140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena...
Transcript of 140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena...
!!!!!
140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana
Teemu Launio
185402
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitos
Huhtikuu 2017
Itä-Suomen yliopisto Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos!
Laitos Yhteiskuntatieteiden laitos !
Tekijä Teemu!Tapio!Launio!
Työn nimi 140 merkkiä valtaa ja viestintää Twitter poliittisena tilana !
Oppiaine Yhteiskuntapolitiikka.
Työn laji Pro gradu -tutkielma!
Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.Professori.Eeva.Jokinen.Aika Huhtikuu!2017!
Sivumäärä 52!
Tiivistelmä - Abstract Tässä tutkielmassa yritän selvittää millaisen poliittisen tilan Twitter mikroblogi palvelu muodostaa ja kuinka suomalaiset puolueet ja poliitikot käyttävät sitä. Tutkimukseni teoreettinen kehys on Hannah Ardentin Vita Activa teoksen julkinen tila ja yksityinen alue kappale. Tutkin ja määritän Twitteriä palveluna, sekä poliittisena tilana ja vertaan havaintojani muihin poliittisiin tiloihin. Tutkin ja seuraan eduskuntapuolueita ja kansanedustajia Twitterissä ja havainnon sekä tilastoin näiden aktiivisuutta, näkyvyyttä sekä twiittien sisältöä. Tutkimuksessa käy ilmi, että Twitter on poliittinen tila, jota vertaan antiikin kreikkalisiin kaupunkivaltioihin, poliksiin. Tästä poliksesta on erotettavissa agora, keskustelualue jossa poliitikot ja puolueet pyrkivät näkymään ja keskustelemaan aktiivisesti. Vaikka Twitter on vapaasti käytettävissä kaikille ihmisille, vain pieni osa väestöstä käyttää tätä pikaviestipalvelua ja vain murto-osa käyttäjistä osallistuu agoralle paikantuvaan poliittiseen keskusteluun. !
Asiasanat Twitter,!sosiaalinen!media,!polis,!politiikka!
Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto !
Muita tietoja
Itä-Suomen yliopisto Faculty Faculty of Social Sciences and Business Studies!
Laitos Department of Social Sciences !
Author Teemu!Tapio!Launio!
Title 140 Character of power and communications Twitter as a political area !
Academic subject Social.Policy.
Type of thesis Master´s!Thesis!
Tutkielman.ohjaaja/ohjaajat.Professori.Eeva.Jokinen.Date April!2017!
Pages 52!
Abstract In this research I attemp to resolve what kind of political area mikroblog Twitter form´s and how Finnish parties and politicians use it. As a theorical framework I use Hannah Arendt´s Vita Activa book and it´s chapter Public space and private area. I study and define Twitter as a service and political area and compare findings to other public spaces. I follow parlament parties and members of the parlament on Twitter to observeand analyze those activities, visibility and content of tweets. This research demonstrates, that twitter is a political area that I then compare to Ancient Greeks’ city states, polis. Inside of this polis, there is separable an agora, public area where politicians and parties are trying to be visible and discuss actively. Although Twitter is freely available to anyone to use, only a small part of the population use this instant messaging service and only a fraction of users takes part on political discussion which locates in agora. !
Keywords Twitter,!social!media,!polis,!politics!
Archive location University of Eastern-Finland Library !
Additional information !
Sisällys!1. JOHDANTO……………………………………………………………………………… 1
1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja tilaus..……………………………………… 2
2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ………………………………………………………... 4
2.1 Mikroblogi vai yhteisömedia……………………………………………………………... 4
2.2 Twitterin käyttö Suomessa………………………………………………………………... 7
3. POLIITTISIA TILOJA………………………………………………………………….... 8
3.1 Agora poliittisena tilana…………………………………………………………………... 8
3.2 Hallinnon poliittiset tilat…………………………………………………………………. 10
3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana…………………………………………………….. 11
3.4 Twitter poliittisena tilana………………………………………………………………... 12
4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ……………………………………….. 13
4.1 Puolueiden tilit Twitterissä…………………………………………………………….... 13
4.2 Puolueet Twitter käyttäjinä…………………………………………………………….... 15
4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja……………………. 17
4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä………………………………………………………….. 20
4.5 Puolueet keskustelun kohteina Twitterissä………………………………………………. 21
4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä...……………………………………………………… 22
4.7 Puolueet Twitter keskustelussa………………………………………………………….. 24
4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä…………………………………………… 25
5. POLIITIKKOJA TWITTERISSÄ……………………………………………………..... 27
5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä…………………………………………………………… 28
5.2 Poliitikkojen Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2.2016……………………………………… 29
5.3 Poliittisen tilan käytön eroja……………………………………………………………. 32
6. TARKASTELUA POLIITTISESTA DEBATISTA TWITTERISSÄ………………….. 36
7. JOHTOPÄÄTÖKSET…………………………………………………………………... 39
7.1 Johtopäätös Twitteristä poliittisena tilana………………………………………………. 40
7.2 Johtopäätös puolueiden läsnäolosta Twitterissä………………………………………... 42
7.3 Johtopäätös poliitikkojen läsnäolosta Twitterissä……………………………………… 43
8. LOPPUSANAT…………………………………………………………………………. 44
9. LÄHDELUETTELO……………………………………………………………………. 51
!
!
KAAVIOT Kaavio 1: Suomalaiset puolueet Twitterissä………………………………………………. 14
Kaavio!2:!Puolueiden!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016……………..!17!Kaavio!3:Puolueiden!reaktiot!Twitterissä!1.2.D29.2.2016………………………………………...!21!Kaavio!4:!Puolueiden!näkyminen!twiiteissä!1.2.D29.2.2016……………………………………..!23!Kaavio!5:!Puolueiden!maininnat!twiiteissä!tarkastelujaksolla………………………………….!24!Kaavio!6:!Tarkasteluun!valitut!poliitikot!ja!valiokuntapaikat…………………………………...!28!Kaavio!7:!Poliitikkojen!Twitter!tilit…………………………………………………………………………!29!Kaavio!8:!!Kansanedustajien!twiittien!luokittelu!tarkastelujaksolta!1.2.D29.2.2016..…!!31!Kaavio!9:!!Poliitikkojen!Twitter!aktiivisuus!tarkastelujaksolla…………………………………!32!!!!!
!
!
1!
1!
1. JOHDANTO
Tutkimukseni käsittelee viime vuosina nopeasti suosiota kasvattanutta mikroblogialusta
Twitteriä poliittisena tilana. Tutkimuksessani tarkastelen Twitterin käyttöä suomalaisten
poliitikkojen ja puolueiden osalta. Yhdysvalloissa kehitetty Twitter levisi Suomessa suuren
yleisön tietoon vuosina 2012- 2013. Pian myös poliitikot ja puolueet alkoivat käyttää sitä
aktiivisesti politiikan kommentointiin, tiedottamiseen sekä ideologioiden esille tuontiin.
Ensimmäiset poliitikot liittyivät Twitteriin vuonna 2009, käyttäjien ensimmäisessä aallossa,
mutta merkittäväksi poliittiseksi viestintäkanavaksi Twitter muodostui kevään 2015
eduskuntavaalien aikana, jolloin siellä käytiin paljon poliittista debattia, vaalikamppailua sekä
ajatuksenvaihtoa niin ehdokkaiden kuin äänestäjien keskuudessa. Erityisen kovana poliittinen
debatti Twittterissä kävi eduskuntavaalien 2015 aikana, jolloin se sementoi asemansa
suomalaisessa politiikassa (Elo, Hatakka 2015).
Liityin itse Twitter palveluun kesällä 2012 ja aloin opiskella sen käyttöä
ennakkoluulottomasti. Huomattuani kuinka paljon yhteiskunnallista keskustelua,
ajatustenvaihtoa ja tiedonvälitystä siellä käydään, aloin hahmottaa Twitteriä ennen kaikkea
poliittisena tilana. Vakuutuin Twitterin käyttömahdollisuuksista tammi-helmikuussa 2014
istuessani pro gradu-kurssilla. Seurasin tunnilla istuessani reaaliaikaisesti Kiovan Maidanin
aukion mielenosoitusten muuttumista väkivaltaisiksi ja vallankumouksen etenemistä. Twitter
oli muuttanut lopullisesti kansainvälistä politiikkaa muodostaen uuden, kiivastahtisen ja
julkisen poliittisen tilan.
Twitteriä on viime aikoina tutkittu jo melko paljon. Tutkimuksia on tehty niin Pohjoismaiden
vaaleista vuosina 2010-2011 (Larsson & Moe), kuin Suomessa toimitetuista
eduskuntavaaleista moninaisineen tutkimuksineen (Tuokko, Kekkonen 2015). Twitteriä on
tutkittu big dataa keräämällä, visualisoiden verkostotutkimuksen tuloksia sekä analysoimalla
twiittien määrää ja tyypittelemällä niiden vivahteita ( Vainikka & Huhtamäki, 2015). Tässä
pro gradu-työssä etsitään vastausta kysymykseen millaisen poliittisen tilan Twitter muodostaa
politiikan toimijoille?
Tässä tutkimuksessa Twitteriä tutkitaan kahdella eri metodilla. Puolueiden ja poliitikkojen
Twitterin käyttöä tutkittaessa tutkintametodologia on kvantitatiivinen. Tutkimus vertailee
esimerkiksi kuinka paljon puolueilla on seuraajia, kuinka montaa tiliä ne itse seuraavat ja
!
!
2!
2!
kuinka aktiivisesti ne itse käyttävät Twitteriä? Puolueiden ja poliitikkojen Twitterin käyttöä
tarkastellaan kolmella eri tasolla: mikrotason henkilökohtaisella tasolla, jolla tarkoitetaan
vastauksia twiitteihin ; meso tason twiiteillä, joilla tarkoitetaan yleisiä twiittejä, jotka leviävät
seurattava- seuraaja verkostoissa sekä hastag tunnisteiden keskustelutasolla, joilla tarkoitetaan
sitä kuinka puolueita mainitaan nimeltä hastageissa tai kuinka poliitikot osallistuvat
keskusteluun hastageilla ( Twitter, using hastags).
Tutkimuksen siirtyessä toiseen tutkimuskysymykseen, miten poliitikot käyttävät Twitteriä,
on tutkimusmetodina tarkastelu. Tutkimuksessa paneudutaan yksittäisiin twiitteihin, ja
seurataan niiden leviämistä Twitterissä. Tämän lisäksi arvion poliitikkojen ja puolueiden
käyttäytymiskoodistoa Twitterissä tukeutuen Hannah Arendtin julkisen tilan tutkimuksiin.
1.1 Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys ja tilaus
Tutkimukseni yhteiskunnallinen merkitys rakentuu Twitterin suosioon viestintäkanavana
sekä poliittisten valtasuhteiden kohtauspaikkana. Yhteiskunnallisesti on tärkeää kyetä
hahmottamaan poliittisia tiloja, sekä kuka niitä käyttää ja miten. Hahmotan Twitterin
uudenlaisena poliksena (Arendt 2002, 32-34), ihmiselämän sosiaalisena muotona, joka on
fyysisesti määritellyn kaupunkivaltion sijasta tietoverkossa ja samalla rajaton.
Hahmottamalla Twitter merkittävänä sosiaalisena, eli näin myös poliittisena, tilana voidaan
paljastaa ja hahmottaa yhteiskunnallisia rakenteita. Twitter viestialustana on polis, jossa
ensisijainen toiminnan muoto on vakuuttava puhe, tosin kirjoitetussa muodossa (Arend 2002).
Millainen käyttäytymisen koodisto Twitterin kaupunkirakenteessa syntyy, ja millaista siellä
tapahtuva julkinen elämä on? Poliitikkojen käyttämien valtarakenteiden ja niiden mekaniikan
ymmärtäminen auttaa politiikan tutkimista, tarkkailua ja vallan paikantamista. Periaatteessa
Twitter on jokaisen tietoverkkoja käyttävän ihmisen ulottuvissa ja palvelun olemuksen
perusperiaate on, että jokainen voi nähdä ja seurata kaikkia Twitterin käyttäjiä. Twitterin
poliksella tapahtuva toiminta, twiittaus, on kaikkien nähtävissä ja jokainen pystyy
osallistumaan siihen (Arendt 2002, 56). Twitterin poliittista luonnetta tarkastellessa tulee
tärkeäksi hahmottaa myös sen piilevä poissulkevuus, vain joka kymmenes suomalainen
käyttää jollain tavalla Twitteriä (Taloustutkimus, 2014), ja erot ikäluokkien välillä ovat
suuret.
!
!
3!
3!
Arvioiden mukaan vain noin 45 000 suomalaista käyttää Twitteriä ahkerasti viikoittain
(Nummela, 2016), joten Twitterissä käytävä keskustelu, siihen osallistujat sekä siellä valtaa
käyttävät muodostavat varsin pienen joukon suomalaisista. Tämä aktiivisesti Twitteriä
käyttävien määrä jakautuu kiinnostuksen kohteiden mukaan vaihteleviin ryhmiin, jolloin
poliittinen keskustelu kerää verkottumaan lähinnä poliitikkoja, politiikan aktiivisia seuraajia
sekä toimittajia. Tuoreimmat tutkimukset ovatkin tyypitelleet Twitterin median ja politiikan
eliitin keskusteluareenaksi, joka on sisäänpäin lämpiävä ja maantieteellisesti Etelä-Suomen
kasvukeskuksiin painottunut (Vainikka &Huhtamäki, 2015). Twitterin poliksen yksi
keskeinen ominaisuus onkin, että siellä toimivien ihmisten lukumäärä on rajallinen, ja
toimijat ovat vertaistensa joukossa (Arendt s.49).
Tähänastinen Twitterin tutkiminen Suomessa politiikassa on keskittynyt poliitikkojen
verkostoihin Twitterissä (Pönkkä 2015), ja niiden kasvuun. Twitterin poliittista luonnetta on
tutkittu juuri verkostojen kokoja etsimällä, sekä havainnollistamalla Twitter-tilin aktiivisuutta.
Tämä tutkimus pyrkii havainnollistamaan kuinka aktiivisesti poliitikot ja puolueet Twitteriä
käyttävät, ja millaisiin viestinnällisiin tarkoituksiin. Tutkimuksessani tuon esiin että
Twitterissä läsnäolo ja aktiivisuus ilmentävät personal public- ilmiötä (Schmidt 2014, 4),
sekä tapaa esittää julkiseksi politiikalle omistettua poliitikon arkea (Arendt s.20) ja osoittaa
toimijan samanarvoisuus äänestäjien kanssa. Tutkiessani yksittäisten politiikkojen Twitter-
tiliä ja preesensiä tarkastelen samalla poliitikon henkilöbrändiä ja sen rakennetta.
Poliitikkojen jakamat linkit, uutiset ja kannanotot heijastelevat heidän arvomaailmaansa,
jonka he jakavat koko verkolle omalla tilillään. Twitter-tilien tutkiminen paljastaa tutkittavien
poliitikkojen persoonasta enemmän kuin viralliset tiedotteet tai julkilausumat, sillä poliitikot
käyttävät palvelua päivittäin ja arkisesti, mikä poikkeaa esimerkiksi viimeisteltyjen
kannanottojen lähettämisestä medialle.
!
!
4!
4!
2. TWITTER VIESTIVÄLINEENÄ
Yhdysvaltalainen Twitter on kansainvälinen yritys, joka julkaisi Twitter-palvelun verkkoon
kesällä 2006. Nykyisin palvelulla on 320 miljoonaa aktiivista kuukausittaista käyttäjää,
palvelu toimii 35 eri kielellä, ja sen palveluksessa on yhteensä 4300 työntekijää 35 eri
toimipisteessä. Yritys on listautunut New Yorkin pörssiin marraskuussa 2013, mutta sen
osakkeen arvo on laskenut voimakkaasti listautumishetkestä (Business Insider). Tappiollisen
pörssiyhtiön pysyvyys maksuttomana ja avoimena palveluna vaikuttaa myös sen poliittiseen
luonteeseen. Yritys mahdollisti twiittien mainostamisen Pohjoismaissa marraskuussa 2014,
jonka jälkeen kaikki tilinomistajat ovat voineet ostaa lisää näkyvyyttä, ostaa seuraajia sekä
mainostaa tuotettaan Twitterissä. Mainonnan myynti käyttäjille loi Twitteriin ensimmäisen
liiketoimintatuotteen, jota se voi myydä, ja vuoden 2015 ennustettu mainosmyyntivolyymi
maailmanlaajuisesti oli 2,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (Twitter, kotisivut).
