Regulaatio

-energiatehokkuudesta liiketoimintaa seminaari

Paasitorni 22.5.2012 Teppo Lehtinen

3

Regulaatio

Synergiaa vai törmäämisiä?

14.5.2012

Kansalliset rakentamista koskevat linjaukset

Yhteisöpolitiikka EU säädökset

Kansallinen regulaatioympäristö

Kansallinen politiikkaympäristö painottaa

energia-asioita

Valtioneuvoston periaatepäätös

energiatehokkuustoimenpiteistä 2010, mm:

Kehitetään korjausrakentamisen neuvontaverkostoa ja

korjausrakentamisen kokonaisvaltaista viestintää ottaen huomioon myös

rakennusten energiatehokkuuden näkökulma. (YM)

Uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. (YM)

Korjausrakentamista ja sen osana energiatehokkuuden parantamista

tuetaan kannustavin ja kohdennetuin taloudellisin ohjaus- ja

tukitoimenpitein. (YM)

Asuntokohtaisten vesimittareiden asentamisesta uusiin rakennuksiin

ohjataansäädöksin. (YM)

Vaatimuksia ulotetaan korjausrakentamiseen uusittavana olevan

rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. (YM)

Rakennusten suunnittelun, käytön ja ylläpidon elinkaaripohjaisten

työkalujen käyttöönottoa edistetään. (YM)

Korjausrakentamisen suunnittelun ja asiakaslähtöisen toteutuksen

toimintamallien kehitystä ja käyttöön ottoa edistetään yhteistyössä

rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa. (YM)

6

7

Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian

uusiminen +ohjelma öljyriippuvuuden

alentamiseksi

Kansallinen EU strategia ilmasto- ja energiasioista

Energiaverotarkennuksia - mm. energiaintensiivinen teollisuus,

maatalous, liikenne..) TEM:n energiatehokkuus toimikunnan esitykset

ERA 17

Ilmastopaneeli

Tiekartta vuoteen 2050 -sisältäen aikaikkunan 2030-2035?

EU-päästötavoitteen 30 prosenttiin nostamisen vaikutukset

Ilmastolaki - esitys + päätös ilmastolain säätämisestä

- päästökaupan ulkopuolinen sektori Rakennusten energiatehokkuussäädösten

tiekartta lähes 0-energiarakentamisille 2020 mennessä

Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”

Kansallinen politiikkaympäristö painottaa

energia-asioita, hallitusohjelma

Parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta säädöksin ja

muulla ohjauksella sekä luomalla kannustimia. (s. 71)

Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuus-

vaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti

kustannustehokasta. (s. 71)

Määritellään todelliset päästövähennysmahdollisuudet

rakennuskannassa, erityisesti julkisissa rakennuksissa ja

asuntokannassa, sekä millä aikataululla, rahoitus- ja

kilpailutusmalleilla sekä teknisillä ratkaisuilla ne ovat

saavutettavissa. (s.71)

• Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä

rakennuskannassa. (s. 72)

Energiantarve

Ym

päristö

vaik

utu

kset

Energiatehokas Nykytilanne

uusiu

tuva

fo

ssiii

linen

ERA 17 toimintaohjelma www.era17.fi

Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia

Vipupotentiaali on nyt korjausrakenta-

misessa -asuntokannan ominaiskulutus

EU targets 2020

EU:n asettamat raamit

EU säädöksistä

EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings

Directive) –rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on

keskeisin EU tason säädös, mm.:

• Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset

energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset

Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee

olla ”lähes nollaenergiarakennuksia”

Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa

Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai

vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt

Revision 2010 implementointyö käynnisssä

EU säädöksistä

RES 2009/28/EC

• Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä

peräisin olevan energian edistämiselle.

• Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista

lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta

energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista

lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä.

• Jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennus-

säännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä

uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian

vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti

kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.

EU säädöksistä

ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC

• Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa

kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin

(2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU).

• Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen

suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja

vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille.

• Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan

tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka

auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan

tuotteen.

• Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia

vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat

sellaisinaan voimassa myös Suomessa.

