontoon alueel-la, Suomessa tuskin pääkaupunkiseudul-la. Suomen olosuhteisiin löytyy kuitenkin kymmenessä vuodessa ratkaisuja tavalla tai toisella.

− Kuluttajan vapaa-ajalleen ja omalle liik-kumiselleen laskema hinta nousee samal-la, kun ruuan kotiinkuljetuksen hinta pai-nuu alemmas tilaajien määrän kasvaessa. Kuinka moni meistä pärjäisi ilman ruoka-kaupassa käynnin tuomaa elämystä ja te-kisi mieluummin jotain muuta, esimerkik-si laittaisi ruokaa kotona? Aika moni!

Niemisen mukaan ruokailuun liittyy pal-jon tilannetekijöitä, joita voidaan huomioida nykyistä paremmin. Joku syö elääkseen ja toinen elää syödäkseen. Yhä useampi liik-kuu näiden ääripäiden välissä tilanteen mu-kaan ja hyödyntää kulloinkin sopivaa palve-lua siitä riippumatta, missä tarve palvelulle syntyy ja missä se on tarkoitus tyydyttää.

− Teknologian kehitys lisää tuotteiden ja palveluiden vertailtavuutta ja saatavuutta. Kuluttajat harvaanasutulla maaseudulla voivat kymmenen vuoden päästä olla tie-toverkon päätelaitteen ja uudenlaisen ky-läkaupan kautta kiinni rajattomassa elin-

tarviketarjonnassa. Ruuat toimitetaan ko-tiin tai työpaikalle tai ne voi hakea vaikka-pa kyläkaupasta. Tähän voi mennä kauem-minkin kuin kymmenen vuotta, Nieminen arvioi.

Hinta-laatusuhde korostuu jatkossaIlkka Nieminen uskoo, että kaikkia myyn-tikanavia tarvitaan: kivijalkakauppoja, mar-ketteja ja verkkokauppaa. Suuria odotuksia kohdistuu lähellä kuluttajaa sijaitseviin myymälöihin, jotka voivat logistiikan ke-hittyessä tyydyttää asiakkaan perustarpeet entistä monipuolisemmalla valikoimalla samoissa neliöissä kun ennenkin.

Kuluttajaa lähelle tuodaan myös verkko-kaupan pakettiliikenne ja muita palvelui-ta, kuten kioskiin passit tai tapahtumien pääsyliput. Halpamyymälänä profiloitunut ketju saattaa korostaa tuotelaatua aikai-sempaa vahvemmin tai tuoda tuoretuot-teita esille kilpaillakseen suurten market-tien palvelumyynnin kanssa.

− Pelkkä hinta ei välttämättä ole enää yh-tä kova sana kuin aiemmin, vaan hinta-laa-tusuhdetta korostetaan ja haastetaan kau-pan omilla merkeillä huomattavasti kalliim-mat merkkituotteet. Super- ja hypermarket-tien ison myymälätilan tuomaa laajan ja sy-vän valikoiman kilpailuetua ei voida kui-tenkaan ottaa pois. On yhä helpointa ajaa kerran viikossa autolla hyvien liikenneyh-teyksien äärellä sijaitsevaan kauppaan, jos-sa on aina parkkipaikka tarjolla, edulliset hinnat ja kaikki mahdolliset tuotteet. Myös kauppakeskus säilyy kattavana palveluko-konaisuutena, jossa ostetaan ja vietetään va-paa-aikaa monipuolisesta palvelutarjonnas-ta nauttien, Nieminen vakuuttaa.

Tämä kehitys sekoittaa liiketyyppien pe-rinteisiä rooleja, mutta pakottaa myös kes-kittymään omiin vahvuuksiin ja kumppa-nuuksiin. Kivijalassa korostuvat tuotteen myyntiin liittyvät palvelut ja palvelupro-sessin suunnittelu.

Elintarvikeketjuun avointa vuoropuhelua

Ilkka Nieminen perää avointa vuoropuhe-lua elintarvikeketjun kilpailukyvyn paran-tamiseksi. Hän uskoo, että kokonaisuus

Kaikkialla maailmassa kotimaisuudella ja paikallisuudella on kuluttajalle suuri merkitys, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavara ry:stä tähdentää.

Kuva: Pty ry


toimii, kun yritykset alkutuotannosta kauppaan menestyvät. Yhden ketjun len-kin pettäminen näkyy muidenkin kilpai-lukyvyn heikkenemisenä, mutta ongelmat voidaan ratkaista sitä varten luodulla, oi-keanlaisella keskusteluyhteydellä.

− Hyvänä esimerkkinä tästä on elintar-vikeketjun kauppatapojen itsesäätely. Päi-vittäistavarakauppa ry, Elintarviketeolli-suusliitto ry ja MTK ovat perustaneet Elin-tarvikeketjun kauppatapalautakunnan, jo-ka toimii Keskuskauppakamarin yhtey-dessä. Lautakunnassa voidaan antaa tul-kintaohjeita esimerkiksi kaupan ja tavaran-toimittajien välisten riitatilanteiden ratkai-semiseksi sekä välttää kalliit ja hitaat oi-keudenkäynnit. Olisi toivottavaa, että kauppatapoja koskevan itsesäätelyn piiriin saadaan kaupan yritysten lisäksi riittäväs-ti elintarviketeollisuuden yrityksiä, Nie-minen toivoo.

Toinen esimerkki elintarvikeketjun vuo-ropuhelun merkityksestä on PTY:n hanke ruokahävikin ja pakkausjätteen vähentä-miseksi.

− Tarkoituksena on hakea Iso-Britanni-asta oppia, jonka pohjalta voidaan kehittää Suomeen sopivia käytännön työkaluja yri-tyksille. Elintarviketeollisuusliitto on mu-

kana ainakin hankkeen ensimmäisessä vai-heessa. Elintarvikehävikin vähentämiseen tarvitaan koko elintarvikeketju kuluttajaan saakka, Nieminen teroittaa.

Myös GS1 Finlandin yhteydessä toimivan tuotetietopankin tietojen oikeellisuuden ke-hittäminen on kärkihanke, jolla kauppa ja teollisuus kehittävät yhdessä toimintaansa.

Kotimarkkinat tuottavat parhaitenMaailmalla päivittäistavarakaupan jättiyri-tysten kansainvälistyminen on ottanut het-keksi takapakkia, kun esimerkiksi Walmart on poistunut Saksan markkinoilta ja Car-refour monista Aasian maista. Ilkka Niemi-nen muistuttaa, että näilläkin yrityksillä kotimarkkinat tuottavat parhaiten. Kaik-kialla maailmassa kotimaisuudella ja pai-kallisuudella on kuluttajalle suuri merkitys.

Suomalaisten päivittäistavarakaupan yri-tysten kansainvälistymisen suuntana on ollut Baltia ja Venäjä. Erityisesti Venäjällä Ukrainan kriisi heikentää kasvuodotuksia ja lisää yritysten riskitietoisuutta investoin-neissa. Suomen kauppa on panostanut vii-me vuosina myös kotimarkkinoihin.

− Päivittäistavarakauppa kansainvälis-tyy jatkossakin. Tieto ei tunne rajoja, joten myöskään kuluttajien tarpeet eivät kehity

pullossa, vaan aktiivisessa, kansainvälises-sä vuorovaikutuksessa. Myös ratkaisut näi-hin tarpeisiin kansainvälistyvät. Suoma-laisen kaupan on huolehdittava jatkossakin kilpailukyvystään riittävällä tuotekehityk-sellä ja kustannustehokkuudella. Kun täs-sä onnistutaan, luodut ratkaisut kiinnosta-vat myös Suomen rajojen ulkopuolella, Nie-minen tähdentää. n

Pirjo Huhtakangas

Ilkka Niemisen urapolku

• KTM ja MBA 1994.• Lopputyön aihe: teollisuudelle tarkoitetun

ohjelmistotuotteen vientistrategia.• EU-harjoittelija, Ulkoasiainministeriö, 1994• Edunvalvontatehtäviä, Inex Partners Oy,

1995-1996• Vuodesta 1996 lähtien Päivittäistavara-

kauppa ry:ssä, tehtävänä edunvalvonta ja kehityshankkeet.

• Työelämän motto: Töissä ollaan töissä, mutta voi se joskus olla kivaakin.

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKISTÄ TUNNISTAT SUOMALAISEN RUUAN

Merkki takaa sinulle maistuvat ja puhtaat suomalaiset raaka-aineet. Liha, kala, kananmuna

ja maito, sekä yhden ainesosan tuotteet ovat kaikki 100 % suomalaisia.

Monen maun resepteissä kaikkien raaka-aineiden on yhteensä oltava vähintään 75 %

suomalaista, mutta useimmissa tuotteissa se on reilusti enemmän.

Kaikki Hyvää Suomesta -merkityt tuotteet on tietysti valmistettu ja pakattu Suomessa,

suomalaisella osaamisella ja ylpeydellä.

Ruokaa omasta maasta!

www.hyvaasuomesta.fiwww.facebook.com/RuokaaOmastaMaasta



Vientituotteiden valikoimaa voidaan lisätä reilustiUuden elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda 5 000 työpaikkaa elintarvikealalle.

− Vuodet 2015–2020 kattavan vientiohjel-man erityisinä painopisteinä ovat Itämeri ja muut lähimarkkinat sekä Itä-Aasia. Oh-jelman kattonimenä maailmalla on Food from Finland, ohjelman vetäjä, elintarvike-teollisuuden toimialajohtaja Esa Wrang Fin-prosta tiivistää.

Miten pk-yritykset saadaan mukaan näi-hin vientiponnistuksiin ja millaisilla tuot-teilla ja osaamisella?

Esa Wrangin mukaan pitää luoda konk-reettinen ja merkittävä vientiohjelma, jolla on selkeät, koko toimialaa koskevat hyödyt ja onnistumismahdollisuudet.

− Kotimarkkinoilla kasvu on vaikeaa, mutta kasvuhakuisia pk-yrityksiä on kui-tenkin runsaasti. Vientituotteiden valikoi-maa ja vientiyritysten määrää on mahdol-lista lisätä merkittävästi. Suomalaisille tuot-teille ja osaamiselle on maailmalla kysyn-tää, Wrang tähdentää.

Yrityshaastattelujen ja strategiatyöpajo-jen tuloksena vientiohjelmalle on hahmo-tettu kahdeksan keskeistä menestystekijää tavoitteiden saavuttamiseksi:• Ohjelman täytyy olla käytännönläheinen

ja konkreettisiin tuloksiin tähtäävä sekä synnyttää nopeita onnistumisia yrityk-sille.

• Ohjelman toimenpiteiden tulee olla riit-tävän isoja ja merkittäviä, ja pitkäjäntei-syyden tulee näkyä tekemisessä.

• Suuryritykset pitää saada mukaan vien-tiohjelmaan, sillä elintarvikealan vien-nin tuplaaminen ei onnistu pelkästään pk-yritysten vientiä kasvattamalla.

• Yritysten välille pitää synnyttää hyvä yh-teistyö ja luottamus ”human to human” -periaatteella.

• Ryhmävoima ja kriittinen massa täytyy saada toimenpiteiden taakse.

• Suomi-ruokaan liittyvää viestiä ja näky-

vyyttä pitää lisätä maailmalla merkittä-västi. Tämä nostattaa itseluottamusta ja uskoa alan sisällä ja sen ulkopuolella.

• Pk-yritysten vientivalmiuksia, osaamis-ta ja resursseja pitää vahvistaa.

• Elintarvikealan toimijoiden koko arvoket-ju pitää saada mukaan vientiohjelmaan.

Suomen vahvuus erityisosaamisessaElintarvikealan vientiohjelman kohdemai-ta ovat Venäjä, Skandinavian ja Baltian maat, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Perusteina kohdemaiden valinnassa on ol-lut riittävä markkina-alue, kasvupotenti-aali ja suomalaisten elintarvikkeiden pa-rempi kilpailukyky ja tunnettuus.

− Toimenpiteistä noin 80 prosenttia suun-nataan valittuihin markkinoihin ja loput 20 prosenttia kohdistetaan selektiivisesti muihin markkinoihin. Alan yrityskluste-rien kanssa täsmennetään markkinavalin-nat, Esa Wrang tarkentaa.

Hän näkee paljon mahdollisuuksia kas-vattaa Suomen elintarvikealan vientiä eten-kin erityistuotteissa. Esimerkkejä näistä ovat terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät elin-tarvikkeet, free from -elintarvikkeet (mm. laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet), suomalainen ruokatraditio, (marjat, riista, vilja, poro, kala sekä liha- ja lihajalosteet),

kauratuotteet ja suomalainen vilja, luonnon-mukaiset ja muut eettiseen kuluttamiseen ja turvallisuuteen perustuvat tuotteet, conve-nience & premium -tuotteet (hemmottelu, luksus, helppokäyttöisyys), lasten ja iäkkäi-den henkilöiden erikoistuotteet, korkeam-man lisäarvon teollisuus- ja raaka-ainemyyn-ti sekä ruokaturvallisuusosaaminen.

− Näissä segmenteissä korostuvat suoma-lainen innovatiivinen tuotekehitysosaami-nen, aito raikas maku, suomalainen puhta-us, turvallisuus sekä terveys. Synergiaa ja yhtymäkohtia löytyy Suomen maakuvaan, suomalaiseen elämäntapaan, designiin ja matkailuun. Samat arvot, pääargumentit ja viestit linkitetään korkean tason osaamisen esiintuontiin elintarvikesektorilla, Esa Wrang summaa vientiohjelmamission. n

Pirjo Huhtakangas

Toimialajohtaja Esa Wrang näkee paljon mahdollisuuksia kasvattaa Suomen elintarvikealan vientiä etenkin erityistuotteissa.

Kuva: FinPro

Esa Wrangin urapolku• KTM Vaasan yliopisto (Vaasan Kauppakorkeakoulu),

1986• Management Education Program, Helsinki/SAMI,

Stanford University, USA, 1994–1996• Advanced Management Program,

TIAS Business School, Amsterdam ja Krauthammer Int., Amsterdam, Hollanti 2004–2005

• Tuotepäällikkö, Raision Tehtaat Oy, 1987−1990• Markkinointipäällikkö, Melia Oy (Raisio Group),

1990–1993• Vientipäällikkö, Melia Oy (Raisio Group), 1993–1997• Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Melia Oy (Raisio

Group), 1997–2000• Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Raisio Group Food

Div. 2000–2001• General Manager, Leaf Baltics A/S, Baltia, Leaf LLC,

Venäjä, 2002−2006• Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Leaf Finland,

2002–2006• Markkinointijohtaja, kotimaa/vienti, Matti-Ovi Oy,

2006• Seniorikonsultti/aluepäällikkö, Finpro ry,

2007−2009• Elintarviketeollisuuden toimialajohtaja, Finpro ry,

2009−• Finpron Milanon vientikeskus, Italia 11/2012–

5/2013• Työelämän motto: Aina voi tehdä paremmin!


Suomalaisilla erikoistuotteilla kysyntää KiinassaKiinan laajoilla markkinoilla on tilaa myös suomalaisille erikoistuotteille. Esimerkiksi matka keliakiadiagnostiikasta gluteenittomien elintarvikkeiden kuluttamiseen on erittäin lyhyt.

− Kiinan vasta kehittyvillä ja vielä kilpai-lemattomilla gluteenittomien tuotteiden ja muiden niche-tuotteiden markkinoilla on suomalaistoimijoille kiinnostavia mahdol-lisuuksia. Kiina on valtava maantieteelli-nen alue, jossa on isoja elintaso- ja kulttuu-rieroja sekä eroavaisuuksia kuluttajaprefe-renssien suhteen. Markkinointiponnistelut kannattaa kohdentaa tarkasti, esimerkiksi yhteen provinssiin tai jopa yhteen kaupun-kiin ja tiettyyn kuluttajasegmenttiin, Glu-ten-Free China -yhteisön projektijohtaja Sanna Luoto kehottaa.

Hän päätyi nykyiseen tehtäväänsä Shang-haissa vuona 2012 järjestetyn Team Finland -vienninedistämishankkeen, Radical De-sign Weekin, kautta.

− Toimin hankkeessa tapahtumapäällik-könä. Ymmärsin, että hankkeessa kertynei-tä verkostoja, osaamista ja oivalluksia tulee aktiivisesti hyödyntää suomalaistoimijoi-den eduksi ja lähdin pystyttämään Gluten-Free China -yhteisöä yhdessä kollegojeni kanssa. Shanghaissa tarvitaan niin gluten-free - kuin muutakin elintarvikealan osaa-mista. Minua ovatkin työllistäneet erilaiset, erittäin kiinnostavat projektit, Sanna Luoto kertoo innostuneesti.

Suomen osaaminen esiinGluten-Free China profiloi Kiinassa Suo-mea maailman johtavana keliakiaosaami-sen ja gluteenittomien elintarvikkeiden edelläkävijänä. Keliakian odotetaan lisään-tyvän voimakkaasti Kiinassa, joten maa tar-vitsee kipeästi alan osaamista ja kumppa-neita. Lääketiede ja elintarvikeosaaminen kulkevat tässä työssä käsi kädessä, sillä glu-teeniton ruokavalio on keliakiataudin ainoa hoitomuoto.

Gluten-Free China -hankkeessa on ensi-sijaisesti vastattu kysyntään tarjoamalla ku-luttajille tietoa ja tukea sekä työskentele-

mällä yhteistyössä paikallisten yritys-kumppaneiden kanssa.

− Olemme muun muassa tehneet tuote-kehitysyhteistyötä, jonka seurauksena Shanghaihin on perustettu gluteeniton lei-pomotuotelinja. Gluteenittomasta elämän-tavasta kiinnostuneiden kuluttajien yhtei-sö on kasvanut satoihin seuraajiin. Julkai-semme uutiskirjettä ja koordinoimme ku-luttajayhteisöä länsimaisen ja kiinalaisen sosiaalisen median välityksellä, Sanna Luo-to kertoo.

Tätä työtä on tehty pääasiassa vapaaeh-toisorganisaation voimin. Shanghaissa Glu-ten-Free China tunnetaan, mikä on vaati-nut pitkäjänteistä brändinrakennustyötä ja monipuolista viestintäkanavien hyödyntä-

Markkinointiponnistelut kannattaa kohdentaa Kiinassa tarkasti, Gluten-Free China -yhteisön projektijohtaja Sanna Luoto tähdentää.

Sanna Luodon urapolku• Restonomi 2005, ETM 2011.• Maisterintutkielma gluteenittomista elintar-

vikesovelluksista: prolamiinien hajottami-nen entsymaattisesti tavoitteena keliakia-turvallinen, esimerkiksi rukiinen leivonnan ainesosa.

• Kesätöitä ja yliopistoharjoitteluja mm. Semper Oy:ssä, Linkosuon Leipomolla ja Evirassa 2005−2009

• Osa-aikamyyjä, Alko 2005−2010• Konferenssisihteeri, Helsingin yliopisto

2010• Projektitutkija, Helsingin yliopisto 2011• Tapahtumapäällikkö (Radical Design Week

Shanghai) 2012• Nykyisin konsultti (B&B Advisors Shanghai)

ja projektijohtaja (Gluten-Free China)• Työelämän motto: “Be the change you want

to see in the world” (Mahatma Gandhi)

mistä. Parhaillaan työstetään kiinankielis-tä keliakiaviestintää.

− Kyseessä on uraauurtava työ, sillä ter-mistö lanseerataan ensimmäistä kertaa. Tä-hän on tarvittu myös Suomessa tuotettua osaamista ja kiinalaisten viljateknologian tohtoriopiskelijoiden panosta kokonaan uu-den kiinankielisen termin tuottamiseksi. Mandariinikiinan kielessä ei ole vakiintu-neita termejä keliakialle tai gluteenittomal-le ruokavaliolle, Sanna Luoto sanoo.

Viestinnän kohderyhminä ovat kiinalai-set elintarvikealan ja terveydenhuollon vai-kuttajat, korkeat virkamiehet, tutkijat ja me-dia. Samalla nostetaan esiin suomalaistoi-mijoiden edelläkävijäasema maailman mit-takaavassakin poikkeuksellisessa elintar-viketurvallisuus- ja laatutyössä. n

Pirjo Huhtakangas

Kuva: toni roSvall



Ideasta kansainvälisille markkinoille vuodessaKiireiselle ja terveyttään arvostavalle ihmiselle suunnattu juotava ateria on noussut kansainväliseksi tuotteeksi huippunopeassa ajassa: 12 kuukaudessa.

− Lähdimme alusta asti siitä, että tuote ke-hitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja he-ti kansainväliselle yleisölle. Fanien mukaan ottaminen osaksi tuotekehitystä jo alkuvai-heessa on keskeistä, kun innovaatiosta ra-kennetaan kansainvälisen huipputason tuo-tetta. Saimme jo varhain ennakkotilauksia ympäri maailman, ja aikaisista tuoteversi-oista alkaen tuotteet annettiin asiakkaiden arvioitaviksi, Ambro Group Oy:n perusta-jiin kuuluva Simo Suoheimo kertoo.

Myös kovatasoisen asiantuntijaverkoston kerääminen ja hyödyntäminen oli erittäin tärkeää kehitystyössä, sillä tuotekehityk-sessä hyödynnettiin ravitsemustieteen tuo-reinta tutkimustietoa. Tehty työ on kanta-nut hedelmää: yritys on saanut tilauksia 40 maasta, ja asiakkaista 60 prosenttia on poh-joisamerikkalaisia.

− Teimme kesän aikana joukkorahoitus-pohjaisen ennakkomyynnin maailmanen-nätyksen elintarvikkeella IndieGoGo -pal-velussa. Ambroniten äänekäs ruohonjuuri-tason fanijoukko oli isossa roolissa ennätyk-

sen takana. Rakennamme innovaatiolla maailmanlaajuista ilmiötä, joka kyseenalais-taa suuryritysvetoisen ruokateollisuuden pölyttyneet toimintamallit, Suoheimo heh-kuttaa.

Idea kumpusi omasta tarpeestaMenestystuote on juotava ateria, joka koos-tuu luonnon ravinteikkaista luomuainek-sista kuten pähkinöistä, marjoista ja yrteis-tä. Se täyttää pohjoismaiset, eurooppalai-set ja yhdysvaltalaiset ravitsemussuosituk-set. Idea ravitsemussuositusten mukaises-ta, nopeasta ateriasta syntyi viiden Aalto-yliopistossa tutustuneen ja kiireistä elämää elävän kaveruksen omasta tarpeesta.

− Monet tekevät kiireessä usein huonoja ateriavalintoja. Omasta tarpeestamme syn-tyi halu kehittää nopea, terveellinen ja kompromissiton kahden minuutin ateria. Yksi Ambronite-pussi sekoitettuna veteen on täysi ateria, joka sisältää 500 kcal terveel-listä energiaa, 30 g proteiinia, kaikki 24 vält-tämätöntä vitamiinia ja kivennäisainetta sekä kosolti kuitua ja antioksidantteja. Se on luomutuote, joka sopii myös vegaaneil-le ja keliaakikoille, eikä sisällä muuntogee-nisiä ainesosia, Suoheimo tarkentaa.

Monikansallista tuotekehitystyötäSuomalaisen innovaation kehitystyössä oli mukana lääkäreitä sekä raaka-aineiden, mikrobiologian ja ravitsemustieteen asian-

tuntijoita ja elintarvikealan yrityskiihdyt-tämö Makery.

− Asiantuntijoita on löydetty tuotekehitys-tä varten niin Suomesta, Saksasta kuin USA:stakin. Asiakkaat ja fanit ovat olleet kes-keisessä roolissa tuotekehityksessä kesäkuus-ta 2013 alkaen, kun ensimmäiset myyntival-miit versiot kaupattiin Ambronite Limited Insider Groupiin kuuluville ensiasiakkaille. He ovat olleet mukana siitä lähtien rakenta-massa tuotetta, Suoheimo selvittää.

Tuotteen valmistukseen käytetään muun muassa luomukauraa ja -pähkinöitä, suo-malaisia yrttejä kuten nokkosta sekä mar-joja, esimerkiksi mustikkaa ja tyrniä.

− Ensimmäiset myyntiversiot myimme jo puolitoista vuotta sitten, mutta uskom-me, että uuden, kokonaisvaltaisten juotavi-en aterioiden tuotekategorian tuotteena se tulee edelleen kehittymään asiakaspalaut-teen mukaisesti, Suoheimo arvioi.

Tuote valmistetaan Jyväskylässä. Sen te-koon käytetään paljon suomalaisia raaka-aineita kuten yrttejä ja marjoja, mutta raa-ka-aineita hankitaan hyvämaineisilta tiloil-ta myös ympäri maailmaa.

− Mustikat tulevat Pohjois-Suomesta ja nokkonen Kainuusta. Kaikki käyttämäm-me ainekset ovat poikkeuksellisen ravin-teikkaita. Esimerkiksi yksi tyrnimarja sisäl-tää appelsiinin verran C-vitamiinia, Suohei-mo täsmentää.

Tuotteen päämyyntikanava on netti-myynti yrityksen omilla kotisivuilla. n

Pirjo HuhtakangasSimo Suoheimo (vas.), Mikko Ikola (oik.) ja Arno Paula ovat Ambro Groupin perustajajäseniä.

Simo Suoheimon urapolku• Kauppatiet. yo, Aalto-yliopiston kauppakor-

keakoulu, KTM-tutkinto valmistuu 2015• Lopputyön aihe: Ekologisen kuluttajakäyt-

täytymisen ennustaminen psykografisilla ja tilastotieteellisillä menetelmillä.

• Junior-konsultti, Manulife Financial Toron-to, 2011

• Myyntitehtävät, suomalainen kasvuyritys Sveitsissä, 2012

• Asiakaslähtöinen tuotekehittäjä projektissa, Audi AG, Shanghai, 2012

• Yrityksen perustaja, vastuu liiketoiminnan kehittämisestä ja Ambroniten rakentami-sesta kansainväliseksi ilmiöksi neljän muun perustajan sekä kansainvälisen tiimin kanssa, Ambro Group Oy, 2013−

• Työelämän motto: If you do what you love, you'll never work a day in your life.