Twitter on viestipalveluna listautunut pörssiyritys, joka pyrkii keräämään tulonsa mainostilan
myynnillä. Palvelun kaupallinen luonne näkyy käyttäjälle siinä, että mainostajien twiitit
vievät tilaa omassa twiitti-syötteessä. Käyttäjän on hyväksyttävä palvelun käyttöehdot, joiden
mukaan yhtiö voi käyttää käyttäjien tuottamaa sisältöä omassa markkinoinnissaan (Twitter,
käyttöehdot, 2017). Jätän tietoisesti palvelun kaupallisen ominaisuuden tarkemman
arvioinnin ja tarkastelun pois tutkimuksesta. Vaikka palvelun käyttäjät voivat ostaa
näkyvyyttä ja seuraajia, muodostuu palvelun sisältö, sosiaalinen kanssakäyminen ja
valtahierarkia käyttäjien keskuudessa. Yleisimmät ja suurimmat sosiaalisen median palvelut
ovat kaupallisia tiloja, mikä luo mahdollisuuden palvelun kehittämiselle ja tarjoamiselle
maksutta käyttäjille. Tiedostan tutkimuksen aikana, että vaikka käyttö on maksutonta,
jokainen käyttäjä maksaa siitä luovuttamalla tietojaan sekä tuottamaansa sisältöä yritysten
käsiin.
2.1 Twitter sosiaalisena mediana: mikroblogi vai yhteisömedia?
Ymmärtääkseen Twitteriä sosiaalisena tilana on ymmärrettävä Twitterin luonnetta
sosiaalisena mediana. Twitter on tyypillinen sosiaalinen media, jossa tietoverkkoja
hyödyntäen käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettuja sisältöjä sekä
luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita (Sanastokeskus 2010, 32). Palvelun
ominaisuuksiin kuuluvat kollektiivinen sisällöntuotanto, vapaa asiasanojen tai
!
!
5!
5!
aihetunnisteiden käyttö, vapaa palvelun lukeminen, kirjoittaminen sekä twiittien jakaminen.
Twitterin käyttäjä ei kuitenkaan ole vapaa yhteiskuntaa ohjaavista normeista. Palvelu on
massayhteiskunnan (Arendt 2002,47-48) tuote, joka kontrolloi kaikkia käyttäjiä
käyttäjäehdoilla, ja voi käyttää valtaa esimerkiksi sulkemalla käyttäjäehtoja rikkovan tilin.
Käyttäjäehdot liittyvät twiittien sisältöön, ja ovat reaalimaailman yhteiskunnan kaltaisia
normeja joilla kielletään ihmisarvoa alentava kirjoittelu tai kunnianloukkaus.
Twitter, kuten muutkin sosiaalisen median palvelut, perustuu vahvasti käyttäjälähtöisyyteen ja
vuorovaikutteisuuteen. Kiinteästi Twitterin olemukseen liittyvä seikka on sen käytettävyys
erilaisilla internetiin liitetyillä alustoilla. Palvelua voi käyttää älypuhelimilla,
taulutietokoneilla sekä tietokoneilla. Tämä luo käytössä kaikkinaisuuden mahdollisuuden, kun
käyttäjät kykenevät viestimään ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä luo arkisen virtuaalisen
tilan, jossa käyttäjät viestivät niin arkisissa asioissa, kuin virallisissa yhteyksissä.
Twitter julkaisi vuoden 2015 aikana Periscope-suoralähetyspalvelun, joka mahdollistaa että
kuka tahansa pystyy lähettämään suoraa videokuvaa verkkoon ja kuka tahansa voi seurata
sitä. Periscope vahvistaa perinteisen median portinvartijaroolin haastamista. Siinä missä
Twitter ja muut sosiaaliset mediat haastoivat sanomalehdistön, haastavat suoralähetyspalvelut
kuten Periscope televisioyhtiöiden vallan ja yksinoikeuden liikkuvan kuvan ja äänen kentällä.
Tässä tutkimuksessa en tutki Periscopea osana Twitterin poliittista tilaa. Suoratoistopalvelun
rajaamiselle ulos tutkimuksesta on selkeä syy. Ensimmäiseksi palvelun kautta julkaistut
videot ovat katsottavissa vain vuorokauden ajan. On hyvin haastavaa ehtiä analysoida
videolähetystä, sillä sellaisen huomaaminen vaatisi jatkuvaa läsnäoloa palvelussa. Toisekseen
rajaus on helppo tehdä, sillä en ole havainnut poliitikkojen tai puolueiden käyttävän palvelua
aktiivisesti tutkimusajankohtana.
Sosiaalinen media on siltikin vain yläkäsite Twitterin olemusta määritellessä. Sosiaalisten
medioiden kenttä on terminologisesti hankalasti jaoteltavissa tarkasti rajattuihin kategorioihin,
niiden jatkuvien muutosten vuoksi.
Twitteriä on kutsuttu mikroblogiksi, jolla viitataan mahdollisuuteen kirjoittaa enintään 140
kirjoitusmerkin mittainen viesti ensisijaisesti omille seuraajille, ja toissijaisesti kaikille jotka
seuraavat tai etsivät twiittejä tietyn asiasanan alla.
!
!
6!
6!
Empiiristen havaintojeni mukaan harva käyttää Twitteriä blogialustana, julkaisten viestin tai
ajatuksen silloin tällöin. Terminä mikroblogi (Sanastokeskus 201,36) on paikkaansa pitävä,
mutta koska nykyisin Twitteriin pystyy linkittämään videoita, ääntä sekä uutisia, on
mielekkäämpää puhua yhteisöpalvelusta kuin staattisemmasta mikroblogista. Blogin
ominaispiirteisiin kuuluu se, että viestin lukija pystyy kommentoimaan tekstiä, mikroblogien
kommentointi luo kuitenkin aktiivisen vuorovaikutuksen, johon useammat osapuolet voivat
ottaa osaa keskusteluun.
Yhteisöpalvelut ovat web 2.0 ohjelmia, joiden avulla käyttäjät voivat viestiä keskenään sekä
jakaa linkkejä, uutisia, kuvia tai muita kiinnostuksensa kohteita ystävilleen.
Yhteisöpalveluissa käyttäjät luovat usein profiilin, johon liittävät nimensä, kuvansa sekä
muita henkilötietoja (Sanastokeskus 2010, 36). Usein yhteisömedioiden ominaisuutena on,
että käyttäjä voi kutsua muita käyttäjiä yhteisön käyttäjäksi tai hyväksyä heidät ryhmään.
Tämän määritelmän mukaisesti Twitteriä voisi kutsua yhteisöpalveluksi, koska käyttäjällä on
oma henkilöprofiili sekä mahdollisuus jakaa twiiteissään itseään kiinnostavia asiasisältöjä.
Twitterin erottaa yhteisömedian määritelmästä sen suhde käyttäjän yksityiselämään. Siinä
missä Facebookissa käyttäjä hyväksyy kavereikseen pääsääntöisesti ystäviään, kavereitaan tai
kollegoitaan Twitterissä käyttäjä seuraa haluamiaan tilejä. Twitter-käyttäjän tyypillinen
verkosto rakentuukin enemmän mielipidevaikuttajien, julkisuuden henkilöiden tai jonkin
aihetunnisteen alla käytävään keskusteluun osallistuvien seuraamisesta. Twitterissä ei
ensisijaisesti verkostoiduta reaalimaailmasta tuttujen ihmisten kanssa, vaan seurataan
näkyviä ja muista käyttäjistä erottautuvia henkilöitä.
Twitteriin sopii myös käytettäväksi yhteisöpalvelulle kehitetty rinnakkaistermi
verkostoitumispalvelu. Termillä tarkoitetaan sosiaalisen median palvelua jolla luodaan ja
ylläpidetään tyypillisesti muita kuin yksityiselämään liittyviä suhteita (Sanastokeskus 2010,
26). Verkostoitumispalveluissa käyttäjät verkostoituvat usein esimerkiksi työuransa kannalta
keskeisiin henkilöihin, ilman suoraa yksityiselämän suhdetta heihin. Tällainen verkottuminen
on tyypillistä myös Twitterissä, jossa käyttäjät seuraavat usein samasta aihepiiristä twiittaavia
henkilöitä, ilman todellista tuttavuussuhdetta. Verkostoitumispalvelun yleisimmin käytetty
esimerkki on työuraa tekevien ihmisten suosima Linkedin palvelu.
!
!
7!
7!
Tässä tutkimuksessa Twitteristä käytetään termiä yhteisöpalvelu, vaikka se ei terminologisesti
ole puhtain määritelmä Twitterille Sanastokeskuksen sosiaalisen median sanaston
(Sanastokeskus 2010, 26) kanssa. Tämä valinta selittyy Twitterin palvelun muutoksilla, jotka
ovat tulleet vuoden 2010 jälkeen, ja muuttaneet palvelua enemmän yhteisöpalveluksi.
Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. videoiden ja kyselyiden lisäämismahdollisuus twiitteihin,
jotka ovat tuoneet palveluun enemmän yhteisömedian ominaisuuksia. Yhteisöpalvelu termin
käyttöä tukee ominaisuuksien lisäksi aiemmin todettu Twitterin kaikkinaisuuden käyttötavat.
Twitter mahdollistaa tiedon, uutisen tai huhun levittämisen ja leviämisen vain minuuteissa
globaalisti, sillä sen käyttäjiä on palvelussa koko ajan. Twitterin kaupunkivaltio, sen julkisten
tekojen polis on aina täynnä ihmisiä.
2.2 Twitterin käyttö Suomessa
Suomeen Twitterin käyttö rantautui kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto tuli vuonna 2009,
jonka jälkeen käyttäjämäärät pysyivät muutaman vuoden tasaisina. Uusi hyppäys tuli vuoden
2012 aikana, jolloin myös keskustelu ja aktiivisuus palvelussa vakiintui (Pönkkä, 2013).
Nykyisin suomenkieleksi twiittaavia tilejä on rekisteröity 380 000 kpl ( Nummela, 2015)
joista noin 48 000 twiittaa vähintään kerran viikossa (Pönkkä 2015, s.11).
Passiivisten tai vähän twiittaavien tilien määrä on kansainvälinen ilmiö, joka johtuu Twitterin
luonteesta nopeaa vuorovaikutteisuutta vaativana yhteisömediana. Tämän lisäksi monet
julkisuuden henkilöt, organisaatiot ja yritykset rekisteröivät tilejä omilla nimillään vain
varmistaakseen ettei niitä väärinkäytetä.
Tilastotietoa Twitterin käytöstä Suomessa saa luotettavasti pinnalla.pyppe.fi sivustolta, joka
seuraa suomalaista Twitter-keskustelua omalla ohjelmistollaan. Sivuston algoritmin on
kehittänyt suomalainen Pyry-Samuli Lahti, ja se on ainut suomenkielisten twiittien
analysointiin keskittynyt sivusto (Pinnalla.pyppe.fi-sivusto). Sivuston algoritmit keräävät
tietoa suomalaisista twiiteistä huomioimalla käyttäjän ilmoittaman sijainnin, käyttäjännimen,
käyttäjän aikavyöhykkeen, kielikoodin, mahdolliset twiittiin lisätyt paikkatiedot, mahdollisen
kotisivunosoitteen sekä mahdollisesti twiitissä mainittujen käyttäjien henkilötiedot tiedot.
Suomenkielisiä twiittejä havaitaan vuorokaudessa 60 000-100 000 kappaletta, ja niitä
lähetetään keskimäärin 18 000-24 000 eri tililtä. Twiittaajien lukumäärän vähäisyys suhteessa
!
!
8!
8!
palveluun rekisteröityneisiin vahvistaa tutkimusta, jonka mukaan Twitter on pienen,
eteläsuomalaisen aktiivin yhteisömedia (Vainikka, Huhtamäki 2015).
Pinnalla.pyppe.fi-sivuston tarjoamaa dataa käytetään tässä työssä sen ainutlaatuisuudesta
johtuen, sillä se on ainut Suomen alueelta lähetettyihin twiitteihin keskittyvä sivusto. Joudun
tutkimuksessani luottamaan tähän sivustoon, jonka algoritmia ja toimintoja en pysty
todentamaan, tai pysty hankkimaan muuta vertailuaineistoa suomalaisesta Twitter käytöstä.
3. POLIITTISIA TILOJA
Jotta tutkimuksen tavoite hahmottaa Twitter poliittisena tilana, poliksena, ja tutkia sen
luonnetta onnistuu, tulen vertaamaan Twitteriä erilaisiin tiloihin ja niiden poliittisuuteen.
Tutkimuksessa pitää ymmärtää kaikkien tilojen, niin yksityisten, julkisten kuin verkkojenkin
luonne poliittisina paikkoina, joissa on sisäänrakennettuna hallintavaltaa ja valtarakenteita.
Internet ohjelmana Twitter ei paikallistu mihinkään fyysiseen tilaan tai paikkaan, jota voisi
observoida. Tämä paikallistumisen dilemma ei muodostu ongelmaksi, sillä tilojen
poliittisuutta havainnoidaan niiden luonteen ja toiminnallisuuden käsittein, eikä ensisijaisesti
tilan fyysisen olomuodon kautta. Empiirinen havainnointi Twitterissä edellyttää palveluun
kirjautumista ja näin ollen astumista nähtäville palvelun muodostamassa poliksessa.
3.1 Agora
Poliittisen tilan historia alkaa järjestäytyneen ihmiskunnan historiasta. Ihmiskunnan hallinto
ja päätöksenteon poliittisuus vaativat vakiintunutta asumista, jolloin kaupungistuminen on
ensimmäinen poliittisen elämän edellytys (Arendt 2002, 33). Poliittisen tilan ominaisuus on
keskustelumahdollisuus ihmisten välillä, vaikuttaminen toisiin puheen voimalla, ei
pakottamalla väkivalla (Arendt 2002,34). Artistoteles esitti ajatuksen poliittisesta tilasta eli
agorasta, jossa ihmiset kuulevat toisiaan puhumalla ja ovat samassa tasossa (Hannah Arendt
1958, ref. Eräsaari 2002).
Agora oli kreikan kaupunkivaltioiden, polisten, keskustassa oleva julkinen tila, jossa
järjestettiin kaupunkielämään kuuluvia tapahtumia. Nämä agorat olivat vain aukioita, ilman
muita tunnusmerkkejä, muun kaupungin, taloudellisen vallan sekä hallinnon merkittävien
!
!
9!
9!
rakennusten rakentuessa sen ympärille. Agorat olivat kaupungin sydän, jossa poliittinen eli
sosiaalinen elämä, keskustelu ja julkiset teot konkretisoituivat fyysisessä paikassa. Agoran
käyttäytymismalleihin kuului, että asioista debatoitiin ja äänestettiin tasa-arvoisesti, jolloin
jokainen puheenvuoronkäyttäjä muokkasi poliittista prosessia ja käytti retorisia
vaikutuskeinoja. Agoralla käsiteltiin poliittisia päätöksiä vaativia asioita julkisesti
keskustellen, jolloin periaatteessa kuka tahansa saattoi vaikuttaa ratkaisevasti
enemmistöpäätöksen sisältöön ennen äänestystä.
Julkisena tilana agora toteutti Hannah Arendtin ajatusta julkisen tilan kahtiaalisuudesta.
Agoralla näyttäydyttiin ja oltiin sekä itseä varten että toisaalta yhteistoiminnan ja poliittisen
diskurssin takia. Agoralla oleminen viesti sekä toimijan vapaudesta että merkittävyydestä.
Agora tilana ja polis yhteisönä olivat antiikin Kreikassa erittäin individualistisia ja siellä
vallitsi keskinäinen kilvoittelu näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta (Arendt 2002, 48). Ei
olekaan ihme, että puhetaidosta tuli koulutuksessa tärkeä oppiaine ja puhetaidon arvostus
siirtyi antiikin Kreikasta ensin Rooman imperiumin ja sitä seuranneiden yhteiskuntien
ihanteisiin.
On myönnettävät että agorat olivat tasa-arvoisista elementeistään huolimatta myös
ulossulkeva eliitin poliittinen tila. Agoran keskusteluoikeus kuului vain vapaille miehille,
jolloin suurin osa kaupunkiväestön asukkaista jäi julkisen keskustelun, poliittisen
päätöksenteon ja poliittisen tilan ulkopuolelle. Poliksen päätöksentekoon oli oikeutettu
osallistumaan, mikäli oli vapaa orjuudesta sekä työstä, ja kykeni valitsemaan Aristoteleen
määrittelemän bios politikoksen vapauden (Arendt 2002, 20). Agoran elämään osallistumisen
oikeuttava vapaus on siis ontto, sillä tämä vapaus vapautti osallistumaan julkiseen elämään
vain yhtä vapaiden, vertaisten seurassa (Arendt 2002, 39).
