03.05.2023

Toimintakulttuurin muuttaminen koulun arjessa käytännön esimerkein 

rehtori Ville Laivamaa, Lappeen koulu

©Valteri 2015

Nettikahviloiden ohjelma, tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: www.valteri.fi/nettikahvila

Valterin Pedagogiset Nettikahvilat

2015-2016

03.05.2023

Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin.

Valterin palvelut täydentävät kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja ja ne voivat kohdistua yksittäisen lapsen ja nuoren tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin.    Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

©Valteri 2015

PerustiedotLappeenrannan kaupungin voimakkaimmin kasvavan alueen, Ruoholammen sydämessä

Koulu kasvaa noin 40 oppilaan vuosivauhtia-1.-6. luokkien koulu

-yleisen ja tehostetun tuen oppilaita 303-erityisen tuen oppilaita 45-eskareita 50-0-5 –vuotiaita 110

Lappeen päiväkotikoulu

OPS2016:

Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

-  tyotä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

-  johtamisesta sekä tyon organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

-  yhteison osaamisesta ja kehittämisestä -  pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

-  vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännoistä ja oppimisympäristoistä

1. Toimintakulttuuria voidaan muuttaaMuutostarve? Olemassa, mutta nähdäänko tarvetta ja kun vanhemmatkin ovat olleet tyytyväisiä…

Uusi opetussuunnitelma ei muuta itsessään toimintakulttuuria

-Yhteisossä saattaa vallita yksilokulttuuri

-Oppilaiden osallisuus saattaa olla vain paperilla

Mistä siis lähteä liikkeelle?

Perusteissa kyllä kerrotaan kasvatuksen ja opetuksen päämääristä, oppimiskäsityksestä jne. MUTTA ne pitää keskustella auki yhdessä!

2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoidaToimintakulttuurin muutosta täytyy johtaa ops -tekstinkin

mukaan

Mutta kun… milloin, mistä aika, ketkä?

Rehtori on keskeinen muutoksen tekijä ja hänen tehtävänsä on

johtaa koulun rakenteiden kehittämistä yhdessä opetushenkiloston kanssa:

Johtamisrakenteet: vastuut ja valtuudet, tyonjako, tiimit

Yhteisen ajan käytto: kokoustamiseen vai pedagogiseen kehittämiseen? Voiko kiinnittää tyojärjestykseen kaikkia koskevaksi?

Ilman muutosta tukevia rakenteita ei toimintakulttuuri kehity

2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoidaEsimiehen on tunnistettava, milloin muutoksen oltava kertarysäys ja milloin on edettävä rauhallisemmin

Toimintakulttuuri muuttuu koko tyoyhteisotasolla viiveellä, mutta rakenteet joko edistävät tai hidastavat muutosta

Opettajan autonomian kunnioittaminen JA TOISAALTA joukkuepelaamista, autetaan toisiamme onnistumaan

Rehtori ei ole kuitenkaan käskyttäjä. Hän korkeintaan linjaa

Opettajia täytyy ”tyontää” muutokseen (Fullan)

Johtamishaasteet: - opettajat koostuivat

hyvin määrätietoisista persoonista

- perinteiset opekokoukset puuduttavia, koska jokaisella oli vahva mielipide, joka osittain tai kokonaan kumosi edellisen

—> jaetun johtamisen malli käyttöön

2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoida

JOHTORYHMÄRehtori

ApulaisrehtoriPäiväkodin johtaja

SUUNNITTELURYHM

ÄJohtoryhmä

Tiimien vetäjätLaaja-

alainen eoLastentarhanopettaja

PEDAGOGISET TIIMIT

e-23-6

Pedagoginen

kehittöminen

Yhteinen suunnitte

luToimeenp

ano

OPPILASHUOLTOTYÖRY

HMÄYhteisöllinen oppilashuolt

oJohtoryhmäOppilashuolt

oOpettajia

VANHEMPAINTOIMIKUNTA OPPILASKUNTA

Lappeen päiväkotikoulun ”organisaatiokaavio”