Kuva: MiChelle vandy


Linkosuo vie ruissnack-tuotteita Itämeren maihinKangasalla toimiva Linkosuon Leipomo Oy vie kuivaleipätuotteita tällä hetkellä viiteen Itämeren alueen maahan. Takana on päätös keskittyä erikoistuotteisiin ja mittava tuotekehitystyö.

− Linkosuon Leipomo Oy on uudistanut tuo-tevalikoimaansa niin, että painopiste on kui-valeipä- ja ruissnack-tuotteiden valmistuk-sessa ja myynnissä. Valmistuksessa ovat edelleen myös suositut paahtoleivät ja lim-put, eväsleivät sekä erilaiset ruisreikäleivät, tuotekehityksestä, laadusta ja kehityshank-keista vastaava kehityspäällikkö Suvi Ur-vikko-Mäkivaara kertoo.

Muutoksen taustalla on useita syitä: muun muassa markkinatilanteen muutos tuorelei-vän kulutuksessa ja välipalatuotteiden ky-synnän kasvussa, halu erikoistua ja keskit-tyä ruistuotteisiin sekä aikaisempi osaami-nen tässä tuoteryhmässä.

− Vientituotteita ovat RuisSipsit (myös luo-muna), Mini RuisSipsit, Palttoonnapit ja Var-rasleipä. Hyvinvointi ja terveellisyys ovat maailmanlaajuinen trendi, johon Linkosuon tuotteet sopivat erinomaisesti. Vientiä on tällä hetkellä Venäjälle, Viroon, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin, vienti- ja tuoteryhmä-päällikkö Leena Järvenpää tarkentaa.

Vientitavoite yli viidennes liikevaihdosta lähivuosina

Viennin osuus liikevaihdosta tulee olemaan kuluvana vuotena noin kymmenen prosent-tia. Leena Järvenpään mukaan oikean maa-kohtaisen yhteistyökumppanin löytäminen on tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä kohdemarkkinassa.

− Maa- ja asiakaskohtaiset vaatimukset poikkeavat toisistaan muun muassa sertifi-kaattien ja laatujärjestelmien osalta. Maa-kohtaset toimintatavat kuten Venäjän vaa-timat maahantuontiasiakirjat pitää tuntea. Makumieltymykset eroavat idän ja lännen välillä. Esimerkiksi valkosipuli on Venäjän markkinoilla suosittu, Saksassa pidetään paprika- ja tomaattipohjaisista mauista, Jär-venpää sanoo.

Järvenpään mukaan vientinäkymät ovat

hyvät. Yritys hakee kasvua uusista mark-kinoista ja nykyisten vientimaiden uusista jakeluteistä. Kilpailu-kykyedellytyksiä on paran-nettu muun muassa inves-toimalla uuteen snack-val-mistuslinjaan ja lisäämäl-lä viennin resursseja.

− Teemme asiakas-kohtaisia ratkaisuja jo nyt. Tavoitteenamme on luoda uutta arvoa asiakkaillemme ja kehittää kuluttajien mieltymyksiin ja tar-peisiin sopivia tuot-teita. Ruissnack-tuo-tevalikoimaa suun-nitellaan siten, että tuotteet maistuvat myös kansainvälisille asiakkaillemme, Su-vi Urvikko-Mäkivaara kertoo.

Hänen mukaansa tulevien vuosien vien-nin ennustaminen on vaikeutunut, mutta uskoa riittää.

− Uskomme kuitenkin lähivuosien aika-na saavamme snack-tuotteillamme reilun kasvun vientimarkkinoilta. Tavoite on yli 20 prosentin osuus liikevaihdosta jo viiden vuoden sisällä.

Linkosuon Leipomon liikevaihto tulee

Kotimaan lisäksi kuivaleipätuotteita viedään viiteen Itämeren alueen maahan.

olemaan tänä vuonna noin 14,5 miljoonaa euroa.

− Työura Linkosuolla on ollut mielenkiin-toinen! Olemme saaneet olla mukana uuden rakentamisessa ja kokeneet seitsemän vuo-den aikana yrityksen hurjan muutoksen, Suvi Urvikko-Mäkivaara ja Leena Järven-pää tähdentävät. n

Pirjo Huhtakangas

• Restonomi AMK 2001• Opiskelee parhaillaan ylempää amk-tutkin-

toa• Laadunohjaaja, Linkosuon Leipomo Oy

2000−2004• Projektipäällikkö, Foodwest Oy 2004−2007• Kehityspäällikkö, Linkosuon Leipomo Oy

2007 alkaen

Leena Järvenpään työura• MKT-tutkinto 1987• Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto

2010• Tuotepäällikkö, avainasiakaspäällikkö jne.

Fazer Leipomo Oy 1989−2007• Tuoteryhmäpäällikkö, Linkosuon Leipomo

Oy 2007 alkaen• Vientipäällikkö, Linkosuon Leipomo Oy

2013 alkaen

Suvi Urvikko- Mäkivaaran urapolku

Kuva

t: l

inKo

Suo

oy



HKScanilla on vientiä lähes 50 maahanHKScan vie lihaa ja lihavalmisteita lähes 50 maahan. Seuraavaksi on tavoitteena aloittaa vienti Kiinaan.

− Venäjä oli pitkään merkittävin vientikoh-teemme, mutta sen osuus on laskenut vuo-si vuodelta toimintaympäristön jatkuvan epävarmuuden vuoksi. Tämän myötä olem-me etsineet muita markkinoita, VP Export Petri Haaparanta kertoo.

Ukrainan kriisin vuoksi vienti Venäjälle on lähes täysin pysähdyksissä, vaikka Venä-jällä on aina ollut luonnollista kysyntää poh-joismaiselle sianlihalle ja lihavalmisteille.

− Meillä on siellä hyviä, pitkäaikaisia asi-akkuuksia. Suomalaisuus koetaan Venäjäl-lä erittäin positiivisena. Myyntivalttejam-me Venäjällä ovat tuoreus, hyvä maku ja tasainen laatu. Venäjä-pakotteet vaikutta-vat koko EU-markkinaan erittäin negatii-visesti. Sianlihassa olemme pitkään keskit-tyneet Kaukoidän markkinoihin, jossa nä-kymät ovat paljon Euroopan markkinoita myönteisemmät, Haaparanta tarkentaa.

Japanilaiset arvostavat korkeaa laatua

Myös Japani on ollut pitkään merkittävä vientimaa HKScanin tuottamalle lihalle. Siellä asiakkaat arvostavat erityisesti tuo-tannon ja lihan korkeaa laatua.

− Yksi huippuhetkistä oli, kun asiak-kaamme Hokkaidolla aloitti porsaan ulko-fileen myynnin Japanissa sushin raaka-ai-neeksi. Harva lihayritys maailmalla pää-see näin korkeaan mikrobiologiseen tasoon

kuin HKScanin Forssan tuotantolaitos, Haaparanta toteaa ylpeänä.

Yritys on kasvattanut vientiosuuttaan myös Uudessa-Seelannissa. Siellä eläintau-teihin perustuvat tuontivaatimukset ovat pitkään olleet niin tiukat, että vain Suomi, Ruotsi ja Australia ovat pystyneet ne täyt-tämään.

Muiden HKScanille merkittävien vien-timaiden joukkoon kuu-luu myös Iso-Britannia, jossa HKScanin ruotsalai-set lihapullat on markki-noiden suurin brändätty lihapulla.

Kiinan markkinoille ensi vuonna?

Tällä hetkellä HKScanin vienti on muutosten kes-

kellä. Painopisteenä on jatkossa brändätyn, pohjoismaisten lihan ja lihavalmisteiden kysynnän kasvattaminen avainmarkki-noilla.

− Uskon, että kaupallistamalla Rypsipor-sas® ja Nordic meat experts® -konseptit löydämme uusia toimintamalleja ja asiak-kuuksia useille ruuan turvallisuutta ja ter-veellisyyttä korostavalle markkinalle. Kii-nan viranomaiset kävivät tarkastamassa HKScanin tuotantolaitoksia viime elokuus-sa. Toivon meille tarjoutuvan mahdollisuu-den aloittaa sianlihan vienti Kiinaan heti vuoden 2015 alusta, Haaparanta sanoo.

Mahdolliset vientituotteet Kiinaan poik-keavat suomalaisten ruokapöytien tarjon-nasta, sillä kiinalaiset arvostavat herkkui-na muun muassa sian korvia, mahoja ja sa-paroita.

− Nämä voivat olla myös maukasta ja mureaa Rypsiporsas® -lihaa. Alustavien tutkimustemme mukaan terveystietoisuus on Kiinassa jo tarvittavalla tasolla, ja ku-luttajiahan Kiinassa on vähintäänkin riit-tävästi.

HKScan vie porsaan ulkofileetä Japaniin sushin raaka-aineeksi.

Kuva

t h

KSCa

n

Elintarvikealan vientiyhteistyötä pitää kehittää ja löytää uusia ja rohkeita toimintamalleja. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteiset, toimialojen rajat ylittävät myyntikonttorit maailmalla esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta, VP Export Petri Haaparanta ehdottaa.


Pohjoismainen turvallisuus pureeKasvupotentiaalia HKScanilla on myös lihapyöryköissä, sil-lä yritys on kenties maailman suurin brändättyjen lihapulli-en myyjä, ainakin suurin Pohjolassa. Petri Haaparannan mu-kaan Suomella on hyviä vientivaltteja.

− Suomella on hyvä maine luotettavana kauppakumppani-na. Se on hyvä alku, mutta viennissä menestyminen vaatii samat toimet kuin kotimarkkinoillakin toimiminen: markki-na-analyysin, tuotekehitystä ja markkinointia. HKScanissa haluamme tuoda entistä paremmin esille pohjoismaisen li-han turvallisuuden, innovatiivisuuden ja luonnollisuuden. Ne purevat, Haaparanta vakuuttaa.

Yhteistyötä elintarvikevientiinHKScan on nyt Euroopan kymmenenneksi suurin liha-alan yritys, entä jatkossa?

− Luonnollisesti nostamme rimaa, mutta tähtäin on suu-ruuden sijaan kannattavuuden kehittämisessä, Haaparanta vastaa.

Hän tähdentää, että viennin tai ylipäätään myynnin kas-vattaminen vaatii oikean sanoman sekä fokusoidun asiakas-segmentin ja -viestinnän, eli paljon työtä. Suomen korkean kustannustason vuoksi HKScan ei voi valloittaa vientimark-kinoita bulkkituotteilla.

− Meidän on oltava innovatiivisia tarjoomissamme ja teke-misessämme. Myös elintarvikealan yhteistyötä viennissä pi-tää kehittää ja löytää uusia ja rohkeita toimintamalleja. Yksi vaihtoehto voisivat olla yhteiset, toimialojen rajat ylittävät myyntikonttorit maailmalla esimerkiksi Team Finland -ver-koston kautta, Haaparanta ehdottaa. n

Pirjo Huhtakangas

Petri Haaparannan urapolku• Ekonomi 1994, JoKo 2004• Lopputyön aihe liittyi vähittäiskaupan työntekijöiden sitou-

tumiseen.• Aloitti työuran 10-vuotiaana lehdenjakajana 1976• Toimi perheyrityksessä sekatyömiehenä, myyjänä ja myy-

mäläpäällikkönä 1979 lähtien.• Aloitti HKScanissa, silloisen LSO Foodin palveluksessa

tuontiassistenttina 1995−1996.• Ostopäällikkö 1996−1998• Vientipäällikkö 1998−2010• Tuontijohtaja 2010−2011• Vientijohtaja 2012−2013• VP Export, HKScan Group, 2013 alkaen.• Työelämän motto: Maalit tehdään hyvistä syötöistä.

Kehittyvä Elintarvikewww.kehittyvaelintarvike.fi

koko elintarvikealan ammattilehti

ElInTARVIKEAlAn AMMATTIlEHTI• Kestotilaus 59 €, oppilaitokset 48 €/

vuosikerta + ALV• Jälkitilaus vähintään 10 kpl:

2,50 €/kpl + ALV +postituskulut • näytenumero ja tilaukset:

[email protected]

Joukossamme on insinöörejä, teknologeja, kemistejä, eläinlääkäreitä,ravitsemusasiantuntijoita, ekonomisteja, restonomeja…On prosessiosaajia, tuotekehittäjiä, hygieenikkoja, markkinoijia,analyytikkoja, tutkijoita jne.

ETSITKÖ ELINTARVIKEALAN OSAAJAA?

Ota yhteys seuraan osoitteella [email protected] tai Kehittyvä Elintarvike -lehden toimitukseen:[email protected]

Se onnistuu yhdellä sähköpostiviestillä!Elintarviketieteiden seuran (ETS) jäsenistöstä löytyy ammattilaisia kaikenlaisiin alan tehtäviin raaka-aineista ruuan kulutukseen.

Tavoitat heidät helposti

ja nopeasti ETS:n

ryhmäsähkö- postilla.

Annamme mielellämme lisätietoja!


Elintarvikealalla on kasvumahdollisuuksia


Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, systemaattinen tapa toimia, keskittyminen ydintuotteisiin ja osaava vientitoiminta ovat Amihelp Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussilan mielestä suomalaisen elintarvikealan kasvun kulmakiviä.

Elintarvikealasta kiinnostuneille ja alalla työskenteleville Aimo Jussila näkee posi-tiivisena sen tosiasian, että ruokaa tarvi-taan aina.

− Vaikka elintarvikeala ei ole useinkaan mitään haitekkiä, niin eivät muutoksetkaan esimerkiksi volyymeissa ole samaa luokkaa kuin monella muulla toimialalla. Suomes-sa vahvuuksina ovat puhdas luonto, hyvä tietotaito terveys- ja dieettituotteissa, osaa-minen prosesseissa ja rehellinen (eettinen, vastuullinen) toimintatapa, Jussila toteaa.

Aimo Jussilan sanoilla on painoarvoa. Hän on pitkän linjan elintarvikealan am-mattilainen vuodelta 1978, kulkenut tutki-muksen ja teollisuuden kautta nykyiseen mentorin ja konsultin tehtäväänsä.

− Kehitettävänä kohteena näen muun mu-assa myynti- ja markkinointiosaamisen, ai-nakin verrattuna muutamaan länsinaapuriin. Myös keskittynyt asiakasrakenne ja lisäänty-nyt tuonti voivat hankaloittaa kasvua. Vaik-ka saattaa kuulostaa kliseiseltä, pidän tärkeä-nä, että kukin toimija saisi oman osansa tu-loksesta, koska kaikkia ketjun toimijoita tar-vitaan tulevaisuudessakin, Jussila selventää.

Turhat rönsyt poisAimo Jussilan mielestä kasvua tuovat jat-kossakin aktiivinen tutkimus- ja kehitys-toiminta. Tuotteiden elinkaari on lyhenty-nyt kaiken aikaa eli kestohittejä on entistä vaikeampi synnyttää. On siis panostettava todellisen asiakastarpeen ymmärtämiseen sekä systemaattiseen tapaan viedä uutuus ideasta menestykseen.

− Kannattavuuden kannalta on syytä miettiä, miten voisi päästä vähemmillä tuo-tenimikkeillä ja vähemmillä asiakasmää-rillä pidempiin tuotesarjoihin ja samalla voisi karsia ynnä muut kokonaan pois. Täl-

löin yksikkökustannus laskisi sekä inves-tointi- ja kehityspanostus voisivat kasvaa oikeisiin kohteisiin. Tätähän kutsutaan myös fokusoimiseksi.

Jussilan mukaan yksi merkittävä kasvu-mahdollisuus piilee vientitoiminnassa. Tä-mä toki edellyttää tuotteilta riittävää myyn-tiaikaa. Viennissä A ja O on niche eli eri-koistuminen tuote- tai asiakassuunnassa. Lisäksi markkinointitaidot, oikea verkosto sekä asioiden loppuun asti vieminen ovat onnistumisen elinehtoja.

− Nykyisinhän elintarvikkeiden tuonti on kolminkertainen vientiin verrattuna, ja tuo käppi uhkaa kasvaa sekä kohdistua en-tistä enemmän perinteisiin maito-, liha-, kala- ja leipomotuotteisiin.

Amihelp Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussila kannustaa nykyisiä opiskelijoita ottamaan jo opiskeluvaiheessa joitakin ”ei-niin-fakki”-kursseja täydentämään perusopintoja sekä harrastamaan täydennys- ja lisäkoulutusta tasaiseen tahtiin työuran varrella. Yhteistyö- ja esimiestaidot sekä markkinointi- ja talousosaaminen ovat myös kullanarvoisia monissa työtehtävissä.

Aimo Jussilan urapolku• Diplomi-insinööri Teknillinen Korkeakoulu, Ke-

mian tekniikka, 1978• Diplomityö puunjalostusteollisuuden sivuvirto-

jen hyödyntämisestä (hiilihydraatit, ligniini)• MKT, Markkinointiopintoja, Markkinointi-insti-

tuutti, 1988−1996• Johtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta

(JOKO), Porin korkeakouluyksikkö• Tutkija, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus,

Elintarvikelaboratorio 1978−1981• Fazer Oy, ensin Oululaisen laboratoriopäällikök-

si 1981, myöhemmin kuusi eri toimenkuvaa vuoteen 1994 asti

• Markkinointi- ja kehityspäällikkö sekä toimitus-johtaja, Porin Leipä Oy, 1994−2003

• Toimitusjohtaja, Linkosuo Oy, 2003−2009• Toimitusjohtaja, konsulttiyritys Amihelp Oy,

2009−• Mentoritoimintaa vuodesta 2010 lähtien• Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheen-

johtaja 1988−1989• Aktiivinen liikunta ja sekä ammatti- että hyöty/

viihdekirjallisuuden lukeminen ovat tärkeitä vastapainoja työlle, samoin seesteinen perhe-elämä.

Kuva: Maritta juSSila


Poikkitieteellinen osaaminen antaa kannuksia

Aimo Jussilan juuret ovat elintarvikeket-jun alkupäässä: hän on maatalon poika Hausjärveltä Etelä-Hämeestä.

− Tämä on kyllä ohjannut tietoisesti ja tiedostamatta uravalinnoissa. Sitten tuli aika kokea jotakin ihan uutta. Ihmisen luontohan lienee sellainen, että jossakin vaiheessa elämäänsä miettii, että mitähän vielä voisi kokea ja saada aikaan ennen eläköitymistä ja poisnukkumista, Jussila toteaa realistisesti.

Vaihtoehtoina Jussila pyöritteli mieles-sään ihan muuta alaa kuin elintarvikesek-tori, esimerkiksi pk-yrityksen ostoa tai konsultointia. Näistä viimeksi mainittu nousi Jussilalle kärkeen ja osoittautui hy-väksi ratkaisuksi.

− Asiakkaistani kaksi kolmasosaa on ollut elintarvikepuolelta. Tavoitteena on usein ollut reipas kasvu tai parempi kan-nattavuus jonkin kehityshankkeen puit-teissa. On hienoa, kun voi mentoroida omat onnistumisensa ja virheensä tule-ville polville plus saada siitä pientä kor-vaustakin!

Jussila on pitänyt tärkeänä riittävää lisä-koulutusta sekä itselleen että työnantajal-leen joko yrityksen sisällä tai ulkopuolisten toimesta järjestettynä.

− Yksi tunnettu yhtälö on, että tieto x tai-to x tahto on yhtä kuin tulos. Eli jos joku näistä on nolla, niin paljoa ei saada aikaan. Jälkeenpäin ajateltuna jo opiskeluaikana olisi hyvä ollut ottaa aineita poikkitieteel-lisesti eli esimerkiksi johtamis-, esimies-, yhteistyötaito- ja esiintymiskoulutusta. It-se suoritin matematiikasta lisäkursseja, mi-kä kait toi systemaattista ajattelutapaa mu-kanaan. Ainakin excelin pyörittäminen on ollut piece-of-cake allekirjoittaneelle, Jussi-la myhäilee.

Ole valmis muuttumaanYrityselämälle luontaiset tulostavoitteet ovat aika ajoin luoneet paineita myös Jus-silalle. Elintarviketeollisuus on ketjun kes-kellä tavaroiden ja palveluiden tuottajien sekä kaupan ja kuluttajien välissä, jolloin haasteita ja mahdollisuuksia tulee molem-mista päistä tasaisin väliajoin.

− Yksi tärkeä oppi on myös ollut, että ih-miset ovat yksilöitä, joihin ei yksi toimin-tamalli pure. On monesti jopa helpompi

Toimitusjohtaja Aimo Jussila on pi-tänyt yhdistystoimintaa ja muutakin verkostoitumista tärkeänä läpi työ-uransa.

− Elintarvikealalla toimiville olen aina pitänyt välttämättömänä, että on Elintarviketieteiden Seuran (ETS) kaltainen alaa yhdistävä tekijä ja ää-nenkannattaja. ETS:n toimintaan tu-lin aikoinaan vuonna 1988 niin sano-

tusti Fazerin mandaatilla ja toimin myös kaksi vuotta puheenjohtajana, Jussila muistelee.

Jussilan aikana ETS:n hallitukses-sa päätettiin perustaa Kehittyvä Elin-tarvike -lehti.

− Sen onnistuneesta käyntiin läh-döstä haluan näin jälkikäteen kiittää Sirpa Sarlio-Lähteenkorvaa (pää-toimittaja ja toimitussihteeri), Päivi

Javanaista (seuran sihteeri), Sari Laurikkoa (ilmoitusten hankinta) sekä Seppo Heiskasta (Elintarvike-teollisuusliiton henkinen tuki ja alku-rahoitus).

Nykyisin Jussila seuraa ETS:n toi-mintaa ja alan kehitystä Kehittyvä Elintarvike -lehden avulla sekä kes-kustelemalla lehteä eteenpäin vievien henkilöiden kanssa.

Toinen Jussilan merkittävä saavu-tus yhdistystoiminnassa oli Elintarvi-kepäivien synnyttäminen yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa.

− Aiemmin oli toki Kemian Päivien yhteydessä Elintarvikesymposium. Seurauksena oli, että ohjelma moni-puolistui, osanottajamäärä kasvoi ja rahaa ohjataan alan opiskelijoiden tukemiseen. n

Yhdistystoiminta tukee työuraa

muuttaa omaa toimintatapaansa kuin saa-da muita muuttumaan! Toinen knoppi on ollut huomata, että pitkäksi aikaa ei voi jäädä laakereilla lepäämään menestyksen-kään hetkellä. Markkinat ja kilpailijat me-nevät kuitenkin eteenpäin kaiken aikaa.

Jussila näkee elintarvikealalla olevan tulevaisuudessakin tärkeä rooli ja työpaik-koja tarjolla. Hän uskoo lujasti, että elin-tarvikeketju tarjoaa työtehtäviä sekä yk-sityisellä että julkisella sektorilla moni-puolisesti.

− Itseäni on ainakin kiehtonut alan tiet-ty maanläheisyys. Se on läsnä meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä; siitä puhutaan sekä kirjoitellaan lehdistössä ja somessa päivittäin. Näen ainakin henki-lökohtaisesti mielekkyyttä lisäävänä, että yhteisön sisällä tai eri yrityksissä saa teh-dä monipuolisia työtehtäviä. Likikään ai-na ei tarvitse olla kyse uranoususta, vaan siitä, että yksilö ja organisaatio molemmat kehittyvät, eikä siis ala leipiintyä. Toisaal-ta arvostan myös niitä, jotka ovat päättä-neet tai päätyneet keskittyä pitkään uraan yhdessä postissa. n


Kuva: Maritta juSSila

Parhaat resePtitkestävät aikaaLaadukkaat lisäaineet eurooppalaisilta kumppaneilta.

www.algolchemicals.com [email protected] | 09 50991



Elintarvikeammattilaiseksi kannattaa kouluttautuaNeuvottelevan virkamiehen Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan mukaan Suomen elintarvikeala tarvitsee monipuolisia ammattilaisia. Uutta ei tarvitse pelätä, vaan sen voi kääntää hyödyksi.− Kaikki aistit ja mieli avoimena, tällä alalla ei ole koskaan valmis, Sarlio-Lähteenkorva rohkaisee.

Ravitsemusta ja elintarvikkeita koskevat asiat sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kulkevat Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan kautta. Hän vastaa STM:n näkemysten val-mistelusta ja eteenpäin viemisestä sekä ko-timaassa että kansanvälisesti.

− Työni on hyvin poikkihallinnollista, koska elintarvikeasiat hajaantuvat monen ministeriön alueelle ja ravitsemusasioiden lisäksi pyrimme edistämään laaja-alaisesti terveyden huomioimista eri areenoilla. Kansainvälinen yhteistyö, EU, WHO, YK, OECD ja Pohjoismaat, on merkittävä osa työtäni. Työni on erittäin kiinnostavaa ja sitä on monin verroin enemmän kuin mitä ehtii tekemään, Sarlio-Lähteenkorva sum-maa.

Mutta miten näin vaativaan ja monipuo-liseen työtehtävään yleensä pääsee? Sirpa Sarlio-Lähteenkorva kertoo, että elintarvi-ketieteiden ja ravitsemuksen koulutus Vii-kissä oli oikein hyvä pohja työelämään, so-piva yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä.

− Uudet tehtävät vaativat kuitenkin yleensä uusia tietoja ja taitoja. Osan oppii työssä, mutta monissa tehtävissä auttaa rää-tälöity koulutus. Olen suorittanut monia täydentäviä opintoja, esimerkiksi ravitse-musterapeutiksi pätevöidyin neljä vuotta valmistumisen jälkeen. Nykyisessä työs-säni olen nähnyt tarpeelliseksi opiskella erityisesti johtamistaitoja ja kansainvälis-tymiseen liittyviä asioita, Sarlio-Lähteen-korva kertoo.

Opiskeluaikana hän luki sivuaineina elin-tarvike-ekonomiaa ja viestintää, joita hän hyödynsi erityisesti aikaisemmissa työteh-tävissään. Nykyisessä työssä ministeriössä on kansanterveystieteen ja yhteiskuntatie-teiden opinnoista erittäin suurta hyötyä.