Agoran elämää on kuvannut Richard Sennet (Sennet 1994, ref. Eräsaari 2002, 35), joka arvioi
että vain kymmenesosa kaupunkivaltioiden vapaista miehistä olivat niin varakkaita että
kykenivät viettämään päiviään agoralla ja sen ympäristössä. Poliittisesta tilasta oltiin
poissuljettu naiset, orjat sekä ulkomaalaiset, mutta köyhempiä, muutoin vapauden
määritelmän täyttäviä miehiä houkuteltiin osallistumaan poliittisen tilan elämään maksamalla
heille avustuksia osallistumisesta poliksen elämään (Sennet, ref. Eräsaari 2002, 35).
!
!
10!
10!
Poliksen ja agoran elämään osallistumisesta voidaan tehdä vertaus Twitterissä toimimiseen.
Vaikka Twitteriin osallistuakseen ei ihmisen tule olla vapaa työstä, tulee hänen olla valmis
altistamaan itsensä julkisen elämän kilpailulle ja vertailulle. Sekä agoralle että Twitteriin
astuminen ja poliittiseen keskusteluun osallistuminen vaativat rohkeutta, jos ei aivan
kuolemaa halveksien, ainakin uteliaisuutena uutta kohtaan (Arendt 2002, 42).
3.2 Hallinnon poliittiset tilat
Kun polikset kasvoivat, tuli niiden kautta hallinnointi mahdottomaksi (Arendt 2002, 49).
Valta kehittyi harvainvallan, monarkismin ja despoottien kautta nykyiseen byrokraattiseen ei-
kenenkään valtaan (Arendt 2002, 47). Valta ja hallinnon tilat institutionalisoituvat ja
keskittyivät hallinnon rakennuksiin. Suomessa erilaiset virastot, kaupungintalot ja koulut
korvasivat agoran, ja byrokratisoivat poliittisen tilan. On toki huomattava, ettei Suomessa
ollut koskaan kehittynyt agoramaista poliittista tilaa, ja että maan kaupungistuminen tapahtui
eurooppalaisessa viitekehityksessä myöhään.
Virastot ovat julkisia rakennuksia, joiden luonne on selkeän poliittinen, mutta ne ovat osittain
suljettuja. Virastojen poliittisen tilan ajatuksena on, ettei tilan käytön oikeus kuuluu niille
kansalaisille, joilla on asiaa hallintoviranomaisille. Virastojen poissulkevuus vähentää
ihmisten kohtaamisia ja lisää debatoinnin puutteesta kumpuavia konflikteja (Eräsaari,66).
Vaikka hallintorakennukset ovat kaikkien saavutettavissa, on kyseessä silti hierarkkinen
poliittinen tila, joka silti tilana on julkinen.
Keskustelu, mielipiteiden vaihtaminen ja poliittisen väittelyn voittaminen on korvattu
demokratian vallankäytön ulkoistamisella virkamieskunnalle ja byrokratialle. Valtion- ja
muun julkisen sektorin poliittisen tilan hallinnankamppailua ei käydä agoralla retoriikkaa
hyväksi käyttäen, vaan virastokäytävien varrella olevien käytävien varrella lomakenippu
sylissä. Paradoksaalista hallintotavassa on, etteivät tällä modernin yhteiskunnan agoralla
valtaa käytä vapaat miehet vaan valtaoikeuksiltaan työssään sidotut virkamiehet. Ruohonjuuri
tason valta, joka Suomessa löytyy virastoista, on rajattua ja poissulkevaa. Tämän lisäksi
ruohonkorsi on todella korkealla, vaikka byrokraattinen hallinto on luonteeltaan kaikille
ihmisille tasa-arvoinen ja vahvasti sosiaalisen osallistumisen muokkaama. Byrokraattinen ei-
kenenkään hallinto, jossa hallitukset ja henkilöt vaihtuvat, on myös osoittautunut kestäväksi
hallinnoksi, joka kykenee jakamaan poliksemme vapautta kaikille.
!
!
11!
11!
3.3 Neljäs valtiomahti poliittisena tilana
Neljänneksi valtiomahdiksi kutsutun vapaan median poliittisuus on itsestään selvää.
Huolimatta journalismin pyrkimyksestä objektiivisuuteen, eivät ihmiset koskaan kykene
irtautumaan arvoistaan tai saavuttamaan täyttä objektiivisuutta. Tämä epätäydellisyys näkyy
mediatuotteiden sisällössä, jotka tekevät median poliittisuuden nähtäväksi.
Journalistinen uutislehti on luonteeltaan suljettu poliittinen tila, jonka päätoimittaja ja
journalistinen linja muokkaavat lehden poliittista tilaa. Päätökset siitä ketä päästetään
kirjoittamaan mielipidekirjoituspalstalle ovat osa poliittisen tilan karsintaa. Tämä medialle
tyypillinen portinvartijarooli määrittää ketkä pääsevät osaksi median poliittista tilaa. Tämä
julkisen tilan niukkuuden jakaminen tekee mediasta, ja sen toimittajista suuria vallankäyttäjiä
yhdessä poliittisessa tilassa.
Sanomalehtien poliittinen tila näyttäytyy kansalaiselle julkaistuina mielipidekirjoituksina,
pääkirjoituksina sekä vertailemalla medioita siitä mitä kukin media ei julkaise tai jättää
kertomatta. Lisäksi lehden journalistista linjaa voidaan arvioida poliittisella oikeisto-
vasemmisto akselilla. Lisäksi suuri osa lehden poliittisesta tilasta menee kaupallisille
mainoksille, joiden poliittisuus on erittäin tarpeellista nähdä.
Median murros, jonka määreestä ja alkamisajankohdasta ei olla saavutettu yksimielisyyttä,
siirsi lopullisesti median internetiin. Sanomalehtien panostaminen verkkosivuihin ja
sisällöntuottamisen vapaus mursi ja muokkasi suomalaisen median ansaintalogiikkaa
enemmän lukijaperustaisen mainosrahoitteisen journalismin, eli niin sanotun
klikkijournalismin suuntaan (Nalbantoglu 2016). Otsikkojournalismia suurempi poliittisen
tilan muutos oli kuitenkin julkaisujen kommentointimahdollisuus. Uutisten kommentointi
mursi median portinvartijaroolia, ja antoi lukijoille mahdollisuuden ottaa haltuun lehden
poliittista tilaa sosiaalisen median käyttäjätilien kautta.
Median murrosta sekä mobiiliteknologian kehitystä seurasi journalistinen muutos poliittisessa
tilassa. Yksityisihmisten kännykkäkameran valokuvat ja julkisuuden henkilöiden sosiaalisen
median päivitykset kelpasivat lähteeksi tai jopa julkaistavina sellaisinaan. Tämä hämärsi
yksityisen ja julkisen, poliittisen ja ei-poliittisen tilan rajaa entistä enemmän (Arendt 2002,
73-75).
!
!
12!
12!
3.4 Twitter poliittisena tilana
Millainen poliittinen tila Twitter on ja miten se eroaa antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden
agoroista, suomalaisista virastotaloista tai suomalaisesta mediasta? Mitä muita piirteitä
Twitterissä on, kuin sen yhtäläisyydet ja erot vertailtuihin julkiseen tilaan (agora), valtion
virastoon tai mediaan tiloina?
Ensimmäinen huomio yhteisöpalvelu Twitteristä poliittisena tilana on sen käyttäjät. Twitter
on avoin poliittinen tila kaikille niille, joilla on mahdollisuus käyttää internetiä ja joilla on
tietoteknistä osaamista. Suomessa internetin äärelle pääseminen ei ole haaste, mutta tekniset
taidot rajaavat pois jo osan kansalaisista. Vapaus osallistumiseen ei liity varallisuuteen, vaan
uudenlaisen osaamisen vaatimukseen. Twitterin poliksen elämään osallistuminen ei vaadi
kaupungissa elämistä.
Toinen huomio Twitterin poliittisen tilan ominaisuuksista liittyy sen luokkajakoon. Twitterin
käyttäjistä valtaosa on joko korkeakouluopiskelijoita tai koulutettuja ihmisiä (Tilastokeskus,
2015,19). Tämän lisäksi miehet ovat hieman yliedustettuina Twitterissä (Taloustutkimus
2014, liitetaulukko 14). Twitterin poliittista tilaa voidaankin siis verrata antiikin Kreikan
agoraan, jossa tilaa käyttivät vapaat, riittävän varakkaat miehet.
Lopulta on huomioitava Twitterin poliittisen keskustelun koko ja siihen osallistuvien
suomalaistilien määrä. Pinnalla.pyppe.fi sivusto rekisteröi helmikuussa 2016 yhteensä noin
2,3 miljoonaa kappaletta suomalaisia twiittejä ja 143 337 kappaletta suomalaisiksi oletettuja
Twitter-tilejä. Reilusta kahden miljoonan twiitin joukosta vain 3409 twiittiä sisälsi
#politiikka hastagin ja aiheesta twiittasi vain 1512 tiliä. Tämän tarkastelun valossa paljastuu
Twitterin poliittisen poliksen tilan koko ja luonne karuudessaan.
Politiikka Twitterissä on marginaalinen aihe, eikä se hallitse sosiaalista tilaa aiheena. Toki
poliittista aiheista twiitataan monia muitakin hastageja käyttämällä, jotka paikantuvat usein
paikkaan tai hetkeen, joista twiitataan. Tällaisia hastageja ovat esimerkiksi #eduskunta tai
kuntien valtuustojen pysyvät hastagit kuten Helsingin kaupunginvaltuuston #helvaltuusto tai
Tampereen #trevaltuusto. Näiden hastagien osuus twiittivirrasta on kuitenkin pieni, ja
aktivoituu useimmiten vain valtuustonkokousten aikaan. Hastag #politiikka taas on
!
!
13!
13!
vakiintunut yleiseen käyttöön, ja kerää twiittejä tasaisesti jokaisena viikonpäivänä. Tämä
havainto ohjasi minut tarkastelemaan vain #politiikka aihetunnisteella twiitattuja viestejä.
4. SUOMALAISET PUOLUEET TWITTERISSÄ
Politiikan perussääntönä on, että puolueet pyrkivät kokeileman ja ottamaan uusia
mediakanavia ensimmäisinä käyttöön. Erityisesti tämä on ollut näkyvissä Suomessa, jossa
puolueet ovat kulkeneet uusimpien viestintäteknologioiden eturintamassa.
Samalla Suomessa politiikka on hyvin henkilökeskittynyttä ja ilmiö on vahvistunut
sosiaalisenmedian aikana. Sosiaalinen media on vahvistanut julkisen yksityisen ilmiötä, jossa
jokainen käyttäjä kerää seuraajia tai tykkääjiä sosiaalisessa mediassa itselleen. Sosiaalinen
media on mahdollistanut suoran vaikutus- ja yhteydenpito kanavan kokonaiselle
poliitikkosukupolvelle, joiden ei tarvitse pyrkiä näkymään perinteisessä mediassa.
Ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa poliitikot näkyvät ja pitävät yhteyttä kannattajiinsa
Facebookissa, jonka tarkastelun rajaan pois tässä työssä.
Tässä kappaleessa tutkin sitä, kuinka suomalaiset eduskuntapuolueet ja poliitikot käyttävät
Twitteriä poliittisena tilana. Kuinka ne pyrkivät ottamaan haltuunsa poliittisen tilan
viestinnällään ja mitä taktiikoita ne siihen käyttävät?
4.1 Puolueiden tilit Twitterissä
Suomalaiset eduskuntapuolueet ovat liittyneet Twitteriin hyvin samanaikaisesti vuonna 2009
niin sanonut Twitterin ensimmäisen aallon aikana (Pönkkä, 2010). Liittymisajankohta ei
tarkoita suoranaisesti hetkeä, jolloin puolueet olisivat alkaneet käyttää Twitteriä strategisesti
osana puolueen viestintää, sillä usein puolueet pyrkivät varaamaan suosiota saavuttavissa
palveluissa omat käyttäjätunnukset vaikkeivät heti niitä käyttäisikään. Tämä saattaa selittää,
miksi Twitter aktiiviseksi puolueeksi profiloitunut Kokoomus ja vähän twiittaava Keskusta
puolue ovat rekisteröityneet uuteen somepalveluun lähes samanaikaisesti.
Havaitsin itse puolueiden aktivoituvan Twitterissä vasta vuosina 2014-2015, jolloin Twitterin
käyttö suomalaisessa mediakentässä uutislähteenä yleistyi. Oli siis loogista lisätä näkyvyyttä
ja toimeliaisuutta siellä, missä media oli aktiivinen.
!
!
14!
14!
Puolue liittynyt seuraajia seurattavia twiittejä Twitter nimi
Keskusta 2/2009 11 700 739 3458 @keskusta
Perussuomalaiset 10/2011 7531 90 2502 @persut
Kokoomus 3/2009 16 500 1723 2026 @kokoomus
Sosiaalidemokraatit 2/2009 12 700 725 5791 @demarit
Vihreät 2/2009 20 400 6868 6562 @vihreat
Vasemmistoliitto 3/2009 13 000 379 2 787 @vasemmisto
RKP 9/2010 2963 2505 3243 @sfprkp
Kristilliset 8/2009 4291 458 4308 @KDpuolue
Kaavio 1: Suomalaiset puolueet Twitterissä. Lähde: Puolueiden viralliset Twitter tilit. Luettu 1.3.2016.
Empiirinen havainnointi osoittaa, että puolueiden viralliset tilit twiittaavat harvoin, mikäli
aktiivisuutta vertaa puolueiden poliitikkojen twiitten määrään (kaavio 7). Puolueorganisaation
viestintä on tiedotusluontoista, yksisuuntaista ja hyvin pidättäytyvää organisaatioviestintää.
Tämä osaltaan johtunee siitä, että puolueilta odotetaan yhteiskunnan hiljaisten sosiaalisten
normien myötä luotettavaa ja maltillista viestintää, jolloin kynnys twiitata persoonallisesti
kasvaa. Puolueiden Twitter-tilin haltijan henkilöllä ei tutkimuksen kannalta ole merkitystä.
Tiedossa on, että sosiaalisen median kanavien päivittäminen ja ylläpito kuuluvat yleensä
puoluetoimistojen viestintäosastojen työntekijöiden vastuulle, jolloin tilit ovat osa
suunnitelmallista viestintää.
Puolueiden tilit kävivät keskusteluja tarkastelujaksona vain Twitterissä yksittäisten tilien
kanssa. Havainnointijakson aikana oli huomattavissa, että puolueet osallistuivat usein
keskusteluun lisäämällä yksityistilin twiitin suosikikseen. Muodollisen, pidättäytyvän
puolueen tiedottamisen lisäksi puolueiden tilit retwiittasivat kansanedustajiensa twiittejä.
Tällöin puolueiden tilit osallistuvat myös kansanedustajien poliittisen persoonan imagon
rakentamiseen.
!
!
15!
15!
Poikkeuksellisimman Twitter-tilin puolueista omaa Perussuomalaiset. Heidän tilinsä twiittasi
vain uutisia suoraan puolueen lehden sivuilta. Puolueen oman Twitteri-tilin rooli
tutkimusaikana oli olla puolueen verkkolehden uutisten välittäjä, ja se poikkesi muista
puolueista. Twitter on ollut leviämisestään asti perussuomalaisia jakanut viestiväline
(Tyysniemi, HS 25.7.2013). Puolue on liittynyt nykyisistä eduskuntapuolueista palveluun
viimeisenä, eikä sillä ole seuraajia samassa suhteessa kuin saman suuruisilla puolueilla
Twitterissä.
4.2 Puolueet Twitterin käyttäjinä
Hahmottaakseni puolueiden tapoja ottaa haltuun puolueiden Twitter-tilaa, seurasin
puolueiden Twitter-tilejä 1.2.-29.2.2016 välisenä aikana. Seuranta ajankohta valikoitui
yhteensopivaksi työn etenemisen kanssa, mutta sisälsi myös muita puoltavia argumentteja.