HUT/Kurnitski [2008]

Finnish

regulation recast

2012

New finnish building regulations 2010 30% cut heating

energy and again 2012 –20% of total energy consumption =

remarkable jump for the sector in 4 y

Uudisrakentamisen määräykset 1.7.2012 - lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun

Lämpöhäviöt Kokonaisenergia

Kokonaisenergiatarkastelu

• Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään

rakennustyyppikohtainen yläraja - > E-luku

• E-luvun laskennassa huomioidaan myös rakennuksen

käyttämän energian tuotantomuoto

• Lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, kuluttajalaitteet,

valaistus ja lämmin vesi

• Eri energialähteille määritetty energiamuodon

kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä

E-luku = rakennukseen ostettu energia x energianmuodon kerroin

Miksi energiamuodonkerroin? Erilaisia energialähteitä,

joista osa suoraan rakennuksessa hyödynnettävässä muodossa,

toiset taas esim. poltetaan rakennuksessa lämmöksi.

Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta

Suomi

primäärienergia

Energiamuodon

kerroin

asetuksessa

Eurooppa

primäärienergia

Fossiiliset 1 1 1

Sähkö 2,2 1,7 2,5

Kaukolämpö 0,9 0,7 -

Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1

Energiamuodon vaikutus kaikissa Pohjoismaissa huomioitu määräyksissä Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla.

E-luku kokonaisenergiatarkastelussa

• E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta:

Rakennuksen standardikäyttö

Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei

voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla

Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kWh ostoen.

0,76 kWhSähkö 1,7

Kaukolämpö 94%:1,33 kWh ostoen.

0,93 kWhKaukolämpö 0,7

Öljykattila 81%:1,54 kWh ostoen.

1,54 kWhFossiilinen

polttoaine 1,0

Sähköpatterit 100%: 1,0 kWh kulutus

Suora sähkö100%:1,0 kWh ostoen.

1,7 kWhSähkö 1,7

Pellettikattila 75%:1,66 kWh ostoen.

0,83 kWhUusiutuva

polttoaine 0,5

Energiamuodon kerroin

Lämmitystapa

Lattialämmitys 80%:

1,25 kWh kulutus1 kWh

Lämmitystavan kokonaisenergia-

tarkastelu

x

x

x

x

x

=

=

=

=

=

Lämmitys-tarve

Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset

E-luvut, joita ei saa ylittää

Pientalo Pinta-alan mukaan

Rivitalo 150 kWh/m2

Asuinkerrostalo 130 kWh/m2

Toimistorakennus 170 kWh/m2

Liikerakennus 240 kWh/m2

Majoitusliikerakennus 240 kWh/m2

Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kWh/m2

Liikuntahalli (pois lukien uima- ja jäähalli) 170 kWh/m2

Sairaala 450 kWh/m2

Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset

E-luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta

Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu

asunnon koosta

0

50

100

150

200

250

300

0 50 100 150 200 250

Lämmitetty nettoala (m2)

E-l

uku

(kW

h/m

2)

Suorasähkö

Passiivitalo+takka

Suorasähkö

pasiivitalo

Kaukolämpö, normi

Suorasähkö

Matalaenergia +takka

Maalämpölämpö, normi

Pelletti, normiÖljylämmitys

MatalaenergiaEi vaatimusta

Täyttää E-lukuvaatimuksen

Ei täytä E-lukuvaatimusta

Ei vaatimusta

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja

korjausrakentaminen

”2. Tässä direktiivissä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat: a) rakennusten ja rakennuksen osien kokonaisenergiatehokkuuden

laskentamenetelmän yleistä yhteistä kehystä; c) vähimmäisvaatimusten soveltamista energiatehokkuuteen, kun

kyse on: i) olemassa olevista rakennuksista, rakennuksen osista ja

rakennusosista, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia; ii) rakennusosista, jotka muodostavat osan rakennuksen

vaippaa ja joilla on merkittävä vaikutus rakennuksen vaipan energiatehokkuuteen, kun niitä jälkiasennetaan tai korvataan; ja

iii) rakennuksen teknisistä järjestelmistä, kun ne asennetaan tai korvataan tai kun niitä parannetaan;

d) kansallisia suunnitelmia lähes nollaenergiarakennusten

lukumäärän kasvattamiseksi; • ….

22.5.2012 25 Teppo Lehtinen, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Kustannustehokkaat energiaparannukset

toteutetaan muun korjaamisen yhteydessä

HO: Säädetään korjausrakentamiselle

energiatehokkuusvaatimukset, joiden

toteuttaminen on taloudellisesti

kustannustehokasta.