− Jos jotain opiskelisin vielä lisää, niin kansainvälisen lainsäädännön ja politiikan parempi osaaminen olisi arvokasta.

Aikaisempi kokemus pohjanaSarlio-Lähteenkorva on katsonut elintarvi-kesektoria monesta näkökulmasta. Hän on vaihtanut työpaikkaa monta kertaa ja teh-nyt monenlaisia tehtäviä elintarvike-, ra-vitsemus-, terveys-, opetus-, tutkimus- ja hallintosektorilla.

− Kaikki työni ovat olleet kiinnostavia ja hyödyllisiä sekä tukeneet myöhempiä teh-

täviäni. Rekrytointitilanteissa monipuolis-ta kokemustani on arvostettu ja kirjavasta työkokemuksesta eri sektoreilla on ollut paljon hyötyä ja iloa. En osaakaan nähdä itseäni tietyn alan edustajana.

Sarlio-Lähteenkorvan mukaan kaikki uusiin tehtäviin siirtymiset ja uudet pro-jektit ovat olleet sekä haastavia että palkit-sevia. Kroonisena ongelmana on priori-sointi eli sen tunnistaminen, mitkä ovat nyt niitä oikeasti kauaskantoisia asioita, joihin pitää panostaa, ja minkä voi sivuuttaa ja jättää vähemmälle.

STM:n neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva toivottaa lämpimästi tervetulleeksi alalle kaikki elintarvikealan ammattikorkeakoulu-, korkeakouluja yliopisto-opiskelijat. Jokainen elintarvikealaa opiskeleva on tehnyt hyvän valinnan. Ruoka on ilo, nautinto ja terveyden lähde, hän vakuuttaa.


− Työelämässä on nykyään niin hektistä, että vaarana on vauhtisokeus. Vaikeinta on siis uskaltaa pysähtyä miettimään mahdollisimman usein.

Kansainvälistyminen takaa tulevaisuudenSirpa Sarlio-Lähteenkorva uskoo, että ihmiset syövät jatkos-sakin oikeata ruokaa, ei pillereitä ja puristeita. Vaikka globaa-listi kestävä ruuantuotanto on iso haaste, viisaasti toimivat ja ketterät yritykset, jotka ymmärtävät kuluttajan tarpeita, tule-vat menestymään.

− Suomen elintarvikealan tulisi jatkossa panostaa kansain-välistymiseen, omien vahvuuksien tunnistamiseen, hyödyn-tämiseen ja markkinointiin. Maailmalla Suomi tunnetaan ter-veyden suhteen mallimaana, koska olemme pystyneet vähen-tämään kansantauteja vaikuttamalla väestön ruokavalioon, esimerkiksi tuotteiden suolapitoisuutta alentamalla. Esimer-kiksi tälle osaamiselle ja hyville tuotteille olisi nyt laajaa ky-syntää, kun YK ja WHO ovat ottaneet tavoitteekseen suolan saannin globaalin vähentämisen. Tavoite on kova, 30 prosen-tin vähennys vuoteen 2025 mennessä.

Jos Sarlio-Lähteenkorva saisi vallan päättää, niin hän pa-rantaisi rohkeutta ja kansallisten vahvuuksien hyödyntämis-tä elintarvikealalla. n


Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan urapolku• Elintarviketieteiden maisteri (pääaine ravitsemustiede),

Helsingin yliopisto, 1985• Valtiotieteiden maisteri (sosiologiaa ja viestintää), Helsingin

yliopisto, 1995• Filosofian tohtori (kansanterveystiede), Helsingin yliopisto,

2000• Ensimmäinen elintarvikealan työpaikka 15-vuotiaana kah-

vilassa• Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen työskenteli yritys-

maailmassa ja elintarviketuotannossa laboratoriossa, tuo-tekehityksessä ja markkinoinnissa.

• Äitiyslomien jälkeen 1990-luvun alussa teki osa-aikaista työviikkoa ja sivutoimisesti Kehittyvä Elintarvike -lehteä

• 1990-luvulla erilaisia ravitsemusterapeutin tehtäviä ja pro-jekteja

• Kansanterveystieteen laitoksella 1999−2005 monissa teh-tävissä: tutkijakoulutettavana ja tutkijana, opettajana, tut-kijakoulun koordinaattorina ja vt. professorina

• Ylitarkastaja (funktionaalisten ja geenimuunneltujen elin-tarvikkeiden valvonta) Elintarvike(turvallisuus)virastossa 2003−2007

• Neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriössä 2007 syksystä alkaen

• Harrastaa kesäisin siirtolapuutarhapalstalla urbaania vilje-lyä, muina vuodenaikoina nauttii liikunnasta ja kulttuurista.

• Slogan: Ruuasta nauttiminen kuuluu jokaiseen päivään

TEEMAT JA IlMESTyMISPäIVäT 2015

numero teema ilmestyy

1 Laboratorio, Analytiikka & Valvonta 27.2.

2 Raaka-aineet, Lisäaineet & Ravitsemus 24.4. Erikoisteema: Lihateollisuus

3 Tutkimus, Tuotekehitys & Kaupallistaminen 12.6. Erikoisteema: Työturvallisuus

4 Tuotanto, Koneet & Laitteet 25.9. Erikoisteema: Puhtaanapito

5 Ruokatrendit, Vastuullisuus & Terveys 30.10. Erikoisteema: Kylmätekniikka

6 Jakelukanavat, Markkinointi & Vienti 11.12. Erikoisteema: Koodit

Kehittyvä Elintarvikewww.kehittyvaelintarvike.fi


Hierojasta elintarvikealan ammattilaiseksiViivi Wanhalinna pitää elintarvikealaa hyvin tärkeänä, koska se vaikuttaa merkittävästi kansanterveyteen ja ympäristöön.

Elintarviketieteiden Seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmässä vai-kuttaa kansainvälisyyttä ja pirteyttä uh-kuva nuori elintarvikealan ammattilainen ETM, MMM Viivi Wanhalinna.

− Kiinnostumiseni elintarvikkeista on monen tekijän summa. Kävin lukion jäl-keen hierojakoulun, jossa opintoihin kuu-lui luentoja myös ravitsemuksesta. Saman-aikaisesti sairastuin diabetekseen, jolloin ruoka ja sen vaikutus omaan terveyteen alkoivat kovasti kiinnostaa.

Viivi Wanhalinna teki useamman vuo-den myös mallin töitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Terveellinen syöminen ja kiinnostus elintarvikkeita kohtaan koros-tuivat hänen elämässään.

− Kaiken tämän päälle Helsingin yliopis-ton maa- ja metsätieteellisestä tiedekun-nasta valmistunut serkkuni toi minulle tie-dekunnan opinto-oppaan ja kannusti ha-kemaan Viikkiin opiskelemaan. Niinpä syntyi päätös elintarviketieteiden opinto-jen pariin hakemisesta.

Elintarviketeknologian opiskelu herätti Wanhalinnan kiinnostuksen raaka-ainei-den tuotantoa, tuotannon tukemista ja raa-ka-ainekauppaa kohtaan. Siksi hän halusi viljateknologian opintojen lisäksi opiskella maatalouspolitiikkaa ja tehdä siitä toisen maisterin tutkinnon.

Elintarvikealan opinnot hyvä perustaWanhalinna kertoo, että opinnot ovat an-taneet valmiudet ymmärtää moninaisia ongelmia, kuten fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ongelmien taustalla, tutkimusme-todiikkaan, raaka-ainetuotantoon ja sen säätelyyn liittyviä kysymyksiä. Opintojen aikana kehittyi myös osaamista lähestyä asioita monesta näkökulmasta.

− Toisaalta opinnot eivät missään nimes-sä ole valmistaneet suoraan työtehtäviin, vaan töitä tehdessä olen joutunut opettele-maan paljon uusia asioita. Varsinkin elin-tarvikelainsäädäntöä ei opintojen aikana

juurikaan käsitelty, vaan sitä on pitänyt opetella työssä, hän selventää.

Toistaiseksi Wanhalinna ei ole tarvinnut täydennyskoulutusta, mutta esimerkiksi nyt hän suorittaa avoimessa yliopistossa yritysvastuun työkaluja käsittelevää opin-tokokonaisuutta ja hankkii näin itselleen osaamista vastuullisuusasioista, joiden pa-rissa hän haluaa tulevaisuudessa tehdä enemmän töitä.

Haastatteluhetkellä Wanhalinna työs-kentelee tuotekehityksessä. Hänen työteh-täviinsä kuuluu uusien ja olemassa olevien tuotteiden kehitystä, tuotelaadun kanssa työskentelyä ja erilaisten selvitysten teke-mistä.

− Teen paljon selvityksiä vaihtelevista aiheista esimerkiksi raaka-aineiden vas-tuullisuudesta ja käyttömahdollisuuksista tai prosessointiteknologioista. Pääsen työs-kentelemään läheisesti markkinoinnin ja oston kanssa sekä tekemään yhteistyötä tuotannon ja raaka-ainetoimittajien kans-sa. Kaikki tämä antaa hyvän käsityksen sii-tä, kuinka moniulotteinen elintarvikkeen valmistusprosessi on.

Wanhalinnan mukaan tuotekehitykses-sä on mahdollisuus nähdä laajasti erilaisia haasteita, jotka liittyvät tuotteen kehityk-sen lisäksi alkutuotantoon, tuotteen pro-sessointiin, myyntiin ja tuotteen loppu-käyttöön.

− Innostavaa työssä on, kun saan oppia ja nähdä uusia asioita. Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni ja motivoidun, jos pääsen työskentelemään niiden parissa tai vaikut-tamaan niihin, hän kertoo silmät säteillen.

Potkua ulkomailtaViivi Wanhalinna on nuoresta iästään

huolimatta ehtinyt opiskella ja työskennel-lä monipuolisesti erilaisissa työympäristöis-sä ja -kulttuureissa erilaisten ihmisten kans-sa. Hän kokee sen valtavana rikkautena.

− Olin lukuvuoden 2008−2009 Erasmus-vaihdossa Espanjassa Valenciassa, jossa suoritin espanjaksi muun muassa ekono-miaa, kuluttajatutkimusta ja Espanjan maa-taloutta käsitteleviä kursseja. Vaihtovuo-den jälkeen tein viljateknologian opintoi-hini liittyvän harjoittelun Barcelonan maa-kunnassa elintarvikelaboratoriossa. Työ-


Kuva: tereSa MunSterhjelM


tehtäviini kuuluivat rehujen ja elintarvikkei-den fysikaaliset ja kemialliset analyysit, hän listaa kansainvälisiä kokemuksiaan.

Maatalousekonomian opintoihin liittyvän harjoittelun Wanhalinna teki Roomassa FAO:lla, YK:n maatalous- ja elintarvikejärjes-tössä. Siellä hän työskenteli projektissa Miti-gation of Climate Change in Agriculture (MIC-CA).

Viikistä maatalous-metsätieteellisestä tie-dekunnasta valmistuttuaan hän lähti töihin Lontooseen Raisio-konsernin palvelukseen ja vietti siellä 1,5 vuotta työskennellen tuote-kehityksessä aamupalatuotteiden, proteiini-patukoiden ja snack-tuotteiden parissa.

− Kansainvälinen kokemus yleisesti otta-en tuo itsevarmuutta työskentelyyn ja var-masti tietynlaista rohkeutta. Maailmalla asu-essa olen saanut olla tekemisissä hyvin mo-nenlaisten ihmisten kanssa, jotka tulevat eri-laisista kulttuureista. Niinpä minun on help-po tulla toimeen ja kommunikoida ihmisten kanssa.

Eri kulttuurissa asuessa oppii ymmärtä-mään ruokaan liittyviä kulttuurisia piirteitä ja tottumuksia. Tämä on auttanut ymmärtä-mään markkinoiden erilaisuutta ja erilaisuu-den asettamia vaatimuksia tuotteelle, Wan-halinna summaa kansainvälisyyden hyötyjä.

Unelmat kantavatWanhalinna toivoo voivansa jatkossakin työs-kennellä elintarvikealalla, hankkia kokemus-ta ja näkemystä sekä hyödyntää koulutusta, osallistua alan kehittämiseen kestävämpään suuntaan. Ruokahan on osa kaikkien ihmis-ten jokaista päivää, mikä tekee aiheesta kieh-tovan ja elintärkeän.

− Olen hyvin ympäristövalistunut ihmi-

ETM, MMM Viivi Wanhalinna on huomannut, että ruoka ja se miten se on tuotettu, puhuttaa koko ajan enemmän.

− Ruoka on alkanut kiinnostaa yhä suurempaa joukkoa ihmisiä, mikä toi-vottavasti nostaa ruuantuotannon ar-vostusta. Uskon ja toivon, että koti-maisuus korostuu tulevaisuudessa enemmän. Uskon myös, että Suomen huippulaatuisen elintarvikehygienian tasoa ja raaka-aineiden puhtautta aletaan arvostaa enemmän niin Suo-messa kuin ulkomaillakin tulevaisuu-dessa.

Kysyttäessä, mitä Wanhalinna muuttaisi elintarvikealalla, jos saisi vallan päättää, hän miettii vähän.

− Tosi vaikea kysymys, en oikeas-taan osaa sanoa yhtä tiettyä asiaa. Tuntuu, että byrokratiaa vaaditaan valtavasti niin alkutuotannolta kuin teollisuudeltakin. Toki monelle byrok-ratian kiemuralle on pätevät perus-teet, halutaan suojella kuluttajaa ja olla mahdollisimman läpinäkyviä. Mutta maalaisjärkeä toivoisi käytettä-vän enemmän. Olisi hienoa, jos byro-kratian sijaan voitaisiin enemmän keskittyä itse tekemiseen.

Wanhalinnan mielestä elintarvike-alan tulisi jatkossa viestiä kuluttajalle enemmän ja läpinäkyvämmin mones-ta elintarvikkeiden valmistukseen ja hinnan muodostukseen liittyvästä asiasta ja näin luoda ymmärrystä,

miksi tehdään mitäkin tai miksi käy-tetään jotain tiettyä raaka-ainetta. Kuluttajaa pitäisi opettaa arvosta-maan elintarvikkeita enemmän.

Wanhalinnan silmiin on pistänyt kansainvälisillä ruokamessuilla ruot-salaisten, norjalaisten ja tanskalais-ten elintarvikkeiden näkyvyys hyvin samankaltaisilla tuotteilla, mitä myös Suomessa valmistetaan.

− Suomalaisten elintarvikkeiden viennin lisäystä mietittäessä alan toi-mijoiden tulisi puhaltaa enemmän yh-teen hiileen, miettiä nykyistä enem-män suomalaisten elintarvikkeiden brändäystä ja markkinointia.

Wanhalinna pitää elintarvikealaa supermielenkiintoisena. Sillä on pal-

jon mahdollisuuksia olla kiinnostava. Hän patistaakin lisäämään mielen-kiintoa alaa kohtaan, jotta elintarvike-ketju saisi fiksuja ihmisiä alalle.

− Lisäksi toivoisin, että elintarvike-alan yritykset arvostaisivat enemmän elintarvikealan koulutusta ja palkkai-sivat alan koulutuksen saaneita. Us-kon myös, että työkulttuuri on hieman muuttumassa ja työltä haetaan suu-rempaa merkitystä kuin vain säännöl-liset tulot. Työssä halutaan toteuttaa itseään, jolloin työkuvissa tulisi olla hieman jouston varaa sen mukaan, kuka tehtävää milloinkin hoitaa. n

Nuoren ammattilaisen terveiset elintarvikealalle

Viivi Wanhalinnan urapolku• Hieroja, alan oma yritys 2003−2004• Elintarviketieteiden maisteri, Helsingin

yliopisto, 2010• Maatalous- ja metsätieteiden maisteri,

Helsingin yliopisto, 2012• Maisterin tutkielma leivän hiilijalanjäljestä• Maisterin tutkielma ohjauskeinoista ilmastoa vähemmän kuormit-

taviin elintarvikevalintoihin• Opiskeluaikoina töissä niin lihayrityksissä kuin leipomossakin sekä

tuotannossa että toimistotehtävissä sekä yrityksessä, joka vasta-si erilaisten elintarvikeuutuuksien esittelystä kaupoissa

• Opiskeluaikoina viljateknologian opintoihin liittyvä harjoittelu elintar-vikelaboratoriossa Espanjassa, työskennellyt myös MTT:llä ja tehnyt maatalousekonomiaan liittyvän harjoittelun FAOlla Roomassa

• Opiskeluiden jälkeen työskennellyt Raisio-konsernin palveluksessa tuotekehitys- ja tutkimusosastolla Englannissa 1,5 vuotta ja sen jälkeen Suomessa Raisiossa reilun vuoden.

• Haastatteluhetkellä tuotekehittäjä Raisio-konsernissa• Elintarviketieteiden seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston

johtoryhmän jäsen• Harrastaa monipuolisesti urheilua ja myllytilan hoitoa• Aloittaa marraskuussa työskentelyn Atao Oy:ssä elintarviketurval-

lisuus- ja vastuullisuusasioiden parissa

nen ja toisaalta myös terveellisen ruokava-lion puolestapuhuja. Ajattelen asioita aina ympäristön sekä terveyden kannalta, mi-kä on tarpeellista ja mikä turhaa. Joskus on ollut haastavaa sovittaa omia arvoja muiden toimintatapoihin. Tällä hetkellä on hienoa, kun voin puhtaalla omallatun-nolla sanoa työskenteleväni terveellisten ja ekologisten tuotteiden parissa.

Wanhalinnan unelma on päästä kehit-

tämään elintarviketuotantoa niin ympäris-töllisesti kuin ravitsemuksellisesti kestä-vämmälle pohjalle. Hän on perehtynyt jon-kin verran vastuulliseen sijoittamiseen.

− Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa pää-sisin tutkimaan esimerkiksi vastuullista si-joittamista elintarviketeollisuudessa. n


Kuva: jaaKKo Savolainen


Pääkylmäkkö on keittiön kapellimestari


Pääkylmäkkö Terhi Rosendahlilla on ta-kana melkein 30 vuotta uraa laivoilla. Hän muistelee mielellään aikaa Cinderellalla, jossa asiakkaat vaihtelivat opiskelijoista päättäjiin. Alus kulkee nykyään Ruotsin li-pun alla.

− Cinderella oli minun oppikouluni. Työskentelin 12 vuotta siellä.

Viking Mariellalla Terhi on ollut reilun vuoden. Keittiöremmiin kuuluu yksitoista henkilöä. Pääkylmäköitä on kaksi.

− Teemme samaa työtä Tiina Alajoen kanssa. Olemme pyrkineet siihen, että toi-nen jatkaa siitä, mihin toinen jäi, kun vuo-ro vaihtuu. Eli samanlaisella linjalla ja työn-kuvalla mennään.

Pelastustyö lisäksiMelko iso osa Terhi Rosendahlin työstä on esimiesvastuuta. Hän perehdyttää työnte-kijöitä, tekee viikoittaiset työsuunnitelmat, seuraa tilastoja ja toteuttaa ruokalistat.

Lisäksi pääkylmäkkö valvoo laatua, osal-listuu tarvittaessa erilaisiin työryhmiin ja huolehtii yleisesti siitä, että henkilöstö voi hyvin. Kaiken muun lisäksi tavallaan eril-linen toinen tehtävä on valmius pelastus-työhön, jos laivalla syntyy hätätilanne.

− Kyllä se on takaraivossa oleva asia. Kuu-lun itse ensiapuhenkilöihin.

Pääkylmäkön päivän pituus on kymme-nen ja puoli tuntia. Se jakautuu siten, että noin kaksi tuntia kokonaisajasta on hallin-nollista työtä. Itse työaika on aamutunteja ja iltatunteja. Väliin mahtuu päivävapaa. Kahdeksan työpäivän jälkeen saa kahdek-san vapaapäivää.

− Aamut alkavat yhteispalaverilla kuu-man puolen vastaavan eli ”luukkumiehen”, keittiömestarin ja varastomestarin kanssa. Käymme läpi varaston tilannetta, mitä ryh-miä on tulossa, mitä tarvitaan ja mitä yleen-sä on tapahtumassa.

Aamuun voi kuulua myös ”misojen te-koa” eli joidenkin ruokalajien esivalmiste-lua, vaikkapa crème brûléen osalta.

Mikä on parasta työssä ruuan kannalta?− Jälkiruokien tekeminen. Tavoittelen si-

tä, että asiakas saa vau-tunteen aterian lo-puksi.

Terhi luonnehtii omaa työtään lyhyesti

sanomalla: Tämä on sellaista kivaa kapel-limestarin työtä, vaikka välillä myös ras-kasta.

Haasteet ja hymytPääkylmäkkö myöntää, että joskus tuntuu siltä, että aika ei riitä kaikkeen.

− Sitten sitä ajattelee, että kyllä se tästä sujuu. Esimerkiksi lokakuussa kaikki listat vaihtuvat. Vaikka manuaalit on tehty etu-käteen, ne eivät välttämättä toimi. Pitää so-veltaa oman laivan mukaan.

Mitä soveltaminen tarkoittaa?− No esimerkiksi työtilat vaikuttavat so-

veltamiseen. Jossain laivassa on pienem-mät kylmätilat kuin toisessa, mutta menek-ki voi olla sama. Tai uusissa laivoissa on ruuan esivalmistelutilat alhaalla varasto-tilojen vieressä, kun taas meillä raaka-ai-neet tulevat kaikki suoraan tänne ylös.

Ruokalistat vaihtuvat yhdestä neljään kertaan vuodessa. Mikä sitten on haasta-vinta työssäsi?

− Kyllä se on henkilöstö, että kaikki viih-tyvät. Että esimiehenä osaa olla oikeuden-mukainen ja tasa-arvoinen.

Terhi Rosendahlin urapolku• Valmistunut keittiömestariksi• Työskennellyt melkein 30 vuotta Viking

Linen eri aluksilla: Viking Song -, Saga-, Olympia-, Cinderella-, Isabella- ja Mariella-laivalla.

• Aloitti työuransa apulaisena ja eteni kylmäköksi.

• Toimii nyt Viking Mariellan pääkylmäkkönä esimiestehtävissä.

• Työelämän motto: Tiimityöskentelyllä onnistuu!

Pääkylmäkkö Terhi Rosendahl kertoo, että ruokatrendeissä on nyt vallalla retro, street food ja hand made.

Samalla myös henkilöstön olemassaolo on Terhi Rosendahlin työn palkitsevin puo-li.

− Silloin viihtyy itsekin, kun on kiva hen-kilökunta ympärillä. Ja jos joskus saa työ-kaverilta hyvää palautetta, se lämmittää pitkään! Onnistuminen on ihanaa.

Tiivis yhteisöTiivis työyhteisö merkitsee myös sitä, että pitää osata ”suodattaa”, vaikka itseä väsyt-täisi miten. Samat ihmiset ovat samassa huoneessa yli kymmenen tuntia. Yhdellä-kin ihmisellä on vaikutusta ilmapiiriin.

− Me puhumme täällä, että olemme kuin siskoja ja veljiä. Vietämme työkavereiden kanssa enemmän yhtämittaista aikaa kuin perheen kanssa.

Terhi Rosendahlin työuran aikana pal-jon on muuttunut.

− Elämme tällä hetkellä murrosaikoja. Tuntuu, että kaikki ulkoistetaan. Myös me-renkulku on muuttumassa muun yhteis-kunnan mukana, Terhi sanoo, mutta uskoo silti tulevaisuuteen.

− Haluan ajatella, että Vikingin laivoilla matkustetaan jatkossakin. Tämä on vanha perheyhtiö, joka on aiemminkin selvinnyt erilaisista talousajoista. Haluan katsella elä-mää vaaleanpunaisten lasien läpi. n

Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä


käydään myös muualla. Aikoinaan äitimme kehottivat lapsiaan lähtemään niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja nopeammin kuin Nasan raketti. Ehkä se hetki on nyt lyönyt.

Entinen Nokian myyntimies myy salmiakkia kuin häkää Mansessa. Ehkä Meksikossa tai Manilassa voitaisiin ostaa muutakin suomalaista kuin kapuloita. Uusia markkinoita kannattaakin nyt etsiä kissojen ja koirien kanssa, jotta suomalaiset tuotteet leviävät maailman joka kolkkaan kuin Jokisen eväät. n

Ari Virtanen

johtaja

Finpro, Etelä-Korea

Suomessa mitä ilmeisimmin hautoo oma viisautensa, koska maiden välisessä tulosluettelossa olemme kermaa. Tokikaan lottovoittajien maassa ei aina tunnu olevan kaikki muumit laaksossa, eikä kerman kuorintaan ole päästy hetkeen. Nukkuva karhukin on herätetty ja samalla tökätty ampiaispesään sillä seurauksella, että vientimme on mukannut rotvallin reunaan entistä pahemmin.

Amerikassa on kannettu pekonia pöytään kiihtyvällä tahdilla jo muutaman vuoden. Mutta jostain syystä Euroopalle ja varsinkin Suomelle vuoden 2008 lamasta toipuminen ei ole ollut ihan samanlainen kakkupala, vaikka maailma tarjoaa mahdollisuuksia kuin sieniä sateella.

Räpyttelemme eväitämme liikaa Euroopassa, joka saattaa olla laiha lahna pitkään. Katseen voisi suunnatakin Itämerta kauempana oleviin kalastusalueisiin, ainakin Venäjän muihin rajanaapureihin Aasian puolella, miksei myös Amerikkaan.

Mutta ennen kuin ryhdymme tosissamme heittämään lusikkaa nurkkaan tai edes kiskomaan nakkeja silmille, voi olla hyvä päästä jyvälle nykykehityksestä.

