Arjessa mukanaH Ä M E E N L I N N A N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 3 / 2 0 1 0

2/2007

3/2010

Suomen ensimmäinen asukasagenttiKaupunki työllistää

Kasvatus on kumppanuutta

2

Pääkirjoitus

Palvelujen järjestämisen lähtökohta-na tulee olla asiakaslähtöisyys. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että palvelut houkuttelevat asukkaita ja vierailijoita hakeutumaan palvelun piiriin. Osa pal-veluista perustuu asukkaiden oikeuksiin ja lainsäädäntöön. Tällöin asiakaslähtöi-syys on lakisääteisten palvelujen järjestä-mistä mahdollisimman hyvin asukkaan tarpeen mukaisesti.

Asiakaslähtöisyys onnistuu vain kuule-malla asiakkaiden tarpeita. Päivittäiset kohtaamiset esim. kasvatuskumppanuu-den periaatteiden mukaisesti tai suoraan taidenäyttelyissä kävijöiltä on mutkat-tomin ja helpoin tapa saada tietoa asi-akkaiden toiveista. Tällöin on pääosin kyse yksilötason tarpeisiin reagoinnista.

Toisaalta useat samansuuntaiset palaut-teet johtavat myös isompiin toiminnal-lisiin ja rakenteellisiinkin muutoksiin. Palautetta saadaan myös kohdennetuilla kyselyillä ja tilaisuuksilla tai laajoilla ky-selyillä.

Lasten, nuorten ja elämänlaatupalve-luissa on lähdetty parantamaan asiak-kaiden ja asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia kehittämällä lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia. Lähtökohtana on tavoite järjestää lap-selle ikäkautensa mukainen osallistumis-mahdollisuus häntä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä kaupungin pal-veluiden kehittämiseen vaikuttamisen polun ja toiminnallisen osallisuuden kautta.

Toinen, kansallisestikin merkittävä hanke on Kylä kaupungissa. Hankkeen tavoitteena on muodostaa parempaa alueellista asiakasymmärrystä ja luoda uusia toimintamalleja palvelujen monia-laisemmalle ja innovatiivisemmalle tuot-tamiselle. Tavoitteena on myös nostaa esiin alueelliset palvelutarpeet ja mah-dollisuudet osallistaa asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä tuottamaan ja kehittämään palveluja. Hanke lähti liikkeelle lasten ja nuorten palvelujen kehittämishankkee-na, mutta jo nyt se on osoittanut mah-dollisuutensa laajempana, kaikkien ikä-ryhmien hankkeena.

Markku RimpeläTilaajajohtajaLapset, nuoret, elämänlaatu

Lapsia, nuoria ja elämänlaatua

Hämeenlinna – tavallista parempaa asumista

Omakotitontteja riittää vuonna 2011. Haettavaksi tulee yli 200 uutta tonttia Siirin, Sammon ja Rannanmaan alueilta. Näillä alueilla hinnat alkavat noin 21 eurosta neliö. Siiri II sijaitsee 10-tien varressa, Sampo III kaupungin länsipuolella Alajärven tuntumassa ja Rannanmaa Lammilla Ormajärven läheisyydessä.

Siiri IIAlueelle tulee n. 126 kpl omakotitonttia ja kuusi rivitalotonttia. Tontit tulevat hakuun vuonna 2011 ja niille pääsee rakentamaan vuonna 2012. Hinta-arvio on n. 22 €/m2

Sampo IIIEnsimmäisessä vaiheessa alueelle tulee 89 kpl omakotitonttia, seitsemän asuinpientalotonttia ja viisi ryhmärakennuttamiskohdetta. Tontit tulevat hakuun joko loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta 2011. Tonteille pääsee rakentamaan syksyllä 2011.

RannanmaaEnsimmäiset tontit tullevat hakuun 2011 ja niille pääsee rakentamaan 2011.Myydään tarjousten perusteella.

www.hameenlinna.fi/tontit

3

1/2007Arjessa mukana H ÄM E E N L I N N A N K AU P U N G I N A S U K A S L E H T I 3 / 2 0 1 0

s. 6

s. 7

s. 22-23

Arjessa mukana on Hämeenlinnan kaupungin julkaisema asukaslehti, joka ilmestyy vuonna 2010 kolme kertaa.

Julkaisija:Hämeenlinnan kaupunki, PL 84,13101 HämeenlinnaPuh. 03 621 2385Fax 03 621 2585

Toimituskunta:Tiina Vahtokari vastaava toimittaja, Mervi Koski, Aulikki Laine, Terhi Laine, Inka-Maria Laitila, Päivi Sieppi, Marja-Leena Souru

Ulkoasu ja taitto:Hämeenlinnan kaupunki/ViestintäTuula Mäkinen

Painopaikka: Painoyhtymä Oy

Kannen kuva: Anne AronenLammin Konnarin koulu on yksi kasva-tuskumppanuushankkeen pilottialu-eista. ISSN 1796-2501

SISÄLTÖPääkirjoitus ................................................................................................................................ 2

Jätteestä tulee Karanojalla raaka-ainetta ................................................................... 4-5

Hämeenlinnakeskus laajentaa keskustaa ....................................................................... 6

Elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys uudistuneet ......................... 7

Hyvinvointia asukkaille ympäristöä säästäen ............................................................... 8

Uudessa Hämeenlinnassa huolehditaan myös maaseudun arjesta ...................11

Vierivä työ ei sammaloidu – Parhaimmillaan työnkierto motivoi ja innostaa .16

Uusi perusopetuslaki astuu voimaan vuoden alusta ...............................................18

Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa vuoropuhelua lapsen asioissa .....................19

Uppsala-talo: Perheen tukipalvelut saman katon alta .............................................20

Hämeenlinnan kirjastoissa lainataan, loruillaan, leikitään ja tuunataan ..........21

Sofian häät; eli museoesineen matka näyttelyyn ............................................... 22-23

Taidemuseon ja historiallisen museon näyttelyt .......................................................24

4

-Monelle on yllätys, että tämä on näin hieno alue, sanoo Karoliina Vähänen, joka vaakatoimihenkilönä on ensim-mäisenä vastaanottamassa alueelle tulevat asiakkaat.

Karanoja on suuri lajittelukeskusKaiken lähtökohtana on luonnollisesti se, että jokainen huolehtii omalta kohdaltaan erilaiset syntyvät jätteet oi-keaan paikkaan. Karanojan jätteenkäsittelyaluekin on itse asiassa suuri lajittelukeskus, jossa portista sisään tulevat kuormat eritellään kukin omaan paikkaansa, käsitellään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Se aika on jäänyt jo kauas taak-se, jolloin lasti vain kipattiin penkan reunalta ja homma oli sillä selvä.

Monet tiensä päähän tulleet tavarat ja roskat voi tuoda alu-eelle veloituksetta. Tähän velvoittaa tuottajavastuu, jolloin tuotteen tarkoituksenmukaisesta hävittämisestä peritään maksu jo kun tuote ostetaan uutena. Muutoin jätteen kä-sittelystä kertyvät kustannukset peritään tuojalta painon mukaan. Jätelajeja on useita ja hinnat vaihtelevat jätenimik-keen mukaan. Täydellinen hinnasto löytyy Kiertokapulan nettisivulta.

Kiertokapula on osakeyhtiö, joka ei tavoittele voittoa, mutta joka joutuu kuitenkin kattamaan omat kulunsa. Näin mak-su peritään, mutta vain sen verran kuin yhtiön velvoitteiden täyttäminen vaatii. Toinen maksun kerääjä on valtio jäteve-ron ja arvonlisäveron muodossa. Niiden suuruus on asiak-kaan portilla maksamasta maksusta lähes puolet.

-Suuri osa yhdyskuntajätteestä päätyy Riihimäen Ekokemil-le, jossa se poltetaan tuottamaan kaukolämpöä. Jätteen polt-taminen ei kuitenkaan ole samanlaista kuin puun polttami-nen saunan pesässä, vaan poltto ja varsinkin savukaasujen puhdistus vaativat kalliin erikoislaitteiston, joka ei suinkaan ole ilmainen, sanoo työnjohtaja Kari Eskola. Niinpä vaikka

Peräti 80% kaikesta portista Karanojalle tulevasta jättees-tä lajitellaan johonkin jatkokäyttöön ja hyötykäyttöön. Vain viidesosa päätyy enää jätteenä penkkaan. Lajittelu on todella totta.

Jätteestä tulee Karanojalla r a a k a - a i n e t t a

Teksti ja kuvat: Timo Pietilä

5

jäte meneekin tässä hyötykäyttöön, ei se ole mitään halpaa polttoainetta.

Portille ja auto vaakaanKaranojan alueella on helppo asioida. Lasti kannattaa lajitella jo kotona ja jos siihen liittyy kysyttävää, kannattaa käy-dä kurkistamassa Kiertokapulan netti-sivulta tai soittaa neuvontanumeroon 075 753 0011 ja kysyä ohjeita. Kierto-kapulan portilla auto mahdollisine pe-räkärryineen ja kyytiläisineen punnitaan vaa’alla. Vaakaan mennään aina, vaikka lastista ei perittäisi maksuakaan, sillä vaa-ka kertoo alueelle tulevan jätteen mää-rän, jota Kiertokapulassa seurataan lain laatijan ohjeiden mukaan tarkasti.

Punnituksen jälkeen vastaanottotoimis-ton virkailija ohjaa eteenpäin oikeaan

lajittelupisteeseen. Jos kuormassa on erilaisia ja hintaisia jäte-eriä, kannat-taa kunkin erän tyhjentämisen jälkeen poiketa välipunnituksessa. Näin säästää selvää rahaa, Karoliina Vähänen neuvoo. Kun lasti on tyhjennetty, ajetaan takaisin portille loppupunnitukseen. Tulo- ja läh-töpainojen erotus kertoo alueelle jätetyn tavaran määrän. Sen ja tuodun jätteen lajin mukaan määräytyy hinta.

-Ei tämä kallista ole, Karoliina vakuut-taa. Useimmiten asiakkaat ovat myön-teisesti yllättyneitä laskusta varsinkin jos esilajittelu on hoidettu kunnolla. Kal-leimmassa hintaryhmässä on nimittäin lajittelematon sekalainen lasti.

Karanojan alue on suuri ja liikenne vil-kasta, joten alueella on syytä ajaa varo-

vasti, mutta muutoin ensitotuttelun jälkeen homma on selkeätä ja helppoa, Karoliina Vähänen vakuuttaa.

