PTK 12/2014 vp

12. TORSTAINA 20. HELMIKUUTA 2014 kello 16.00

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Suullinen kyselytunti1) Suullisia kysymyksiä ...................................................................... 2

Vastaamassa ovat seuraavat ministerit:Valtiovarainministeri Jutta UrpilainenSosiaali- ja terveysministeri Paula RisikkoHallinto- ja kuntaministeri Henna VirkkunenKehitysministeri Pekka HaavistoMaa- ja metsätalousministeri Jari KoskinenSisäministeri Päivi RäsänenYmpäristöministeri Ville NiinistöOikeusministeri Anna-Maja HenrikssonOpetusministeri Krista KiuruTyöministeri Lauri IhalainenPeruspalveluministeri Susanna HuovinenAsunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Lähetekeskustelu2) Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä pari-

suhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistami-sesta annetun lain muuttamisesta (KAA 3/2013 vp) ..................... 15Muu asia M 10/2013 vp

3) Laki kaivoslain 169 §:n muuttamisesta ......................................... 57Lakialoite LA 78/2013 vp (Heikki Autto /kok ym.)

4) Laki tupakkalain muuttamisesta .................................................... 58Lakialoite LA 74/2013 vp (Ari Jalonen /ps)

Torstaina 20.2.20142 12

Mietintöjen pöydällepano5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

muuttamisesta ................................................................................ 61Hallituksen esitys HE 206/2013 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2014 vp

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma(16.00—18.36), ensimmäinen varapuhemiesPekka Ravi (18.36—20.00) ja toinen varapuhe-mies Anssi Joutsenlahti (20.00—21.28).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 22 edustajaa (e = eduskunta-työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva-paa):

Paavo Arhinmäki /vas (e)Maarit Feldt-Ranta /sd (s)Jyrki Katainen /kok (e)Sampsa Kataja /kok (s)Mari Kiviniemi /keskMerja Kyllönen /vas (s)Eero Lehti /kok (s)Marjo Matikainen-Kallström /kokMarkku Mäntymaa /kok (s)Elisabeth Nauclér /rAila Paloniemi /kesk (s)Tuula Peltonen /sdJuha Sipilä /kesk (s)Alexander Stubb /kokJani Toivola /vihrErkki Tuomioja /sd (e)Tytti Tuppurainen /sd (s)Raija Vahasalo /kokJan Vapaavuori /kok (e)Pertti Virtanen /ps (s)Juha Väätäinen /ps (s)Tuula Väätäinen /sd (s)

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat2 edustajaa:

Raija Vahasalo /kok (16.17)Jani Toivola /vihr (17.02)

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Suullisia kysymyksiä

Puhemies Eero Heinäluoma: Päiväjärjestyk-sen 1) asiana on suullinen kyselytunti.

N:o 10 Työllisyyden edistäminen

1 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa herra puhemies!Kuulemme jatkuvasti huonoja uutisia työllisyys-tilanteeseen liittyen. Viimeksi STX:n Turun te-lakka menetti kaksi laivatilausta Saksaan. Teolli-set työpaikat ovat katoamassa, ja uusien syntymi-nen takkuilee, ja näin työttömyys kasvaa. Uuti-soinnin mukaan Nokian rippeetkin ovat siirty-mässä ulkomaille.

Työpaikat ovat vähentyneet myös valtio-omisteisissa yhtiöissä. Ajoittain valtionyhtiötovat jopa yksityisiä häikäilemättömämpiä työl-listämispolitiikassaan. Ikävää on se, että valtion-yhtiö palkkaa ulkomaista työvoimaa suomalais-ten sijaan ja huonommin työehdoin. Kysyn: onkoperustuslakiimme kirjattu sanamuoto "julkisenvallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä tur-vaamaan jokaiselle oikeus työhön" hallitukselletärkeä asia, vai sivuutetaanko perustuslakimmetältä kohdin?

2 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ar-voisa puhemies! Kaikkia kansalaisia on kohdel-tava samalla lailla. Kysyjä on siinä oikeassa, ettätyöllisyystilanne tällä hetkellä Suomessa on vai-kea. Me tarvitsemme Suomeen uutta työtä. Me

PTK 12/2014 vp12/1/3 3

tiedämme, että tämänkaltainen hyvinvointivaltiokuin Suomi on ollut, pystytään ylläpitämään vainsillä, että meillä on korkea työllisyysaste. Tästäsyystä, että me olemme keskellä hyvin mittavaateollisuuden rakennemuutosta, jonka johdostaSuomesta on kadonnut yli 100 000 teollista työ-paikkaa viimeisten 10 vuoden aikana, meidäntäytyy tehdä hartiavoimin töitä uusien työpaikko-jen synnyttämiseksi.

Hallitus ei voi merkittävissä määrin itse uusiatyöpaikkoja synnyttää, mutta hallitus voi luodaedellytyksiä yrityksille, jotta yritykset voisivattyöllistää. Olemme laskeneet, että hallituksentoimesta suomalaista teollisuutta on tuettu yli 1,5miljardilla eurolla erilaisia toimenpiteitä, joillateollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa onparannettu ja sitä kautta pyritty myöskin autta-maan teollisuutta (Puhemies koputtaa) yli tämänvaikean rakennemuutoksen.

3 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa puhemies! Mi-nisteri Urpilainen, viime eduskuntavaalien edel-lä te SDP:n puheenjohtajana lupasitte mainoksis-sa tehdä työsopimuksen äänestäjien kanssa lupa-uksena 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä näyttä-västi mainoksissa esitetty lupaus ei vain valitetta-vasti ole toteutunut, vaan maastamme on hävin-nyt lähes saman verran työpaikkoja. Erityisestinuoriso elää näköalattomuuden ja toivottomuu-den keskellä. Nuorisotakuuseen asetetut toiveetja tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin vii-meisimmän työllisyyskatsauksen mukaan nuo-risotyöttömyys kasvaa. Hallituksen tulisi tehdätilanteesta johtopäätökset. Kysyn valtioneuvos-ton jäseniltä, onko hallitus varautunut yhteiskun-tarauhan järkkymiseen työttömyyslukujen kas-vaessa, toimeentulon vaikeutuessa ja näköalatto-muuden lisääntyessä, sillä työ ei ole pelkästääntoimeentulokysymys vaan koskettaa myös ih-misarvoa. Työttömyyttä pahempaa on vain sota.

4 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ar-voisa puhemies! Se on totta, että Suomen talous-tilanne on paljon vaikeampi kuin arvioimme senolevan vielä 2011 keväällä tai kesällä, jolloin tä-män hallituksen hallitusohjelmakin kirjoitettiin.Itse asiassa meidän bkt on tällä hetkellä noinvuoden 2006 syksyn tasolla. Se tarkoittaa sitä,että jos meillä olisi ollut viime vuosina normaa-leja talouskasvun vuosia, niin meidän bkt olisitällä hetkellä yli 30 miljardia euroa suurempi.Meillä olisi yli 12 miljardia euroa myöskin vero-

tuloja enemmän käytettäväksi hyvinvointivalti-on rahoittamiseen. Mutta toisin on käynyt. (Mau-ri Pekkarinen: Niin!) Se johtuu osaltaan meidäntalouden rakenteesta, elektroniikkateollisuudenromahduksesta, metsäteollisuuden murroksesta,mutta totta kai se osaltaan johtuu myöskin euro-kriisistä, pitkittyneestä, vaikeasta kansainväli-sestä tilanteesta ja sitä kautta heijastuneista suh-danneongelmista. Mutta me olemme tehneet töi-tä sen eteen, että Suomeen syntyisi uusia työ-paikkoja. Yksi konkreettinen keino on yhteisöve-ron merkittävä lasku, jolla me pyrimme myöskintukemaan yrityksiä investoimaan Suomeen sekäsynnyttämään sitä kautta uusia työpaikkoja.

5 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Ole-massa olevien, siis jo olemassa olevien, työpaik-kojen säilyttäminen on kaikista tärkeintä ja kai-kista helpointa. Tätä taustaa vasten kysyn teiltä,etenkin ministerit Ihalainen ja Urpilainen, onkoteillä mitään uutta toivoa antaa telakkateollisuu-den suhteen. Ministeri Vapaavuoren sanat ja teotme tunnemme, mutta onko teillä jotain uutta?Sillä jos valtio ei sitoudu, niin kuka silloin sitou-tuu? Mikä on tässä mahdollista: venäläinenomistus, erinäköiset konsortiumit Raumalla, Tu-russa, Helsingissä? Mitä uutta teillä on antaa?

6 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa pu-hemies! Positiivinen asiahan oli se, että Helsin-gin telakka sai jäänmurtajarakennustyön, jokatyöllistää aika paljon ihmisiä, kiitos siitä Liiken-neviraston ja ministeriön ponnistelujen. Mitätaas tulee Turun telakan tilanteeseen, niin on tie-tysti aina valitettavaa, että autolauttatilauksetmenivät ohi yksinkertaisesti siitä syystä, että sekokonaisrahoitus ei ollut kunnossa, ei rakennus-aikainen rahoitus, ei yhtiöllä eikä ulkopuolistenrahoittajien toimesta. Tämä oli tässä mielessäikävä mutta jossain määrin odotettu asia.

Hallitushan on tehnyt tässä suhteessa erittäinpaljon niitten lainsäädännön puitteitten valossa,joita meillä on käytettävissä sen eteen, että Tu-russa sentään nyt rakennetaan TUI ykköstä jakakkosta, ja kaikki tuet on pantu tappiin tässäsuhteessa, ostettu maapohjaa Raumalta. Raumankaupunki on ollut erittäin aktiivinen, hankkinutmaapohjaa, hankkinut niitä tiloja, ja siitäkin tulirahoitusta myös (Puhemies koputtaa) kyseiselletelakalle, joten siis yhteiskunta on kuitenkin yllä-pitänyt niillä välineillä, joita meillä on, myöskinsitä, että telakkateollisuutta voidaan harrastaa.

Torstaina 20.2.20144 12/1/7

Minä uskon siihen, että meillä on (Puhemies:Jaaha, nyt aika on täynnä, ministeri!) tulevaisuut-ta telakkateollisuudessa.

7 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Onhan se surullinen tarina tämä euron tari-na, muttei se selitä sitä, että Suomen kaikki kes-keiset työllisyyden ja talouden mittarit meneväthuonompaan suuntaan kuin juuri missään toises-sa euromaassa. Toimintaympäristö on muuttu-nut, siihen pitäisi reagoida, mutta teidän reaktioteivät riitä siihen tarpeeseen, mikä tarve on, tarve,joka tulee siitä, että vuoden aikaan TEMin tilas-tojen mukaan työttömien määrä on lisääntynyt50 000 ihmisellä, alle 25-vuotiaitten työttömienmäärä on lisääntynyt 10 000 nuorella — nuoriso-takuun voimassa ollessa. Nyt kysymys kuuluu,mihin toimenpiteisiin, arvoisa valtiovarainminis-teri ja työministeri, hallitus ryhtyy. Yksi esi-merkki: yritysten rahoituksen pullonkaulat estä-vät järjellistenkin hankkeitten liikkeelle saami-sen ja työllistymismahdollisuudet. Milloin teryhdytte tämän tapaisiin toimiin? Ne eivät tarvit-se lisää velkaa. Vähän suurempi riski valtiolletuottaa paljon työpaikkoja, kun ryhdytte toimiin.

8 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ar-voisa puhemies! Edustaja Pekkarinen varmaanrehellisenä miehenä pystyy myöskin sanomaan,että hallitus on tehnyt toimia. (Mauri Pekkari-nen: Ei riitä!) Hallitus on tehnyt toimia. Hallituson tehnyt kaksi konkreettista työllisyyslisäbud-jettia. Sitä kautta on vauhditettu homekoulujen japäiväkotien korjaamista, asuntorakentamista, onlaitettu liikkeelle infrahankkeita, sitä kautta pys-tytty parantamaan logistiikkapalveluita Suomes-sa, ja me kaikki tiedämme, että liikenneverkostoon talouden verisuonisto. Eivät Keski-Pohjan-maalle, Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan yri-tykset investoi, jos ei myöskin liikenneverkostoole kunnossa. Sen lisäksi on parannettu myöskinyritysten rahoitusmahdollisuuksia rahastojenkautta, olemme parantaneet sitä myöskin Finnve-ran kautta.

Kyllä me olemme tehneet hyvin merkittäväs-sä määrin toimia. Sen lisäksi, niin kuin sanoin,olemme tehneet myöskin ison verouudistuksen,jonka kautta yritysten toimintaedellytyksiä onparannettu, kun yhteisöveroa on laskettu. Meolemme tehneet toimia, mutta on selvä, että tämätalouden rakennemuutos ennen kaikkea teolli-suudessa on niin mittava, että se näkyy valitetta-

vasti tällä hetkellä myöskin työttömyyden kas-vussa. (Mauri Pekkarinen: 50 000 lisää työtön-tä!)

9 Timo Kalli /kesk: Arvoisa puhemies! Tämäteollinen rakennemuutos tuottaa myös senkaltai-sia ilmiöitä, että monet suhteellisen hyväpalkkai-set ihmiset joutuvat työttömiksi. Kun se uusi työ,mitä he mahdollisesti saisivat, on selvästi hei-kommin palkattua, niin kysynkin, ministeri Urpi-lainen: olisiko mahdollista tällaisessa poikkeusti-lanteessa, jossa uusia työpaikkoja syntyy erittäinvähän, näitä ihmisiä tukea niin, että he saisivatsen palkan, mutta voisivat saada myöskin työttö-myyskorvauksen? Tällä tavalla he voisivat ottaavastaan ehkä vaatimattomampaa työtä ja päästäkiinni taas uuteen elämään.

10 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Meillä on itse asiassa käytös-sä erilaisia malleja jo tällä hetkellä. Yksi konk-reettinen malli, joka itse asiassa edellisen halli-tuksen aikana otettiin jo käyttöön, mutta tämähallitus on sitä jatkanut, koskee sitä mahdolli-suutta, että ihminen voi myöskin opiskella itsel-lensä ammatin työttömyyskorvauksella. Ja tä-män kaltainen järjestelmä tietenkin kannustaamyöskin siihen, että jos ihminen menettää työ-paikan eikä hänen osaamisellensa ole käyttöätyömarkkinoilla, niin hän voi myöskin opiskellaitsellensä uuden ammatin ja sitä kautta työllis-tyä. Eli tämän kaltaisilla järkevillä, joustavillaratkaisuilla niitä työttömiä ihmisiä, jotka halua-vat löytää uusia työpaikkoja, myöskin pystytääntukemaan.

11 Petteri Orpo /kok: Arvoisa herra puhemies!Voisin palata vielä tähän Turun telakan tilantee-seen. Siellä on todellakin suuri huoli siitä, mitentelakan toiminta pystytään turvaamaan. Suurinsyy näihin ongelmiin on telakan nykyisessäomistajassa ja sen auttamattoman surkeassa ti-lanteessa. Tämä ei ole pelkästään STX Finlandinongelma, vaan myöskin emoyhtiön ongelmatKoreassa kumuloituvat aina tänne asti, jollointämä rahoituspohja ei ole sellaisissa kantimissa,että tilauksia voitaisiin hakea ja niihin voitaisiinrakentaa sellaiset rahoituspaketit, että ne olisivatkunnossa. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, ettätämä omistajuuskysymys saataisiin ratkeamaan,ja mielestäni ministeri Vapaavuori on ottanut sii-nä järkevän linjan, että valtio ei voi olla se pää-

PTK 12/2014 vp12/1/12 5

toimija, mutta jos markkinoilta löytyy se toimija,joka voi kantaa päävastuun, niin valtio voisi läh-teä mukaan. Miten, ministeri Ihalainen, teidänmielestänne näissä neuvotteluissa ja pyrinnöissätällä hetkellä on päästy eteenpäin, onko toivoa?

12 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa pu-hemies! Minun mielestäni ei pidä ajatella niin,etteikö Turun telakalla tulevaisuudessakin laivo-ja tehdä. Se on totta, että tämä vaatii semmoisenterveen, uuden yrityspohjan, johon te viittaatte,ja totta kai siitä seuraa, että pitäisi löytää yksityi-sen puolen uskottava ankkuriomistajuus, (MauriPekkarinen: Valtiota tarvitaan mukaan!) jokoSuomesta — edustaja Pekkarinen, odotatteko,kun minä lausun loppuun — tarvitaan joko Suo-mesta tai muualta tällainen ankkuriomistajuus.Ministeri Vapaavuori on siinä oikeassa, että joställainen mahdollisuus avautuu, valtio ei ole ää-netön yhtiömies. Valtio voi lähteä ei enemmistö-mutta vähemmistöosakkaana ainakin joksikin ai-kaa mukaan, jotta tämä hanke onnistuu. Tämänenempää en voi enkä pysty (Puhemies koputtaa)sanomaan, muuta kuin että tätä toivoa emme olevielä menettäneet.

13 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Suomalainen vientiteollisuus on todella-kin ahtaalla, ja katselemmekin Keski-Euroop-paan kateellisina. Kummastelemme, miksi Suo-messa paperitehtaan valot sammutetaan tuotan-non edelleen jatkuessa Saksassa. Telakkateolli-suus toimii Itämeren tuolla puolen. Viimeisenäuutisena olemme kuulleet, että Ranskan valtio onyhdessä kiinalaisten kanssa tehnyt pelastuspake-tin autonvalmistaja Peugeotille. Näin tappiota te-kevä, perinteinen autonvalmistaja saadaan pelas-tettua ja sen mukana lukuisat työpaikat. Ranskanhallituksen mukaan se on ollut strateginen sijoi-tus ja ratkaisu. Tällä ratkaisulla Ranskassa turva-taan teolliset työpaikat. Meillä näitä tukitoimiaaina silloin tällöin perustellaan esimerkiksi jokoEU-lainsäädännön vastaisiksi tai annattamatto-man telakkateollisuuden tukemiseksi. Kysynkinvaltiovarainministeri Urpilaiselta: miksi Rans-kassa voidaan tehdä nämä samanlaiset toimenpi-teet, vaikka olemme EU-maita molemmat?

14 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Minusta on selvä asia, ettälainsäädäntöä pitää noudattaa jokaisessa EU-jä-senmaassa. Se on se lähtökohta meillä kansalli-

sesti. Tämä sali säätää Suomen lait, ja me myöslähdemme siitä, että ne lait on tehty noudatetta-viksi. Sama koskee tietenkin myöskin EU-lain-säädäntöä. En tunne tätä kyseistä Ranskan ta-pausta, mutta oletan, että myöskin Ranskan val-tio lähtee siitä, että myöskin Ranskassa noudate-taan EU-lainsäädäntöä, tai uskon, että ainakinsiitä sitten johtaa tietyt seuraukset, mikäli näin eitehdä.

Mutta olen kyllä kysyjän kanssa siitä eri miel-tä, etteikö tämän hallituksen toimesta olisi teolli-suutta tuettu. Täällä ministeri Ihalainen juuri äs-ken kuvasi, miten hallitus on merkittävässä mää-rin ollut myöskin toimimassa sen puolesta, ettäTUI ykkösen ja TUI kakkosen rahoitus Turun te-lakalle ollaan pystytty järjestämään ja sitä kauttamyöskin teollisuuden ja telakan toiminta tulevai-suudessa turvaamaan.

Me emme ole poissulkeneet sitä mahdollisuut-ta, että me olemme valtiona myöskin mukanaomistamassa mahdollisesti tulevaisuudessa te-lakkaa, mikäli löytyy sellainen teollinen ankku-ri, omistaja, joka yrityksen toimintaan ja tulevai-suuteen haluaa sitoutua, ja tätä pohdintaa ja etsis-kelyä me parhaillaan myöskin teemme.

15 Jari Lindström /ps: Arvoisa herra puhe-mies! Olen antanut itselleni kertoa, että hallituk-selta olisi tulossa teollisuuspoliittinen ohjelmakevään aikana, ja toivottavasti se ohjelma pitääsisällään edustaja Soinin esille nostaman olemas-sa olevien työpaikkojen puolustamisen sekä tokiuusien työpaikkojen luomisen keinoja.

Toinen aivan keskeinen asia työllisyyden hoi-dossa on täälläkin moneen kertaan keskusteltuomistajaohjauspolitiikka ja sen uudistaminen.Kysyisin ministeri Haavistolta tähän liittyen:Missä vaiheessa tämä uudistus mahtaa olla?Onko siellä tulossa muun muassa pohdintoja uu-den strategisen omistamisen suhteen?

16 Kehitysministeri Pekka Haavisto: Arvoisapuhemies! Omistajaohjaus on tietysti koko ajantarkkailun alla, ja katsotaan, mitkä siinä ovat sel-laisia toimenpiteitä, joita myöskin sitten edus-kuntaan ja tänne keskusteluun voi tuoda. Nythänmeillä on malli, jossa omistajaohjaus on keskitet-ty valtioneuvoston kansliaan, ja sitten on tämäSolidium-yhtiö, joka omistaa näitä yrityksiä,joissa valtiolla on vähemmistöosuuksia.

Mutta tähän kokonaiskeskusteluun täytyy kyl-lä sanoa, että meillä yhtenä tärkeänä periaatteena

Torstaina 20.2.20146 12/1/17

siinä, miten yhtiöitä kehitetään, on se, miten netyöllistävät ja miten ne työllistävät Suomessa jamiten ne hyödyttävät meitä suomalaisia, meitäsuomalaisia veronmaksajia. Valtion pääoma onpääoma, jolla on isänmaa. Se on tarkoitettu suo-malaisten hyvinvoinnin edistämiseen, ja sitäkoko ajan katsomme, kun katsomme miten toi-mivat ne yritykset, jotka valtio omistaa tai joissavaltiolla on osuus, ja pyrimme myöskin pitä-mään huolta suomalaisista työpaikoista. Kaikis-sa olosuhteissa se ei ole mahdollista, niin kuin onnähty. On yrityksiä, jotka eivät pärjää kilpailus-sa, mutta tämä työpaikkakriteeri on koko ajanvaltio-omistajalle tärkeä asia.

17 Antti Lindtman /sd: Arvoisa puhemies! Ky-symys lähti liikkeelle siitä, miten eri alojen työn-tekijöitä kohdellaan tasavertaisesti. Minullekaikki työ on yhtä arvokasta, tehtiinpä se sittenmillä sektorilla tahansa. Siksi ihmettelenkin, ettäeilen perussuomalaisten ajatushautomo Perustajulkaisi raportin, jossa esitetään suoria palkan-alennuksia kuntien työntekijöille ja toisaaltamyös sitä, että yleiskorotuksia ei tulisi kuntientyöntekijöille. Siis esimerkiksi vanhusten koti-hoidossa pienellä palkalla raskasta työtä tekeväl-tä ensiksi leikattaisiin palkkaa ja sen lisäksi hänei saisi niitä yleiskorotuksia, mitkä tulevat muil-le työntekijöille. Tätä en voi hyväksyä. Minustakaikki työ on yhtä arvokasta. Suomi elää viimekädessä viennistä, mutta julkinen sektori tukeesuomalaista vientisektoria. Jotta Metson venttii-litehtaalle voi mennä tuottavaan työhön, lapseton voitava viedä päivähoitoon.

Mutta tästä nuorisotakuusta on sanottavaedustaja Pekkariselle, että Uudellamaalla olisityöttömänä 4 000 nuorta enemmän, jos nuoriso-takuuta ei olisi. (Puhemies koputtaa) Mutta pk-yritysten mukaan suurin työllistämisen este onosaamisen puute. Mitä tälle aiotaan tehdä?

18 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa pu-hemies! Ajatuksena oli vastata kysymykseen,joka liittyy siihen, valmisteleeko hallitus elinkei-no- ja uusteollistamisohjelmaa. Kyllä valmiste-lee. Toisaalta hallitus valmistelee myös yritystu-kien uudenlaista kohdentamista tai osan karsi-mista niin, että ne paremmin tukisivat kasvuha-kuisen yritystoiminnan liikkeelle lähtemistä jaolisivat tehokkaampia. Tämä työ on nyt kesken,mutta tulee kehysriiheen. Tämän lisäksi meilläon nyt tehty päätöksiä rahastoista, joiden tarkoi-

tuksena olisi luoda edellytyksiä elinkeinoelämänpärjäämiselle tässä kansainvälisessä arvoketjus-sa. Se, mikä Suomesta puuttuu, ovat kasvuhakui-set keskisuuret yritykset, jotka pystyvät lähte-mään kansainväliseen arvoketjuun, olemaan siel-lä vahvoja, ja näitä meidän pitää saada tähänmaahan lisää — kasvuhakuisia, vientiin suuntau-tuvia, globaalimarkkinoille suuntautuvia yrityk-siä — ja niiden toimintaa tukea.

19 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! So-sialidemokraatit ovat repivän linjaristiriidan japuheenjohtajapelin (Mia-Petra Kumpula Natri:Mihin tuo liittyy? — Jukka Gustafsson: Mitentuo tähän liittyy?) kohteena, ja jälleen hermostu-neisuus on suurta. Minun sympatiani tässä kyllätiedetään. Vastuullisena puolueen puheenjohta-jana olen aina tottunut saamaan omieni tuen, jaolen siitä hyvin ylpeä.

Mutta mitä tulee edustaja Lindtmanin kysy-mykseen — hän kysyi perussuomalaisilta —emme me vielä ole hallituksessa, tämä on halli-tuksen kyselytunti. Mutta haluan kysyä, kun viit-tasitte kunta-asioihin, kuntaministeri HennaVirkkuselta: mikä hallituksen linja on kuntatyö-paikkojen turvaamisessa?

Puhemies Eero Heinäluoma: Alkuperäinen ky-symys taisi koskea työllisyysasioita. MinisteriVirkkunen, olkaa hyvä.

20 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virk-kunen: Arvoisa puhemies! Kuntasektori on erit-täin iso työnantaja Suomessa. Meillähän on kaik-kiaan noin 460 000 ihmistä töissä kuntasektoril-la, ja siellä on erittäin iso eläköityminen parhail-laan meneillään, eli jopa joka kolmas kuntatyön-tekijä on jäämässä eläkkeelle tämän vuosikym-menen aikana. Se tarjoaa mahdollisuuden muttamyös pakottaa kunnat tarkastelemaan uudella ta-valla omia toimintatapojaan. Eli on aivan selvää,että kun meillä jatkossa on työikäistä työvoimaayhä vähemmän käytettävissä, myös kunnissa pi-täisi pystyä organisoimaan asioita uudella taval-la ja pystyä tekemään asioita fiksummin niin, ettävoitaisiin pienemmällä väellä tehdä monia ny-kyisiä tehtäviä, jotta riittäisi sitten resursseja nii-hin tehtäviin, joissa jatkossakin tarvitaan käsipa-reja.

Nyt ennakkotietojen perusteella näyttää siltä,että kuntien työntekijämäärä on jonkin verran vä-hentynyt muutaman viimeisen vuoden aikana.

PTK 12/2014 vp12/1/21 7

Erityisesti siellä näkyy rakennemuutosta juuri si-ten, että entistä enemmän voimavaroja on suun-nattu sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin jamuista tehtävistä on pyritty vapauttamaan voi-mavaroja. Totta kai tässä näkyy myös kuntienerittäin kovat talouspaineet. (Puhemies koput-taa) Tiedämme, että kuntatalous on erittäin kire-ässä tilanteessa, ja jokainen kunta joutuu tästänäkökulmasta myös miettimään, miten asioitavoisi tehdä uudella tavalla.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson tällä erää käsitelty.

N:o 11 Metsähallituksen yhtiöittäminen

21 Eero Reijonen /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Valtion metsät ja vesivarallisuus ovat Suo-men kansantaloudelle merkittäviä. Metsähallituson alueellisesti merkittävä työllistäjä. Hallitus il-moittaa tuovansa Metsähallitusta koskevan laki-uudistuksen keväällä eduskuntaan.

Julkisuudessa olleitten ulostulojen perusteellanäyttää siltä, että hallituksen rivit ovat varsin se-kaisin maa- ja metsätalousministeriön ylijohta-jan esittelemän mallin suhteen, joka tähtää Met-sähallituksen pilkkomiseen. Omistajaohjaukses-ta vastaava ministeri Haavisto on julkisuudessailmoittanut, että hän ei kannata osakeyhtiömal-lia. Samantapaisia ulostuloja on ollut myösSDP:n riveissä. (Mauri Pekkarinen: TuemmeHaavistoa!) Kysynkin ministeri Koskiselta: onkonykyistä toimivaa liikelaitosmallia tarkoitus uu-distaa osakeyhtiömuotoon, jolloin päätösvaltasiirtyy osakeyhtiölain mukaan uuden hallituksenpäätöksentekoon?

22 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Jos lähdetään nytvähän kauempaa liikkeelle: Viime vaalikaudellaliikelaitoslaki kumottiin liittyen tiettyihin Destia-päätöksiin, eli Metsähallitus toimii tällä hetkelläilman voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä ku-moaminen tapahtui muistaakseni vuonna 2010,jolloin tietysti olisi ollut toivottavaa, että edelli-nen hallitus olisi hoitanut tämän asian jo kun-toon, niin että olisi olemassa voimassa oleva la-ki, jonka mukaan Metsähallitus toimisi.

No, ei se mitään, me haluamme hoitaa tämänasian nyt kuntoon, ja sen takia on linjattukin hal-

linnon kehittämisen ministerityöryhmässä, ettäMetsähallitus säilyy kokonaisena, niin kuin ontavoitteena ollut koko ajan ja hallitusohjelmaanon kirjattu, ja että Metsähallituksesta tehdään eri-tyisliikelaitos. Tätä valmistelua tehdään. Siihenkuuluu myös se, että edellisen hallituksen talous-poliittisen ministerivaliokunnan linjausten mu-kaisesti kaikki kilpailuilla markkinoilla tapahtu-va toiminta yhtiöitetään, jotta on kilpailuneutra-liteetti olemassa, joten silloin myös MetsätalousOy:kin muodostaa Metsähallituksen — eli koko-naisuutena Metsähallitus ja kaikki se, mikä toi-mii kilpailuilla markkinoilla omina tytäryhtiöi-nään, jotka Metsähallitus sataprosenttisesti omis-taa. Tämä on aika selkeä linjaus.

Puhemies Eero Heinäluoma (koputtaa): Huo-mautan, että ei ole tapana kyselytunnin aikanaliikkua salissa eikä pitää palavereita.

23 Eero Reijonen /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Mikään EU-taho ei ole vaatimassa, että ny-kyistä liikelaitosmallia muutettaisiin. Pieniä täs-mennyksiä sinne voidaan tehdä, mutta mikääntaho ei ole sitä muutosta vaatimassa. Metsähalli-tuksen tuloutusvaatimusta on hallituksen toimes-ta nostettu voimakkaasti, 120 miljoonaan euroonvuodessa. Samanaikaisesti suojeluvaatimuksetvaltion metsiä kohtaan ovat kasvaneet ennenkaikkea vihreitten taholta. Pääjohtaja Kankaaneron myötä nousee kysymys, ollaanko toimival-ta johdolta viemässä järkevän toiminnan edelly-tykset. Keskusta tukee nykyistä liikelaitospoh-jaista mallia pienin muutoksin.

Arvoisa puhemies! Johtajuutta ei toimintaky-kyisessä organisaatiossa voi hajottaa. Kysyn mi-nisteri Niinistöltä: tukeeko ympäristöministeriomistajaohjauksesta vastaavan ministerin linja-usta, joka torjuisi kansallisvarallisuutemmekauppaamisen ulkomaiseen omistukseen?

24 Ympäristöministeri Ville Niinistö: Arvoisapuhemies! Tämä Metsähallituksen uudistustyökäynnistyi tosiaan viime hallituskaudella, ja tällähallituskaudella kaksi Metsähallitusta ohjaavaaministeriötä ja muu hallitus ovat yhdessä valmis-telleet tätä työtä. Siinä on laaja yhteisnäkemys,että Metsähallitus säilyy yhtenäisenä organisaa-tiona erityisliikelaitosmallin pohjalta ja kaikkivaltion maaomaisuus säilyy tämän emokonser-nin hallussa ja vahvasti valtion, eduskunnan jahallituksen ohjauksessa.

Torstaina 20.2.20148 12/1/25

Julkisten hallintotehtävien eli luontopalvelu-jen — joita ympäristöministeriö ohjaa — tehtävälaissa tulee jopa täsmällisemmin määriteltyä kuintähän mennessä lainsäädännössä. Olemme tyyty-väisiä siinä, että keskeiset julkiset hallintotehtä-vät ovat tässä etenemässä siihen suuntaan, ettähyvät käytännöt Metsähallituksessa hyvästä vuo-ropuhelusta talousmetsien käytössä, luonnonsuo-jelun edistämisessä ja luontomatkailun edistämi-sessä tulevat säilymään ja emokonsernin tiivissuhde valtioneuvostoon, eduskuntaan ja ohjaa-viin ministereihin säilyy.

Vain tämä osakeyhtiöosa talousmetsien talou-dellisesta hyödyntämisestä on tarkoitus tehdä(Puhemies koputtaa) osakeyhtiöpohjaiseksi. Sii-nä voidaan varmistaa, että sielläkin noudatetaanhyviä olemassa olevia käytäntöjä, mutta osake-yhtiö tietyssä mielessä tekee läpinäkyvämmäksisen liiketoiminnan (Puhemies koputtaa) ja sentuloksellisuuden, mitä siellä harjoitetaan.

25 Anne Kalmari /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Kyllä tässä nyt näyttää siltä, että metsätpistetään rahoiksi ja päätösvalta menee etelään.Paikallisilla ihmisillä on pelko siitä, miten käymetsäkoneyrittäjien toimeentulon. Paikallisillaihmisillä on pelko siitä, pääsevätkö he jatkossa-kin pitkospuita pitkin vaeltamaan, riittävätkö ra-hat siihen vai nyljetäänkö viimeisetkin eurot siel-tä metsistä. Kysynkin, ministeri Koskinen: mi-ten voitte taata sen, että asianmukainen metsän-hoito yhdistyy asianmukaiseen luonnon huomi-oonottamiseen jatkossakin, jos yhtiö saa itsepäättää omista asioistaan ja omistajaohjaus ei sii-hen pääse kunnolla puuttumaan?

26 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Vähän edustajaKalmarin kysymykseen ja vähän osittain siihen,mitä edustaja Reijosellakin oli äsken, on syytätodeta muutama asia. Valtion maa- ja vesiomai-suus säilyy valtiolla tämän uudenkin järjestelynmyötä samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Niitä eiole kukaan mihinkään viemässä eikä kukaan mi-hinkään myymässä. Siinä mielessä on hyvä, ettätämäkin kyselytunti televisioidaan, että täl-lainenkin väärä tieto, mitä liikkuu tuolla pitkinmaita ja mantuja, tulee kumottua. Eli edelleen-kin maa- ja vesiomaisuus säilyy valtiolla samallatavalla kuin tähän mennessä aiemminkin.

Sitten kun kyselytunti on ohi, niin minulla ontapaaminen keskustan eduskuntaryhmän kanssa

myös tästä aiheesta. Kuulen mielelläni sielläedustaja Reijoselta, mitä ovat ne pienet muutok-set, mitä keskusta aikoo esittää tähän nykyiseenmalliin, millä Metsähallitus toimii. Se on erittäinhyvä kuulla siellä varsinkin, kun tietää, että ei oleolemassa tätä liikelaitoslakia, minkä pohjalta ai-kanaan Metsähallitus toimi.

Sitten mitä tulee normaaliin metsätaloudenharjoittamiseen, sitä tullaan harjoittamaan tule-vaisuudessa ihan samalla tavalla kuin tälläkinhetkellä. Metsähallituksen metsiä on hoidettu hy-vin, niitä käytetään säästeliäästi ja metsäsuunni-telmien mukaisesti, ja Metsähallitus on erittäintärkeä puun markkinoille tuoja. Viime vuonna(Puhemies koputtaa) vissiin taisi taas 6 miljoo-naa kuutiota tulla siellä puuta markkinoille.