Vaikka suomalainen sanonta osuvasti kertookin, että tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, niin joskus olisi hyvä ottaa käytäntöön kantapäiden kautta opitut läksyt. Suomalaisissa yrityksissä on nyt taas tehty monet yt:t ylitöinä. Kun sopeuttaa toimintansa takaisin nakkikioskiluokkaan, noususuhdanteessa ei kasveta enää kuin pullataikina. Alihankkijat sopeuttavat myös siirtämällä porukkaa kortistoon ja eläkkeelle, jossa ollaan jo nyt kuin sillit suolassa.

Ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin ja muita ruokaviisauksia

n M A A I L M A M A U S T E I L L A A R I V I R T A N E N

Suomessa tuntuu olevan suhteessa helpompi laittaa työntekijä juoksemaan mutkia verrattuna moneen muuhun maahan. Kilpailukykymme ei ole paras mahdollinen, joten kansantalouden tervanjuontiahan se on. Suurimmilla yrityksillämme on tuotantoa monissa maissa ja valintoja tehdään ihan muulla kuin kotiseuturakkausperiaatteella.

Suomalaiset pkyritykset pelaavat edelleen pientä peliä ja ovat yhden kortin varassa. Muualla on toisin. Jopa pienissä, alle kymmenillä puukengillä tallaavassa hollantilaisfirmassa leivotaan muutakin kuin kakkuja Amsterdamissa. Heidän tuotteitaan seilaa kansantaloudelle merkittävissä määrin muihin maihin.

Suomessa tällaisia rohkeita intiaaneja on vain muutama kanootissa. Eräillä kotimaisilla perheyrityksillä on pullat hyvin uunissa, mutta Suomen vienti on uhkaavan paljon sadan suurimman yrityksen laihtuvilla hartioilla. Jos naapurimaamme Pelle Svensson ja muut vieraat vielä ostavat alennushintaan koko yrityksen pois kuleksimasta, niin soppahan on aika valmis.

Manalan mannekiini, tuo vanha liuhuparta, harventaa mielellään juuri niitä alansa huippuyrityksiä, joiden tuotteissa lukee Made in Finland. Niiden kadottua me pöllölaakson synnyttämät lottovoittajat voimme siirtyä kaikki palvelualalle. Rehellisyyden pasuunan nimissä on kuitenkin todettava, että me emme ole hyviä siinä puolessa.

Jospa ei kuitenkaan laiteta hampaita naulaan ihan vielä. Suomella on vapaakauppaa moneen maahan, muun muassa Chileen, Meksikoon ja Koreaan. Neuvotteluja

Kuva

: ari

vir

taSe

n K

oti

arK

iSto

Ari Virtasen urapolku• ETM (elintarviketeknologi), Helsingin

yliopisto, 1992• eMBA, Aalto-yliopisto/Assist U Dual degree,

1/2015• Lopputyön aihe valmispizzan kuumenemi-

nen ja rapeutuminen mikroaaltouunissa• Teknologia-asiantuntija, Tekes Helsinki ja

Washington DC, 1997−2003• Toimitusjohtaja, Teknia Shanghai Ltd, Kiina,

2003−2007• yrittäjä, Camu Consulting SAC, Lima, Peru,

2007−2009• Vientikeskuksen johtaja, Finpro ry, Soul,

Etelä-Korea, 2009−• Työelämän motto: Carpe Diem, Your

network is your net worth


n T I E D E & T U T K I M U S O P I N N Ä Y T E T Ö I T Ä

Tasapainoa elämään verkko- ja mobiilisovellusten avullaFilosofian maisteri Kirsikka Kaipaisen sel-vitti signaalinkäsittelyn alaan kuuluvassa väitöstyössään Design and Evaluation of On-line and Mobile applications for Stress Mana-gement and Healthy Eating terveyttä edistä-vien verkko- ja mobiilisovellusten käyttöä oikeassa maailmassa, arvioi niiden objek-tiivisia ja subjektiivisia hyötyjä sekä kehit-ti suunnitteluperiaatteita ennalta ehkäise-ville sovelluksille.

Kaipainen toteaa tulosten perusteella, että vapaasti saatavilla olevat sovellukset voivat tavoittaa suuren joukon käyttäjiä, mutta käyt-tö on todennäköisesti hyvin lyhytaikaista, ja

on epävarmaa, saavutetaanko oikea kohde-yleisö. Sovellukset voivat edistää hyvinvoin-tia ja tukea käyttäytymismuutoksia, jos ne ovat yksinkertaisia, kiinnostavia ja sopivia jokapäiväiseen elämään. Sovellussuunnitte-lun tulisi tukea pieniä, päivittäisiä, välitöntä hyötyä aikaansaavia tekoja, painottaa itsen-sä kehittämistä ja pohdintaa sekä opastaa säilyttäen kuitenkin valinnanvapauden.

Tulokset puoltavat verkko- ja mobiilisovel-lusten hyödynnettävyyttä ja soveltuvuutta yksilötason terveyden edistämiseen, mutta niissä korostuu myös suunnitelmallisen teo-rioihin perustuvan, käyttäjäkeskeisen ja lii-

Koko henkilöstö mukaan pienen perheyrityksen sukupolvenvaihdokseenKTM Sari Savolaisen yrittäjyyden väitös-kirja Tekeminen innostaa − Työntekijöiden psy-kodynamiikka pienen perheyrityksen sukupol-venvaihdokseen liittyvissä muutoksissa tarkas-telee omistavan perheen ulkopuolisten työntekijöiden kokemuksia sukupolven-vaihdoksissa. Pienen perheyrityksen ulko-puolisesta työntekijästä voi tuntua, ettei sukupolvenvaihdos kuulu hänelle, ja hän tuntee itsensä tilanteessa ulkopuoliseksi.

Sukupolvenvaihdosta harkitsevien perhe-yrittäjien kannattaa keskustella perheen ul-kopuolisten työntekijöiden kanssa sukupol-venvaihdoksen toteuttamisesta ja sen tuo-mista muutoksista. Tutkimuksen tulosten pe-rusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisissa työyhteisöissä on tarpeen suosia yhdessä ja yhteistyössä saavuttamisen mahdollisuuk-sia. Saadut tulokset ovat tutkimukselle ase-tetuissa rajoissa lähinnä sovellettavissa pie-

ketoimintaa painottavan lähestymistavan tär-keys interventioiden kehittämisessä. Sovel-lusten yhteiskunnalliset vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, mikäli niiden käyttöönottoa, ylläpitoa ja levittämistä oikeassa maailmassa ei oteta heti alusta asti huomioon interventi-on kehitysprosessissa.

Kirsikka Kaipaisen väitöskirja tarkastettiin toukokuussa Tampereen teknillisen yliopis-ton (TTY) tietoja sähkötekniikan tiedekun-nassa. n

lisätietoja:kirsikka.kaipainen(at)vtt.fi

niin kahden organisaatiotason perheyrityk-siin.

Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopis-tossa tammikuussa. n

lisätietoja:sari.savolainen(at)jyu.fi

Kannattaako yrityksen siirtyä palveluihin?DI Max Finne tutki väitöskirjassaan Ser-vitization and solution provision of manufac-turing companies: A contingency theoretical analysis valmistavan teollisuuden palvelul-listumista. Tutkimuksessa pyrittiin hah-mottamaan, millaisissa toimintaympäris-töissä painopisteen siirtäminen palvelui-hin on suositeltavaa tai edes mahdollista teollisuusyritykselle.

Länsimaissa toimiva, valmistava teolli-suus taistelee olemassaolostaan. Uudet kil-pailijat, vanhenevat teknologiat ja kylläste-tyt markkinat murtavat olemassa olevia rakenteita. Ratkaisukeskeisempään ajatte-luun ja palveluliiketoimintaan siirtymistä on esitetty ratkaisuksi, jotta toiminnan edellytykset korkeamman kustannustason oloissa voidaan säilyttää.

Työ tarkastelee kriittisesti palvelullistu-mista: Millaisissa tilanteissa painopisteen siirtäminen palveluihin on suositeltavaa tai edes mahdollista teollisuusyritykselle? Lisäksi tunnistetaan tapoja, joilla teolli-suusyritykset voivat vastata toimialan ja arvoverkoston tilannetekijöiden asettamiin paineisiin.

Näistä tekijöistä muodostetaan teoreet-tinen malli, jonka avulla selitetään myös, miksi kaksi tutkittua länsimaista teknolo-giatoimittajaa purkivat hyvin pitkälle vie-dyt ratkaisukeskeiset toimintamallinsa ja siirtyivät kohden valmistusta painottavaa toimintaa. Selittävinä tekijöinä tunniste-taan asema arvoverkossa, kilpailudyna-miikka, resurssien saatavuus, institutio-naaliset siteet, teknologinen kehitys sekä

lainsäädäntö ja määräykset.Työn menetelmät yhdistelevät teoreet-

tista tarkastelua sekä empiiristen yritysta-pausten analysointia. Löydökset tukeutu-vat laajaan globaaleista teollisuusyrityk-sistä kerättyyn haastatteluaineistoon. Ne auttavat määrittämään, millaisissa toimin-taympäristöissä teollisuusyritysten on kannattavaa laajentaa tarjoomaansa lisä-arvoa tuottavilla palveluilla.

Max Finnen väitöskirja tarkastettiin elo-kuussa Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, Tuotantotalouden laitok-sella. n

lisätietoja:max.finne(at)aalto.fi


Elintarviketuottajan on jatkuvasti optimoitava tuotantoansa ja konekantaansa, elintarviketurvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Oikean voiteluaineen valinta on siten erittäin tärkeätä.

Synteettiset ketjuöljymme auttavat sinua alentamaan kustannuksiasi antamalla erinomaisen suojan kulumista vastaan ja minimoimalla öljyn haihtumisen. Lisäksi takaamme luotettavan voitelun jopa 250 C lämpötilassa. Ketjuöljymme ovat NSF-H1-hyväksyttyjä ja sertifioitu ISO-21469 mukaan. Näin ollen ne täyttävät elintarviketeollisuuden korkeat hygieniavaatimukset. Lue lisää Klüberfood NH1 CH 2 Plus-sarjan öljyistä Internetissä www.klueber.com.

Klüber Lubrication NordicPuh. 0207 497 970 [email protected]

your global specialist

Valitse parempi ketjuöljy ja alenna kustannuksiasi.

Ad2_KlueberFood_KehittyväElintarvike_SE.indd 1 2014-10-08 10:57


n T I E D E & T U T K I M U S T I E D E K A T S A U S

Mitä uutta probiooteista?Probiootit ja niihin liittyvä tutkimus ovat vilkkaan työn ja keskustelun alla. Kesäkuussa 2014 julkaistiin myös tiedejärjestön International Scientific Association of Probiotics and Prebiotics -konsensuslausuma probiooteista.

Lausuma selventää muun muassa probioot-ti-termin käyttöä. Probioottien määritelmää ja vaatimuksia vahvistamalla halutaan hel-pottaa sekä tutkijoiden, terveydenhoidon ammattilaisten, teollisuuden ja viranomais-ten työtä että kuluttajien valintoja. Samalla pyritään yksinkertaistamaan näkemystä, millaisia tuotteita tulisi ja ei tulisi kutsua probioottituotteiksi, etenkin kun käytännöt probiootti-sanan käytössä ovat muotoutu-massa uudelleen (Hill et al. 2014).

International Scientific Association of Probiotics and Prebiotics -järjestön (ISAPP) kokoaman kansainvälisistä asiantuntijois-ta koostuvan paneelin mukaan termiä ”pro-biootti” voidaan käyttää tietyistä, tarkasti tutkituista ja terveyttä edistävistä mikro-beista.

Kansainvälisillä markkinoilla on paljon tuotteita, joita markkinoidaan probioottisi-na, vaikka tuotteet eivät aina täytä probi-oottisen tuotteen vähimmäisvaatimuksia, kuten asianmukaista tutkimusta tuotteen terveysvaikutuksista. Panelistien mukaan termiä ”probioottinen” tulisi käyttää vain tuotteissa, jotka sisältävät eläviä, tarkasti määriteltyjä mikro-organismeja ja joiden voidaan olettaa edistävän käyttäjän ter- veyttä.

Esimerkiksi fermentoimalla valmistettu-ja tuotteita tai tuotteita, joihin on siirretty ulosteen mikrobistoa, ei pidä kutsua probi-oottisiksi. Joissakin EU-maissa, kuten Irlan-nissa, on keskusteltu myös probiootti-sanan merkityksestä ja siitä, onko probiootti itses-sään terveysväittämä.

Probiootit lasten terveyden ja ylipainon hallinnassa

Viime aikoina on julkaistu paljon uutta tut-kimusta ja meta-analyysejä probioottien vaikutuksista pienten lasten itkuisuuteen. Suomessa tutkimus on kohdistunut Lacto-bacillus GG:n käyttöön. Myös Lactobacillus reuterin käytöstä on julkaistu tutkimuksia

ja viimeksi meta-analyysi (Urbanska & Sza-jewska 2014).

Aivan uusia käyttömahdollisuuksia saat-taa syntyä uuden tutkimuksen pohjalta, jossa virusinfektioiden todettiin olevan vä-häisempiä spesifistä probioottia saaneilla lapsilla (Luoto et al. 2014).

Laajojen tutkimusten kohteena on tällä hetkellä lihavuus ja ylipaino. Lihavuuteen näyttää liittyvän erilaisia suoliston mikro-bistohäiriöitä jo varhaislapsuudesta alka-en, ja näiden korjaamiseen on pyritty vai-kuttamaan probiooteilla. Alustavat tulok-set sekä aikuisilla että odottavilla äideillä ovat lupaavia, vaikka jatkotutkimuksia tar-vitaankin (Sanchez et al. 2014, Ilmonen et al. 2010, Luoto et al. 2013).

Probiootit ravitsemussuosituksissaEräissä EU-maissa probioottibakteereita on ehdotettu sisällytettäväksi myös ravitse-mussuosituksiin. Esimerkiksi Viron, Sak-san, Puolan, Italian ja Espanjan ravitsemus-ta koskevissa suosituksissa on jo mukana probioottibakteereita sisältäviä elintarvik-keita käytettäväksi osana terveellistä ruo-kavaliota. Tämä osoittaa, että probioottien terveysvaikutukset on useassa Euroopan maassa huomioitu niin vakavasti, että ne on otettu osaksi kaikille tarkoitettuja suo-situksia.

Turun yliopiston Funktionaalisten elin-tarvikkeiden kehittämiskeskuksen ja itä-valtalaisen yliopiston Universität für Bo-

denkultur Wien syksyllä 2013 toteutetussa yhteistutkimuksessa käytiin läpi 13 Euroo-pan unionin jäsenvaltion ja Sveitsin ravit-semussuositukset sekä myöhemmin lisäk-si EU:n ulkopuolisia maita (Smug et al. 2014, Ebner et al. 2014 in press). Samaan aikaan probiootteja on tarkasteltu myös kansain-välisen ISAPP-järjestön kanssa (Sanders et al. 2014).

Tutkimuksissa selvisi, että esimerkiksi rasvaton jugurtti löytyy usean EU-maan ravitsemussuosituksista ja viidessä maas-sa jugurtti on mainittu ravitsemussuosi-tuksissa myös hyödyllisten bakteerien vuoksi. Osassa suosituksista mainitaan myös tiettyjä bakteerikantoja.

Euroopan Unionissa ei varsinaisia ter-veysväittämiä ole vielä myönnetty yksit-täisille probiootteja sisältäville elintarvik-keille, lukuun ottamatta jugurtin väittämää laktoosi-intoleranteille, mutta terveysvai-kutuksia on selvästi olemassa. Tällä peri-aatteella voisi ajatella probioottien lisää-mistä useampiin elintarvikkeisiin muiden Euroopan maiden mallia seuraten.

Tätä ajatusta tukee myös ISAPP -työryh-män raportti, jonka mukaan probiootit ja fermentoitujen elintarvikkeiden bakteeri-kannat voivat edistää väestön terveyttä (Hill et al. 2014). Raportissa pidetään tär-keänä lisätä päätöksentekijöiden tietoisuut-ta pro- ja prebioottien terveysvaikutuksis-ta, jotta myös suosituksia voidaan saada ajan tasalle.

Probioottitutkimus on kasvanut jatku-vasti. Samanaikaisesti tietämys ihmisen mikrobiston koostumuksesta ja vaihtelus-ta on lisääntynyt. Voimme jatkossa odot-taa uusia keinoja terveyden edistämiseen probioottien avulla.

Probioottien positiivisista terveysvaiku-tuksista on olemassa runsaasti tutkimus-tietoa. Se kannattaa arvioida laajemmin-kin, jotta probioottien terveysvaikutukset saadaan valjastettua kansanterveyden edis-tämiseen. n

Seppo Salminen

professori

seppo.salminen(at)utu.fi

Turun yliopisto

Samuli Rautava

dosentti, erikoislääkäri

Turun yliopisto

Rasvaton jugurtti löytyy usean EU-maan ravitsemussuosituksista ja viidessä maassa jugurtti on mainittu ravitsemussuosituksissa myös hyödyllisten bakteerien vuoksi.

Kuva

: Ma

ito

ja t

erve

yS r

y/Pi

a in

gbe

rg


viitteitä:ebner, S. et al. 2014. Probiotics in dietary guidelines and clinical recommendations outside the european union. World j. gastroenterol. (in press).

hill, C. et al. 2014. expert consensus document: the international Scientific association for Probiotics and Prebiotics consensus statement on the scope and appropriate use of the term probiotic. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014;11(8):506-14. doi: 10.1038/nrgastro.2014.66.

ilmonen, j. et al. 2011. impact of dietary counselling and probiotic intervention on maternal anthropometric measurements during and after pregnancy: a randomized placebo-controlled trial. Clin. Nutr. 30, 156−64.

luoto, r. et al. 2014. Prebiotic and probiotic supplementation prevents rhinovirus infections in preterm infants: a randomized, placebo-

controlled trial. J. Allergy Clin. Immunol. 133(2), 405−13.

luoto, r. et al. 2013. reshaping the gut microbiota at an early age: functional impact on obesity risk? Ann. Nutr. Metab. 63 Suppl 2, 17−26.

Pärtty, a. et al. 2013. infant distress and development of functional gastrointestinal disorders in childhood: is there a connection? jaMa Pediatr. 167(10), 977−8.

Pärtty, a. et al. 2013. effects of early prebiotic and probiotic supplementation on development of gut microbiota and fussing and crying in preterm infants: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J. Pediatr. 163(5), 1272−7.

Sanchez, M. et al. 2014. tremblay a. effect of Lactobacillus rhamnosus CgMCC1.3724 supplementation on weight loss and

maintenance in obese men and women. Br. J. Nutr. 111(8):1507−19.

Sanders, M.e. et al. 2014. Probiotics and prebiotics: prospects for public health and nutritional recommendations. Ann. NY Acad. Sci.1309, 19−29.

Sanders, M.e. et al. 2014. effects of genetic, processing, or product formulation changes on efficacy and safety of probiotics. Ann. NY Acad.Sci. 1309, 1−18.

Smug, l.n. et al. 2014. yoghurt and probiotic bacteria in dietary guidelines of the member states of the european union. Benef. Microbes. 5(1), 61−6.

urbanska, M. & Szajewska, h. 2014. the efficacy of Lactobacillus reuteri dSM 17938 in infants and children: a review of the current evidence. eur. j. Pediatr. May 13. [epub ahead of print]

Samuli Rautavan urapolku• Lääketieteen lisensiaatti,

Turun yliopisto, 1999• Lääketieteen tohtori,

Turun yliopisto, 2005• Postdoctoral Research Fel-

lowship, Harvard University, USA, 2006−2008

• Lastentautien erikoislääkäri, Turun Yliopisto, 2011• Neonatology Fellowship, The Hospital for Sick Children, To-

ronto, Canada 2012−2013• Neonatologian erityiskoulutus, Turun Yliopisto, 2013• Lastenlääkäri, vastasyntyneiden ja keskosten tehohoitolää-

käri• Lastentautiopin kliininen opettaja, Turun yliopisto• Väitöskirjatyöntekijästä vaiheittain ulkomaisten vierailujen

kautta itsenäiseksi tutkijaksi• Päätyi elintarvikealalle, koska lääkärikoulutuksessa saa

melko vähän koulutusta ravitsemuksesta, jolla on keskei-nen merkitys sekä vastasyntyneiden ja lasten normaalille kehitykselle että kansantautien riskeille. Turussa tehtävä uraauurtava probioottitutkimus imaisi mukaansa. Menossa suurten mullistusten aika vastasyntyneiden mikrobiologian ymmärtämisessä.

• Työ on jatkuvaa uuden oppimista sekä potilaiden hoidossa että tutkimustyössä. Erityisen tärkeää on osata kommuni-koida monitieteellisessä tutkimusryhmässä ja oppia hallit-semaan monimutkaista dataa.

• Tavoitteena jatkaa unelmatyössä, jossa yhdistyvät kliininen vastasyntyneiden tehohoito ja äärimmäisen mielenkiintoi-nen kansainvälinen tutkimustyö. Parhaimmillaan tutkimus-tulokset vaikuttavat käytännön hoitoon.

• On hyvän ja monipuolisen ruuan ystävä ja puuhailee mie-lellään keittiössä.

• Slogan: Omnia mirari! – Ihmettele kaikkea!

Kuva: juSSi MatiKainen

Seppo Salmisen urapolku• Maa- ja metsätieteiden kandi-

naatti (elintarvikekemia ja -tek-nologia), Helsingin yliopisto, 1979

• MS Food Science, Washington State University, USA, 1978• PhD Food Toxicology, University of Surrey, UK, 1982• Executive Management, University of Michigan, An Arbor,

USA• Valmistumisen jälkeen seuraavat työtehtävät: tutkimusas-

sistentti Suomen Akatemia, elintarviketoksikologian ylitar-kastaja Lääkintöhallitus, ravitsemusasiantuntija Valion tut-kimuskeskus ja kehityspäällikkö Valio International.

• Elintarvikekemian professori ja myöhemmin elintarvikeke-hityksen professori, Turun yliopisto, 2000−2011

• Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittä-miskeskuksen johtaja, 2002−

• Vieraileva professori useita jaksoja (elintarviketoksikologia) RMIT yliopisto, Melbourne Australia sekä Universität Bo-denkultur Wien, Itävalta.

• Erittäin kiinnostava ja monimuotoinen urapolku on antanut mahdollisuuden työskennellä hallinnossa, teollisuudessa sekä yliopiston opetuksessa ja tutkimuksessa.

• Jatkuva oppiminen ja tutkimuksen merkitys ravinnon sekä hyvinvoinnin yhteyksien ja siihen liittyvän innostavan mo-nitieteisen ympäristön kanssa tarjoavat kiinnostavan työn.

• Tavoitteena jatkaa kansallisella sekä kansainvälisellä foo-rumilla ja saada työlle useita jatkajia.

• Hyvä ruoka ja juoma ovat oleellinen osa työstä, vapaa-ajasta ja ajanvietosta ystävien kanssa.

• Slogan: Ongelmia ilman ratkaisua ei ole, mutta ratkaisun tekoon joutuu tekemään työtä.

Kuva: hanna oKSanen


n R A V I T S E M U S & T E R V E Y S K A I S U M E R O N E N

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Piia Jallinoja tarjoaa hämmentyneelle kuluttajalle neuvoja selvitä ristiriitaisten ravitsemusviestien aallokossa.

Valtiotieteiden tohtori, dosentti Piia Jallin-oja tutkii Kuluttajatutkimuskeskuksessa ruokaan ja terveellisyyteen liittyviä valin-toja ja käsityksiä.

– Ravitsemuskeskustelu on monitahois-ta. Viranomaissuosituksia syytetään siitä, että ravitsemussuosituksia tulee toistuvas-ti uusia. Kuitenkin perusviesti esimerkiksi rasvojen käytön suhteen on säilynyt hyvin samankaltaisena, Jallinoja toteaa.

Jallinojan mukaan yksittäiset tutkimus-tulokset voivat vaihdella, ja niitä media tuo mielellään esiin. Myös ihmisten yksittäiset kokemukset saavat helposti liian suuren painoarvon tutkitun tiedon rinnalla.

– On kuitenkin tehtävä lukuisia tutki-muksia, ennen kuin niiden perusteella voi-daan antaa suosituksia koko kansalle. Tä-män käsittämistä auttaa tieteen luonteen ymmärtäminen. Lisäksi ravitsemuksen ja terveyden suhde on hyvin monimutkainen, ja sairauksiin vaikuttavia tekijöitä on val-tava määrä.

Asiantuntijat vastaan ”noitatohtorit”Ristiriitaisen olon voi synnyttää myös eri-laisten rasva- ja D-vitamiinikantojen julki-nen esittely. Esimerkiksi D-vitamiinia on tutkittu paljon, mutta vielä ei tiedetä kaik-kia vaikutuksia ja mekanismeja erilaisissa väestöryhmissä.

Julkisessa väittelyssä samalle viivalle vastakkain voidaan asettaa alaan perehty-nyt tutkija ja aiheesta kiinnostunut, mutta sitä vain pintapuolisesti tunteva julkisuu-den henkilö. Alaa parhaiten tuntevat tut-kijat ovat esillä vain harvoin.

– Usein jonkunlaisen lääketieteen tai ra-vitsemusalan koulutuksen saaneet esittä-vät kärjekkäästikin omia näkökantojaan.

Toisilla on aiheeseen syvempi koulutus ja toisilla ei, Jallinoja sanoo.

Lööpit omaan arvoonsaRistiriitaisista ohjeista hämmennystä tun-teville kuluttajille Jallinoja antaa selviyty-misohjeita. Ainakaan iltapäivälehtien ter-veysuhista varoittavista lööpeistä ei kan-nata hätkähtää tai innostua.

– Riittävän hyvin voi syödä monella ta-paa, eikä yhden superfoodin syöminen rat-kaise mitään. Suositusten suhteen on hyvä löytää balanssi, eikä niistä kannata stres-sata liikaa. Ihmisen kehokin on aika salli-va, joten jokainen valinta ei ole niin tärkeä. Asiantuntijatkaan eivät tiedä eivätkä esitä yksilölle yhtä täydellistä ruokavaliota, Jal-linoja pohtii.