Biojätteestä etanoliaJätteen hyötykäyttö kehittyy nopeasti. Yhä uusille erille keksitään uusiokäyttöä tavoitteena vähentää näin jätteen koko-naismäärää, kertoo neuvoja Tanja Tas-tula. Niinpä Karanojan aluekin kehittyy jatkuvasti. Lähiaikoina alueella käynnis-tyy St1 Biofuels Oy:n Bionolix-laitos, jossa ensimmäisenä maailmassa tehdään biojätteestä bioetanolia. Karanojalla työskentelee noin 30 henkeä valmistellen asiakkaiden tuomia kuormia jatkojalos-tusta ja loppusijoitusta varten. Lain mää-räykset tiukkenevat jatkuvasti ja Kierto-kapula on tällä seudulla se, joka nämä määräykset toteuttaa.

www.kiertokapula.fi

Sisäänajoja punnitus

1Ongelmajätteiden

vastaanotto

2Sähkö- ja elektroniikka-

romun vastaanotto

3Jätteiden

vastaanottolavat

4Risut ja

haravointijäte

5

Kulkusuunnat

HÄMEENLINNA • KARANOJA

12

3

4

5

Kuvat ja teksti: Marjo Totro

6

Kehittäminen aloitettu jo vuonna 2002Kaupunki valitsi vuonna 2002 NCC:n yhteistyökumppanik-si ja hankkeen kehittäjäksi. NCC järjesti arkkitehtikilpailun, jonka voitti Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka työl-lään ”Torit”. Asemakaavamuutos hyväksyttiin vuonna 2008 ja silloin myös allekirjoitettiin sopimus Hämeenlinnan kes-kustan länsireunan rakentamisesta. Tämän vuoden tammi-kuussa asemakaavasta tehty valitus hylättiin korkeimman hal-linto-oikeuden toimesta ja hankkeen suunnittelua jatkettiin.

Uusia liikkeitä, palveluja ja kohtaamispaikkoja Kauppakeskukseen tulee noin 50 uutta liikettä ja palvelua. Valtakunnallisten ketjumyymälöiden lisäksi siellä on myös hämeenlinnalaisten omia liikkeitä ja palveluja. Keskuksesta löytyy luontevia levähdys- ja tapaamispaikkoja, kahviloita ja ravintoloita. Keskuksen torit ovat myös mukavia kohtaamis-paikkoja ja oivia tiloja erilaisille tapahtumille ja esityksille. Keskukseen pääsee helposti kävellen, pyöräillen, bussilla tai autolla. Autopaikkoja on lämpimässä kellarissa 800 autolle.

Asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiinKauppakeskuksen välittömään yhteyteen, uusien palvelujen äärelle on kehitteillä monipuolisia asumisen konsepteja. Uu-sia asuntoja on tulossa neljään rakennukseen, yhteensä noin 200 asuinkunnalle. Asuntojen rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuoden 2012 lopussa.

Rakentaminen käynnistyy keväällä 2011Hämeenlinnakeskuksen rakentaminen käynnistyy kevään 2011 aikana tunnelien, siltojen ja katujen rakentamisella. Loppuvuodesta 2011 on tavoitteena päästä rakentamaan myös kauppakeskuksen pysäköintilaitosta. Kauppakeskuksen avajaisia vietetään keväällä 2014, asunnot valmistuvat vaiheit-tain 2014-2015.

Yhdessä kaupunkilaisten kanssa.NCC haluaa toteuttaa Hämeenlinnakeskuksen kaupunki-laisten toiveita kunnioittaen. Keskuksen omilla nettisivuilla www.reskakasvaa.fi on ollut jo jonkin aikaa asukaskysely, jon-ka vastauksia hyödynnetään keskusta suunniteltaessa. Sieltä myös löytyy ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä ja eri vaiheista. Lisäksi NCC järjestää hankkeen aikana erilaisia asu-kastapahtumia, joissa keskuksen rakentamisesta kerrotaan.

Hämeenlinnakeskus laajentaa keskustaa

Ylempi kuva: Pääsisäänkäynti Kauppakeskuksen pääsisäänkäynti avautuu ReskalleAlempi kuva: Sisäkuva kauppakeskuksesta Kauppakeskuksen liikkeet ja palvelut ovat kahdessa tasossa

Uusi kaupan ja asumisen keskus nousee kaupunkia halkovan moottoritien päälle lähivuosina. Keskus yhdistää kaksi kaupunginosaa, nykyisen keskustan ja Kaurialan. Nykyinen keskusta yhdistyy kävelykatu Reskan kautta kauppakeskukseen.

7

Parhaillaan uudistetaan muitakin kun-nallisia määräyksiä mm. jätehuoltomää-räykset, ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys. Ohjeet ja määräykset löytyvät niiden vahvistuttua paitsi maan-käytön ja ympäristön palvelupisteestä Wetteriltä myös kaupungin nettisivuilta.

Lintujen ruokintaan lupaUusien määräysten mukaan lintujen ruokinta on asemakaava-alueella sallit-tu vain kiinteistön tai alueen omistajan luvalla. Esimerkiksi kaupunkialueen puistoissa ei lintuja saa ruokkia ilman kaupungin lupaa eikä käytännössä luvan myöntämiselle yleensä löydy perustei-ta. Myöskään kerrostalojen parvekkeilla ei lintuja saa ruokkia ilman taloyhtiön suostumusta.

Lintujen ruokinnasta tai muusta huo-nosti hoidetusta jätehuollosta voi aiheu-tua vahinkoeläinongelma. Jyrsijät, kuten hiiri ja rotta, etsivät tarjolla olevaa help-poa ravintoa ja lisääntyessään nopeasti aiheuttavat harmia ja vahinkoa. Tervey-densuojelusyistä uusissa määräyksissä edellytetään, että kiinteistön omistaja huolehtii siitä, ettei vahinkoeläimille ole saatavana ravintoa tai pesimispaikkoja. Jos vahinkoeläimiä ilmaantuu, kiinteis-tön tai alueen omistajan on ryhdyttävä

toimiin niiden poistamiseksi.

Eläinsuojat etäälle naapurista ja melu kuriinEläinsuojat ja –aitaukset on siivottava jätteistä riittävän usein. Terveyshaitan ehkäisemiseksi ne on myös sijoitettava riittävän etäälle naapurin asuinraken-nuksesta ja oleskelupihasta.

Uusilla määräyksillä on puututtu myös yleisöä altistavaan meluun, kuten musii-kin, tapahtumien kuulutusten tai vastaa-vien äänten aiheuttamaan melualtistuk-seen.

Kirpputoreille elintarvikkeiden myyntitilaKirpputoreilla elintarvikkeiden myynti on mahdollista vain, jos kirpputoria yllä-pitävä toimija on hakenut hyväksynnän elintarvikkeiden myyntitilalle. Kirppu-torin ylläpitäjän on myös tiedotettava elintarvikemyyjiä voimassa olevista elin-tarvikemääräyksistä. Helposti pilaantu-via elintarvikkeita kirpputoreilla ei saa myydä.

Elintarvikemyynnistä aina ilmoi-tus tai hakemusTilapäisestäkin elintarvikkeiden myyn-nistä tai tarjoilusta on ilmoitettava elin-

tarvikevalvontaan, vähintään 14 vrk ennen toiminnan aloittamista. Säännöl-linen myynti puolestaan edellyttää lupa-hakemusta.

Lisäksi suurista yleisötilaisuuksista, joi-hin odotetaan enemmän kuin 500 hen-keä, pitää tilaisuuden järjestäjän tehdä erikseen ilmoitus. Ilmoittamiskäytännöl-lä halutaan varmistaa, että tapahtumassa on riittävästi käymälöitä - myös liikun-taesteisille, käsienpesumahdollisuus ja jäteastioita. Anniskelulupaa ei myönnetä ilman myönteistä elintarvikevalvonnan lausuntoa.

Elintarvikkeiden myynti- ja tarjoilupis-teessä on oltava nähtävillä toimijan nimi ja yhteystiedot. Näin sekä asiakkaat että elintarvikevalvojat voivat tunnistaa myy-jän.

Elintarvikelaki ei tee eroa myydyn ja il-maiseksi annetun elintarvikkeen välillä. Molemmissa tapauksissa elintarvikkeen on oltava hygieeniseltä ja terveydelliseltä laadultaan moitteetonta. Vastuu laadusta on myyjällä tai tarjoilun järjestäjällä.

Elokuun alusta voimaan tullet uudet elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys määräävät mm. lintujen ruokinnasta, eläinten pidosta, vahinkoeläimistä, melusta sekä elintarvikkeiden myynnistä ulkona, tapahtumissa ja kirpputoreilla.

Elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys uudistuneet

8

Hyvinvointia asukkaille ympäristöä säästäen

Laadukasta päivähoitoa, terveydenhuoltoa ja opetusta, hyvää koulu-ruokaa, ystävällistä asiakaspalvelua. Tämänkaltaisia palveluita asukkaat odottavat kunnan tarjoavan. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia edellyttää, että palvelut on lisäksi tuotettu ympä-ristöä säästäen.

Ympäristöä säästävä toimintatapa on tu-levaisuuteen suuntaavaa ajattelua. Monet yritykset ovat sen jo huomanneet ja kun-nat seuraavat mukana. Ympäristöystäväl-lisyys kunnan palvelujen tuottamisessa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samalla energian tai luonnonvarojen kulutuksel-la saadaan tuotettua nykyistä enemmän palveluita ja hyvinvointia asukkaille. Jätteiden määrän vähentyminen säästää ympäristöä ja samalla asukkaiden kuk-karoa. Kunnan rahat kun ovat pääosin peräisin asukkaiden maksamista veroista ja maksuista.

Henkilöstöstä se alkaaHämeenlinnan kaupunki on mukana Helsingin johtamassa Ekotuki-hank-keessa, jossa tavoitteena on lisätä oman henkilökunnan ympäristötietoisuutta ja muuttaa työskentelytapoja nykyistä ym-päristöystävällisemmiksi. Hankkeessa on

koulutettu ekotukihenkilöitä kaupungin työyksiköihin avuksi ympäristöasioiden huomaamiseen ja käytänteiden muut-tamiseen. Ekotukihenkilöitä on Wette-rillä, kaupungintalolla, Uppsalatalolla, ARXissa ja kaupunginkirjastossa. Tänä syksynä ekotukitoiminta käynnistyy kymmenessä Hämeenlinnan perusasteen koulussa.

Miten kaupungin ympäristövastuul-lisuutta voitaisiin mielestäsi lisätä? Anna palautetta hameenlinna.fi/palaute.

Ekovinkkejä ja –linkkejä kotiin, toimis-toon, liikenteeseen ja kouluun löydät sivuilta hameenlinna.fi/ekovinkit ja linkit.