27 Pirkko Mattila /ps: Arvoisa puhemies! Sa-noitte, että nykytila ei ole lainvoimainen, muttatähän on esitetty myöskin vaihtoehtoisia malleja.Jos puhutaan Metsähallituksen talousmetsistä,siellä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia teh-täviä. Esimerkiksi hakkuuoikeuksista neuvotel-laan paikallisten kanssa, mitä edustaja Kalmaritoi tässä esille. Esimerkiksi Lapissa, missä val-tion metsiä on todella paljon, täytyy neuvotellasaamelaiskäräjien kanssa, matkailijoitten kans-sa, porotalouden kanssa, ja sen lisäksi on kuntia,joissa pinta-alasta huomattava osa on valtionmetsää. Kuka neuvottelee silloin näissä kunnis-sa, kuka käyttää sitä äänivaltaa? Haluaisin myös-kin sitten kuulla, mikä on Suomen metsien tase-arvo tällä hetkellä. Toivottavasti ne villit huhutleikataan todellakin pois, että tätä tasetta ei laite-ta käyttöön.

28 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Metsähallituksentase, joka taitaa varmaan aika suurelta osin koos-tua metsistä, on noin 2,7 miljardia euroa. Sieltätulee myös se tuloutusvaatimus sitten valtiolle,elikkä talouspoliittisen ministerivaliokunnan lin-jausten mukaisesti sieltä pitäisi laskea noin 5 pro-sentin tuotto. Eli se 2,7 miljardia 5 prosentilla te-kisi sitten suunnilleen 135 miljoonaa euroa vuo-dessa. Nyt tuloutusvaatimus Metsähallituksellaon 120 miljoonaa euroa, voi olla vähän alle sen 5prosentin. Minun mielestäni se on ihan kohtuul-linen tuotto, ja Metsähallitus kyllä siihen pystyyihan hyvin, koska metsiä on hoidettu hyvin.

Mitkä ovat sitten nämä yhteiskunnalliset vel-voitteet, mitä tällä hetkellä Metsähallituksella on

PTK 12/2014 vp12/1/29 9

— vastaavan tyyppiset velvoitteet tulevat myösaikanaan tälle tytäryhtiölle: Metsähallitus antaakäyttöoikeussopimuksella maaomaisuuteen tälletytäryhtiölle mahdollisuuden toimia, ja sinne tu-lee samantyyppiset velvoitteet kuin nytkin, elik-kä siinäkään mielessä nykytila ei millään tavallamuutu. Vastaavalla tavalla se myös neuvotteleepaikallisten kanssa erilaisista asioista varsinkinLapissa, ja siihen tulee myös todennäköisestierillinen pykälä, missä käsitellään sitä, (Puhe-mies koputtaa) millä tavalla asioita hoidetaansaamelaisalueella, että saamelaisten ja muittenpaikallisten asiat tulevat myös huomioonotetuik-si.

29 Markus Mustajärvi /vr: Puhemies! Eilentäällä salissa käsiteltiin metsäpoliittista selonte-koa ja siinä Metsähallitus ja sen asema sivuutet-tiin täysin, vaikka esimerkiksi metsämaan pinta-alasta 26 prosenttia on valtion maita. En tiedä oli-ko asia sitten niin kiusallinen, että sitä ei selonte-koon voitu laittaa. Nimittäin samaan aikain Met-sähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas ilmoittieroavansa tehtävästään, ja Kangas on johdonmu-kaisesti koko muun henkilöstön kanssa vastusta-nut yhtiöittämistä. Nostan hattua näin suorasel-käiselle johtajalle. Kysymys kuuluu: Miksi te,ministeri Koskinen, niin jääräpäisesti ajatte yhti-öittämistä? Mikä on se asiaperuste, kun juridistapakkoa ei ole? Nimittäin Euroopan komissio, vii-taten nimenomaan Destia-päätökseen, on toden-nut, että Destia-päätöksestä ei voi mihinkään val-tion organisaatioihin vetää yleistä yhtiöittämis-velvoitetta, ja kuitenkin te pakolla yritätte run-noa sen voimaan.

30 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Niin kuin totesinalussa: vaihtoehtoiset mallit, millä tavalla asiahoidetaan nyt, kun ei ole olemassa liikelaitosla-kia, minkä pohjalta Metsähallitus toimisi, onkäyty läpi kaikki. Kaikki vaihtoehdot on käytyläpi, ja jäljelle jäi ainoastaan tämä erityisliikelai-tos, jonka pohjalle sitten tulee tämä tytäryhtiö,jossa kaikki kilpailevilla markkinoilla oleva toi-minta yhtiöitetään. Tälläkin hetkellä Metsähalli-tuksella on tytäryhtiöitä, muun muassa taimituo-tanto, siementuotanto ja kiviliiketoiminta ovatvastaavalla tavalla tytäryhtiöissä. Elikkä nyt me-nee myös tämä metsäpuoli sinne.

On tietysti valitettavaa, että pääjohtaja Kan-gas erosi, koska hänen kanssaan yhteistyö toimi

hyvin ja hän hoitanut Metsähallitusta seitsemänvuotta erinomaisesti. Hänellä oli vähän erilainennäkemys siitä, mitkä nämä vaihtoehtoiset mallitvoivat olla tulevaisuudessa. Mutta kaikki seasiantuntemus, mikä meillä on ollut käytössä, to-tesi sitten, että muita malleja ei jäänyt jäljellekuin tämä malli, mikä tällä hetkellä on valmiste-lussa, ja se tulee osittain suoraan siitä EU-pää-töksenteosta ja tulee myös Suomen kilpailulain-säädännön kautta.

31 Martti Korhonen /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Tämä varmasti on vaikea asia, ja siihenvarmaan suhtaudutaan niin realistisesti kuinmyös poliittisestikin. Näin se tämäntapaisissaasioissa monesti menee. Kyllähän meillä tämä lä-hihistoria ja vähän kaukaisempikin historia osoit-taa erittäin huonoja kokemuksia näistä yhtiöittä-mispäätöksistä luettelematta nyt erikseen, mitäsiellä on. Mutta yksi olennainen osahan siinä onse, että se päätösvalta kaikkoaa silloin meiltä de-mokraattisesti valituilta päättäjiltä, kun osakeyh-tiöitetään. Näin se on käynyt kaikissa.

Me olemme puhuneet omistajaohjauksesta jaomistajaohjauksen vaikuttavuudesta ja toden-neet, että ei se hyvin väkevää ole ollut. Tämä ris-ki liittyy nyt tähän, ja se on se pelon aihe, jokatässä on olennainen, ja jos näitä erilaisia vaihto-ehtoja on, niin soisin mielelläni, että se toisenlai-nen vaihtoehto haetaan. Ja kun tämä on mitä mer-kittävimmässä määrin poliittinen asia, vasem-mistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuu tähän erit-täin kriittisesti. Meidän on vaikea yrittää ymmär-tää tätä. Siksi kysyn valtiovarainministeri Urpi-laiselta: Mikä sosialidemokraattisen puolueenkanta tähän on? (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä taisi ollasemmoinen vanha perinne, jonka varsinkin enti-set ministerit muistavat, että on hallituksen kyse-lytunti ja sitten puolueiden kyselytunnit ovaterikseen, mutta ministeri Urpilainen on löytänyttähän vastauksen. — Olkaa hyvä.

32 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Itse asiassa puhemies taisiviedä sanat suustani, eli hallituksella on tieten-kin vain yksi linja, ja sitä linjaa koko hallitusnoudattaa. (Välihuutoja)

33 Sirkka-Liisa Anttila /kesk: Arvoisa puhe-mies! Metsähallituksen liiketoiminnan tulokses-

Torstaina 20.2.201410 12/1/34

ta käytettiin vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan54,3 miljoonaa euroa panostuksena yleisiin yh-teiskunnallisiin velvoitteisiin. Tätä rahoitusta onkäytetty muun muassa luonnon monimuotoisuu-den edistämiseen, luonnon virkistyskäytön ja po-rotalouden edellytysten huomioimiseen, saame-laiskulttuurin tukemiseen ja työllisyyden hoi-toon. Metsähallitus on tulouttanut, kuten täälläon todettu, yli 100 miljoonaa euroa vuosittain.Miten, arvoisa ministeri Koskinen, jatkossa hoi-detaan nämä edellä kertomani yhteiskunnallisetvelvoitteet arvoltaan 54,3 miljoonaa euroa tilan-teessa, jossa te yhtiöitätte Metsähallituksen liike-toiminnan? Miten te hoidatte tämän 110 miljoo-naa, koska osakeyhtiö ei käsittääkseni pystymaksamaan tällaisia summia metsätalouden tu-loksesta tilanteessa, jossa yhtiö joutuu maksa-maan metsien käyttöoikeudesta merkittävät eu-romäärät? Mitä sillä yhtiöllä on siis taseessaan?Kertokaa, ministeri, se. Ei, ministeri, riitä, ettäperustatte metsätalouden osakeyhtiön varmista-matta, onko sillä edellytyksiä (Puhemies koput-taa) sellaiseen kannattavaan toimintaan, jokaMetsähallitukselle on asetettu.

34 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Varmaan voidaanpaljon epäillä, minkälainen tuo ammattitaitotuolla maa- ja metsätalousministeriössä on, mut-ta jos tämä nyt menee sillä tavalla kuin on tarkoi-tus, tulee erityisliikelaitos, jolla on tytäryhtiö,niin emme me nyt kai sellaista tytäryhtiötä perus-ta, joka välittömästi menisi konkurssiin, joka eiolisi riittävästi varmistettu sillä tavalla, että sepystyisi toimimaan kilpailluilla markkinoilla sil-lä tavalla kuin muutkin pystyvät toimimaan. Tä-hän ratkaisumalli aivan varmasti löytyy, ja sitäon tietysti hahmoteltu, ja eduskunta pääsee arvi-oimaan tätä siinä vaiheessa, kun tämä lakiesitystänne tulee, koska samassa yhteydessä paitsi ettätulee tästä erityisliikelaitoksesta laki, joka kos-kee Metsähallitusta, tulee myös se laki, mikämäärittelee, millä tavalla tämä niin sanottu met-sätalousyhtiö, tämä tytäryhtiö, toimii.

Eli siinä mielessä minä en ymmärrä sitä kri-tiikkiä, mitenkä ihmeen vaikeaa on ymmärtää si-tä, että joku asia voi olla yhtiömuodossa, koskatälle yhtiölle voidaan asettaa samalla tavallanämä yhteiskunnalliset velvoitteet lainsäädän-nön kautta kuin tällä hetkellä on Metsähallituk-sella. Vastaavasti sille siirtyy käyttösopimuksel-la tiettyjä asioita, joita se hoitaa, ja se voi hoitaa

valtakirjalla tiettyjä asioita samalla tavalla kuintälläkin hetkellä, mutta pyritään varmistamaannimenomaan, (Puhemies koputtaa) että nykyti-lanne säilyy.

35 Heikki Autto /kok: Arvoisa puhemies! Onhyvä kuulla, että ministerit Koskinen ja Niinistövakuuttavat, että Metsähallituksen toiminta ontarkoitus turvata eheänä kokonaisuutena, ja ku-ten Koskinen juuri äsken vastasi, nykytilannemahdollisimman pitkälle säilyy, mutta siksi ontietysti paikallaan esittää vielä tarkentava kysy-mys siitä, että onhan tarkoitus turvata metsäta-lous ja muu luonnonvarojen käyttö nimenomaanniin, että nämä jo useassa puheenvuorossa edellämainitut tehtävät luonnon monimuotoisuudenturvaamisesta virkistyskäytön, porotalouden jatyöllisyyden edistämisen asettamista näkökul-mista nimenomaan kirjataan lailla tämän uudenyhtiön tehtäviksi. On kansanvallan näkökulmas-ta tärkeää, että nimenomaan eduskunta pääsee tä-hän vaikuttamaan. Onhan niin, että nämä käyttö-oikeudet säädetään tämän uuden yhtiön toimin-nan osalta myöskin pysyviksi? Eduskunnan nä-kökulmasta pelkkä käyttösopimus (Puhemies ko-puttaa) ei ole ehkä riittävä ratkaisu.

36 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa herra puhemies! Jos oikein muis-tan, niin tällä hetkellä siinä luonnoksessa lukeese, että tämä käyttöoikeussopimus säädetääntoistaiseksi voimassa olevaksi, koska pysyväkäyttöoikeus myös voi olla vähän vaikea määri-tellä, miten voi olla pysyvä käyttöoikeus. Se ontoistaiseksi voimassa oleva, ja sitten niitä ehtojavoidaan tarkistella erikseen sillä tavalla, mitä sit-ten aikanaan siihen lainsäädäntöön kirjataan.Niin kuin sanoin, kyllä eduskunta pääsee tämänkokonaisuuden kanssa erittäin hyvin sinuiksi sit-ten, kun se tänne asti saadaan. Toivottavasti täs-sä kevään korvalla se kuitenkin tänne tulee, jottateillä olisi riittävästi aikaa tätä käsitellä.

Metsähallitus on järjestänyt maa- ja metsäta-lousministeriön kanssa yhdessä useita sidosryh-mätilaisuuksia — onkohan niitä viisi kaikkiaanollut eri puolilla Suomea — joissa on kerrottutästä valmistelusta. Siellä on ollut myös jaossapykälätkin, vaikka ne eivät ole ihan vielä lopulli-sessa versiossa olleet. Muitakin vastaavia tilai-suuksia kyllä aivan varmasti järjestetään, jottamahdollisimman paljon näitä epäluuloja voidaanpoistaa, koska niin kuin näyttää, niin täällä salis-

PTK 12/2014 vp12/1/37 11

sa kuin lehdistössä ja muuallakin liikkuu asioit-ten tolasta erittäin paljon villejä huhuja, jotka ei-vät ollenkaan pidä paikkaansa.

37 Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! EUei ainakaan vaadi mitään muutoksia tämänhetki-seen tilaan, koska Virossa on aivan samanlainenmalli olemassa kuin meillä on tällä hetkellä. En-nen kaikkea viittaukset, mitä tulee, liittyvät kan-salliseen lainsäädäntöön, ja siinä on rakenteidenpoistaminen elikkä konkurssisuoja ja sitten nämäveroedut. Mikä on tämä perustelu sitten tälle kai-kelle, kun viittaan vielä hallitusohjelmaan? Hal-litusohjelmassa todetaan, että Metsähallitusta eipilkota, ja tässä kumminkin tehdään nyt tytäryh-tiö metsäosastosta.

38 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koski-nen: Arvoisa puhemies! Siis Metsähallitusta eipilkota. Sinne tulee vain metsätalouden osalta sa-manlainen tytäryhtiö kuin tietyissä toiminnoissaon jo tällä hetkellä.

Virosta: Minulle on näin sanottu, että Virossaon liikelaitosmalli elikkä Virossa on niin sanottuvirastomainen liikelaitos, ei vastaavantyyppi-nen, yksi yhteen, liikelaitos kuin Suomessa. (Ka-ri Rajamäki: Niin, tämä oli Itävallassa!) — Itä-vallassa on oma mallinsa, ja Saksassa on omamallinsa, ja joka maassa on vähän oma mallinsa,ja Suomessa on oma mallinsa, ja ehkä meidänkannattaisi suomalaisina katsoa myös, mikä mal-li on toimivin Suomessa. — Suomessa Metsähal-litus myy puuta (Hälinää — Puhemies koputtaa)sen 6 miljoonaa tekemällä sopimuksia erilaistenkäyttäjien kanssa ja kilpailluilla markkinoilla toi-mii tarjoamalla sitten puuta sinne ja tietysti pyr-kii samaan siitä mahdollisimman hyvän hinnan,koska se on valtion edun mukaista, että Metsä-hallitus saisi mahdollisimman paljon rahaa siitäpuusta irti. Ja samalla tavalla on tarkoitus toimiatulevaisuudessakin.

Mutta olennaista tässä on se, että kun siellämarkkinoilla on muitakin toimijoita, jotka toi-mittavat puuta niin sahoille kuin teollisuuteenkuin lämpölaitoksillekin, niin kilpailu toimisineutraalisti elikkä myös nämä yksittäiset toimi-jat olisivat samalla viivalla kuin Metsähallitus.Sen takia Metsähallitukselle tehdään tämä tytär-yhtiö.

39 Jari Leppä /kesk: Herra puhemies! Hallituson kyllä uskollinen omille toimintatavoilleen,mikä on tässäkin keskustelussa tullut esille. Elik-kä mielipiteitä menee ja sinkoilee kaikkiin suun-tiin. Erimielisyyksiä on selkeästi hallituspuoluei-den välillä, ja tämä sekoittaa käytännön toimin-taa, josta tässä esimerkkinä on pääjohtaja Kan-kaan ero.

Kysyn nyt uudelleen saman kysymyksen jamuotoilen uudelleen sen, mitä edustaja MarttiKorhonen kysyi: Pääministerin sijainen, ministe-ri Urpilainen, mikä on hallituksen kanta? Mikäon hallituksen linja asiassa, ja oletteko te muista-nut kertoa sen omille kansanedustajillenne, mikäse on? Nyt haluaisimme ensin kuulla, mikä setässä Metsähallitus-asiassa on.

40 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että politiik-kaan kuuluu hämmentäminen, mutta ehkä nytkuitenkin kansalaisia kohtaan olisi reilua ja reh-tiä se, että jos täällä ministeri Koskinen on montakertaa todennut, mitä hallitus tulee tekemään, jatäällä on vahvistettu se useiden muiden ministe-rien toimesta, niin uskottaisiin se, mitä täällä pu-hutaan, eikä yritettäisi kyseenalaistaa ministerei-den sanomisia. (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson tällä erää käsitelty.

N:o 12 Ukrainan tilanne

41 Ilkka Kanerva /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Ukraina on vain käsivarren päässä Suo-mesta. Tiedämme, että väkivaltaisuudet kauhis-tuttavat kaikkea sivistynyttä maailmaa, ja tie-dämme, että Janukovytšin viivytystaktiikka joh-taa sanoinkuvaamattoman rujoihin seurausvai-kutuksiin. Tiedämme, että väkivaltaisuudet onlopetettava, niistä on sovittava, mutta se edellyt-tää nopeaa ratkaisua.

Arvoisa hallitus, onkohan niin, että tarve aktii-visen diplomatian toteuttamiselle on toteutetta-vissa vain EU:n kautta? Jotenkin tuntuisi siltä,että myös muita raiteita pitäisi nopean ja tehok-kaan ratkaisun aikaansaamiseksi käyttää, ja pyy-dänkin hallitusta kertomaan niistä näkymistä,jotka EU:n ulkopuolinen aktiivinen diplomatiatässä tilanteessa sallisi.

Torstaina 20.2.201412 12/1/42

42 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallinen tilanneUkrainassa on todella kärjistynyt viime päivinä,ja ne uutiset, joita itse asiassa oikeastaan kokoajan Ukrainasta meille välittyy, kertovat sen, ettätilanne yhteiskunnassa Ukrainassa tällä hetkelläon erittäin vakava. Ehkä se ongelma on juuri se,että se elää koko ajan ja kukaan meistä ei pystytäysin sanomaan, kuinka pitkälle tuo kriisi tuleetosiasiassa eskaloitumaan. Jotkut poliittiset pää-töksentekijät ovat tänään käyttäneet puheenvuo-roja, että sisällissotaakaan yhteiskunnassa ei voi-da täysin poissulkea.

Tänään Ukrainassa ovat vierailleet kolmenEU-maan ulkoministerit, Saksan, Ranskan jaPuolan ulkoministerit, ja itse asiassa parhaillaan,kello 16 Suomen aikaa, on alkanut EU-ulkomi-nisterikokous, jossa Suomea edustaa ulkominis-teri Erkki Tuomioja. Sen ohella, että EU on jo tä-hän asti toiminut suhteessa Ukrainaan, me tie-dämme, että myöskin Etyj ja Euroopan neuvostoovat omalta osaltaan olleet asiassa aktiivisia. Jauskon, että tänään — ja toivon, että tänään —EU-ministerineuvosto pystyy ulkoministereidentoimesta myöskin luomaan yhteisen toimintalin-jan, jolla EU toimii tässä asiassa aktiivisesti.

43 Ilkka Kanerva /kok: Arvoisa puhemies!Kaiken nyt nähtävän lisäksi on aihetta sanoa, ettäon ilmiselvä tarve puolueettomalle fasilitoijalleUkrainan tilanteen hoitamiseksi. Sellainen voiolla Suomen multilateraalisen ulkopolitiikanmerkittävin saavutus historiassa eli Etyj-järjestö.Pitäisin tärkeänä, että Suomen hallitus voisievästää Suomen diplomatiaa toimimaan tavalla,joka mahdollistaisi muidenkin toimijoiden aktii-visen toimintaedellytyksen ja joka kattaisi myösBryssel—Moskova-akselin, jossa toivoisin, ettäSuomella olisi myöskin aktiivinen rooli hoidetta-vanaan.

44 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Uskon, että Suomi varmastivoi eri yhteyksissä korostaa myöskin Etyjin roo-lia.

Me olemme myöskin hallituksen sisällä pohti-neet sitä, olisiko viisasta esittää jonkinlaisen ul-kopuolisen sovittelijan lähettämistä Ukrainaan.Mutta se ongelma tällä hetkellä Ukrainan koh-dalla on se, että mikäli yhteiskunnalla ei itselläänole valmiutta vastaanottaa sovittelijaa, niin mekaikki ymmärrämme, että silloin myöskin sen so-

vittelijan edellytykset menestyä tässä tehtävässäovat varsin heikot.

Mutta uskon, että myöskin tämä kysymys jaylipäänsä kansainvälisen yhteisön yhteistyö, niinEtyjin, Euroopan neuvoston kuin Euroopan unio-ninkin yhteistyö, kuten myös vuoropuhelu Venä-jän kanssa, on varmasti parhaillaan ministerineu-voston pöydällä keskustelunaiheena.

45 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Ti-lanne Ukrainassa on äärimmäisen vakava, ja täs-sä jos jossain on Suomessa kansallisen yhteisym-märryksen aika. On aivan selvä, että myös oppo-sitio tukee hallitusta siinä, että ihmishenkiä pe-lastetaan, että tilanne rauhoittuu, että väkivaltatuomitaan. Se on aivan itsestään selvää.

Puhuin puhelimessa Grzegorz Schetynankanssa, joka on Puolan ulkoasiainvaliokunnanpuheenjohtaja ja tuntee nämä asiat erittäin hy-vin, ja hän sanoi, että tilanne ei ole enää kenen-kään hallinnassa. Se ei ole Janukovytšin hallin-nassa eikä opposition hallinnassa.

On aivan erinomaisen tärkeätä, että Suomenhallitus antaa tuen Venäjän, Yhdysvaltain, EU:n,kaikkien tahojen neuvotteluratkaisulle. Toivon,että tässä asiassa myös opposition tuki verenvuo-datuksen lopettamiseksi ja ratkaisun saamiseksikelpaa hallitukselle — eli kelpaako?

46 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Varmasti kelpaa. Kelpaa mo-nessa muussakin asiassa, mutta myös tässä asias-sa, ja minusta meillä on Suomessa hieno, histori-allinen, pitkä perinne siitä, että me olemme pys-tyneet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myöskinhakemaan yhteistä linjaa yli oppositio- ja halli-tusrajojen.

Mutta kun viittasitte tilanteeseen Ukrainassaja ennen kaikkea siihen kysymykseen, onko seenää kenenkään hallinnassa, tämä varmasti onjuuri se suuri kysymys, joka meitä kaikkia huo-lettaa. Me tiedämme, että konfliktissa on ikäänkuin kolme osapuolta: on hallitus, on oppositio jaon kansalaisjärjestöt. Ja tällä hetkellä se kysy-mys kuuluu, pystytäänkö myös tätä kansalaislii-kehdintää kaduilla enää kenenkään toimesta oh-jaamaan, vai onko tilanne jo päässyt niin pitkäl-le, että itse asiassa se ei ole enää kenenkään hal-linnassa.

Tavoitteena varmasti kaikilla meillä on se, ettämaassa pystyttäisiin saavuttamaan senkaltainenpoliittinen prosessi, jonka tuloksena myöskin yh-

PTK 12/2014 vp12/1/47 13

teiskunnallinen vakaus palautuisi. Mutta niinkuin sanoin, entistä enemmän tämänkin päivänaikana on kuultu puheenvuoroja, joissa epäillääntämän poliittisen prosessin saavuttamisen mah-dollisuutta.

47 Miapetra Kumpula-Natri /sd: Arvoisa pu-hemies! Olisi tosi tärkeää saada Ukrainan kaduil-le ihmisille turva, sillä uutiset ovat olleet mieltäjärkyttäviä, miten siellä mielipiteiden ilmaisijoil-la ja poliiseilla on mennyt överiksi. Oli suuri pet-tymys, kun hallinnon ja opposition väliset neu-vottelut katkesivat, koska välillä näytti jo parem-malta. Suomen viesti, että vain neuvotellen voi-daan päästä eteenpäin, on ollut aivan oikea. Eitällaiseen löydy kestävää ratkaisua muuten kuinettä löydetään yhteisen pöydän ympärillä yhtei-nen ääni, ja sen voi tehdä Ukraina itse.

Minusta on ollut hienoa, että meidän presi-denttimme toivoi myös neuvotteluja, Moskovan,Venäjän mukaan ottamista neuvotteluihin Brys-selin kanssa. Tässähän EU:n on ollut vähän vai-kea ottaa kantaa siihen, miten lähdetään neuvot-telemaan, koska ei ole myöskään mistään suur-valtojen etupiirijaosta missään nimessä kyse.Mutta kun tässä on myös erilaisista arvoista ky-se, niin Eurooppa on pitänyt esillä niitä arvoja jamyös mahdollista yhteistyötä Ukrainan kanssa.Minun täytyy antaa arvo sille, että Janukovytš eiole koskaan sanonut, että se lopettaisi neuvotte-lut EU:n kanssa, (Puhemies: Arvoisa edustaja,aika on täynnä!) vain, että ottaisi sen tauon vä-liin.

Mutta mainitsen vain vielä yhtenä organisaa-tiona YK:n. Myös meidän Tuomioja (Puhemies:Jaaha, nyt...) tätä sanoi, kun kysyin, että olikotämä vahinko, että jäi mainitsematta, vai onkojoku tarkoitus siinä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edustajiajatkossa muistamaan minuutin puheajan.

48 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Edustaja Kumpula-Natrimainitsi tuossa tavalliset kansalaiset ja sen, ettämeidän tulee toiminnassamme huolehtia, ettem-me vahingoita heidän asemaansa. Tämä on ollutyksi niistä näkökulmista, joita Suomi on halun-nut edustaa keskustelussa pakotteista. Me tie-dämme, että tänään EU-ministerineuvostossakäydään myöskin jäsenvaltioiden välillä keskus-telua siitä, pitäisikö Ukrainaa kohtaan asettaa

jonkinlaisia rajoitteita, jonkinlaisia pakotteita.On hyvin tärkeää, että mikäli — ja todennäköi-sesti kun — näitä tullaan asettamaan, niin ne ase-tetaan niin, että ne eivät vaikeuta tavallisten kan-salaisten asemaa. Mielestäni tämän tulisi ollamyöskin ohjenuorana, kun EU yhdessä keskuste-lee pakotteista ja varmaan myöskin jonkinlaistalinjausta lähitunteina tulee tekemään.

49 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Jos tilannetta Ukrainassa ei saada nopeasti hal-lintaan, on oletettavaa, että se johtaa väkivaltai-suuksiin ulkopuolisia, lapsia, naisia ja vanhuksiakohtaan. On myös oletettavaa, että isot joukot pa-kenevat maan rajojen ulkopuolelle. Onko EU joryhtynyt valmistaviin toimenpiteisiin auttaak-seen väkivaltaisuuksien uhreja ja näitä väkival-taisuuksia pelkääviä sekä maan rajojen sisälläettä ulkopuolella Ukrainan rajojen?

50 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Edustaja Haapanen on täysinoikeassa siinä, että mikäli väkivaltaisuudet li-sääntyvät ja konflikti tätä kautta kärjistyy, niinon tietenkin olemassa se riski, että Ukrainastalähtee myös ennen kaikkea sen naapurivaltioihinpakolaisia ja sitä kautta myöskin turvapaikanha-kijoita ja heitä näille lähialueille myöskin kasva-vassa määrin tulee. Tällä hetkellä ehkä eniten onkäyty keskustelua ja puhuttu siitä, voitaisiinkonäitä henkilöitä, jotka ovat nyt loukkaantuneita,ottaa viisumivapaasti myöskin EU-maihin, en-nen kaikkea näihin naapurimaihin. Tämä on sekeskustelu, jota tällä hetkellä EU-maiden sisälläon käyty, että voitaisiinko ajatella, että sitä kaut-ta naapurimaat tukisivat niitä kansalaisia, jotkaovat tällä hetkellä kaikista heikoimmassa ase-massa eli loukkaantuneita. Mutta en pysty sano-maan, onko asiasta vielä tehty tarkempia päätök-siä. En tiedä, tietääkö asiasta ministeri Räsänen.

51 Sisäministeri Päivi Räsänen: Arvoisa herrapuhemies! Keskustelua asiasta on toki käyty,mutta tiedossani ei ole, että mitään linjauksia oli-si tehty. Toki myös Suomi omalta osaltaan onvalmiudessa tarvittaessa varautumaan siihen, ettäturvapaikanhakijoita eri syistä, myös tämän kon-fliktin vuoksi, voi tulla. Meillä esimerkiksi vas-taanottojärjestelmä on joustava, eli me pystym-me lisäämään tarvittaessa vastaanottokapasiteet-tia.

Torstaina 20.2.201414 12/1/52

52 Christina Gestrin /r: Arvoisa puhemies! Ti-lanne Ukrainassa lähenee sisällissotaa. Presi-dentti ja oppositio ovat hyvin kaukana toisistaan,ja muun maailman vetoomukset rauhanomaises-ta ratkaisusta eivät ole tehonneet. Hyvin vaikeatilanne on myös johtanut siihen, että Ukrainan ta-lous on lähellä romahtamispistettä, ja sen vaiku-tuksia on hyvin vaikea ennakoida.

Jag frågar därför regeringen hur ni ser på denhär ekonomiska biten av hela den här krisen. Vil-ka möjligheter finns det för Ukraina i det här lä-get att återskapa en fungerande ekonomi? Jagfrågar också vilken möjlighet det finns för Fin-land, som har en stor erfarenhet när det gällermedling, att vara aktiv i den här situationen.

53 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Edustaja Gestrin on oikeassasiinä, että varsinkin konfliktin pitkittyessä on tie-tenkin selvä asia, että sillä tulee olemaan myös-kin taloudellisia vaikutuksia Ukrainan yhteis-kuntaan. Itse asiassa kuulin tänään, että Euroo-pan investointipankki olisi jäädyttänyt luotonan-tonsa ja rahoituksensa Ukrainalle, ja vastaavan-tyyppisiä toimenpiteitä varmaan kuullaan vielämuitakin, jotka sitten omalta osaltaan vielä vai-keuttavat Ukrainan taloudellista tilannetta.

Mutta tiedän myös, että on käyty keskusteluasiitä, pitäisikö EU:n ja Kansainvälisen valuutta-rahaston laatia jonkinlainen yhteinen apupakettitukemaan Ukrainan taloutta. Mutta niin kuin tie-dämme, eurokriisin puitteissa Kansainvälinenvaluuttarahasto asettaa myöskin apupaketilleenaina ohjelmallisia ehtoja, ja ainakaan toistaiseksiUkrainan hallinto — hallitustahan siellä ei tällähetkellä ole — ja maan johto eivät ole olleet ko-vin halukkaita niihin rakenteellisiin uudistuk-siin, joita myöskin tähän apupakettiin mahdolli-sesti sisältyisi.

Puhemies Eero Heinäluoma: Oliko ministeriHaavisto pyytänyt puheenvuoron? — Olkaa hy-vä.

54 Kehitysministeri Pekka Haavisto: Arvoisapuhemies! Oikeastaan vain humanitaarisen avunosalta. Tänään olemme kuulleet, että siellä olisi50—60 ammuttua, suuri määrä loukkaantuneita,kymmeniä, ehkä satoja, ja tietysti humanitaari-sen avun osalta ulkoministeriössä tarkastelemme

koko ajan tilannetta, mitä voidaan tehdä näidenloukkaantuneiden auttamiseksi.

On tietysti tavattoman valitettavaa, että sekäoppositio että hallitus ovat turvautuneet väkival-taan. Tänään on suoraan tulta avattu näitä mie-lenosoittajia kohti, ja tämä tietenkin on tuomitta-va. Kaikki ne vetoomukset, joita tässä tilanteessavoidaan tehdä, on saada osapuolet neuvottelu-pöytään, että ne pysäyttäisivät myös tämän hu-manitaarisen kriisin siellä mahdollisimman no-peasti. Ehkä sen lisäksi, mitä olemme nähneetnyt tv:n ja lehtien välityksellä Kiovasta, tieten-kin huoli kantaa myöskin muualle Ukrainaan.Länsi-Ukrainassa on myöskin tapahtumia, joitatänä päivänä tiedusteluvälineet eivät raportoi, javoi olla, että tämän kriisin laajuus lähipäivinänäyttäytyy paljon suurempana kuin se on nyt tä-nään näyttäytynyt.

55 Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies! Edus-taja Soini sen sanoi ja ministeri Urpilainen vieläyhtyi siihen, että tilanne näyttää olevan niin va-kava, että se ei ole kenenkään hallussa. Vai onkose niin, että se on Venäjän hallussa? Tähän astiVenäjän johto on antanut täyden tuen Ukrainanjohdolle ja presidentti Janukovytšille. Venäjä onkuitenkin se taho, joka pystyy todella vaikutta-maan tilanteen kehitykseen ja lopputulokseen.Kuten kuulimme eilen, presidentti Niinistö esittimyös sellaista ratkaisua, että lähdettäisiin neu-vottelemaan myös Venäjän kanssa. Kysyn: mi-ten Suomen muu ulkopoliittinen johto aikoo kä-sitellä Ukrainan tilannetta Venäjän kanssa, ja py-rimmekö me käyttämään tätä vaikutusväylää?

56 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin aikaisem-min, vuoropuhelua Venäjän kanssa on syytä jat-kaa ja ehkä vielä tässä tapauksessa tiivistää. Mi-kään ei tietenkään estä sitä, etteikö Suomen ulko-poliittinen johto voisi suoraan olla yhteydessäVenäjään ja käydä keskustelua myöskin Ukrai-nasta. Mutta näen, että tämä on ehkä tyypillisestisenkaltainen tilanne, jossa vuoropuhelu Venäjänsuuntaan tulisi käydä EU:n kautta, eli EU—Ve-näjä-vuoropuhelua pitäisi ehkä tässä yhteydessätiivistää ja pyrkiä saamaan myöskin yhteinen nä-kemys ja rintama, jota kautta Ukrainan hallin-toon, niin hallitukseen kuin myöskin oppositi-oon, pystyttäisiin vaikuttamaan.

PTK 12/2014 vp12/1/57 15

57 Paula Lehtomäki /kesk: Arvoisa puhemies!Valtiovarainministerin arvioon siitä, että EU—Venäjä-vuoropuhelun rooli on tässä tilanteessatärkeä, voi tietysti yhtyä. Mutta tiedossa tieten-kin on, että Euroopan unionin toimintakykyä nyttällä hetkellä ehkä rajoittaa se, että me olemmeajaneet itsemme nyt aika pahaan hakaukseen ni-menomaan Venäjän suhteen tämän Ukrainanerittäin huolestuttavan ja vakavan tilanteen osal-ta. Siksi vielä kysynkin, vähän noudattelen edus-taja Östmanin kysymyksen latuja: onko hallituspohtinut, että Suomi Suomena — ei pelkästäänEuroopan unionin kautta ja sen jäsenmaana vaanmyöskin Suomi Suomena — käyttäisi kahdenvä-lisiä kanaviaan tilanteen ratkaisun edesauttami-seksi?