Helmikuussa 2016 poliittinen yleistilanne Suomessa oli vakaa. Eduskuntavaalit oli pidetty
keväällä 2015, ja seuraaviin vaaleihin oli runsaasti aikaa. Samoin puolueiden puheenjohtaja
kilpailut eivät vielä olleet käynnistyneet. Nämä kaksi osatekijää vaikuttivat siihen, ettei
twitterin käytössä ollut poikkeavan aktiivista tarkastelujaksoa. Tarkastelujakso oli riittävän
pitkä, jotta sekä puolueet että valikoidut puolueet ehtivät twiitata runsaasti. Tämä mahdollisti
tutkimusotannan riittävyyden.
Seurasin puolueiden Twitter-tilejä ja ryhmittelin tilien twiitti-virtaa viiteen eri luokkaan.
Jaottelu on hyvin vaikeaa, sillä usein saman twiitin olisi voinut tulkita kuuluvaksi kahteen tai
useampaan kategoriaan. Tällaisia twiittejä olivat mm. puolue tilien twiittaamat viestit, joissa
merkittiin kansanedustaja, joka oli kirjoittanut kannanoton puolueen verkkosivuille.
Puolueen twiitit luokka sisältää puolueen Twitter-tilin itsensä twiittaamat viestit. Näitä ovat
erilaiset kannanotot, poliitikkojen esim. puheenjohtajan puheiden siteeraaminen sekä
infografiikkakuvien tai mainoskuvien jakaminen. Puolueen twiitit sisältävät myös
kansanedustajien mainintoja twiiteissä sekä puolueen sivuilla olleita blogitekstejä.
Kansanedustajan twiitin retwiittaus luokka sisältää ne puolueen kansanedustajan tai
ministerin twiitit, jotka puolue oli jakanut omille seuraajilleen. Tämä retwiittaus (twiitin
jakaminen omille seuraajilleen) on puolueiden vahvin tapa osallistua kansanedustajan
sosiaalisenmedian imagon ja poliitikkopersoonan rakentamiseen.
!
!
16!
16!
Uutinen ja tiedote kategoriaan valitsin ne twiitit, jotka puolueen virallinen tili oli twiitannut
tai retwiitannut, Nämä twiitit sisälsivät linkin toimitettuun uutisen, puolueen, ministeriön tai
muun laitoksen tiedotteeseen tai puolueen omilla verkkosivuilla julkaistuun tiedotteeseen tai
uutiseen.
Tapahtuma kategoriaan kuuluivat ne twiitit joissa esiintyi jokin sellainen aihetunniste eli
hastag, joka liittyi puolueen tapahtumaan tai muuhun yleiseen tunnisteeseen. Twitterissä
tehokkain tapa ohjata ja koota keskustelua sekä luoda sosiaalista yhteyttä on luoda oma
aihetunniste eli hastag, jonka merkkinä käytetään risuaita merkkiä #. Tässä kategoriassa
huomioitiin vain sellaiset twiitit, jotka liittyivät puolueiden omiin tapahtumiin, ja näin ollen
puolueiden erillisnimen käyttö aihetunnisteena twiitissä ei johtanut tyypittelyyn.
Muu kategoriaan jaottelin sellaiset puolueen tilin twiittaamat viestit, jotka eivät kuuluneet
selkeästi mihinkään edellä mainittuihin kategorioihin. Tällaiset twiitit olivat useimmiten joko
puoluetyöntekijöiden tai riviaktiivien twiittejä tai puolueen tai sen yksittäisten poliitikkojen
toimia käsitteleviä positiivisia twiittejä, joita puolue on halunnut edelleen levittää
seuraajilleen.
Käydyt keskustelut kategoriassa on kirjattu esille sellaiset tapaukset, joissa puolueiden
viralliset Twitter-tilit ovat twiitanneet jollekin tilille yhden tai useamman viestin. Tämä ei
sisällä uudelleen twiittauksia, vaan vain tekstimuotoisia vastauksia.
!
!
17!
17!
4.3 Puolueiden Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2. ja puoluekohtaisia eroja
Puolueiden aktiivisuus Twitterissä helmikuussa 2016 vaihtelee suureesti, mutta kuvaa
samaan aikaan puolueiden yleistä aktiivisuutta Twitter viestijöinä.
Kaavio 2: Puolueiden twiittien luokittelu tarkastelujaksolta 1.2.-29.2.2016.
Lähde: Twitter, kaavio tehty Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.
Puolueiden Twitter käytöksessä on selkeitä eroja. Puolueen toiminta ja aktiivisuus Twitterissä
on sen poliittisen agoran haltuun ottamista ja siellä näkymistä. Tämän takia puolueiden
aktiivisuuden ja toiminnan sisältö on tärkeä tutkia.
Tutkimusajankohdalla Suomen Keskustan (@Keskusta) twiittien virta oli
eduskuntapuolueista monipuolisinta. Puolueen tili twiittasi ja toimi Twitterissä yhteensä 134
kertaa, ja ne jakautuivat varsin tasaisesti erilaisiin toimintakategorioihin. Poikkeuksena muista
puolueista, puolueen twiitti-virtaa sävyttivät puolueen aktiivipäivien aihetunniste
#kepupäivät, jolla merkattuja twiittejä puolue lähetti tai uudelleenlähetti 29 kappaletta.
!
!
18!
18!
Keskustan Twitter-tili twiittasi itse kirjoittamiaan viestejä vertailtuna muihin vähäisesti, mutta
retwiittasi monen kansanedustajansa twiittejä omille seuraajilleen.
Perussuomalaisten (@persut) Twitter-tili ja -aktiivisuus oli tarkastelujakson yksisuuntaisinta.
Puolueen puheenjohtajan Timo Soinin suhtautuminen Twitteriin on ollut kielteinen eikä hän
ole kannustanut myöskään puoluettaan Twitteriin. Ongelmallista suhtautumista Twitteriin
kuvaa myös se, että vuoden 2014 Taloustutkimuksen tutkimuksessa 10% puolueen tukijoista
käytti Twitteriä, neljänneksi eniten eduskuntapuolueiden kannattajista. Vuoden 2015
eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaista Twitterissä oli 10%, joka oli kuudenneksi eniten
eduskuntapuolueista (Pönkkä 2015).
Perussuomalaisten Twitter-tilin erikoisuus oli, että kaikki sen twiitit olivat sen omia. Ainut
sisällöllinen ero 71 twiitin joukosta oli, että 5 twiiteistä sisälsi linkin puheenjohtaja Timo
Soinin kotisivujen blogiin. Kaikki loput twiitit sisälsivät suoran linkin puolueen verkkolehden
Suomen Uutisten uutisiin. Erotuksena muiden puolueiden twiitteihin perussuomalaiset eivät
käyttäneet kertaakaan hastag-merkkiä, joka olisi liittänyt twiitit osaksi jotain yleistä
keskustelua.
Kansallinen Kokoomus (@kokoomus) mielletään usein taitavaksi ja aktiiviseksi sosiaalisen
median käyttäjä puolueeksi. Mielikuva on osittain väärä, sillä Twitteriä käyttäviä puolueen
kannattajien määrä 11% ei ole muita puolueita selkeästi suurempi (Taloustutkimus 2014).
Mielikuva Kokoomuksen ylivoimasta sosiaalisissa medioissa perustuukin pitkälle
tutkimusajankohdan aikaisen puheenjohtajan Alexander Stubbin aktiivisuuteen sekä
seuraajamääriin (Pönkkä, 2015). Puolueen tili toimi Twitterissä tutkimusaikana 101 kertaa, ja
näistä twiiteistä 49 oli määriteltävissä puolueen omiksi twiiteiksi. Kokoomus twiittasi muita
puolueita useammin niin sanottuja meemikuvia twiittiensä osana. Nämä meemikuvat tai
viestitaulut ovat useimmiten puoluetunnuksin varustettuja kuvia puolueen poliitikosta ja
niihin on lisätty poliittinen linjaus tai poliitikon sitaatti.
Puolueista Sosiaalidemokraattien (@demarit) Twitter-tili oli yllättävän epäaktiivinen
tutkimusajankohtana. Puolueen tili toimi ainoastaan 27 kertaa kuukauden aikana. Tämä on
yllättävän vähän, sillä puolueella on enemmän Twitter seuraajia kuin Keskustalla tai
Perussuomalaisilla. Puolueen kannattajien sekä aktiivien ikärakenne on muita puolueita
vanhempi, joka näkyy kannattajien Twitterin käyttöaktiivisuudessa. Vain 7% SDP:n
!
!
19!
19!
kannattajista oli Twitterissä vuonna 2014, mutta silti sen eduskuntavaaliehdokkaista 15% oli
läsnä Twitterissä (Taloustutkimus 2014).
Vihreät (@vihreat) oli Twitterissä keskimääräisen aktiivinen 93 erilaisella toiminnollaan.
Puolueen kannattajista 15% käytti Twitteriä vuonna 2014 ja 14% sen
eduskuntavaaliehdokkaista oli läsnä myös yhteisömediassa (Taloustutkimus 2014). Vihreät
on Suomen seuratuin puolue Twitterissä yli 20 000 seuraajallaan sekä yli 6500 twiitillä.
Puolue onkin panostanut kannatuksen kasvun löytämiseen sosiaalisessa mediassa ja puolueen
puheenjohtaja Ville Niinistö nousikin Suomen seuratuimmaksi poliitikoksi Facebookissa
helmikuussa 2016 ( Ville Niinistön poliittikko sivun päivitys Facebookissa 26.2.2016).
Vihreiden puolueen Twitter-tili teki myös selkeästi johdonmukaisinta persoonapolitiikkaa
retwiittaamalla kansanedustajiensa twiittejä selkeästi eniten. Poikkeuksellista muihin
puolueisiin verrattuna tässä oli se, että puolue nosti esille useita kansanedustajia. Tämän
lisäksi puolue retwiittasi kategoriassa ”muut” useiden puolueen riviaktiivien twiittejä
esimerkiksi puoluevaltuuston kokouksesta.
Vasemmistoliiton (@Vasemmisto) Twitter-tilin tulokset ovat hyvin samankaltaisia kuin
vihreidenkin osalta. Puolueen tili toimi tarkkailujakson aikana 87 kertaa ja twiitit jakautuivat
tasaisesti eri kategorioiden kesken. Puolueen kannattajista 10% oli Twitterissä vuonna 2014
(Taloustutkimus 2014), ja kevään 2015 eduskuntavaaliehdokkaista 10% (Pönkkä 2015).
Poikkeuksena muista tarkkailluista puolueista vasemmiston tili retwiittasi kahden
piirijärjestönsä twiitin. Näin puolue toi omille kannattajilleen esiin alueellisia vasemmiston
organisaatioita.
Ruotsalainen kansanpuolue RKP:n tili (@sfprkp) toimi tarkkailujaksolla yhteensä 100 kertaa.
Tilastollisesti RKP:n jäsenet ja kannattajat tekevät siitä Suomen aktiivisimman Twitter
puolueen. Peräti 25% sekä puolueen kannattajista (Taloustutkimus, 2014) että kansanedustaja
ehdokkaista (Pönkkä,2015) käyttivät Twitteriä. Tämä aktiivisuuden taso on molemmissa
edellä mainituissa vertailuryhmissä kymmenen prosenttia korkeampi kuin Suomen toiseksi
aktiivisimmalla Twitter puolueella Vihreillä. Puolueen ruotsinkielisyys sekä
kaksikielisyyspolitiikan tavoite näkyvät erittäin voimallisesti myös Twitterissä. Suurin osa
twiiteistä on ruotsinkielisiä, mutta puolueen viestintäpäällikön retwiitatut viestit ovat
suomenkielisiä. RKP nostaa Twitterissä esiin myös paljon kansanedustajiensa sekä
!
!
20!
20!
riviaktiiviensa viestejä. Kenties klassinen kielikysymys heijastuu myös puolueen Twitter
suosioon, sillä tilillä on vain viidennes seuraajia verrattuna niin sanottuihin suuriin
puolueisiin.
Kristillisdemokraattien (@KDpuolue) Twitter-tili oli tarkkailujakson epäaktiivisin vain
yhdeksällä toiminnolla. Tämä ei anna koko kuvaa puolueen länsäolosta Twitterissä, sillä
puolue on ollut palvelussa jo ensimmäisestä 2009 aallosta alkaen ja on kerännyt yli 4000
seuraajaa ja twiitannut lukumääräisesti noin neljätuhatta kertaa. Sen sijaan
kansanedustajaehdokkaiden ja kannattajien Twitterin käyttö on eduskuntapuolueiden
matalinta Taloustutkimuksen tutkimuksessa, vain 4% molemmissa kategorioissa
(Taloustutkimus 2014).
4.4 Puolueiden reaktiot Twitterissä
Twiittauksen ja retwiittauksen lisäksi Twitterissä pystyy tekemään useita muitakin
vuorovaikutuksellisia tekoja. Luontevin ja näkyvin tapa näistä on vastata yksittäiseen twiittiin
ja aloittaa keskustelu, toinen tapa on vastata oman twiittin saatuun palautteeseen.
Ulkopuolinen tarkkailija, joka ei pysty hallitsemaan toista Twitter-tiliä kykenee tarkkailemaan
molempia toimintoja tutkimuskohteen Twitter-tiliä tutkimalla.
Toinen tapa reagoida Twitterissä ja osoittaa samanmielisyyttä on tykätä jonkun sinulle
osoittamasta twiitistä. Tykkäys, virtuaalisesti sydämen muotoisen kuvakkeen painaminen on
samanlainen toiminto kuin yhteisömedioista suurimman, Facebook palvelun ”like”
peukalosymboli. Tällaiset lisäykset jäävät näkyviin tarkkailtavan tilin kotisivulle pysyvästi.
Keräsin tutkimuksessa käsin ylös tiedot ja havainnot puolueiden vastauksista ja tykkäyksistä
Twitterissä helmikuun 2016 osalta. Katsoin läpi kaikki edellisessä taulukossa luetellut
puolueiden tilien twiitit ja retwiitit. Oletin löytäväni vastauksia kansalaisille ja keskustelua
jostain puolueen linjasta. Yllätyksekseni huomasin, ettei keskustaa lukuun ottamatta yksikään
eduskuntapuolue ollut vastannut twiitti-keskustelussa kysymyksiin tai osallistunut debattiin.
Suomen keskustan tili vastasi puoluepäivätapahtumansa livelähetyksen katkeamisesta kaksi
kertaa asiasta kysyneille, joten sen laskeminen keskusteluksi on tulkinnanvaraista.
!
!
21!
21!
Kesk. PS. Kok. SDP Vihr. Vas. RKP KD
Vastaus 2 0 0 0 0 0 0 0
Tykkäys 151 0 7 7 3 8 23 3
Kaavio 3:Puolueiden reaktiot Twitterissä 1.2.-29.2. 2016. Lähde: Twitter, kaavio Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.
Puolueiden tapa tykätä twiiteistä, joissa ne olivat mainittuna oli helppo tutkia puolueiden
tileiltä. Aktiivisimmin tykkäyksiä oli tehnyt Suomen keskustan tili, joka oli tykännyt
erilaisista twiiteistä 151 kertaa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet olivat
tykänneet useista twiiteistä. Keskustan suurta määrää selittää suurelta osin tarkkailujaksolla
pidetty puolueen aktiivien tapahtumapäivät, jonka aikana sekä sen jälkeen puolueen
tykkäyksissä oli valtaisa keskittymä.
Huomattavaa oli se, että usein tykätyt ja retwiitatut viestit olivat eri henkilöiden kirjoittamia.
Puolueen omat kansanedustajat olivat hyvin edustettuina retwiitattujen viestien kohdalla, kun
taas monet tavalliset kansalaiset tai puolueaktiivit olivat keränneet tykkäyksiä. Twitter
lanseerasi sydänsymbolin ja tykkäystermin vasta marraskuussa 2015 (Twitter blog,
3.11.2015), jonka jälkeen puolueiden tileillä on havaittavissa tykkäysmäärien lisääntyminen
joulukuusta 2015 alkaen.
4.5 Puolueet keskustelunkohteina Twitterissä
Poliittisen tilan hallinnan kannalta oma kiinnostavuus on äärimmäisen tärkeää
puolueorganisaatioille ja poliitikoille. Puolueet tarvitsevat sekä julkista että yksityistä
keskustelua niiden toimista ja linjoista säilyttääkseen kiinnostavuutensa. Kiinnostavuus
korreloi usein myös kannatuksen kanssa, jolloin Twitter- kiinnostavuus voisi olla myös yksi
kannatuksen indikaattori.