”Hämeenlinnan kaupungin tavoite on olla kestävän kehityk-

sen edelläkävijä Suomessa.” Lainaus kaupungin strategiasta

Hämeenlinnan kaupungin arvo:

EKOLOGISUUS. ”Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut

tehdään ekologisuutta korostaen. ” Lainaus kaupungin strategi-

asta.

Ekotukihenkilöt arvioimassa kaupungin ympäristötyön tuloksia. Ympäristötyön suunnittelua.

9

− Kansalaisten kanssa halutaan aiempaa avoimempaa vuorovaikutusta, kehitys-johtaja Tarja Majuri kertoo.

Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään portaittain. Ensimmäisenä on käynnis-tynyt lasten- ja nuorten osallisuuteen liittyvä työskentely. Toisena vaiheena on tuottaa järjestelmä yleisen asukas- tai asiakaspalautteen keräämiseen sekä kä-sittelyyn. Tähän liittyy myös asiakas- ja asukaskyselyiden tuottaminen.

Tulevaisuudessa kehitetään vaikuttamis-kanavaa, jossa voidaan seurata virkamies-valmistelua ja päätöksentekoa. Myös kasvokkain tapahtuvaa kansalaisvaikut-tamista erilaisissa foorumeissa ja asuka-silloissa kehitetään. Palvelujen sähköistä-miseen liittyvän Vidico-hankkeen avulla asiakaspalautejärjestelmän kehitystyö on edennyt vauhdikkaasti.

Sähköisen järjestelmän avulla voidaan seurata palautteen kulkua kuntaorgani-saatiossa. Tulevaisuudessa verkosta näkee missä vaiheessa päätöksentekoprosessi on menossa ja kuka sitä käsittelee.

− Myös virkamiehet voisivat oppia anta-maan palautetta palvelujen kehittämises-tä. Kaupungilla onkin suunnitteilla mm. ideahautomoita omalle väelle, Majuri toteaa.

Lapset ja nuoret esilleMyös lapset ja nuoret on huomioitu palautejärjestelmän uusimisessa. Lap-selle järjestetään ikäkautensa mukainen osallistumismahdollisuus häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Uutta toi-mintatapaa toteuttavat aluksi yhdessä Nuorisopalvelut sekä Lasten ja nuor-ten kulttuurikeskus ARX. Myöhemmin mallia toteutetaan laajemmin kaupungin palveluissa.

− Olemme Lasten ja nuorten osallisuu-den työryhmässä rakentaneet vaikut-tamisen polun, jossa on kehitystasoon sopivia mahdollisuuksia osallistua, vai-kuttaa ja toimia. Lapset voivat vauvaiästä lähtien pikkuhiljaa tutustua päätöksen-tekoon ja vaikuttamiseen, työryhmän puheenjohtajana toiminut ARXin johta-ja Noora Herranen kertoo.

Toiminnallinen osallisuus on puolestaan tekemällä vaikuttamista. Käynnissä on jo Megafoni-kampanja, jossa nuoret voivat itse ideoida tapoja osallistua päätöksen-tekoon. Muiden ikäryhmien osalta pol-ku käynnistyy portaittain.

− Toiminnallisuus on uusi ja rohkea tapa lähestyä asiakaslähtöisyyttä. Tarvitsem-me muitakin palautejärjestelmiä kuin keskustelut ja kyselylomakkeet, toteaa Herranen.

ASIAKASPALAUTEJÄRJESTELMÄ saa uusia muotoja

Hämeenlinnan kaupungin asiakas- ja asukaspalautejärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti. Toimivan palautejärjestelmän avulla asiakas voi itse vaikuttaa palvelujen sisällön kehittämiseen.

Tarja Majuri toivoo aiempaa avoimempaa vuorovaikutusta kaupungin ja kuntalaisten välillä.

Teksti Ulla Harju, kuvituskuva Taru Arnkill

10

aktivoi kuntalaisia vaikuttamaan”Uudistuva kylä kaupungissa” -hankkeessa rakennetaan konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Kahdella pilottialueella Iittalassa ja Jukolassa tehdään yhteistyötä asukkaiden, palvelun tuottajien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Palveluita kehitetään kunkin alueen asukkaiden ja toimijoiden toiveiden mukaisesti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.

Kylä kaupungissa -hankkeen avulla ava-taan keskustelujen kautta palvelutarpeita eri kaupunginosissa. Samalla mietitään uudenlaisia ja konkreettisia tapoja järjes-tää palveluita.

− Ihmisiä kannustetaan pohtimaan asi-oita sekä olemaan aktiivinen kaupungin suuntaan. Asiakaslähtöisyys on tärkeää, jotta palveluita voidaan parantaa, tilaaja-johtaja Markku Rimpelä toteaa.

Esimerkkinä Rimpelä kertoo harrastus-mahdollisuuksien lisäämisen koululaisil-le heti koulupäivän jälkeen lasten asuin-ympäristön läheisyydessä. Yhteistyötä tehdään urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa.

Hanke laajenee lasten ja nuorten tar-peista koko asuinalueen tarpeisiin. Myös ikäihmisten yhteisöllisyyttä pyritään li-säämään. Iäkkäämmät ihmiset voisivat olla mukana esimerkiksi koulujen kerho-

toiminnassa tai vaikka opettamassa lap-sille sukkien kudontaa.

Rohkeutta vaaditaan kaikiltaHankkeen avulla luodaan mahdollisuuk-sia eri palvelutoiminnoille. Kehitystä tehdään niillä resursseilla, joita on jo olemassa. Tavoitteena on saada mukaan myös uusia toimijoita.

− Julkisten palvelujen sisällöstä ja tuot-tamisesta on olemassa tietynlainen kuva, mutta se voisi olla rohkeampikin. Me virkamiehetkin voisimme aktivoitua kuntalaisten pyynnöstä. Haluammekin aitoja ja rohkeita avauksia uudistamaan palvelutuotantoa, kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu miettii.

Mäensivu vertaa eri asuinalueiden pal-velutuotantoa autoihin. Perusasiat ovat samat joka alueella, mutta alueita varus-tellaan niiden tarpeiden mukaisesti.

− Varusteluun voivat kaikki halukkaat vaikuttaa, Mäensivu summaa.Kylä kaupungissa -hanke kestää vuoteen 2012 saakka.

KYLÄ KAUPUNGISSA -HANKETeksti ja kuva Ulla Harju

Suomen ensimmäinen asukasagentti

Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen asukasagentiksi eli projektipäälliköksi on palkattu Mira Sillanpää, joka aloittaa työssään 25.10.

Asukasagentin työhön kuuluu asiakas-ymmärryksen kehittäminen keskus-telemalla, pitämällä tilaisuuksia sekä keräämällä väkeä erilaisiin tilaisuuksiin. Tarkoituksena on kartoittaa paikallisia palvelutarpeita yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä kau-pungin kanssa.

Sillanpää lähtee työhönsä innostunee-na ja odottaa jo jalkautumista asukkai-den keskelle.

− Koko hanke on todella positiivinen ja sitä tehdään hienoista lähtökohdista ja avarakatseisesti. Uutta Hämeenlinnaa rakennetaan asukkaiden näkökulmasta, Sillanpää toteaa.

Yhteystiedot:Asukasagentti Mira Sillapäägsm: 040 582 1227mira.sillanpaa@hameenlinna.fi

Kirsti Mäensivu ja Markku Rimpelä toivovat kuntalaisilta rohkeita avauksia.

11

Maaseutuasiamiehenä työskennellyt Marja Leena Souru (puh. 03 621 2018, marjaleena.souru@hameenlinna.fi) siir-tyi elokuun alusta kaupungin konser-nipalveluihin maaseutusuunnittelijaksi. Maaseutusuunnittelijan tehtäviin kuu-luvat mm. maaseutualueiden kehittämi-nen, kansalaisvaikuttaminen (foorumit, kyläkäräjät ym.), kylätoiminta sekä maa-seutuohjelman koordinointi.

Kyläkäräjät luo vuoropuhelua kan-takaupungin ja maaseudun välilleRaatihuoneella kaksi kertaa vuodessa toteutettavat Kyläkäräjät ovat kaikille kiinnostuneille avoimia. Kyläkäräjillä etsitään rakentavia ratkaisuja ajankoh-taisiin pulmiin ja siksi asukkaiden lisäksi Kyläkäräjille on tärkeää saada myös kau-pungin luottamushenkilöitä ja henki-löstöä mukaan. Kaksilla ensimmäisillä kyläkäräjillä pääpaino oli alustuksissa. Osallistujilta kerätyn palautteen mukai-sesti kolmansilla kyläkäräjillä lisättiin aikaa keskusteluille sekä varattiin aikaa myös ryhmätöille.

Hämeenlinnan kolmansilla Kyläkäräjillä teemoina olivat maaseudun mahdolli-suudet, haasteet, trendit ja tulevaisuuden visiot. Uuden maaseudun mahdollisuuk-siin johdatteli Vaasan yliopiston profes-sori Hannu Katajamäki. Kehitysjohtaja Tarja Majuri sekä tilaajajohtaja Jukka Lindberg puolestaan käsittelivät omissa esityksissään miten hyvä arki turvataan

Hämeenlinnan maaseutualueille. Ryh-mätöissä pohdittiin yhdessä mitä maa-seutualueiden hyvään arkeen tarvitaan. Ryhmätöiden palautetta tullaan hyödyn-tämään Hämeenlinnan tulevassa maa-seutuohjelmassa.

Kyläaktivaattorit haastavat kaikki kylät talkoisiin mukaan Jokaisella Hämeenlinnan kylä- ja asu-kasyhdistyksellä on mahdollista saada oma edustajansa Hämeenlinnan kyläak-tivaattoriryhmään. Ryhmässä on jo 15 kyläaktivaattoria, mutta haasteita riittää ja mukaan toivotaan lisää kyläaktiive-

huolehditaan myös maaseudun arjestaOnnistunut arki maaseudulla tarvitsee eri osapuolten laajaa sitoutumista ja vastuunkantoa, sillä kaupungin tuki ei yksistään riitä pitämään Hämeenlinnan laajoja maaseutualueita elinvoimaisina. Maaseutusuunnittelijan lähiajan yhtenä tärkeimpänä haasteena on Hämeenlinnan maaseutuohjelman koordinointi. Maaseutuohjelmassa päähuomio tulee olemaan konkreettisissa kehittämistoimissa.

ja. Aluetoimikuntien kumppanuuden myötä ryhmä on osallistunut aluetoi-mikuntien järjestämien Kyläkäräjien ideointiin. Ryhmän puheenjohtajuus kiertää ja puheenjohtaja valitaankin vuorotellen siitä kylästä missä kulloin-kin tavataan. Ryhmän sihteerinä on Linnaseudun Pitäjärinki-hankkeen ky-läkoordinaattori Johanna Henttinen.