Ruokakulttuurin tutkija muistuttaa, että ihmisten kiinnostuksessa ravitsemusta ja ruuan terveellisyyttä kohtaan on suuret erot.

– Variaatio on iso, ja ihmisten motiivit valintoihin ovat moninaiset. Terveellisyy-den rinnalla nautinnonhalu, hyvinvointi ja helppous ovat tärkeitä. Osa on kiinnos-tunut terveellisyydestä, ja osa ei piittaa asi-asta pätkän vertaa. Ruualla on kuitenkin merkitystä terveydelle. Toisaalta terveelli-sen ruuan tekeminen vaatii osalle myös opettelua.

Ruuan valinnassa on nähtävissä myös vahvoja sosiaalisia motiiveja.

– Kun Starbucks rantautui Akateemisen kirjakaupan kulmalle, jono kahvilaan säi-lyi pitkään. Kahvi siellä ei ole muuta kah-via kummempaa, mutta ihmiset haluavat olla osa jotain tapahtumaa ja aistia kan-sainvälistä tunnelmaa. Se kertoo syömisen sosiaalisuudesta ja ihmisten heimoutumi-sesta.

Haastava muutosSuurena haasteena terveydenedistämisessä Jallinoja pitää sitä, että usean eri motiivin tulisi resonoida terveellisyysmotiivin kans-sa. Silloin esimerkiksi painonhallinnassa saavutettaisiin enemmän onnistumisia.

– Tietynlaiset kulttuuriset asiat vaikut-tavat siihen, miten terveys koetaan. Tervey-denedistämisen eetos on meillä aika vah-va, ja se on vahvistunut toisen maailman-sodan jälkeen erityisesti Pohjois-Karjala-projektin myötä. Naistenlehdissä, tv:ssä ja muualla yhteiskunnassa valitsee monella tapaa ajatus, että elintavoilla muokkaam-me terveyttä.

Kuitenkin yksilöiden välillä on raken-teellisia koulutukseen, varallisuuteen, ruu-anlaittotaitoihin ym. tekijöihin liittyviä ero-ja, mihin ihmiset eivät voi äkkiseltään vai-kuttaa.

Piia Jallinoja:

Tieteen luonteen ymmärtäminen auttaa kuluttajaa

Ihmiset soveltavat kaikkia asioita omalla tavallaan − ei niin kuin oppikirjassa sanotaan. Kuvassa on suositusten mukainen ateria.

Kuva

: Ma

ito

ja t

erve

yS, S

tud

io P

iqu

an

t/a

ntt

i ha

lla

KorP

i


– Lihavuus on yleistynyt, ja 2000-luvun alusta on puhuttu lihavuusepidemiasta. Laihduttaminen näkyy edelleen lööpeissä tyyliin ”Miten sankarillisesti julkkikset ovat onnistuneet”. Kuitenkaan suurimmalle osal-le ihmisistä 50 kilon painonpudotus ei ole realistista. Lihaville pienempikin painonpu-dotus riittäisi terveysvaikutusten aikaan-saamiseksi. Onko tässä pääasiallisena mo-tiivina pikemminkin hoikkuuden ihannoin-ti eikä terveyden edistäminen, Jallinoja tuu-mii.

Jallinojan mielestä lihavuudesta puhu-mista voisi vähentää reippaasti esimerkik-si julkisessa terveydenhuollossa. Keskityt-täisiin mieluimmin liikunnan lisäämiseen ja ruokavalion terveellistämiseen. Mietit-täisiin niihin ratkaisuja, sillä terveistä elin-tavoista on hyötyä joka tapauksessa, kai-kenpainoisille ihmisille.

Vaikka tällä hetkellä terveyspyrkimys on vallitseva eetos, on myös toisenlaisia, voimakkaita virtauksia. Myös nautintoa pidetään tärkeänä arvona, ja se tulee hyvin esille esimerkiksi mainonnassa. Ylipäänsä liiallista terveysintoilua paheksutaan. Tyy-pillisesti nuoret ovat huolettomampia ter-veyden suhteen.

– Myös hoikkuutta ihannoivalle kulttuu-rille löytyy vastaliikkeitä. Esimerkiksi jois-sain blogeissa ihmiset julkaisevat itsestään

bikinikuvia, vaikka eivät olekaan ns. mal-livartaloisia. Näin kritisoidaan näkemystä, että ”bikinivartalo” on vain tietynlainen ja vain tietynlainen ihminen voi olla onnelli-nen ja ylpeä kehostaan. Ihmisen hyväksy-minen ja tyytyväisyys itseensä parantavat myös terveyspyrkimyksiä. Itsensä hyväk-syminen on hyvä asia, Jallinoja painottaa.

Rutiinivalinnat ja uudet ruuatOsa ruokavalinnoista on hyvin rutiinin-omaisia ja toistuvia, kuten myslin tai paah-toleivän syönti aamupalalla. Jouluna ja juh-lapyhinä halutaan myös noudattaa traditi-oita. Sen sijaan ravintolasyömisessä ollaan kokeilunhaluisempia. Uusista ilmiöistä tut-kija nostaa sushin, joka on kivunnut lähes kansallisruoaksi pitsan rinnalle – ainakin suurissa kaupungeissa.

– Sushi on lyönyt itsensä yllättävän no-peasti läpi. Suosion syynä on ehkä kalan-pala, sillä perinteisesti graavilohi on hyvin arvostettua Suomessa. Sushia saa jopa VR:n junaravintoloista. Varmasti Suomessa on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole ikinä maistaneet sushia.

Toisaalta paluu perusmakuihin ja pai-kallisiin herkkutuotteisin ja kotiruokaan on yksi trendi.

– Samoin Venäjän kauppasaarron myötä ihmiset suhtautuvat myönteisen innok-

kaasti esimerkiksi suomalaisen elintarvi-kekulutuksen lisäämiseen, Jallinoja sanoo.

Kiinnostavana trendinä Jallinoja pitää ekologisuutta.

– Siitä puhutaan paljon, ja ravitsemus-suosituksissakin on maininta punaisen li-han vähentämisestä ja kasvisten lisäämi-sestä. Lihan arvostus ja houkutus kulttuu-rissamme on kuitenkin niin voimakas, et-tä suuren luokan siirtymä on tässä hanka-laa. Tofujen ja papujen lisääminen merkit-tävässä määrin arkiruokaan saatika juhla-ruokiin voi kestää kauan.

Ruuan hintaan ja kulutustottumuksiin vaikuttavat myös mahdolliset ympäristö-katastrofit.

– Tulevaisuudessa hyönteisproteiinin syöminen saattaa lisääntyä. Olemme tot-tuneet matkustelun kautta sopeutumaan alati uuteen. Aluksi hyönteisruuat koetaan vastenmielisinä, mutta ne saattavat tulla tutuksi median välityksellä. Pian ehkä il-tapäivälehdet uutisoivat jonkun julkkiksen syövän niitä. Sitten pääkaupunkiseudulle perustetaan höynteisbaareja, ja pian hyön-teisiä ostetaan jo Pirkka-tuotteina, Jallino-ja ennustaa. n

lisätietoja:http://sites.google.com/site/piiajallinoja/www.kuluttajatutkimuskeskus.fi

Piia Jallinojan urapolku• Valtiotieteiden tohtori 2002 • Väitöskirja geeniseulontojen

käyttöönotosta Suomessa• Sosiologian dosentti• Erikoistutkija Kansanterveyslaitok-

sella 2001–2009• Yksikön päällikkö Kansanterveyslaitoksella 2009−2012• Tutkimuspäällikkö Kuluttajatutkimuskeskuksessa keväästä

2012• Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen 2014–2017• On erityisen kiinnostunut ruokavalintojen ja -trendien

yhteydestä ruuan merkityksiin, nautinnollisuuteen ja kulttuurisiin seikkoihin.

• Myös vapaa-ajalla hyvä ruoka on tärkeässä roolissa. • Syö terveellisesti, mutta terveellisyys on hänelle vain

reunaehto.• Slogan: Tutkijalle kaikki on kiinnostavaa, kun katselee

uteliaasti

Kaisu Merosen urapolku• Ravitsemustieteilijä (ETM) 1994• Opettajan pedagoginen pätevyys

2009• On työskennellyt lisäainevalvon-

tatutkimuksessa, ruoka- ja ravit-semustoimittajana sekä vs. toimituspäällikkönä Finfoodin uu-tistoimituksessa, ravitsemusasiantuntijana Maito ja Terveys ry:ssä sekä ravitsemusviestinnän konsulttina markkinointi-viestinnän toimisto EuroRSCG:ssä.

• Tällä hetkellä tekee ruoka- ja ravitsemusalan viestintää useil-le eri asiakkaille.

• Toimii myös Pohjoismaissa kliinisten lääketutkimusten koor-dinaattorina AMS Advanced Medical Services -yrityksessä.

• Parasta työssä on ajankohtaisten asioiden ja tutkimusten seuraaminen sekä keskustelut oman alansa huippuammatti-laisten ja asiakkaiden kanssa.

• Kaikkea tätä siivittää hyvä ruoka.• Pistää välillä sormet multaan, jotta voi kerätä ainekset patoi-

hin ja keitoksiin omalta kasvimaalta.

Kuva: jari Keränen Kuva: KP juuriKKala

52 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I www.kehittyvaelintarvike.fi52

n T A L O U S & M A R K K I N A

Paikallinen ruoka näkyväksiTurun yliopiston Brahea-keskuksen hallin-noimien Aitoja makuja -hankkeiden (2009−2011 ja 2012−2014) tavoitteina on ol-lut lisätä elintarvikealan pienyrittäjyyden ja pientuotannon näkyvyyttä ja löydettä-vyyttä sekä tietoisuutta toimialasta erito-ten pientuotannon näkökulmasta. Keskei-sin viestintäväline on valtakunnallinen si-vusto www.aitojamakuja.fi.

Sivusto perustettiin vastaamaan yhä li-sääntyvään lähi- ja luomuruokatuotteiden kysyntään. Erityisesti ammattikeittiöiden suunnalta tuli selkeää viestiä ja tarvetta koota paikallisia elintarvikeyrityksiä ja hei-dän tuotteitaan yhteen paikkaan, jossa nii-hin voisi helposti tutustua.

Samaan aikaan maakunnissa toimivien elintarvikealan kehittäjien keskuudessa il-meni halua päästä eroon alueellisista yri-tystietokannoista, joten tämän yhteisen tah-totilan myötä tartuttiin toimeen yhdessä. Näin syntyi aitojamakuja.fi -sivusto.

Keitä sivustolta löytyy?Aitojamakuja.fi on monipuolinen tietoläh-de. Sivuilla on noin 2 000 elintarvikealan yritystä, tilamyyntikohdetta ja muita osto-paikkoja. Ja mikä ilahduttavinta, Aitojama-kuja-perhe kasvaa koko ajan.

Hakupalvelusta voi hakea yrityksiä tuo-teryhmien, sijainnin tai palveluiden mu-kaan. Hakutulos näyttää yritykset kartalla ja kertoo tarvittavat lisätiedot sekä ohjaa yri-tyksen omille nettisivuille. Hakupalvelun lisäksi sivuilla on tietoa lähi- ja luomuruu-an kehittämisestä, paikallisruokaan liitty-vistä selvityksistä sekä ruokamatkailusta.

Sivuston kävijämäärä on jatkuvasti kas-vussa. Yleisesti ottaen sivuilla käy reilu

6 000 asiakasta kuukaudessa, mutta esimer-kiksi heinäkuussa, kesäsesongin ollessa parhaimmillaan, kävijöitä oli yli 11 000. Voi-daankin jo reilusti sanoa, että aitojamaku-ja.fi on saavuttanut asemansa valtakunnal-lisena elintarvikealan tietolähteenä.

Kuluttajat ovat yksi tärkeimmistä vies-tinnän kohderyhmistä. Kun kuluttajat ha-luavat ostaa tai syödä paikallisia tuotteita, on kaupan, ravintoloiden tai ruokapalve-luiden vastattava tähän kysyntään. Sivus-ton avulla halutaankin lisätä tietoisuutta ja auttaa kuluttajia löytämään oman asuin-kuntansa lähituotteita ja käymään vaikka tilalla ostoksilla.

Syksyllä avautuu uudistettu yritysten ha-kupalvelu, jossa on entistä helpompi etsiä ostopaikkoja läheltä. Jo nyt karttapalvelu ja mobiilisovellus näyttävät läheltä löyty-

vät yritykset. Erityisesti lomamatkoilla ha-lutaan tutustua paikallisiin erikoisuuksiin, viedä tuttaville jotakin paikallista herkkua kahvipöytään tai sitten täydentää omaa os-toskoria mökkipaikkakunnan tilamyynti-kohteiden tuotteilla.

”Yritykseni näkyy sivustolla eli on olemassa”

Sivustolla mukana olevat yritykset koke-vat aitojamakuja.fi -sivustolle liittymisen toiminnan kannalta hyödylliseksi (Aitoja makuja Yrityskysely 2013).

Yli puolet vastaajista (n=206) kokee si-vuston edistäneen yrityksen näkyvyyttä sekä yleisesti että kuluttajien keskuudessa. Verkostoituminen alan muiden toimijoiden kanssa sekä yhteistyön tekeminen esimer-kiksi raaka-ainehankintojen ja logistiikan

Aitojamakuja.fi/suoramyynti – Löydä apua suoramyynnin aloittamiseen.

Apua suoramyynnin aloittamiseenKuluttajat haluavat ostaa tuotteensa suoraan tuottajilta. He haluavat saa-da tuotteille kasvot, tarinan ja turval-lisuuden tunteen. Yhä useampi on valmis näkemään vaivaa löytääkseen mieleisiä paikallistuotteita.

Kasvava kysyntä on saanut myös maatalousyrittäjät kiinnostumaan elintarvikkeiden suoramyynnistä pa-remman kannattavuuden ja riippu-

mattomuudenkin vuoksi. Ongelmaksi on kuitenkin noussut elintarvikelain-säädännön tulkinnanvaraisuus pieni-muotoiselle, vähäriskiselle toiminnal-le. Yrittäjät eivät tiedä, mitä ja miten heidän tulisi tehdä ennen toiminnan aloittamista.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lant-bruksproducenternas centralförbund

SLC r.f. ja Aitoja makuja -alueverkos-to ryhtyivät yhdessä tuumasta toi-meen. Kynnystä suoramyynnin ja ja-lostustoiminnan aloittamiseksi ma-dallettiin. Alkavalle yrittäjälle yhteis-työssä tehdyt ohjeistukset vastaavat kentällä velloviin kysymyksiin: Miten pääsen alkuun? Voinko myydä tuot-teitani paikalliseen ravintolaan? Voin-ko valmistaa kotijuustoa elintarvike-

huoneistossani ja myydä sitä paikal-liseen kauppaan?

Ohjeistukset tullaan jalkauttamaan yrityksille maakunnallisissa infotilai-suuksissa tämän syksyn aikana. n

lisätietoja:www.aitojamakuja.fi/suoramyynti tai www.aitojamakuja.fi/direktförsäljning

Kuva: Päivi töyli


osalta ovat olleet ajureita aitojamakuja.fi -toimintaan osallistumiselle.

Lisäksi osalle yrityksistä sivusto on en-simmäinen askel sähköisen markkinoin-nin pariin. Eräs yrittäjä kiteytti loistavasti ajatuksiaan sivustolle liittymisen suhteen: ”Lienee aika ilmoittautua olemassa olevak-si yritykseksi”.

Saumatonta yhteistyötäMaakunnissa tehtävällä aluetoiminnalla on merkittävä ja tärkeä rooli valtakunnal-listen Aitoja makuja -hankkeiden toteut-tamisessa. Aluetoimijoiden vastuulla on yhteydenpito oman alueensa yrityksiin, yritystietojen kerääminen ja päivittämi-nen sivustolle sekä siitä tiedottaminen eri kohderyhmille. Kukin maakunta on voi-nut viedä asioita eteenpäin niissä puitteis-sa ja teemoissa, jotka ovat sopineet alue-toimijan muuhun toimintaan saumatto-masti.

Yhtä aikaa tapahtuvat valtakunnallinen ja alueellinen viestintä sivustosta antavat sille paljon lisänäkyvyyttä. Samalla on säästynyt resursseja, niin aikaa kuin rahaa,

Päivi Töylin urapolku• FM (aineenopettaja), Luonnontie-

teellinen tiedekunta (pääaine maantiede), Oulun yliopisto, 2000

• Projektiharjoittelija ja suunnittelija useissa projekteissa, Brahea-kes-kus, Turun yliopisto, 2002−2006

• Projektipäällikkö, Varsinais-Suo-men elintarvikealan kehittämishanke LounaFood ja myö-hemmin valtakunnallinen Aitoja makuja -hanke, Brahea-keskus, Turun yliopisto, 2006−

• Nykyisissä tehtävissä monipuolinen viestintä (netti, jutut, seminaariesitykset, messut) on avainasemassa. Lisäksi koordinoinnilla, verkostoitumisella ja yhteistyöllä on mer-kittävä rooli.

• Töyli ei osannut nuorena kuvitella, että hän tekisi tällaisia töitä, mutta elintarvikeala ja nykyinen työ ovat mielenkiin-toisia ja vaihtelevia. Ruoka on jokaista lähellä, joten puhut-tavaa siitä riittää.

• Motto: Aina voi oppia uutta ja kannattaa suhtautua avoimin mielin kaikkiin uusiin mahdollisuuksiin, sillä koskaan ei voi tietää, mihin polku johtaa.

Johanna Mattilan urapolku• Kaksi vuotta opintoja Elintarvike-

tekniikan koulutusohjelmassa, Turun ammattikorkeakoulu, josta sai sysäyksen elintarvikealalle.

• FM, Terveyden biotieteiden kou-lutusohjelma (pääaine elintarvi-kekehitys), Turun yliopisto, 2006.

• Terveyden biotieteiden opintoihin kuului liiketaloutta, lääke-tiedettä ja elintarvikealan kokonaisuuksia. Eri alojen yhdistä-minen ja asioiden analysointi täysin erilaisista näkökulmista ovatkin olleet koulutuksen paras anti työelämälle.

• Elintarvikealan koulutus- ja kehittämishankkeiden projekti-päällikkö (mm. pienelintarvikeyrittäjyyden edistäminen), Bra-hea-keskus, Turun yliopisto, 2006−

• Työtehtävät ovat todella monipuolisia sisältäen hallinnointia, viestintää, paikallisen ruuan menekinedistämistyötä sekä po-liittista vaikuttamista. Kaikkea tekemistä yhdistää laajojen asiakokonaisuuksien hallinta ja ymmärtäminen sekä hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot.

• Mattilan mielestä elintarvikealan asiantuntijana toimiminen on mahtavan monipuolista ja ajan hermolla olevaa tekemistä. Hän odottaa tulevaisuudelta uusia avauksia sekä hyppyjä oman ydinosaamisen raja-alueille.

• Motto: Ikinä ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan ja se on tämän työn suola.

Kuva: johanna Mattila Kuva:Päivi töyli

kun ei ole tarvinnut tehdä erillisiä sivus-toja, vaan kaikki tieto on voitu laittaa yh-teen paikkaan ja kehittää sivustosta mah-dollisimman palveleva kokonaisuus. Ai-toja makuja -hankkeissa on toteutettu yh-teistä materiaalia, esimerkiksi esitteitä ja postikortteja, joita aluetoimija on voinut jakaa omalla alueellaan.

Kehittämistä hyvin usein vaivaava ”pyö-rän keksiminen uudelleen” on saatu mi-nimoitua esimerkiksi yhteisillä aluetapaa-misilla, joissa on voitu vaihtaa kokemuk-sia, viestiä yritysten toiveista sivuston suh-teen sekä viedä tärkeää tietoa oman alueen muille ruokaketjun kehittäjille. Aitoja ma-kuja -alueverkostosta on tullut tärkeä alan

kehittäjien kohtaamispaikka, jossa avoin tiedonkulku on kaiken A ja O. n

Päivi Töyli

projektipäällikkö

Turun yliopiston Brahea-keskus

paivi.toyli(at)utu.fi

Johanna Mattila

koordinaattori

Turun yliopiston Brahea-keskus

johanna.mattila(at)utu.fi

lisätietoja:www.aitojamakuja.fiwww.facebook.com/aitojamakuja.fiwww.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Aitojamakuja.fi jatkaa toimintaansaAitoja makuja II on Turun yli-opiston Brahea-keskuksen hal-linnoima hanke. Hanke toteut-taa Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelmaa, ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus

valtakunnallisena hankkeena.Ohjelmakauden vaihde ei tuo

suuria mullistuksia aitojamaku-ja.fi -sivuston toimintaan. Sivut jatkavat toimintaansa totuttuun tapaan eikä katkoksia tulla nä-

kemään. Yhteistyötä aitojen ma-kujen sekä elintarvikealan yri-tysten tunnettuuden merkeissä jatketaan myös ensi vuonna! n

54 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I www.kehittyvaelintarvike.fi54

n T A P A H T U M I A

Livsmedelsdagarna:

Vain muutos on pysyvääMitkä asiat vaikuttavat päätöksentekoon? Miten teemme tietoisia ja tiedostamattomia valintoja? Näitä teemoja pohdittiin Ruotsin elintarvikepäivillä Tylösandissa syyskuun alussa.

Jälleen kerran Elintarviketieteiden Seuran (ETS) ruotsalainen sisaryhdistys oli onnis-tunut kokoamaan ohjelman, joka ihastutti ja vihastutti 350-henkistä osallistujajouk-koa. Useat esitykset kyseenalaistivat nykyi-siä elintarvikealan ajatus- ja toimintamal-leja, joten keskustelu käytävillä kävi välil-lä jopa kiivaana. Tulevaisuuden teknologi-at, kuluttajakeskeisyys sekä heimomarkki-nointi tuntuivat suurimmilta haasteilta ruotsalaiselle elintarviketeollisuudelle.

Avoimuus kannattaaTietokoneiden tietojenkäsittelykyky ajaa ihmisaivojen ohi vuonna 2023. Siis yhdek-sän vuotta ja jäämme koneille toiseksi.

Nuori insinööri ja yrittäjä Claudia Ols-son kuvasi esityksessään teknologian ke-hittymisen eksponentiaalista kehitysvauh-tia. Hengästyttävään tahtiin hän esitteli ro-bottikäsiä, digitaalisia pillereitä, väriä kuuntelevaa kyborgia, japanilaisia kotiro-botteja, tietokonesilmälaseja ja keinoäly-ratkaisuja. Eivätkä nämä olleet tulevaisuut-ta, vaan esimerkkejä jo testatuista ratkai-suista!

Olssonin mukaan teknologian räjähtä-vän nopea kehitys antaa toivoa paremmal-le globaalille hyvinvoinnille, mutta hieman pienemmässä mittakaavassa sama kehitys

luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös elintarvikealalle.

Kuluttajakeskeisyys oikeasti peliinElintarvikepakkausten pitäisi olla kulutta-jalle nykyistä ymmärrettävämpiä. Näin vaati ruotsalaisen päivittäistavarakaupan (Svensk Dagligvaruhandel) toimitusjohta-ja Karin Brynell ja sohaisi samalla kepillä muurahaispesään.

Hänen esittämänsä kuluttajakyselyn mu-kaan lähes puolet vastanneista piti elintar-vikepakkausten merkintöjä puutteellisina tai valheellisina (TNS Sifo 2013; n=675). Esi-merkiksi tuotteen alkuperän merkinnöissä on liian usein puutteita.

Vaikka ruotsalaisten luottamus ruokaan on melko hyvä (86 %:lla on hyvä luottamus, Synnovate 2011, n=1007), niin ruotsalaisia huolestuttavat erityisesti lisäaineet, sokeri ja väriaineet.

Brynell haastoi koko elintarvikeketjua

parempaan viestintään sekä todelliseen ku-luttajakeskeisyyteen. Hän korosti, että ku-luttajan uskomus on totuus, eikä sillä ole väliä, onko asia tosiasiallisesti totta vai ta-rua. Myös eri kuluttajilla on erilaisia usko-muksia ja totuuksia!

Uudet markkinointitavat käyttöönUskollinen kuluttajaheimo luo menestyk-sen. Ruotsalainen tv-julkkis ja bloggaaja Katrin Zytomierska herättää Ruotsissa suuria tunteita suorasanaisuudellaan. Ruotsin elintarvikepäivillä hän kertoi oman yrityksensä LHCFklubben.se tari-nan. Yritys syntyi Zytomierskan omasta kokemuksesta matalahiilihydraattisen ruo-kavalion hyödyistä.

Nykyään LHCFklubben.se tarjoaa jäse-nyyttä, jonka kautta saa muun muassa re-septejä, treeniohjelmia ja asiantuntijoiden neuvoja. Lisäksi yritys on kehittänyt myös oman tuotelinjansa, jossa on matalahiili-

Ruotsin elintarvikepäivillä naurettiin makeasti improvisaatioteatteri Kung & Drottningin esitykselle.

Ruotsin elintarvikepalkinto:Svenskt kött ja esimerkillinen ruotsalaislihaSvenskt kött on keskeisten lihantuo-tannon ja -jalostusketjun toimijoiden omistama organisaatio, joka kehittää ja ylläpitää vapaaehtoista ruotsalais-lihan alkuperämerkintää ”Svenskt kött”. Organisaatio on onnistunut kol-messa vuodessa pienillä resursseilla lisäämään ruotsalaisten tietoisuutta

lihan laadusta ja laatulihan tunnus-merkeistä. Lisäksi he ovat saaneet kuluttajat ymmärtämään paremmin, miten ruotsalaistiloilla huolehditaan hyvin niin eläinten, ympäristön sekä ihmisten terveydestä.

Kaiken lisäksi Svenskt kött onnis-tui saamaan ruotsalaisen sianlihan

pääraaka-aineeksi Bocuse d'Or Eu-rope -kokkikilpailuun. Lihanlaadun parantamiseksi on myös kehitteillä ruotsalainen marmorointistandardi.