58 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, enpidä sitä poissuljettuna, etteikö Suomi voisi ollamyöskin suoraan Venäjään yhteydessä. Suomenja Venäjän yhteistyö, niin kuin tiedämme, onerittäin hyvä, ja yhteistyö myöskin on luottamuk-sellinen, ja sitä kautta varmasti näitä vuoropuhe-luja myöskin Suomen ja Venäjän välillä suoraanvoidaan käydä. Mutta näen, että tässä pitää en-nen kaikkea hakea myöskin EU:n yhteistä toi-mintalinjaa. Vain sitä kautta pystytään myöskinkäyttämään sitä voimaa, joka EU:lla tässä tilan-teessa on.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson näin käsitelty.

Näin myös kyselytunti on päättynyt.

2) Kansalaisaloite eduskunnalle avioliitto-lain, rekisteröidystä parisuhteesta annetunlain ja transseksuaalin sukupuolen vahvis-tamisesta annetun lain muuttamisesta(KAA 3/2013 vp)

LähetekeskusteluMuu asia M 10/2013 vp

Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneu-vosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokun-taan.

Keskustelu käydään etukäteen pyydettyjenpuheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Etukä-teen varattujen puheenvuorojen pituus on enin-tään 3 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa,että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jäl-

keen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 3minuuttia.

Keskustelun aloittaa edustaja Niikko. — Josedustaja odottaa vielä hetken aikaa, niin sali rau-hoittuu ja voimme keskittyä edustajan sano-maan. Jos on neuvottelutarpeita, niin pyydetäänsiirtämään ne tuonne istuntosalin ulkopuolelle.— No niin, olkaa hyvä.

Keskustelu

1 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Uusi de-mokratian muoto, kansalaisaloite, on hyvä asia,vaikkakin näin tärkeässä asiassa kannattaisinsuoraa kansanäänestystä. Avioliittolain muutos-ta vaaditaan, jotta homo- ja transseksuaalisessaparisuhteessa elävät tulisivat heteroseksuaalienkanssa yhdenvertaisiksi lain edessä. Kyseen-alaistan kansalaisaloitteen käsityksen tasa-arvos-ta, sillä avioliitto instituutiona on jo tasa-arvoi-nen. Jokaisella avioliiton edellytykset täyttävällämiehellä ja naisella on tasa-arvoinen oikeus sesolmia. Jos joku ei halua mennä naimisiin vas-takkaisen sukupuolen kanssa, pitäisikö koko yh-teiskunnallinen instituutio muuttaa hänen ja pie-nen väestönosan valinnan vuoksi?

Vuonna 2012 avioliitossa oli 1 009 000 avio-paria ja rekisteröityjä parisuhteita oli 2 905. Josavioliitto avataan käsittämään samaa sukupuoltaolevien parisuhteet, tulisi avioliitto avata kansa-laisaloitteen tulkitsemalla perusteella myös lu-kuisille muille ryhmille. Jo nyt seksuaalivähem-mistöjärjestöt Suomessa valmistelevat uusia ava-uksia kyseenalaistamaan rajoitukset, kuten myöstehtiin esimerkiksi Utahissa joulukuussa. Täl-löin paikallinen oikeus rinnasti moniavioisuudensamaa sukupuolta olevien oikeuksiin ja totesimoniavioisuuden kriminalisoinnin olevan perus-tuslain vastaista.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen vaiku-tukset eivät ulottuisi pelkästään samaa sukupuol-ta olevien avioliitto-oikeuteen vaan myös heidänadoptio-oikeuteensa. Pelkästään lisääntymisky-kyyn perustuvan havainnon perusteella jokaisentulisi ymmärtää, että lapsen luontainen lähiym-päristö on isän ja äidin muodostama perhe. Pa-raskaan isä ei voi muuttua äidiksi tai toisinpäinseksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.Lainsäädännöllä ei tule luoda tilanteita, joissalapselta viedään oikeus isään ja äitiin.

Arvoisa puhemies! Avioliittolain muutos vai-kuttaisi myös sanan- ja uskonnonvapauteen. On

Torstaina 20.2.201416 12/2/2

älyllisesti epärehellistä väittää, etteikö Suomenkirkon tie olisi Ruotsin tie. Vuoden 2009 avioliit-tolain muutoksen jälkeen kului vain puoli vuot-ta, kunnes Ruotsin kirkko salli samaa sukupuoltaolevien vihkimisen. Itse en uskaltaisi murentaatätä luomakunnan alusta asti hyväksi todettuaavioliitto- ja perhekäsitystä, joka hyvin selvästinousee myös Raamatun sanasta. Perussuoma-laisten kanta ja minun kantani on, että avioliittoon säilytettävä vain miehen ja naisen välisenäliittona ja perheen ulkopuolista adoptiota samaasukupuolta oleville pareille ei tule sallia.

Lopuksi haluan, arvoisa puhemies, todeta sen,että avioliitto on valtiota vanhempi instituutio.Ensimmäiset kirjalliset merkinnät avioliitostalöytyvät lähes 5 000 vuoden takaa. Avioliitto onihmissivilisaation perusrakennuspalikka, jokamuodostaa järjestäytyneen yhteiskunnan (Puhe-mies koputtaa) perusyksikön, perheen. Siksi on-kin rehellistä kysyä, että mikäli esi-isämme olisi-vat aavistaneet, mistä täällä tänään keskustel-laan, olisiko avioliitto betonoitu perustuslakiin.

2 Pentti Oinonen /ps: Arvoisa puhemies! Pe-russuomalaisena kansanedustajana en missääntapauksessa kannata tänään käsittelyssä olevaakansalaisaloitetta. Kielteisen kantani puolestapuhuvat arvot, biologia, Raamattu ja terve järki.Voimaan tullessaan lakialoite poistaisi lapseltaluonnollisen oikeuden isään ja äitiin. Sitä en voisallia, en sitten millään. Lapsi on äitinsä ja isänsäyhteinen lahja.

Arvoisa puhemies! Lakimuutosta perustel-laan kestämättömin perustein. Eräs kummalli-simmista on vetoaminen aikaan. Sukupuolineut-raalia avioliittolakia vaaditaan, koska elämme jo2010-lukua. Mitä tekemistä ajalla on tämän lainkanssa? Aivan yhtä hyvin minä voisin vaatia taivaadin, ettei aloitetta pidä hyväksyä, koska eläm-me sentään 2010-lukua. Toinen kummallisuus onjatkuva vetoaminen tasa-arvoon. Olisiko meillätämän lain jälkeen todella tasa-arvoinen avioliit-tolaki? No, ei olisi. Naapurin naimisissa olevallarouvalla ei edelleenkään olisi oikeutta mennänaimisiin avioliitossa olevan naapurin herrankanssa. Ei, vaikka he kuinka rakastaisivat toisi-aan salaa. Myöskään samalla kylällä asuva 15-vuotias teinipariskunta ei pääsisi naimisiin. Mitäte, tämän lain puolustajat, sanotte niille, jotkakannattavat moniavioisuutta? Täytyykö heidänedelleen odottaa, että heidätkin nähtäisiin tasa-

arvoisina? Seisotteko te silloin rakkauden tiellä?Täytyykö heidän odottaa nyt vielä 2010-luvulla?

Herra puhemies! Homosuhteista on tullutmuoti-ilmiö. Televisiosta ja lehdistä näet jatku-vasti kuvissa keskenään muhinoivia miehiä janaisia. (Eduskunnasta: Oletko tosissasi?) Perin-teinen avioliittokäsitys on hämärtynyt. On läh-detty muotivirtojen mukaan. Käsittelyssä olevanlain hyväksymisen myötä voisi joku jopa ihme-tellä, että "ootsä tosiaan niin kalkkis, että oletnaisen kanssa naimisissa?".

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset halua-vat välittää tärkeän viestin etenkin tämän päivännuorille, joille ei tietoisesti haluta antaa mahdol-lisuutta omaan mielipiteeseensä. Sukupuolineut-raalin avioliittolain vastustaminen ei ole takapa-juista eikä epätasa-arvoista. Perinteisen avioliit-tokäsityksen puolustamista ei pidä hävetä. Netis-sä on allekirjoitettavana kansalaisadressi adres-sit.com-sivuilla. Sen tarkoitus on suojella avio-liittoa yhden naisen ja yhden miehen välisenäjulkisena liittona. Ajatelkaa, sen on allekirjoitta-nut jopa yli 43 000 ihmistä ja kolmen päivän si-sällä 3 000 ihmistä. Ehkäpä juuri sinun äänestä-jäsi.

Hyvät edustajakollegat, (Hälinää — Puhe-mies koputtaa) olkaa rohkeita, puolustakaa arvo-ja ja perinteistä avioliittoa.

3 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Edellisen kerran keskustelimme tasa-arvoisestaavioliittolaista tässä salissa vajaat kaksi vuottasitten. Mitä näiden kahden vuoden aikana on ta-pahtunut? Tasa-arvoinen avioliittolaki on tullutvoimaan viidessä maassa: Tanskassa, Ranskas-sa, Uruguayssa, Uudessa-Seelannissa ja Brasili-assa. Myös Isossa-Britanniassa laki on läheskoko maan kattava. Yhdysvalloissa vastaavaantulokseen on päädytty näiden kahden vuoden ai-kana Washingtonin, Mainen, Marylandin, Rho-de Islandin, Delawaren, Minnesotan, New Jer-seyn, Havaijin, Illinois’n ja New Mexicon osa-valtioissa. Nykyään kaikkiaan liki 700 miljoo-naa ihmistä elää alueilla, joilla kaksi samaa suku-puolta olevaa ihmistä voi mennä naimisiin kes-kenään.

Nyt on Suomen aika liittyä tähän joukkoon.Nyt on Suomen aika hyväksyä tasa-arvoinenavioliittolaki. Nyt on meidän aika kuulla suoma-laisten selvän enemmistön tahtoa. Nyt on aika ot-taa jälleen yksi askel kohti kansalaisten yhden-vertaisuutta. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole

PTK 12/2014 vp12/2/4 17

keneltäkään pois. Se ei maksa mitään. Tässä lais-sa on vain voittajia.

Tasa-arvoisesta avioliittolaista on keskusteltupaljon, liki kyllästymiseen asti, ja vanhojen nä-kemysten toistamisen sijaan ajattelin nyt esittääneljä kysymystä:

Ensinnäkin, jos kannatatte perinteistä avioliit-toa, niin kuinka perinteistä käsitystä avioliitostate kannatatte? Ette varmaankaan vuoden 1910käsitystä, joka salli lapsiavioliitot. Ette ehkämyöskään vuoden 1968 käsitystä, joka kielsiavioliitot kuuromykiltä ja epileptikoilta. Ehkäkannatatte sitten vuoden 1987 käsitystä aviolii-tosta, joka esti monia mielenterveysongelmaisiaja kehitysvammaisia avioitumasta.

Toiseksi, lakkaako ihminen mielestänne sopi-masta vanhemmaksi, jos hänellä on puoliso? Ny-kyisen lain mukaan yksin elävä nainen ja yksinelävä mies voivat hakea adoptiota. Mutta jos täl-lä samalla henkilöllä sattuu olemaan samaa suku-puolta oleva puoliso, adoptiota ei ole mahdollis-ta hakea. Miksi kaksi isää tai kaksi äitiä olisivatlapselle huonommat vanhemmat kuin yksi isä taiyksi äiti?

Miten tasa-arvoinen avioliittolaki mielestän-ne vaikuttaa heteroparien liittoihin? Jos kaksimiestä tai kaksi naista voi tulevaisuudessa men-nä naimisiin keskenään, onko oma avioliittonnesen jälkeen vähemmän arvokas?

Ja lopuksi: Miltä tuntuisi, jos teiltä evättäisiinoikeus mennä naimisiin? Miten suhtautuisitte,jos teille tarjottaisiin rekisteröityä parisuhdetta,eräänlaista kevytavioliittoa, kun muut voivatmennä naimisiin? Tyytyisittekö itse siihen? Oli-sitteko valmiita olemaan lain edessä toisen luo-kan kansalaisia?

4 Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies! Olem-me käsittelemässä periaatteellisesti todella suur-ta asiaa, määrittelemässä sitä, mikä avioliitto jat-kossa on.

Käytännössä tällä hetkellä voimassa olevalainmukainen rekisteröity parisuhde eroaa avio-liitosta juridisesti vain kolmella tavalla: ensim-mäiseksi, nimitys ja käsite; toiseksi, ei mahdolli-suutta hakea yhdessä adoptiota; ja kolmanneksi,ei suoraan oikeutta samaan sukunimeen.

Kansalaisaloitteessa oleva ehdotus on mieles-täni ristiriidassa sen biologisen tosiasian kanssa,että avioliitto on pohjimmiltaan instituutio, jon-ka tavoitteena on lisääntyminen. Syvääluotaavaparlamentaarisen työryhmän tekemä ranskalai-

nen tutkimus vuodelta 2006 osoittaa, että jos läh-tökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevanyleissopimuksen määritelmä lasten parhaasta, eitällöin ole mitään järkeenkäypää vaihtoehtoa ny-kyiselle miehen ja naisen väliselle avioliittomuo-dolle. Avioliitto ei ole vain sopimuksenomainentunnustus kahden ihmisen välisestä rakkaudesta.Se on myös sitova puitekehys velvollisuuksistaja oikeuksista, jotka on muotoiltu lapsen vastaan-ottamiseksi ja eheän kasvun tarjoamiseksi.

Vaikka kaikki avioliitot eivät johdakaan lap-sen syntymään, torjun jyrkästi väitteen, ettämyös homoseksuaalit parit esimerkiksi keinohe-delmöityksen kautta voisivat lisääntyä. On selvätosiasia, että samaa sukupuolta olevien suhteentarvitaan aina osalliseksi lisähenkilö, kolmasosapuoli, toisen sukupuolen edustaja. Tällainenavioliitto ei koskisi enää kahta persoonaa.

Olennaisin seikka on, että eivät parhaat isätvoi muuttua äideiksi ja toisinpäin seksuaalisestasuuntautumisesta riippumatta. Vaikka muut mie-het ja naiset lapsen elinpiirissä voivat jossainmäärin korvata puuttuvaa isää tai äitiä, ei lainsää-dännöllä tulisi luoda tilanteita, joissa lapselta vie-dään oikeus isään tai äitiin.

Lopuksi: Vaikka seurakunnille jätettäisiin oi-keus itse päättää avioliittonäkemyksestään, ky-syn, mikä oikeus perinteisen avioliiton kannatta-jilla on jatkossa ilmaista tämä näkemyksensä.Pelkään pahoin, että avioliittolain muuttaminennormatiivisesti tarkoittaisi sitä, että perinteinenavioliittokäsitys nähtäisiin jatkossa epätasa-ar-voisena, syrjivänä ja vastustettavana yhteiskun-nallisena ilmiönä eikä sen myönteisiä puoliaenää olisi korrektia tuoda esille. Voidaan siis pe-rustellusti kysyä: olisiko tämä tasa-arvoista jayhdenvertaista, saati sanan- ja uskonnonvapau-den mukaista?

Näistä syistä ja lähtökohdista vastustan kansa-laisaloitteen hyväksymistä.

5 Lasse Männistö /kok: Arvoisa puhemies!Avioliitto on arkipäiväinen asia, joka ei valitetta-vasti ole kaikille arkipäivää. Lainsäädäntömmeei tällä hetkellä salli avioliittoa kaikille toisiaanrakastaville pariskunnille. Tänään käsittelemmetässä salissa yli 160 000 suomalaisen tahdonil-maisua, tahdonilmaisua sen puolesta, että toisi-aan rakastavat parit olisivat yhdenvertaisessaasemassa. Tahdonilmaisu on kuitenkin tätä laa-jempi. Taloustutkimuksen uusimman tutkimuk-sen, jossa haastateltiin yli 1 000:ta suomalaista,

Torstaina 20.2.201418 12/2/6

mukaan suomalaisten ylivoimainen enemmistöantaa tukensa tasa-arvoiselle avioliitolle. (TimoSoini: Kuka kustansi?) Eikä ihme. Läntisessämaailmassa ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhden-vertaisuus ovat arvoja, jotka nauttivat laajaa tu-kea ja kannatusta. Samaa sukupuolta olevilla pa-reilla on oikeus solmia avioliitto kaikissa muissaPohjoismaissa sekä monissa muissa läntisenmaailman maissa.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunta muuttuu, jalainsäädännön tulee elää yhteiskunnan muutok-sen mukana. Muutoksen keskellä meidän on syy-tä kunnioittaa perinteitä ja historiaa mutta säilyt-tää herkkyys muuttuvan maailman mukana. Or-juutta ei olisi koskaan kielletty eikä naisten ääni-oikeus olisi tullut mahdolliseksi, jos instituutiotsäilyisivät ikuisesti muuttumattomina.

Tässä ajassa avioliitto juridisena instituutionahuutaa tasa-arvoa. Jos Suomessa on pariskuntia,jotka haluavat solmia avioliiton, ei heitä pidä es-tää. Oikeus solmia avioliitto ei ole keneltäkäänpois. Käsittelyssä oleva kansalaisaloite tasa-ar-voisen avioliittolain säätämiseksi tarkoittaisi pie-niä muutoksia adoptio-oikeuteen ja sukunimeäkoskeviin säännöksiin. Aiemmin samaa suku-puolta olevien parien oikeus adoptioon on ollutvain yksittäisillä henkilöillä, ei pariskunnalla yh-dessä. Kuitenkin käytännössä esimerkiksi Ruot-sissa tämä ei ole juurikaan muuttanut tilannetta.Suurin kysymys tasa-arvoisessa avioliitossa on-kin siis periaatteellinen: lokeroimmeko ihmisiälainsäädännössä kahteen eri kastiin sukupuoli-sen suuntautumisen perusteella?

Arvoisa puhemies! Avioliitto on arkinen asiaja sellaisena meille tärkeä, yksi monen ihmisenelämän tärkeimmistä asioista. Tasa-arvoisessaavioliittolaissa ei siis ole kyse maailmaa mullis-tavasta asiasta. Aivan kuten kaikilla on oikeuskirjoittaa lehtien mielipidepalstoille, äänestäävaaleissa, uskoa, mihin tahtoo, tulisi kaikilla ollayhtäläinen oikeus perustaa perhe ja sitoutua jul-kisesti toiseen ihmiseen.

Tämä on täysin arkipäiväinen asia suurelleenemmistölle mutta ei kaikille. Nyt on aika teh-dä muutos siihen.

6 Aino-Kaisa Pekonen /vas: Arvoisa puhe-mies! Suomi on ollut edelläkävijä monissa asi-oissa maailmassa, antanut muun muassa ensim-mäisenä maana Euroopassa äänioikeuden naisil-le. Siksi tuntuu hieman käsittämättömältä, ettänyt 2010-luvulla me edes mietimme, voivatko

kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä solmia aviolii-ton keskenään.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan jäsenenämielestäni lakivaliokunnan tulee ottaa tämä kan-salaisaloite ehdottomasti valiokuntakäsittelyynja siitä tulee valiokunnassa käydä laaja asiantun-tijakuuleminen — ja mielellään avoin sellainen,aivan kuten turkistarha-aloitteen kanssa tehtiin.Kun käsittely on julkinen, on ihan kaikilla mah-dollisuus seurata, kuinka asiaa käsitellään, mitäasiantuntijat lausuvat ja kuinka asia etenee edus-kunnassa.

Tahdon2013-kampanja, joka syntyi tämänaloitteen ympärille, on kerännyt paljon aktiivisiaihmisiä, jotka haluavat taistella ihmisoikeuksienpuolesta, sillä ihmisoikeuksistahan on kysymys,kun puhutaan siitä, voivatko kaksi toisiaan rakas-tavaa ihmistä solmia avioliiton ja adoptoida lap-sen. Ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertai-sia riippumatta seksuaalisesta suuntautumises-taan, eikä valtiollinen avioliittoinstituutio saasyrjiä samaa sukupuolta olevia ihmisiä. Meidänkansanedustajien Suomen lain säätäjinä pitäisikatsoa tätäkin kysymystä ensisijaisesti lain näkö-kulmasta: siitä, toteutuvatko ihmisoikeudet jayhdenvertaisuus.

Arvoisa puhemies! Adoptiokeskustelussa tär-keintä on lapsen etu. Lapsen kannalta tärkeintäon se, että koti on turvallinen ja vanhemmat ovatrakastavia, että lapsesta pidetään huolta ja häntäarvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Adop-tiolainsäädäntö on jo itsessään tiukka, ja uskontäysin, että adoptioneuvonnan kautta pyritäänaina löytämään lapselle rakastavat vanhemmatsukupuolesta riippumatta.

Olen hieman hämmentynyt siitä keskustelus-ta, mitä on täällä salissakin käyty, että lapselleparas kasvuympäristö on perheessä, jossa on äitija isä. Jo tällä hetkellä Suomessa on yksinhuolta-japerheitä ja sateenkaariperheitä, joita tällaisetpuheet varmasti loukkaavat. Mikä meistä on ku-kaan sanomaan kenellekään lapselle, että sinunvanhempasi eivät ole kelvollisia vanhempia juu-ri sinulle? Minun sydämeni itkee verta, kun ajat-telen, mitä näissä perheissä ajatellaan tästä kes-kustelusta, jota tässä salissa käydään.

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että eduskuntaon läpileikkaus kansasta. Tutkimusten mukaanenemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoistaavioliittolakia. Olisi siis varmasti loogista, ettäenemmistö kansanedustajistakin tekisi niin.

PTK 12/2014 vp12/2/7 19

7 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Suo-men perustuslain yhdenvertaisuussäännöksenmukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan suku-puolen perusteella ilman hyväksyttävää perustet-ta. 167 000 kansalaisen meille lähettämä aloitetasa-arvoiseksi avioliittolaiksi pyrkii uudista-maan suomalaisen avioliittolainsäädännön omanperustuslakimme hengen mukaiseksi. Hyväksyt-täviä perusteita eri ja samaa sukupuolta olevienparisuhteitten lainsäädännön erillisyydelle eimielestäni ole olemassa. Erillinen lainsäädäntöerottelee, leimaa ja rankaisee osaa kansalaisistasuuremmalla byrokratialla heidän sukupuolensaja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Arvoisa puhemies! Niin kun täällä mainittiin,niin taloustutkimuksen mukaan suomalaistenenemmistö kannattaa sekä tasa-arvoista avioliit-tolakia että samaa sukupuolta olevien parien yh-teistä adoptio-oikeutta. Äänekkäästä uusvanhoil-lisuudesta huolimatta Suomesta on kuitenkin tu-lossa rohkeampi ja moniarvoisempi maa. Tällähetkellä olemme viimeinen Pohjoismaa, jossamuilla kuin heteropareilla ei ole oikeutta avioliit-toon. Oikeudellisessa yhdenvertaisuudessa ja yh-teiskunnan asenteissa on tapahtunut myönteistäkehitystä, ja 12 vuotta sitten säädetty samaa su-kupuolta oleville rekisteröidyn parisuhteen mah-dollistanut laki on tässä ollut merkittävä askel.

Rekisteröity parisuhde ei kuitenkaan tarjoakaikkia samoja oikeuksia kuin avioliitto, yhtenäkeskeisimmistä puolisoiden yhteistä adoptio-oi-keutta. Rekisteröidyssä parisuhteessa puolisoi-den on adoptoitava lapsi yksitellen vuoroittain,mikä on vaivalloisempaa ja byrokraattisempaa jaheikentää kaikkien osapuolten oikeusturvaa.Erillinen lainsäädäntö tarkoittaa myös sitä, ettäosa ihmisistä joutuu tuomaan viranomaisasioissavähemmistöasemansa esille vanhanaikaisella jaleimaavalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Perusoikeuksien ja yhden-vertaisuuden kanssa ristiriidassa olevaa lainsää-däntöä ei voida oikeuttaa vetoamalla biologiaan,uskontoon, järkeen tai suomalaisiin perinteisiin.Tämän lakialoitteen puolesta puhuvat niin perus-tuslakisääteiset perusoikeudet, yhdenvertaisuus,syrjinnän kielto ja kansalaisten enemmistön oi-keustaju kuin suomalaisessa yhteiskunnassa jaerityisesti sen uusissa sukupolvissa vahvana vai-kuttavat moninaisuuden tunnustamisen ja vaali-misen, uudistumisen, hyväksymisen sekä rak-kauden ensisijaisuuden arvot. Me päättäjät oli-simme niin perusoikeuksille kuin kansanvallalle-

kin kunniaksi, jos ensimmäinen kansalaisaloit-teesta säätämämme laki olisi tasa-arvoinen avio-liittolaki.

8 Silvia Modig /vas: Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kyse nimensä mu-kaisesti tasa-arvosta. (Pentti Oinonen: Ei todella-kaan!) Suomen perustuslaissa kirjoitetaan yh-denvertaisuudesta seuraavaa: "Ihmiset ovat yh-denvertaisia lain edessä". Tällä hetkellä avioliit-tolaki ei takaa jokaiselle suomalaiselle samojaoikeuksia. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ja-kamattomia oikeuksia ja arvoja, joita jokaisenmeistä pitää puolustaa. Kansalaisaloite tasa-ar-voisesta avioliitosta on mahdollisuus ottaa askelkohti perustuslain jokaiselle takaamia oikeuksia,taata jokaiselle mahdollisuus rakastaa ja perus-taa perhe haluamansa ihmisen kanssa.

Moni aloitetta vastustava perustelee kantaan-sa lapsen edulla. Lakialoite antaisi samaa suku-puolta oleville oikeuden yhteiseen adoptioon. It-selläni on teitä suurempi luottamus meidän adop-tiojärjestelmäämme ja viranomaisiimme. Minul-la on täysi luottamus siihen, että adoptioprosessikykenee varmistamaan adoptiolapsille parhaanmahdollisen kodin. Hyvä koti tarkoittaa rakkaut-ta ja turvaa vanhempien sukupuoleen katsomat-ta. Sen pystyy tarjoamaan niin yksinhuoltaja kuinuusioperhe. Tätä käsitystä tukee myös tutkimus-tieto. Haluan muistuttaa, että te ette nyt puhu tun-temattomasta, kaukaisesta ihmisjoukosta. Te pu-hutte teidän naapureistanne, sukulaisistanne, työ-kavereistanne. Te puhutte lapsille ja nuorille, jot-ka elävät sateenkaariperheissä tai yksinhuoltaja-perheissä, ja sanotte heille, että heidän perheensäon huono. Se ei voi olla lapsen etu.

Minä toivon jokaiselle kansalaisaloitteelle ar-vokasta käsittelyä riippumatta sen sisällöstä.Tästä aloitteesta tulee järjestää julkinen kuulemi-nen, jotta keskustelua voidaan käydä faktojenpohjalta. Niin paljon kuin arvostan jokaisen hen-kilökohtaista vakaumusta ja tappelen teidän oi-keudestanne olla kanssani eri mieltä, niin lakejaon kyettävä säätämään tosiasioiden pohjalta.

Odotan mielenkiinnolla, miten ne edustajat,jotka ennen eduskuntavaaleja vaalikoneessa il-moittivat kannattavansa tasa-arvoista avioliittoa,tulevat äänestämään. Meitä on tässä salissa ylisata. Näin ajattelevia kansanedustajia on paljonja niin on suomalaisia. Mielipidekyselyissäenemmistö suomalaisistakin kannattaa samojaoikeuksia jokaiselle. Minä toivon sydämestäni,

Torstaina 20.2.201420 12/2/9

että tämä eduskunta säätää tasa-arvoisen avioliit-tolain.

9 James Hirvisaari /m11: Arvoisa puhemies!Noin kaksi vuotta sitten lähetekeskustelussa olitämä sama asia joidenkin kansanedustajien laki-aloitteena. Sen jatkokäsittelyn kuitenkin sillointorppasimme niukalla äänestyksellä lakivalio-kunnassa, koska aloitteella ei ollut riittävästi al-lekirjoittajia. Hyvä, että torpattiin, sillä mediapil-lin mukaan ei pidä kansanedustuslaitoksen ruve-ta hyppimään.

Nyt, kun asia on tullut eduskuntaan kansalais-aloitteen muodossa, asia on aivan toinen. Tälläkertaa olen itsekin sitä mieltä, että asia on käsitel-tävä lakivaliokunnassa asiallisesti ja tuotava tän-ne saliin äänestykseen, mutta paremminkin tä-män asian voisi hoitaa. Käsittelyssämme on juu-ri sellainen asia, josta olisi parasta järjestää sito-va kansanäänestys, kuten edustaja Niikkokinmainitsi. Te, arvoisat edustajat, voitte vielä tä-män kuun ajan allekirjoittaa laatimani suoran de-mokratian lakialoitteen, joka siis tähtää aidonkansanvallan lisäämiseen tässä maassa.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti vastus-tan lakia parista syystä.

Ensiksikin on väärin puhua tasa-arvoisestaavioliittolaista. Ei tämä ole tasa-arvokysymysvaan arvokysymys. Mielestäni vakiintuneita kä-sitteitä ei pidä sekoittaa eikä muuttaa, sillä avio-liitto tarkoittaa jo sanakirjankin mukaan miehenja naisen, tarkistakaa, miehen ja naisen välistäliittoa. Mielestäni lakialoitteen kannattajat eivätymmärrä, kuinka vakavasta instituution loukka-uksesta on kysymys, nimittäin niitä kohtaan, joil-le avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kutsut-takoon seksuaalivähemmistöjen liittoa vaikkapapariliitoksi.

Toinen asia on adoptiokysymys. En hyväksysamaa sukupuolta olevien ulkoista adoptiota, sil-lä minusta lapsi pitää ensisijaisesti sijoittaa per-heeseen, jossa lapsi saa isän ja äidin. Törkeää jaanteeksiantamatonta on se, että adoptiolaki täy-sin tahallisesti valmisteltiin homoliittoja silmälläpitäen. Minä yksin pidin silloin siitä meteliä,mutta sanomani kuului kuuroille korville.

Arvoisa puhemies! Näkemykseni ei ole syrjin-tää. Ei Suomessa ketään saa syrjiä, ei myöskäänkristillistä tai muuta uskonnollista arvopohjaaedustavia aviopareja eikä orpolapsia, mutta nytsyrjityiksi ja häväistyiksi ovat vaarassa joutuaperinteisen avioliiton kannattajat. Henkilökoh-

taisesti ajattelen niin, että avioliitto-käsitteenmuuttaminen on yhteiskunnan perusrakenteidenmurskaamista, mutta olen valmis nielemään asi-an, jos siihen päädytään joskus kansanäänestyk-sen kautta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, ettätämä on, arvoisat kollegat, tämä on herkkä oman-tunnon kysymys eikä mikään ryhmäkuriasia.Minä tulen aikanaan äänestämään aloitetta vas-taan, mutta en tuomitse niitä, jotka ilman painos-tusta toimivat toisin. Kävi tässä nyt ihan mitenkävi, toivon, että lopputulos vähentää ihmistensurullisuutta.

10 Jaana Pelkonen /kok: Arvoisa puhemies!Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertai-suus ovat minulle itselleni erittäin tärkeitä asioi-ta. Jokaisen ihmisen tulee olla lain edessä yhden-vertaisessa asemassa, ja on erittäin surullista, et-tei tämä oikeus edelleenkään tänä päivänä to-teudu Suomessa kaikkien ihmisten kohdalla. Eri-tyisesti meille lainsäätäjille ihmisten juridisentasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tulisi olla it-sestäänselviä asioita, ei omantunnon kysymyk-siä saati ryhmäpäätöksiä. Tahdon2013-kansa-laisaloitekampanja keräsi valtavan määrän alle-kirjoituksia, ja kiitos huikean hienosta kampan-jasta kuuluu ahkeralle ja urhoolliselle aktiivienjoukolle, joka sai ennennäkemättömän määränsuomalaisia aktivoitumaan tärkeän kampanjanpuolesta.

Tasa-arvoinen avioliittolaki on tärkeä askelkohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, ja kutenkaikki tiedämme, sen tarkoituksena on yhtenäis-tää lainsäädäntöä niin, että kaikkiin parisuhtei-den virallistamisiin sovellettaisiin avioliittolakianykyisten kahden erillisen lain sijaan. Eli tarkoi-tus on purkaa nykyistä eriarvoistavaa järjestel-mää, jossa parisuhteet jaotellaan kahteen luok-kaan, A- ja B-luokkaan, ja samalla kaikille pa-reille siis taattaisiin yhdenvertainen mahdolli-suus ottaa yhteinen sukunimi ja hakea perheenulkoista adoptiota. Avioliittolain muutos ei vai-kuttaisi kirkkojen itsemääräämisoikeuteen avio-liittoon vihkimisessä, vaan ne voisivat jatkossa-kin asettaa uskonnosta johtuvia lisäedellytyksiäkirkollisen avioliiton solmimiselle, kuten ne ovattähänkin asti tehneet. Eli kyse on siis siviilivihki-misestä.

Minulle itselleni tässä on kyse ennen kaikkeasiitä, miten yhteiskuntamme suhtautuu kansalai-siinsa ja tässä tapauksessa siis samaa sukupuolta

PTK 12/2014 vp12/2/11 21

oleviin pareihin ja sateenkaariperheisiin. Sellai-nen yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan eritavoin lain edessä riippuen heidän seksuaalisestasuuntautumisestaan, ei ole terve yhteiskunta saa-ti kehittynyt yhteiskunta. Millä oikeudella yli-päätään kiellämme toisilta ihmisiltä samoja oi-keuksia, joita meillä itsellämme on? Emme yh-tään millään.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisen avioliitto-lain yhteydessä on yritetty pelotella monenlaisil-la asioilla, esimerkiksi adoptioon liittyen. Tästäkeskustelusta unohtuu usein se fakta, että kaikil-la suomalaisilla on jo nyt adoptio-oikeus yksinseksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.Adoptioprosessi kestää myös samaa sukupuoltaolevien parien kohdalla vuosia, minä aikana alanammattilaiset arvioivat parin soveltuvuutta van-hemmiksi. Ei ole mitään syytä kyseenalaistaanäiden ammattilaisten osaamista.

Arvoisa puhemies! Kuten olemme kuulleet joerilaisissa kyselyissä, enemmistö suomalaisistaon kertonut kannattavansa tasa-arvoista avioliit-tolakia. Toivon todella, että tästä salista löytyisiuskallusta ja näkemystä tehdä todellisuuteen pe-rustuvaa lainsäädäntöä. Tasa-arvoinen avioliitto-laki ei todellakaan ole keneltäkään pois, päinvas-toin. Suomen lapset ja perheet ansaitsevat sen,että meillä lainsäätäjillä on järkeä, sydäntä jarohkeutta tunnustaa tosiasiat.

Puhemies Eero Heinäluoma: Vielä edustajaLohi ja sen jälkeen, jos on tarvetta, mahdollinendebatti.

11 Markus Lohi /kesk: Arvoisa puhemies! Suo-mi on siirtynyt viimeisten vuosikymmenten aika-na moniarvoiseen yhteiskuntaan. Sen lisäksi ettäyhteiskunnassa vallitsevat arvot ovat muuttu-neet, meillä ei ole enää samalla tavalla kuin men-neinä vuosikymmeninä paljoakaan arvoja, jotkakaikki suomalaiset voisivat jakaa tai pitää yhtei-sinä. Tästäkin syystä puhumme usein suvaitse-vaisuudesta. Menemättä tarkemmin sanan määri-telmään haluan todeta, että minulle suvaitsevai-suus ei ole pelkästään sitä, että juuri ja juuri sal-litaan jonkun ajattelevan asioista eri tavalla. Mi-nulle siihen sisältyy myös kunnioitusta sellaisiaarvoja kohtaa, joita en itse jaa. Kunnioitus onmyös sitä, että en pyri tieten tahtoen loukkaa-maan toisten arvoja. Tällöin omien arvojen edis-tämiseksi ei haluta ensi sijassa hakea sellaisia vä-

lineitä, jotka polkisivat tai loukkaisivat joillekintoisille erityisen tärkeitä arvoja.

Rekisteröity parisuhde ja avioliitto eroavat oi-keuksien osalta joiltakin osin toisistaan, kutentäällä on monissa puheenvuoroissa tuotu esille.Siksi on tehty kansalaisaloite avioliittolain muut-tamiseksi siten, että samaa sukupuolta olevat voi-sivat myös solmia avioliiton. Tehty aloite ei si-sällä juurikaan sellaisia tasa-arvoa edistäviä ele-menttejä, joita ei voitaisi hoitaa muulla lainsää-dännöllä, jos näin haluttaisiin. Sen sijaan esite-tyssä kansalaisaloitteessa samaa sukupuolta ole-vien parien oikeuksia pyritään edistämääntavalla, joka murentaa perinteisen avioliittokäsi-tyksen ja loukkaa siten niiden suomalaisten arvo-ja ja näkemystä, joille avioliitto naisen ja miehenvälisenä liittona on erityisen arvokas.

Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikilla tuleeolla yhtäläinen ihmisarvo. Avioliitto tulee kui-tenkin säilyttää miehen ja naisen välisenä liitto-na. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudetvoidaan hoitaa ja on pääosin hoidettu, riittävällätavalla, rekisteröityä parisuhdetta koskevalla lail-la. En kannata sukupuolineutraalin avioliittolainenkä siis nyt käsittelyssä olevan kansalaisaloit-teen hyväksymistä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän edusta-jia, jotka haluavat osallistua debattiin aiheesta, il-moittautumaan nousemalla seisomaan ja paina-malla V-painiketta.

12 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Lohen käsi-tykseen siitä, että meidän täytyy olla suvaitsevai-sia. Meidän täytyy suvaita asiassa erilaisia näke-myksiä, ja mielestäni täytyy kunnioittaa myösniitä näkemyksiä, jotka ovat omamme kanssa eri-laisia. Kuitenkin näen, että tämä nykytilanne,jossa pienellä vähemmistöllä ei ole oikeutta avio-liittoon julkisena instituutiona, loukkaa tämänpienen vähemmistön oikeuksia, ja kun tämä eiolisi keltään meiltä muilta pois, niin sen takiatasa-arvoinen avioliittolaki tulisi säätää.

Mutta kun kyseessä on tällainen omantunnonja arvojen kysymys, niin toivoisin todella, ettäkaikki edustajat voisivat ilmaista oman mielipi-teensä ja aikanaan tästä asiasta päätettäisiin niin,että puolueryhmät eivät ohjaisi millään tavallayksittäisten kansanedustajien toimintaa. Ky-syisinkin tässä vaiheessa edustaja Soinilta, josmahdollista, kun olette sanonut, että perussuo-

Torstaina 20.2.201422 12/2/13

malaisten ryhmässä tässä mahdollisesti noudatet-taisiin jonkinlaista ryhmän linjaa: miten nyt on,kannattaako perussuomalaisten ryhmä tässä ky-symyksessä ryhmäohjausta, ryhmäkuria, vai saa-ko myös perussuomalaisten ryhmässä jokainenkansanedustaja kertoa oman mielipiteensä ai-heesta?

13 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Pidän ensinnäkin hyvänä,että ainakin tähän asti keskustelu on ollut hyvinasiallista. Asia on tärkeä, ja vaikka kysymys onnyt arvopohjaisesta keskustelusta, niin eduskun-ta ei tietenkään pysty päättämään suomalaistenarvoista. Sen takia pidän hyvänä sitä, että täälläon kunnioitettu sitä, että on hyvin erilaista arvo-pohjaa.

Mutta eduskunta päättää lainsäädännöstä, jalainsäädännön osalta pidän erittäin hyvänä sitänäkökulmaa, jonka edustaja Tynkkynen täällä toiesiin. Avioliittolain osalta on ollut hyvin erilai-sia käsityksiä eri vuosikymmeninä ja ajan saatos-sa siitä, mitä lainsäädännössä avioliitolla ymmär-retään, ja tästä pitäisi täällä nyt puhua. Siltä osintoivon monen muun edustajan tavoin, että tässävoisimme itse kukin kansanedustajina, kun tämäon kansalaisaloite, ottaa kantaa tähän oman arvo-pohjamme ja vakaumuksemme mukaisesti, jaoma henkilökohtainen kantani on tässä hyvin sel-vä: kannatan tasa-arvoista avioliittolakia.

14 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Ensimmäinen ihmisoikeus onoikeus elämään. Se on ensimmäinen ihmisoike-us, kun puhutaan ihmisoikeuksista: oikeus elä-mään. Olen arvokonservatiivinen mies, häpeile-mättä. Tässä tapauksessa se merkitsee sitä, ettäotan julkisesti kantaa omana itsenäni ja myös sii-nä toimessa, johonka minut on puolueeni puit-teissa valittu. Perussuomalaisten kanta tähän asi-aan on selvä: avioliitto on miehen ja naisen väli-nen liitto. Tämä on meillä vahvistettu vaaliohjel-massa, joka on hyväksytty yksimielisesti. Vih-reillä on toinen kanta, mutta teillä puolueen onjoku kanta. Hyväksyn sen. Sitten täällä on puolu-eita, joilla ei ole mitään kantaa. Ja, arvoisa puhe-mies, minulle avioliitto on myös sakramentti niinkuin 1,2 miljardille ihmiselle maailmassa, ja sii-tä pidän kiinni.

15 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Keskustalle ihmistenyhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusarvoja.Me kunnioitamme erilaisia vakaumuksia ja aja-tuksia, ja sen takia jokainen edustaja ryhmässäm-me voi tässäkin kysymyksessä toimia oman par-haan harkintansa ja arvojensa mukaisesti. Kan-sainvälisesti ymmärrys seksuaalivähemmistojäkohtaan on kohentunut, ja 2000-luvulla oikeustasa-arvoiseen avioliittoon on säädetty lukuisis-sa maissa, myös Pohjoismaissa — vain Suomealukuun ottamatta.

Mielestäni yhdenvertaisuus lain edessä tar-koittaa oikeutta siviilivihkimiseen riippumattaseksuaalisesta suuntautumisesta. Sen sijaan toi-saalta kirkolla on oltava oikeus itse päättää, ketäse vihkii, ja on hyvä, että kansalaisaloitteessatämä oikeus kirkolle taataan.

Näiden seikkojen takia kannatan käsittelyssäolevaa kansalaisaloitetta.

16 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskunta-ryhmä käsitteli pari tuntia sitten ryhmäkokouk-sessa tätä asiaa. Me keskustelimme avoimestiniin, että ketään ei painostettu mihinkään kan-taan. Lopputuloksena oli se, että totesimme, ettäyksimielisesti kannatamme tätä tasa-arvoistaavioliittolakia ja tämän kansalaisaloitteen hyväk-symistä.

Ehkä kaikkein eniten keskustelussa oli esilläjuuri tämä yhdenvertaisuus lain edessä. Tästäkatsoinkin perustuslakia, kun aina ei voi ihan ul-komuistiin luottaa: Perusoikeudet, 6 § Yhden-vertaisuus sanoo, että ihmiset ovat yhdenvertai-sia lain edessä ja että ketään ei saa ilman hyväk-syttävää syytä asettaa eriarvoiseen asemaan, jasiitä tässä laissa on kysymys.

Muualla, monessa muussa maassa, tilanne onse, että siviilivihkiminen on tämä juridinen toimija jokainen kirkkokunta sitten omalla tavallaansiunaa niitä avioliittoja niin kuin haluaa. Toivontodellakin, että tämä eduskunta on kypsä hyväk-symään tämän kansalaisaloitteen.

17 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyselytutki-musten perusteella tiedämme, että suomalaistenenemmistö kannattaa yhdenvertaista avioliittola-kia. Viime vuosina samaa sukupuolta olevienavioliitto on laillistettu monissa eri maissa. Lä-hes 700 miljoonaa maailman ihmistä asuu jo alu-

PTK 12/2014 vp12/2/18 23

eella, jossa kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmis-tä voi mennä naimisiin. Se on mahdollista esi-merkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa, Rans-kassa ja Uudessa-Seelannissa. Toivon sydämes-täni, että Suomi liittyy tämän kevään aikana näi-den maiden joukkoon.

Seksuaalivähemmistöjen eteen tehty työ ei olevalmista tämän jälkeen, jos olemme valmiita,niin kuin toivon, hyväksymään tasa-arvoisenavioliittolain, mutta se olisi hyvin tärkeä askelkohti yhdenvertaista Suomea, jossa seksuaalinensuuntautuminen ei määrittelisi ihmisen asemaalaissa.

18 Stefan Wallin /r (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tässä talossa on vuosien aikanaopittu harrastamaan tällaista vertailevaa pohjois-maista politiikkaa, nimittäin meillä Pohjoismais-sa on suunnilleen samankaltainen yhteiskuntajär-jestys, samankaltainen oikeusjärjestelmä ja sa-mankaltainen oikeustaju. Myös tässä asiassa onhyvä katsoa, mitä muissa Pohjoismaissa on ta-pahtunut. Tiedämme, että viimeisten vuosien ai-kana on säädetty tasa-arvoinen avioliittolaki kai-kissa muissa Pohjoismaissa — Ruotsissa, Tans-kassa, Norjassa ja Islannissa — ja se on näyttä-nyt toimivan siellä hyvin. On entistäkin vaikeam-pi perustella, miksi juuri Suomi olisi tämän tren-din ulkopuolella. Nyt tämä kansalaisaloite tähtääsiihen, että myös Suomi liittyisi tähän pohjois-maiseen kuvioon, joka myöskin on hyvinkin tätälaaja-alaisempi.

On, arvoisa puhemies, aika, että Suomi tuleeulos kaapista.

19 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Edustaja Wallin kaipasi argu-mentteja tälle asialle, minkä takia Suomi on ai-nut Pohjoismaa, joka ei ole lähtenyt vielä tällelinjalle. On hyvä muistaa, että maailmassa on täl-lä hetkellä noin 240 itsenäistä valtiota ja noin 15maassa tällainen sukupuolineutraali avioliitto-lainsäädäntö on saanut lainvoiman, joten toistai-seksi Suomi on kyllä aika hyvässä seurassa, vaik-ka me emme ole hyväksyneet samaa sukupuoltaolevien lainsäädäntöä.

Avioliitto-nimike on nimittäin monta tuhattavuotta ollut vakiintunut käsite yhden miehen jayhden naisen väliselle liitolle. Niin pitkään kuinavioliitto-käsite säilyy entisessä muodossaan, setarkoittaa myös sitä, että isyysolettama voidaansäilyttää ja että avioliitto täten voidaan nivoa

vanhemmuuden kolmeen ulottuvuuteen: biologi-seen, juridiseen ja sosiaaliseen.

20 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta,että Suomen perustuslaista tai myöskään kan-sainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ei johdumitään, mikä velvoittaisi Suomen muuttamaanavioliittolainsäädäntöä niin, että se avataanmyöskin samaa sukupuolta oleville henkilöille.Tästä asiasta on perustuslakivaliokunnan tulkin-toja vuodesta 2002 alkaen, joissa on todettu, ettänykyinen järjestelmä voidaan säilyttää ja tasa-ar-vosäännös ei edellytä eikä vaadi Suomelta tässäsuhteessa minkäänlaisia muutoksia.

Mielestäni on syytä tunnustaa, että on täysinselvää, että perinteisesti avioliitto on katsottumiehen ja naisen väliseksi liitoksi myöskin kan-sainvälisesti. Tietysti tilanne tältä osin alkaa jos-sain määrin muuttua. Mutta on muistettava, ettäihmiset ovat erilaisia. Vain nainen voi synnyttää,ja siitä luonnollisesti johtuu tiettyjä muita seik-koja, minkä vuoksi ihmisiä ei kohdella välttämät-tä samalla tavalla.

Jokaisella pitää olla oikeus elää oman suun-tautuneisuutensa mukaisesti, mutta voidaan ky-syä, onko jollakin kansanryhmällä oikeus ottaatoisen ryhmittymän oma identiteetti omaan käyt-töönsä, toisen ryhmän instituutio omaan käyt-töönsä, kun rekisteröityä parisuhdetta voidaankuitenkin käyttää samalla tavalla tämän ryhmänomiin tarpeisiin.

21 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Seksuaali- ja sukupuolivähem-mistöihin kuuluville ihmisille tulee taata samatoikeudet ja velvollisuudet kuin enemmistöönkuuluville. Kyse on tasa-arvosta. Meidän perus-tuslakimme sanoo, että ihmisten pitää olla tasa-arvoisia lain edessä. Rakkaus ei tarvitse avioliit-toa, eikä avioliitossa aina ole rakkautta, vaikkaniin soisikin. Avioliitto on ihmisten välinen sopi-mus, joka lain edessä tuo tiettyjä oikeuksia ja vel-vollisuuksia.

Samaa sukupuolta edustavat parit voivat viral-listaa liittonsa rekisteröimällä parisuhteensa. Onkuitenkin käsittämätöntä, että valtio, joka perus-tuslaissaan tahtoo taata ihmisille tasa-arvoisenaseman lain edessä, erottelee parisuhteen viral-listamisen kahteen kategoriaan. Lainsäädännös-sä olevat syrjivät käytänteet tulee muuttaa siten,että myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön

Torstaina 20.2.201424 12/2/22

kuuluvat ihmiset saavat samat oikeudet lainsää-dännön edessä. Tämän vuoksi kannatan tasaver-taista avioliittolakia ja kansalaisaloitetta. Kyseon yhdenvertaisuudesta ja kyse on ihmisoikeuk-sista.

22 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Avioliitto ja perheyhteys ovatedustaneet käsitystä turvasta, elämästä, jatkumi-sesta ja tulevaisuudesta. Avioliiton säilyttämi-sessä naisen ja miehen välisenä liittona on kysy-mys myös arvoistamme. Jos laajennamme avio-liiton käsitettä nyt, mitä meiltä huomenna vaadi-taan? Onko moniavioisuus seuraava vaatimus?Vai kenties lähisukulaisten avioliitot? Meillä ontulossa aina uusia näkemyksiä ja vaatimuksia.Meidän on kuitenkin itse säädettävä rajat, jotkameille sopivat, ja mielestäni tämänhetkinen kes-kustelu on, mitkä ovat meidän rajamme.

23 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloittees-sa on mielestäni kaksi asiaa, jotka täytyy pystyäanalysoimaan erikseen: tasa-arvo ja sitten avio-liittokäsitys. On täysin selvää, että on mahdoton-ta perustella yleensäkään yhteiskunnassa mitääntasa-arvon vastaisia toimenpiteitä. Kyllä ihmisil-le kuuluu sukupuoleen, uskontoon, ihonväriinkatsomatta sama arvo yhteiskunnassa. Mutta toi-nen kysymys on se, vaatiiko tällaisen tasa-arvontavoitteen toteuttaminen sitä, että avioliittokäsi-tys muutetaan. Minun mielestäni ei vaadi. Ny-kyisellä avioliittokäsityksellä on pitkät historial-liset juurensa, ja on vaikea löytää kulttuuria, jos-sa avioliitto ymmärrettäisiin jotenkin toisin kuinmiehen ja naisen välisenä liittona.

Perustuslaista on täällä puhuttu. On syytämuistuttaa, että avioliiton erityisasemaa ei olenähty Suomessa perusoikeusongelmana eikätasa-arvo-ongelmana, sillä perustuslakivaliokun-ta on todennut, että "avioliiton asettaminen mie-hen ja naisen parisuhteena erityisasemaan lain-säädännössä on perusteltua".

24 Silvia Modig /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Moni on täällä huolissaankristillisistä arvoista. Haluan muistuttaa, ettätämä aloite ei millään tavalla puutu kirkon oi-keuksiin määritellä omia kantojansa, määritelläavioliittokäsitystään, päättää, keitä he haluavatvihkiä avioliittoon ja keitä ei.

Moni on huolissaan perhekäsityksestä. Itseminä näen, että tämä aloite vahvistaa perheitä,kun se mahdollisuus on meillä jokaisella. Yhden-vertaisuus tarkoittaa sitä, että me olemme yhden-vertaisia saman lainsäädännön edessä. Emme mehalua erillistä lainsäädäntöä, joka takaa oikeuk-sia. Me haluamme saman lainsäädännön jokai-selle. Se on yhdenvertaisuutta. Minä en tiedä,onko kansanedustajalla tärkeämpää tehtävääkuin puolustaa jokaisen kansalaisen yhdenvertai-suutta.

25 Jani Toivola /vihr (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Pakko myöntää tässä vai-heessa, että kuuntelen tätä keskustelua aika risti-riitaisin mielin, ja luulen, että varmaan monimuukin tekee niin. Tuntuu jollain tavalla absur-dilta, että me täällä vakavissamme istumme näit-ten pöytien takana ja mietimme, onko jonkun ih-misen elämä totta vai eikö se ole totta. Sallimme-ko me sen ihmisen sisään meidän yhteiskuntaanja siihen järjestelmään vai emmekö me salli? Eisiihen samaan yhteyteen voi laittaa sanoja kuten"suvaitsevaisuus" tai "tasa-arvo" tai "yhdenver-taisuus" tai "kunnioitus", vaan kyllä se on selke-ästi silloin toimintaa ja puhetta, missä me eriy-tämme ihmisiä, me laitamme ihmisiä erilaisiinluokkiin ja kasteihin.

Vuonna 1665 Suomessa tapettiin kaksi mies-tä: Heikki Heikinpoika ja Heikki Mikonpoika.Heidän kaulansa katkaistiin, koska epäiltiin, ettähe ovat homoseksuaaleja ja että heillä on ollutsuhde keskenänsä. Ja kyllä minä olen sitä mieltä,että silloin kun ihmiskunta unohtaa historiansa,niin se kadottaa myöskin ihmisyytensä. Tämä ta-pahtuma on kaukana historiassa, mutta aina kunme jätämme yhteiskuntaan loven, joka luo eriar-voisuutta, niin me samalla avaamme oven sille,että joku päivä meidän yhteiskunnassa voisi ta-pahtua jotain yhtä kamalaa kuin silloin vuonna1665.

Pidetään ihmiset yhdenvertaisina, annetaanniiden ihmisten, keitä asia koskee — jos he sano-vat, (Puhemies koputtaa) että minulta puuttuu jo-takin, minä voin huonosti — äänen kuulua ja to-teutetaan se toive. Tullaan yhteen ja nähdään semahdollisuus, että meillä on mahdollisuus tehdätämän asian kanssa historiaa.

26 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustajat Rundgren jaSasi totesivatkin jo äsken, että perustuslaki ei

PTK 12/2014 vp12/2/27 25

edellytä muutosta nykyiseen lainsäädäntöön. Tä-mähän on tulkittu ja tutkittu.

Edustaja Tynkkynen teki tiettyjä vertailuja.Nyt täytyy muistaa kuitenkin, että avioliittoinsti-tuution kannalta nimenomaan tämä muutos olisivarsin perustavanlaatuinen, fundamentaalinen.

Tasa-arvoinen: Muistan sen eduskunnan, jos-sa olin säätämässä 40 prosentin kiintiöistä näissäkunnallisissa ja muissa päätöksentekofoorumeis-sa. Minun mielestäni nykyinen avioliittolaki onhyvin tasa-arvoinen tässä suhteessa, 50 prosent-tia ja 50 prosenttia. Minulle tämä kertoo tätä kiel-tä.

Mitä tulee näihin ongelmiin, tässä on viitattukirkkoon ja joihinkin muihinkin asioihin, sehänei ole ainoastaan niin, että näitä kiistoja käydäänyhteiskunnassa. Niitä on viime aikoina käyty eivähiten kirkon piirissä, ja siinä mielessä asiatvaikuttavat aina toinen toiseensa.

Täällä edustaja Modig totesi, että me puhum-me ikään kuin jonnekin. Kyllä minä koen kuiten-kin, että me puhumme nyt täällä toinen toisillem-me päättäjinä tästä asiasta. En minä halua syyllis-tää ketään tai puhua negatiivisessa mielessä. Pu-humme tästä asiasta täällä.

27 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä jossainpuheenvuorossa sanottiin, että kysymys ei oletasa-arvosta vaan tämä on ennen kaikkea arvoky-symys. Minun mielestäni kysymys on tasa-ar-vosta: siitä, että me kaikki olemme lain edessäyhdenvertaisia. Kysymys on myös arvoista, ni-mittäin jokainen ihminen on yhtä arvokas. Halu-an muistuttaa, että arkkipiiska Kari Mäkinen to-tesi Ylen Ykkösaamussa joulukuussa, että homo-seksuaalinen parisuhde on yhtä tärkeä kuin muutparisuhteet.

Kun esitetään epäilyjä ulkoisen adoption suh-teen, niin haluan myös muistuttaa, että sukupuoliei tee kenestäkään ihmisestä automaattisesti hy-vää tai huonoa vanhempaa vaan hyvä vanhem-muus edellyttää sitä, että sitoutuu ja tahtoo toi-mia lapsen edun hyväksi.

Mielestäni edustaja Toivola esitti hyvin sen,että meidän pitää ymmärtää se, että ihmisten elä-mä on totta ja se voi olla erilaista.

28 Suna Kymäläinen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Lasten oikeuksienkorostaminen on aina hyvä lähtökohta, ja sitäsuuremmalla syyllä on ajateltava, mitä tässä sa-

lissa tänäänkin puhutaan. Lapsen etu on aina ai-van yksiselitteisesti tulla rakastetuksi. Kaikillalapsilla ei tällä hetkelläkään ole isää ja äitiä, noi-ta molempia vanhempia, vaikka se kuinka hyvälähtökohta olisikin. Täytyy muistaa, että meelämme yhteiskunnassa, jossa puolet avioliitois-ta päätyy avioeroon. Lapset elävät joko tai -per-heissä. Sen lisäksi meillä on paljon lapsia, jotkaovat menettäneet toisen tai molemmat vanhem-pansa. Lisäksi meillä on paljon perheitä, joissalapset elävät kahden samaa sukupuolta olevan ih-misen kanssa. Sen lapsen etu on miettiä, minkäviestin täältä annamme. Aivan varmasti se, ettälapsella on kaksi rakastavaa ihmistä, ja jo se, ettälapsella on yksi rakastava ihminen, on enemmänkuin ei yhtään, mutta ei kaksi voi olla pahempi.

29 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Mikälitämä kansalaisaloite ei johda toimenpiteisiineduskunnassa, niin haluan ottaa esille sukuni-meen liittyviä epäkohtia. Samaa sukupuolta ole-vien parien sukunimiratkaisut nimittäin ovat ra-joitetumpia kuin muilla, eikä mahdollisuutta esi-merkiksi kaksoisnimeen ole lainkaan. Lisäksi ontehtävä nimenmuutos maistraatissa, mikä on hi-das ja maksullinen menettely. Kansalaisaloitteenyhtenä tavoitteena on, että tästä syrjivästä käy-tännöstä voitaisiin luopua. Kaksiosaiset sukuni-met ovat usein hyvin kauniita ja persoonallisia.Ne erottavat kantajansa tavallisista Virtasista jaJärvisistä. (Tuija Brax: Ruohosista ja Lernereis-tä!) Nyt kun arvoisa ministeri Henriksson on pai-kalla, niin kysyn häneltä: olisiko mahdollista täl-tä osin lähestyä tätä ongelmaa, että hallitukseltatulisi tähän liittyvä esitys lähiaikoina?

30 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Täällä on viitattu muuta-maan kertaan perustuslakivaliokunnan kannan-ottoihin, jotka tunnetusti olivat kompromisseja,joissa toinen puoli kompromisseja on, että niissähyvin selvästi sanotaan, että tältä osin arvomaail-ma on muuttumassa ja tulkinnat voivat joskus tu-levaisuudessa muuttua. Kannassa siis ei sanota,etteikö koskaan tulisi olemaan maailmassa niin,että katsomme tasa-arvoa niillä silmälaseilla, jot-ka täällä muun muassa edustajat Tynkkynen,Toivola, Backman ovat hyvin kuvailleet.

Mutta sitten tähän itse prosessiin ja kansalais-aloitteen käsittelyyn. Kun eduskunnassa käsitel-tiin edellinen kansalaisaloite ja sitä ennen edus-

Torstaina 20.2.201426 12/2/31

kuntaryhmiltä pyydettiin kantoja ja näkemyksiätähän käsittelyyn, niin sekä tässä edellisessä kes-kustelussa että näissä eduskuntaryhmän kannois-sa ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, ettävaliokuntien tulee ottaa tämä käsittely tosissaan,kirjoittaa mietintö ja saattaa tämä asia kaikkienkansanedustajien käsiteltäväksi. Ja se olisi mie-lestäni tällä kertaa poikkeuksellisen tärkeätä,koska näin suuri joukko kansalaisia on näin no-peasti lähtenyt liikkeelle.

31 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Yhdyn noihin edustajaBraxin huomioihin, että kansalaisaloitteen asian-mukainen käsittely puhemiesneuvoston ohjei-den mukaisesti on erittäin tärkeää ottaen tässähuomioon esimerkiksi sen valtavan joukon ihmi-siä, jotka tämän aloitteen ovat liikkeelle saatta-neet.

Tuosta perustuslakilinjauksesta edustaja Sasija pari muuta edustajaa antoivat tosiaan hiukankapean kuvan. Nythän on selvää, että perustusla-ki ei vaadi tämän sisältöistä muutosta, mutta toi-saalta se ei sitä estä. Tämä jälkimmäinen on huo-mionarvoista. Perustuslaissahan on tällaisia hei-kentämiskieltoja, ettei voida mennä taaksepäinyhteiskuntakehityksessä vaikkapa juuri tasa-ar-von, yhdenvertaisuuden kohdalla. Toisaalta siel-lä on sitten tämmöisiä perustuslaillisia toimeksi-antoja, että pitää mennä yhteiskunnan kehittyes-sä myös eteenpäin, ja voidaan hyvin sanoa, ettätässä yhdenvertaisuusasiassa on olemassa tällai-nen taustalla näkyvä toimeksianto mennä eteen-päin, kun yhteiskunta ja demokraattinen päätök-senteko sen sallivat.

Myöskin tietysti tämä kansainvälinen tilanneja sen kehitys täytyy ottaa huomioon, kun suo-malaisia perusoikeuksia tulkitaan eurooppalai-sessa viitekehyksessä.

32 Antti Kaikkonen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Jos haetaan tällaiseen ar-vostukseen tai ihmisoikeuksiin tai tasa-arvokäsi-tykseen liittyvää verrokkia kansainväliseltä ta-solta, niin kyllä omasta mielestäni oikea verrok-kiryhmä Suomelle on Pohjoismaat. Ruotsi, Tans-ka, Norja, Islanti ovat tällaisen lainsäädännön jototeuttaneet, Suomi ei. Vai tietääkö joku parem-man viiteryhmän kansainvälisesti meille kuinPohjoismaat?

Arvoisa puhemies! Tämä aloite kyllä vastaamyös omaa käsitystäni tasa-arvoisesta lainsää-

dännöstä, ja tuen sen aloitteen tavoitteita. Ihmi-siä on kohdeltava lainsäädännössä tasa-arvoises-ti, ei melkein tasa-arvoisesti.

33 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen al-lekirjoittajat ovat todenneet, että olemme teke-mässä lainsäädäntöön oikeastaan pienen lakitek-nisen muutoksen eli on kysymys varsin pienestälakiteknisestä muutoksesta. Näen kuitenkin, ettäsinänsä kaikki se, mitä tällä tavoitellaan, muutosavioliittoinstituutioon ja siihen järjestelmään, onsuuri muutos, jopa paradigmaattinen muutos. Sil-loin se kysymys, miten me ymmärrämme tasa-ar-von, on erittäin tärkeä. Jo näistä puheenvuoroistame toteamme, että me ymmärrämme sen hyvineri tavalla.

Avioliittolainsäädännöllähän on haluttu yh-teiskunnan taholta nimenomaan järjestää ja mah-dollistaa sitä yhteiselämän muotoa, joka on eri-tyinen siinä mielessä, että on kysymys miehen janaisen välisestä suhteesta, jotka voivat saada jäl-keläisiä keskenään. Näin tässä on kysymys myöserityisesti lapsen asemasta. Olen kyllä samaamieltä kuin kansalaisaloitteen allekirjoittajat,että (Puhemies koputtaa) lapsi on etusijalla, mut-ta tässä ei ole kuitenkaan täydesti kysymys lap-sen oikeudesta.

34 Janne Sankelo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite avioliittolainmuutoksesta on järjestyksessään siis kolmaseduskuntaan tullut aloite. Kahta aiempaa aloitet-ta en ole voinut tukea, ja linja näköjään jatkuutässä kolmannessakin.

Rekisteröity parisuhdelaki on Suomessa laa-jasti hyväksytty ja tunnustettu. Parisuhteen rekis-teröinnin oikeusvaikutukset vastaavat jo nykyi-sin pitkälti avioliiton solmimisen oikeusvaiku-tuksia. Aloitteen tekijöillä on kuitenkin esittääjoitakin kohtia, jotka mielestäni voi saada kun-toon nykyistä lakia päivittämällä. (Eduskunnas-ta: Oletteko tehnyt aloitteen?) Nykyisin vainaviopuolisot voivat ottaa käyttöön yhteisen suku-nimen ilmoitusmenettelyllä. Tämä oikeus ei kos-ke nyt rekisteröityä parisuhdetta. Eli tämän asianosalta olen valmis lain täydentämiseen — se tuliesille myös tuossa jossain aikaisemmassakin pu-heenvuorossa — mutta kokonaisuudessaan aloit-teen sisältö on sellainen, että en voi sitä kannat-taa.

PTK 12/2014 vp12/2/35 27

35 Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitoksia kaikilleniille, jotka ovat aktiivisesti tätä aloitetta eteen-päin vieneet ja tämän kansalaisaloitteen tähänkäsittelyyn saattaneet.

Täällä oli äsken puhetta puolueiden kannois-ta. Sosialidemokraattisen puolueen puolueko-kous on kahteen kertaan ottanut tähän myöntei-sen kannan, mutta meillä on tietenkin eettisissäkysymyksissä avoin ja suvaitsevainen puolue, jo-tenka varmaan puolueen sisälle mahtuu yksittäi-siä edustajia, joilla on toisenlainen näkökulma.

Itse en ymmärrä, miksi meillä eivät kaikki ih-miset olisi oikeudellisesti samalla viivalla. On ol-lut järjestelmä rekisteröidyistä suhteista, muttamielestäni jos me olemme tasa-arvoisia oikeu-den edessä, miksi emme olisi tasa-arvoisia oikeu-dellisesti myös.

36 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Itse olen joskus nuorena op-pinut, että avioliitto tarkoittaa miehen ja naisenvälistä suhdetta, ja en tietysti halua sitä asiaamuuttaa, vaikka Suomen kielitoimisto on ruven-nut hirveästi lipsumaan viime aikoina.

Mutta tässä keskustelussa ei ole tullut vieläesille ollenkaan, mikä on niiden kansalaisten oi-keusturva, jotka ovat solmineet avioliiton siinävaiheessa, kun avioliitto on tarkoittanut miehenja naisen suhdetta, ja voidaanko Suomessa nytsitten säätää äkkiä, että se käsite, mihinkä he ta-vallaan ovat sitoutuneet, onkin jotain ihan muu-ta. Silloin nämä naimisissa olevat leimataan näit-ten, sanoisin vähemmistön, vaatimusten mukaanuudelleen.

Kysyisin oikeusministeriltä, kun hän on pai-kalla: mikä on oikeusturva tässä, jos me nyt jäl-kikäteen muutamme avioliittokäsitteen toiseksikuin se on ollut silloin, kun ihmiset ovat siihen si-toutuneet?

37 Ari Torniainen /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Ihmisten samanarvoi-suus ja tasa-arvo ovat jakamattomia ja ehdotto-mia arvoja. Mielestäni arvopohjaan liittyvissäpoliittisissa ja lainsäädännöllisissä kysymyksis-sä ei saa olla ryhmä- eikä puoluekuria. Jokaisentulee voida toimia oman näkemyksensä mukai-sesti toisten mielipiteitä kunnioittaen. Tämä kan-salaisaloite on mielestäni juuri omantunnon asia,ja kunnioitan jokaisen näkemystä tässä asiassa.Itse en kannata kansalaisaloitetta, mutta aloit-

teen tulee saada asianmukainen valiokuntakäsit-tely. Mielestäni avioliitto on miehen ja naisen vä-linen liitto enkä ole valmis muuttamaan avioliit-tolakia. Sen sijaan mielestäni on hyvä pohtia,voitaisiinko kenties tarkastella lakia rekiste-röidystä parisuhteesta.

38 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):Olen ollut 40 vuotta naimisissa rakastamani nai-sen kanssa, ja siksi olen tinkimätön avioliitonpuolustaja. Täällä on väitetty, että tämän kansa-laisaloitteen hyväksyminen jotenkin loukkaisiminun arvojani. Olen siis ilmeisesti myöskin si-toutunut sillä tavoin kuin edustaja Heikkilä tuos-sa edellä kertoi. Voin kertoa, että tämän aloitteenhyväksyminen ei millään tavoin loukkaa minunarvojani ja oikeuksiani, ja vaikka loukkaisikin,niin hyväksyisin sen loukkauksen siksi, että tasa-arvo on minun tärkein arvoni. Jos tätä aloitetta eihyväksytä, tässä asiassa loukataan niitten ihmis-ten, joilla ei olisi sen jälkeen vieläkään mahdolli-suutta päästä avioliittoon, oikeuksia merkittäväs-ti enemmän kuin minun, jolla on ollut mahdolli-suus päästä avioliittoon, mutta joutuisin ikäänkuin hyväksymään sen, että tämä tasa-arvo li-sääntyisi myöskin niillä ihmisillä, joilla sitä tä-hän saakka ei ole ollut. Kannatan kansalaisaloit-teen hyväksymistä.

39 Oras Tynkkynen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Edustaja Hirvisaari olisitä mieltä, että vakiintuneita käsitteitä ei pidämuuttaa. Jos tahtonne toteutuu, Suomeen ei saa-da toivomianne sitovia kansanäänestyksiä, kos-ka kansanäänestysten hyväksyminen merkitsisidemokratian käsitteen aivan olennaista muutta-mista.

Avioliittolailla ei muuteta sananvapautta, silläei muuteta uskonnonvapautta, sillä ei päätetä sii-tä, mitä kouluissa opetetaan eikä sillä päätetä sii-tä, miten vaikka yrityksissä pitää asiakkaita koh-della. Avioliittolailla päätetään siitä, ketkä voi-vat mennä keskenään naimisiin. Sen takia voinhuojentaa edustaja Östmanin mieltä: teillä onvastaisuudessakin täysi vapaus olla haluamaan-ne mieltä, ja teillä on vapaus ilmaista mielipitei-tänne.

Edustaja Oinonen oli sitä mieltä, että tasa-ar-voinen avioliittolaki poistaisi oikeuden isään jaäitiin. Mutta samaa sukupuolta olevilla pareillaon lapsia avioliittolaista riippumatta. Se, mistäavioliittolailla päätetään, on, voidaanko näiden

Torstaina 20.2.201428 12/2/40

lasten vanhemmille suoda yhteiskunnan tunnus-tus ja turva, ja on vaikea nähdä, miten näiden las-ten kannalta olisi huonompi tilanne se, että hei-dän vanhempansa voisivat mennä naimisiin.

40 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuo-rossa kovasti väitetty, että mikäli avioliittolakimuuttuisi, se ei olisi keneltäkään pois. Mutta mi-ten kävi Ruotsissa vuonna 2009, kun avioliittola-ki muuttui? Siellä hallitus ryhtyi ensi töikseenuusimaan päiväkotien opetussisältöjä tavoittee-na edistää lasten identiteettikäsityksen muuttu-mista muun muassa satujen muodossa. Kyse eiole enää siitä, että asiaan suhtaudutaan neutraa-listi, vaan uutta aatemaailmaa ruvetaan ajamaanmyös lasten ja nuorten maailmassa. Miten käviRuotsissa kolmentoista heteroperheen kohdalla,jotka olivat adoptoimassa lapsia? Korkein oike-us viime vuonna Venäjällä päätti, että Ruotsi eisaa ollenkaan lapsia adoptoitavaksi, jos on vaara-na, että he voivat joutua seksuaalivähemmistö-jen perheisiin. Joten tällaisella lainsäädännöllä,haluan sanoa sen, on hyvin monia ulottuvuuksiaja vaikutteita moneen asiaan, ja meidän lainsää-däntömme ja käytäntömme tulevat myös Suo-messa muuttumaan, mikäli tämä laki muutetaan.