Kyläaktivaattorit ovat verkostoituneet aluetoimikuntien kumppaneiksi, mut-ta yhteistyötä tehdään laajasti myös kaikkien muiden kylien hyvinvoinnis-ta kiinnostuneiden yhteistyötahojen kanssa.

Maaseutupalveluja maatilayrittäjille Vanajantieltä sekä Tuulosesta

Hämeenlinnan kaupungin maaseutupalvelujen keskeisiä tehtäviä ovat maatalous-tukiasioiden hoitaminen, valvonta- ja tarkastustehtävät sekä vahinkoarviot.

Maaseutupalveluissa työskentelevät maaseutuasiamiehet:

Merja Hacklin puh. 03 621 2651 (Vanajantiellä)Antero Pöysti puh. 03 621 2020 (Vanajantiellä)Aulis Rekola puh. 03 621 2019 (ma Vanajantiellä, ti-pe Tuulosessa)

Hämeenlinnan toimisto: Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna, avoinna arkisin klo 9-15Kauppakeskus Tuulonen: Tuulosentie 1, 14810 Tuulos, avoinna tiistai-perjantai klo 9-15 (suljettu maanantaisin).

Asiointikäyntien ja lomien takia kannattaa varmistaa paikallaolo puhelimitse etukäteen.

Kyläaktivaattorit Sara Kaloisen vieraana Rengossa. Kuvassa vasemmalta Mona Iso-Mustajärvi, Johanna Henttinen, Sara Kaloinen, Terttu Peura-Kokkala ja Maija Ojala.

Uudessa Hämeenlinnassa

12

IKÄIHMISTEN PALVELUNEUVONTA keskitetään yhteen paikkaanIkäihmisten asiakasohjausyksikkö aloittaa toimintansa ensi vuoden puolella. Yhteen palvelupisteeseen keskitetään ikäihmisten palveluneuvonta, asiakkaiden palvelusuunni-telmat sekä päätökset.

− Haluamme tulla asiakkaiden lähelle. Palvelupiste on helposti tavoitettavissa ja siellä asukkaat saavat vaivattomasti kon-taktin palveluihin, tilaajajohtaja Jukka Lindberg toteaa.

Ikäihmisten palvelupisteestä saa katta-vasti ja keskitetysti neuvoa eri palveluista. Merkittävää on, että yhdestä pisteestä saa tietoa sekä kaupungin että yksityisten ja järjestöjen palveluista. Neuvontaa anne-taan kasvokkain mutta myös sähköisesti ja puhelimella. Tietoa saa muun muassa kotikäynneistä, omaishoidontuesta, kul-jetuspalveluista, laskutuksesta ja asiakas-maksuista. Kotiin vietävät palvelut ovat keskeisessä asemassa.

− Toiveena on, että ihminen pystyy asu-maan ja toimimaan kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään ja ympärivuo-rokautisen hoivan tarve näin luonnolli-sesti vähenee, Lindberg miettii.

Palvelupisteessä tehdään myös palvelu-tarpeen arviointia ja -ohjausta. Päätösten

käsittely on keskitetty yhdelle luukulle.

− Palvelusuunnitelma ja -ohjaus ovat sidoksissa elämäntilanteeseen. Muutok-sillekin on annettava tilaa. Toiminnan perustana on ikäihmisen itsemääräämis-oikeuden tukeminen. Omaiset ja lähi-verkostot otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun aina kun se on mahdollis-ta, Lindberg summaa.

Ikäihmisten palveluyksikkö aloittaa toi-mintansa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Toimipaikaksi suunnitel-laan palvelupiste Kastellia tai Wetteriä. Uuden yksikön henkilöstö siirtyy muis-ta tehtävistä kaupungin organisaatiosta. Asiakasohjausyksikön päällikön lisäksi yksikköön tulee palveluohjaajia ja -neu-vojia sekä sosiaalityöntekijöitä melkein toistakymmentä.

Lasten ja nuorten palvelupiste myös suunnitteillaIkäihmisten asiakasohjausyksikön perus-taminen on osa koko kaupungin asiakas-

palvelun uudistamista. Hämeenlinnassa halutaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja taata asiakkaalle palvelujen neuvonnan ja ohjauksen helppo tavoitettavuus. Yhdes-sä palvelupisteessä tehdään konkreettisia palvelusuunnitelmia aina neuvonnasta päätöksiin. Myös yksityiset palvelut si-sällytetään asiakasohjauksen piiriin. Wetterillä on ollut noin vuoden käytössä maankäytön, ympäristön ja yhdyskunta-rakenteen palvelupiste. Suunnittelu on puolestaan jo alkanut lasten ja nuorten palvelupisteestä, josta tulevaisuudessa saa kaiken tiedon neuvoloista päiväkoteihin ja kouluihin. Neuvonnan käyttöön on tulossa yksi palvelunumero ja sähköistä palvelua tehostetaan. Myös vammaispal-velujen asiakasohjauksen suunnittelu on aloitettu, jotta kaikki asiakkaat saadaan jouhevasti palvelujen piiriin.

Toteutus uusista palvelupisteistä tehdään vuonna 2011. Palvelupisteiden lopulli-nen sijoittumispaikka on joko Wetteri tai palvelupiste Kastelli.

Kaupunki rekrytoi paljon 1970-luvulla väkeä ja toisaalta kuntauudistuksessa oli irtisanomissuoja vanhoille työntekijöille, joten uutta väkeä ei ole viime vuosina paljoa palkattu, sanoo henkilöstöjohtaja Raija Hätinen.

Lähivuosina tilanne kuitenkin muut-tuu, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle muutaman seuraavan vuoden aikana avautuu tehtäviä nuoremmille sukupolville. Vuoteen 2015 mennessä eläkkeelle kaupungin palveluksesta jää noin 700 henkilöä

Kaikkia eläkkeelle jääviä ei korvata uu-silla työntekijöillä töiden uudelleen jär-jestelyjen, ulkoistamisten ja osakeyhti-öittämisten vuoksi. Eniten uutta väkeä

Hämeenlinnan kaupunki on seudun SUURIN TYÖNANTAJAHämeenlinnan kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 3200 vakinaista työntekijää. Lisäksi palkkalistoilla on yli 500 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa. Vuoden 2009 alusta toteutetun kuuden kunnan kuntaliitoksen ja suuren organisaatiomuutoksen jälkeen henkilöstö-määrä ei ole juurikaan kasvanut. Uutta väkeä on palkattu harkiten avautuneisiin tehtäviin.

tullaan tarvitsemaan hoiva- ja hoitopuo-lelle.

Hätinen uskoo vahvasti, että Hämeen-linnan kaupunki kiinnostaa työpaikka-na. Sen puolesta puhuu monta seikkaa. Kaupungin työntekijät tekevät merki-tyksellistä työtä ihmisten hyvinvointi-palvelujen tuottajina. Lisäksi kaupungin työpaikka on hyvin turvallinen – kuin henkivakuutus, Hätinen maalailee. Lo-mautukset ovat poikkeuksia ja irtisano-miset harvinaisia. Tällaiseen eivät ny-kymaailmassa monet työnantajat pysty. Kaupunki tarjoaa myös kilpailukykyisen palkan ja ison työnantajan edut.

Hätinen muistuttaa myös, että Hämeen-linna on edelläkävijä kuntien joukossa. Raija Hätinen

Sari Rautio

Taantuma heikensi etenkin nuorten työnsaantimahdollisuuksia. Hämeenlin-nassa tilanteeseen herättiin reilu vuosi sitten ja kaupunki perusti työryhmän miettimään keinoja tilanteen korjaami-seksi.

Rahaa ei ollut luvassa projektiin paljoa-kaan, mutta ajattelemalla kokonaisuutta uudella tavalla, on löytynyt paljon uusia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ha-jallaan olevat toimijat, projektit ja rahat ovat nyt entistä paremmin kaikkien asi-an puolesta toimivien ulottuvilla, sanoo työryhmän puheenjohtajana toimiva kaupunginhallituksen varapuheenjoh-taja Sari Rautio. Kaupunki, työvoima-viranomaiset, yrittäjäjärjestöt, koulut ja

Täällä kehitetään koko ajan uutta, mikä tarjoaa työntekijöillekin dynaamisen ja mielenkiintoisen työympäristön.

nuoret itse ovat etsineet aktiivisesti uusia ideoita.

Yksi työryhmän havainto on ollut se, että työllistämisen tueksi tarjolla olevat keinot ovat hakijan kannalta hankalia käyttää. Tavallisen työttömän tai har-joittelupaikkaa hakevan on vaikea tietää mistä ja millaisia mahdollisuuksia erilai-siin tukiin on olemassa. Uuden yhteis-työkuvion avulla on mahdollista koota eri keinot yksinkertaisemmiksi, kiinnos-tavammiksi ja helppokäyttöisemmiksi tuotepaketeiksi, Rautio kaavailee.

Ensimmäinen tällainen tuote oli Nuor-ta ei jätetä –kampanja, joka toimi erin-omaisen hyvin. Sen ansiosta nuoriso-

työttömyyden määrä kaupungissa laski samaan aikaan kun muualla se lisääntyi, Rautio muistuttaa.

Hämeenlinna edelläkävijänä - työpaikkaan uusilla eväillä

Tekstit: Jenni Mankonen

13

Yli 500 nuorelle jaettiin kuluvan vuoden aikana 250 euron arvoinen seteli. Tämän setelin verran työnantajalle korvattiin nuoren palkasta, kun yritys otti hänet töihin. Yli 130 Hämeenlinnan seudun yritystä ja yhteisöä tarttui tilaisuuteen. Menekki yllätti positiivisesti, sanoo kam-panjan yhtenä puuhamiehenä toiminut yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen Ke-hittämiskeskus Oy Hämeestä ja lupaa, että kampanja saa ehdottomasti jatkoa ensi kesänä.

Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kampanjaa varten saatiin koottua noin 90 000 euron paketti, jonka avulla saa-tiin näkyvyyttä ja sen myötä kiinnostusta projektia kohtaan. Seteli oli konkreetti-nen ja yksinkertainen tapa kertoa työllis-tymisen idea. Nyt koulunsa lopettavien joukossa on nuoria, joilla ei ole päivän-kään kokemusta siitä millaista on työs-kennellä jonkun palveluksessa. Tämän kampanjan yksi tavoite oli antaa nuo-relle mahdollisuus tällaiseen elämykseen

ja rohkaista eteenpäin. Samalla nuori sai ensimmäiset suorat kontaktit työnanta-jiin, mikä helpottaa uuden paikan löytä-mistä jatkossa.