3. Toimintakulttuuri koostuu yhteisön osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta

- omat pilotoinnit (yhteisopettajuus, inkluusio, esi-2 –ryhmät)

- myonteinen puhe- talon sisäiset ekskursiot, vertaisoppiminen

-tyoryhmät, materiaalipankki, Facebook-ryhmä

Taitokartoitus, opekesu suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen

4. Pedagoginen kehittäminen ja ammatillisuus

Pedagoginen kehittäminen on haastavaa saada koko kouluyhteison tavoitteeksi

Ammatillisuuteen kuuluu oman panoksen antaminen pedagogiseen kehittämiseen

Lappeessa yt-ajan sidottiin tyojärjestykseen kaikkia koskevaksi 2 tuntia viikossaTyoparien suunnitteluaikaminimi 1 tunti viikossa

Lisäksi pedagogisen teeman pohjalta alustetut tiimipalaverit kerran viikossa

5. Tavoitteista johdettuja toimintakulttuuria edistäviä muutoksia Lappeessa

Rakenteet: tyojärjestykset, pitkät tunnit, joustava koulupäivä, suunnitteluaika

Kokeilut, kokeilukulttuurista puhuminen, ”tämä ei toimi erityisoppilailla” –ajattelu hylättiin

Yhteinen, ratkaisukeskeinen puhe

Toisen auttamisen kulttuuri, jakaminen , avoimuus

EsimerkkejäPäiväkotikoulu: leikki, omaan tahtiin kasvaminen, toiminnallisuus

Tiimit, jaettu johtajuus

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ykkosasiaksi, yhteiset kasvatuslinjat

Yhteisopettajuus rusettiluistelu-periaatteella

Alkuluokat: esi-2 –ryhmät.

Inklusiivinen opetus:-ei erillisiä erityisen tuen ryhmiä

Myotätuuli -toimintamalli

Joustava koulupäivä: siestat, kerhot

Pitkät tyoskentelyjaksot: monialaiset oppimiskokonaisuudet

Lasten kommentteja (ja aikuistenkin) koulupäivän uudesta rakenteesta

”Ehdin lepäämään koska alla on 90 minuutin oppitunti, siestan avulla jaksan seuraavan 90 minuutin oppitunnin.”

”Siestan jälkeiset oppitunnit ovat leppoisampia, ei kuulu murinaa lapsilta vaan jaksaminen ja keskittyminen on hyvää.” – kk-ohjaaja

”Pitkät tunnit just hyviä, kun silloin myo saadaan hyvin tehtyä hommia ja aina ei jää kesken.”- Samu ja Topi

”Liian pitkiä, en jaksa laskeamatikkaa koko aikaa mutta jos on toimintaa välissä, niin sitten jaksan.”- Henna

”Kerhot ovat olleet kivoja. Olisi hyvä jos joka vuodelle olisi erilaisia kerhoja niinei tylsistyisi.”

”Parasta on vapaa tekeminen! Olisi kiva saada valita saako olla sisällä vai ulkona.”

Esimerkki: JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ

Uudenlaiset toimintamallit osana koulupäivää mahdollistavat uudenlaisen toimintakulttuurin syntymisen: Koulupäivän rakenteen uudelleenorganisointi-> uudenlainen rakenne (90 min. oppitunnit) tukevat toiminnallista ja lapsilähtöistä oppimista Tunnin siesta mahdollistaa kerhotoiminnan

keskellä koulupäivää

Kerhotoiminta

Oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkitys oppilaiden hyvinvoinnille on varauksetta positiivista (Lea Pulkkinen): Parantaa oppilaiden tyytyväisyyttä,

viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia -> myönteinen yhteys koulumenestykseen

Miten käytännön toteutus Lappeella?• Aamukerho viitenä aamuna viikossa klo 7.30-8.00

kyyditysoppilaille / kk –ohjaaja(t)• Ti/to siesta-aikana oppilailla mahdollisuus valita tekeminen =

vaihtoehtopisteitä sisällä, välkkäritoimintaa pihalla/salissa, mahdollisuus pitkään ulkoiluun, ruokalassa yleisvalvojat