Kun täällä väitetään, että tämä on tasa-arvoky-symys, niin vielä en ole yhtään perustetta kuullutsille, millä tavalla tämä muka on tasa-arvokysy-mys, koska se täällä on osoitettu, että se ei sitäole. Nyt on vain pelkkiä sanoja.

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi mi-nisteri Henriksson, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

41 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat, tässäon hyvää keskustelua käyty. Muutama komment-ti muutamaan kysymykseen, jotka ovat nousseettässä keskustelussa esiin. Ensinnäkin nykyisinrekisteröidyt parit voivat saada yhteisen sukuni-men vain hakemusmenettelyllä, niin kuin tässätuli esille. Jos tämä kansalaisaloite hyväksyttäi-siin täällä eduskunnassa, se tarkoittaisi, että yh-teisen sukunimen voisi pariskunta saada sitten il-moitusmenettelyllä, niin kuin järjestelmä jo tänäpäivänä toimii heteroparien osalta. Tällä hetkelläei ole vireillä erillistä lakihanketta oikeusminis-teriössä koskien tätä nimiasiaa, vaan katsotaannyt, mihin eduskunta tässä asiassa päätyy.

Edustaja Ruohonen-Lerner nosti myös tämänkaksoisnimiasian esille. Se ei myöskään ole tällähetkellä ajankohtainen, ja siitä asiasta olen vas-tannut muutamaan kirjalliseen kysymykseen.Siihen on varmasti hyvä perehtyä.

Tässä edustaja Heikkilä myös kysyi siitä, mil-lä tavalla jo avioliitossa olevien kansalaisten oi-keusturva voisi heikentyä tai voiko se heikentyätämän kansalaisaloitteen hyväksymisen johdos-ta. Täytyy sanoa, että oikeusministerinä en pystynäkemään, että jo avioliitossa olevat jotenkin ju-ridisesti asettuisivat huonompaan tilaan kuinmissä he nyt ovat. Aviovarallisuusjärjestelmäsäilyisi entisellään, samat oikeudet avioliitossasäilyvät entisellään — en pysty näkemään, ettäsellaista oikeusturvavaaraa tässä olisi muille.Elikkä toivon, että ymmärsin tämän kysymyksenoikein.

Muuten tämä asia on senkaltainen, että se onnyt eduskunnan pääteltävissä. Niin kuin kaikkitietävät, olemme hallitusneuvotteluissa sopineetsiitä, että hallitus ei tällä hallituskaudella annatästä asiasta lakiesitystä eduskunnalle, ja sen ta-kia myöskään, vaikka asia asiallisesti kuuluu oi-keusministeriön hallinnonalalle, en ole lähtemäs-sä tekemään tästä hallituksen esitystä.

Mutta asia on täysin nyt eduskunnan käsissä,ja tämä eduskunta sitten päättää, miten tälle kan-salaisaloitteelle käy.

42 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheen-vuoro): Herra puhemies! Suomessa kansalaistentulisi olla 2000-luvulla yhdenvertaisia lain edes-sä. Tuossa lakivaliokunnassa, sen jäseninä, käsit-telimme silloin vuosi sitten tätä aloitetta, ja vali-tettavasti silloin äänin 9—8 sitä ei otettu käsitel-täväksi, koska siinä ei ollut tuota 100:aa allekir-joitusta. Näen kuitenkin, että nyt tämä aloite saauuden mahdollisuuden tämän kansalaisaloitteenkautta.

Näen epäkohtana sen, ettei rekisteröidyssä pa-risuhteessa elävä voi esimerkiksi automaattisestiottaa kumppaninsa sukunimeä eikä pariskunnal-la ole oikeutta hakea yhdessä adoptiovanhem-muutta. Moni tuntuu sekoittavan avioliiton jakirkkovihkimisen keskenään. Haluan kuitenkinkorostaa sitä, että lakialoite ei puutu millään ta-valla kirkollisiin toimituksiin, vaan kyse on kah-den ihmisen välisen juridisen sopimuksen saatta-misesta tasa-arvoiseen asemaan niiden sopimus-ten kanssa, joita enemmistö kansalaisista solmiikeskenään. Toivon, että tämä saa arvokkaan kä-

PTK 12/2014 vp12/2/43 29

sittelyn ja otetaan sille kuuluvalla vakavuudellahuomioon tuolla käsittelyssä.

43 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kyllä Tahdon2013-kampan-ja ehdottomasti ansaitsee kiitosta. He ovat teh-neet hyvää työtä, ja uskon, että tämä kampanja onkaiken kaikkiaan jo lisännyt suomalaisessa yh-teiskunnassa suvaitsevaisuutta ja hyvää ilmapii-riä, ja tässä salissa kyllä sellaisia puheenvuoroja,joita on ollut ilo kuunnella, ovat esittäneet lukui-sat kollegat, muun muassa edustajat Toivola, Pe-konen ja Pelkonen. Kiitän myös siitä, että tämäkeskustelu on ollut sellaista, jossa on sallittumyös erilaisia mielipiteitä. Itse näen välttämättö-mänä, että tämä lakialoite aikanaan tulee äänes-tykseen tähän saliin.

Itse kannatan sitä, että lain edessä kaikki ihmi-set tuodaan samalle tasolle samoin oikeuksin jasamoin velvollisuuksin, eli kannatan siis yhden-vertaisuutta lain edessä. Ymmärrän myös heitä,jotka haluavat pitää avioliitto-sanan naisen jamiehen välisenä liittona, mutta itse olen käänty-mässä hyvin vahvasti tämän kampanjan ja tämänkampanjan aktiivisten ja asiallisten tekijöidenmukaisesti siihen, (Puhemies koputtaa) että tä-män lakialoitteen myötä on hyvä edetä.

44 Osmo Kokko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Näen myös, että kansalaisaloit-teet on tuotava tänne suureen saliin ja ne on käsi-teltävä asiallisessa järjestyksessä eli valiokunti-en kautta. Mutta nyt käsittelyssä olevaa tasa-ar-voista avioliittoa en tule tukemassa, koska näen,että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto,ja siitä pidän kiinni. Näen myös, että kun vuonna2002 tuli voimaan laki rekisteröidystä parisuh-teesta, tämä täyttää nämä seikat erittäin hyvin.Tietysti täällä on myös keskusteltu adoptio-oi-keudesta. Tälläkin hetkellähän yksittäisillä hen-kilöillä on tämä mahdollisuus, ja näen, että se onriittävä tahtotila tässä. Myös itse viime vaalienaikana, kun olen valmistautunut, olen vaaliko-neessa vastannut, että olen perinteisen avioliitonkannalla. Näin ollen tuen tätä näkemystä edel-leen, niin että ajatukset eivät ole muuttuneet.

45 Katja Taimela /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvoisessa avio-liittolaissa on kyse perustavanlaatuisesta muu-toksesta omassa ajattelussamme. Pohdintaa asi-an tiimoilta joutuu käymään omien perusarvojen-

sa kautta. Kysymys on pohjimmiltaan inhimilli-syydestä ja suhtautumisesta vähemmistöjen oi-keuksiin. Kysymys on myös suhtautumisesta eri-laisuuteen.

Näkisin, että tähän päivään kuuluu kaikkienihmisten tasa-arvo ja avoimuus. Erityisen tärke-ää on suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan. Näis-tä lähtökohdista rakennetaan hyvinvointiyhteis-kuntaa ja ihmisten välistä keskinäistä ymmärrys-tä. En voi löytää perusteluja, jota kautta samaasukupuolta olevat parit voitaisiin enää lain edes-sä laittaa eri asemaan kuin eri sukupuolta olevatparit. Muuttamalla avioliittolainsäädäntöä tasa-arvoisemmaksi voisimme parantaa sukupuoli- jaseksuaalivähemmistöjen arvostusta, elämänlaa-tua ja onnellisuutta sekä ehkäistä mahdollistasyrjintää ja kiusaamista, jota tänä päivänä tie-dämme, että heidän keskuudessaan on.

Arvoisat kollegat, onko tätä päivää asettaa ih-minen lailla eriarvoiseen asemaan seksuaalisensuuntautumisensa vuoksi? Mielestäni ei.

46 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tämä on jo toinen kertatällä eduskuntakaudella, kun käsittelemme aloi-tetta tasa-arvoisesta avioliitosta. Ensimmäiselläkerralla valiokunnasta tuo aloite ei tullut tähänsuureen saliin. Ymmärsin itse silloin käydystäkeskustelusta, että ainakin jotkut edustajat näki-vät, että tässä he olisivat ikään kuin ratkomassahallituksen sisäistä ratkaisematonta riitaa. Toi-voisin, että meillä olisi nyt kaikilla mahdollisuu-det ikään kuin puhtaalta pöydältä käsitellä tätäaloitetta, koska tässä ei ole enää lainkaan kysy-mys ikään kuin puolueiden välisistä suhteista,vaan kysymys on kansalaisaloitteesta, joka onsaanut kaikista kansalaisaloitteista kaikkein eni-ten allekirjoituksia.

Tässä keskustelussa on käytetty paljon hyviäpuheenvuoroja. Edustaja Oinonen sanoi, että hä-nen näkemyksiään perustelevat arvot, biologia jaterve järki. Niin minunkin — kannatan tasa-ar-voista avioliittolakia.

47 Sanni Grahn-Laasonen /kok (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaikka tasa-ar-voisessa avioliittolaissa on kyse samaa sukupuol-ta olevien parien juridisesta asemasta, niin silläon nähdäkseni vielä vahvempi vaikutus yhteis-kunnan asenneilmapiiriin eli siihen, miten mekohtelemme samaa sukupuolta olevia pariskun-tia ja erilaisia perheitä. Miten ympäröivä yhteis-

Torstaina 20.2.201430 12/2/48

kunta kohtaa tänä päivänä seksuaalivähemmis-töt, ja millaisen viestin annamme? Oikeastaantässä ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: joko osoitam-me, että hyväksymme, tai emme hyväksy.

Luulen, että tällä hetkellä suurin osa suomalai-sista suhtautuu tasa-arvoiseen avioliittoon senkummemmin kiihkoilematta. Tutkimustietokinvahvistaa, että suurin osa suomalaisista haluaaantaa kanssaeläjilleen vapauden olla sellaisiakuin he ovat, heteroita tai homoja, ja antaa hei-dän valita itse, kenen kanssa he avioituvat. Ol-laan ihmisiä tässä asiassa ja säädetään tämä laki,koska en ymmärrä todella, keneltä se enää tänäpäivänä tai ylipäätään koskaan olisi pois.

48 Pia Kauma /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Kun itse ensimmäistä kertaamuutama vuosi sitten pohdin asiaa, mietin, pitäi-sikö tätä asiaa katsoa perinteisestä, konservatiivi-sesta näkökulmasta, jossa avioliitto solmitaanvain kahden eri sukupuolta olevan henkilön kes-ken, vai onko kyse jostakin muusta. Päädyin sii-hen, että kyse on muusta, kyse on ihmisarvosta.Tasa-arvoisessa avioliittolaissa on lopulta kyseyksilönvapaudesta, tasa-arvosta ja ihmisten eri-laisuuden kunnioittamisesta. Kaikki nämä ovatnimenomaan länsimaisille demokratioille yhtei-siä arvoja.

Täällä on nostettu esiin perustuslailliset kysy-mykset, mutta esimerkkinä voi todeta, että nemaat, missä tasa-arvoinen avioliittolaki ei olesallittu, ovat entisen Neuvostoliiton alueella ole-via maita, kuten Puola, Ukraina ja Valko-Venä-jä. Ovatko nämä sellaisia maita, joihin Suomi ha-luaa arvoyhteiskunnan kannalta liittyä? Mieles-täni eivät. Esimerkiksi edustaja Wallin ja edusta-ja Kaikkonen nostivat esiin pohjoismaisen arvo-maailman. Se on se arvomaailma, johon itse ha-luan Suomen kuuluvan myös tasa-arvoisenavioliittolain piirissä.

49 Pauli Kiuru /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Mielipidetiedusteluihin on täs-sä viitattu keskustelussa useampaan kertaan. Nii-tä ei voi pitää ajattelun korvikkeena. Määrä-enemmistöistä on puhuttu useassa puheenvuo-rossa. Aina löytyy jostakin joku määräenemmis-tö, johon voidaan vedota.

Viittaan historiasta orjuuteen: Afrikasta vie-tiin 10—15 miljoonaa orjaa Amerikkaan. Jos or-juuden jatkamista olisi kysytty valkoisilta Euroo-passa tai Amerikassa, niin orjuus varmasti jatkui-

si edelleen. Vasenkätisistä: olen itse vasenkäti-nen, meitä on noin 5 prosenttia. Tuntuisi erittäinuskomattomalta, että joutuisimme keskustele-maan siitä, ovatko oikea- ja vasenkätiset tasa-ar-voisia tässä yhteiskunnassa. Ja sitten kysymys oi-keusturvasta avioliitossa: Tämän kuun aikanavietin 25-vuotishääpäivääni eli hopeahääpäivää.En oikein ymmärrä sitä, miten sen instituutionarvo vähenisi, jos nyt muutamme lakia (Puhe-mies koputtaa) esitetyn lakialoitteen mukaisesti.

50 Pentti Oinonen /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Mihinkä sitten lain hy-väksyminen tulisi johtamaan? Eräissä maissa si-jaissynnytys on laillista, mutta Suomessa se onollut kiellettyä vuodesta 2007. Koska nais- jamiesparit eivät voi saada lapsia keskenään, onmahdollista, että niin sanottu lapsitehtailu voisialkaa taas kukoistaa. Etsitään kaunis, kiva, hyvinkoulutettu osapuoli lahjoittamaan lapsentekotar-peet. Sateenkaariperheet ry:n helmikuun 2014uutiskirjeessä kerrotaan, että Yhdysvalloissa onyhdistys, joka jakaa avustuksia nimenomaanmiespareille sijaissynnytysten järjestelyjä var-ten. Tämäkö on tulevaisuuden liiketoimintaamyös Suomessa?

51 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Oi-nonen kyllä eksyi nyt tästä itse aloitteesta (PenttiOinonen: Ei todellakaan!) aika kauas mielikuvi-tukseen siitä, mitä tällä aloitteella tarkoitetaan.Aloite lähtee tasa-arvoisuudesta, ihmisoikeuksis-ta ja erityisesti yhdenvertaisuudesta lain edessä.On pakko todeta, että kun maailmalle edustajaOinonenkin katsoi, niin haluan itsekin vähän kat-soa. Nobelin rauhanpalkinnon saaja DesmondTutu on sanonut näin: "Meidän on rakennettavayhteiskunta, joka on hyväksyvä, eikä se ole va-paa yhteiskunta ennen kuin joka ainoa ihminentietää olevansa tunnustettu ja hyväksytty sellaise-na kuin hän on". Kannatan siis tätä aloitetta.

52 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Kannatan aloitettatasa-arvoisesta avioliittolaista. On jo korkea ai-ka, että Suomessakin jokaisella on oikeus avioi-tua rakastamansa ihmisen kanssa. On puhuttumyös lapsen oikeuksista. Jo tänä päivänä lapsiaelää kaikenlaisissa perheissä. Maailmassa onmyös kaltoin kohdeltuja lapsia, ja jos kaksi järke-vää aikuista haluaa huolehtia lapsesta ja tarjota

PTK 12/2014 vp12/2/53 31

hänelle rakastavan kodin, niin miksi laki ei sitävoisi sallia?

Toivon aloitteelle hyvää ja avointa eduskunta-käsittelyä.

53 Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Moni homoseksuaali nuorikäy läpi monin verroin raskaamman kasvupro-sessin tullakseen omaksi itsekseen ja hakiessaanhyväksynnän omilta läheisiltään ja yhteisöltä.Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuulu-villa nuorilla on jopa kolmin-nelinkertainen itse-murhariski heteronuoriin verrattuna. Mistä sekertoo? Siitä, että yhteiskuntamme ei ole tähänasti hyväksynyt kaikkia nuoria ja aikuisia sellai-sina kuin he ovat: omina itsenään. Myös paris-kunnat on luokiteltu A- ja B-luokan pariskuntiin.Biologinen kuori ei voi määrätä, kenen kanssaihminen haluaa elämänsä jakaa. Biologinen kuo-ri ei muutenkaan määrää sitä, mitä osaamme, mi-hin pystymme ja kykenemme, kuinka hyviä taihuonoja ihmisiä olemme. Lain pitää olla kaikillesama. Kannatan siis tasa-arvoista avioliittolakia.

54 Eila Tiainen /vas (vastauspuheenvuoro): Pu-hemies! Edustaja Haapanen käytti tässä äsket-täin erinomaisen hyvän puheenvuoron. Itse olenhenkilökohtaisesti kokenut lähipiirissäni tällai-sen ahdistavan tilanteen, kun pikkuveljeni ei jak-sanut elää, ja olen tästä syystä sitä mieltä, ettämeillä ei ole oikeutta kieltää toisilta ihmisiltä elä-mää. Tämän takia minun mielestäni aivan ehdot-tomasti meidän pitää hyväksyä tämä avioliittola-ki, tämä aloite. Kaikilla ihmisillä täytyy olla oi-keus olla lain edessä tasa-arvoisia ja elää omanvalintansa mukaan. Ja mitä tulee sitten lapsiin,niin mikään tutkimus ei tue sellaista näkemystä,että perheessä pitää olla mies ja nainen. Yhtä hy-vin kaksi äitiä tai kaksi isää, jos he rakastavat tätälasta, voivat luoda sellaiset kiintymyssuhteet,että lapsista tulee erinomaisen tasapainoisia.Tämä ei ole ollenkaan sukupuolikysymys.

55 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Edellisen puheenvuoron jäl-keen on aika vaikea sanoa yhtään mitään, muttayritän, koska monessa puheenvuorossa on oltuhuolissaan siitä, mitä avioliittoinstituutiolle tä-män lain myötä tapahtuisi. Itse vakaasti jaksanuskoa siihen, että ainoastaan positiivista, uskon,että avioliiton arvostus entisestään nousisi. Avio-liitto selkeästi koetaan tärkeäksi ja se halutaan

säilyttää ja avioliittoa halutaan vaalia. Ja mikäsen hienompaa kuin jos kaksi toisiaan rakastavaaihmistä sukupuoleen katsomatta haluaa sitoutuatoisiinsa ja solmia avioliiton. Eikö yhteiskunnantehtävä nimenomaan ole tukea niitä, jotka halua-vat sitoutua ja kantaa vastuuta puolisostaan jakantaa vastuuta perheestään?

56 Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Asennemuutos-ta on Suomessa tapahtumassa. Jos ei usko gallu-peihin, niin vaalikoneissa oli enemmistö meitä,jotka halusivat tämän osalta lainsäätäjinä viedätasa-arvoa ja ihmisoikeuskäsitykseen pohjautu-vaa asiaa eteenpäin. Näen lainsäätäjänä, että seoikeus, mikä meillä on, on annettava myös niille,joilla sitä ei ole.

Pidän jonkinlaisena kiusaamisena sitä, että mehaluamme rakentaa kahden eri järjestelmän va-raan järjestelmän, jossa ihmisillä olisi lain edes-sä yhtenäiset mahdollisuudet. Se, että heillä olisimahdollisuus yhteiseen sukunimeen ilmoituksel-la, se, että heillä olisi mahdollisuus aloittaa vai-kea ja tarkkaan säädelty adoptioprosessi — pe-ruspalveluministeri tietää tästä, että se ei ole läpi-huutojuttu. Se, että naapurin mies- tai naispari ononnellinen ja saa luvan mennä naimisiin, ei olemitenkään pois meiltä, jotka olemme avioliitois-sa. Heillä on myös usein jo tänä päivänä lapsiasiinä perheessä, mutta se, että he voisivat myösavioliiton kautta vahvistaa nykyistä perhemallia,olisi myös lasten etu. Minä kannatan, että viimei-senä Pohjoismaana Suomi tulisi tänä keväänä hy-väksymään tämän tasa-arvoisen avioliittolain.

57 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Muutama kommentti vieläedustajille Heikkilä ja Oinonen: Olen itse vakaaheteroavioliittojen kannattaja ja siitä syystä jasillä rinnastuksella kannatan tasa-arvoista avio-liittolakia, koska olen myös samaa sukupuoltaolevien avioliiton kannattaja. Jo avioliitossa ole-vien asemaa tämä kansalaisaloite tai sen hyväk-syminen ei millään tavalla muuttaisi. Itse asiassaajattelen itse niin, että oma avioliittoni, hetero-avioliitto, voisi muuttua paremmaksi, kun toteai-sin, että elämme nyt vaimoni kanssa sitten avoi-memmassa ja tasa-arvoisemmassa Suomessa.

Toiseksi totean vielä edustaja Soinille, että ko-koomuksen puoluekokous on hyväksynyt tasa-arvoisen avioliittolain ja kokoomus siis puoluee-na, tällä puoluekokouskannalla, kannattaa aloi-

Torstaina 20.2.201432 12/2/58

tetta. Silti me emme sido kansanedustajien käsiätässä asiassa, vaan tämä jos jokin on omantun-non kysymys. Toivon todella, että kaikki kansan-edustajat voivat omaa tahtoaan (Puhemies koput-taa) tässä asiassa noudattaa.

58 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kannatan tämän kansalais-aloitteen hyväksymistä. Täällä on käyty vilkastakeskustelua, ja monilla heistä, jotka eivät tätäkannata, ehkä eniten käytetty argumentti on tääl-lä ollut se, että vakiintuneita käsitteitä ei pidämuuttaa. Mielestäni on hyvä, että aika ajoin yh-teiskunnassa tarkastellaan vakiintuneita käsittei-tä, viitaten esimerkiksi edustaja Kiurun pitkällehistoriaan meneviin. Mutta on tässä viime vuosi-kymmeninä ollut sellainen tilanne, että vielä jo-kunen aika sitten oli täysin vakiintunut käsite,että pappi, pastori tai piispa on mies ja vain mies.Jos tällä perusteella yhteiskuntaa kehitämme,niin paikallemme kyllä jäämme. Mutta minulletämä on yhdenvertaisuuskysymys. Seksuaalistasuuntautumista ei pitäisi pakolla tuoda esiin, josolet rekisteröityneessä parisuhteessa. Tämä ontyömarkkinoiden kannalta tärkeää.

Mutta vielä, mitä tulee näihin puolueiden kan-toihin, kun edustaja Soini täällä sanoi, että onpuolueita, joilla on kantoja, ja puolueita, joilla ei,SDP:llä on kanta, mutta me emme tässä asiassasido käsiä. Tämä on omantunnon kysymys. Vie-lä jokunen vuosi sitten Timo Soini itse oli sitämieltä: "Luotan siihen, että perussuomalainenpäättäjä tietää, mitä tahtoo. Joskus on oltava vas-takarvaan jopa omassa porukassa." Toivon, ettämoni, joka täällä tätä asiaa miettii, miettii myösnäitä sanoja, jotka vielä muutama vuosi sittenolivat vakiintunut käsite.

59 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen(vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! To-dellakin kävimme keskustelua siitä, missä roolis-sa me voimme täällä ministerikollegan kanssaesiintyä, ja käytämme siis debattipuheenvuorottäältä aitiosta ohjeen mukaisesti.

Ensinnäkin totean edustaja Kumpula-Natrinmukaisesti, että Suomessa todellakaan adoptio-prosessi ei ole mikään läpihuutojuttu vaan erit-täin tarkan harkinnan paikka. Täällä keskustelus-sa on monissa puheenvuoroissa nostettu esiinmyös perheisiin liittyviä kysymyksiä. Pidän tär-keänä sitä, että lasten asemaan ja oikeuksiin kiin-nitetään huomiota, mutta henkilökohtaisesti olen

sitä mieltä, että täälläkin tänään esiin nostettuvaatimus isästä ja äidistä kaikille lapsille on kyl-lä vähintäänkin ongelmallinen. Ymmärrän erilai-sia näkemyksiä, mutta pelkään kyllä, että tällai-nen keskustelu aiheuttaa aivan turhaa huolta jamielipahaa sellaisissa perheissä, joissa on vainyksi vanhempi, ja tiedämme, että näitä perheitäon varsin paljon.

Henkilökohtaisesti haluan tukea tätä kansa-laisaloitetta ja sen hyväksymistä. Koen, että se eiole millään tavalla pois minulta tai perheeltäni.

60 Ympäristöministeri Ville Niinistö (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Henkilökoh-taisesti kansanedustajana koen, että tasa-arvoi-nen oikeus rakkauden tunnustamiseen lain edes-sä kuuluu kaikille pareille. Kun olemme sitämieltä, että ihmisoikeudet ovat yhtäläiset kaikil-le, niin herää kysymys, miksi erotella vähemmis-töjä enemmistöstä, miksi kohdella käsitteidenosalta eri tavalla, miksi rekisteröity parisuhderiittäisi.

Lainsäädäntö vaikuttaa ihmisten suhtautumi-seen toisiinsa, suvaitsevaisuuteen yhteiskunnas-sa yleensä, ja jos me mietimme lapsia, jotka kas-vavat tässä maassa, jokaisella lapsella pitää ollaoikeus itseilmaisuun ja kasvaa omanlaisenaannuorena. Ja kuten edustaja Haapanen toi esille,seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla ontutkimuksen mukaan jopa 3—4 kertaa suurempiitsemurhariski kuin muulla väestöllä ja myössuurempi riski mielenterveysongelmiin. Meidänon saatava nuorten ja lasten kiusaaminen loppu-maan ja osoitettava, että sama oikeus avioliit-toon kuuluu kaikille pareille. Se ei ole keneltä-kään pois, se ei rajoita kenenkään elämää, se eirajoita kenenkään vapautta toteuttaa omassa elä-mässään omaa uskonnollista tai henkilökohtaistavakaumustaan, ja se ei rajoita minkään uskonnol-lisen yhteisön toimintaa.

Näin ollen toivon syvästi ja nöyrästi koko sy-dämestäni, että eduskunnan enemmistö voi hy-väksyä tämän lakialoitteen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Näin kaikki pyy-detyt vastauspuheenvuorot on käytetty. Men-nään puhujalistaan.

61 Lea Mäkipää /ps : Arvoisa puhemies! Mie-hen ja naisen välinen avioliitto on kautta histori-an kuulunut yhteiskunnan perusrakenteisiin. Pu-huttaessa avioliitosta puhutaan siis asiasta, joka

PTK 12/2014 vp12/2/62 33

on tunnettu hyvin monenlaisina aikakausina. Su-vaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon vetoaminenmuodostuu tässä kohdassa eräänlaiseksi sumu-verhoksi. Näiden kauniiden sanojen takia jäähuomaamatta, että pyrkimys muuttaa avioliitto-näkemystä on samalla pyrkimystä sellaiseen ti-lanteeseen, jota ei koskaan ennen ole tunnettumaassamme. Se ei ole pelkkä lakitekninen muu-tos vaan kajoamista yhteiskunnan perussoluun,perheeseen.

Nyt käsiteltävän aloitteen kannattajien kuuluuilmoittaa avoimesti, pitävätkö he avioliittoa japerhettä niin yksityisenä asiana, että yhteiskuntaei voi eikä saa sitä mitenkään ohjata eikä säädel-lä. Tällaisen käsityksen mukaan yhteiskunnanosuutena olisi vain todeta ja rekisteröidä, mitenon perhe järjestetty eri tapauksissa. Silloin ei tu-levaisuudessa jäisi mitään perusteita torjuamyöskään moniavioisuutta eikä laajempiakaanryhmäavioliittoja, joissa laajempi joukko ihmi-siä ilmoittaisi olevansa keskenään avioliitossa.

Kirkon perheneuvontatyön uranuurtaja MattiJoensuu on eräässä kirjassaan kertonut Neuvos-toliiton perhekokeilusta pian vuoden 1917 val-lankumouksen jälkeen. Se pohjautui juuri siihenajatukseen, että tällä alueella tuli vallita täysi va-paus ja että se oli yksityistä aluetta, johon puolu-een ja valtion ei tullut puuttua. Varsin pian alkoikuitenkin ilmetä niin suuria epäkohtia, että jo1930-luvulla lakeja oli muutettava valtion ohja-usta korostavaan suuntaan. Niitä muutettiin niinkireiksi, että siinä vaiheessa homoseksuaalisuussäädettiin jälleen rangaistavaksi. Täydellinen va-paus ei toiminut käytännössä.

Vaikka eri syistä johtuen myös perinteisistäavioliitoista osa on lapsettomia, niin tämä ei ku-moa sitä tosiasiaa, että mahdollisuus yhteisiinlapsiin on aina kuulunut käsitykseen avioliitosta.Tästä lähtökohdasta luovuttaisiin, jos myös sa-maa sukupuolta olevien parisuhteista ryhdyttäi-siin käyttämään nimitystä avioliitto. Pitäisikö sil-loin hyväksyä myös perheen sisäinen avioliittoeli se, että esimerkiksi veli ja sisar, jotka asuvatsamassa taloudessa, voisivat ryhtyä kutsumaanyhteistä elämäänsä avioliitoksi?

Ihmiselle kuuluu aina myös sukupuolisuus.Hän ei ole vain ihminen yleensä, vaan samallajoko mies tai nainen. Sukupuolten välillä on eri-laisuutta, mutta myönteisellä ja toisiaan täyden-tävällä tavalla tämä erilaisuus ja samalla ihmisensukupuolisuus ilmenee yhden miehen ja yhdennaisen välisessä avioliitossa. Mitä vaikuttaisi las-

ten ja nuorten kehitykseen se, jos he näkisivätympärillään monenlaisia perheitä, joista kaikistakuitenkin käytettäisiin nimitystä avioliitto? Yh-dessä olisi perinteiseen tapaan mies ja nainen,toisessa kaksi miestä, kolmannessa kaksi naista.

Yhteiskunnan ei tule hämmentää eikä hämär-tää tietoisuutta miehenä tai naisena elämisestä.Sen sijaan sitä tulee ohjata kehittymään rakenta-vaan ja myönteiseen suuntaan, koska se kuuluujo alkuperäiseen luomisjärjestykseen. Näin voisäilyä myös ymmärrys siitä, että miehen ja nai-sen välinen rakkaus avioliitossa on eri asia kuinyleinen lähimmäisenrakkaus tai esimerkiksi sisa-rusten keskinäinen kiintymys.

Arvoisa puhemies! Herra meitäkin armahta-koon!

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nytsitten vähän siitä, kuinka etenemme. Äskenkäytiin varsin kattava ja monipuolinen debatti.Nyt edetään näitten etukäteen pyydettyjen pu-heenvuorojen mukaan puhujalistassa, ja muistu-tan nyt siitä, että tämä on nopeatahtinen keskus-telu, jonka puheenvuorojen enimmäispituus on3 minuuttia.

62 Antti Kaikkonen /kesk: Arvoisa puhemies!Täällä eduskunnassa vierailee usein koululais-ryhmiä. Silloin aina välillä minulta kysytään si-tä, miksi Suomessa on lakeja ja mikä niiden tar-koitus on. Vastaan aika usein seuraavasti: Laki-en tarkoitus on ennen kaikkea suojata ja suojellaheikompia. Lakien avulla luodaan yhteiset peli-säännöt yhteiskuntaan, jotta myös muut kuin kai-kista vahvimmat voivat pärjätä. Lakien tarkoituson siis luoda tasa-arvoiset elinolosuhteet suoma-laisille. Siitä on mielestäni kysymys myös tässäkansalaisaloitteessa.

Mutta kun keskustelemme tasa-arvoisestaavioliittolaista, on hyvä huomioida se, mikä täs-sä on käynyt ilmikin, että mielipiteitä on erilaisiaja niitä perustellaan erilaisilla seikoilla. Tähänmeillä kaikilla on vapaassa maassa oikeus, jameidän on syytä arvostaa toinen toistemme mie-lipiteitä.

Torstaina 20.2.201434 12/2/63

Arvoisa puhemies! Itse haluan kuitenkin ko-rostaa tässä yhteydessä sitä tasa-arvon viestiä,jonka mukaan jokainen ihminen on samanarvoi-nen ja jokaista tulee kohdella lain edessä tasaver-taisesti. Vaikka seksuaalivähemmistöjen asemaon parantunut Suomessa viime vuosina muunmuassa rekisteröidyn parisuhteen myötä, ei työkuitenkaan ole valmis. Nyt rekisteröidyn pari-suhteen osapuolilla on avioliittoon verrattuna sa-mat velvollisuudet mutta ei samoja oikeuksia.Siksi kannatan tämän kansalaisaloitteen perus-viestiä.

Kansalaisaloitetta uskonnollisilla perusteillavastustaville haluan muistuttaa, että kirkoilla säi-lyy edelleen oikeus itsenäisesti päättää vihkioi-keudestaan. Ketään ei pakoteta vihkimään toisiaihmisiä oman vakaumuksensa vastaisesti. Kirk-kohäistä päättää kirkko itse.

Arvoisa puhemies! Suomi on ainoa Pohjois-maa, jossa samaa sukupuolta olevilla ei ole oike-utta avioliittoon. Katson, että Pohjoismaat ovatmeille oikea viiteryhmä haettaessa kansainvälis-tä vertailua tämäntyyppisissä arvostusasioissa.Vai onko olemassa jonkun mielestä joku meillesopivampi viiteryhmä kansainvälisellä tasolla?

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry muis-tuttaa aiheellisesti, että Suomen valtion on koh-deltava ihmisiä tasa-arvoisesti, ei melkein tasa-arvoisesti, ja tätä rekisteröity parisuhde edustaa.Tällä hetkellä lainsäädäntö asettaa kansalaiseteriarvoiseen asemaan sukupuolisen suuntautu-misen perusteella. Yhdenvertaisuuden toteutu-minen on nuorten hyvinvoinnin edellytys. Seksu-aalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavatarjessaan valitettavan paljon syrjintää, leimaa-mista ja kiusaamista. Kaikille nuorille ja erityi-sesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihinkuuluville nuorille ja nuorten parissa toimivilletasa-arvoinen avioliittolaki tuo myös vahvanviestin: jokainen nuori on yhtä arvokas riippu-matta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Muut-tamalla avioliittolainsäädäntöä yhteiskunta tun-nustaisi samaa sukupuolta olevien parien per-heet samanarvoisiksi muiden perheiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertainen kohtelu jayhdenvertaiset oikeudet kuuluvat kaikille.

63 Pauli Kiuru /kok: Arvoisa herra puhemies!Käsittelemme kansalaisaloitetta tasa-arvoisestaavioliittolaista. Kansalaisaloite on uusi menetel-mä, ja se täydentää edustuksellista järjestel-

määmme. Aloitemahdollisuus vahvistaa kansa-laisyhteiskuntaa tarjoten myös oivan alustan kan-salaiskeskustelulle. Kiitos kaikille heille, jotkaovat työskennelleet aloitteen puolesta. Kiitosmyös heille, jotka ovat julkisessa keskustelussavastakkaisen kantansa rakentavasti esittäneet.

Asiasta tehtiin lakialoite täällä eduskunnassavuonna 2012. En allekirjoittanut sitä, koska kan-tani oli silloin epäselvä. Esimerkiksi adoptioky-symys vaati lisäperehtymistä. Kantani on kypsy-nyt, ja viime syksynä maakuntalehtemme kyse-lyyn vastasin seuraavasti: "Ketään ei saa ilmanhyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan su-kupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, va-kaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vam-maisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn pe-rusteella. Tasa-arvoinen avioliittolaki ei heiken-täisi olemassa olevien avioliittojen nauttimaa ar-vostusta ja tukea, vaan ulottaisi sen koskemaanlaajempaa joukkoa ihmisiä." Ohjenuoranani käy-tin muun muassa perustuslakia. Tuen siis tehtyäaloitetta. Aloitetta ja avioliittoa ei pidä eduskun-nassa eikä muutenkaan hämmentää uskonnolla,tai jos niin halutaan välttämättä tehdä, niin kysy-mys kuuluu: miten Jeesus olisi tässä tilanteessatoiminut ja äänestänyt?

Arvoisa puhemies! Vietin kaksi viikkoa sittenhopeahääpäivääni. Olen valmis sallimaan samanmahdollisuuden kaikille.