Työllistämisen minimiaika oli kaksi viikkoa, joten eihän se kenenkään työt-tömyyttä ratkaise, mutta arvokasta koke-musta joka tapauksessa – ja vähän rahaa-kin.

Kampanja oli ratkaiseva harppaus työelämään

Parikymppinen Janne Peltola tarttui Nuorta ei jätetä -kampanjan antamaan mahdollisuuteen päästä kesätöihin. Hän työskenteli aluksi kuukauden Kehittä-miskeskus Oy Hämeessä internetsivujen ja sosiaalisen median parissa. Samal-la hän huomasi, että lyhytkin työjakso saattaa avata aivan uusia mahdollisuuksia työllistymiseen.- Sain jatkoksi vielä kahdeksi viikoksi ke-

NUORTA EI JÄTETÄ

Janne Peltola haaveilee oppisopimuspaikasta Hämeenlinnan Uimaseurassa, jossa hän on tällä hetkellä työharjoittelussa

Aukeaman tekstit: Jenni Mankonen

sätöitä yritysrekisterin päivittäjänä, mikä oli tosi hienoa, hän sanoo.Peltola kannustaa nuoria hakemaan sit-keästi töitä ja harjoittelupaikkoja, vaikka heti ei tärppäisikään.- Minäkin laitoin keväällä monia hake-muksia, mutta mitään ei tapahtunut. Sit-ten kuulin Nuorta ei jätetä -kampanjasta Dumela-koulutuksen esittelyssä ja asiat lähtivät etenemään. Aktiivinen täytyy olla, kukaan ei tule kotoa hakemaan töi-hin, hän muistuttaa. Tällä hetkellä Peltola on työharjoittelus-sa Hämeenlinnan Uimaseuralla joulu-kuun puoleen väliin saakka. Hän hoitaa seuran varustekauppaa ja tekee erilaisia toimistotöitä. - Sain paikan TE-keskuksen kautta. Har-joittelu kiinnosti, koska tässä voi olla mahdollisuus myös oppisopimuskoulu-tukseen. Tavoitteena olisi lukea 2-3 vuo-dessa merkonomiksi, saada vakituinen työpaikka ja päästä kotoa omilleen, hän kertoo.

–kampanja oli menestys

14

Kaupunki ottaa entistä suurempaa roolia kuntouttavan työtoiminnan järjestämi-sessä ja linja tulee jatkumaan. Hämeen-linnassa on yli 500 päivää työmarkkina-tukea saaneita lähes viisisataa henkilöä, mikä tarkoittaa valtiolle maksettavina työmarkkinatuen kuntaosuuksina noin 1,5 miljoonan euron vuosittaisia kustan-nuksia.

- Tukitoimien tavoitteena on pitkäaikais-työttömien saaminen kuntouttavaan työ-toimintaan tai johonkin TE-toimiston toimenpiteeseen, kuten työharjoittelu tai palkkatukityö, ja sitä kautta vapaille työ-markkinoille. Ensi vuonna on tarkoitus saada erilaisten tukitoimien piiriin jopa 200 yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista. Myös uudelleenkouluttau-

tuminen tulee nähdä mahdollisuutena päästä työelämään kiinni, sanoo palve-lujohtajana terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa toimiva Risto Jo-kinen.

Hyvällä yhteistyöllä tulostaKaupungilla on työvalmennus-, työhar-joittelu- ja työkokeilupaikkoja yhteensä noin 50. Nuorten työpajatoiminta on jälleen mahdollistettu ja sitä toteuttaa 4H-yhdistys.

Kaupunki on tänä vuonna koonnut kes-kitetysti työvalmennus-, työharjoittelu- ja työkokeilupaikat, joita on ollut noin 50. Nuorten työpajatoiminta on jälleen mahdollistettu ja sitä toteuttaa 4H-yh-distys.

Kaupunki maksaa kuntalisää yhdistyksil-le, jotka palkkaavat korkeinta työmark-kinatukea saavan pitkäaikaistyöttömän. Tänä vuonna tukea on maksettu 13 yh-distykselle ja sitä kautta on työllistynyt 28 henkilöä. Yhteistyötä TE-keskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin välillä vah-vistetaan jatkossakin. - Meillä on ollut todella hyvää yhteistyö-tä TE-keskuksen ja esimerkiksi Luotsi-säätiön kanssa. Olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi, mutta vielä parempaan tähdätään, Jokinen sanoo.

Työllistämisen tukitoimista käytännössä vastaa Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus.

Takaisin työhön tukitoimien avulla

Seuturekry Oy on kunnallinen henki-löstöpalveluyritys, jonka kautta voi ha-keutua sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja että pidempiaikaisiin töihin. Seutu-rekryn suurimpia toimialoja ovat hoi-to- ja hoivatyö, päivähoito sekä ruoka- ja siivouspalvelut. Yrityksen kautta voi hakea myös sen asiakasorganisaatioiden avoinna oleviin työpaikkoihin. Tarjolla on sijaisuuksia Hämeenlinnan, Forssan ja Lahden seudun eri työyksiköissä.

Seuturekryn järjestelmään on kirjautu-nut lähes 9 000 työnhakijaa. Hämeen-linnan kaupungin avoimiin työpaikkoi-

hin on tänä vuonna saapunut jo melkein 6 000 työhakemusta yli kolme kuukaut-ta kestäviin työsuhteisiin.

Seuturekryn kanssa sopimuksen tehneil-le henkilöille voidaan tarjota sijaisuuksia nopeallakin aikataululla. Vuonna 2008 perustetun Seuturekryn kautta on tähän mennessä toimitettu 18 451 sijaisuutta, joiden pituus on voinut vaihdella yhdes-tä työvuorosta kolmeen kuukauteen.

Hakijalla on täysi vapaus valita milloin ja mitä tarjotuista töistä hän ottaa vastaan. Sijaiseksi hakeneet kutsutaan haastatte-

luun. Sijaisuuksia voi hakea Seuturekry Oy:n järjestelmän kautta tai jättää avoi-men työhakemuksen netissä.

Seuturekry Oy on asiakkaidensa omista-ma yhtiö. Omistajina ovat Forssan kau-punki, Forssan seudun terveydenhuol-lon kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä ja Seutukeskus Oy Häme, osakkaanaan Hämeenlinnan kaupunki. Sijaispalvelu-jen tuottajana toimiessaan Seuturekry Oy on sijaisten työnantaja.

Katso www.seuturekry.fi

Seuturekry välittäähoito- ja hoivatyötä

15

16

Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja An-niina Iivonen siirtyi elokuun alussa Va-ruskunnan varhaiskasvatuskeskuksesta Idänpäähän. Hän suhtautui työnkierto-ajatukseen myönteisesti, kun tilanne tuli ajankohtaiseksi. - Suhtaudun muutoksiin ja uusiin tilan-teisiin ylipäänsäkin positiivisina haas-teina. Ajattelin, että muutos toisi uutta motivaatiota ja potkua työhön. Innostun uusista asioista, enkä rakastu seiniinkään, joten työnkierto ei tuntunut hankalalta, Anniina Iivonen sanoo.

- Olen innostunut pedagogisesta johta-misesta sekä taide- ja ympäristökasva-tuksesta. Tunsin, että pääsen työympä-ristöön, jossa pääsen toteuttamaan omia vahvuuksiani. Minut on otettu Idän-päässä hyvin vastaan, Iivonen sanoo.- Meillä on mahdollisuus työnohjauk-seen ja saamme apua muutosjohtamises-

sa. Idänpäässä on omat erityispiirteensä, kuten allergiaryhmä. Täällä on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta.

Työnkierto sopii kaikilleVarhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija Vikman siirtyi elokuussa Katumalta Ah-venistolle. Hän on toiminut kaupungin esimiestehtävissä vuodesta 1987. - Olen pitkän linjan johtaja, edelliset 11 vuotta toimin Katuman päiväkodin johtajana. Suhtaudun muutokseen po-sitiivisesti ja ilman muuta olin valmis ottamaan haasteen vastaan, kun sitä minulta kysyttiin. Ahveniston päiväkoti on toiminut noin 30 vuotta, joten var-masti minun tyylini poikkeaa aiemmista työskentelytavoista. Erityisenä haastee-namme on erittäin tiukka taloudellinen vastuu, tyhjäkäyntiä ei saa olla, Vikman kertoo.Hän suosittelee työnkiertoa kaikille

Vierivä työ ei sammaloidu - Parhaimmillaan työnkierto motivoi ja innostaa

Teksti ja kuva Jenni Mankonen

- Ihmiset ovat erilaisia, mutta jonkinlainen muutos työssä viiden vuoden välein tekee varmasti hyvää kenelle tahansa, Idänpään varhaiskasvatuskeskusta johtava Anniina Iivonen sanoo.

työntekijöille, kuten myös Arja Virkki, joka siirtyi Rengosta johtamaan Jukolan varhaiskasvatuskeskusta.- Olemme näyttäneet mallia työnteki-jöille ja rohkaisenkin työntekijöitäni miettimään työnkiertoa, etenkin jos on ollut pitkään samassa työpaikassa. Kyllä se tuo lisäsykettä ja uutta näkökulmaa työhön, Virkki sanoo.Päivi Tiesmaa puolestaan siirtyi Ahve-nistolta Renkoon. Forssasta töissä käyvä Tiesmaa nauttii lyhentyneestä työmat-kastaan ja maalaismiljööstä. - Olen avoin uusille tuulille – työpistettä olen vaihtuneet vuosien varrella joskus aiemminkin, joten tämä ei tuntunut vai-kealta päätökseltä. Lisäksi työnkiertoon osallistuu kasvatus-kumppanuushanketta koordinoiva Arja Korhonen, joka siirtyy Katuman päivä-kotiin, kun hanke on päättynyt.