• LUM pilotoi neljännen luokan kanssa liikuntakerhon siesta-aikana (30x). Alkaen 7.10. ja päättyen 1.6. (sisältää terveystiedon opetusta)

• LUM pitää keskiviikkoisin Tsemppi –liikuntakerhon klo 11.30-12.15 tukimuotona ”liikuntapudokkaille” (30x)

• Kutosilla ulkopuolisen ohjaajan vetämä Taidepaja siesta-aikana (30x)

• Läksyparkki / kk-ohjaajan vetämänä perjantaisin klo 11.00-11.30. Palvelee koko koulun oppilaita ja toimii tehostetun ja erityisen tuen tukimuotona.

• Oppilaiden osallistaminen kerhojen pitoon eli isommat oppilaat pitävät pienemmille kerhoja siesta- aikana.

• Liikunta yhdistää 2 –hanke (opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana): Brasilialaista jiu-jitsua maanantaisin klo 10.30 – 11.15.

• Iltapäivisin: tiedekerhoa, retkeilykerhoa, METKU-kuoroa, pesäpallokerhoa, kieliseikkailukerhoa…

Kokemuksia pitkistä oppitunneistaPitkät oppitunnit (90 min.) haastavat pedagogiikan -> toiminnalliset työtavat,oppimisen merkityksellisyys. ”Toiminta täytyy suunnitella hyvin, jotta lapset jaksavat opiskella pitkän rupeaman.”- opettaja

”Pitkät tunnit just hyviä,kun silloin myö saadaan hyvin tehtyä hommia ja aina ei jää kesken.”- Samu ja Topi

”Liian pitkiä, en jaksa laskeamatikkaa koko aikaa mutta jos on toimintaa välissä, niin sitten jaksan.”- Henna

Siestasta ja kerhoistaLasten kommentteja:”Siestalla virkistyy uudestaan, jaksaasitten loppupäivän paremmin.”

”Saan purettua turhan energiani pois,jaksan iltapäivällä keskittyä paremmin.”

”Ehdin lepäämään koska alla on 90 minuutin oppitunti, siestan avulla jaksan seuraavan 90 minuutin oppitunnin.”

”Parasta on vapaa tekeminen! Olisi kiva saada valita saako olla sisällä vai ulkona.”

”Kerhot ovat olleet kivoja. Olisi hyvä jos joka vuodelle olisi erilaisia kerhoja niinei tylsistyisi.”

”Siestan jälkeiset oppitunnit ovat leppoisampia, ei kuulu murinaa lapsilta vaan jaksaminen ja keskittyminen on hyvää.” – kk-ohjaaja

Omia havaintoja Joustavasta koulupäivästä:

• Joustava koulupäivä tarjoaa kaikille lapsille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua kerhoihin (vrt. iltapäivän kerhot)

• Kerhoissa toimitaan ryhmissä -> toiminta tukee vuorovaikutustaitojen oppimista ja opettamista

• Kerhotoiminta tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kaverisuhteiden rakentumista ja kielitaidon kehittymistä

• Esimerkiksi adhd –lasten fyysinen toiminta keskellä koulupäivää (siestalla) edesauttaa oppimista iltapäivän tunneilla

• Kerhotoiminta antaa lisää taitoja oppimismahdollisuuksiin, tärkeää tarjota monipuolisesti erilaisia kerhoja ja hoitaa niistä tiedottaminen /markkinoiminen huolella

• Joustava koulupäivä lisää ehdottomasti lasten hyvinvointia, haastaa pedagogiikan lapsilähtöisemmäksi ja toiminnallisemmaksi, edesauttaa myös henkilökunnan jaksamista.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri www.valteri.fi

Päivän aiheen käsittely jatkuu osoitteessa: http://valterihub.fi/groups/pedagogiset-nettikahvilat/forum/

Valterin Pedagogisten nettikahviloiden tallenteet ja materiaalit on lisensoituCreative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ollaan yhteyksissä!

Valterin Pedagogiset Nettikahvilat

2015-2016