64 Pia Kauma /kok: Arvoisa puhemies! Tasa-arvoinen avioliittolaki oli eduskunnassa esillä la-kialoitteena jo kaksi vuotta sitten. Se keräsi 76 al-lekirjoitusta eikä edennyt lopulta tähän saliin,jotta olisimme saaneet äänestää asiasta. Maalis-kuussa 2012 voimaan tullut perustuslain muutos,jonka jälkeen myös kansalaisaloitteella voidaansaada alulle lakimuutoksia, tuli tässä mielessä so-pivaan aikaan. Lähes 170 000 allekirjoitusta ke-rännyt kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliitto-lain puolesta on jo itsessään voimakas kansalais-ten tahdonilmaisu, mutta ennen kaikkea se mah-dollistaa asian käsittelyn koko eduskunnan edes-sä.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisessa avioliitto-laissa on lopulta kyse yksilön vapaudesta, tasa-arvosta ja ihmisten erilaisuuden kunnioittamises-ta. Nämä kaikki ovat länsimaisille demokratioil-le yhteisiä arvoja. Euroopan karttaa tarkastelles-sa tältä kannalta onkin havaittavissa selkeä jako-linja. Entisen Neuvostoliiton alueella samaa su-

PTK 12/2014 vp12/2/65 35

kupuolta olevien avioitumiselle on pääsääntöi-sesti perustuslaillisia rajoituksia. Näin esimer-kiksi Puolassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.Sallivinta lainsäädäntö on Espanjan, Ranskan jaHollannin kaltaisissa vahvasti Länsi-Euroopankulttuuripiiriin kuuluvissa maissa. Pohjoismai-den osalta Suomi on jälkijunassa, sillä tasa-arvoi-nen avioliitto on todellisuutta niin Ruotsissa,Norjassa kuin Tanskassakin.

Euroopan leikkaava jakolinja ei ole suinkaansattumaa, vaan siihen sisältyy jopa kylmän so-dan ajoilta juurensa juontava poliittisen kulttuu-rin ero valtionjohtoisen ja toisaalta yksilön arvoakunnioittavan järjestelmän välillä. Itäblokin tra-ditiossa järjestelmän voi nähdä perustuneen yl-häältä alaspäin suuntautuneeseen käskyvaltaan,joka ulotti otteensa ihmisten yksityiselämään as-ti. Tälle kontrastina oli ja on edelleen länsimai-nen arvomaailma, johon kuuluu keskeisesti yksi-lönvapauden kunnioittaminen ja valtion rajaami-nen pois sille kuulumattomilta elämänalueilta.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2002 voimaan tul-lut laki rekisteröidystä parisuhteesta oli askel oi-keaan suuntaan. Lailla annettiin samaa sukupuol-ta oleville pareille ensimmäistä kertaa mahdolli-suus parisuhteen virallistamiseen ja samallapääsy perhelainsäädännön piiriin. Kuten kansa-laisaloitteessakin todetaan, asettaa kuitenkin ny-kyinen lainsäädäntö rekisteröidyt parisuhde-kumppanit aviopuolisoita heikompaan asemaan.Parien erilainen keskinäinen kohtelu luo väistä-mättä eriarvoisuuden tunnetta, eikä nykyisellemenettelylle olekaan löydettävissä keskeisiä pe-rusteita.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan avioliitosta,puhutaan myös lapsista ja lapsien oikeudesta per-heeseen. Tällä hetkellä muut kuin aviopuolisotjoutuvat hakemaan adoptiota yksin ja adoptionvahvistamisessa suostumusta pitää erikseen ha-kea parisuhdekumppanilta. Selkeintä olisi, ettäperheen molemmat aikuiset tulisivat suoraan lap-sen vanhemmiksi yhteisadoption kautta. Tässä-kin suhteessa Suomi on jäljessä muita Pohjois-maita, sillä esimerkiksi Norjassa yhteisadoptioon ollut mahdollista vuonna 2009 voimaan astu-neen uuden avioliittolain myötä.

Arvoisa puhemies! Ihmisiä tulee kohdella sa-malla tavalla ikään, rotuun, sukupuoleen tai su-kupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Tä-män lain mahdollisen hyväksymisen jälkeenkinkirkolla ja eri uskontokunnilla on edelleen oike-

us päättää, vihkivätkö vai eivätkö ne vihi näitäliittoja. Kannatan aloitteen hyväksymistä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:Edustaja Wallin, ja voitte käyttää puheenvuoron-ne sieltä paikaltanne, koska teidän liikkumisen-ne näyttää olevan hieman hankalaa.

65 Stefan Wallin /r: — Kiitos, arvoisa puhe-mies. Ei ole ketunhäntää kainalossa, mutta kaina-losauvat kylläkin.

Arvoisa puhemies! Avioliittolain muutoseh-dotuksen tarkoituksena on, että henkilöillä, jotkahaluavat solmia virallisen parisuhteen, olisi täs-mälleen sama asema ja samat oikeudet jamahdollisuudet seksuaalisesta suuntautumises-taan riippumatta. Ruotsalaisen eduskuntaryh-män mielestä kyse on periaatteellisesta asiasta jaoikeudenmukaisuuskysymyksestä. Itse olen ol-lut asian suhteen johdonmukainen. Kun asia tulilakialoitteena ajankohtaiseksi tässä eduskunnas-sa pari vuotta sitten, allekirjoitin sen. Se oli itseasiassa ainoa aloite, jonka allekirjoitin ministeri-nä ollessani. Lakivaliokunnan käsittelyssä äänes-tin aloitteen puolesta, kun se hävisi äänin 9—8.Valiokunnan varapuheenjohtajana tulen jatkos-sakin seuraamaan omaatuntoani ja työskentele-mään sen puolesta, että aloite hyväksytään tässäsuuressa salissa.

Nykyistä yhteiskuntaa leimaavat, paradoksaa-lista kyllä, toisaalta koventuneet mielipiteet jaontuva kunnioitus tiettyjä vähemmistöjä koh-taan, mutta toisaalta vahva trendi, jossa julkinenkunnioitus kahden saman sukupuolen edustajanparisuhdetta kohtaan on lisääntynyt. Voidaan sa-noa, että yhteiskunnan hyväksyvä näkemys sek-suaalivähemmistöistä on tulossa vauhdilla uloskaapista.

Det här är också, talman, en nordisk och euro-peisk trend, i allt högre grad också en transatlan-tisk trend. I alla andra nordiska länder kan perso-ner av samma kön redan ingå äktenskap. I Fin-land har vi allt svårare att motivera varför just viskulle stå utanför den nordiska eller rentav all-männa trenden.

Det är skäl att framhålla att det här förslagetom ändring av äktenskapslagen också görs medrespekt för dem som i sin syn på äktenskapet fö-reträder en mera traditionell ståndpunkt. Här villjag ändå betona en viktig utgångspunkt för alltlagstiftningsarbete, och det är att det bör vara att

Torstaina 20.2.201436 12/2/66

jämställa människor inför lagen. Det är inte bortfrån mig på något som helst vis om samma rätt attingå äktenskapet som jag har ges åt flera männis-kor. Jag kan inte se idén med att gradera fastakärleksrelationers samhälleliga och juridiska re-levans.

En annan tanke med initiativet är att inte blan-da in kyrkan på något vis. Kyrkan eller kyrkornahar fortsättningsvis rätt att utifrån sina egna pre-misser viga. Det är en fråga som kyrkan tar ställ-ning till utifrån sin autonomi.

Laki rekisteröidystä parisuhteesta oli aika-naan suuri askel oikeaan suuntaan, muttei riittä-vä. Edelleen on olemassa oikeuksia, jotka puut-tuvat samaa sukupuolta olevilta pareilta. Adop-tio-oikeus tulee nyt ajankohtaiseksi seurauksenasille avioliiton muutokselle, johon tämä aloitetähtää. Aloite antaisi myöskin samaa sukupuoltaoleville pareille oikeuden yhteiseen sukuni-meen, jos pari näin haluaa.

Arvoisa puhemies! Kansalaismielipide alkaaolla vahvasti sen puolella, että mekin täällä Suo-messa ottaisimme tämän askeleen maassamme.Se olisi tärkeä askel kohti ihmisten, parien ja rak-kauden yhtäläisiä arvoja sivistyneessä pohjois-maisessa oikeusyhteiskunnassamme. On siisaika antaa samaa sukupuolta oleville pareille täs-mälleen sama yhteiskunnallinen juridinen asemakuin aviopareille.

66 Anni Sinnemäki /vihr: Arvoisa puhemies!Aloitan toteamalla, että kansalaisaloite on erin-omaisen hieno instituutio. Vaikkakin se on uusi,se alkaa jo olla perinteinen. Me käsittelimmetäällä kansanedustajien lakialoitetta tasa-arvoi-sesta avioliittolaista aikaisemmin tällä kaudella,ja ainakin joidenkin edustajien mielessä tuohonlakialoitteeseen sisältyi paljon puoluepoliittisiajännitteitä ja jännitteitä hallituksen ja oppositionvälillä. Tässäkin mielessä kansalaisaloite on hie-no instituutio: meillä on nyt mahdollisuudet täs-sä eduskunnassa käsitellä tätä asiaa puhtaaltapöydältä kansalaisaloitteen pohjalta sillä tavalla,että jokainen meistä kansanedustajista voi toteut-taa sitä perustuslain määrittelemää kansanedus-tajan tehtävää toimia vapaasti omantuntonsa mu-kaan suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Minulle itselleni ihmistenseksuaalinen suuntautuminen ja siihen liittyvättasa-arvokysymykset ovat olleet aina jollain ta-valla hyvin itsestään selviä ja helppoja, ja olen

totta kai vuosien varrella eduskunnassa huoman-nut, että monille ihmisille seksuaalivähemmistö-jen tasa-arvon tunnustaminen on ollut vaikeam-paa ja siinä on monien ihmisten mielestä jollaintavalla paljon enemmän jännitteitä kuin omassamielessäni on ollut. Pohtiessani tätä keskusteluamietin, onko ylipäätänsä mitään sellaista, mitävoisin sanoa niille edustajille tai millä voisin yrit-tää vakuuttaa niitä edustajia, jotka eivät tätä aloi-tetta kannata. Ehkä yksi itse asiassa hirveän tär-keä asia mielestäni on se, että tämä aloite on kui-tenkin henkilökohtaisempi, arempi ja ehkä tär-keämpi niille ihmisille, joita se suoraan koskee,joille se mahdollistaisi avioliiton solmimisen.Tuntuu reilulta ja inhimilliseltä, että enemmistönedustajat ovat valmiita avaamaan instituutioita,jotka aikaisemmin ovat olleet enemmistön hal-lussa, myös vähemmistölle. Uskon, että tämä oli-si meiltä kaikilta oikein.

Uskon itse avioliittoinstituutioon ja uskon per-heeseen ja uskon siihen, että parisuhteen julkisel-la rekisteröimisellä ja julkisen aseman saamisel-la sille on paljon merkitystä. Tässä laissa ei olekysymys vain tietyistä teknisistä muutoksista,vaan kyllä tässä on viime kädessä kysymys hy-väksymisestä, minkä esimerkiksi edustaja Pelko-nen toi omassa puheenvuorossaan mielestäni hy-vin esiin.

Ajattelen viimeiseksi, että erityisesti kasvavi-en lasten ja nuorten kannalta tämän aloitteen hy-väksyminen olisi hyvin tärkeä asia. Meillä kas-vaa lapsia samaa sukupuolta olevien perheissä.Se, että avioliitto olisi kaikille sama, olisi hyvänäiden lasten kannalta, ja kasvaville nuorilletämä laki olisi hyvä, koska se osoittaisi yhteis-kunnan hyväksyntää silloinkin, kun ihminenkuuluu seksuaalivähemmistöön. Ehkä tämänaloitteen jälkeen meidän ei tarvitse enää niin pal-jon miettiä vähemmistön ja enemmistön kysy-myksiä näissä asioissa.

67 Sanni Grahn-Laasonen /kok: Arvoisa pu-hemies! Tahdon2013-organisaatio toteutti asial-lisen ja kiihkottoman kampanjan, sai kerättyäpaljon nimiä. Nyt keskustelu on siirtynyt tänneeduskuntaan, ja olen kyllä ilahtunut siitä, ettätämä keskustelu on ollut ehkä odotettuakin asial-lisempi ja kiihkottomampi kuitenkin tasoltaankuin saatettiin ennakkoon ajatella.

Suomen kansa on oikeastaan jo sanonut tälletasa-arvoiselle avioliittolaille "kyllä" ja antanutsille vahvan tuen. Viimeisimmän Taloustutki-

PTK 12/2014 vp12/2/68 37

muksella teetetyn tutkimuksen mukaan suoma-laisista 58 prosenttia kannattaa lakimuutosta ja34 prosenttia vastustaa sitä. Suomen perustusla-kikin edellyttää kansalaisten yhdenvertaisuutta.Ihmisten tulisi olla yhdenvertaisia lain edessä su-kupuolesta, ihonväristä ja myös seksuaalisestasuuntautumisesta riippumatta. Tasa-arvoinenavioliitto tarkoittaisi, ettei ihmisiä erotettaisi re-kisteröityihin puolisoihin ja aviopareihin vaanjokaisen parin asema olisi lain ja oikeuden näkö-kulmasta yhdenmukaisesti määritelty.

Nykyisellään rekisteröity parisuhde on olluthyvä välimuoto matkalla kohti tasa-arvoistaavioliittolakia, mutta totta on, että se alleviivaaparien epätasa-arvoa, ja se kokemus tässä on seoleellinen eli kokemus siitä, olenko nyt oikeutet-tu siihen samaan kuin enemmistö vai haluaakoyhteiskunta edelleen erottaa parit A- ja B-luokanavioliittoihin.

Tasa-arvoinen avioliittolaki koskee kuitenkinkeskustelunaiheena ja kokemuksena paljon suu-rempaa joukkoa kuin vain niitä, jotka tämän lainjohdosta sitten pääsisivät tulevaisuudessa naimi-siin. Siitä on tullut erityisesti nuoremmissa suku-polvissa meidän keskuudessamme symboli yh-denvertaisuudelle. Siitä on tullut meidän yhteis-kuntamme eräänlainen suvaitsevaisuuden mitta-ri, ja siitä on tullut myös yhdenlainen sukupolvi-kokemus.

Olen varma, että tämä laki tulee ennemmin taimyöhemmin voimaan. Kyse on enää oikeastaanaikataulusta. Edelläkävijöitä meistä suomalaisis-ta ei enää tule. Kuten täälläkin on useaan ottee-seen todettu, muissa Pohjoismaissa tämä laki onjo voimassa. Kyse on nyt oikeastaan siitä, halu-ammeko olla suvaitsevainen, avoin, oikeuden-mukainen, inhimillinen maa vai haluammekoolla odottamassa kenties viimeisten joukossa tätälakia. Valitettavasti tämä jälkimmäinen vaihto-ehto meidät leimaisi, rohkenen nyt sanoa, ahdas-mielisiksi ja ennakkoluuloisiksikin.

Uskon, että joskus vielä kerromme lapsillem-me, että voitteko te kuvitella: vuonna 2014 ho-mot eivät vielä saaneet mennä naimisiin. Suomimuuttuu. Muuttuko se hitaasti vai vähän nope-ammin, se oikeastaan tullaan näkemään tässä sa-lissa toivottavasti vielä käsittelyn aikana.

68 Teuvo Hakkarainen /ps: Arvoisa puhe-mies! Me olemme tasa-arvoisia, olemme sittenminkä värisiä, kokoisia tahansa tai riippumattasiitä, minkälaista seksielämää itse kukin harjoit-

taa — se ei minua edes kiinnosta paljon. Meolemme tasa-arvoisia, mutta me olemme erilai-sia. Hakkaraisen Teuvon rinnasta ei tule maitoa,vaikka kuinka lypsää tai imee. Me olemme erilai-sia.

Tasa-arvoisen avioliittolain, tai parisuhdelain,vahvistaminen on monissa maissa aiheuttanut joahdinkoa niille, jotka ajattelevat toisin. Jos kan-natat perinteisiä elämänarvoja, voit joutua siitämaksamaan kovan hinnan. Se voi johtaa tilantei-siin, joissa siviilivihkimistä suorittavat virkamie-het ja papit, jotka eivät vakaumuksensa vuoksisuostu vihkimään homopareja, joutuvatkineroamaan virastaan. Näin lainsäädännöllisin kei-noin vakaumuksensa tosissaan ottavat kirkon-miehet ja virkamiehet pakotetaan hyväksymäänhomoseksuaaliset elämänihanteet. Peräänkuulu-tan myös suvaitsevuutta meitä kristillisiä arvojaseuraavia kohtaan. Missä ovat heteroiden ihmis-oikeudet kohta?

Avioliittolain muutos on sama kuin yhteiskun-nan pakko-ohjelmointi: jos ajattelet toisin, oletlähes rikollinen. Suuntaus on pahempi kuin kom-munismi. Media tekee parhaansa korostaakseenluonnonvastaista seksielämää ja enemmistöäalistavaa pakkovaltaa. Tässä ei nyt ole kysymysvain yhden vähemmistöryhmän ihmisoikeudenpuolustamisesta vaan siitä, että hyvin suureltaosalta kansaa riistetään ihmisoikeudet. Yksi ryh-mä riistää oikeudet muilta.

Nyt meillä, jotka kannatamme perinteisiä elä-mänarvoja, on oikeus suunnata esimerkiksi las-temme seksikasvatus näkemystemme mukaises-ti. Lainmuutos antaa ulkopuoliselle oikeuden oh-jelmoida lastemme perhenäkemykset vastoinomia arvojamme. Erilaiset selitykset vähemmis-töryhmien ihmisoikeuksista ovat vedätystä.Tämä laki viime kädessä riistää ihmisoikeudettoisin ajattelevilta. Tästä on tasa-arvo kaukana.Yltiösuvaitsevaisuus johtaa suvaitsemattomuu-teen perinteisiä perhearvoja kunnioittavaa kan-sanryhmää kohtaan.

Arvoisa puhemies! Lainmuutos saattaa kuu-lostaa oikeudenmukaiselta ja tasa-arvoiselta. To-dellisuudessa se kuitenkin johtaa siihen, että vä-hemmistöryhmä saa vallan päättää, miten las-temme ja koko Suomen kansan seksikasvatussuuntautuu. Jos tämä laki joskus menee läpi, niinminä olen sitä mieltä, että piru joutaa kortistoon,(Puhemies koputtaa) me teemme hänen puoles-taan työt täällä.

Torstaina 20.2.201438 12/2/69

69 Hanna Tainio /sd: Arvoisa herra puhemies!Tasa-arvoista avioliittolakia ei aikanaan saatuhallitusohjelmaan. Kaksi vuotta sitten siitä teh-tiin lakialoite, jonka allekirjoitti 76 kansanedus-tajaa. Asian rauettua valiokunnassa siitä tehtiinvielä kansalaisaloite, joka nyt on meillä käsitte-lyssä. Jokohan me nyt tämän jälkeen saammeasian pois päiväjärjestyksestä?

Suomi on menneisyydessä ollut tasa-arvois-ten oikeuksien esitaistelija ja edelläkävijä. Nai-set saivat täällä äänioikeuden vuonna 1906, en-simmäisinä Euroopassa. Historia tuomitsee jälki-junassa tulijat. Esimerkiksi Sveitsille vitkuttelunaisten äänioikeuden myöntämisessä on jäänytikuiseksi häpeätahraksi. Asiasta on aiheellistahuomauttaa, sillä samaa sukupuolta olevien avio-liitto on jo laillistettu lukuisissa maissa niin Eu-roopassa kuin sen ulkopuolellakin, muun muas-sa kaikissa muissa Pohjoismaissa. Suomi on vainjäämässä näinkin itsestään selvässä asiassa taka-pajulaksi.

Usein kuulee sanottavan, että tasa-arvoinenavioliittolaki murentaisi avioliittoinstituutiota.Onko avioliittoinstituutio todella niin heikoissakantimissa, että se tästä romuttuisi? Enemmänsen arvoa murentaa se, ettei kaikilla ole oikeuttaavioliittoon. Hiukan epäilen, että kun tämä asiaaikanaan vihdoin hyväksytään ja saadaan poispäiväjärjestyksestä, lain vastustajat eivät tulehuomaamaan elämässään mitään eroa entiseen.

Tasa-arvoista avioliittolakia vastustetaanmyös uskonnollisilla perusteilla. Näin siitäkinhuolimatta, että kirkolla on jatkossakin täysi va-paus olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pa-reja. (Timo Soini: Millä kirkolla?) Nyt on yksin-kertaisesti kyse samaa sukupuolta olevien juridi-sesta oikeudesta siviilivihkimiseen, joten kirkontuominen tähän keskusteluun on täysin tarpee-tonta.

Monet lain vastustajista ovat ilmaisseet huo-lensa homo- ja lesboparien oikeudesta adopti-oon, mutta Suomessa on jo nyt paljon sateenkaa-riperheitä. Itse asiassa joka kolmannella rekiste-röidyllä naisparilla on lapsia, ja määrä on kasvus-sa. Olisi näissä perheissä asuvien lasten etu, ettäheidän perhetyyppinsä hyväksyttäisiin sellaise-na tasa-arvoisena, normaalina osana yhteiskun-taa, jollainen se todellisuudessakin on. Adoptiotaas on aina pitkä ja yksilöllinen prosessi, jossalapselle pyritään löytämään paras mahdollinenperhe. Perheen kelpoisuus lapsen kasvattajaksi ei

riipu vanhempien seksuaalisesta suuntautumi-sesta vaan ihan muista tekijöistä.

Arvoisa puhemies! Mielipidekyselyt kerto-vat, että selvä enemmistö suomalaisista kannat-taa tasa-arvoista avioliittolakia. Minusta on häm-mentävää, että niin monet, jotka täällä yleensäväittävät puhuvansa kansan äänellä, ovat nyt suo-malaisten enemmistöä vastaan. Voisimmeko nytkuunnella kansan ääntä?

70 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herrapuhemies! Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avio-liittolaista perustuu sukupuolineutraalisuudenkäsitteelle. Aloitteella annettaisiin yksilöille oi-keudet solmia avioliitto samaa sukupuolta ole-van yksilön kanssa ja samaa sukupuolta olevillepareille oikeus adoptoida yhdessä lapsi.

Yhteiskuntamme ei ole tähän asti ollut suku-puolineutraali, ja meillä on jopa korostettu suku-puolineutraalittomuuden tärkeyttä muun muassayhteiskunnallisessa päätöksenteossa perustuenmiesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Tasa-ar-volain mukaan esimerkiksi kunnallisissa luotta-muselimissä tulee olla vähintään 40 prosenttiamiehiä ja 40 prosenttia naisia. Lainsäätäjä, toisinsanoen siis eduskunta, on nähnyt erityistä lisäar-voa sillä, että asioista on päättämässä suunnil-leen sama määrä miehiä ja naisia. Itse pidän käy-täntöä hyvänä, ja käsittääkseni koko eduskunta jaSuomen kansa, koska en ole huomannut kenen-kään poliittisesti aktiivisen henkilön konkreetti-sin toimenpitein kyseenalaistaneen tätä tasa-ar-vopykälää.

Tätä taustaa vasten on loogisesti kysyttävä:Eikö adoptoitavalla lapsella sitten tulisi jatkossa-kin olla lähtökohtainen oikeus päästä perhee-seen, jossa on edustettuna sekä naissukupuoliettä miessukupuoli, mikäli perheessä on kaksi ai-kuista eli vanhempaa? Vai voiko todella ollaniin, että mikäli kunnalliseen luottamuselimeenolisi valittavana kaksi henkilöä, nähtäisiin välttä-mättömänä, että toisen valitun olisi oltava mies jatoisen nainen, mutta että lasten kasvattaminenannettaisiin esimerkiksi kahden miehen vastuul-le? Minusta tässä ei ole mitään logiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! En kannata kansa-laisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista ja toi-von, että eduskunta tulee hylkäämään tämän su-kupuolisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvonkyseenalaistavan aloitteen.

Kolmen minuutin aikarajoituksen vuoksi pa-laan aiheeseen vielä toisessa puheenvuorossa.

PTK 12/2014 vp12/2/71 39

71 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Käsiteltävänä olevan kansalaisaloitteen perus-ajatus on, että eduskunta muuttaisi avioliittola-kia siten, että myös kaksi samaa sukupuolta ole-vaa henkilöä voisi solmia juridisesti pätevänavioliiton. Nykyisessä laissa avioliiton solmimi-sen edellytyksenä on se, että puolisoista toisentulee olla mies ja toisen nainen eli puolisoiden tu-lee olla eri sukupuolta.

Aloitteesta keskusteltaessa on hyödyllistä teh-dä se havainto, että aloitteella näyttää olevankaksi tavoitetta: yhtäältä aloite on tasa-arvoaloi-te, ja toisaalta aloitteen tavoitteena on muuttaaavioliiton käsite toiseksi verrattuna siihen, mitenavioliitto suomalaisessa yhteiskunnassa tähänasti on ymmärretty.

Jo vuoden 2001 parisuhdelaki pyrki tasa-arvo-tavoitteeseen. Sen myötä parisuhteen solmineil-le tuli osapuilleen samat oikeudet kuin avioliitos-sa on. Vuonna 2008 eduskunta täydensi tätä lin-jaa hyväksymällä perheen sisäisen adoption.Kansalaisaloitteen johdanto antaa ymmärtää, ettätasa-arvon toteutumisen esteenä on vielä se, ettäpuolisoihin ei parisuhteessa voida soveltaa nimi-lain säännöksiä, kuten avioliitossa, eikä adoptio-lakia, kuten avioliitossa tehdään. En usko, ettäkenellekään nimilain soveltaminen myös rekiste-röidyssä parisuhteessa olisi suuri ongelma.Adoptiolain kohta on sitten ongelmallisempi, sil-lä sen yhteydessä joudutaan syvällisiin pohdin-toihin lapsen edusta, ja siinä mielipiteet ja asian-tuntijoiden näkemykset poikkeavat toisistaan.

Tasa-arvo ihmisten välillä yhteiskunnassa onasia, johon meidän kaikkien on suhtauduttava va-kavasti. En usko, että kukaan pystyy perustele-maan epätasa-arvoa suosivia näkemyksiä kestä-vällä tavalla. On vain kerta kaikkiaan niin, ettäihmistä ei tule kohdella epätasa-arvoisesti mis-tään syystä, ei sukupuolen, ei uskonnon, ihonvä-rin eikä seksuaalisen suuntautuneisuuden vuok-si. Heteroiden ja homojen on saatava yksiselittei-sesti yhteiskunnassa tasa-arvoinen kohtelu. Tätäedellyttää yleisinhimillinen laki.

Arkipäivän tosiasia taas on, että asenteiden ta-solla me kaikki ihmiset olemme taipuvaisia koh-telemaan toisia ihmisiä epätasa-arvoisesti. Kir-joitettu laki ei ole poistanut esimerkiksi naisten jamiesten epätasa-arvoista kohtelua työmarkki-noilla, vaan syrjintää saattaa tapahtua inhimilli-sistä asennevammoista johtuen.

Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen ky-syy: "Miten voitaisiin toimia, jotta tosiasialliset

eroavuudet tunnustetaan mutta niiden ei annetaestää perusoikeuksien toteutumista? Merkitsee-kö tasa-arvon toteuttaminen kaikkien ihmistenvälisten eroavuuksien häivyttämistä?" Tämä joh-taa seuraavaan kysymykseen: vaatiiko tasa-arvo-tavoitteen toteuttaminen välttämättä myös avio-liittokäsityksen muuttamista, vai voidaanko tasa-arvo saavuttaa muutenkin?

Teen tämän kysymyksen, koska toivon, ettätasa-arvo käsiteltävässä asiassa voitaisiin toteut-taa muuttamatta avioliiton käsitettä. Nykyiselläavioliittokäsityksellä on nimittäin pitkät histori-alliset juurensa, ja on vaikeaa löytää kulttuuria,jossa avioliitto ymmärrettäisiin jotenkin toisinkuin miehen ja naisen välisenä liittona. Se pienimutta ratkaiseva ero, joka on fyysisesti miehen janaisen välillä, on luonut edellytykset muun mu-assa ihmiskunnan suvunjatkamiselle. Tätä perus-asiaa ei teknologinen tai lääketieteellinen kehi-tyskään muuta muuksi. Avioliiton erityisasemaaei ole nähty Suomessa perusoikeusongelmanaeikä siis tasa-arvo-ongelmana, sillä perustuslaki-valiokunta on todennut, että avioliiton asettami-nen miehen ja naisen parisuhteena erityisase-maan lainsäädännössä on perusteltua. (Puhemieskoputtaa)

Näillä perusteilla, arvoisa puhemies, sanon"kyllä" ehdottomalle tasa-arvolle yhteiskunnas-samme ja "kyllä" avioliitolle sellaisena kuin sehistoriallisesti ja kulttuurisesti on ymmärretty.Tätä lakialoitetta en voi tukea, koska sen tavoit-teena on perinteisen, kristillisiinkin arvoihinpohjautuvan avioliittokäsityksen muuttaminen.

72 Anu Urpalainen /kok: Arvoisa puhemies!Avioliitto ja perhe ovat sellaisia, jotka todellavaativat puolustamista, ja sitä puolustamista pi-täisi tehdä jokaisen perheen ja jokaisen aviolii-ton osalta, jokaisen parisuhteen osalta. Samoinkristilliset arvot, jotka itselläni ainakin hyvinvahvana ovat kantavana voimana työssäni ja elä-mässäni, vaativat ehdotonta puolustamista, kris-tilliset arvot, jotka ovat siis oikeudenmukaisuus,yhdenvertaisuus, välittäminen, huolenpito, rak-kaus. Kun siinä mielessä näitä asioita tarkaste-lee, tämä kansalaisaloite vaatii oikeanlaisen kä-sittelyn ja sellaisen käsittelyn, joka johtaa positii-viseen lopputulokseen, sillä kysymys on arvoasi-asta, tasa-arvoasiasta, ihmisoikeudesta, ja aivanniin kuin täällä moni on todennut, niin tämä onmyös suvaitsevaisuuden mittari. Yhdenvertai-

Torstaina 20.2.201440 12/2/73

suus lain edessä koskettaa ja sen tulee koskettaameitä kaikkia.

Tätä voidaan tietysti myös tarkastella vain tek-nisenä tarkasteluna, mutta tämä on todellakin ar-voasia ja siinä mielessä jokaisen päätöksiä tuleekunnioittaa, mutta monet perustelut tuntuvat hie-man erikoisilta. Vetoaminen biologiaan mieles-täni sopii myös tämän aloitteen puolesta puhumi-seen jos minkä. Olen ehdottomasti sitä mieltä,että biologia perusteena on oikeastaan kantavavoima juuri tälle aloitteen eteenpäinviemiselle.

73 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Ai-van ensiksi haluan ilmaista tukeni perustuslaki-valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin tulkin-nalle tämän asian lainmukaisuudesta, tämän lainoikeudenmukaisuudesta. Tämä laki ei sorra ke-tään, ja Suomi ei ole laittomassa tilassa, vaanlaillisessa tilassa. (Anni Sinnemäen välihuuto)— Edustaja Sinnemäki, mielelläni puhuisin häi-ritsemättä ja jatkan teidän kanssanne vaikka tuol-la.

Kun te täällä puhutte hyvin usein ihmisoike-uksista, ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus elä-mään. Koska te puhutte siitä, ja mitä mieltä teolette siitä?

Toinen asia: ei ole mitään syytä kummankaanosapuolen häpeillä sitä, että on tästä asiasta jo-tain mieltä. Ei tässä asiassa ole sellaista oikeaamielipidettä, vaan tässä on eri ihmisten arvoasi-oista kysymys, siitä, miten asiat ymmärretään,uskotaan tai ollaan uskomatta. En hyväksy sitä,että jotenkin leimataan taantumukselliseksi, van-hanaikaiseksi ääri-ihmiseksi, jos kannattaa sitä,mikä on voimassa oleva lainsäädäntö. Tuleekominusta tai joistain muista, jotka vastustavat tätälakia, tämän lain läpi mennessä sitten lainrikko-jia, koska en minä tule hyväksymään tätä kos-kaan? Henkisesti en voi hyväksyä, että avioliitto,joka minulle on sakramentti... Minä en siihen ky-sele lupaa, mitä mieltä minä saan olla.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kan-nasta on kyselty. Kerron yksiselitteisesti, mitenkanta on muodostunut. Puolueessa on käyty oh-jelmakeskustelu, edustajat ovat sitoutuneet vaa-liohjelmaan, allekirjoittaneet sen. Arvoisat vihre-ät, vasemmistolaiset, oikeistolaiset, jos te haluat-te vaikuttaa perussuomalaisten kantoihin, liitty-kää perussuomalaisiin, koska vihreistä tai mis-tään muusta puolueesta meidän kantoihimme eivaikuteta.

Arvoisa puhemies! Muutama asia vielä: halu-an tässä yhteydessä myös tukea malttia, en halualoukata ketään, joka on eri mieltä, en halua ahdis-tusta kellekään, mutta jos se nyt joitakuita loh-duttaa, niin minunkin sähköpostissani on aikapaljon kaikennäköistä tavaraa, niin että tuuleesitä molemmin puolin laitaa. (Anni Sinnemäki:Vastauspuheenvuoro! Nimi mainittiin!)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:Edustaja Tölli. — Minä noudatan niitä pelisään-töjä, jotka tämän oman rupeamani aluksi ilmoi-tin, ja pysyn kannassani.

74 Tapani Tölli /kesk: Arvoisa puhemies!Avioliitto on ollut ja on nyt ja toivottavasti myöstulevaisuudessa miehen ja naisen välinen liitto,instituutio. Nyt käsillä oleva aloite on periaatteel-lisesti ja arvonäkökulmasta merkittävä ja myösvakava. Se kuvaa myös hyvin tämän ajan arvoja.Tätä aloitetta on poikkeuksellisen voimakkaastimyös lobattu, ja siinä on ollut laajasti ja tiiviistimyös media mukana. Tähän asiaan on valmistau-duttu vuosia myös sillä tavalla, että lainsäädän-töä on viipale kerrallaan vuodesta 2002 lähtienmuutettu — silloinhan hyväksyttiin parisuhdela-ki — kohti tätä nyt tehtyä aloitetta. Tätä menette-lyä on joskus sanottu salamiteoriaksi eli viipale-teoriaksi.

Arvoisa puhemies! En ymmärrä, miksi pitäisisamaa sukupuolta olevien parisuhdetta nimittääavioliitoksi. Tasa-arvolla tätä aloitetta on vaikeaperustella. Se peruste ei kestä. Ei ole kyse epäta-sa-arvosta, jos samaa sukupuolta olevien suhdeei ole nimeltään avioliitto. On todettava sekin,että vaikka tämä aloite nyt hyväksyttäisiin edus-kunnassa, sillä päätöksellä ja hyväksymisellä eikuitenkaan poistu se ero, joka on miehen ja nai-sen avioliiton ja samaa sukupuolta olevien pari-suhteen välillä. Se ero säilyy, vaikka nimitys japäätös olisi mikä tahansa. Sen eron poistamiseenei, hyvät kollegat, meidän toimivaltuus riitä. Seero pysyy.

Tässä on puhuttu sitten perustuslaista ja perus-tuslakiin nojattu. On kuitenkin syytä todeta voi-massa oleva perustuslain tulkinta, joka täällä onollut esillä. Avioliiton asettaminen miehen ja nai-sen parisuhteessa erityisasemaan lainsäädännös-sä on perusteltua. Tämä on perustuslakivaliokun-nan linjaus.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että me kes-kustelussa arvostamme toistemme näkökulmia.

PTK 12/2014 vp12/2/75 41

Tässä on paljon puhuttu suvaitsevaisuudesta.Joskus ihmetyttää se, että niiden, jotka oikeinvoimakkaasti puhuvat suvaitsevaisuudesta, onsiinä suvaitsevaisuudessaan joskus vaikea suvai-ta sellaisia, jotka kannattavat perinteistä avioliit-tokäsitystä.

Arvoisa puhemies! Miehen ja naisen välinenliitto, avioliitto, instituutio, joka on tarkoitettuelinikäiseksi, on syytä säilyttää yhtenä yhteis-kuntamme peruspilareista.