Svenskt kött on kaiken kaikkiaan hyvä esimerkki koko elintarviketeol-lisuudelle. Tehokas viestintä ei ole re-sursseista kiinni!

Kuva: livSMedelSFöreningen

Toimitusjohtaja Maria Forshufvud (kesk.) sekä viestijät Jenny Elsmark (vas) ja Elisabet Qvarford (oik) ottivat vastaan tunnustuksen.

Kuva

: liv

SMed

elSF

öre

nin

gen


hydraattisia tuotteita. Niitä myydään web-bikaupan sekä kahden Tukholmassa sijait-sevan oman kaupan kautta, mutta myös ICAssa.

LHCFklubben.se ja Katrin Zytomierska haastavat viralliset ravitsemussuosituk-set, perinteisen elintarviketeollisuuden prosessoidut ja lisäaineelliset tuotteet se-kä perinteisen tavan markkinoida. Uudet markkinointikanavat ja -tavat sosiaalises-sa mediassa, aitous ja rehellisyys sekä omat suorat myyntikanavat luovat vuoro-vaikutteisen suhteen kuluttajien kanssa. Perinteinen markkinointi on menettämäs-sä tehoaan. Perinteisen elintarviketeolli-suuden on vaikea pysyä mukana tässä muutoksessa!

Muutosvaateet uhkia vai mahdollisuuksia?

”Ei tuollaiset scifiteknologiat kosketa elin-tarviketeollisuutta. Miten niin voimme teh-dä pakkauksia paremmaksi, kun kauppa asettaa jo nyt suuria hintapaineita? Miten joku voi sanoa, että lisäaineet ovat turhia? Eihän niistä ole tutkitusti mitään haittaa terveydelle.”

Mikäli uskoa käytäväkeskusteluja Ruot-sin elintarvikepäivillä, niin valtavirran elintarviketeollisuus tuntuu Ruotsissakin olevan edelleen perinteisissä asemissa. Yri-tykset ovat keskittyneet hyllymetrien täyt-tämiseen erilaisilla tuotemuunnoksilla. Tuotekehitys on lähinnä makujen ja pak-kauksien muuttamista. Riskejä kaihdetaan. Kuluttajan näkökulmasta lopputuloksena on liian suuri määrä valinnanmahdolli-suuksia.

Päätöksenteon asiantuntija ja luennoitsi-ja Pelle Tornell (http://www.pelletornell.com/) kertoi hilloesimerkin: Hänen mu-kaansa suuri valinnanmahdollisuus voi jo-pa estää ostopäätöksen tai ajaa kuluttajan valitsemaan saman tuotteen kuin aiem-minkin. Kannattaako siis työntää lisää eri-makuisia hilloja kaupan hyllylle?

Muutosvastarinta on inhimillistä, mutta nykyisten toimintamallien kyseenalaista-minen sisältää myös uusia mahdollisuuk-sia elintarviketeollisuudelle. Millä tavalla tulevaisuuden teknologiat voisivat olla osa-na ruokaa ja sen valmistusta? Minkälainen tuotevalikoima voisi olla, jos sen suunnit-telisi aidosti kuluttajan näkökulmasta? Mi-tä jos uskaltaisi olla tärkeä toimija joillekin kuluttajille, eikä yksi muiden joukossa kai-kille kuluttajille? Mitä jos antautuisi todel-liseen vuorovaikutukseen kuluttajien kans-sa?

Virpi Varjosen urapolku• Insinööri (AMK),

biotekniikka, Tu-run ammattikor-keakoulu, 1999

• DI, tuotantotalous, Teknillinen korkeakoulu, 2006

• Diplomityö: Innovaatioprosessin alkuvaihei-den johtaminen; Case -tutkimus teknologian kaupallistamisesta pienessä yrityksessä.

• Päätyi elintarvikealalle sattuman ja oman kiinnostuksen summana.

• Tuotantotalous antoi eväät liiketoiminnan ja elintarvikealan kokonaisvaltaiseen ymmär-tämiseen. Prosessitekninen koulutus auttaa ymmärtämään elintarviketuotantoa ja -pro-sesseja käytännössä.

• Uran alkuvaiheessa tuotekehitysinsinööri, tuotantoinsinööri sekä projektipäällikkö eri yrityksissä, 1997–2006

• Konsultti ja osaomistaja Invenire Market In-telligence Oy, 2006−

• Käytännössä markkinoija, myyjä, projektin-vetäjä, markkina-analyytikko, strategisti ja toimeenpanija. Haastaa jatkuvasti itseään ja asettaa riman yhä korkeammalle. Haluaa ke-hittyä vielä monissa osa-alueissa, kuten markkinoinnissa.

• Ei haluaisi puhua urasta. Työ on luonnollinen, tyydyttävä osa elämää. Se ei ole sidottu tiet-tyyn konttoriin, vaan kulkee mukana siellä, missä on oma tietokone, internetyhteys ja puhelin.

• Saa vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Ha-luaa lisätä vastuullista elintarviketuotantoa, luonnollista ja vähänprosessoitua ruokaa sekä ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvoin-tia.

• Tähtäimessä tulevaisuudessakin itsenäinen ja projektiluontoinen työ sekä uusien yritys-ten käynnistäminen.

• Motto: Tee työtä, jolla on tarkoitus.• Etsii jatkuvasti inspiraatiota aterioihin ja

myös uusia reseptejä. Tällä hetkellä ostaa joka viikko uusia vihanneksia ja muita raaka-aineita, joita ei ole ennen käyttänyt ja opet-telee niiden käyttöä. Kokeilee aktiivisesti uu-sia tuotteita kaupanhyllyltä.

• Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja ja kirjeenvaihtaja.

Kuva: PatriCia WiKlund

Vinkit muutoksen hallintaanRuotsin elintarvikepäivien monet esityk-set antoivat myös vinkkejä siitä, miten elin-tarvikeyritykset voivat paremmin hallita muuttuvaa maailmaa sekä oman toimin-tatapojen muutosta.

Johtava teollinen suunnittelija Allen Wong Tetra Pakin Front End Innovation -yk-siköstä opasti epäonnistumaan nopeasti.

– Monipuolinen tuotekehitystiimi sekä nopea ja selkeä prosessi ideoiden etsimi-sestä parhaiden kaupallistamiseen lyhen-tää tuotekehitysaikaa merkittävästi, hän tiivisti.

Varsinaisessa tuotekehitysprosessissa tu-lee olla eri vaiheet luovalle ja rationaalisel-le työlle sekä selkeät välietapit ja päätök-sentekomallit. Toisaalta paljon riskiä sisäl-tävät, käänteentekevät ideat pitää käsitellä eri tavalla. Siksi tarvitaan rinnakkainen ketterä prosessi, jonka tavoitteena on tes-tata idea ennen sen järjestelmällistä kehit-tämistä perinteisessä tuotekehitysproses-sissa. Näin vältytään turhilta virheinves-toinneilta.

Oikein päättäminen auttaa myös muu-toksen hallinnassa. Kannattaa johtaa suun-nitteluajattelun (design thinking) periaat-tein. Se yhdistää empatian, luovuuden ja rationaalisuuden ja on tiiviisti kytköksissä yrityksen tuotekehitykseen ja koko liike-toimintaan.

Pelle Tornellin mukaan päätöksentekoon kannattaa myös soveltaa samaa rutiinia jo-ka kerta. Sen avulla voi priorisoida tärkeät päätökset, välttää puhtaat rationaaliset tai tunneperäiset päätökset, hyödyntää tun-netta ja logiikkaa sekä analysoida ja doku-mentoida päätöksentekoprosessia. Parhaat päätökset yhdistävät siten ihmisen tunne-peräisen ja rationaalisen ajattelun.

Muutoksessa tulisi olla myös inhimilli-nen. Oli kyse uudesta teknologiasta, liike-toimintamallista tai markkinoinnista, ih-miset ja ihmisyys ovat tärkeimpiä niiden soveltamisen onnistumisessa. Tätä perään-kuulutettiin monessa Livsmedelsdagarnan esityksessä.

Vaikka yrityksillä ei ole omaatuntoa, niin ihmisillä on. Ihmiset tekevät elintarvik-keet, joita ihmiset ostavat. Olemalla em-paattinen, aito, avoin, rehellinen sekä ute-lias voi luoda tuotteita, joilla on merkitystä niiden käyttäjilleen. Toisaalta inhimillisyys mahdollistaa myös epäonnistumisen. To-dellinen menestyminen syntyykin epäon-nistumalla tarpeeksi usein!

Virpi Varjonen

virpi.varjonen(at)invenire.fi


n H A A R U K A S S A

Kuumasaumattavia kansia

Koteloita ja tarraetikettejä valmistava Keili on alkanut tehdä myös kuumasau-mattavia kansia. Materiaalivaihtoehtoja ovat alumiinifolio, muovilaminaatti ja paperilaminaatti. Kuumasaumattavia kansia toimitetaan sekä isoja että pienem-piä eriä asiakkaan tarpeen mukaan,

lisätietoja:www.keili.fi

Kuohkeita, sokerittomia puuroja

Fazer lanseeraa viisi uutta Fazer Alku-puuroa marraskuun alussa. Puurojen vah-vuuksia ovat erityisesti herkulliset makuvaihtoehdot ilman lisättyä sokeria sekä kuohkeampi rakenne. Puurojen suurihiutaleinen kaura on aina kotimaista, Päi-jät-Hämeen alueella kasvatettua ja Fazerin omalla Lahden myllyllä hiutaloitua.

Alku-puuroperheeseen kuuluu viisi eri makuvaihtoehtoa: Sadonkorjuupuuro, Vadelmainen kaurapuuro, 3 kuidun puuro, Maistuvampi kaurapuuro sekä Kar-palo & omenakaurapuuro. Tuotteissa ei ole lisättyä sokeria, lukuun ottamatta Karpalo & omenakaurapuuroa, jossa on ripaus sokeria tasapainottamaan kar-paloiden happamuutta. Puurot valmistuvat 1−5 minuutissa.

lisätietoja:johtaja heli arantola Fazer group, strategia ja liiketoiminnan kehittäminen [email protected]

Takuutuoreita kalaherkkuja

Juhlakalaneuvos.fi on valtakunnallisesti toimiva verkkokauppa, josta voi tilata erilaisia kalaherkkuja suoraan kotiovelle tai juhlapaikalle toimitettuna. Yksityis-ten juhlien järjestäjille ja catering-yrittäjille suunnatun palvelun toimitusketju on rakennettu niin, että kala on aina ehdottoman tuoretta ja laadukasta. Palvelun tarjoaa perheyhtiö V. Hukkanen Oy.

Verkkokaupan valikoimaan kuuluu monipuolisesti tarjoiluvalmiita tuotteita, esi-merkiksi lämminsavustettua lohi- kirjolohi- ja siikafileetä sekä kylmäsavustettua kirjolohifileetä ja graavilohifileetä siivutettuna. Valikoimassa on tarjolla ainoastaan WWF:n hyväksymiä, kestävien kalakantojen kaloja. Kala valmistetaan vasta tila-uksesta, minkä jälkeen tilaus toimitetaan nopeasti suoraan asiakkaalle hänen va-litsemaansa osoitteeseen.

lisätietoja:www.juhlakalaneuvos.fi

Smoothiet pohjoisen marjoista

Robertsin Berry Smoothieissa ei maistu banaani, vaan pohjoisen luonnon aidot, kirpeät maut. Smoothiet valmistetaan yrityksen omalla tehtaalla Turussa hyö-dyntäen marjat kokonaan. Mukana ovat myös vitamiinipitoiset kuoret sekä ter-veellisiä öljyjä sisältävät siemenet.

140 tyrnimarjaa sisältävän smoothien makua on pehmennetty lempeällä ap-rikoosilla. Jo yksi purkillinen täyttää päivittäisen C-vitamiinin saantisuosituksen ja aloittaa aamun aurinkoisesti. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää ma-kuaistin syksyisillä aromeillaan. Mustikkasmoothiessa kesän marjojen maku säilyy ympäri vuoden. Purkilliseen smoothieta on mahdutettu 280 mustikkaa, mikä täyttää päivittäisen marjojen saantisuositusmäärän.

lisätietoja:www.roberts.fi

Voitaikinatasku

Myllyn Paras on tuonut markkinoille pakastetaikinaryhmään uuden käte-vän käyttöidean, joka pohjaa suosit-tuun Lippa-formaattiin. Voitaikinasta valmiiksi muotoiltu Voitaikinatasku on paistamisen jälkeen helppo avata ilman veistä ja täyttää suolaisilla ja makeilla täytteillä.

lisätietoja:www.myllynparas.fi

Tietohaarukka 2014 -tilastoissa lisää ravitsemusta ja taloutta

Tietohaarukka 2014 kokoaa yksiin kansiin keskeiset, tuoreet ruuan tuotantoa ja kulutusta koskevat tilastot. Tänä vuonna julkaisua on laajennettu erityisesti uu-silla ravitsemusta ja taloutta käsittelevillä tilastoilla. Uutta ovat esimerkiksi ate-riointiin, terveyskäyttäytymiseen, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin sekä mehiläisalaan liittyvät tilastot.

Julkaisun uusimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2013, ja sen koostuu nel-jästä osiosta: yleisistä tiedoista, maataloudesta, elintarvikkeista sekä päivit-täistavarakaupasta ja ammattikeittiöstä. Taskukokoinen julkaisu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisu on maksuton, ja sitä voi tilata säh-köpostitse osoitteesta [email protected]. Julkaisu on myös luettavissa internetissä osoitteessa www.ruokatieto.fi/tietohaarukka.


Moniaistinen keittokirja

Professori Anu Hopian ja projektipäällikkö Su-sanna Ihanuksen toimittama digitaalinen Moni-aistinen keittokirja 5D Cookbook on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Tietokoneelle ja table-tille luotu keittokirja löytyy Turun yliopiston netti-sivuilta sekä osoitteesta www.5Dcookbook.fi. Jul-kaisu on maksuton ja vapaasti käytettävissä.

n J U L K A I S U J A

Keliakialiiton uusi keittokirja, Mitä syödään tänään, tarjoaa helppoja ja edullisia gluteenittomia resepte-jä ja vaihtelua arkiruokiin. Kirjan on tehnyt liiton tuo-teasiantuntija Marjo Jokinen. Siinä on 49 testattua gluteenitonta reseptiä.

lisätietoja:www.keliakialiitto.fi

Uusi keittokirja keliaakikolle

Sustainable Finland 2014

Yritysvastuuverkosto FIBSin toimittama Suomen en-simmäinen yritysvastuun vuosikirja Sustainable Fin-land 2014 tarjoaa läpileikkauksen Suomen parhais-ta vastuullisista ratkaisuista ja käytännöistä esi-merkkien, vaikuttajien ja yrityspäättäjien haastatte-luiden sekä asiantuntija-artikkeleiden kautta. Eng-lanninkielinen julkaisu on luettavissa maksutta säh-köisenä lehtenä FIBSin verkkosivuilla www.fibry.fi.

Osuuskuntaliikkeen paluu

Yhteiskunnallinen tietokirja Uusi osuuskunta – teki-jöiden liike esittelee osuuskunnat vaihtoehtona, jos-sa työtä tehdään ihmisten tarpeiden eikä sijoittajien voittoja varten. Kirjan kirjoittajat Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Tero Toivanen ja Jaana Pirk-kalainen ovat tutkijoita, toimittajia ja osuuskunta-toimijoita.

lisätietoja:www.intokustannus.fi

Uudestisyntynyt 1840-luvun olut

Sukeltajat löysivät kesällä 2010 Ahvenanmaan saaristossa 1800-luvun alussa uponneesta hylystä, 50 metrin syvyydestä sampanjapullojen lisäksi viisi olut-pulloa. VTT analysoi perusteellisesti pullojen sisällön 170 vuotta vanhan olut-reseptin selvittämiseksi, ja KU Leuvenin yliopisto suunnitteli valmistukseen so-pivan prosessin. Ahvenanmaalainen Stallhagen-panimo käynnistää nyt tutki-mustietoihin perustuvan uuden tuotteen myynnin. Uusvanhan oluen nimi on Stallhagenin Historic Beer 1843.

lisätietoja:toimitusjohtaja jan Wennström Stallhagen [email protected]

Kirja suomalaisesta oluesta

Yks olut! on suomalainen kirja oluesta. Siinä on yk-sissä kansissa kaikki, mitä oluesta tarvitsee tietää. Mukana on reseptejä sekä oluen kanssa nautittaviin ruokiin että ruokiin, joiden valmistamisessa käyte-tään olutta. Kirjan tekijä Anikó Lehtinen työsken-telee olutasiantuntijana Sinebrychoffilla.

lisätietoja:www.wsoy.fi

Mehujen laimennukset ja hävikit kerralla kuriin

Kuopiossa mehuja valmistava Marjavasu Oy on kehittänyt ammattikeittiöille uu-den ravitsemusenergiasuosituksen mukaisia mehutuotteita. VakioMitta -mehu-jen laimennussuhde on huimat 1+49. 3L kanisterista valmista mehua tulee 150 litraa. Tuotteessa on myös uutena innovaationa annostelupumppu, joka takaa oikean laimennus-suhteen. Makeus syntyy sukraloosista. Maut: mustaherukka, omena ja sekamehu.

lisätietoja:kehityspäällikkö henri huttunen Marjavasu oy [email protected]

Kohonnut kolesteroli kuriin jogurteilla

Benecol toi syyskuussa kauppoihin uudet kolesterolia alentavat jogurtit. Vähä-rasvaiset uutuusjogurtit on pakattu 125 gramman annospikareihin ja myydään kätevissä nelipakkauksissa. Makuina ovat mansikka ja persikka.

Jogurttien tehoaine on luonnosta saatava kasvistanoli. Sen kolesterolitaso-ja laskeva vaikutus on osoitettu maailmanlaajuisesti yli 70 tutkimuksessa. Yh-dessä jogurttipikarissa on 1 gramma kasvistanolia. Suositeltu päivittäinen an-nos on 2 grammaa kasvistanolia, joten päiväannoksen saa täyteen kahdesta Benecol-jogurttipurkista tai yhdistämällä jogurtin käytön muiden Benecol-tuot-teiden kuten levitteiden käyttöön. Uutuusjogurtit sisältävät vain alle prosentin rasvaa, ja niille on myönnetty Sydänmerkki.

lisätietoja:markkinointipäällikkö heli töykkälä elintarvikeyksikkö, raisio-konserni [email protected] www.benecol.fi


loogista hygieniaa

n P A K I N A

Suomi on vielä toistaiseksi luontaisesti kylmä. Niinpä kalojen torimyyjillä pitää talvella olla koneellisesti jäähdytetyt kylmätiskit. Ranskassa ja Italiassa on lämmintä, siksi siellä ei tarvitse olla kylmätiskejä, vaan veden eläviä voi myydä lämpimistä tiskeistä. Poikkeuksellisesti kalat voivat kyllä lötköttää jääpedillä, joka siinä ilmanalassa sulaa silmissä. Lainsäädäntö on EU:ssa kaikilla sama, mutta käytännöt ja tulkinnat eivät. Mahtavat ne siellä olla sairaita, kun syövät moisia ruokia!

Ilmastonmuutoksen myötä meillä on kuitenkin virinnyt toivo, ettemme enää tarvitsisi kylmätiskejä.

Rio de Janeirossa maalaisten markkinoilla kalaa myydään kuten Ranskassa ja Italiassa. Teurastetut kanat ja sian ruhon palaset roikkuvat torikojujen orresta vailla jäähdytystä. Meillä tällainen myynti on loppunut jo aikoja sitten. Siipikarjaa voi myydä vain arktisesta kylmyydestä. Niin, on maamme kylmä, siksi tarvitaan jää.

Brasiliahan ei olekaan EUmaa, eikä siellä siten ole harmonisoitua lainsäädäntöä. Se vain on yksi suurimpia siipikarjan lihan vientimaita, sieltä tuodaan Suomeenkin.

Eläinperäiset elintarvikkeet ovat erityisessä hygieniasuojelussa. Yrittäkääpä valmistaa jalosteita raa’asta maidosta, lihasta tai kalasta! Eläinperäisiä raakoja ainesosia voi esimerkiksi leipomoon tuoda vain kypsinä. Jos haluat käyttää raakoja raakaaineita,

deltu siipikarjanliha virtaa Eurooppaan. Kaupan vapautta ei saa rajoittaa hygieniasyillä, sitä perustellaan. Meillä kloriitilla on tyydytty valkaisemaan vain pyykkiä ja ennen muinoin selluloosaa.

Rapakon takana on aika ajoin suunniteltu bakteerien hajoamisjäänteiden analysointia ruuan hygieenisenä mittarina. Kaiken maailman salmonellojen annetaan riehua vapaana – kaiketi vapauden nimissä. Sitten niitä yritetään hävittää kloorihuuruilla – ja tutkitaan hajoamistulokset. Hyönteisten palasia ja jätöksiähän jo tarkkaillaan monesta raakaaineesta. Kloorikäsittelyn jälkeen bakteeripalasia siipikarjanlihasta varmasti löytyy.

Puolukoita siivotessa seasta löytyi jäniksen papana. Mahtoikohan jäniksellä olla hygieniapassi, oliko se kulkenut desinfiointiainematon kautta ennen kuin oli puolukkamaalle tullut? Ja mahtoiko se varmasti olla kasvissyöjäjänis, jottei puolukoita tarvitse käsitellä laitosluvan alaisessa elintarvikejalostamossa. Puolukkahan oli tässä tapauksessa jo silminnähdenkin lähes eläinperäistä. Saatikka, jos nykytekniikalla olisi analysoitu eläinperäiset ainekset, sillä kun onnistuu jo kaikkien nanokokoa suurempien palasten tunnistus.

Heikki Manner

varapuheenjohtaja

Elintarviketieteiden Seura

leipomosta pitää tehdä meijeri tai lihalaitos.Sinänsä määritelmä ”eläinperäinen” on

harhaanjohtava kananmunaa lukuun ottamatta. Olisikohan lainlaatijoille sattunut pieni kömmähdys, sillä vain kananmuna todistettavasti tulee eläimen perästä. Sen koh

dalla hygieniavaatimus olisi siis paikallaan, mutta sitä saakin käyttää raakana ilman minkään valtakunnan laitoslupaa.

Kuluttaja saakin sitten pöytäänsä vähintään kahdesti kypsennettyä lihaa ja maitoa, jos hän syö kotona. Ulkoruokinnassa saa vielä sentään vain kerran kypsennettyä, ravintolat voivat vielä toistaiseksi käyttää raakaa lihaa. No, Koskenkorvakin tislataan yli 200 kertaa! Eivätkä kaurahiutaleetkaan pöytään pääse kertakuumennuksella.

EU ja USA vääntävät kättä kauppasopimuksesta. Jos maanosien välinen ruokakauppakin vapautuu, Amerikan kloorihuuh

Määritelmä ”eläinperäinen” on harhaanjohtava.