Tutkin puolueiden kannatusta suomalaisen verkkosivusto pinnalla.pyppe.fi avulla. Sivusto
kerää omalla ohjelmallaan tietoa suomalaisesta Twitteristä ja järjestää tietoa vertailtavaan
muotoon. Tässä kappaleessa keskityin mittaamaan puolueiden kiinnostavuutta kahdella
muuttujalla. Ensimmäinen niistä oli maininnat twiiteissä. Tällä tarkoitetaan twiittejä, joissa
puolueen tilin nimi esiintyi eli joku yksityinen Twitter-tili mainitsi twiitissään puolueen tilin
nimen. Yksityishenkilökäytössä tämä on fiksuin tapa ohjata viesti suoraan haluamallesi
henkilölle. Tällaisella maininnalla pyritään usein myös haastamaan tili keskusteluun
!
!
22!
22!
kanssasi. Mutta kuten edellisessä kappaleessa todettiin, on puolueiden tilien
vastausaktiivisuus matalaa.
Siksi mittasin puolueiden kiinnostavuutta myös aihetunniste mainintojen määrällä. Tämä
mittaus kertoo sen, kuinka monta kertaa puolueen nimi, tai Twitter-tilin nimi mainittiin
tarkkailujakson aikana suomenkielisissä twiiteissä jonkun toisen tilin toimesta.
Puolueen nimen liittäminen aihetunnisteena twiittiin, esimerkiksi #keskusta, liittää yksittäisen
viestin osaksi saman tunnisteen alla käytävää keskustelua. Aihetunnisteella on mahdollisuus
osallistua samaa aihetta koskevaan keskusteluun. Puolueen tilin mainitseminen tai merkintä
twiittiin on keskustelunavaus puoletta kohtaan. @keskusta maininta twiitissä eroaa
aihetunnistemerkinnästä myös toisella tavalla. Merkattu twiitti on tällöin henkilökohtaisempi,
vaikka se näkyykin yleisessä Twitter-virrassa. Tällaista tilille kohdistettua twiittiä ei voi
palvelussa nähdä mikäli etsii jostain aiheesta käytyä keskustelua aihetunnisteen perusteella,
vaan ne jäävät piiloon.
4.6 Puolueiden näkyminen twiiteissä
Tilastollisesti tarkasteltuna puolueet eivät määritä suurta kuvaa Twitterin päivittäisistä
suomenkielisistä twiiteistä. Kuukauden tarkkailujakson aikana enitenkin Twitterissä
keskustelua ja viestejä keränneet puolueet keräsivät vain muutamia tuhansia aihetunniste tai
Twitteri-tilin merkintöjä.
Puolueiden Twitter metatiedon poikkeuksellinen yksityiskohta on tavoittavuus, jolla
tarkoitetaan viestin potentiaalista näkyvyyttä poliittisessa tilassa. Tämä sisältää viestin
twiittaajan, re-twiittaajan tai suosikiksi lisääjien omien seuraajien yhteenlasketun määrän.
Tämä luo illuusion siitä, että esimerkiksi kokoomus tavoittaisi 1,2 miljoona Twitterin
käyttäjää.
Twitter-tilastot puolueiden saamien mainintojen ja aihetunnistemerkkausten osalta paljastavat
myös paljon muuta puolueiden läsnäolosta Twitterin poliittisessa tilassa. Ryhmät, jotka
twiittaavat joko puolueen aihetunnisteella tai suoraan puolueen tilille eivät eroa kooltaan
toisistaan merkittävästi. Olettamuksena oli, että Twitterin käyttäjien sisäinen koodietiketti
painottaisi aihetunnisteella twiittausta puolueelle twiittauksen sijasta.
!
!
23!
23!
Suuri ero puolueiden Twitter-tilastoissa tulee kun verrataan twiittien määriä, joissa puolueet
mainitaan ja aiemmin todettua puolueiden tapaa olla käymättä keskustelua
yksityishenkilöiden Twitter-tilien kanssa. Tämä ero ei kuitenkaan kuvaa koko totuutta sillä
usein käyttäjä voi mainita puolueen twiitissä asiasanatyyppisesti.
maininta/
aihetunniste
twiittien
yhteismäärä
twiitanneet
tilit
twiittien laskennallinen
tavoittavuus
#keskusta 1034 574 901 216
@keskusta 710 383 568 928
#persut 1041 824 804 124
@persut 921 472 884 275
#kokoomus 2028 808 1 884 653
@kokoomus 1375 572 1 204 638
#sdp 515 329 869 441
@demarit 563 332 597 996
#vihreat 1006 345 482 352
@vihreat 664 353 616 658
#vasemmisto 388 210 284 731
@vasemmisto 657 335 700 854
#rkp 39 32 27 539
@sfprkp 63 36 53 084
#kd 57 29 22 531
@kdpuolue 62 34 18 416
Kaavio 4: Puolueiden näkyminen twiiteissä. 1.2.-29.2.2016 Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivu. Luettu 10.3.2016.
!
!
24!
24!
4.7 Puolueet Twitter keskustelussa
Tarkasteluajankohtana puolueiden kiinnostavuutta Twitterissä tarkasteltiin sen avulla kuinka
paljon ne herättävät keskustelua hastagien alla tai saavat suoria twiittejä itselleen. Nämä
tulokset on esitetty kuviossa, jossa näkyy puolueiden Twitter-kiinnostavuus aikajanalla.
Kuvaaja on mielenkiintoinen, sillä puolueiden näkyvyyttä ja vaikuttavuuttaa Twitterin
agoralla verrataan näkyvyydessä suhteessa toisiin puolueisiin.
Kaavio 5: Puolueiden maininnat twiiteissä tarkastelujaksolla. Lähde:pinnalla.pyppe.fi verkkosivun taulukko. Kuvakaappaus 10.3.2016.
Aikajana näyttää kuinka tasaisesti puolueiden tilit esiintyivät twiiteissä tarkkailujakson
aikana. Kuten edellisessä kappaleessa, jossa twiittien mainintoja ja hastag määriä vertailtiin,
monen puolueen keräämä huomio oli hyvin samansuuruista. Suurimmat erot löytyvät kolmen
nykyisen hallituspuolueen määrissä, joissa keskustan ja perussuomalaisten mainintojen määrä
poikkeaa suuresti hastag-merkinnöistä.
Mainintojen sekä hastag-merkintöjen ajallista eroavuutta selittää jokin yksittäinen suurempi
tapahtuma tai median kiinnostus aiheeseen. Tällaisia tapahtumia olivat tarkkailujaksona
esimerkiksi helmikuun alussa ollut keskustan tapahtumapäivä #kepupäivät, josta lähetetyt
twiitit sisälsivät usein myös puolueen nimen hastagina.
!
!
25!
25!
Kokoomus erottui tällä tarkkailujaksolla muista puolueista. Puolue keräsi sekä mainintoja
twiiteissä että hastageissa eniten kaikista puolueista, ja ne jaksottuvat tasaisesti
tarkkailujakson ajalle. Perussuomalaisten osalta aineistossa hastagit painottuvat yhteen
tilastopiikkiin viikolla 8, mikä on viitteellistä sosiaalisessa mediassa leviävälle poliittiselle
kohulle. Syy sille, että #persut-hastag keräsi pelkästään torstaina 25.2. yli 700 twiittiä johtui
puolueen nuorisojärjestön aloittamasta kampanjasta #tyttö_poika, joka sai osakseen kritiikkiä
mm. väitteestä ettei biologisia sukupuolia olisi kuin kaksi.
Tämänkaltaisten tilastopiikkien jäljittäminen tapahtuu pinnalla.pyppe.fi sivuston viraalipilven
kautta. Samankaltaisia verkkosivujen palveluita on useita, mutta pinnalla.pyppe.fi etu on, että
se kykenee erottelemaan suosituimpia hastageja erikseen suomenkielisistä twiiteistä.
Tarkastelujakson muiden puolueiden Twitter näkyvyys keskusteluissa oli huomattavasti
tasaisempaa, ja ne saivat osakseen huomiota Twitterissä tasaisemmin.
4.8 Puolueet Twitterin poliittisen tilan käyttäjinä
Tutkittuani puolueiden Twitter-tilien käyttämistä, niiden käymää keskustelua, sekä niitä
koskevaa tai niille suunnattua twiittausta voin päätellä kuinka puolueet käyttävät Twitterin
poliittista tilaa, agoraa?
Viestien poliittisuus oli puolueiden Twitter-toiminnassa luonnollisesti erittäin korkealla
tasolla. Suurin osa viesteistä sisälsi poliittisen kannanoton tai puolueen poliitikon lausunnon
poliittisesta asiasta. Silti vain harva twiitti oli puolueen oma poliittinen kanta, sillä useimmat
puolueiden twiiteistä olivat retwiittauksia tai muiden viestien tykkäyksiä. Puolueet eivät
ilmoittaneet omista kannoistaan palvelun kautta.
Näkyvyys ja imagon rakentaminen oli selkeä painopistepistealue Twitterin tilankäytössä.
Puolueiden tilit retwiittasivat omien kansanedustajien twiittejä ahkerasti, jolla puolueet
pyrkivät rakentamaan poliitikon imagoa sekä tuomaan poliitikkoja esiin Twitterissä. Puolueet
rakensivat aktiivisesti omaa imagoaan retwiittaamalla puolueen julkisuuskuvan ja toimien
kannalta suotuisia twiittejä ja pyrkivät näin luomaan kuvaa laajasta kannatuksestaan erilaisten
ihmisten keskuudessa.
!
!
26!
26!
Monia sosiaalisenmedian palveluita voi käyttää myös markkinointitarkoituksiin.
Tarkkailuajankohtana yksikään puolue ei käyttänyt Twitteriä mainostaakseen esimerkiksi
omaa tiliään saadakseen lisää seuraajia. Sen sijaan puolueet mainostivat tulevia tapahtumia,
kuten keskustelutilaisuuksia tai kansalaistapaamisia Twitterissä tavallisilla twiiteillä sekä
retwiittasivat tapahtumista twiittejä, jotka kuvaavat tapahtumaa suopeasti.
Tilan haltuunotto ja vuorovaikutuksellisuus ovat tutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpia
tutkimuskohteita. Suomalainen twitter-keskustelu ei ole kovin politisoitunutta, mutta siitä
huolimatta puolueet saavat suoria twiittejä sekä ne mainitaan hastageissa jopa tuhansia kertoja
kuukausittain. Viestien määrään nähden puolueet eivät kuitenkaan käy aitoa
vuorovaikutuksellista viestinvaihtoa twiittaajien kanssa twiittien kommenteissa.
Puolueiden Twitter-tilien poliittisen tilan haltuunotto on latenttia ja hyvin tiedotuksellista.
Tileillä pyritään lähinnä yksisuuntaiseen tiedottamiseen ja jätetään viestin leviäminen muiden
Twitter-käyttäjien vastuulle. Tutkimuksessa ei eritelty tai jäljitetty sitä, ketkä puolueiden
twiittejä retwiittaavat omille seuraajilleen tai millaisin toimin puolueet pyrkivät vahvistamaan
twiittien leviämistä. Voidaan kuitenkin olettaa puolueiden kannustavan työntekijöitään ja
aktiivejaan retwiittaamaan ja vahventamaan puolueen twiittejä, kuten ne toivovat esimerkiksi
tapahtumista twiittauksen osalta.
Puolueiden Twitter-tilien passiivisuutta keskusteluun osallistumisen muodossa voi selittää
niiden halu välttää virheet sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palveluiden, etenkin
Twitterin omaleimainen erityispiirre on niiden räjähdysherkkyys. Tahdittomasta tai väärästä
sanavalinnasta voi kehkeytyä nopeasti sosiaalisenmedian kuohuntaa, jota kutsutaan some-
myrskyksi. Tällaisessa tilanteessa yksittäinen twiitti saa valtaisesti huomiota ja sen alla
käydään keskustelua, johon osallistuu jopa kymmenittäin käyttäjiä. Varovaisuus viestinnässä
kuitenkin toimii Twitterin ideaa vastaan. Palvelu on globaali ja reaaliaikainen
keskusteluareena, josta on eriytettävissä selkeästi poliittinen tila. Palvelu mahdollistaa
kansalaisille väylän kysymysten esittämiseksi suoraan poliittisille päättäjille ja puolueille.
Puolueet toimivat suorastaan omaa tarkoitustaan vastaan, jos ne inhimillisten virheiden
pelossa jättävät tämän keskusteluväylän hyödyntämättä.
!
!
27!
27!
5. POLITIIKKOJA TWITTERISSÄ
Tässä kappaleessa tutkin kuinka poliitikot käyttävät Twitteriä. Tutkimukseen otin jokaisesta
eduskuntapuolueesta yhden henkilön. Kunkin henkilön jokainen toiminta Twitterissä tutkittiin
tutkimuksen tarkastelujakson ajalta helmikuulta 2016.
Löytääkseni vastauksen tutkimuskysymykseni osaan ”Miten poliitikot käyttävät Twitteriä”
päätin valita erilaisia kansanedustajia tutkimukseen. Tarkoituksenani on löytää selviä eroja
valtioneuvoston jäsenen, hallituspuolueen kansanedustajan ja opposition kansanedustajien
välillä. Hypoteesina tässä tutkimuskohdassa on, että pystyn löytämään hallitus-oppositio
asetelman myös Twitteristä.
Pyrin valitsemaan kansanedustajia erilaisilla parlamentaarisilla taustoilla, sekä useista
vaalipiireistä. Tutkimukseen valittujen kansanedustajien vaalipiirillä ei uskottu olevan suurta
merkitystä. Kansanedustajien ei ensisijaisesti oletettu twiittaavan oman vaalipiirinsä asioista
tai tukijoilleen, vaan osallistuvan yleiseen poliittiseen keskusteluun palvelussa. Tämän takia
tutkimuksessa rajattiin pois tulkinta twiittien kohdeyleisöstä.
Kansanedustajien Twitter tilien tutkintaan otettiin myös mukaan tarkempi erittely twiittien
analytiikasta pinnalla.pyppe.fi sivustolta. Kappaleessa ”Poliitikot keskustelun kohteina
Twitterissä” esitetään tilastollisesti kuinka monta eri retwiittaajaa poliitikkojen twiitit saivat
sekä kuinka monta keskustelijaa twiitit keräsivät ja kuinka poliitikot erottautuivat
parhaimmaksi vertaistensa joukosta. Tarkempi erittely puolueiden tilien tutkimiseen selittyy
näkyvyyden mittaamisen autentisuuteen. Tutkimukseen valitut poliitikot saivat tykkäyksiä ja
retwiittejä myös twiiteistä, jotka eivät liittyneet politiikkaan. Tämä vääristi näiden tilien
näkyvyyden laajuutta. Yksittäiset poliitikot antautuivat tutkimusajankohtana pitkiin Twitter-
keskusteluihin ja saivat retwiittejä, jotka herättivät keskustelua, kun taas puolueiden
retwiittaukset erottuivat enemmän puolueaktiivien tiedotuksellisena toistamisena.
Kummassakaan eri jaksossa ei eritellä sitä kuinka moni tilien seuraajista aktivoitui
tarkkailujakson twiitien toimesta, eli kuinka suuri prosentuaalinen osuus seuraajista kiehtoutui
tilin twiiteistä ,tai kuinka suuri niiden laskennallinen tavoittavuus seurantajaksolla oli, sillä ne
eivät tarjoa tutkimuksen kannalta mielekästä tutkimustietoa.
!
!
28!
28!
Nimi puolue vaalipiiri ja kaudet
edustajana
parlamenttiset paikat
Juha Sipilä kesk. Oulu, 2.kausi PMI, puolueen puheenjohtaja
Laura Huhtasaari ps. Satakunta, 1. kausi LaV, SiV, PN
Juhana
Vartiainen
kok. Helsinki, 1. kausi Tyv, PN
Sanna Marin sd. Pirkanmaa, 1. kausi VaV, Tuv, puolueen 2. Vpj.
Ville Niinistö vihr. Varsinais-Suomi,
3.kausi
PeV. puolueen puheenjohtaja
Li Andersson vas. Varsinais-Suomi, 1.
kausi
SiV, eduskuntaryhmän 1.vpj.
Anne-Maja
Henriksson
rkp. Vaasa, 3.kausi PeV, StV eduskuntaryhmän pj.
Sari Essayah kd. Savo-Karjala, 2.
kausi
SuV, puolueen puheenjohtaja
Kaavio 6: Tarkasteluun valitut poliitikot ja valiokuntapaikat. Lähde: Eduskunnan verkkosivut, luettu 24.2.2016. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Lyhenteet.aspx
5.1 Poliitikkojen tilit Twitterissä
Poliitikkojen twiittejä tutkittiin samoin menetelmin kuin puolueiden twiittejä samalla
tarkkailujaksolla 1.2.-29.2.2016.