75 Anne-Mari Virolainen /kok: Arvoisa herrapuhemies! Kannatan demokratiaa ja erilaisten ih-misten arvostamista ja kunnioittamista. Kanna-tan myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksi-en edistämistä, perehtyneisyyttä ja asioiden mo-nipuolista ja asiallista käsittelyä. Tämän aloit-teen puimisessa kaikki nämä arvot ovat koetuk-sella. Kuitenkin samalla on kysymys kaikkiennäiden arvojen puolustamisesta.

Perheet ja parisuhteet ovat yhteiskunnan pe-rusyksikköjä, eikä ole mikään ihme, että niistä onvahvoja näkemyksiä. Tässä yhteydessä onkinhyvä tunnistaa ne vaarat, joita liittyy voimaperäi-seen keskusteluun aiheesta, joka ravisuttaa jakoskettaa syvästi monien identiteettiä ja mahdol-lisesti jo lapsuudesta asti rakentuneita perusarvo-ja. Halua suvaita ja ymmärtää vaaditaan niinaloitteen kannattajilta kuin vastustajiltakin. Onhelpompaa pyöritellä silmiä kuin nähdä maailmatoisen silmin. Juuri toisen asemaan asettumisestatämän aloitteen käsittelyssä kuitenkin on kysy-mys. Meidän on annettava kaikille yhtäläisetmahdollisuudet hyvinvointiin ja yhteiskunnassahyväksyttyyn ja turvattuun asemaan. On annetta-va myös kirkolle ja muille vapaaehtoiseen jäse-nyyteen perustuville uskonnollisille yhteisöillemahdollisuudet tehdä omat linjauksensa.

Arvoisa puhemies! Lain edessä kaikille ihmi-sille kuuluvat yhtäläiset oikeudet. Käytännössätämä tarkoittaa sitä, että myös samaa sukupuoltaolevilla, välittäviksi ja vastuullisiksi todetuillaaikuisilla täytyy olla mahdollisuus adoptioon jayhteisen sukunimen ottamiseen. Sukupuoli ei teekenestäkään automaattisesti hyvää tai huonoavanhempaa, vaan hyvä vanhemmuus edellyttääennen kaikkea vahvaa tahtoa ja sitoumusta toi-mia lapsen hyväksi — aina.

Luottamus ja vakaus ovat lopulta niitä tekijöi-tä, joiden varassa jokainen parisuhde, perhe jayhteiskunta joko kukoistaa ja menestyy tai heik-kenee ja hajoaa. Luottamus ja vakaus eivät nimit-

täin synny siitä, että kaikki pakotetaan ajattele-maan ja elämään samoin, vaan siitä, että ihmisetkunnioittavat toisiaan, auttavat toisiaan kasva-maan sekä tarjoavat toisille tukeaan. Tosiasia on,että tässä maassa on paljon samaa sukupuoltaolevia pareja, jotka pystyvät tarjoamaan lapsillehyvän kodin. Tosiasia on myös, että monet kärsi-vät edelleen puuttuvista oikeuksista, siitä, etteihyväksytä heidän tahtoaan sitoutua ja rakastaa.

Emme tarvitse tähän yhteiskuntaan yhtään li-sää ahdistusta. Emme myöskään tarvitse yhtäänlisää mielipideterroria, joka pyrkii jyräämäänmuiden ihmisten ajattelua. Hyvän keskustelu-kulttuurinkin rakentaminen on nimittäin tahdonasia.

76 Jouko Jääskeläinen /kd: Arvoisa herra pu-hemies! Avioliiton rajaaminen yhden miehen jayhden naisen väliseksi on perusteltua, koska vaintämä suhde poikkeaa kaikista muista mahdolli-sista suhteista. Kyse ei ole mielivaltaisesta vaanperustellusta rajauksesta. Asialla on monesta nä-kökulmasta aivan riittävät perustelut.

Mikä on avioliiton tarkoitus? Se on huolehti-minen, yhteenliittyminen, hoivaaminen. Kaksimonin tavoin erilaista ihmistä, mies ja nainenliittyvät yhteen. Historia kertoo, että hyvissä ta-pauksissa sen on vahvistanut lähiperhe, suku, yh-teiskunta, kirkko. Onnellisissa tapauksissa rak-kaus ja liitto ovat kestäneet koko eliniän. Histori-an kokemus on opettanut, että hyvässä tapauk-sessa liitto on ollut yhden miehen ja yhden nai-sen liitto.

Arvoisa puhemies! Mikä tekee aloitteen on-gelmalliseksi? Se, että siinä etsitään eräiltä kes-keisiltä osiltaan erilaiselle liittymiselle virallistaasemaa ja statusta "avioliitto". Luomakunta jaLuojamme opettavat meille, että alussa Jumalaloi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja nai-seksi hän loi heidät. Kahdesta persoonasta huoli-matta tässä on tuntua yhdestä ja yhteen liittynees-tä. Toivon ja uskon, että rakkautemme lainsää-dännöllinen muoto saa säilyä tällä perustallaedelleenkin.

Arvoisa puhemies! Ajattelin sanoa pari sanaamyöskin tästä aika haasteellisesta isä ja äiti -ky-symyksestä. Molemmathan ovat meille tärkeitäkaikissa elämänvaiheissa. Tiedämme, että aina eiole molempia, joskus ei kumpaakaan. Kansam-me historiasta ehkä voidaan havaita monia kau-sia, johtuen sekä ulkonaisista olosuhteista ettäkiireistämme, elämäntavastamme ja niin edel-

Torstaina 20.2.201442 12/2/77

leen, että varsinkin isän puute on monelle lapsel-le ollut ihan todellinen kysymys. Täällä muunmuassa ministeri Huovinen ja jotkut edustajatkävivät tästä asiasta jo vähän äsken keskustelua.Voimme varmaankin tässä kohdassa todeta, ettäennalta ehkäisevässä mielessä on tietenkin pyrit-tävä siihen, että jokaisella olisi, jos mahdollista,isä ja äiti. Tänä päivänä ehkä tämä isän merkityson vielä korostuneempi, ymmärrämme sen tar-peen ja välttämättömyyden todella hyvin moni-en elämänkokemusten kautta.

Arvoisa puhemies! Kannatan nykyisen lain-säädännön säilyttämistä.

77 Eeva-Johanna Eloranta /sd: Arvoisa puhe-mies! Suomalaisten selkeä enemmistö kannattaatasa-arvoista avioliittolakia. On tärkeää, että mekansanedustajat toimimme tasa-arvon ja yhden-vertaisuuden puolestapuhujina ja kehittäjinä.Samat oikeudet kuuluvat kaikille kansalaisillesukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.Tasa-arvoisten oikeuksien toteutuminen ja yh-denvertaisuus lain edessä ovat oikeusvaltion pe-rusperiaatteita.

Tasavertainen avioliittolaki parantaisi suku-puoli- ja seksuaalivähemmistöjen arvostusta,elämänlaatua ja onnellisuutta sekä ehkäisisi hy-vin todennäköisesti syrjintää, kiusaamista sekämielenterveysongelmiakin. Jokaiselle kuuluu oi-keus rakastaa toista ihmistä sukupuoleen katso-matta ja virallistaa parisuhteensa yhteiskunnanedessä kaikkine lainmukaisine seurauksineen.Suomi on itse asiassa ainut Pohjoismaa, jossa sa-maa sukupuolta olevat ihmiset eivät voi avioliit-toa solmia. Useat maat ovat viime vuosina hy-väksyneet tasa-arvoisen avioliittolain.

Aloitteen toteutumisen myötä kaikki aviopa-rit olisivat oikeudellisesti samalla viivalla kaikis-sa tilanteissa. Jopa byrokratia vähenisi merkittä-västi, kun tarve erotella ihmisiä rekisteröityihinpuolisoihin ja aviopareihin poistuisi. Sama suku-nimikin hoituisi ilman erillistä hakemusta. Näinmyös väestörekisteristä, erilaisista henkilörekis-tereistä ja muista vastaavista voitaisiin poistaarekisteröidyn parisuhteen kategoria. Seksuaali-vähemmistöjen edustajan ei tarvitsisi jatkossaenää epäsuorasti tuoda esille myöskään seksuaa-lista suuntautumistaan siviilisäätyä kysyttäessä.Aloite antaa uskonnollisille yhteisöille edelleenmahdollisuuden valita vihkimänsä avioparit.

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset lapsetelävät sateenkaariperheissä. Tutkimusten mu-

kaan näiden perheiden suurimpia haasteita onympäröivän yhteiskunnan asennoituminen.Tasa-arvoinen avioliittolaki antaisi näille lapsil-le, heidän vanhemmilleen ja lähiympäristölleenselkeän viestin siitä, että heidän perheensä onyhtä arvokas ja hyvä kuin muutkin perheet, siisturvaa sateenkaariperheiden lapsille, ehkä jopatasa-arvoa muiden lasten kanssa. Adoption kan-nalta tärkeintä toki on, että lapsi saa rakastavatvanhemmat, eikä vanhempien sukupuoli.

Mitä lapsiin ja adoptio-oikeuteen tulee, olensiinä suhteessa aloitteentekijöiden kanssa hie-man eri mieltä. Adoptiossa tulee ensisijaisestimiettiä aina lapsen etua. Tilanteissa, joissa lapsijo valmiiksi elää sateenkaariperheessä, on lapsenetu, että perheen sisäinen adoptio on mahdolli-nen ja molempien vanhemmuus tunnustetaan jaettä tämä perhe on lain edessä samassa asemassakuin muutkin perheet. Tätä kannatan. Perheen ul-koisessa adoptiossa on kuitenkin lapsen etu, ettäomia vanhempia vailla oleva, haavoittuvassa ti-lanteessa oleva lapsi saa ensisijaisesti sekä äidinettä isän, sekä naisen että miehen mallin. Käytän-nössähän tilanne on muutenkin se, että lastaadoption kautta toivovia pariskuntia on kovinpaljon ja odotusajat pitkiä eivätkä läheskäänkaikki lasta toivovat näin lasta edes saa. Tämänlisäksi lapsia adoptioon luovuttavat maat asetta-vat toisinaan toivomuksia vastaanottavien van-hempien sukupuolen suhteen. Lapsen etu on ainatärkein, ja se on tärkeämpi kuin oikeus vanhem-muuteen.

Toivon aloitteelle muuten positiivista vastaan-ottoa valiokunnassa ja toivottavasti myös täällätäysistunnossa asti.

78 Eero Suutari /kok: Arvoisa herra puhemies!Kansalaisaloite avioliittolain ulottamisesta myössamaa sukupuolta edustaviin puolisoihin on mer-kittävä asia ja herättää kansalaisissa hyvin risti-riitaisia tunteita. Suomalaiseen oikeusjärjestyk-seen perustuen ovat kansalaiset yhdenvertaisialain edessä, mutta tosiasiallisesti kaikissa asiois-sa eivät kansalaiset näin koe vielä olevan. Tässätapauksessa ovat kansalaiset tehneet kansalais-aloitteen saadakseen samaa sukupuolta olevienavioliitoille laillisen hyväksynnän ja siten myösyhdenvertaisen kohtelun.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa keskuste-luun kansainvälisen näkökulman siitä, miten laa-jasti samaa sukupuolta olevilla on oikeus avio-liittoon eri maissa ja millaisia vaikutuksia niissä

PTK 12/2014 vp12/2/79 43

maissa, joissa laki hyväksyy kyseiset avioliitot,on maan kulttuuriin ja erityisesti lasten kasvatuk-seen.

Yleisesti ottaen samaa sukupuolta olevienavioliitot eivät ole suuressa osassa maailmaa vie-lä laillisesti mahdollisia. Euroopan unionin 28 jä-senmaasta vain 7 on hyväksynyt lain tasa-arvoi-sesta avioliitosta. Sen sijaan Pohjoismaitavoidaan pitää tässä edelläkävijöinä, sillä tasa-ar-voisen avioliittolain ovat hyväksyneet Suomealukuun ottamatta kaikki muut Pohjoismaat, vii-meisenä Tanska vuonna 2012, vaikkakin sup-peammilla oikeuksilla.

Niin Euroopasta kuin Pohjoismaistakin on to-dennäköisesti saatavilla jo laajaa tutkimustietoasiitä, millaiset vaikutukset kahden äidin tai kah-den isän perheellä on heidän lapsiinsa sekä ylei-seen suvaitsevaisuuden kulttuuriin. Lasten oi-keuksiin perustuvan vaikutusten arvioinnin tässälaissa tulisikin lain valmisteluvaiheessa valio-kunnassa pohjautua jo olemassa oleviin tutki-mustietoihin sekä asiantuntijakuulemisiin.

Arvoisa puhemies! Me jokainen tiedämmeYK:n ihmisoikeusjulistuksen toisen artiklan,jonka mukaan jokainen on oikeutettu samoihinoikeuksiin ja vapauksiin ilman minkään syynmukaista erottelua. Tästä juuri on mielestäni ky-symys. Emme voi lain edessä erotella ihmisiä su-kupuolisen suuntautumisenkaan perusteella. Sor-tamisen jatkamiselle ei mielestäni ole perusteita.Suvaitsevaisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuu-den näkökulmasta kannatan kansalaisaloitettaavioliittolain muuttamiseksi.

79 Leena Rauhala /kd: Arvoisa puhemies! Tä-män kansalaisaloitteen esityksen tarkoituksenaon muuttaa avioliittolakia ja nimenomaan, mikätäällä keskustelussakin on vahvasti noussut esil-le, muuttaa avioliittolakia tasa-arvoiseksi. Se tar-koittaa tämän esityksen mukaan sitä, että samaasukupuolta olevat parit voivat solmia keskenäänavioliiton ja muutoksen jälkeen aviopareja kos-kevat oikeudet, kuten adoptio-oikeus sekä oike-us ottaa yhteinen sukunimi, koskisivat aviopare-ja puolisoiden sukupuolesta riippumatta. Näissätavoitteissa nostetaan samaa sukupuolta olevatsamanarvoiseen asemaan avioliittokysymykses-sä miehen ja naisen väliseen avioliittoon nähden.

Mielestäni lähtökohtaisesti ajatus siitä, ettätehtäisiin samanarvoiseksi miehen ja naisen, nai-sen ja naisen tai miehen ja miehen avioliitto, eimuuta sitä, että erilaisuus säilyy joka tapaukses-

sa tässä kohden. Emme pääse siinä kohtaa sa-manlaisuuteen. Mies on mies, ja nainen on nai-nen. Nyt kuitenkin avioliitto instituutiona on läh-tenyt siitä, että kysymys on miehen ja naisen vä-lisestä erityisestä suhteesta ja vielä siinä mieles-sä erityisestä suhteesta, että avioliitossa voidaanlapsen asema saada miehen ja naisen välisessäliitossa. Ja näin se tietenkin tulee turvata, ettälapsilla on mahdollisuus sekä isään että äitiin.

Kansalaisaloitteen kanssa olen tietysti samaamieltä siinä, kun siellä todetaan, että lapsen etuon tärkeä. Mutta mitä se tarkoittaa perheessä, jos-sa ei ole isää tai ei ole äitiä? Me otamme poisisyyden tai äitiyden, äidin tai isän lapselta, ja sil-loin me menemme yli lapsen oikeuksien. On pal-jon tutkimuksia siitä, mitä merkitsee se, kun lap-si joutuu eroon jommastakummasta vanhemmas-ta jo pienestä lähtien.

Näen erittäin tärkeänä, että tämän lain kohdal-la me otamme huomioon sen, että siinä murenne-taan nykyisen avioliittoinstituution sisältö, ja sesaattaa johtaa ennakoimattomaan kehityskul-kuun, jota emme kaikkea vielä tässä tiedä. Tie-dämme myös muun muassa Norjan kohdalta, mi-ten siellä esimerkiksi päiväkotien sisällöt ovatmuuttuneet, (Puhemies koputtaa) sukupuoli-identiteettikäsitettä on muutettu eli yhteiskunnanseksuaalista moninaisuutta ja opetusmateriaaliaja niin edelleen muutetaan. Tähän muutokseen enole valmis.

80 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa puhemies!Olen todellakin ollut 40 vuotta onnellisesti nai-misissa saman naisen kanssa, ja kun täällä nyt onlaajasti väitetty, että minun — joka siis tinkimät-tä puolustan avioliittoa miehen ja naisen välillä— arvojani loukattaisiin, jos tämä lakiesitys hy-väksyttäisiin eli samaa sukupuolta oleville annet-taisiin mahdollisuus mennä naimisiin, niin tote-an tässä salissa toisen kerran, että ei varmasti lou-kata. Jos se jostain käsittämättömästä syystäloukkaisi minun arvojani, niin sallisin sen louk-kauksen, koska olen 11 vuotta tässä salissa puo-lustanut tinkimättömästi ihmisten tasa-arvoisiaoikeuksia ja puolustan jatkossakin. Puolustanmyöskin niitten ihmisten oikeuksia, jotka ovatsamaa sukupuolta ja rakastavat toisiaan, halua-vat elää yhdessä ja haluavat saada saman kohte-lun lain edessä kuin me, jotka rakastamme toistasukupuolta.

Minulla on ollut ilo tämän 40 vuoden aviolii-ton ja 11-vuotisen edustajaurani aikana saada

Torstaina 20.2.201444 12/2/81

kolme lastenlasta, mikä on parasta, mitä minulleon tapahtunut kansanedustajana ollessani, ja envoi kuvitella, jos nämä lapset toteaisivat rakasta-vansa samaa sukupuolta, että voisin millään pe-rusteella ajatella kieltää heitä menemästä avio-liittoon rakastamansa ihmisen kanssa. Tässä onkysymys nimenomaan kaikkien ihmisten välisentasa-arvon yhtäläisestä toteuttamisesta.

Täällä on esitetty erilaisia kummallisia perus-teluita. Edustaja Oinonen taisi viitata moniavioi-suuteen ja siihen, että naapurin miehellä ja nai-sella on helpompi mennä, toisiinsa rakastuneillaon helpompi, ikään kuin he voisivat mennä nai-misiin tai he voisivat vaatia naimisiinmeno-oike-utta, mutta hehän voivat vaatia sitä jo nyt. Hevoivat ottaa avioeron ja mennä sen jälkeen nai-misiin. Sen sijaan nykyisen lainsäädännön valli-tessa samaa sukupuolta olevat ihmiset eivät voimennä naimisiin, eivät voi ottaa eroa eivätkä saaperustetta mennä naimisiin. Minusta tässä tasa-arvo loukkaantuu aika vakavasti. Tästä syystä janiissä monissa hyvissä puheenvuoroissa, jotkatäällä on käytetty, esitetyistä syistä tulen kannat-tamaan tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä.

81 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Meil-lä on lähetekeskustelussa kolmas kansalaisaloi-te. Edelliset olivat turkistarhauksesta ja tekijän-oikeuksista. Tasa-arvoisen avioliittolain kansa-laisaloitteen on allekirjoittanut yli 160 000 kan-salaista. Tämä on suuri luku. Kansalaiset halua-vat, että aloitetta käsitellään täällä eduskunnas-sa, siitä keskustellaan, ja toivotaan, että se johtaatoimenpiteisiin.

Tässä käsiteltävässä asiassa eniten hiertääadoptio-oikeus ja se, sallitaanko lapselle kaksiisää tai kaksi äitiä. Monissa maissa ollaan me-nossa sallivampaan suuntaan, ja näin todennä-köisesti voi tulla käymään Suomessakin. Olenkuitenkin iloinen siitä, että käsittelemme tätä asi-aa täällä salissa. Puhumattomuus vaikeasta ai-heesta on huonoin vaihtoehto. Lapsen etu on eh-dottoman tärkeä. Kiusataanko kahden samaa su-kupuolta olevan vanhemman lasta, se on vakavakysymys, vakava asia, samoin avioliitto instituu-tiona. Henkilökohtaisesti ajattelen, että jokainenihminen on yhtä arvokas.

Katson kuitenkin, että Suomessa ei olla val-miita tämän lain hyväksymiseen. Eduskuntavaa-lien vaalikoneessa vastasin samansuuntaisesti,joten sen suhteen olen johdonmukainen.

82 Pauliina Viitamies /sd: Arvoisa puhemies!Suomi on historian saatossa opittu tuntemaantasa-arvoisena maana, joka on ollut ihmisoikeus-kysymyksissä usein edelläkävijänä. Sosialide-mokraattinen puolue on tasa-arvon ja ihmisoike-uksien puolue. Siksi itsekin tervehdin ilolla sitä,että tämä aloite on eduskuntaan saatu, ja toivoi-sin, että siitä keskustellaan faktojen pohjalta jakunnioittavaan sävyyn. Avioliittoa instituutionaon yhteiskunnassamme arvostettu, ja sen asemaon kiistaton. Kun nyt tarjotaan mahdollisuusavioliittoon myös samaa sukupuolta oleville,osoittaa yhteiskuntamme heille tasavertaisuutta.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään käytettyhyviä puheenvuoroja, ja keskustelu on ollut pää-asiassa asiallista. Siitä kollegoille kiitos. Haluantässä yhteydessä lukea saamani viestin, jossa kol-me sisarusta kertoo omasta perheestään. "Isäm-me on melko tavallinen 63-vuotias suomalainenmies. Hän mouhottaa lapsilleen terveellisistä elä-mäntavoista, nolaa meitä tasaisin väliajoin puu-jalkavitseillään, ja viime viikolla hän tuli kuo-puksensa uuteen kotiin asentamaan kattolamput.Hän ei siedä myöhästelyä, hermostuu ja leppyynopeasti ja nauraa höröttävästi. Hän opetti kaik-ki lapsensa uimaan, puhumaan reippaasti ja ainasilmiin katsoen. Hän on loppumattoman kannus-tava, empaattinen ja antelias. Hän on työnsä täs-sä maassa tehnyt, veronsa maksanut ja siinä si-vussa kasvattanut kolme tasapainoista ja onnel-lista, nyt jo aikuista lasta. Muistattehan, kunpyöritätte ajatuksianne, kerrotte mielipiteitännepuolesta ja vastaan, seuraatte mielipidetutki-muksia, analysoitte tutkimuksia, että niiden taka-na on aina yksilöitä ja tarinoita. Ettehän unohda,että pohtiessanne asiaa ette estä, lisää tai vähen-nä sateenkaariperheitä yhteiskunnassamme? Meolemme jo täällä. Haaveilemme tasa-arvoisestaSuomesta, missä me lapset saisimme taluttaaisämme avioliittoon ennen kuin aika loppuu kes-ken. Kello käy."

83 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Tänään käsiteltävänä olevalla kansalaisaloitteel-la tähdätään avioliiton määritelmän uusimiseen.Tällä hetkellä voimassa oleva avioliiton määri-telmä nojaa siihen biologiseen tosiasiaan, että su-vun jatkamiseen tarvitaan yksi mies ja yksi nai-nen. Jokaisella ihmisellä on biologinen isä ja äi-ti. Avioliitolla on näin ollen erittäin hyvin rajattuja vahvaan reaalimaailman tosiasiaan tukeutuvaperusta. Yhden miehen ja yhden naisen avioliitto

PTK 12/2014 vp12/2/84 45

on ainutlaatuinen ja ihmiskunnan olemassaolonkannalta ratkaisevaan faktaan perustuva kahdenihmisen välinen liitto. Mikään muu ihmisten vä-linen yhteenliittymä ei paini samassa sarjassa.Yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliittoon omaa luokkaansa, ainutlaatuinen. Tätä yhteis-kunnan tärkeintä perusyksikköä ei ole mitäänsyytä lähteä romuttamaan.

Toisin kuin annetaan ymmärtää, nykyisessälaissa ei ole yhdenvertaisuuteen tai tasa-arvoonliittyviä ongelmia. Lähtökohtaisestihan voimas-sa oleva laki mahdollistaa sen, että jokainen miesja nainen voi, määrätyin rajoituksin, solmia mie-hen ja naisen välisen avioliiton. Nykyinen avio-liiton määritelmä ei syrji ketään. Se, että joku eivoi solmia avioliittoa, ei mielestäni ole riittäväeikä oikea peruste avioliiton määritelmän purka-miseen. Yhden miehen ja yhden naisen välisenliiton ainutlaatuisuus on tunnustettava ja sitä onsuojeltava. Muut liitot ovat muita liittoja.

Mikäli kansalaisaloitteen mukainen muutosavioliiton määritelmään toteutuisi, aiheuttaisi seuusia ongelmia. Olisi virhe ummistaa silmät siltätosiasialta, että monelle suomalaiselle avioliittoon edelleen pyhä asia. Viittaan kristilliseen avio-liittokäsitykseen, jonka monitasoisia merkityk-siä en lähde tässä yhteydessä selostamaan. Mo-nille suomalaisille avioliiton määritelmän muut-taminen ei merkitse vain avioliiton avaamistavaan koko avioliittoinstituution romuttamista.Tämän johdosta ehdotetun avioliittolain muutok-sen toteuttaminen tuottaisi uuden ja alkuperäistäongelmaa paljon pahemman ongelman.

Olen huolissani siitä, että tällä hankkeella ol-laan tekemässä karhunpalvelus paitsi niille, joil-le nykyinen avioliiton määritelmä on luovutta-maton, myös niille seksuaalivähemmistöille, joi-den asiaa muutosesityksellä yritetään edistää.Avioliiton määritelmän muuttaminen tulisi kär-jistämään vastakkainasetteluja yhteiskunnassam-me ja aiheuttamaan uusia ongelmia esimerkiksiSuomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä. Täs-tä kaikesta joutuisivat helposti — ja jossain mää-rin ovat jo nyt joutuneet — tulilinjalle ne, joidenasiaa aloitteella on tarkoitus edistää.

Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistätotean, että kansalaisaloitteessa ehdotettu ratkai-su on huonosti harkittu enkä tule sitä kannatta-maan. Mielestäni on viisaampaa pitää kiinni ny-kyisestä avioliiton määritelmästä ja käsitellä sa-maa sukupuolta olevien parisuhdekysymyksetsiitä erillään.

84 Jukka Kopra /kok: Arvoisa puhemies! Kan-salaisaloite on instituutiona uusi ja asiana hyvä.Jokainen kansalaisaloite, joka on vakavalla mie-lellä laadittu ja saanut riittävästi allekirjoittajia,ansaitsee tulla asianmukaisesti käsitellyksi täälläeduskunnassa.

Avioliitto on instituutio, joka osaltaan on var-mistanut yhteiskunnan jatkuvuutta. Aloitteen te-kijät esittävät paria kolmea perustetta, joiden ta-kia aloite tulisi hyväksyä. Yksi näistä olisi se,että adoptio-oikeus tulisi näin myös samaa suku-puolta oleville pareille. On totta, että meillä onniin kutsutussa perinteisessä avioliitossa olevialapsia, joiden asiat eivät välttämättä ole hyvin.Edelleen on totta, että on lapsia, jotka elävät per-heissä, joissa aikuiset ovat samaa sukupuolta jaasiat ovat ihan hyvin. Lapsi ei kuitenkaan itse voivalintaa tehdä. Vaikkemme voikaan määrätä lap-sen onnellisuudesta tai hänen kotiolosuhteistaan,uskon, että yhteiskunnan tulee kuitenkin viitoit-taa tietä siihen, että avioparit koostuvat eri suku-puolta olevista ihmisistä. Muun muassa tästäsyystä niin sanottu perinteinen avioliitto tuleemielestäni instituutiona säilyttää sellaisenaan.Nykyinen säätely rekisteröidystä parisuhteestariittää. Sitä voidaan täydentää sillä, että pariskun-ta voi halutessaan päättää yhteisestä nimestään.

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä aloite on asi-allisesti laadittu ja sen tekijät ovat vilpittömälläja vakavalla mielellä liikkeellä, en sitä sen sisäl-lön vuoksi voi kokonaisuutena kannattaa.

85 Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Pidän hyvänä, että olemme saaneet täysis-tuntokeskusteluun aloitteen tasa-arvoisesta avio-liittolaista. Pidän samalla valitettavana, ettei tätäkysymystä pystytty ratkaisemaan hallitusneuvot-teluissa niin, että aloite olisi tullut hallituksenesityksenä.

Lyhyesti: Kannatan aloitteen hyväksymistä.Mielestäni jo käsite tasa-arvoinen avioliittolakikertoo olennaisen, eli kysymys on ihmisten väli-sen tasa-arvon toteutumisesta lainsäädännössä.Kuten aloitteessa todetaan, Suomen oikeusjärjes-tys rakentuu yhdenvertaisuuden periaatteen va-raan. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilmanhyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan su-kupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn pe-rusteella. Kansalaisaloitteessa esitetyllä muutok-sella halutaan taata samat oikeudet sekä samaaettä eri sukupuolta oleville pareille. Ehdotus oli-si myös linjassa muiden Pohjoismaiden ja usei-

Torstaina 20.2.201446 12/2/86

den muiden oikeusvaltioiden avioliittolainsää-däntöjen kanssa.

Arvoisa puhemies! Aloitteen keskeisin muu-tosehdotus on avioliittolain muuttaminen siten,että kahden samaa sukupuolta olevan henkilönon mahdollista solmia keskenään avioliitto. Esi-tetyn muutoksen myötä kaikki avioparit olisivatoikeudellisesti samalla viivalla kaikissa tilanteis-sa. Kunkin parin oikeudellinen asema Suomessaolisi selkeästi ja yhdenmukaisesti määritelty. Jat-kossa myös samaa sukupuolta oleviin puolisoi-hin sovellettaisiin nimilain säännöksiä yhteisestäsukunimestä sekä adoptiolain säännöksiä, jotkakoskevat aviopuolisoiden oikeutta adoptoida yh-dessä lapsi.

Muutoksella voitaisiin vähentää myös byro-kratiaa, kun tarve erotella ihmisiä rekisteröityi-hin puolisoihin ja aviopareihin poistuisi. Muutosmyös vähentäisi ihmisten leimaamista, kun pari-suhteen muotoa ei tarvitsisi eritellä esimerkiksilomaketiedoissa. Sukunimen osalta muutos vä-hentäisi byrokratiaa, kun puolisoiden ei enää tar-vitsisi erikseen anoa samaa sukunimeä.

Adoption osalta jo tällä hetkellä jokaisella suo-malaisella on oikeus adoptioon yksilötasolla. Täl-lä hetkellä samaa sukupuolta olevan parin adop-tioprosessissa ensin toinen osapuoli adoptoi yk-sin ja sen jälkeen toinen adoptoi puolisonsa lap-sen. Lakimuutos antaisi parille oikeuden hakeaadoptiota yhtä aikaa. On lapsen edun mukaista,että hänen kanssaan arkea elävät vanhemmat voi-vat tulla vanhemmiksi yhtä aikaa. Ja pitää muis-tuttaa, että kaikkein olennaisinta ja tärkeintä lap-sen näkökulmasta on, että hän kasvaa rakastavas-sa perheessä perhemuodosta riippumatta. Lapsenkannalta on myös tärkeää, että yhteiskunta ja hä-nen läheisyydessään olevat ihmiset hyväksyväthänen perheensä samalla lailla kuin muutkin per-heet. Eli on myös lapsen edun mukaista, että van-hempien ja perheen yhdenvertaisuus on turvattuja perhemuoto on hyväksytty ja tunnustettu lais-sa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vaikka tasa-arvoi-nen avioliittolaki tuo käytännön helpotusta sa-maa sukupuolta olevien parien elämään ja laki-esitys on siinä mielessä erittäin perusteltu, näki-sin, että viime kädessä tämän aloitteen hyväksy-misessä on kyse jakamattomasta ihmisarvosta jaihmisoikeuksien toteutumisesta. Toivon, ettäaloite etenee eduskunnassa myönteisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No-peatahtiseen keskusteluun etukäteen pyydetyt

puheenvuorot on käytetty, mutta haluan muistut-taa edustajia siitä, että puhemiesneuvosto suosit-taa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuudenjälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enin-tään 3 minuuttia.

86 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Ensinnäkin onnittelut kansalaisaloitteen tännetulosta ja kaikille kerääjille onnittelut isosta työs-tä.

Minä katson tätä asiaa lasten ja nuorten näkö-kulmasta, ja varsinkin nuorten ja aikuistenkin nä-kökulmasta ja siitä näkökulmasta, saammekoolla kaikki omia itsejämme tässä yhteiskunnas-sa, joka muuten antaa meille niin hienot mahdol-lisuudet kasvaa parhaimpaamme ja omiksi itsek-semme. On kuitenkin tiedossa, että homoseksu-aaleilla nuorilla se kasvuprosessi on paljon ras-kaampi niin sanottuihin heteronuoriin verrattu-na. Ajattelen, että tämä lakialoite, mikäli tämämenee läpi, myöskin sitten olisi semmoinen vah-vistus ja auttaisi nuoria siinä heidän kasvuproses-sissaan ja myöskin jollakin tavalla ehkä helpot-taisi heteronuorten elämää, kun, aivan niin kuintäällä edustaja Grahn-Laasonen hienosti puhui,tämä on myöskin sukupolvikysymys jossakinmielessä.

On mielestäni jotenkin sillä tavalla, tai itseolen kasvanut siihen, että biologia ei voi määrit-tää ihmistä, sitä, mikä hän on. Tämä biologinenkuori tietysti meitä rajoittaa ja jollakin tavallamäärittää, keitä olemme. Mutta siitä huolimattameidän pitäisi päästä sen yli eikä luokitella ihmi-siä biologian mukaan.

Voin toisaalta ymmärtääkin niitä toisenlaisiaajatuksia, sitä, miten esimerkiksi avioliitto käsit-teenä on joillekin hyvin vakiintunut ja pyhäkin jasillä tavalla sitä on opittu ajattelemaan, että avio-liitto tarkoittaa nyt nimenomaan naisen ja mie-hen välistä avioliittoa. Sillä tavalla tässä myöspuhutaan yhtä lailla käsitteen määrittelystä. Jo-tenkin tuli mieleen, että esimerkiksi keskustelusiitä, kuka saa kutsua Makedoniaa Makedoniak-si, on ehkä verrattavissa tähän keskusteluun.Mutta kunnioitan kyllä näitä toisenlaisiakin, pe-rinteisiä näkemyksiä. Voin ajatella niin, että eiole helppoa välttämättä muuttaa sitä maailman-kuvaansa tai ihmiskäsitystään. Uuteen liittyyaina tietyllä lailla arkuutta ja pelkoakin.

Olen itse tämän tasa-arvoisen avioliittolainkannalla, ja mielestäni ihmisellä on oikeus itsemääritellä, kenen kanssa hän haluaa jakaa elä-

PTK 12/2014 vp12/2/87 47

mänsä. Siinä mielessä tämä on aika paljon myös-kin valtakysymys: onko enemmistöllä oikeusmäärätä ja määritellä, miten toiset asuvat ja elä-vät.

87 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Monet edustajat ovat tulleet tänne pönttöön tote-amaan, että eivät kannata tasa-arvoista avioliitto-lakia, koska avioliitto on heidän mielestään vainnaisen ja miehen välinen liitto. No, kun olenkuullut tämän koska-sanan, niin olen ajatellut,että nyt seuraa perustelu mielipiteelle. Olen kuu-lijana joutunut valitettavan usein pettymään.Käytännössä on vain todettu kehäpäätelmän-omaisesti, että naisen ja miehen välille rajattuaavioliittoa ei voi muuttaa, koska avioliitto on nai-sen ja miehen välinen. Olette mitä mieltä tahansatästä nyt käsiteltävästä aloitteesta, toivon, ettäesitätte perusteluja mielipiteillenne.