Lähtökohtana on suunnitelmallisen

kiinteistönpidon edistäminen ja

energiatehokkuuden kytkeminen osaksi

tehtäviä korjaus- ja uusimistoimenpiteitä.

Vaatimukset koskisivat korjauksia, joiden

yhteydessä voidaan kustannustehokkaasti

parantaa energiatehokkuutta.

Viranomaislupaa edellyttävissä

toimenpiteissä vaatimukset ovat työväline

kiinteistöjen omistajille, suunnittelijoille ja

rakennusvalvonnoille.

26

Korjausrakentamisen energiatehokkuuden

ohjausjärjestelmä valmistelussa

MRL muutoksia

Perusteet laissa

Valtioneuvoston / YM:n asetus

Lakia täydentäviä yksityiskohtaisia (teknisiä) säännöksiä

Ohjeita, esimerkkejä

Säädösten joustavan tulkinnan

Säädösten yhtenäisen soveltamisen tueksi

Tapauskohtaisen harkintakäytännön

Energiatodistus -myynti-ilmoituksia Pariisi

19.4.2012

Energiatodistuksen uusiminen EPBD rev

2010 perusteella

Energiatodistus on EU:n tasolla säädetty työkalu, jolla

voidaan helposti vertailla eri rakennusten

energiatehokkuutta (vrt. autojen ominaiskulutus,

pesukoneiden luokitus)

Energiatodistus tarvitaan vain uudisrakentamisen,

myynnin ja vuokrauksen yhteydessä sekä lisäksi esille

laitettuna isoissa viranomaisten käytössä olevissa

rakennuksissa

Energiatodistus on jo käytössä uudisrakentamisessa

(laskennallinen) sekä vanhoissa rakennuksissa

pientaloja lukuunottamatta (laskennallinen/toteutunut)

29 5.3.2012

Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö

1/2 Energiatodistuksen tulisi niveltyä 2012 energiamääräyksiin

– Rakennuskohtainen todistus (poikkeuksena ”Kamppi” -tyyliset)

– Energiatodistuksen luokitus perustuu rakennukseen eli

laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen (E-luku +

standardikäyttö + energiamääräysten D3 laskentasäännöt)

– Energiamuodon ympäristövaikutukset huomioidaan

– Kokonaisenergiankulutus lasketaan lämmitettyä nettoalaa kohden

Tavoitteena luotettavuuden ja selkeyden lisääminen

– pätevöityneet tekijät

– laadunvalvonta

– selkeä yksi tapa laatia todistus

– rakennusten todellinen vertailukelpoisuus paranee, kun käyttö ja

käyttäjät eivät vaikuta luokitukseen

30 5.132012

Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö

2/2 Pitkäikäinen luokitusasteikko, joka toimisi myös

vuonna 2020 lähes nollaenergiataloille

Siirtymäaikoja suunnitteilla todistusten tekijöiden määrän ja laadun varmistamiseksi, esim. omakotitalot

Direktiivin uudet velvoitteet täytetään mm. – valvonta

– seuraamukset

• Kustannuksiltaan kohtuullinen

• Todistuksissa lisätietona ostoenergiankulutus • laskennallinen tieto pakollisena • toteutunut kulutus vapaaehtoisena kun olemassa

31 5.3.2012

Kansallisen ohjauksen kehittyminen

keskustelussa

Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osa-

alueisiin pitää vaikuttaa

Laadukas rakentaminen ja kokonais-

suunnittelu

Hyvä lämmöneristys

Lämmön talteenotto

ilmanvaihdosta

Ulkovaipan ilmanpitävyys

Hyvä sisäilmasto

Energiatehokkaat laitteet

Energian tehokas käyttö

YM

Rakentamis-

määräykset

Kuluttajat

ja muut

toimijat

TEM

YM

Muutoksen vuosikymmen 2010 - 2020

Rakentamista ja korjaamista ohjataan pitkälle

energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön

edistämisen lähtökohdista –linjaukset jo olemassa

Rakennusten talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut

muuttuvat enemmän kuin 30 vuoteen

Väestön keski-ikä vanhenee nopeasti

Korjausrakentaminen tulee väistämättä

Huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä kasvaa

kiitos

14.5.2012