Poliitikkojen tilien perustietoa tarkastellessa huomaa Twitterin sisäänrakennetun hierarkian
olemassaolon. Vain muutamia satoja kertoja twiitannutta pääministeri Juha Sipilää (keskusta)
seuraa poikkeuksellisen suuri määrä Twitterin käyttäjiä, jotka oletettavasti ovat alkaneet
seurata häntä poliittisen valta-aseman takia, eivät niinkään hänen Twitter-aktiivisuutensa
takia.
Kuten puolueetkin myös poliitikot ovat ottaneet Twitterin käyttöön hyvin varhaisessa
vaiheessa. Poikkeuksena tutkimukseen valikoituneista kansanedustajista ovat ensimmäisen
!
!
29!
29!
kauden kansanedustajat Sanna Marin (sosiaalidemokraatit) ja Laura Huhtasaari
(perussuomalaiset), jotka hekin liittyivät palveluun jo vuonna 2013 palvelun Suomessa
leviämisen toisessa aallossa ennen valtakunnallisesti tunnettua asemaa.
Nimi liittynyt seuraajia seurattuja twiittejä tykkäykset käyttäjänimi
Juha Sipilä 11/2010 54 600 235 316 2 @juhasipila
Laura
Huhtasaari
7/2013 2022 394 1959 531 @LauraHuhtasaari
Juhana
Vartiainen
12/2010 18 100 1090 8050 1631 @fisldeproust
Sanna Marin 1/2013 6364 481 4645 1740 @MarinSanna
Ville
Niinistö
7/2011 42 900 865 10 100 2624 @VilleNiinisto
Li Andersson 9/2009 25 900 740 3371 1482 @liandersson
Anne-Maja
Henriksson
2/2010 3898 695 3474 714 @anna_maja
Sari Essayah 08/2009 1235 779 3591 29 @SariEssayah
Kaavio 7: Poliitikkojen Twitter tilit. Lähde: Poliitikkojen Twitter tilit, luettu 25.2.2016.
5.2 Poliitikkojen Twitter tilien käyttö 1.2.-29.2.2016
Tutkimukseen valikoitujen poliitikkojen twiittien analysointi osoittautui haasteellisemmaksi
kuin puolueiden osalta. Oheisessa kaaviossa twiittien, retwiittien ja tykkäysten lisäksi viestejä
on lajiteltu niiden aihesisällön mukaisesti.
Uutinen kategoriassa tarkoitetaan twiittiä, joka sisälsi twiittiin lisätyn linkin uutiseen.
Blogeilla ja tiedotteilla tarkoitetaan viestejä, joissa oli linkki poliitikon henkilökohtaisesti
kirjoittamaan poliittiseen tekstiin. Tällaiseksi laskettiin linkit poliitikon kotisivuille tai
blogiin, puolueen verkkosivujen tai heidän puolueensa läheisen uutistoimituksen blogiin,
lehtien verkkosivujen kolumneihin tai mielipidekirjoituksiin sekä linkit, jotka ohjautuivat
poliitikon erillisille Facebook-yhteisöpalvelun sivuille, jossa oli julkisesti luettavissa
poliitikon pitkä kannanotto.
!
!
30!
30!
Tapahtuma luokkaan katsottiin kuuluvaksi sellaiset twiitit, jotka sisälsivät jonkin
aihetunnisteen, eli hastagin, jolla oli poliittinen sanoma. Tällaisia hastageja olivat
tutkimusajankohtana #kepupäivät, joka liittyi keskustan puolueaktiivien tapahtumapäiviin
Tampereella, #opintotuki, joka liittyi opiskelijajärjestöjen mielenilmaukseen opintotuen
puolesta sekä #tyttö_poika, joka liittyi perussuomalaisten nuorten aloittaman kampanjan
sukupuolirooleihin.
Viestin kaksi vaikeinta luokittelu ryhmää olivat talouspolitiikka ja maahanmuutto. Jaottelin
viestit sen mukaan, oliko niillä yhteyttä tutkimusajankohdan aikana polttavaan
talouspoliittiseen debattiin, jolloin ne sisälsivät kommentteja niin sanotusta
yhteiskuntasopimuksesta tai hallituksen muista talouspoliittisista toimista. Maahanmuutto
kategoriaan jaottelin viestit, joiden sisältö koski EU-alueen maahanmuuttotilannetta,
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden oleskelua Suomessa tai viranomaispäätöksiä.
Muut kategoria sisältää twiittejä, jotka eivät mahtuneet edellä mainittuihin ryhmiin.
Tyypillisimmillään twiiteissä kerrottiin poliitikon arkisista askareista, kommentointiin
television viihdeohjelmaa ( kuten Euroviisujen Suomen karsintaa) tai onniteltiin urheilijaa tai
taiteilijaa menestyksestä.
Keskustelu kategoriaan lajittelin ne twiitit, joissa poliitikko oli vastannut yhdelle tai
useammalle keskustelijalle joko omaa twiittiään koskevaan kommentointiin tai osallistunut
ulkopuolisten ihmisten keskusteluun. Tämä luokittelu ei sisällä sellaisia viestejä, joissa
kansanedustaja on esimerkiksi maininnut toisen poliitikon viestissään ja siteerannut
esimerkiksi hänen puhettaan.
!
!
31!
31!
Kaavio 8: Kansanedustajien twiittien luokittelu tarkastelujaksolta 1.2.-29.2.2016.
Lähde:Twitter, kaavio Microsoft Power Point. Luettu 1.3.2016.
Tutkiakseen poliitikkojen tapaa käyttää Twitterin poliittista tilaa pitää viestin sisällön lisäksi
tutkia millaista vastinetta poliitikkojen twiitit herättävät Twitterin käyttäjissä.
Pinnalla.pyppe.fi sivustoa hyväksikäyttäen, sain esille kuinka monelta erilliseltä tililtä
poliitikon twiittejä retwiitattiin tai niihin kommentointiin.
Tämän taulukon retwiittajat, keskustelijat ja maininta luokissa pinnalla.pyppe.fi algoritmi on
eritellyt yksittäisten Twitter tilien määrän. Tämä tarkoittaa sitä, että kuukauden
tarkkailujakson aikana esimerkiksi Juha Sipilän twiittejä on joko retwiitattu 304.ltä tai
vastattu 655.ltä erilliseltä tililtä. Tämä ei kerro kuinka monta kertaa jotakin yksittäistä twiittiä
on retwiitattu tai siihen on kommentoitu, vaan kuvaa ainoastaan kuinka monelta eri tililtä
tällaisia toimintoja on tutkimusjakson aikana tehty. Maininta luokassa tarkoitetaan twiittejä,
joissa poliitikon Twitter-tili on mainittu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erillistä twiitiä, jossa
mainitaan poliitikko hänen Twitter-tilinsä nimellä.
!
!
32!
32!
Nimi omat twiitit retwiittaajat keskustelijat maininta
Juha Sipilä 10 304 655 1163
Laura
Huhtasaari
183 78 207 288
Juhana
Vartiainen
490 579 504 964
Sanna Marin 72 140 199 420
Ville Niinistö 337 1166 749 1810
Li Andersson 43 232 306 634
Anna-Maja
Henriksson
15 32 18 64
Kaavio 9: Poliitikkojen Twitter aktiivisuus tarkastelujaksolla.
Lähde: Twitter 1.2.2016-29.2.2016.
5.3 Poliittisen tilan käytön eroja
Pääministeri Juha Sipilän osallistuminen Twitterissä käytävään poliittiseen debattiin oli
tutkimusajankohtana heikointa. Pääministerin asemassa hän käyttää myös Twitteriä julkisena
ja formaalina yksisuuntaisena tiedotuskanavana. Sipilän Twitter-tili ei vastannut yhteenkään
twiittiin tai tykännyt yhdestäkään twiitistä, sen sijaan tili retwiittasi yhteensä kolme kertaa
toisten viestejä.
Sipilän varovaisuus sosiaaliseen mediaan on hänen asemansa huomioon ottaen ymmärrettävä.
Merkittävän vallankäyttäjän viestejä seurataan aktiivisesti, jolloin yksityisen ajattelun ja
elämästä kertomisen raja muodostuu tiukaksi suhteessa julkiseen elämään. Silti Sipilän
muutamat twiitit herättivät kiinnostusta. Esimerkkinä Twitterin käyttömahdollisuuksista
poliittisena tilana ja viestintäkanavana on Sipilän 29.2.2016 twiittaama tieto niin sanotun
yhteiskuntasopimuksen merkittävästä etenemisestä.
@JuhaSipila U-käännös Turuntieltä takaisin Helsinkiin. Turku-päivä
peruuntuu TM-tilanteen vuoksi. Hallitus tiedottaa omasta näkemyksestään
illalla.
!
!
33!
33!
Yhdellä twiitillä pääministeri kertoo, että hallitukselle tärkeässä kilpailukyvyn
parantamishankkeessa on tapahtunut merkittävä käänne, jonka takia hän peruu päivälle
suunnitellun puolueen kenttäkierroksen Turussa. Lisäksi Sipilä mainitsee, että maan hallitus
kertoo oman näkemyksensä työmarkkinajärjestöjen esityksestä medialle myöhemmin samana
päivänä. Twitter-etiketin vastaisesti hän ei käytä hastageja, vaan tekee yksipuolisen, itselleen
tyypillisen ulostulon aiheesta. Tämä poliittisesti kiinnostava tieto vei vain 122
kirjoitusmerkkiä, saaden 68 retwiittiä, 88 tykkäystä ja 24 kommenttia. Kommentoijien
joukossa olivat myös MTV3-kanavan sekä Yleisradion politiikan erikoistoimittajat Jussi
Kärki sekä Jari Korkki.
Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari käytti Twitteriä
monipuolisesti. Esimerkiksi hän twiittasi uutisia yhteensä 67 kertaa ja tykkäsi muiden tilien
twiiteistä 102 kertaa. Tämän lisäksi hän osallistui 102 viestin verran keskusteluihin.
Huhtasaari on profiloitunut maahanmuuttovastaisena ja islamia kritisoivana konservatiivi
kansanedustajana. Tilastollisen ensivaikutelman mukaan Huhtasaari twiittasi harvoin
maahanmuuttopolitiikasta, vain neljä kertaa. Kun tarkasteli keskusteluja, joihin Huhtasaari
osallistui, pystyi havaitsemaan niiden sävyn olevan usein selkeän maahanmuuttovastainen.
Samanlainen tulkinta syntyy myös hänen retwiittaamissaan viesteissä ja tykkäyksissä, jotka
pääsääntöisesti käsittelivät maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita erittäin kielteisesti.
Erityisen merkille pantavaa oli, että Huhtasaari kävi Twitter-keskustelua niin sanottujen trolli-
tilien (Jantunen 2015, 189-192) kanssa. Kyseiset trolli-tilit kävivät pseudonyymin suojassa
rasistista keskustelua turvapaikanhakijoihin liittyen. Huhtasaaren voi olettaa olevan tietoinen
salanimellä esiintyvien tilien toimintatavoista ja luonteesta hänen Twitter-aktiivisuutensa
huomioiden. Mainittakoon, että näiden disinformaatiota ja muukalaisvihamielisyyttä
levittävien tilien olemassaolosta on käyty laajaa julkista keskustelua viimeisten vuosien
aikana.
Huhtasaaren Twitterin käytöstä ei syntynyt kuvaa, että hän puolustaisi hallituspuolueen
edustajana hallituksen politiikkaa, sillä hän twiittasi hallituksen pääaiheesta, talouspolitiikasta
vain kolmesti. Persoonapolitiikan taitajana Huhtasaari tykkäsi monesti sellaisista viesteistä,
joissa kehuttiin hänen poliittista linjaansa tai kehuttiin hänen ulkoista olemustaan.
Tutkimusjaksolta kävi ilmi, että Huhtasaari käyttää Twitteriä muukalaisvastaisen agendan
ajamiseen erittäin taitavasti. Huhtasaari kommentoi ahkerasti maahanmuuttovastaisia twiittejä
ja luo näin näkyvyyttä rasistisille kommentoijille. Huhtasaari ei tuo suoraa esiin omia
!
!
34!
34!
näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta, vaan antaa hiljaista tukea rasistisen tai
maahanmuuttovastaisen keskustelun esiintymiselle Twitterin poliittisessa tilassa.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on erittäin aktiivinen Twitterissä. Hän
twiittasi tai vastasi twiitteihin kuukauden aikana 490 kertaa. Vartiainen osallistui
tutkimusajankohdan aikana 352 kertaa keskusteluun käyden jopa kymmeniä viestejä sisältäviä
keskusteluja Twitterissä. Ennen kansanedustajuuttaan Vartiainen toimi Valtion taloudellisen
tutkimuslaitoksen VATT:n pääjohtajana ja oli jo ennen poliittista uraansa erittäin tunnettu ja
seurattu Twitter-persoona.
Taloustieteen tohtorin twiitit sisälsivät odotetusti valtaosaltaan talouspoliittista sisältöä vaikka
hänen twiiteistään vain 37 luokiteltiin talouspoliittiseksi. Ero twiittien luokitteltuihin lukuihin
selittyy samoin kuin Laura Huhtasaaren osalta. Vartiainen keskusteli, retwiittasi ja tykkäsi
lähinnä twiiteistä, jotka koskivat lähinnä talouspolitiikkaa, hallituksen toimia
kilpailukykysopimuksen osalta tai sisälsivät hänen omia ajatuksiaan talouskeskustelusta.
Myös Vartiaisen jakamien uutisten (16kpl) sisältö oli talouspolitiikkapainotteinen.
Tutkimusjakson aikana Vartiainen keräsi twiitteihinsä valtaisasti kommentoijia (504kpl) sekä
mainintoja (964kpl).
Vartiaisen tapa rakentaa poliittista persoonaansa ei ollut järin näkyvää. Vartiaisen twiitit
olivat asiapainotteisia ja tiukasti talouskeskeisiä. Huomionarvoinen seikka on, että aktiivinen
yhteiskunnallinen keskustelija sekä kirjoittaja käyttää Twitterissä nimimerkkiä @filsdeprous,
eikä koko nimeään kuten muut tutkimukseen valikoituneet politiikan ammattilaiset.
Sanna Marin on tamperelainen kansanedustaja, joka on ottanut Twitterin käyttöönsä osana
poliittisen persoonansa rakentamista. Tähän johtopäätökseen voi päätyä tutkimalla Marinin
Twitter-tiliä. Marin twiittasi yhteensä 72 kertaa, joista keskusteluja oli 38 kappaletta. Vaikka
Marin on oppositiopuolueen varapuheenjohtaja, hän ei osallistunut kertaakaan omilla
twiiteillään maahanmuutto tai talouspoliittiseen keskusteluun. Sen sijaan hän jakoi useasti
puolueensa Twitter-tilin twiittejä sekä toi esille eripuolilla Suomea tekemäänsä puolueen
kenttätyötä.
!
!
35!
35!
Persoonattoman oloinen viestintä Twitterissä, joka leimaa Marinin Twitter-preesensiä näkyy
myös retwiittaajien (140) ja keskustelijoiden (199) määrässä, joka on tutkimusjoukon
keskitasoa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on erittäin taitava ja suosittu sosiaalisenmedian
käyttäjä. Niinistö on Suomen seuratuimpia ja suosituimpia poliitikkoja sosiaalisessa mediassa,
jonka voidaan nähdä olevan hänen aktiivisen työnsä tulosta. Twitterin poliittista tilaa Niinistö
käyttää taitavasti. Hän osaa tiivistää poliittisen viestinsä 140 merkin enimmäispituuteen
monipuolisesti ja -tasoisesti. Esimerkkinä tällaisesta oivaltavasti Twitterin käytöstä
politiikassa on hänen 3.2.2016 lähettämä twiitti.
@VilleNiinisto: Ajat ovat todella muuttuneet Geneven
pakolaissopimuksesta v 1951: silloin Euroopassa ollut 65-70 milj
pakolaista. Viime vuonna vain 1 milj.
Viesti otti kantaa samana päivänä pidettyihin valtiopäivien avajaisiin, missä tasavallan
presidentti Sauli Niinistö oli pitänyt kohua herättäneen puheen, joka osaltaan käsitteli
maahanmuuttoa. Oppositiojohtaja keräsi twiitilleen 77 retwiittiä, 166 tykkäystä ja yli
kaksikymmentä kommenttia.