Kehittyvä Elintarvikewww.kehittyvaelintarvike.fi• Kehittyvä Elintarvike sijoittuu

tärkeimmäksi ammatti lehdeksi lehtien välisessä vertailussa

• 88 % vastaajista lukee lehden ilmoituksia

• 82 % kokee saavansa ilmoi-tuksista hyödyllistä tietoa

• Kehittyvä Elintarvike- lehti on selkeästi tärkein ETS:n tarjoamista jäseneduista

TäSSä lEHdESSä KAnnATTAA IlMoITTAA

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää.Infoteam Oy, p. (09) 441133, [email protected]ähde: ETS:n jäsenkysely huhtikuu 2012 Focus Master Oy

TäSSä lEHdESSä KAnnATTAA IlMoITTAA

Han

kint

aopa

s

HankintaopasAAKKOSOSA

Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, [email protected]

A&R CARTON OYPL 12027510 KAUTTUAPuh. 010 430 500email: [email protected]

AINES SUOMI OYPL 1511101 RIIHIMÄKIPuh. 0207 463 990Fax 0207 463 999GSM 040 540 6889 email: [email protected]

ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6)02611 ESPOO Puh. (09) 50 991Fax (09) 5099 250email: [email protected]

AMIHELP OYOtsolantie 7 B36100 KANGASALA AS.Puh. 0400 – 729 721Fax (03) 4518 0053email: [email protected]

AMMERAAL BELTECH OYSarankulmankatu 1433900 TAMPEREPuh. 0207 911 400Fax 0207 911 450email: [email protected]

OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 101740 VANTAAPuh. 0207 189 200Fax 0207 189 201www.atlascopco.fi

AURAPRINT OYPL 13120101 TURKUPuh. 0207 917 700Fax 0207 917 650email: [email protected]

BANG & BONSOMER GROUP OYPL 93 (Itälahdenkatu 18 A)00210 HELSINKIPuh. (09) 681 081Fax (09) 692 4174www.bangbonsomer.fi

BEDIKA OYPL 92 (Hiekkakiventie 7)00701 HELSINKIPuh. (09) 41355300Fax (09) 41355320email: [email protected]

BEMIS VALKEAKOSKI OYPL 7037601 VALKEAKOSKIPuh. 0207 51 3100Fax 0207 51 3309email: [email protected]

BERNER OYElintarvikeraaka- ja lisäaineetPL 15 (Eteläranta 4 B)00131 HELSINKIPuh. 0207 914 332Fax 0207 914 380www.berner.fi/agentuuri

BERNER OYBerner ProPuh. 020 690 761 Fax 0207 914 241email: [email protected]/pro

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 VANTAAPuh. (09) 774 6060Fax (09) 774 60 666email: [email protected]

CALDIC FINLAND OYLars Sonckin kaari 16 02600 ESPOOPuh. 020 741 5992Fax 020 741 5993email: [email protected]

OY CELEGO ABEteläinen Salmitie 102430 MASALAPuh. (09) 348 6900Fax (09) 853 2100email: [email protected]

CONDITE OYPL 51 (Lisenssikatu 5)21101 NAANTALIPuh. (02) 436 5900Fax (02) 435 6950email: [email protected]

CORTEx OYKutojantie 502630 ESPOOPuh. (09) 7590 770Fax (09) 7590 7799email: [email protected]

COVERIS RIGID FINLAND OYLänsiportintie 1513430 HÄMEENLINNAPuh. 020 186 7000Fax 020 186 [email protected]

DEVELAB OYMaariankatu 10 F20100 TURKUPuh. 044 217 2227 www.develab.fi

DIODEMA AMMATTIASUTKeinutie 1000940 HELSINKIPuh. 010 239 2600email: [email protected]

DOSETEC ExACT OYVaakatie 3715560 NASTOLAPuh. (03) 871 540Fax (03) 871 5410email: [email protected]

DUNI OYElimäenkatu 2900510 Helsinkipuh. (09) 8689 810fax. (09) [email protected]

OY ECOLAB ABPL 80 (Piispanportti 10)02201 ESPOOPuh. 020 7561 400Fax 020 7561 498Myyntipalvelu 0800-1-39655Tilaukset: [email protected]

ENVIROVET PROFESSIONALSPrålsbackantie 9610160 DEGERBYPuh. 045 895 7705email: [email protected]

FAERCH PLAST A/SRannikkolaivurintie 8 D00850 HELSINKIPuh. 050-413 8058email: [email protected]

OY FOODFILES LTDNeulaniementie 2 L 670210 KUOPIOPuh. 044 7001200Fax (017) 288 1269email: [email protected]

GIVAUDAN INTERNATIONAL SAsivuliike SuomessaNiemenkatu 7315140 LAHTIPuh. +46 (0) 46 23 5800Fax +46 (0) 46 211 4330www.givaudan.com

HAGSON-PROVITEK OYPL 7402631 ESPOOPuh. (09) 439 3070email: [email protected]

HUNAJAYHTYMÄ OYKojonperäntie 1332250 KOJONKULMAPuh. 0207 76 9680Fax (02) 767 6225email: [email protected]

IMCD FINLAND OYHTC Keilaniemi, Keilaranta 19 D 02150 ESPOO Puh. (09) 251 5160 email: [email protected] www.imcdgroup.com

INFORMA OYTillinmäentie 1 B02330 EspooPuh. +358 207 208 200Fax. +358 207 208 203email [email protected]

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 KOTKAPuh. (05) 2184 270Fax (05) 2184 290email: [email protected]

KERMETAR OYKumitehtaankatu 5 E04250 KERAVAPuh. (09) 242 5898Fax (09) 242 6464Email: [email protected]

KIILTOCLEAN OYPL 15720101 TURKUPuh. 0207 710 400Fax 0207 710 402www.kiiltoclean.fi

KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/SHämeentie 300530 HELSINKIPuh. 0207 497 970Fax 0207 497 971email: [email protected]

LAIHIAN MALLAS OYLänsitie 37266400 LAIHIAPuh. (06) 475 2111Fax (06) 476 2555email: [email protected]

LAITOSJALKINE OY35320 HIRSILÄPuh. (03) 336 3111Fax (03) 336 3300email: [email protected]

LARSCON OYAntreantie 10 B02140 ESPOOPuh. 010 239 2480Gsm 050 540 2882email: [email protected]

LEIPURIN OYTahkotie 1 E 201530 VANTAAPuh. (09) 521 70Fax (09) 521 2121www.leipurin.com

www.kehittyvaelintarvike.fi

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin, kerromme mielellämme lisää.Infoteam Oy, p. (09) 441133, [email protected]

Han

kint

aopa

s

LIHATEOLLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS LTK OSUUSKUNTAPL 56 (Luukkaankatu 8)13101 HÄMEENLINNAPuh. 020 761 9480Fax (03) 570 5499www.ltk.fi

LIHEL OYMänkimiehentie 2102780 ESPOOPuh. (09) 819 0110Fax (09) 8190 1199email: [email protected]

LINSEED OYPellavakuja 361850 KAUHAJOKIPuh. 040 775 8918Fax (06) 527 1197email: [email protected]

LISACON OYKivitie 14572400 PIELAVESIPuh. 040 585 0190email: [email protected]

www.mediq.fi

MAKERYPasilankatu 200240 HELSINKIPuh. 0400 838 [email protected]

MEDIQ SUOMI OYPL 11502201 ESPOOPuh. 020 112 1500Fax 020 112 1501email: [email protected] [email protected]

MEKITEC OYTeknologiantie 390590 OULUPuh. 0207 410 990Fax 0207 410 991email: [email protected]

OY MESMEC ABMåttisenkatu 367700 KOKKOLAPuh. 0207 280 680Fax. 06 8326 811email: [email protected]

MP-MAUSTEPALVELU OYPL 56 (Luukkaankatu 6)13101 HÄMEENLINNAPuh. Vaihde: (03) 217 3413Fax (03) 570 5209www.maustepalvelu.com

MULTIVAC OYPosliinitehtaankatu 504260 KERAVAPuh. 0207 921 300Fax 0207 921 371email: [email protected]

MUNA FOODS OYPiispanristintie 820760 PIISPANRISTIPuh. (02) 214 420Fax (02) 214 4222email: [email protected]

NUTRINET OYPuh. 040 752 5025email: [email protected]

ORAT OYPikkupurontie 4–600880 HELSINKIPuh. (09) 755 6577Fax (09) 788 800email: [email protected]

PACK COMPANY OYTeollisuustie 1265610 MUSTASAARIPuh. (06) 322 7300Fax (06) 322 7320email: [email protected]

PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OYKeskitie 3 33470 YLÖJÄRVI Puh. 010 440 3900 Fax 010 440 3909 email: [email protected] www.laatuetiketti.fi

PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OYHakamäentie 748400 KOTKAPuh. 010 841 6000Fax 010 841 6019email: [email protected]. ppt-filter.com

PROMINENT FOOD GMP Lintulammenkatu 104250 KERAVAYhteydenotot: Carl-Bertil BorgPuh. 040 501 7250email: [email protected]

PYROLL PAKKAUKSET Kalliotie 2 04360 Tuusula Puh. 030 624 2450 email: [email protected] www.pyroll.com

RAKSYSTEMS ANTICIMExVetotie 3 A01610 VANTAAPuh. 0207 495 706Fax. 0207 495 600email: [email protected]

RAVATEK OYItälahdenkatu 2000210 HELSINKIPuh. (09) 6818430Fax (09) 675877email: [email protected]

ROQUETTE NORDICA OYAhventie 4 a 2002170 ESPOOPuh. (09) 3158 5700Fax (09) 8632 113

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RYViialankatu 2532700 HUITTINENemail: [email protected]

SEALED AIR OYEliel Saarisen tie 200400 HELSINKIPuh. 020 747 [email protected]

SEFO-KONSULTOINTILapinlahdenkatu 23 00180 HELSINKIPuh. (09) 726 0270email: [email protected]

SENSON OYPL 9515141 LAHTIPuh. (03) 864 364Fax (03) 781 8918www.senson.fi

SERVINET COMMUNICATION OYPorrassalmenkatu 29, 7.krs50100 MIKKELIPuh. 020 7969 630www.servinet.fi

SOFTWARE POINTMetsäneidonkuja 602130 ESPOOPuh. (09) 4391 320email: [email protected]

SUOMEN COBRA SYSTEMS OYAsesepänkuja 300620 HELSINKIPuh. (09) 7288 340Fax (09) 7288 3434email: [email protected]

TANKKI OYOikotie 263700 ÄHTÄRIPuh. (06) 510 1111Fax (06) 510 1200www.tankki.fi

TARRATUOTE OYVesimyllynkatu 433310 TAMPEREPuh. (03) 254 7800email:[email protected]

TH-Line Oy Aunankorvenkatu 633840 TAMPEREPuh. 0400 489 [email protected]

TIETO OYJAku Korhosen tie 2-600440 HELSINKIPuh. 0207 2010Fax 020 726 8898email: [email protected]

TT-TÄRYLAITE OYLinnanpajantie 700950 HELSINKIPuh. (09) 755 2730Fax (09) 755 4505email: [email protected]

VALIO OY PL 1000039 VALIOPuh. 010 381 2457Fax 010 381 2630www.valio.fi/ammattilaiset/teollisuus

VESANTTI OYTulppatie 2600880 HELSINKIPuh. (09) 5491 6000Fax (09) 5491 6050email: [email protected]

OY WOIKOSKI ABPL 152020 WOIKOSKIPuh. 040 166 2033email: [email protected] ja jälleenmyyjät:www.woikoski.fi

WORLD COURIER (FINLAND) OYPuutarhatie 2001300 VANTAAPuh (24h): (09) 8700 3300Fax (09) 8700 3350email: [email protected]

R. ÖSTERLUND KY KBPL 99 (Laippatie 19 B)00811 HELSINKIPuh. (09) 586 8170Fax (09) 736 452email: [email protected]

Han

kint

aopa

s

TUOTERYHMÄOSA

ANNOSTELUJÄRJESTELMÄT JA VAA’AT

Dosetec Exact Oy (Vaakakoskinen)- punnitus- ja annostelujärjestelmät– säiliövaa’at– lattiavaa’at– pöytävaa’at

Multivac Oy– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at

Orat Oy– annostelujärjestelmät– vaa’at ja vaakahinnoittelujärjestelmät– huolto- ja ylläpitopalvelut

ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT

Servinet Communication Oy – liiketoimintasanomien välitys

sähköisesti: tilaus, lasku, kuormakirja sekä tuotetiedot mm. Sinfos –tuotetietopankista

– tukkujen ja keskusliikkeiden tavaran-toimittajille sekä HoReCa – sektorille

Software PointTiedonhallintaohjelmistot laboratorioon:- LABVANTAGE LIMS ja WiLabLIMS- Laboratory Intelligence –ratkaisut- konsultoinnit ja käyttöönotot

Suomen Cobra Systems Oy– ALPHA MANAGER -toiminnanohjaus– elintarviketeollisuuden ja -tukkujen

logistiset kokonaisratkaisut– CSB-ohjelmistojen edustus

Tieto Oyj– tietotekniikka-, tuotekehitys- ja konsultointipalvelut– ketteryyttä toimitusketjuun

KEMIKAALIT, KEMIALLISET TUOTTEET JA HYGIENIARATKAISUT

Oy Ecolab Ab – elintarviketeollisuuden ja

ammattikeittiöiden pesu-, puhdistus- ja desinfiointiaineet– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakonsultointi ja –koulutus

sekä neuvonta

KiiltoClean Oy– elintarviketeollisuuden pesu- ja

desinfiointiaineet

– pesu- ja annostelujärjestelmät– hygieniakartoitukset ja -koulutukset

Oy Woikoski Ab–Kaasut ja palvelut elintarviketeollisuudelle

KONEET, LAITTEET, MUU VARUSTUS

Ammeraal Beltech Oy– elintarviketeollisuuden hihnat

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab – kaasu- ja paineilmakompressorit,

jälkikäsittelylaitteet ja typpigeneraattorit

Bedika Oy – elintarviketeollisuuden koneet– pakkauskoneet ja –materiaalit– röntgenlaitteet

Busch Vakuumteknik Oy– tyhjiöpumput

Cortex Oy– leipomo- ja pakkauskoneet– merkintälaitteet– pakkausmateriaalit

Jauhetekniikka Oy– jauheiden annostelulaitteet– nesteiden annostelulaitteet– suursäkkien tyhjennyslaitteistot– raaka-aineiden annostelujärjestelmät

Kermetar Oy– elintarviketeollisuuden letkut ja liittimet GECItech, ISO9001 hyväksytyt

Mekitec Oy- laadunvalvontajärjestelmät

Oy Mesmec Ab– räätälöidyt kokonaisratkaisut eri

massojen käsittelyyn– siilot/säiliöt, ruuvi-, hihna- ja

lamellikuljettimet– sekoittajat ja myllyt– kippaus- ja nostolaitteet– molla- ja laatikkopesukoneet– desinfiointi-asemat, kenkäpesurit– metallinpaljastimet, röntgentarkastus ja tarkistusvaa´at– monipäävaa´at– mekaaninen, sähkö- ja automaatio-

suunnittelu– kokonaisvaltaiset huolto- ja

asennuspalvelut

Multivac Oy– pakkauskoneet– etiketöintikoneet– siivutuskoneet– monipäävaa’at– tarkastusvaa’at– metallinilmaisimet– röntgenlaitteet– nahkomakoneet– jäähilekoneet

Orat Oy– elintarviketeollisuuden linjaratkaisut– elintarvikkeiden kuutiointi, muotoilu ja

siivutus– liemitys- ja leivityskoneet– luunerottelu- ja rasvanmäärityslaitteet– pakkauskoneet– pesu- ja käsittelyjärjestelmät– savustus, keitto, paisto ja jäähdytys– huolto- ja ylläpitopalvelut

PPT Pölynpoistotekniikka Oy- pölynpoistolaitteita- keskussiivousjärjestelmiä- silpunpoistojärjestelmiä

Tankki Oy– säiliöt, sekoittimet, hoitotasot

TH-Line Oy– pakkauskoneiden myynti ja huolto

TT-Tärylaite Oy– tärykomponentit heti varastosta– annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet– tärytekniset erikoislaitteet

Vesantti Oy– lihavalmiste- ja valmisruoka-

teollisuuden koneet

KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- PALVELUT

World Courier (Finland) OyGlobaali erikoiskuriiripalvelu:– lämpötilasäädellyt kuljetukset– näytelähetykset (myös vaaralliset)– pakkausjärjestelmät ja viilenteet– ISO9001 & 14001 sertifioitu

LABORATORIO-TUOTTEET

Berner Oy Berner Pro – vesimikrobiologiaan IDEXX Colilert,

Enterolert-E,Enterolert-DW, Pseudalert ja Quanti-Disc

– kotimaiset SERVANT-petrimaljat, viljelysauvat ja –silmukat sekä näytetölkit

– Himedia mikrobiologiset elatusaineet ja supplementit, kontaktimaljat ja –liuskat, soluviljelyn elatusaineet, molekyylibiologian tarvikkeet ja reagenssit

– kotimaiset, oman tuotannon puhdistus- ja desinfektiotuotteet LV, DESINFEKTOL & HETI

– ATAGO-refraktometrit– RUDOLPH RESEARCH ANALYTICAL-

refraktometrit ja polarimetrit– ANSELL-suojakäsineet– HEIDOLPH-ravistelijat ja sekoittajat– LAUDA-vesihauteet– INFORS-ravistelijat– VACUUBRAND-vakuumipumput

Mediq Suomi Oy– mikrobiologiset reagenssit– elintarvikkeiden testikitit– elatusainekeittimet ja maljanvalulaitteet– laboratoriolaitteet ja –tarvikkeet

MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET

Aines Suomi Oy– entsyymit– lipidit– aminohapot– kalsium– karotenoidit– vitamiinit– myös muita lisä-/apuaineita

Algol Chemicals Oy– elintarvikeraaka- ja lisäaineet suoraan varastosta

Berner Oy Agentuuriosasto– elintarvikeraaka- ja lisäaineet– luontaiset elintarvikevärit– vehnätärkkelys ja -gluteeni– gluteeniton vehnätärkkelys– meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat– hedelmämehutiivisteet ja -pyreet– nopea toimitus suoraan varastoltamme

Caldic Finland Oy– elintarviketeollisuuden raaka- ja

lisäaineet– mantelit, pähkinät, siemenet– räätälöidyt seokset– pakkaamispalvelut

Oy Celego Ab– aromit– luonnolliset väriaineet– makeutusaineet– stabilisointiaineet– lesitiini– kuidut– vitamiiiniseokset – mehukonsentraatit– säilöntäaineet– muut lisäaineet

Givaudan International SA sivuliike Suomessa– aromit

Hunajayhtymä Oy– kotimaista ja ulkomaista hunajaa

elintarviketeollisuudelle

IMCD Finland Oy– valmistus-, lisä- ja apuaineet

MP-Maustepalvelu Oy– mausteet ja mausteuutteet– aromit ja arominvahventeet– fosfaatit– sakeuttamisaineet– muut elintarvikelisäaineet ja seokset

Prominent Food GMPelintarviketeollisuus-, HoReCa,sk- jaleipomosektorille:– mausteet ja mausteseokset – yrtit, pippurit – keitto- ja pata-ainekset – kastike- ja kylmäkastikeainekset– jälkiruoka-ainekset ja tärkkelykset

Orat Oy– mausteseokset ja marinadit– lihaproteiinit

Vesantti Oy– Wiberg-mausteseokset

Han

kint

aopa

s

R. Österlund Ky Kb– aromit ja konsentraatit– elintarvikevärit– emulgointi- ja sakeuttamisaineet– kaakaotuotteet– hedelmäjauheet ja -palat– vihannestuotteet– juomapohjat– lakritsiuutteet– makeutusaineet

PAKKAAMINEN

A&R Carton Oy- elintarvikepakkauksia- kartonkikotelot ja holkit- kartonki- ja alumiinivuuat

Auraprint Oy– painetut tarrat, blancotarrat– sleeverit ja muut muovietiketit– kääreet– lomakkeet

Bemis Valkeakoski Oy– vakuumi- ja suojakaasupakkauslami-

naatit elintarviketeollisuudelle

Coveris Rigid Finland Oy– Apet, PP, PS ja PLA rasiat, pikarit ja kannet– kartonkivaippapikarit

Duni Oy- pakkauskoneet ja suljentakalvot- GN-mitoitetut ja take-away rasiat - räätälöidyt pakkausratkaisut

Faerch Plast A/S– CPET, AMPET, APET, PP, PS ja PLA

rasiat ja kannet– Top Seal kuumasaumattavat kalvot

Hagson-Provitek Oy– keino-, mauste- ja savukuoret– vakuumi- ja kutistepussit, kalvot– kinkkuverkot– elintarviketeollisuuden koneet

Informa Oy– etiketit, tarrat, kääreet ja

tulostustarvikkeet– merkintäjärjestelmät teollisuuteen– merkintäjärjestelmien huolto- ja

ylläpitopalvelut

Multivac Oy– pakkaus- ja etiketöintikoneet

Orat Oy– kammio- rasia- ja ratakoneet– snorkkelikoneet– pakkausrobotit– koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut– makkarankuoret– kutiste- ja laminaattipussit– kutistekalvot

Pirkanmaan Laatuetiketti Oy– painetut ja blanco etiketit ja tarrat– liimapaperinauhat ja liitospaperit– käsiapplikaattorit ja pöytätelineet

Pyroll Pakkaukset – kartonkipakkaukset – muovipussit ja -kassit – paperipussit, -kassit ja -kääreet – ratakalvot

Ravatek Oy– pakkauskoneet ja -järjestelmät– avosuisten pussien ja säkkien suljenta– ompelu-, liimaus- ja saumauslaitteet ja tarvikkeet

Sealed Air Oy – Cryovac– Cryovac-pakkausjärjestelmät – Cryovac-kutistepussit– Cryovac-pakkauskalvot ja -laminaatit

Tarratuote Oy– elintarviketeollisuuden rullatarrat– blancot varastointiin, kolleihin ja

lavoihin– tuote-, kerros-, vaakaetiketit ym.

RAAKA-AINEET

Bang & Bonsomer Group Oy – tärkkelykset– sakeutus- ja hyytelöimisaineet– proteiinit– vitamiinit– kuidut– hapatteet– antioksidantit– aromit ja arominvahventeet

– aromit, värit

Condite OyLeipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja aineosat– jauhot ja hiutaleet– leipä-, kahvileipä- ja konditoriaseokset– leivänparanteet– peruna- , maissi- ja soijatuotteet– riisit ja riisijauho– mantelit ja pähkinät– siemenet ja siemenseokset– mausteet ja suolat– kuivatut hedelmät– suklaa- ja rasvakuorrutteet– hedelmä-ja marjatäytteet– margariinit – hedelmäsäilykkeet-– sokerit,sokerikoristeet ja siirapit– munavalmisteet– mallastuotteet

Laihian Mallas Oy– erikoismaltaat– tummat ja vaaleat mallasuutteet– pakkauspalvelu

Leipurin Oy– leipomoteollisuuden raaka-aineet– elintarviketeollisuuden makuja

rakenneaineet

Lihel Oy– mausteet ja mausteseokset– valmistus- ja lisäaineet– fosfaatit– marinadit ja marinadiseokset– asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset

Linseed OySuomen korkealuokkaisimmatpellavaraaka-aineet ja asiantuntemus

MP-Maustepalvelu Oy– valmistus- ja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt

seokset

Muna Foods Oy- Scanegg-munajalosteet- Kultamuna-kuorimunat

Roquette Nordica Oy– natiivit ja modifioidut tärkkelykset– tärkkelyssiirapit– poliolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja

mannitoli)– proteiinit– kuidut

– proteiinit– kuidut

Senson Oy– mallas- ja viljauutteet– mallasjauhot– entsyymit, mm. laktaasi– hedelmäpalat ja –pastat– makeuttajat mm. fruktoosi, siirapit ja

stevia– emulgointi- ja stabilointiaineet– suodatuksen apuaineet– analyysikitit ja reagenssit

Valio Oy Teollisuusmyynti– maidot, kermat ja muut maitotuotteet– juustot– maito- ja herajauheet– marmeladit ja hillot– voi

SOPIMUSPAKKAAMINEN

Pack Company Oy / Novelpack Oy – monipuolinen valikoima kuivien

tuotteiden sekottamiseen ja rahtipakkaamiseen

SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI

AmiHelp Oy- konsultointi ja yritysjohdon sparraus- markkina- tai tuotealueen laajennus- kustannusten hallinta- kehittämisprojektit (Ely–keskus / Tekes)

Oy Foodfiles Ltd– kliininen tutkimus– elintarvikkeiden rekisteröinti (mm. terveysväitteet, uuselintarvikkeet)

Envirovet Professionals– elintarviketurvallisuuden auditoinnit ja koulutukset

Develab Oy– business analyses – development projects

Larscon Oy– HACCP, laatu- ja ympäristöjärjestelmät– HACCPdoc® dokumentointijärjestelmä– lämpötilanvalvonta ja lämpömittarit – tiedonkeruulaitteet ja - järjestelmät

Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta– HACCP-, omavalvonta- ja

laatujärjestelmäkonsultointi– koulutuspalvelut– kuluttajatestaukset– laboratoriopalvelut– lihatutkimuspalvelut– teknologia- ja tuotekehityspalvelut

Lisacon Oy– asiakaskyselyt, markkinatutkimukset– uutuuksien kaupallistamistuki

Makery • tuotekehityspalvelut• kuluttaja- ja markkinatutkimukset• pakkausmerkinnät• laitoshyväksyntään valmistavat

palvelut• ammattikeittiöiden kehityspalvelut

Nutrinet Oy– ravitsemusasiantuntijapalvelut– ravitsemusviestintä, käännökset– asiantuntijamarkkinointi– ravintosisältölaskenta– ravitsemuskoulutus

Raksystems Anticimex– elintarvikehygieniapalvelut– koulutus– näytteenottopalvelut– tuhoeläintorjunta

Satafood Kehittämisyhdistys ry– elintarvikealan kehityspalvelut– laaja-alaiset ympäristöteknologian

palvelut

SEFO-konsultointi– Elintarvikehygienian perusteet-kirja, muut oppimateriaalit usealla kielellä– hygieniakoulutukset ja –testit usealla

kielellä

TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS

Diodema Ammattiasut– työasut ammattilaisille

Laitosjalkine Oy– työ-, suoja- ja turvajalkineet

elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin

VOITELUAINEET

Klüber Lubrication Nordic A/S– elintarvikehyväksytyt voiteluaineet– teollisuuden voiteluaineet


Suomessa

Pororuokaviikko 3.–9.11.2014

Ateria 4.11.2014 Helsinki, www.julkinenateria.fi

HEnRy Foorumi 4.11.2014 Helsinki, www.henry.fi

Proteiinit ravitsemuksessa 5.11.2014 Helsinki,

www.maitojaterveys.fi

Ruokateollisuus – elämyksillä energiaa

5.11.2014 Espoo, www.nutritech.fi

PI-lihaforum 5.11.2014 Tampere,

www.johtamiskoulu.fi

Prosessihygienian päivät 5.–6.11.2014 Vantaa,

www.ael.fi

Scientific Seminar on organic Food 2014

5.–7.11.2014 Mikkeli, www.luomuinstituutti.fi

Työhyvinvointi 5.–7.11.2014 Tampere,

www.tyohyvinvointimessut.fi

Eurosafety 2014 5.–7.11.2014 Tampere,

www.eurosafety.fi

PI-viljaforum 6.11.2014 Tampere,


Tuholaistorjuntapäivä 7.11.2014 Helsinki,

[email protected]

ElMA 2014 8.–11.11.2014 Helsinki,

www.elmamessut.fi

Kouluruokapäivä 11.11.2014

lahden tiedepäivä 11.11.2014, Lahti,

www.lahdenyliopistokampus.fi

Veden vaarat -seminaari 12.11.2014 Kuopio,

www.uef.fi

Muovi Plastics 2014 12.–14.11.2014 Lahti,

www.lahdenmessut.fi/muovi2014

Ravitsemusfoorumi 2014 13.11.2014 Helsinki

www.ravitsemusfoorumi.fi

Ihmisiä lautasella -ruokateatteriesityksen ensi-ilta 13.11.2014 Kuopio, www.ruokateatteri.fi

Pienmeijeripäivä 14.11.2014 Hämeenlinna,

www.hamk.fi/pienmeijeripaivat2014

nordic-Baltic Fusarium seminar 18.–19.11.2014

Helsinki, www.njf.nu

Pakkausalan ympäristökonferenssi 19.11.2014

Helsinki, www.pakkaus.com

Empack 2014 19.–20.11.2014 Helsinki,

www.easyfairs.com/fi/events

Finn-Materia 2014 19.–20.11.2014 Jyväskylä,

www.jklpaviljonki.fi

Allergeenien hallinta elintarviketeollisuudessa 20.11.2014 Helsinki, www.ael.fi

PI-maitoforum 20.11.2014 Helsinki,


Valtakunnalliset luomupäivät 25.–26.11.2014

Seinäjoki, www.luomuinstituutti.fi

Eläinlääkäripäivät 2014 3.–5.12.2014 Helsinki,

www.sell.fi

Ulkomailla

International Forum on water in Africa and Middle East 4.–6.11.2014 Tunisia,

[email protected]

The 2nd International Congress on Food Technology 5.11.2014 Kusadasi (Turkki),

www.intfoodtechno2014.org

Vetenärkongressen 2014 6.–7.11.2014 uppsala,

www.svf.se

Brau Beviale 2014 11.–13.11.2014 Nürnberg,

www.brau-beviale.de

Caps and Closures 12.–13.11.2014 Amsterdam,

www.plasticscapandclosures.com

nordic Artisan Food 12.–15.11.2014 Reykjavik

www.matis.is/nordicartisanfood

Emballage 17.–20.11.2014 Pariisi,

en.emballage.com

natural Product Biotecknology 2014

18.11.2014 Inverness (Skotlanti), www.icnpb.org

Propak Indonesia 19.–22.11.2014 Jakarta,

www.propakindonesia.com

28th EFFoSt Conference 25.–28.11.2014

uppsala, http://www.effostconference.com

WVA Clobal Conference on Veterinary Education

30.11.–1.12.2014 Singapore, www.fava2014.com

18th World Congress on Clinical nutrition 1.–3.12.2014 ubon Ratchathani (Thaimaa),

www.18thwccn.ubu.ac.th

9th European Bioplastics Conference 2.–3.12.2014 Bryssel,

www.european-bioplastics.org

Health Ingredients & natural Ingredients Europe 2.–4.12.2014 Amsterdam,

www.foodingredientsglobal.com/hie/home

Thin Wall Packaging 2014 2.–4.12.2014 Köln,

www.amiplastics.com

Mat för livet 5.–6.12.2014 Tukholma, www.aller-

gimat.com

17 Annual Biocides Conference 10.–12.12.2014

Wien, www.chemicalwatch.com

n T A P A H T U M A K A L E N T E R I

n N I M I T Y K S I Ä

• Valion hallitus on nimittänyt Valio Oy:n toimitus-

johtajaksi Valion johtoryhmän jäsenen, johtaja

Annikka Hurmeen 6.10.2014 alkaen. Hän on työs-

kennellyt Valiossa eri tehtävissä vuodesta 1989

ja toiminut konsernin johtoryhmän jäsenenä

vuodesta 2004.