17

Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on palveluiden ja toimintamallien tuot-teistustyön kautta saada toimintaproses-sit sekä kustannusrakenne läpinäkyviksi sekä tehostaa tuottavuutta ja toimintaa ylipäänsä. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehit-tämiskeskus Palmenia toteuttaa Kunta-palvelujen tuotekehittämisen koulutus-ohjelmaa, joka tukee hyvin kaupungin asettamia tavoitteita. Koulutus on suun-nattu kuntaorganisaatioissa toimiville henkilöille, jotka eri tavoin osallistuvat palveluiden kehitystyöhön ja uusien toimintatapojen suunnitteluun. Syksyn aikana aloittaa kolme uutta koulutus-ryhmää.Hämeenlinnasta on koulutusohjelman pilottiohjelman eli Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittanut seitsemän esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin oli ensimmäisten valmistunei-den joukossa.- Olen enemmän kasvatustieteilijä, mut-ta tuotekehittämisessä pitikin ymmärtää teknistä maailmaa ja muun muassa pa-tentointiin liittyviä asioita. Koulutus on auttanut minua ymmärtämään tuoteke-

hityksen merkityksen omassa työssäni. Tilaaja-tuottaja-mallissa pärjääminen vaatii tällaisten asioiden hallintaa, Akse-lin lisää.

Oppisopimuksella lähihoitajaksiSarita Vähänen valmistui viime kevää-nä neljän muun laitosapulaisen kanssa lähihoitajiksi oppisopimuksella. Kun kaupunki uudisti organisaatiotaan muu-tama vuosi sitten, Vähäselle tarjottiin mahdollisuutta opiskeluun työn ohessa. Hän työskenteli tuolloin laitosapulaisena päiväkodissa. - Se oli todella hieno tarjous. En ollut opiskellut sitten kansakoulun, olin ollut mm. tarjoilijana ja siivoojana, ja sitten viisikymppisenä sain tällaisen mahdol-lisuuden työn ohessa. Kyllä se oli kuin lottovoitto, hän iloitsee.Tällä hetkellä töitä alalla riittää. - Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa kau-pungilta mihinkään muuhun työpaik-kaan. Meillä on hyvät edut ja olen viih-tynyt. Olen työskennellyt lähihoitajana vanhusten parissa Vuorentaan Koivupir-tissä ja Metsäpirtissä. Seuraavaksi siirryn Voutilakeskukseen, hän kertoo.

Tuotekehittäjän koulutus opettaa ajattelemaan uudella tavalla

Opiskelu on

avain uudistumiseen

Uusi työkulttuuri on tullut jäädäkseenHämeenlinnan varhaiskasvatuskes-kusten johtajien esimiehenä toimiva Marja-Liisa Akselin on vaihtanut työtä usein – neljän vuoden aikana hänellä on ollut kolme eri virkaa. Nykyisessä työs-sään hän on ollut nyt puolitoista vuotta. Eläkevirka-ajattelu ei enää tänä päivänä päde millään työuralla. Muutos työkult-tuurissa on tullut jäädäkseen. - Työnkierto ei ole itsetarkoitus, vaan sen tuomat mahdollisuudet uudistua ja kehittyä. Varhaiskasvatuskeskusten johtajat olivat ilmaisseet myönteisen suhtautumisensa työnkiertoon kehitys-keskusteluissa ja aloimme miettiä mitä hyötyä siitä olisi kokonaisuuden kannal-ta. Yksi ajatus oli se, että kierrättämällä johtajia, heille voidaan tarjota heidän vahvuuksiaan parhaiten vastaavat kes-kukset johdettavaksi, Akselin kertoo.

Teksti Jenni Mankonen

18

Uusi perusopetuslaki astuu voimaan vuoden alusta

KELPO ja perusopetuslakimuutos takaavat oppilaalle erityistuenPerusopetusta koskeva laki astuu voi-maan 1.1.2011 ja sen mukaiset ope-tussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2011. Hämeenlinnassa käyttöön tu-lee muun muassa oppilaan kansio, jossa avataan uuden lain mukaista oppilaan pedagogisen tuen prosessia ja siihen liit-tyviä uusia asiakirjoja.- Tärkeänä lähtökohtana on, että op-pilaan pedagogisen tuen järjestäminen pohjautuu hyvään oppimisympäristöön. Tuessa pyritään lähikouluperiaatteeseen eli aina kun on mahdollista, tuki viedään lapsen luokse eikä lasta tuen luokse. Var-haisen puuttumisen, pedagogisen tuen suunnitelmallisuuden ja kirjaamisen li-säksi uuden lain myötä kouluja velvoite-taan enemmän myös moniammatilliseen työhön, kertoo Kelpo-toiminnan koor-dinaattori, opetus- ja kulttuuripalvelui-den palvelupäällikkö Johanna Hyytiä.

Ojoisten yhteisopettajuus antaa joustoaOjoisilla on käytössä yhteisopettajuus-malli, jossa yhteisopettajuustoiminta aloitetaan ensimmäisellä ja toisilla luo-killa. Luokan oppilaiden käytössä on kolme aikuista: luokanopettaja ja erityisluokan-

opettaja sekä kouluohjaaja. Luokalla on aina käytössään vähintään kaksi luok-katilaa eli opettajat voivat yhdessä jakaa oppilaat tarkoituksen mukaisiin ryhmiin vaikka joka tunnilla. On myös mahdol-lista opettaa luokkaa yhdessä kahden opettajan voimin. Tämä tuo opettami-seen ja oppilaiden oppimisen tukemi-seen paljon lisämahdollisuuksia.

Oma ope -luokka tasoittaa koulu-tietä Ahveniston yläasteelle on perustettu Oma ope -luokka ja sen tarkoitus on helpottaa yläkouluun siirtymistä. Luo-kanvalvoja tapaa omat oppilaansa lähes päivittäin ja opettaa heille useampaa op-piainetta. Luokanvalvojalle muodostuu näin tavanomaista tarkempi kokonais-näkemys oppilaasta, oppilaan opintojen etenemisestä ja syntyy parempi mahdol-lisuus oppilaan tukemiseen.Omaopettajaluokalla luokanvalvojan pitämiä tunteja on 7. luokalla noin kol-masosa kaikesta opetuksesta. Tuntimäärä vähenee portaittain siten, että yhdek-sännellä luokalla omaopettajaopetusta on tavallinen 1-3 tuntia viikossa tai 1-3 jaksossa.Ryhmä ei ole erityisopetusryhmä. Luo-kalle voivat tulla valituksi esimerkiksi

pienempää ryhmää kaipaavat, lievästä tuesta hyötyvät, luokanvalvojan parem-masta oppilaantuntemuksesta hyötyvät ja ihan ”tavalliset”, ryhmään anoneet oppilaat. Ryhmävalinta tehdään yhteis-työssä alakoulun luokanopettajan, van-hempien ja yläkoulun kanssa.

MatematiikkaterapiaaHämeenlinnassa ollaan luomassa mate-maattista toimintamallia esiopetukses-ta alkuopetukseen. Viisi opettajaa ovat kouluttautuneet matematiikkaterapeu-teiksi. Matematiikkaterapissa oppilaiden matematiikan opiskeluun liittyviä vaike-uksia diagnosoidaan, ennaltaehkäistään ja oppilaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaimmat tulok-set saadaan ennaltaehkäisevällä varhaisel-la puuttumisella ja tehostetulla tuella eli NOPPA-kerhoilla.- Taustalla on oma kiinnostuksemme ja valtava innostuksemme asiaa kohtaan. Haluaisimme Hämeenlinnassa kehittää toimintaa osana opetuspalveluja eikä yk-sityisenä bisneksenä, kuten se nyt toimii muualla Suomessa. Haluamme taata kai-kille lapsille saman oikeuden ja mahdolli-suuden saada tarvitsemaansa tutkimusta ja kuntoutusta, kertoo Ojoisten koulun erityisluokanopettaja Paula Partanen.

Teksti Jenni Mankonen

Teksti ja kuva Jenni Mankonen

19

Hämeenlinnassa kasvatuskumppanuut-ta edistäviä työtapoja kehitetään aluksi 4–8-vuotiaiden lasten ja vanhempien kanssa ”Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi” -hankkeen turvin, joka päät-tyy ensi vuoden lopulla. Kasvatuskump-panuutta kehittämässä olevat pilottialu-eet ovat Lammi, Eteläinen, Hirsimäki ja Nummi. Tavoitteena on luoda ja kehittää pilottialueille yhteistyö- ja kumppanuus-kulttuuria, joka toimii ennaltaehkäise-västi. Myöhemmin käytäntöjä pyritään viemään myös vanhemmille ikäluokille.

Kumppanuus on asenneKasvatuskumppanuus vaatii uutta asen-netta ja ajattelua sekä vanhemmilta että kasvatusalan ammattilaisilta.– Kumppanuus on ennen kaikkea asen-ne. Kumppanuus merkitsee molemmin-puolista luottamusta, kuuntelemista, kunnioitusta ja jatkuvaa vuoropuhelua, sanoo Kaste-hankkeen koordinaattori Arja Korhonen. Kasvatuskumppanuus nähdään erityisen tärkeänä muutostilan-teissa, kuten esimerkiksi silloin kun lapsi aloittaa päiväkodissa ja eskarissa tai siir-tyy koulumaailmaan. Nivelvaiheessa oli-si tärkeää, että lasta koskeva tieto menee perille ja lasta myös kuunneltaisiin.– Myös lapsi voi olla mukana näissä yh-teisissä lasta koskevissa keskusteluissa, Korhonen sanoo.

Koulumaailmaan reppu kevyenäLammilainen Mari Huostila toimii tänä syksynä perustetun Konnarin koulun vanhempainyhdistyksen Konnarin van-hemmat ry:n puheenjohtajana. Lammi kuuluu Kaste-hankkeen pilottialueisiin. Huostila näkee kasvatuskumppanuuden toimivan hyvin jo nyt. Huostilan lapsi siirtyi viime vuonna kouluun ja kaikki sujui mutkattomasti.– Kumppanuus on luontevaa kanssakäy-mistä vanhempien ja koulun välillä. En kokenut lapsen kouluun siirtymistä suu-ren harppauksena, vaan luonnollisena jatkumona esikoululle, hän sanoo.Tutustumiskäynnit koululla ja opettajan tapaaminen ennen koulun alkua helpot-tivat ensimmäisen luokan aloittamis-ta. Toiveet luokkatovereistakin otettiin huomioon ja eskarista koulunpenkille siirryttiin tuttujen kavereiden ympä-röimänä. Lapsen henkilökohtainen kas-vatussuunnitelma antoi sekin selvyyttätulevasta.– Mielestäni ensimmäisen luokan aloit-taminen on se tärkein askel lapsen kou-lunkäynnissä. Ekalla luokalla opitaan perusasiat ja jos siinä mennään pieleen, se ei ole hyvä jatkon kannalta, Huostila arvioi.