Niinistön Twitter-aktiivisuus oli tutkimusjaksolla muutenkin erittäin korkea, sillä hän twiittasi
tai vastasi 337 kertaa, tykkäsi ihmisten twiiteistä 176 kertaa ja keräsi peräti 1166 retwiittaajaa
sekä 748 keskustelijaa eri tileiltä. Hän myös osallistui debattiin ahkerasti. Niinistö vastasi eri
ihmisille 189 kertaa, jonka lisäksi hän osoitti tukeaan 176 tykkäyksellä eri twiittaajille.
Kansanedustaja Li Andersson oli yllättävän vähän esillä Twitterissä. Facebookiin pitkiä
statuspäivityksiä poliittisista asioista tekevä edustaja twiittasi kuukauden aikana vain 43
kertaa. Andersson käytti Twitteriä hyvin samalla tavalla kuin Marin. Hän kävi keskusteluja
(26 kpl) palvelun käyttäjien kanssa, ja herätti huomiota palvelussa 232 retwiittajaallaan sekä
306 keskustelijalla ja peräti 633 maininnalla twiitteissä.
Andersson, kuten Marin, jakoi puolueensa twiittejä sekä puoluelehden uutisia. Julkisessa
keskustelussa Andersson on ollut hyvin aktiivinen opposition poliitikko, joka arvostelee
hallituksen toimia. Sama johdonmukainen poliittinen linja näkyy myös Anderssonin Twitterin
!
!
36!
36!
poliittisen tilan käyttönä. Hän twiittasi sekä hallitusta arvostelevia viestejä, että esitti omia
vaihtoehtoja.
Ruotsalaisen kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson twiittasi pääosin äidinkielellään
ruotsiksi. Hän käytti Twitteriä vain vähän 15 twiitillään. Sen sijaan hän tykkäsi yhteensä 35
viestistä. Entinen oikeusministeri otti kantaa hallituksen suunnitelmiin karsia etenkin
ruotsinkielisiä käräjäoikeuksia sekä Merenkurkun laivaliikenteeseen liittyvissä asioissa, mutta
hänen Twitter-käyttönsä erottui selkeästi muiden oppositiopuolueiden edustajien tilan
käytöstä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah valikoitui tutkimukseen, koska oli
puolueensa ainut helmikuussa yli 5 kertaa twiitannut kansanedustaja. Puheenjohtajan
vähäinen aktiivisuus on samanlaista kuin puolueen Twitter-tilin. Kun puolueen kannattajista
vain 4 prosenttia käytti Twitteriä lokakuussa 2014 (Taloustukimus), ei vähäinen kiinnostus
Essayahin twiitteihin retwiittaajina (33) ole yllättävää. Twiitit, hänen jakamansa uutiset sekä
retwiitit sisälsivät paljon oman vaalipiirin asioita ja urheiluun liittyvää sisältöä. Tämä voinee
vihjata, että Essayah käyttää Twitteriä viestiäkseen omille kannattajilleen, eikä koe Twitteriä
merkittävänä poliittisena tilana, jossa voisi hankkia näkyvyyttä itselleen poliitikkona tai
puolueelleen.
6. TARKASTELU POLIITTISESTA DEBATISTA TWITTERISSÄ
Tutkimuksessa ei käytetä verkostotutkimusta, jolloin saataisiin selvitettyä kuinka poliitikot tai
heidän seuraajansa verkottuvat. Tällaiset tutkimukset (Pönkkä 2015) kertovat lähinnä vain
Twitter -äyttäjien keskinäisestä verkottumisesta.
Tässä tutkimuksen osassa halutaan hahmottaa, kuinka aiemmin tutkitut poliitikot
keskustelevat kansalaisten kanssa Twitterissä. Tarkoituksena on kuvata yhden poliitikon
twiitin kulku ja sen kommentoitiin osallistuvien keskustelijoiden yleistä puhetapaa.
Yksitttäinen tarkastelu yhdestä twiittiketjusta hahmottaa sitä, kuinka kansalaiset voivat ottaa
yhteyttä poliitikkoon verkon välityksellä ja kuinka verkkokeskustelu etenee. Mielenkiinnon
kohteenani oli löytää sellainen pitkä, jopa kymmeniä twiittejä sisältävä keskustelu, jossa
ketjun aloittanut poliitikko vastaisi myös kansalaisille. Useimmiten havaintoni oli, että
!
!
37!
37!
poliitikot vaivautuivat vastaamaan ensisijaisesti vain muille poliitikoille, tai vallankäytön
ytimessä oleville henkilöille.
Tarkastelu kohteeksi valitsin Twitter keskustelun, jossa oli kaksi eri alkupistettä, samalta
tutkimushenkilöltä, jonka Twitterin käyttöä tarkastelin tutkimuksen aikaisemmassa vaiheessa.
Kyse on Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön twiiteistä 26.10.2016
Niinistö twiittasi tuolloin kaksi eri twiittiä samasta aiheesta, jotka liittyivät hallituspuolue
Kokoomuksen tuolloisen puheenjohtaja Alexander Stubbin julkisuuteen vuodettuihin
puheisiin lähipiirilleen. Ensimmäisessä twiitissä Niinistö kommentoi
@VilleNiinisto ”en olisi uskonut, että maltillisen Jyrki Kataisen
jälkeinen Kokoomus haikailee brittien hyvinvointivaltion
alasajaneen Thatcherin linjoilla” (kuvaliite 1).
Toisessa twiitissä samanpäivän aikana, Niinistö linkitti Yleisradion uutisen aiheesta ja varusti
twiittiään saatetekstillä ja uutistekstilainauksella
@VilleNiinisto ”Thatcherilainen kokoomus. Ihan hyvä
suomalaisten tietää: ”Stubb lähipiirilleen: sydän huutaa
Thatcherin linjalle”
(kuvaliite 2).
Ennen keskustelun tarkempaa tutkimusta, on hyvä hahmottaa yleispoliittinen tilanne, jossa
tämä keskustelu on käyty. Kyseinen uutinen ja keskusteluaihe, johon Niinistö viittasi oli
Yleisradion juttu jossa käsiteltiin silloisen valtiovarainministeri Stubbin sanomisia puoleensa
lähipiirille työmarkkinapolitiikkaan ja paikalliseen sopimiseen liittyen. Stubbin asema
puolueessa oli tuolloin heikkenemässä ja puolueen eduskuntaryhmässä oli laajaa
tyytymättömyyttä puheenjohtajaa kohtaan.
Poliittinen tilanne Suomessa on yksi osatekijä kun arvioidaan yksittäisen Twitter keskustelun
sisältöä. Vihreät olivat jättäneet tuoreen pääministeri Alexander Stubbin johtaman riitaisen
hallituksen syyskuussa 2014. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen Suomeen oli
muodostunut keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen koalitiohallitus. Syksyllä 2015
hallituksen ajamat työmarkkinapolitiikan reformit olivat aiheuttaneet yhteiskunnallista
!
!
38!
38!
liikehdintää suurmielenosoitusten muodossa kadulla ja suuria kiistoja työmarkkinajärjestöjen
kesken. Opposition näkyvimmäksi puolueeksi nousseen puolueen, vihreiden, kannatus oli
noussut lokakuussa 2015 perussuomalaisten ohitse ja puolue oli pysytellyt pitkään
puoluekannatusten neljänneksi suosituimpana puolueena.
Tapausesimerkin keskustelu havainnollistaa hyvin Twitterissä käytävää poliittista
keskustelua. Ville Niinistö siteeraa lehden tekstiä ja huomauttaa, että kansalaisten olisi hyvä
tietää tämä. Ensimmäisen Niinistön twiitin kimpussa on kokoomukseen liittynyt Valtion
taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen ylijohtaja, nykyinen kansanedustaja Juhana
Vartiainen, joka on kokoomuksen talouspolitiikassa vaikutusvaltainen toimija.
Vartiaisen ensimmäinen vastaus Niinistölle on hyvin lapsellinen, eikä hengi perustuslain 31§
henkeä. Niinistön toiseen twiittiin aiheesta Vartiainen reagoi taas ensimmäisenä, tällä kertaa
esittäen punnitumman mielipiteen.
@VilleNiinisto ”thatcheriläisyys” tässä tapauksessa <=>
työmarkkinasäätelyssä edes pieni askel Sve,Den,Nor suuntaan.
#äitituuikkunaan
(Kuvaliite 1)
Koska kyseessä on kaksi hyvin suosittua ja aktiivista Twitterin käyttäjää herättää keskustelu
paljon huomiota ja saa paljon kommentoijia keskusteluun, joka on selkeästi epätyypillistä
julkista sananvaihtoa kahden näkyvän poliitikon kesken.
Twitter nimimerkkien @er3 ja @pr2705 kommentit ovat tyypillisimpiä tapaustutkimuksen
kommenteissa (kuvaliite 5). He hahmottavat Twitterin osana julkista tilaa, jossa
kansanedustajien twiitit vertautuvat muihin julkisiin tiloihin, jossa he puhuvat. Twitterissä
viestittely ei vertaudu eduskunnassa pidettävään puheeseen, mutta vastaa hyvin
välipuheenvuoroa kyselytunnilla. Twitter on samalla tavalla aktiviiselle kansalle avoimesti
seurattavissa, kuten televisioitavat kyselytunnitkin, joissa kansanedustajia velvoittavat
eduskunnan omat käytöskoodit. Vartiaisen sanallinen hyökkäys Niinistö vastaan on räikeä ja
lapsellinen, tämän tajuavat myös molemmat poliitikot yrittäen palauttaa keskustelua taas
raiteille (Kuvaliitteet 2,3).
!
!
39!
39!
Havaintoni mukaan Twitterissä käytävän poliitikkojen twiittien alla käytävä keskustelu
synnyttää pääkeskustelusta irrallisia väittelyitä. Näin käy myös Niinistön ja Vartiaisen
keskustelussa, kun @TVahakangas ja @JukkaAnias aloittavat keskenään pitkän viestien
vaihdon (kuvaliite 4). Kuten nopeatahtiselle twitter-keskustelulle on tyypillistä, heidän
keskustelunsa ajautuu nopeasti Niinistön ja Vartiaisen debatin ulkopuolelle, jatkuen kiivaana
omaa rataansa.
Huomion arvoista on, ettei kumpikaan keskustelun alkuperäisistä osapuolista osallistu ei-
julkisuuden henkilöiden debattiin. Tapa keskustella ja vastata yhteiskunnallisten vaikuttajien
ja päättäjien twiitteihin, mutta jättää vastaamatta muiden twiittaajien viesteihin nousee
tarkastelussani esiin poliitikoille tyypillisenä. Tämä tapa on olennainen piirre
havainnoidessani Twitterin poliittista tilaa ja keskustelun polismaisuutta. Tämä keskustelu
tyyli nousi toistuvasti esiin myös muiden tarkastelun alla aiemmin olleiden poliitikkojen
osalta, poikkeuksena Li Andersson, joka vastasi muutamia kertoja niin sanotusti tavallisen
kansalaisen viesteihin esimerkiksi linkittämällä vastaukseen puolueensa kannanoton aiheesta
tai aihetta sivuavan uutisen.
7. JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuskysymykseni alkoi ajatuksesta, jonka mukaan Twitter on poliittinen tila ja sellaisena
täysin omanlaisensa polis. Se erottuu muista julkisista poliittisista tiloista sen
kaikkinaisuuden, jatkuvuuden sekä rajattomuuden muodoissa. Twitterissä keskustellaan
politiikasta ja väitellään poliittisista kiistakysymyksistä kaksikymmentäneljä tuntia
vuorokaudessa, ympärivuoden, kieli ja valtiorajoista tai yhteiskuntaluokista piittaamatta. Näin
ainakin teoriassa.
Aloin hahmottamaan vertausta jossa pohtisin onko Twitteristä erotettavissa nykyaikainen
agora, jossa vapaat kansalaiset väittelevät ja vaihtavat yhteiskunnallisia ajatuksia, ja
poliittinen tila, jossa paras argumentaatio voittaa, ohjaten samalla keskusteluun
osallistuneiden ihmisen valtavirran tulkintaa omaan suuntaansa? Tutkittuani Twitterin
olemusta palveluna ja siellä vallitsevia käytäntöjä sekä puolueiden ja poliitikkojen
käyttäytymistä Twitterissä päädyn lopputulokseen ettei Twitter lunasta lupaustaan tai vastaa
tutkimuskysymykseni teesiä.
!
!
40!
40!
7.1 Johtopäätös Twitteristä poliittisena tilana
Ei ole epäilystäkään, etteikö Twitter olisi poliittinen tila. Palvelun rantautuessa Suomeen
mikroblogi nimeä kantanut sosiaalisen median palvelu on muovautunut viimeisten vuosien
aikana selkeästi myös poliittisen keskustelun areenaksi. Korostan, että Twitter on myös
poliittinen tila, sillä palvelussa keskustellaan enemmän muista sosiaalisen elämän aiheista
kuten viihteestä, urheilusta sekä televisio-ohjelmista. Poliittisena tilana Twitter on kuitenkin
varsin aktiivinen ja tunnettu julkinen tila. Tästä todisteena se, että kaikki suomalaiset
eduskuntapuolueet sekä niiden kärkipoliitikot ovat läsnä palvelussa. Poliitikot,
mielipidevaikuttajat sekä politiikan seuraajat twiittavaat itse ja ryhtyvät päivittäin
keskusteluihin, jotka käsittelevät usein ajankohtaisia poliittisia aiheita. Näitä keskusteluja,
yksittäisiä twiittejä ja julkisesti nähtävää dialogia seuraavat myös lehdistön toimittajat. Twiitit
nousevat myös uutisiksi mediassa ja muokkaavat siten päivän politiikan diskurssia. Twitterin
poliksella näyttäytyminen on tullut politiikassa olemisen ehdoksi, osaksi todellisuutta.
Twitterin merkitystä vahvistaa julkisen arvostuksen palkitsemismekanismi (Adrendt
2002,62). Twiittaavat poliitikot saavat kannatusta ja näkyvyyttä käyttäjiltä, sekä pääsevät
mediassa läpi twiiteillään.
Poliittisena tilana Twitter on ajaton ja rajaton. Poliittinen keskustelu ja debatti ei sitoudu
aikaan tai paikkaan Twitterissä, ja yksi sen luonteenomaisin piirre on keskustelun
kaikkinaisuus.
Twitter voisi olla ideaali poliittinen tila, jossa jokainen kansalainen saa äänensä kuuluviin ja
pääsee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tasa-arvoisesti. Näin kuitenkaan ei
reaalimaailmassa ole. Poliittiseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva joukko
Twitterissä on hyvin marginaalinen joukko suomalaisia. Käyttäjistä ne, jotka osallistuvat
oikealla henkilöllisyydellään yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat muutenkin aktiivisia ja
hyväosaisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä mielessä Twitter muistuttaa perinteisiä
poliittisia tiloja, kuten päättävät elimet ja valtamedia. Myös Twitterissä maan hiljaiset ja
vähäosaiset jäävät usein vaille edustajaa ja huomiota hallintomallimme vapaudesta
huolimatta.
Twitterin poliksen julkinen toiminta jakautuu kuten reaalimaailmakin moniin aiheisiin,
ryhmiin ja tasoihin. Twitterissä keskustellaan paljon viihdeohjelmista, urheilutapahtumista ja
!
!
41!
41!
politiikasta. Tein tutkimusajankohtana vertailuja siitä, kuinka moni palvelun käyttäjä twiittasi
viihdeohjelmista kuten Tanssii Tähtien kanssa tai Uuden musiikin kilpailusta. Twiittaajien
määrä oli monikertainen verrattuna politiikasta käytävään keskusteluun. Karkeasti voi sanoa,
että politiikasta twiittaava luokka on pieni, koulutettu ja hyväosainen, kun taas keskiverto
palvelun käyttäjä twiittaa lähinnä viihteellisistä asioista. Kysymys siitä, voiko eri
koulutustason omaavilta ihmisiltä edellyttää aktiivista poliittista keskustelua Twitterissä on
mielestäni epärelevantti. Politiikasta keskustelu noudattaa puhevallan ja taidon sääntöjä myös
Twitterissä ja alusta on mahdollistanut keskustelutaidon kehittymisen paikan (Arendt s. 55),
ja vasta vuosien päästä näemme muodostuuko siitä tasa-arvoinen julkinen tila ja toimiva
agora.