• ETM Mari Hannuksela on valittu Lihakeskusliiton

toimitusjohtajaksi, LKL-Kustannus Oy:n toimi-

tusjohtajaksi ja Lihakeskusliiton Ammatinedis-

tämissäätiön asiamieheksi.

• ETT, yMBA Pekka Turkki on nimitetty TKI-asian-

tuntijaksi Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Oy:ssä.

• Aalto-yliopiston ympäristötekniikan professo-

riksi on nimitetty TkT Jaana Sorvari.• ETM Mikko Poutanen on nimitetty Brand Mana-

geriksi Oy Gustav Paulig Ab:ssä.

• DI Sanna Lehtonen on nimitetty kehitysinsinöö-

riksi Ekokem Oy:ssä.

• Apetit Oyj:n hallitus on nimittänyt yhtiön toimi-

tusjohtajaksi DI Juha Vanhaisen. Hän aloittaa

työnsä Apetit Oyj:n toimitusjohtajana 2.4.2015.

Apetit Oyj:n toimitusjohtajaksi 29.4.2014 nimi-

tetty Apetit Oyj:n hallituksen varapuheenjohta-

ja Veijo Meriläinen jatkaa hallitustoimensa ohel-

la toimitusjohtajana Vanhaisen aloittamiseen

saakka.

(MTT), Tommi Vasankari (UKK-instituutti). Marjaa-na Lahti-Koski (Suomen Sydänliitto), Elina Särmä-lä (Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ) ja Piia Jal-linoja (Kuluttajatutkimuskeskus).

• OTK Jyrki Hollmén on nimitetty EK:n pk-johta-

jaksi ja johtoryhmän jäseneksi 27.8.2014 alka-

en ja VT Riitta Wärn 2.9.2014 alkaen johtavaksi

asiantuntijaksi Työmarkkinat-vastuualueella.

Johtaja Ilkka Oksala aloittaa työt EK:ssa

1.12.2014. Hän siirtyy Työmarkkinat-vastuualu-

een johtoon 1.1.2015 Lasse Laatusen jäädessä

eläkkeelle. Ympäristöasioiden asiantuntija Iri-na Simola on palannut vanhempainvapaalta

1.9.2014 alkaen. Liiton viestintäjohtajaksi on

nimitetty FM Jouni Kemppainen 10.11.2014 läh-

tien.

• Lääketieteen tohtori Outi Koskinen on aloittanut

1.8.2014 Keliakialiiton asiantuntijalääkärinä.

Hehkuva-projektin projektipäällikkönä työsken-

telee HM Eeva Laine ja projektisuunnittelijana FM

Marika Vanhatalo.

• Timo Santala aloittaa Helsingin kaupungin ruoka-

kulttuuristrategian projektipäällikkönä 1.11.2014.

• Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä toimivan

elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäälliköksi

on nimitetty FM, sotilastieteiden kandidaatti, in-

sinööri (AMK) Aili Kähkönen 1.12.2014 alkaen.

• ETM Laura Sormunen on nimitetty Porvoon kau-

pungin hyvinvointikoordinaattoriksi.

• TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Riina Räsä-nen on nimitetty ravitsemusterapeutiksi Tampe-

reen kaupungin koti- ja laitoshoitoon sekä Orive-

den terveyskeskukseen.

• TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Anni Lehto-nen on valittu Maito ja Terveys ry:n maitolähetti-

lääksi.

• ETM, tradenomi Maarit Maittila on nimitetty HoRe-

Ca-ketjumyyntipäälliköksi Saarioinen Oy:ssä.

• Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kokoonpa-

noa on uudistettu seuraavalle 3-vuotiskaudelle

4.10.2014–30.9.2017. Maa- ja metsätalousminis-

teriö nimesi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

ylijohtaja Erkki Vartiaisen Terveyden ja hyvinvoin-

nin laitokselta ja varapuheenjohtajaksi yksikön-

johtaja Annika Nurttilan Elintarviketurvallisuusvi-

rasto Evirasta. Neuvottelukunnan pääsihteerinä

on 1.9.2014 lähtien toiminut MMM, laillistettu ra-

vitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen. Neuvottelu-

kunnan jäsenet ovat Anna Lemström (MMM) Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (STM), Marjo Misikangas

(Evira), Suvi Virtanen (THL), Marjaana Manninen

(Opetushallitus), Jaana Laitinen (Työterveyslai-

tos), Mikael Fogelholm (Helsingin yliopisto), Ursu-la Schwab (Itä-Suomen yliopisto), Sirpa Kurppa

n E T S - S I V U T


Elintarvikealan onnistumisia, epäonnistumisia ja verkostojen merkitysElintarviketieteiden Seuran Prosessitekninen jaosto (PTJ) järjesti syyskuussa teemaltaan ajankohtaisen seminaarin Tieteiden talolla Helsingissä. Yhteensä

kuudessa luennossa esiteltiin elintarvikealan onnistumisen keinoja, syitä epäonnistumisiin ja verkostojen merkitystä.

Yritysneuvoja Malina Pursiainen (YritysHelsinki) innosti yrittäjäksi aikovia ja jo toimiva yrittäjiä hakemaan reippaasti apua YritysHelsingiltä, jonka palveluja ovat yrityksen perustamisinfo, yritysneuvonta alkaville ja alkuvaiheessa oleville yrittäjille, yrittäjäkoulutus, maahanmuuttajien yrityspalvelut, kasvuyrityspalvelut ja yritysten muutospalvelut. Palvelut ovat suurimmaksi osaksi maksuttomia. Pursiainen myös listasi kymmenen askelta menestykseen. Ensimmäinen askel on tuntea toimiala, jolle yrityksen perustaa.

Finpro ry:n toimialajohtaja Esa Wrang esitteli elintarviketeollisuuden kansainvälistymisen menestystekijöitä pitkäaikaisen vienti- ja kansainvälistymiskokemuksensa pohjalta. Kansainvälisillä markkinoilla suomalaisten yritysten mahdollisuudet ovat parhaat korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvissa tuotteissa. Kohderyhmävalinta on tärkeää, ja tuotteiden täytyy olla erittäin viimeisteltyjä (tuote + pakkaus). Kansainvälistymisprosessin läpimenon minimiaika on 18 kuukautta.

Yrittäjyyden professori Pekka Mäkinen (Helsingin yliopisto) pohti menestyksen edellytyksiä erityisesti 1−10 henkilöä työllistävillä pienyrityksillä. Ensimmäisenä hän laittoi kuulijat miettimään, mitä menestys on: voiton maksimointia, eloonjäämistä, kasvua, voittoa vai osakeantia. Mäkisen mukaan opiskelijat ovat nykyään enemmän kiinnostuneita yrittäjyydestä kuin aikaisemmin.

Euroopan patenttiasiamies, Funktionaalisen Lääketieteen Yhdistys ry:n hallituksen jäsen ja Pro Health Oy:n omistaja DI, TkL Paula Heinonen kertoi urapolustaan elintarviketeollisuudesta funktionaalisen lääketieteen ammattilaiseksi ja yrittäjäksi. Veturina on ollut intohimo hyvinvointiin. Heinosen esitys vakuutti kuulijat siitä, että tuhkastakin voi nousta uusi aamu. Omat sairaudet ajoivat etsimään apua ravinnosta. Nyt jo 15 vuotta hän on opettanut työhyvinvoinnista, ravitsemuksesta ja erilaisista terveysongelmista ympäri Suomea niin yrityksissä kuin yleisötilaisuuksissakin. Kysyntää on riittänyt. Yrityksen ei ole tarvinnut tehdä yhtään mainosesitettä. Heinosen motto: Jos teko ei ole oikea, älä tee sitä. Jos se on oikea, älä piittaa arvostelusta.


Kuva

: lei

Päti

edo

tuS

AmiHelp Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussila kertoi kokemuksistaan liiketoiminnan kehittämisessä sekä asiantuntija- ja rahoitustuen hyödyntämisestä. Konsultilta saatavan avun tulee olla räätälöityä, pitkäjänteistä ja lattiatasolle vietyä. Parhaimmillaan hyvä konsultti tekee itsensä tarpeettomaksi.

Yritysten neuvonantaja, usean yrityksen hallituksen jäsen (mm. Nofu Oy) ETM Leena Saarisen esitys antoi hyvän kuvan, millainen ruoka-alan start-up-yrityksen kehityspolku voi olla. Start‐upissa on oltava selkeä fokus, riittävä vauhti ja resurssit. Rahoituksesta on huolehdittava ajoissa. Epäonnistumiseen on varauduttava, mutta toisaalta on uskottava onnistumiseen. Mutkat on vedettävä suoriksi. Verkostoituminen oikeitten yhteistyökumppaneitten kanssa on perusedellytys onnistumiselle.

Tilaisuuden moderaattorina toimi pakkausten kehitysyhtiö Rukki Finland Oy:n toimitusjohtaja ja start-up yrittäjä ETM Laura Hyvärinen. Hän on myös PTJ:n sihteeri ja ETS:n hallituksen jäsen.

Teksti: Raija Ahvenainen–Rantala

Kuvat: Juhani Sibakov

Terhi Virtanen uusi viestintä- ja talousassistentti

Elintarviketieteiden seura on saanut viestintä- ja talousas-sistentiksi yhden tieteenalansa ammattilaisen: Terhi Vir-tanen valmistui elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 2006 pääaineenaan ravitsemustiede. Pro gradu -tutkielma käsitteli terveysneuvonnassa käytettäviä visuaalisia neu-vontamalleja. Terhi on myös fysioterapeutti, joksi hän val-mistui vuonna 1997. Lopputyönään hän teki terveydenhuol-to-oppilaitoksessa kehitteillä olleen mittausmenetelmän arvioinnin.

− Työskentelen tällä hetkellä sekä Elintarviketieteiden Seurassa että Leipätiedotuksessa. ETS:n viestintä- ja talous-assistentin työ sisältää muun muassa seuran toiminnasta tiedottamista, jäsenasioiden hoitoa ja hallinnollisia tehtä-viä. Leipätiedotus ry:n projektikoordinaattorina työni koos-tuu hankkeiden ja erilaisten projektien suunnittelusta ja to-teutuksesta, Terhi tiivistää työnkuvansa.

Hän toimi ensimmäisen tutkinnon jälkeen fysioterapeut-tina, ammatinharjoittajana ja yrittäjänä vuosina 1998−2004 ja liikuntapäällikkönä Liikuntakeskus ELIXIAssa vuosina 2007−2010. Siitä lähtien Terhi on työskennellyt Leipätiedo-tuksen projektikoordinaattorina.

Seura on näköalapaikkaSekä seura että Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat Terhille tut-tuja jo Viikin opiskeluajoilta.

− Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt toimituspääl-likkö Pirjo Huhtakankaan kanssa samassa kerroksessa, ja olemme tehneet yhteistyötä muun muassa messuständeil-lä, Terhi kertoo.

Hän näkee, että seura on koko elintarvikealan keskiössä ja avaa monitieteellisen näköalan uusimpaan tietoon elin-tarvikealalla.

Terhin harrastuksiin kuuluu liikuntaa yksin ja yhdessä perheen ja ystävien kanssa: hiihtoa, laskettelua, suunnis-tusta ja mailapelejä. Hänen (työ)elämän mottonsa on ”Asi-oilla on tapana järjestyä”.


n E T S - S I V U T

Elintarvikeanalytiikka tarjoaa keinoja varmistaa ruuan aitousTurun elintarviketutkijain seuran ja ETS:n Elintarvikeanalytiikan jaoston syysseminaarissa 22. syyskuuta Turussa pureuduttiin ruuan aitouden ja alkuperän selvittämisen haasteisiin. Paikalla oli runsaat 30 innostunutta kuuntelijaa.

Laboratorion johtaja Pekka Lehtonen Alkosta piti esityksen alkoholi-juomien aitouden tutkimisesta. Hän kertoi, että Suomessa yleisimmät vää-rennökset koskevat väkeviä alkoholijuomia, ei niinkään viinejä, mikä on muualla maailmassa tavallisempaa.

Väärennöksiä voidaan tunnistaa erilaisin analyyttisin menetelmin, jois-ta erityisesti elektroninen nenä on Lehtosen mielestä lupaava. Laitteen eduiksi lukeutuvat poikkeuksellisen lyhyt analyysiaika, tulosten tilastol-linen käsittely sekä tietokanta yhdisteiden tunnistukseen. Laitteen avul-la voidaan luoda alkoholijuomille tietokanta niiden aromiprofiileista. Ta-voitteena on myös, että elektronisella nenällä voitaisiin arvioida alkoho-lijuomien, esimerkiksi viinien ominaisuuksia.

Muita usein käytettyjä tapoja tunnistaa väärennöksiä ovat esimerkiksi erilaiset isotooppimenetelmät ja kiinteäfaasiuutto (SPME) yhdistettynä kaasukromatografia-massaspektrometriaan (GC-MS). Lisäksi pieniä mää-riä sallittuja elintarvikelisäaineita voidaan lisätä markkereiksi muun mu-assa vodkaan tai määrittämällä alkoholijuoman ionikoostumus saadaan veden alkuperä selville.

Dosentti Harri Härmä Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta ker-toi biomarkkereiden hyödyntämisestä elintarviketeollisuudessa. Tutki-mussovellus perustuu yksinkertaisesti molekyylien järjestyksen selvittä-miseen vuorovaikutuksien avulla. Sovelluksen avulla voidaan profiloida liuospohjaisten elintarvikkeiden kuten juomien tai öljyjen ominaisuuksia.

Erikoistutkija Tiina Ritvanen Evirasta selvitti oliiviöljyjen aitouden val-vontaa. Esityksessä käytiin ensin läpi oliiviöljyn tuotantoa ja kehitystä, minkä jälkeen Ritvanen kertoi oliiviöljyjen tarkasta luokittelusta. Esityk-sestä kävi ilmi, että Suomessa väärennökset liittyvät usein oliiviöljyn vää-riin luokituksiin, eikä niinkään koostumuksen väärentämiseen halvem-milla öljyillä tai muilla raaka-aineilla. Yleisimmäksi tunnistusmenetel-mäksi Ritvanen mainitsi kaasukromatografian, mutta myös NMR (ydin-magneettinen resonanssi) on hyvä menetelmä väärennetyille tuotteille.

Erikoistutkija Minna Anthoni Evirasta piti esityksen aitoustutkimuksi-en globaalista näkökulmasta. Hän kertoi useita esimerkkejä elintarvikevää-rennöstapauksista, jotka liittyivät muun muassa kalalajeihin, mausteisiin, hunajaan ja hevosenlihaan. Anthonin mukaan aitoustutkimuksen strategi-an tulisi fokusoitua ennemminkin raaka-aineiden aitouden toteamiseen kuin mahdollisten väärennösyhdisteiden olemassaolon analysointiin.

Tullilaboratorion jaostopäällikkö Anu Kallinen kertoi Tullille kuulu-van valvonnan koskevan erityisesti ei-eläinperäisiä elintarvikkeita, joista tutkitaan muun muassa lisä- ja kasvinsuojeluaineita, kemiallisia konta-minaatioita ja erilaisia biologiseen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän kertoi tapausesimerkkejä muun muassa melamiinista ja hevosenlihasta, jonka tunnistamiseen Tullilaboratorio poikkeuksellisesti osallistui.

Jasmin Moussa

varapuheenjohtaja

Hanna-Mari Salmia

hallituksen jäsen

Turun Elintarviketutkijain seura

Miten Ukrainan kriisi on vaikuttanut

elintarvike-alalla ja mitä siitä on opittu?

Elintarviketieteiden Seuran syyskokous pidetään tiistaina

2.12.2014 klo 16.30 alkaen Huolintatalossa Helsingin Länsi-Pasilassa

(Pasilankatu 2, käynti Palkkatilanportin puolelta) 1.kerroksen kokoustilassa, Ankkuri-ravintolan

takaosassa.

Kokouksen ohjelma

klo 16.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

klo 17.00−17.30 Miten Ukrainan kriisi on vaikut-tanut elintarvikealalla ja mitä siitä on opittu? toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

klo 17.30 Elintarviketieteiden Seuran syyskokous

Kokouksen esityslista1. Kokouksen avaus2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden

ääntenlaskijan valinta4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

toteaminen5. Esityslistan hyväksyminen6. Vuoden 2015 jäsenmaksujen vahvistaminen7. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman ja budje-

tin vahvistaminen8. Jäsenasiat9. Muut asiat10. Kokouksen päättäminen

Ilmoittautumiset 26.11.2014 mennessä: [email protected]

Kutsu Elintarviketieteiden Seura ry:n syyskokoukseen

ATJ:n seminaari 9.2.2015

ATJ järjestää seminaarin 9.2.2015 Tieteiden talolla Helsingissä.

Alustava otsikko on Aistien maailma lasten silmin − mitä saadaan selville aistinvaraisen

tutkimuksen keinoin.Laita aika jo kalenteriisi!


Syksyn toimintaaElintarviketieteiden Seura ja Kehittyvä Elintarvike -lehti olivat mukana NordicPack & NordicFood -messuilla Tampereella 8.–10.10. osastolla A324. Messulla vieraili noin 3300 elintarvikealan ammattilaista.

Messuilla kilpailtiin myös Leipomo- ja konditoria-alan Pohjoismaiden mestaruuk-sista. Nordic Pastry Cup- ja Nordic Bakery Cup 2014 -kilpailut järjestivät Tampereen Mes-sut Oy ja Suomen Leipuriliitto ry yhteis-työkumppaneineen.

Ensimmäisen kerran toteutetun Nordic Pastry Cup -kondiittorikilpailun voitti Ruotsin joukkue. Kilpailun teemana oli Ro-mantic. Kunkin maan joukkueessa kilpai-li kaksi kondiittoria, jotka valmistivat kah-deksan tunnin aikana suklaa-lautasjälki-ruoan, petit fours -leivoksia sekä kolmiker-roksisen hääkakun. Suomi sai tässä kilpai-lussa hopeaa. Kondiittorijoukkueessamme kilpailivat Vilppu Hänninen ja Tuomo Pynnönen, Konditoria pH7, Tuusula. Val-mentajana ja tuomarina toimi Toni Ranta-la Konditoria pH7, Tuusula.

Nordic Bakery Cup järjestettiin nyt nel-jättä kertaa. Suomi oli puolustava mestari edellisen kilpailun voittajana. Tällä kerral-la voiton vei Ruotsin joukkue.

Kunkin maan kolmen hengen joukkueet tekivät kilpailutöinä ruokaleivät, kahvilei-vät ja leipätaitotyön teemalla Nordic natu-

Ilmoita muutoksista yhteystiedoissa osoitteeseen [email protected]

Muistathan ilmoittaa, kun osoitteesi ja muut yhteystietosi (ml. sähköpostiosoite)

muuttuvat!

ETS:n kannattajajäsenet ja edutAmmeraal Beltech OyApetit Pakaste OyAtria OyCaldic Finland OyCGI Suomi Oy Oy delta-Enterprise LtdElintarviketeollisuusliitto ryElixi Oil Oy Eurofins Scientific Finland OyFazer Leipomot OyFinnbakels OyOy Foodfiles LtdGivaudan Finland HK Ruokatalo OyHosmed Oy If Vahinkovakuutus OyISS Palvelut OyKauppamyllyjen Yhdistys ryKiiltoClean OyLeipurin OyMakeryOrdior OyOrkla Foods Finland OyPANalyticalPolttimo Yhtiöt OyRaisio OyjRoquette Nordica OyRuokakesko OySaarioinen OySinebrychoff Oy AbVAASAN OyValio OyKy R. Österlund KbWorld Courier (Finland) Oy

Turun Elintarviketutkijain Seuran kannattajajäsenCondite Oy

ETS:n kannattajajäsenedut• Kannattajajäsenestä tehdään esittelyjuttu

Kehittyvä Elintarvike -lehteen.• Kannattajajäsen saa ETS:n kotisivuille yri-

tyksensä/yhteisönsä logon, josta on linkki kannattajajäsenen kotisivuille.

• Kannattajajäsen saa yhden Kehittyvä Elin-tarvike -lehden vuosikerran jäsenmaksua vastaan + halutessaan lisäksi 1–5 kestoti-lausvuosikertaa 50 % alennuksella.

• Kannattajajäsenten edustajat saavat 25 % alennuksen ETS:n järjestämiin maksullisiin seminaareihin.

n E T S - S I V U T

Erkki Vasara, ETMpuheenjohtajaMTTHumppilantie 431600 JOKIOINENp. 0400 699 209erkki.vasara(at)mtt.fi

Heikki Manner, MMMvarapuheenjohtajaJovant OyRäätälintie 207880 LILJENDALp. 050 338 2930heikki.manner(at)luukku.com

Laura Hyvärinen, ETM, LuKRukki Finland OyPiikuja 3 B 2301600 VANTAAp. 040 167 7425laura(at)rukki.fi

Marika Jestoi, FTEviraMustialankatu 300790 HELSINKIp. 040 487 7798marika.jestoi(at)evira.fi

Oskar Laaksonen, FTBiokemianja elintarvikekemian laitosVatselankatu 2, Arcanum. 20014 TURUN YLIOPISTOp. (02) 333 6875oskar.laaksonen(at)utu.fi

Tiina Luoma, MMMInex Partners OyKarantie 202630 ESPOOp. 040 703 8848tiina.luoma(at)sok.fi

Elisa Piesala, ETMElintarviketeollisuusliitto ryPL 11500241 HELSINKIp. 040 7546824elisa.piesala(at)etl.fi

Elina Säde, ELTElintarvikehygienianja ympäristöterveyden osastoEläinlääketieteellinen tiedekuntaPL 66, 00014 HELSINGIN YLIOPISTOp. (09) 191 57 118elina.sade(at)helsinki.fi

Terhi Virtanen, ETMETS ry:n viestintä- ja talousassistenttiETS ryPL 115, 00241 HELSINKIp. 040 1534 842info(at)ets.fi

Elintarviketieteiden Seuran yhteystiedot 2014Elintarviketieteiden Seuran hallitus

re – Pohjoismainen luonto. Suomi sijoittui kolmanneksi joukkueella Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä (taitotyö), Tytti Tukiainen, Linkosuon Leipomo Oy, Kan-gasala (kahvileivät) ja Meiju Petrelius, Lei-purin Oy, Vantaa (ruokaleivät). Valmenta-jana ja tuomarina toimi Veli-Matti Ahven-harju, Royal Bakery Oy, Hämeenlinna.

Ukrainan kriisi esillä syyskokouksessaSeuran syyskokous pidetään tiistaina 2.12.2014 Helsingissä. Ennen varsinaista kokousta Elintarviketeollisuusliiton toimi-tusjohtaja Heikki Juutinen pitää esityksen aiheesta Miten Ukrainan kriisi on vaikuttanut elintarvikealalla ja mitä siitä on opittu.

Kurkistus kevääseen 2015ATJ järjestää perinteisen helmikuun semi-naarin 9.2.2015 Tieteiden talolla Helsingis-sä. Merkitse jo päivä kalenteriin!Teemana on tällä kertaa lapset, alustavalla otsikolla Aistien maailma lasten silmin − mi-tä saadaan selville aistinvaraisen tutkimuksen keinoin. Seminaari alkaa noin kello 10, jotta pitkämatkalaisetkin ehtivät mukaan. Li-säksi ATJ suunnittelee yritysvierailua myö-hemmin keväällä Turun seudulle.

Mukavaa loppusyksyä!

Terhi Virtanen


Kehittyvä Elintarvike takakansi nro 02_2014.indd 1 8.10.2014 12:39:48

5/2014 ANALYTIIKKA, HYGIENIA & JÄLJITETTÄVYYS

Documents

Transcript of 5/2014 ANALYTIIKKA, HYGIENIA & JÄLJITETTÄVYYS