Jaettua kasvatusvastuutaHyvässä kumppanuudessa lapsen kasva-tusvastuuta jaetaan koulun, vanhempien ja mahdollisen kolmannenkin sektorin kesken.– Mutta ei koulua voi liikaa velvoittaa lapsen kasvatuksessa – ekaluokkalainen on kuitenkin koulussa vain nelisen tun-tia päivässä. Valitettavasti nykyaikana yhteiskunta joutuu ottamaan liikaakin vastuuta lapsista, koska osa vanhemmista on hukassa. Hyvä kumppanuus on tär-keää varsinkin silloin, kun perheessä on vaikeita aikoja, Huostila sanoo.Opettajan ja vanhempien luottamuksel-lisia suhteita hän pitää erityisen tärkeinä. Lapsen asioista pitää voida puhua ja ky-syä avoimesti.– On tärkeää, että tuntee opettajan koh-televan lastaan oikeudenmukaisesti. Lap-sen mielipidettä pitää kunnioittaa, mutta oma lapsi ei ole aina oikeassa, se kannat-taa muistaa, hän sanoo.

Kutsu kumppanuuteen – Kaste-yhteyshenkilö:kasvatuskumppanuuskoordinaattori Arja Korhonen puh. 03 621 2190Konnarin vanhemmat rypj. Mari Huostila, puh. 040 865 1573

Arja Korhonen koordinoi Kaste-ohjelman alla pyöritettävää Monia-laisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hanketta, jonka tarkoituksena on hakea toimivia työtapoja kasvatuskumppanuuden edistämiseksi.

Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa ja vastavuoroista yhteydenpitoa vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten välillä – neuvolasta nuoruusikään saakka. Kumppa-nuudessa haetaan lapsen parasta kuuntelemisen ja yhteisen ymmärryksen kautta.

Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa

vuoropuhelua lapsen asioissa

20

Ensimmäisen kerroksen perheasiainyk-sikkö auttaa asiakkaita muun muassa lapsen huoltajuuteen, asumiseen, tapaa-misoikeuteen ja elatukseen liittyvissä so-pimuksissa. Siellä tehdään myös lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä selvityksiä tuomioistuimelle sekä anne-taan adoptioneuvontaa. - Yleensä tähän taloon tullaan asioimaan, kun elämässä on jonkinlaista huolta ja murhetta lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyen, kiteyttää palvelupäällikkö Mari-ka Paasikoski-Junninen.Oppilashuollon erityistyöntekijät eli koulukuraattorien ja -psykologien teh-tävänä on olla apuna ja tukena lasten ja nuorten erilaisissa koulunkäynnin pul-matilanteissa.

Tukea vaikeina aikoinaVaahteramäen perhetyöstä saa apua, jos perheessä on esimerkiksi uupumis-ta tai mielenterveysongelmia. Perhetyö on hoitavaa, kuntouttavaa ja arvioivaa, koko perheen tai yksittäisen perheenjä-sen kanssa tehtävää työtä. Tavoitteena on kulkea perheen matkassa mukana niin kauan, että perheen omat keinot selviy-tyä arjesta ovat riittävät tai perhe ohja-taan muiden tarvittavien palveluiden piiriin.Talon toisessa kerroksessa työskentelevät konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja puhe- ja toimintaterapeutit. Puhe- ja toimintaterapeuttien puoleen käännytään esimerkiksi, kun lapsen kie-lenkehityksessä tai motorisessa kehityk-sessä ilmenee vaikeuksia. He suunnit-televat ja toteuttavat lapsen tarvitsemaa

kuntoutusta ja tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien lisäksi päiväkotien kanssa, Paasikoski-Junninen tarkentaa.Kolmannen kerroksen perheneuvolas-ta saa tukea, kun lapsen kehityksessä, psyykkisessä voinnissa tai perheen kes-kinäisessä vuorovaikutuksessa on ongel-mia. Tuki voi olla esimerkiksi perhe- tai parisuhdeterapiaa. Lapsiperheiden kotipalvelu, joka tekee yhteistyötä Vaahteramäen perhetyön kanssa, sijaitsee samassa kerroksessa. Uppsala-talossa toimivat lisäksi nuoriso-palveluiden hallintoväki, nuorisopalvelut ja rikosten sovittelutoiminta.

Korjaavasta työstä varhaisen vai-heen tukeen- Pyrimme siihen, että tulevaisuudessa pääsisimme tarttumaan asioihin varhai-semmassa vaiheessa. Nyt joudumme te-kemään paljon korjaavaa työtä. Ratkaisu voi olla konsultoinnin lisääminen var-haiskasvatuksen ja perusopetuksen puo-lella. Ryhmätoiminnalla saamme enem-män ihmisiä tuen piiriin, vaikka resurssit ovat samat. Samoin haluamme keskittää perheen asiat yhden henkilön taakse niin, ettei perheiden tarvitse vaikeuksien keskellä joutua pompoteltaviksi paikasta toiseen, Paasikoski-Junninen korostaa. Voimien yhdistämisellä saman katon alle pyritään löytämään synergiaa ja tehok-kaita tapoja toimia sekä parempaa pal-velua asukkaille. - Loistavia käytäntöjä on jo nytkin ja niitä haemme jatkossa lisää, Paasikoski-Junninen sanoo. Noin kymmenen prosenttia ikäluokasta

Uppsala-talo: Perheen tukipalvelut saman katon alta

Lasten ja nuorten tukipalvelut on keskitetty Uppsala-taloon. Birger Jaarlin kadulla sijaitsevat muun muassa perheasiainyksikkö, perhetyön keskus, perheneuvola ja erilaiset terapiapalvelut. Käytännössä Uppsala-talossa asioidaan, kun perhe tarvitsee tukea haastavaan elämäntilanteeseen.

on jonkinlaisen tuen tarpeessa. Uppsala-taloon tästä ohjautuu alle viisi prosenttia. - Ajan ilmiö on levottomuuden lisään-tyminen. Lasten on vaikea toimia ryh-missä, ja tarvitaan uusia toimintatapoja, Paasikoski-Junninen kertoo.

Uppsala-talon historiaaUppsala-talon juuret juontavat juu-rensa viime sotiin, jolloin Hämeenlin-nasta tuli Uppsalan kummikaupunki. Ystävyyssopimus solmittiin vuonna 1940. Talo oli Hämeenlinnan ensim-mäinen vastaanotto- eli ensikoti ja osittain ruotsalaisten lahjoittama. Se vihittiin käyttöön 29.9.1951. Ta-lon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg ja julkisivun reliefin Michael Schilkin. Kolmi- ja neliker-rokseninen harjakattoinen, vaalean roiskerappauksen verhoama talo on tyypillistä jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Ensi- ja pikkulasten koti toimi Uppsala-talossa vuoteen 1965 asti. Talon toisessa päässä toimi lastenneuvola. Vuoden 1965 jälkeen talossa avattiin vanhainkoti, jossa oli 25 hoitopaikkaa. Talo palveli vuo-desta 1975 alkaen myös vanhusten palvelukeskuksena, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa myös talon ulkopuoli-sille. Talossa on sijainnut Kaivokadun päiväkodin yksikkö.

(Lähteet: Wikipedia, Kyliä ja kortteleita)

Teksti ja kuva Jenni Mankonen

21

Syksyn iltoihin pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto sekä lähikirjastot tar-joavat mielenkiintoista tietoa, lukuelämyksiä ja viihdykettä. Kirjauutuudet suorastaan vyöryvät kirjastotaloon päästäkseen asiakkaiden kirjakassissa luettavaksi joka kotiin. Kokoelmasta löytyy luettavaa moneen makuun. Kirja on kiva kaveri.

Kirjastoon kannattaa tulla viihtymään myös ohjelmien merkeissä. Perinteiset loruleikit ovat taas kovasti muodikkaita. Vauvojen ja taaperoiden kanssa ovat tervetulleita leikkimään Riimitellen-työpajoihin vanhemmat sekä isänsis-konkumminkaimat. Jouluaskartelua tehdään Jouluisen laulukirja –konsertin tahdissa. Kaikesta tästä saat lisää tietoa hakemalla kirjaston lastenohjelman tai kurkistamalla kotisivuillemme: www.hameenlinna.fi/kirjasto

RIIMITELLEN vauvojen ja taaperoiden loruleikkipajatRiimitellen-pajojen ohjelmistoon kuu-luu kaikkiaan 34 pajaa, jotka on tar-koitettu vauvoille ja taaperoille van-hempineen tai isovanhempineen niin pääkirjastossa kuin lähikirjastoissakin. Lorut ovat osittain perinteisiä kansan-loruja ja osittain nykyaikaan sovitettuja. Tarjolla on virikkeitä moneen me-noon: musiikkia, värejä, tunnelmia. Samalla voit tutustua vauvoille ja taape-roille sopivaan materiaaliin.Ohjaajina toimivat Milla Helminen ja Riikka Kekäläinen-Alkio.Työpajan kesto 30 min. VAPAA PÄÄSY

LAMMIN kirjasto to 13.11. KALVOLAN kirjasto la 20.11.10.00-10.30, taaperot 10.00-10.30, taaperot11.00-11.30, vauvat 11.00-11.30, vauvat

JOULUASKARTELUA alkaa marraskuussaRengon kirjasto to 25.11. klo 16.30-18.30Jukolan kirjasto ti 30.11. klo 17.30.19.30Lammin kirjasto ti 30.11. klo 18.00.-20.00

…ja jatkuu joulukuussaPääkirjasto ke 1.12. klo 17.00-19.00 Jouluisen laulukirja -konsertin tahdissaHauhon kirjasto to 2.12. klo 16.30-18.30Tuuloksen kirjasto ke 8.12. klo 16.30-18.30Kalvolan kirjasto to 9.12. klo 18.00-20.00Tuomelan kirjasto to 9.12. klo 17.30-19.30

Aina on skräpätty!Kuudesluokkalainen, osallistu kisaan!

Nyt ei räpätä, vaan skräpätään! Skräppää mielikirjastasi skräppikirja-vinkki. Toimita kilpailutyösi kirjas-toon 28.2.2011 mennessä. Palkintoina kirjalahjakortteja.

Hämeenlinnan ja Hattulan kirjastot haastavat kuudesluokkalaiset lukemaan ja osallistumaan skräppikirjavinkkikil-pailuun.

Raati valitsee kilpailuun osallistuneista töistä näyttelymateriaalin, joka kiertää Hämeenlinnan eri kirjastoissa. Lisäksi parhaat työt julkaistaan kirjaston verk-kosivuilla.

Kilpailuun liittyy luokassa pidettävät skäppäystyöpajat, joita voi varata syys-kuulta 2010 helmikuulle 2011. Työpa-jaan osallistuminen ei ole edellytyksenä kilpailuun osallistumiselle.