He, jotka ovat tunnettuja perinteisen julkisen elämän puolella, saavat näkyvyyttä myös
Twitterin tilassa. Näkyvyys Twitterissä konkretisoituu tilin seuraajina sekä twiittien saamalla
näkyvyydellä, joka sisältää re-twiittaukset, vastaukset sekä tykkäykset. Tutkimukseen
valikoituneissa politiikoissa tämä näkyi varsin hyvin. Twitteriä vain vähän käyttävä
pääministeri Juha Sipilä saa näkyvyyttä ja hänen twiittinsä leviävät nopeasti ja laajalle hänen
poliittisen hallinta virkansa takia.
Rivikansalainen voi saada näkyvyyttä Twitterissä olemalla aktiviinen twiittaja, jolla on
mielenkiintoista sanottavaa ja joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden twiittajien
kanssa. Tämä inhimillisen vuorovaikutuksen ja tunnettavuuden suhde on aivan samanlainen
digitaalisessa tilassa kuin muussakin yhteiskunnassa. Rivitwiittajan mahdollisuudet määrittää
poliittista keskustelua tai nostaa jokin aihe esille Twitterissä ovat hyvin rajalliset.
Tutkimukseni rajoittui vain poliittisten toimijoiden toimintaan ja läsnäoloon Twitterissä.
Rajasi tietoisesti pois muiden yhteiskunnallisesti merkittävien luokkien Twitterkäytöksen
arvioinnin. Samoin jätin tutkimatta tavallisen kansalaisen toimijuuden rajat ja mahdollisuudet
Twitterin muodostamassa tilassa.
!
!
42!
42!
7.2 Johtopäätös puolueiden läsnäolosta Twitterissä
Suomalaisten puolueiden Twitter-käyttäytymistä kuvaa parhaiten lause, paikalla vaan ei läsnä.
Jokainen puolue on perustanut oman tilin Twitteriin ja käyttää sitä vähintään viikottain,
useimmat puolueista jopa päivittäin. Ulkoisilta elementeiltään puolueiden Twitter-tilit,
seuraajien määrä ja twiittaus-ahkeruus antavat vääränlaisen aktiivisuuden kuvan. Puolueet
käyttävät Twitteriä yksipuoliseen tiedottamiseen, asioiden esille tyrkkäämiseen sekä omien
kärkipoliitikkojen esilletuontiin.
Sen sijaan puolueinstituutiot eivät antaudu Twitterissä keskusteluun omilta tileiltään. He
kutsuvat Twitterissä kansalaisia keskusteluun, mutta eivät pääsääntöisesti vastaa
kommentoijille tai osoita juuri mitään sosiaalisuutta äänestäjiään kohtaan. Havaintojeni
mukaan puoleen twiitteistä tykkäsivät sekä retwiittavista useimmiten sen omat avustajat ja
paikallisyhdistysten aktiivit.
Mikäli oletetaan Twitterin olevan uudenlainen poliittinen agora, voidaan todeta, että puolueet
toisintavat fyysisten torien toimintatapaansa digitaalisessa ympäristössä. Omaa, jopa ontoksi
kuvattavaa, sanomaa toistetaan huomion herättämiseksi, mutta vasta-argumentoijien kanssa ei
antauduta debattiin tai mielipiteenvaihtoon. Puolueiden läsnäolo Twitterissä on siis
yksisuuntaista viestintää jonka toivotaan näkyvän Twitterissä omien kannattajien
retwiittauksien myötä, ei poliittista keskustelua kuten agoralla voisi olettaa.
Tämä vaivaannuttava lamaantuneisuus ja keskustelun pelko on sääli yhteiskunnallisen
keskustelun kannalta. Poliittiset puolueet ovat voimakkaasti puhuneet sähköisistä palveluista,
digitalisoituvasta yhteiskunnasta sekä uusista, kokeilevista tavoista tavoittaa äänestäjät siellä
missä he liikkuvat - internetissä. Ainakaan tällä hetkellä emme voi todeta, että puolue
organisaatioiden linjapaperit ja Twitterissä läsnäolon todellisuus kohtaisivat. Puolueet, osana
byrokraattista hallintojärjestelmää, ovat läsnä poliksessa, mutta eivät yllä agoralla toimimisen
vapauden ja rohkeuden piiriin.
Mikäli internetin-käyttäjät ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Twitterissä osallistuvat
kykenevät tulevina vuosina siirtämään kasvokkain puhumisen etiketin ja kunniallisuuden
Twitter-keskusteluun toivon, että myös puolueet heittäytyvät tämän
vuorovaikutusmahdollisuuden äärelle. Syy siihen, miksi puolueet eivät käy keskustelua
!
!
43!
43!
Twitterissä, voi olla palvelun suhteellinen nuoruus tai se etteivät he ole vielä keksineet tapaa
ja vastuunjakoa siitä kenelle työntekijälle Twitter työtehtävänä kuuluisi.
7.3 Johtopäätös poliitikkojen läsnäolosta Twitterissä
Tarkastelin poliitikkojen läsnäoloa Twitterissä helmikuussa 2016 aikana keräten ylös heidän
aktiivisuutensa tunnusmerkkejä avoimista lähteistä eli poliitikkojen omien Twitter-tilien
seinältä. Tämän keräystyön jälkeen tutkin kuinka aktiivisesti ja ennen kaikkea miten poliitikot
toimivat Twitterissä.
Tutkimukseni jälkeen tulkitsen, että kansanedustajat ymmärtävät ja mieltävät että Twitter on
poliittinen tila, jossa on mahdollisuus saada esille omia näkemyksiään, saada huomioita sekä
osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun useiden erilaisten käyttäjien kanssa. Useimmat
tutkimusotantaan valituista poliitikoista käyttivät Twitteriä useita kertoja viikossa ja kävivät
hyvin aktiivisesti useita eri keskusteluja käyttäjien kanssa.
Samalla he myös käyttivät Twitteriä myös selkeästi henkilökohtaisena sosiaalisen median
kanavana, tykkäämällä kauniiksi tai tärkeiksi kokemiaan twiittejä sekä retwiittamalla ei-
poliittisia asioita. Tämä osoittaa, että Twitteriä käyttävät poliiikot ovat ihmisiä, jotka haluavat
kertoa ja jakaa osia elämästään kuten kaikki muutkin. Twitter on samanaikaisesti sekä
henkilökohtainen, sosiaalinen että poliittinen tila useimmille poliitikoille jotka käyttävät
palvelua. Poikkeuksena tästä joukosta tekee vähäisesti twiittaava Sari Essayha, jonka twiitit
koskettivat vain puoluepolitiikkaa. Tämä on ymmärrettävää, mutta voidaan tulkita toisaalta
myös taitavaksi intiimin yksityisyyden suojelemiseksi.
Aktiivisesta ja jatkuvasta läsnäolosta huolimatta poliitikot tuntuvat osallistuvan useammin
keskusteluihin, mikäli siinä on mukana myös muita politiikan toimijoita tai vaikutusvaltaisia
henkilöitä. Vihreiden Ville Niinistö, kokoomuksen Juhana Vartiainen ja vasemmiston Li
Andersson keskustelivat rivikansalaisten kanssa aktiivisesti, mutta myös he osallistuivat
useimmiten keskusteluihin, joissa oli valmiina myös muita poliitikkoja. Tämä havainto
tutkimusotannasta voi olla sattumaa, mutta voidaan tulkita myös oireellisena esimerkkinä
yhteiskunnallisesta keskustelusta. Poliitikot tuntuvat sivuuttavan kansalaisten yhteydenotot
siellä, missä olisi mahdollisuus astua keskusteluun ilman hierarkiaa ja ilman aikarajoituksia.
!
!
44!
44!
Toistuuko Twitterin agoralla sama autioituminen kuin puolueiden toriteltoilla vai pyrkivätkö
bio-politikoksen vapaat toimijat jatkossa osallistamaan useampia keskusteluun?
8. LOPPUSANAT
Lähdin tutkimusmatkalleni selvittämään millainen poliittinen tila Twitter on ja voiko siitä
muodostua uusi politiikan agora. Työn kirjoittaminen kesti poikkeuksellisen kauan, ja siinä
välissä maailma ehti muuttua radikaalilla tavalla.
Aloin pohtia Twitterin olemusta tammikuussa 2014 istuessani pro gradu-kurssilla samalla kun
seurasin Twitteristä Kiovan Maidanin mielenosoitusten kääntymistä sekavaksi
vallankumoukseksi ja informaatiosodaksi Venäjän vallatessa Krimin ja aloittaessaan sodan
Itä-Ukrainaissa. Lopputyöni eläessä kolmatta kehitysversiotaan seurasin sielua kahlitsevissa
tunnelmissa kuinka Yhdysvaltojen presidentiksi nousi miljonääri Donald Trump, joka oli
valjastanut Twitterin tärkeimmäksi kampanjointtivälineekseen. Yksipuolinen huutaminen,
epärehellisten syytösten tai keksittyjen faktojen esittäminen, ihmisten leimaaminen ja muu
moukkamainen käytös tulvi Twitter-syötteeseeni ja siivitti Trumpin presidentiksi.
Näiden tapahtumien välissä olin seurannut kuinka rajoittamaton vihapuhe oli ryöpsähtänyt
esille sosiaalisessa mediassa ja kiristänyt yhteiskunnallista ilmapiiriä. Selasin Twitteriä
päivittäin ja olin jo tottunut anonyymeihin trolleihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan
keskusteluihin linkittämällä valemedioiden muukalaisvihamielistä sisältöä Twitteriin.
Olin tyytyväinen, että olin valinnut tarkastella tiukasti vain suomalaisia poliitikkoja ja
puoleita Twitterissä ja etten laajentanut tutkimuskohdetta yhtään sen enempää. Samalla
minussa kuitenkin heräsi kaksi huomiota. Ensimmäisenä on huomio Twitter-palvelusta
itsestään. Se ei ole vielä kyennyt lunastamaan niitä lukemattomia odotuksia (ideaali, vapaa,
tasa-arvoinen tiedonvälityksen paikka), joita se on kantanut. Sen sijaan, aivan kuten sitä
paljon suuremman yhteisömedia Facebookin, palvelun ovat kaapanneet käyttöönsä
ilkeämielisyys, rasismi, muukalaisvihamielisyys, aggressiivisuus sekä huutaminen
keskustelun sijaan. Tämä on traagista, mutta toisaalta tuttua. Sen minkä ihminen on luonut,
voi ihminen myös pilata. Toinen havaintoni liittyy tutkimuskohteeseeni eli suomalaiseen
politiikkaan ja Twitterin yleistymiseen ei ainoastaan poliittisena tilana, vaan myös politiikan
elimellisenä välineenä. Miten tämä tulee näkymään suomalaisessa politiikassa? Yleistyykö
!
!
45!
45!
myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa vihalla ja valheella ratsastaminen?
Tuleeko siitä uusi poliittisen menesteyksen resepti?
Aikaa myöten, kunhan viimeisten vuosien aikana silmiemme edessä kasvanut Twitter-ilmiö
saa osakseen enemmän akateemista tutkimusta eri tieteenaloilta , tulee myös aiheeseen liittyvä
käsitteistö parantumaan ja tarkentumaan. Jo nyt on selvää, että Twitter globaalina palveluna
tai jokin sen kilpailija, tulee olemaan poliittisena käyttövoimana ja poliittisena tilana
merkittävä, myös tulevaisuudessa.
!
!
46!
46!
Tapaustutkimuksen kuvat Kuvaliite 1
!
!
!
47!
47!
!
Kuvaliite!2!
!
!
!
!
!
48!
48!
!
Kuvaliite!4!
!!
!
!
!
49!
49!
!
Kuvaliite!5!
!
!
!!!!!!!!!!!!
!
!
50!
50!
!!Kuvaliite!5!!
!!
!
!
51!
51!
9.!!LÄHDELUETTELO!!
Ridell,!Seija;!Kymäläinen,!Päivi;!Nyyssönen,!Timo,!2009;!
!
Julkisen!tilan!poetiikkaa!ja!politiikkaa.!Tieteidenvälisiä!otteita!vallasta!kaupunkiH,!media!
ja!virtuaalitiloissa!!
Tampere!University!Press!
!
Eräsaari,Leena,2002:!Julkinen!tila!ja!valtion!yhtiöittäminen!
Gaudeamus!
!
Arendt,!Hannah,!2002;!Vita!Activia!ihmisenä!olemisen!ehdot!
Vastapaino!
!
Nalbantoglu,!Minna:!Klikkien!ja!ihanteiden!välissä.!Helsingin!Sanomien!
esimiestoimittajien!ammattiHideologia!ja!analytiikan!käyttö!arjen!työssä!!
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98888/GRADUH
1461934156.pdf?sequence=1!!(haettu!11.3.2017)!
!
Jantunen!Saara,!2005;!Infosota!
Kustannusyhtiö!Otava!
!
!
Elo,!Kimmo;!Hatakka,!Niko:!Eduskuntavaalit!sähköistivät!Twitterin!
http://www.uutistamo.fi/eduskuntavaalitHsahkoistivatHtwitterin/!!(haettu!5.3.2017)!
!
Larsson!,Anders!Olof!;!!Moe!Halvard:!!Twitter!users!in!the!2010!Swedish!election!
campaign!!
http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1461444811422894!(haettu!5.3.2017)!!
!
Tuokko,Mari;!Kekkonen,Arto:!Digivaalit!2015!
https://www.hiit.fi/digivaalit020155(haettu55.3.2017)5555Vainikka,5Eliisa;5Huhtamäki,5Jukka:5Tviittien5politiikkaa05poliittisen5viestinnän5sisäpiirit5Twitterissä5http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien0politiikkaa/5(haettu55.3.2017)5555Twitter:55Terms5of5Service55https://twitter.com/tos5(haettu514.4.2017)55Twitter;!Using!hastags!on!Twitter!
https://support.twitter.com/articles/49309!!(haettu!14.4.2017)!
!!
Twitter:!Hearts!on!Twitter!
https://blog.twitter.com/2015/heartsHonHtwitter!(haettu!1.2.2016)!
Harto!Pönkkä:!Uuden!eduskunnan!sosiaalinen!verkosto!Twitterissä!#vaalit2015!
https://harto.wordpress.com/2015/05/05/uudenHeduskunnanHsosiaalinenHverkostoH
twitterissaHvaalit2015/!(haettu!10.3.2017)!
!
!
52!
52!
!
JanHHinrik!Schmidt:!Twitter!and!The!Rise!Personal!Publics!
Teoksessa!Weller,!Katrin,!Bruns,!Axel,!and!Burgess,!Jean,!eds.!Digital!Formations,!Volume!89!:!
Twitter!and!Society.!New!York,!NY,!USA:!Peter!Lang!AG!
http://snurb.info/files/2014/Twitter%20and%20Society%20H
%20Introduction%20(2014).pdf!!(haettu!10.3.2017)!
!
Twitter!Ltd,!Q3!Results!2015!
http://files.shareholder.com/downloads/AMDAH
2F526X/4062832437x0x913986/54A7EF6CHF9C3H44C7HBF3CH
D4A921452DFA/Q3_16_Earnings_Slides.pdf!(haettu!10.3.2017)!
!
Sanastokeskus:!Sosiaalisen!mediansanasto!(2010)!
http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto!(haettu!10.3.2017)!
!
Haro!Pönkkä:!Sosiaalisen!median!katsaus!9/2013!
https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisenHmedianHkatsausH092013!(haettu!
11.3.2017)!
!
Toni!Nummela:!SuomiTwitter!(sivusto!tunnistaa!päivittäin!twiittavat!tilit!
reaaliaikaisesti)!
http://www.toninummela.com/suomi0twitter/5(haettu52.3.2016)55Pinnalla.pyppe.fi5sivusto:5tietoa5palvelusta5http://pinnalla.pyppe.fi/tietoa0palvelusta5(haettu511.3.2017)55!
Tilastokeskus!(2014):!Väestön!tietoH!ja!viestintätekniikan!käyttö!2014!
http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014H11H06_fi.pdf!(haettu!
11.3.2017)!
Liitetaulukko!14:!http://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014H11H
06_tau_014_fi.html!!
!
Taloustutkimus:!Some!kysely!!(tehty!Yleisradion!toimeksiantona)!
http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/yle_somekysely.pdf!(haettu!
11.3.2017)!
!
Harto!Pönkkä:!Sosiaalisen!median!katsaus!5/2010!
https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisenHmedianHkatsausH052010!(haettu!
11.3.2017)!
!
Tyysniemi!Matti,!25.7.2013:!Twitter!tuli!eduskuntaanH!perussuomalaiset!poikkeus!
Helsingin!Sanomat!
http://www.hs.fi/kotimaa/artH2000002663467.html!(haettu!11.3.2017)!
!
!!
!
!