HÄMEENLINNAN KIRJASTOISSA LAINATAAN, LORUILLAAN, LEIKITÄÄN ja TUUNATAAN tosissaan

KUUDESLUOKKALAINEN

OSALLISTU!

22

puvun esitteleminen Käsin tehty kau-punki –näyttelyssä aivan järjetön ajatus. Työtä se ainakin vaatisi.

Kaikesta jää jälkiTaidokkaan käsityöläisen työnäytteek-si puku ei ehkä ollutkaan paras valinta. Yleensähän ompelija tekee valmistaman-sa pukineet kestämään käyttöä, mutta tämä puku oli selvästi valmistettu vain yhtä päivää varten. Lievehameen silk-kinauha oli kiinnitetty hennoin pistoin harsien, mutta kankaan koristeet, vih-reäsävyiset irralliset lehdet, oli liimattu tiukasti paikalleen. Harmillista kyllä, useiden lehtien kohdalla kankaassa näkyi ruskea tahra.

omaan juhlapukuunsa. On enää vähän aikaa siihen odotettuun hetkeen, jolloin kirkkoherra Churberg vihkii Sofian ja Johanin pyhään avioliittoon.

Laatikosta näyttelyynNoin 162 vuotta myöhemmin avattiin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tiloissa suuri laatikko, jonka si-sällä lepäsi eräs tekstiilikokoelman mo-nista aarteista. Kyseessä oli morsiuspuku vuodelta 1848. Tekstiilikonservaattori Pirkko Virkki-Paakkinen ja minä, käsi-työläisistä kertovaa näyttelyä valmistele-va amanuenssi, katselimme happovapaan silkkipaperin alta paljastuvaa ohutta harsokangasta miettien, oliko morsius-

Sofia Nyman seisoo jännittyneenä pai-kallaan, kun morsiamen pukija asettelee hänen ylleen monta kerrosta alushameita ja lopuksi hennoin lehtikuvioin koristel-lun hameen erillisine lievehameineen. Viimeiseksi hän pukee liiviluiden tu-keman yläosan, ja ryhtyy nyörittämään lyhythihaista puseroa kiinni selkäpuo-lelta. Odottamassa on vielä taidokkaas-ti valmistettu pitsihuivi, joka nostetaan morsiamen harteille suojaamaan talven koleudelta.

Päivä hämärtyy jo aikaisin. Jossakin toi-saalla Sofian sulhanen, lääninlasaretin eli sairaalan taloudenhoitajana työsken-televä Johan Edvard Wendell pukeutuu

Kuvittele talvinen Hämeenlinna vuonna 1848. Joulunpyhät ovat jo ohitse, uudenvuodenaatto on valjennut lumisen hämärän keskeltä. Eräässä talossa on herätty jo varhain valmistelemaan perheen tyttären häitä. Hääparin sukulaiset ovat saapuneet jo aikaisemmin hääjuhlaa varten, nyt pihalla riisutaan hevosilta valjaita muiden vieraiden noustessa yksi toisensa jälkeen reestä.

SOFIAN HÄÄTeli museoesineen matka näyttelyyn

1.

2.

23

Museon tietojen mukaan syyllinen oli tuntematon puvun huoltaja ehkä 1970-luvulta. Pienet vihreät lehdet oli ennen pesua irrotettu ja myöhemmin kiinnitetty takaisin liimalla, jonka tuol-loin uskottiin olevan turvallinen. Ny-kypäivän konservaattoria kauhistuttava ratkaisu on aikanaan tuntunut järkeväl-tä, mutta lopputulos on hyvä esimerkki siitä, kuinka kaikilla esineitä koskevilla päätöksillä on vaikutuksensa. Silläkin, että mitään ei tehdä, on omat seurauk-sensa.

Harsokasasta morsiuspuvuksiLaatikosta nostettu harsokasa ei kerro näyttelyn kävijöille vielä mitään. Mor-siuspuku oli saatava esille niin, että kat-soja voisi kuvitella mielessään morsia-men sitä kantamaan. Ensin puvulle oli hankittava mallinukke. Säätyläisnaisten puvut ovat usein käsittämättömän pie-nikokoisia, eikä nykyajan mallinukeista ole niiden esittelyyn. Varmuuden vuoksi morsiuspuvulle tilattiin torso, joka val-mistajan mukaan oli kooltaan 9-vuo-

tiaan lapsen kokoa vastaava. Puku ei mahtunut sen päälle! Konservaattorin oli ryhdyttävä kuvanveistäjäksi, ja torsoa veistelemällä tarvittava kapeus saatiin lo-pulta aikaiseksi.

Kuinka ”morsian” sitten saataisiin näyt-tämään 1840-luvun naiselta? Tuon ajan naisen puvut rakentuivat ylävartaloa muokkaavan korsetin ja helmaosaa kan-nattelevan krinoliinin varaan. Runsau-den vaikutelma vaati useita alushamei-ta. Ajan säästämiseksi hankittiin valmis vannealushame, jonka päälle ommeltiin vielä kaksi erillistä alushametta. Puvun yläosaa tutkiessamme olimme huoman-neet, että kankaassa on alun perin ollut vaaleanpunaisia pystyraitoja. Nyt tuota vaaleanpunaista väriä oli jäljellä enää pai-koin. Jotta näyttelyvieras saisi kuitenkin aistia häivähdyksen alkuperäistä väriä, ommeltiin hameelle ensin voimakkaam-man vaaleanpunainen alushame ja sen päälle vielä ohut valkoinen kangas him-mentämään väriä.

1. Silkkipaperien alta paljastui ohut, harmahtava harsohame, jota ei heti morsiuspuvun osaksi olisi uskonut.

2. 1970-luvun konservoinnissa käytetty liima on ai-heuttanut ikävät jäljet kankaan yksityiskohtiin.

3. Konservaattori Pirkko Virkki-Paakkinen kiinnittää morsiuspuvun yläosaa näyttelyä varten. Edellisen kerran pukua on nyöritetty vuonna 1848, kun hä-meenlinnalainen värjärintytär Sofia Nyman puet-tiin morsiameksi.

4. Valmis näyttelyesine on ihailtavana lasien suojaa-mana.

Museo tekee menneisyyden eläväk-siSamaan aikaan kun konservaattori val-misteli pukua esillepanoa varten, oli amanuenssin tehtävänä etsiä taustatiedot näyttelyteksteihin. Puvun lahjoittaja oli onneksi tallettanut myös tiedot sen al-kuperäisestä omistajasta. Oliko morsian, Sofia Lovisa Nyman, värjärin tytär? Mi-hin vuodenaikaan häät pidettiin? Men-neisyyden tekeminen eläväksi on mu-seon työtä, ja siihen tarvitaan esineiden lisäksi myös tietoja esineen taustasta sekä ajasta, paikasta ja kulttuurista. Ilman nii-tä esine on vain mikä tahansa esine, ja Sofian morsiuspuku vain laatikollinen haurasta harsoa.

Sofian morsiuspuku on nyt esillä Käsin tehty kaupunki –näyttelyssä aina maa-liskuuhun 2011 saakka. Kuten monet muutkin näyttelyn esineet, puku kertoo käsillä tekemisen taidosta, ja muistuttaa myös kaupungin museon ammattityöstä. Historiallisen museon kokoelmatyö täyt-tää tänä vuonna juhlalliset sata vuotta.

3.

4..

24

3/2010

Arjessa mukanaJulkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Taidemuseon näyttely kokoaa yhteen Viipurin Taiteenystävien hienon taidekokoelman

Hämeenlinnan Taidemuseon näyttely Tyttö kukkivalla niityllä tuo ensimmäistä kertaa yhteen Viipurin Taiteenystävien taidekokoelman kultakauden mestariteok-set ja uudemmat taidehankinnat. Näyttely on valmistettu yhdessä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa.

Vuonna 1890 perustetun Viipurin Taiteenystävät -yhdistyksen ensimmäisiä taide-hankintoja oli Gunnar Berndtsonin pieni öljymaalaus Veneessä lammella. Kokoel-ma on vuosien aikana kasvanut ja tänään siihen kuuluu 156 teosta.

Kokoelman taiteilijoita ovat muun muassa Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Hjalmar Munsterhjelm, Victor Westerholm ja Hugo Simberg. Myös Jal-mari Ruokokoski, Olli Miettinen, Werner Åström, Wilho Sjöström, Tyko Sallinen, Gösta Diehl ja Nina Terno ovat kokoelmassa edustettuina.

Tyttö kukkivalla niityllä – aarteita Viipurin Taiteenystävien kokoelmas-ta 13.10.2010–17.4.2011• Esitelmä: Sellanen ol Viipuri karjalaisten kaupunki ti 2.11. klo 18

Intendentti Leena Räty kertoo Karjalassa ennen sotia toimineista kuvataiteilijoista, Viipurin Taiteenystävien taidekoulusta sekä Viipurin ja Kannaksen kuvauksesta taiteessa

• Yleisöopastukset su 7.11. ja 21.11. klo 14

SATA VUOTTA AARTEENETSINTÄÄHistoriallisen museon kokoelman juhlavuosi

Hämeenlinnan kaupungin Historiallisella museolla on juhlavuosi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Hämeenlinnan kaupungin valtuusmiehet hyväksyivät ehdotuksen museon perustamisesta Lukiokadun ja Linnankadun kul-mauksessa sijaitsevaan taloon. Jo ennen tuota päivää olivat muinaismuistovaliokun-taan valitut herrat keränneet ja säilyttäneet ”sivistyshistoriallisia muistoja”. Kerätyt esineet muuttuivat ensimmäiseksi osaksi museon esinekokoelmaa.

Näyttelyt:• Käsin tehty kaupunki 6.3.2011 saakka: näyttelyssä voi nähdä mitä kaikkea

ihmisen kädet pystyvät luomaan.• Arjen ja ihmisen kauneutta 6.3.2011 saakka; valokuvaaja Aila Teräväisen

henkilökuvia 1980-luvun Kalvolasta, Kutilan kylästä.• Opastetut sunnuntaikierrokset Sibeliuksen syntymäkodissa 10.10. alkaen

klo 14.00.• Palanderin talon joulu 27.11.-9.1.2011

Hämeenlinnan Taidemuseo, Viipurintie 2,13200 HämeenlinnaAvoinna: ti-to 11-18, pe-su 11-17www.hameenlinna.fi/taidemuseo

Suomalaisten teosten ohella Viipurin Taiteenystävien kokoelmassa on joitakin eurooppalaisen taiteen helmiä, kuten ruotsalaisen Carl Hellqvistin aurinkoinen Tyttö kukkivalla niityllä, joka on antanut nimensä myös näyt-telylle. Kuva: Terho Aalto