Keskustelussa on esitetty myös monia hurjiaväitteitä tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksis-ta vaikkapa Ruotsissa tai Yhdysvaltain osavalti-oissa. Kaksi vuotta sitten, kun kävimme tätä sa-maa keskustelua, edustaja Niikko esitti hurjiaväitteitä siitä, millaisia vaikutuksia lapsille onkasvaa samaa sukupuolta olevien parien perheis-sä. Kysyin silloin, mihin lähteisiin nämä hänenväitteensä perustuivat, ja edustaja Niikko ystä-vällisesti toimitti ne lähteet. Kävin ne lähteet lä-pi. Väitteiden taustalta paljastui yhdenvertaisuu-den vastaisia äärivanhoillisia uskonnollisia yh-dysvaltalaisjärjestöjä. Aineistoissa ei ollut tutkit-tuun näyttöön perustuvaa pohjaa. Siksi toivon,että kun jälleen esitetään hurjia väitteitä tasa-ar-voisen avioliittolain vaikutuksista, niin esitätte,mihin lähteisiin nämä teidän väitteenne perustu-vat. (Mika Niikon välihuuto)

Moni edustaja tässä keskustelussa on puhunutusean ihmisen välisistä liitoista. Kiinnostavaakyllä, ainoat, jotka näitä moniliittoja tässä salissanostavat esiin, ovat tasa-arvoisen avioliittolainvastustajat. Yhdenkään tasa-arvoisen avioliitto-lain kannattajan en koko kymmenenvuotiseneduskuntaurani aikani ole kuullut kannattavan taiedes pohdiskelevan usean ihmisen välisiä liittojatässä salissa. Miksi juuri te, jotka vastustatte kah-den samaa sukupuolta olevan ihmisen oikeuttaavioliittoon, haluatte toistuvasti nostaa täälläesiin näitä moniliittoja? (Eduskunnasta: Se onmeidän oikeus!) Jos luette tämän kansalaisaloit-teen, niin siitä käy hyvin yksiselitteisesti ilmi,

että tämä lakialoite ei johda moniliittojen sallimi-seen eikä niitä pyri ajamaan.

Osviittaa saadaan myös siitä, kun tarkastel-laan kaikkia niitä — nyt jo useampaa kymmentä— maita ja alueita, joissa tasa-arvoinen avioliit-tolaki on jo säädetty. Kuinka monessa näistä ontasa-arvoisen avioliittolain säätämisen jälkeensallittu myös moniliitot? Nollassa. Ei edes sielläUtahin osavaltiossa, mihin aiemmin täällä on vii-tattu.

Arvoisa puhemies! Nopeasti vielä: Monessapuheenvuorossa on täällä vedottu Raamatun tul-kintaan. Sanomatta on jäänyt, että monet teologitja monet kirkon työntekijät, kirkon jäsenistä pu-humattakaan, tulkitsevat Raamattua eri tavalla,mutta tulkitsi Raamattua sitten yhdellä tai toisel-la tavalla, meillä on maailmalla paljon esimerk-kejä maista, joissa maallinen lainsäädäntö perus-tuu jonkin ihmisryhmän tulkintaan uskonnolli-sista kirjoituksista. Tällaisia esimerkkejä ovatmuun muassa Iran, Saudi-Arabia ja Afganistan.Me sen sijaan täällä Suomessa elämme länsimai-sessa oikeusvaltiossa ja demokratiassa, jossa us-konnonvapautta kunnioittaen yhdelläkään ihmis-ryhmällä ei ole oikeutta pakottaa omaa uskonnol-lista vakaumustaan toisten kansalaisten ylle. Joste uskotte, että avioliitto on rajattava vain naisenja miehen välille, se ei vielä riitä perusteeksi kiel-tää toisia ihmisiä toimimasta toisella tavalla.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Anssi Joutsenlahti.

88 Mika Niikko /ps: Arvoisa herra puhemies!Paljon olisi tänä iltana vielä sanottavaa, muttakoska tämä puheaika on rajoitettu 3 minuuttiin,niin tässä ei kovin syvällisiä pääse yhdellä pu-heenvuorolla käymään lävitse.

Mitä tulee edustaja Tynkkysen mainitsemaanlähteisiin, niin toki olen nyt jälkeenpäin antama-si tiedon perusteella tietoinen siitä, että kaksivuotta sitten olevat tiedot on joltakin määrätyltäkatsantokannalta katsottu tai tulkittu tai tutkittu.Mutta eikö ihan samanlainen periaate ole myösesimerkiksi perheitten hyvinvoinnin tutkimuk-sissa, joissa tutkitaan samaa sukupuolta olevienperheitten vanhemmuutta? Ne ovat myös jonkun

Torstaina 20.2.201448 12/2/89

silmälasien lävitse katsottuja tutkimuksia, jotensinänsä en siihen kompastu.

Mutta mitä tulee tänään mainitsemaani Venä-jän adoptio-ongelmaan, jossa 13 perhettä eivätole päässeet heteroperheiden luokse, niin se läh-de löytyy ranneliike.net-sivustolta, joten tämävarmasti on luotettavaa tietoa, kun se on seksuaa-livähemmistön omaa tietoa, eikö totta? Tästä meolemme varmaan yhtä mieltä.

Se mistä haluaisin puhua, on ennen kaikkease, että tätä keskustelua kuunnellessani tänääntäällä ihmettelen sitä inhimillisen viisauden ta-soa käsitellä näin tärkeää asiaa muulla kuin tun-netasolla. Minä olen kuullut niin monen suustapuhuttavan tästä tasa-arvosta ja suvaitsevaisuu-desta ja samoista oikeuksista kaikille, mutta sitäei olla perusteltu kunnolta. Edustaja Tynkkynen-kään ei sitä perustellut minulle millään tavoin.Kuitenkin me jokainen kansanedustaja tiedäm-me tai ainakin meidän pitäisi tietää, että yhden-vertaisuus-käsite on itsessään jo hyvin ongelmal-linen. Jos se toteutetaan absoluuttisesti, kaikillaon täsmälleen samat oikeudet tai ei ole oikeuksialainkaan.

Se mihin oikeuksien raja vedetään, riippuuviime kädessä arvoista, eikö totta? Avioliiton sal-liminen samaa sukupuolta oleville tai vaikkapa,niin kuin puhutaan keskustelussa, useammallekuin kahdelle tai lähisukulaisille, on viime kä-dessä arvokysymys. Turha meidän on kiertää tätäasiaa. Tämä on arvokysymys, eikä se ole mitäänmuuta, ja syrjimiskielto perusoikeuksissa ei edel-lytä lainkaan sitä, että kaikille vähemmistöilleannetaan virallinen ja legitiimi asema enemmis-tön rinnalla.

Tällä hetkellä meillä on Suomen maa täynnälakeja, joissa me sorsimme erilaisia ihmisryhmiätai ihmisiä tai yksilöitä tai ikää olevia tahoja.Lainsäädäntö vain on sellainen, että aina jonne-kin päin kun se kumartaa, se jonnekin päin pyl-listää, ja siitä me emme, ikävä kyllä, pääse kos-kaan eroon, koska lain tarkoitus on osoittaa jokusuunta. Yhteiskunta voi suosia positiivisina pitä-miään käyttäytymismuotoja, ja heteroseksuaali-sen avioliiton asettaminen erityisasemaan ei it-sessään merkitse siitä poikkeavien ratkaisujensyrjimistä.

Näin ollen, kun täällä nytten tätä tasa-arvoasi-aa käsitellään, niin me nyt ymmärrämme var-maan — tai ymmärrättekö te muut? — että tämäon vaikea kysymys. Me teemme nyt lakeja, jaminun mielestäni tämä nykyinen laki on erittäin

hyvä, ja se ei mielestäni ketään sorsi. (Puhemieskoputtaa)

Arvoisa puhemies! Jatkan seuraavassa pu-heenvuorossa.

89 Outi Mäkelä /kok: Arvoisa puhemies! Olenerittäin iloinen siitä, että kansalaisaloite on osoit-tautunut nyt näiden esillä olleitten aloitteidenmyötä toimivaksi työkaluksi. On hyvä, että syn-tyy yhteiskunnallista keskustelua, joka ei ole ainahallituksen aloitteista johtuvaa vaan ihan yhteis-kunnan omista haluista, erilaisten kansalaisryh-mien haluista. Ja on hyvä, että on syntynyt kana-va aidolle vaikuttamiselle, joka todellisuudessavoi johtaa jopa lainmuutoksiin.

Olen itse jo vaalikoneissa luvannut äänestäjil-leni, että äänestän "kyllä", jos tämä esitys tasa-ar-voisesta avioliitosta tulee äänestykseen, ja tä-mänpäiväistä keskustelua kuunneltuani uskon,että tämä tulee olemaan ensimmäinen kansalais-aloite Suomen historiassa, jolle eduskunnanenemmistö sanoo "tahdon".

90 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herrapuhemies! Toinen asia, jota rohkenen avata, onedellisessä puheenvuorossani mainitsemani su-kupuolineutraalisuus, joka on tämän kansalais-aloitteen keskeinen taustafilosofia.

Me elämme tällä hetkellä hyvin pitkälti hete-ronormatiivisessa yhteiskunnassa, jossa esimer-kiksi yleiset peseytymistilat on järjestetty pää-sääntöisesti erikseen miehille ja naisille. Itsensäkanssa samaa sukupuolta oleviin lähtökohtaises-ti seksuaalista vetoa tuntevat ovat voineet kuiten-kin asioida omalle sukupuolelleen tarkoitetuissapeseytymistiloissa, koska lähtöolettamana on ol-lut, että kaikki ovat kuitenkin heteroja.

Tilanne muuttui olettamaperusteen osaltavuonna 2002, kun samaa sukupuolta olevat ovatvoineet rekisteröidä parisuhteensa. Tästä huoli-matta mielestäni ei olisi asiallista ja sallittavaa,että mies pyrkisi esimerkiksi uimahallissa nais-ten yleisiin peseytymistiloihin. Luulenpa, ettäpääosa eduskunnasta ja kansalaisista on tästäkanssani samaa mieltä. Perusteena jaottelulle onkäsittääkseni se, että miehen oletetaan kuitenkinnormaalisti tuntevan seksuaalista vetoa naisiin janaisen taas miehiin.

Kuitenkin yhtä lailla tähän logiikkaan perustu-en voidaan väittää, että ei ole periaatteessa oi-kein, että esimerkiksi lesbonainen menisi uima-hallissa naisten yleisiin peseytymistiloihin, kos-

PTK 12/2014 vp12/2/91 49

ka hän tuntee lähtökohtaisesti vetoa naisiin, ja tä-män naisen seksuaalinen suuntautuminen saattaajo nykyäänkin olla julkinen tieto perustuen esi-merkiksi juuri rekisteröityyn parisuhteeseen.

Miksi lesbonainen voi silti yhä mennä naistenyleisiin suihkutiloihin? Siksi, että yhteiskunnas-samme vallalla on ajatus, ettei homoja ja lesbojaole oikeasti olemassa, vaan kyse on pikemmin-kin jostakin ohimenevästä elämänvaiheesta yksi-lön kohdalla tai että homo tai lesbo tuntee vetoavain yhteen tiettyyn yksilöön, ei yleisemmin sa-maan sukupuoleen. Homoseksuaalisuus siis kiis-tetään. Lisäksi rekisteröity parisuhde on eräänlai-nen poikkeus, eli yhteiskunta ei ole halunnut an-taa sille samanlaista arvoa kuin vaikkapa aviolii-tolle. Lainsäätäjän näkökulmasta homo- ja lesbo-parisuhteet koetaan ikään kuin jollakin tavallavajavaisiksi verrattuna heteroparisuhteisiin, ja ta-vallaan siinä perusteena on, että homoseksuaali-suuden tasa-arvoisuus heteroseksuaalisuuteennähden viime kädessä kyseenalaistetaan.

Jos jatkamme tietä kohti sukupuolineutraaliayhteiskuntaa ja ikään kuin normalisoimme ho-moseksuaalisuuden nostaen sen yhteiskunnansilmissä yhtä arvokkaaksi kuin heteroseksuaali-suuden muun muassa juuri uudella avioliittolain-säädännöllä ja jos homoseksuaalisuus rinnaste-taan nykytilanteesta poiketen siten heteroseksu-aalisuuteen, saatetaan silloin ajautua erikoisiinkäytännöllisiin ja periaatteellisiin ongelmiin, mi-käli halutaan varjella kaikkien yksilöiden tasa-vertaisia oikeuksia. — Käytin tässä esimerkkinänyt yleisiä suihkutiloja.

Arvoisa puhemies! Jos alamme olettaa, ettähenkilö voi olla yhtä lailla homoseksuaali kuinheteroseksuaali, emmekä arvota ja määrittele pa-risuhdetta sen seksuaalisuuden perusteella, niinkysyn: joudutaanko lopulta poistamaan sukupuo-leen perustuva jaottelu muun muassa yleisissäsuihkutiloissa tai luopumaan sellaisista yleisistätiloista, kuten saunoista, joissa kaksi ihmistä voi-vat nähdä toisensa alastomina? (Puhemies koput-taa)

Tämän kansalaisaloitteen taustalla oleva suku-puolineutraali ja seksuaalineutraali ihmiskäsitysja maailmankuva ovat loppuun asti mietittyinäutopiaa. Luonnonlait tulevat vastaan.

91 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Kantaa tasa-arvoiseen avioliittolakiin onkyselty useaan kertaan meiltä kansanedustajiltauseiden vuosien ajan. Tämä on merkki siitä, että

tavan takaa on haluttu varmistua siitä, missäeduskunnan kannanmuodostuksessa milloinkinmennään. Oman ongelmansa kysyjille on tietystitehnyt se, että kansanedustajat ovat vaihtuneetvuosien varrella. Työ tasa-arvoisen avioliittolainedistämiseksi on siis ollut silmiinpistävän syste-maattista. Suvaitsemattomuutta on käytettymyös lyömäaseena.

Omaa kantaani minun ei kansanedustajanaeikä kansalaisena ole tarvinnut muuttaa vuosienvarrella. Minulle jokainen ihminen on ollut ja onedelleen samanarvoinen. Meidän ei tarvitse to-distaa toisillemme sitä, kuka on arvokkaampitoista tai missä suhteessa rakkauden määrä onsuurempi. Minulle on ollut aina selviö, että avio-liitto on miehen ja naisen välinen. En tunne asi-assa maiden rajoja, en pakotteita sieltä tai täältä,en velvoitteita edellä käyvien kansojen tai mai-den joukossa. Arvoasiat ovat niitä, jotka jokai-nen ihminen miettii omalla kohdallaan, päättääniistä omalla kohdallaan ja aivan itse. Siihen onmeillä oikeus kaikilla. Meillä on oikeus myöskeskustella siitä, miten yhteiskuntamme muut-tuisi uusien lakien myötä, niin tämänkin ehdo-tuksen kohdalla.

En kannata siis lain hyväksymistä. Toivon,että aloitteen käsittelynkin jälkeen, kävipä sillemiten tahansa, voimme elää toisiamme kunnioit-taen ja arvostaen myöskin kansanedustajina.

92 Lea Mäkipää /ps: Arvoisa puhemies! Ensin-näkin kysyn teiltä, kun täällä on muutamissa pu-heenvuoroissa kyselty, miksi rekisteröityjen pa-risuhteitten lapsilla on vaikeampaa ja pahoin-vointia. Sitä voi kukin miettiä omalla tahollansa,ja minä myös, mutta en anna vastausta.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite perustuuvaatimuksille tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudes-ta samaa sukupuolta olevien parien kohtelussa.Kuten kappaleessa 3.2.1 todetaan: "Aloitteen ta-voitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-ar-voa yhteiskunnassa takaamalla samat oikeudetsamaa ja eri sukupuolta oleville pareille. Ihmis-ten kohtelulle eri tavoin riippuen heidän seksuaa-lisesta suuntautumisestaan ei ole nyky-yhteis-kunnassa perusteita." Mitä tasa-arvolla ja yhden-vertaisuudella lopulta tarkoitetaan, ja miten lain-säädäntöä tulisi säätää, jotta perustelut olisivatloogiset ja yhdenmukaiset?

Avioliittolaissa on useita moraalisluontoisiarajauksia. Se on mahdollinen kahden, täysi-ikäi-sen, eri sukupuolta olevan, ei-lähisukulaisen ih-

Torstaina 20.2.201450 12/2/93

misen välillä. Avioliitto on siinä mielessä täysintasa-arvoinen ja yhdenvertainen, että jokaisellaavioliiton edellytykset täyttävällä miehellä janaisella on oikeus se solmia. Mikäli taas todellatarkoitetaan sitä, mitä kansalaisaloitteessa edellämainitussa kappaleessa todetaan, "yhdenvertai-suus lain edessä edellyttää, että lainsäädäntö so-veltuu kaikkiin yhtäläisesti riippumatta esimer-kiksi sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautu-misesta, ellei muulle ole riittäviä perusteluita",tulisi avioliitto avata samoilla perusteilla myöslukuisille muille ryhmille.

Jos avioliitto nyt avataan käsittämään samaasukupuolta olevien parisuhteet, on hyvin vaikeanähdä, miksei samoilla perusteilla hyväksyttäisimonenvälisiä ja moniavioisia suhteita avioliitonperusteeksi. Haluttaessa voidaan myös muutavioliiton rajaukset kyseenalaistaa. Täällä jo pu-huttiin, että on huomionarvoista, että viime vuo-den joulukuun 13. päivä Utahissa paikallinen oi-keus totesi moniavioisuuden kriminalisoinninolevan perustuslain vastaista, vedoten samaa su-kupuolta olevien avioliittojen perusteluihin. Voi-daan myös kysyä, millä perusteella sukulaissuh-teen pitäisi olla este avioliitolle ainakaan samaasukupuolta olevien kesken.

Nyt esitetyn laisella tasa-arvo- ja yhdenvertai-suusperusteella ajattelua voidaan viedä vieläkinpidemmälle ja kysyä, miksi avioliitto tulisi yli-päätään kytkeä seksuaalisuuteen. Sisarukset taiystävykset voisivat olla toisiinsa kiintyneitä jahaluta taloudellista turvaa tai yhteistä adoptiota,vaikkei heillä ole parisuhdetta perinteisessä mer-kityksessä. Eikö silloin heitä syrjitä, jos aviolii-ton solmimista rajoitetaan? Jos tämä kansalais-aloite hyväksytään, niin paljon tulee ongelmia.Toivottavasti, hyvät ystävät, järki voittaa.

93 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Aloitankin mielelläni edustaja Mäkipään aiem-min esittämästä väitteestä. Totesitte, että avioliit-to edustaa käsitettä turvasta, ja olen kanssannesamaa mieltä. Jos avioliitto todella takaa parisuh-teelle turvaa, niin eikö silloin meidän tavoittee-namme tulisi olla, että sitä turvaa voidaan ulottaamyös samaa sukupuolta olevien parien suhtei-siin?

Muun muassa edustajat Ahvenjärvi ja Rauha-la, ja itse asiassa moni muukin, ovat aiemminväittäneet, että avioliitossa on kyse lasten saami-sesta. (Lea Mäkipää: Kyllä!) Ei avioliittolaissanäin lue. Lukekaa avioliittolaki uudelleen. Siellä

ei missään kohtaa väitetä, että avioliittoon voimennä vain jos haluaa ja pystyy saamaan lapsia.Kun heteroparit menevät naimisiin, heiltä ei mis-sään vaiheessa kysytä, että pystyttekö saamaanlapsia ja haluatteko saada lapsia. Avioliittoa eiole rajattu pois niiltä heteropareilta, jotka vaikkahedelmättömyyden takia eivät voi saada lapsiatai eivät niitä halua.

Edustaja Rundgren esitti kysymyksen, voikotasa-arvoa edistää muuttamatta avioliiton käsitet-tä. Tiettyyn rajaan asti varmaankin kyllä, muttaniin kauan kuin lain edessä ihmiset jaotellaanvuohiin ja lampaisiin, niin kauan kuin ihmisetasetetaan eriarvoiseen asemaan sen perusteella,mitä sukupuolta puoliso sattuu olemaan, niinkauan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei ole saa-vutettu.

Edustaja Elomaa väitti, että Suomi ei ole val-mis tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Olen hänenkanssaan eri mieltä. Kysely toisensa jälkeen onjohdonmukaisesti osoittanut, että suomalaistenselvä enemmistö paitsi on valmis niin myös halu-aa tasa-arvoista avioliittolakia. Nyt on meidänkansanedustajien tehtävä kuunnella kansalaistentoivetta ja säätää tämä laki.

Edustaja Heikkilä pohti avioliiton jo solminei-den oikeusturvaa. Valitettavasti tässä kohtaa hie-man jo tipahdin. En ihan pysynyt perässä siinä,mitä edustaja Heikkilä ajoi takaa, mutta jos hänpohdiskeli, miten tasa-arvoinen avioliittolakivaikuttaisi avioliiton asemaan ja arvostukseenyhteiskunnassa, niin väitän, niin kuin muun mu-assa edustaja Pelkonen ja Männistö edellä, ettätasa-arvoinen avioliittolaki vahvistaisi avioliitonasemaa yhteiskunnassa. Jos avioliitto todella onniin haluttu ja toivottu instituutio, että kymme-net-, sadattuhannet suomalaiset kamppailevatpäästäkseen nauttimaan siitä samasta oikeudes-ta, joka enemmistölle tässä salissa on itsestään-selvyys, niin eikö se kerro siitä, että vielä 2010-luvullakin avioliittoa arvostetaan laajalti?

Edustaja Oinonen veti keskusteluun mukaansijaissynnytyksen ja lapsitehtailun. Jälleen ker-ran pyydän: lukekaa kansalaisaloite. Kansalais-aloitteessa ei esitetä sijaissynnytyksen sallimistaeikä siinä esitetä monia niitä muitakaan asioita,joiden perusteella tässä salissa tänään on kansa-laisaloitetta vastustettu.

94 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Lupa-sin äsken jatkaa tätä edellistä puheenvuoroa,

PTK 12/2014 vp12/2/95 51

mutta kiusaus se on pienikin kiusaus kommentoi-da edustaja Tynkkysen puheenvuoroa.

Avioliiton merkitys on yhä suuri heteroidenkeskuudessa. Se, mitä äsken sanoitte, ei pidäpaikkaansa: että 2010-luvulla sen merkitys olisiromuttunut tai vähentynyt voimakkaasti. (OrasTynkkynen: Ette kuullut tai ymmärtänyt, mitä sa-noin!) 1 009 000 avioliittoa kertoo siitä, ettäavioliittoa arvostetaan, mutta vastaavasti 2 900rekisteröityä parisuhdetta puhuu taas toista kiel-tä. Ei ole osoitettu, että tähän avioliittoon olisikauhean suuri pyrky seksuaalivähemmistöjenosalta. En toki sitä millään tavalla väheksy enkämillään tavalla sitä vaadikaan, mutta haluan ko-rostaa tällä heteroavioliiton merkitystä. Suurinosa avioliitossa olevista henkilöistä on ollut yh-den ihmisen kanssa naimisissa. Ihmiset arvosta-vat avioliittoa ja pitävät sen merkitystä arvokkaa-na.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän arvokysy-mykseen, haluan nyt muutaman sanan puhua teo-logien näkökulmasta, sillä olen myös seurakun-tatyöntekijäksi itseni lukenut joskus. Kristilli-syys liittyy hyvin voimakkaasti meidän yhteis-kuntaamme ja kulttuuriimme. Sieltä nouseemyös meidän perustuslakimme. Kukaan ei tässä-kään salissa kiistä kymmenen käskyn merkitys-tä, joka on tunnustettu jo vuosituhansien ajan.Tosin ehkä seitsemäs käsky ei ole niinkään muo-dissa tänä päivänä, mutta kaikki muut käskyt tai-detaan tunnustaa. Meillä myös valtiopäivätyleensä aloitetaan jumalanpalveluksella. Meilläitsenäisyyspäivät aloitetaan jumalanpalvelukses-sa, jonne me kansanedustajat menemme kunni-oittamaan Jumalaa ja valtiota tällä valtiopäivätoi-minnan avauksella. Joku voi sanoa, että tämä onpitkä perinne — minun mielestäni erinomainenperinne. Jokainen sen sovittakoon itseensä. Tällähaluan kuvata sitä, että kristillisyys on osa arke-amme meillä jokaisella, jokaisena päivänä.Emme me voi yhteiskunnassa sitä tosiasiaamuuttaa, että jos me muutamme tämän avioliitto-lain, se ei vaikuta mukamas arvoihin millään ta-voin. Raamatusta nousee hyvin selkeästi, mitkäovat Jumalan mielipiteet tässä lakialoitteessa.Tämän uskallan sanoa.

Täällä edustaja Kiuru kysyi itse, että mitenJeesus suhtautuisi tähän asiaan, jos hän olisi tääl-lä. Ja minäpä kerron — vaikka edustaja Kiuru eiole täällä — miten hän suhtautuisi. Ja mistä minätiedän sen? Tästä, Jumalan sanasta, Raamatusta.Matteuksessa, esimerkiksi, luvussa 19, Jeesus sa-

noo näin: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alus-sa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi. Sen tähdenmies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liitty-köön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi li-haksi’?" Tässä Jeesus vahvisti tämän Mooseksenaikaisen säädöksen. Minä pidän arvossa näitäasioita. Täällä ei vastaavasti puhuta tästä toises-ta, vastakkaisten sukupuolten (Puhemies koput-taa) liittymisestä, muuta kuin huonossa merki-tyksessä. Siinä mielessä se on meille täällä var-masti löydettävissä, mikä Jumalan tahto tässä on.

No, tämä oli teologian näkökulmaa, mutta kui-tenkin itse arvostan tätä eettistä teosta, jota Raa-matuksi kutsutaan, ja en itse uskaltaisi kovin hel-polla perusteella lähteä muuttamaan niitä iäisiäarvoja, jotka tänne on kirjoitettu.

95 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Käytän täältä paikalta. — No, jatketaan tästäedellisestä puheenvuorosta, että Raamatussamyös on paljon muuta ja arvostan sitä kirjaa erit-täin suuresti. Raamatussa on myös kaksoiskäs-ky, käskyistä kaikista suurin: rakasta Herraa si-nun Jumalaasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Minusta tällainen puhe, että lähdetään uskon-non kautta arvottamaan ihmisiä, sanomaan, kukatekee oikein ja kuka väärin, ei ole vastuullista pu-hetta. Samalla lapsi ja nuori pohtii, olenko minähyvä ihminen, olenko oikea ihminen. Kautta ai-kojen ovat varmasti ihmiset kipuilleet tämän ky-symyksen kanssa, oman seksuaalisuutensa kans-sa. Kautta aikojen on ollut meillä naispareja,miespareja, ja voi vain kuvitella, miten ahdingos-sa monet heistä ovat eläneet. Tässä on myös ky-symys siitä, saako ihminen parisuhteensa julki-sesti tunnustetuksi. Se on tärkeä asia, että onmyös tasavertainen julkisesti ja muitten ihmistenedessä.

Minusta on virheellistä tai vaarallista kytkeätämä tasa-arvoinen avioliittolaki nytten kristilli-siin arvoihin. Kristillisiä arvoja on toki muilla-kin kuin tämän lain vastustajilla, eikä sillä taval-la tämä kyllä minusta tähän kuulu ollenkaan.

96 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa puhemies!Edustaja Saarakkala käytti täällä, sanoisinko,hieman teoreettisen puheenvuoron siitä, mihinhomojen ja lesbojen pitäisi uimahallissa mennätai muuttuvatko suomalaisten uimahallien pu-keutumis-, peseytymis- ja saunatilat molemmillesukupuolille avoimiksi ilman rajoituksia. En tie-dä, miten se välttämättä kytkeytyy tähän lakiesi-

Torstaina 20.2.201452 12/2/97

tykseen, mutta sen todistelun lähtökohtanahanoli sellainen kummallinen ajatus, että seksuaali-set vähemmistöt menisivät uimahalliin ikäänkuin harjoittamaan seksiä. Tämä oli aika mielen-kiintoinen näkemys. En oikein ymmärrä sen pe-rustetta, mutta voi nyt kai sanoa, että todennäköi-sesti jopa homot ja lesbot menevät uimahalliinpääasiassa uimaan.

Tämä keskustelu ja prosessi ovat olleet mie-lenkiintoisia historiallisesta näkökulmasta. Minäolen ollut täällä tarpeeksi pitkään. Muistaakseni,kun täällä puhuttiin silloin, kun muun muassa he-delmöityshoidoista samaa sukupuolta olevillepareille päätettiin, niin silloin esitettiin nämä ai-van samat uhkakuvat. Kuitenkin tämä keskuste-lu on siinä mielessä parantunut, että joka kertaaina sieltä parisuhdelain säätämisestä lähtien nepahimmat väitteet ovat poistuneet ja sitten niitähyväksyttyjä lakeja on käytetty ikään kuin perus-tana sille, että nyt onkin tämä, että ei voi sovel-taa, että kun on kerran parisuhdelaki, niin avio-liittolakia ei tarvitse säätää. Täällä on niitäkin,jotka jo silloin vastustivat parisuhdelakia, kunsitä säädettiin, ja he nyt sitten käyttävät sitä vas-tustamaansa parisuhdelakia perusteluna sille, ettätätä lakia ei voida hyväksyä.

Näin vanhaksi kun olen elänyt, niin muistansenkin ajan, jolloin avopareja paheksuttiin syväs-ti. Silloinhan se yleinen vaatimus oli, että avopa-rien pitää mennä ehdottomasti avioliittoon, kos-ka synnissä ei saa elää. Jotkut ovat olleet sitäkinmieltä, että ikään kuin parisuhteessa elävät eläi-sivät synnissä, mutta ilmeisesti he eivät voi pe-lastua siitä avioon menemällä, jos tämä logiikkatoimii.

No, joka tapauksessa minäkin voin olla sitämieltä, että ne tekniset ja käytännölliset ongel-mat, jotka nykyisestä avioliittolaista samaa suku-puolta oleville pareille seuraavat, voitaisiin pois-taa muuttamalla lakeja. Mutta eihän tässä siitäole kysymys. Tässä on kysymys siitä, onko kai-killa ihmisillä samat ja tasa-arvoiset oikeudet.

97 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Edustaja Niikko varmaankin kuuli puheenvuoro-ni väärin. Voitte tarkistaa eduskunnan pöytäkir-joista, että sanoin nimenomaan, että avioliittoaarvostetaan vielä 2010-luvullakin paljon, ja siitäarvostuksesta on osoitus se, että täälläkin tänäänkeskustellaan, voidaanko tätä avioliittoa laajen-taa myös muille ihmisryhmille.

Aiemmin tänään keskustelussa edustaja Sasisanoi jotain sensuuntaista, että onko nyt sittenjoillakin ihmisillä oikeus ikään kuin ottaa aviolii-ton käsite omaan käyttöönsä, ja edustaja Lohi olisitä mieltä, että tasa-arvoinen avioliittolaki louk-kaa perinteisen avioliiton kannattajia. Eli jos vä-hän hakee vastaavaa esimerkkiä: jos vaikka ai-koinaan ainoastaan heteroparit olisivat saaneetkulkea bussilla ja sitten esitettäisiin, että homo-paritkin pääsisivät bussiin, niin loukkaisiko senäitten heteroparien tunteita ja oikeuksia? (ErkkiVirtanen: Etelävaltioitten valkoisten oikeuksia!)Busseista puheen ollen tulikin mieleeni: ajatteli-vatkohan valkoihoiset Yhdysvaltain etelävalti-oissa taannoisina vuosikymmeninä, että mikä oi-keus mustaihoisilla on tulla viemään meille val-koihoisille kuuluneita etuoikeuksia, miten mus-taihoiset kehtaavat tulla vaatimaan yhdenvertais-ta kohtelua? Tasa-arvoisessa avioliittolaissa eiole kyse etuoikeuksien vaatimisesta vaan siitä,että yhtäläiset oikeudet ulotetaan koskemaankaikkia kansalaisia.

Edustaja Mäkipää valitettavasti jo poistui,mutta hän toisti väitteen, että Utahin osavaltios-sa oikeus olisi päätynyt sallimaan moniavioisuu-den ja vieläpä tasa-arvoisen avioliittolain perus-teella. Näin ei ole käynyt. Utahin oikeuden pää-tös ei salli moniliittoja. Sen sijaan se toteaa, ettäusean henkilön yhdessä asumisen kielto on pe-rustuslain vastainen. Miksi osavaltion lainsää-dännössä tällainen yhdessä asumisen kielto onaikoinaan ollut? Sillä on pyritty taistelemaanmormonien moniavioliittoja vastaan. Mutta tälläei ole mitään tekemistä tasa-arvoisen avioliitto-lain kanssa.

Edustaja Niikko muiden muassa esitti sellai-sen väitteen, että nykyinen laki on jo tasa-arvoi-nen, koska jokainenhan (Puhemies koputtaa) voimennä vapaasti naimisiin toista sukupuolta edus-tavan ihmisen kanssa, mutta, edustaja Niikko, josmeillä olisikin sellainen laki, että saisitte mennänaimisiin ainoastaan samaa sukupuolta olevanihmisen kanssa, tulisitteko tänne pönttöön sano-maan, että meillähän on jo tasa-arvoinen avioliit-tolaki, koska kuka tahansa saa mennä naimisiintoisen ihmisen kanssa? Ja jos ei halua mennä nai-misiin samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa,se on sitten oma valinta. Ette ehkä tulisi puolus-tamaan tällaista lakia ja väittäisi sitä tasa-arvoi-seksi.

Edustaja Hakkarainen esitti aika reippaanväitteen, että tasa-arvoisella avioliittolailla suu-

PTK 12/2014 vp12/2/98 53

relta osalta kansaa riistetään ihmisoikeudet. Mi-ten, se ei hänen puheenvuorostaan käynyt ilmi.Kansalaisaloitehan päinvastoin laajentaa kansa-laisoikeuksia, laajentaa samoja yhtäläisiä oi-keuksia koskemaan useampia ihmisiä. Muttaedustaja Hakkarainen esitti väitteen, että tasa-ar-voinen avioliittolaki määrää siitä, minkälaistaseksikasvatusta Suomessa lapsille järjestetään.Edustaja Hakkaraisen kansanedustajana olettaisiymmärtävän, miten lainsäädäntö Suomessa toi-mii. Avioliittolailla ei millään muotoa päätetä sii-tä, mitä Suomen kouluissa opetetaan. Sillä eipäätetä millään muotoa siitä, mikä on Suomessakouluissa seksikasvatuksen sisältö. Avioliitto-lailla, kertaan vielä, päätetään vain siitä, ketkävoivat mennä naimisiin keskenään ja millä eh-doilla.

98 Jaana Pelkonen /kok: Arvoisa puhemies!Täällä salissa on puhuttu tänään paljon vakau-muksesta ja omastatunnosta. Edustaja Tynkky-nen on joskus täällä salissa viisaasti todennut,että on erittäin tärkeää kyetä tekemään ero omanhenkilökohtaisen vakaumuksen ja lainsäätäjänroolin välillä, ja en voisi enempää olla hänenkanssaan samaa mieltä tästä asiasta.

Kuten itse tänään jo aikaisemmin sanoin, eri-tyisesti meille lainsäätäjille ihmisten juridisentasa-arvon tulisi olla itsestäänselvyys, ja ainutta-kaan pätevää perustelua sille, millä perusteellaeri sukupuolta olevat parit voidaan asettaa juridi-sesti eri asemaan samaa sukupuolta olevien pari-en kanssa, en ole kuullut enkä tule kuulemaan,koska sellaisia ei yksinkertaisesti ole.

99 Heikki Autto /kok: Arvoisa puhemies! Tääl-lä on tänään pidetty hyviä ja pitkiä puheita tästäasiasta, joten totean vain lyhyesti oman kantani.

Mielestäni nykyinen avioliittolaki on toimiva.Jo käsitteenä avioliitto tarkoittaa mielestäni yh-den naisen ja yhden miehen välistä liittoa. Olentoki sitä mieltä, että parisuhdelainsäädäntöä voi-daan kehittää Suomessa, ja kuten täällä on tuotuesille esimerkiksi tämä sukunimikysymys, niinmielestäni tätä voidaan lainsäädännöllä viedäeteenpäin ja kehittää niin, että erilaisissa ihmis-suhteissa elävät ihmiset ja erilaisissa parisuhteis-sa elävät voivat kokea tässä mielessä tasa-arvoa.Mutta mielestäni nykyinen avioliittolaki on toi-

miva, ja siksi en kannata tämän kyseisen aloit-teen hyväksymistä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Täällä ei nyt ole kyllä pitkiä puheita pidetty. Onsuositeltu 3:a minuuttia, ja korkeintaan 4:ään onjoku puhe voinut venyä, niin että ollaan aika ly-hyitä puheenvuoroja pidetty, ja toivotaan, ettäsiitä pidetään myös jatkossa kiinni.

100 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Edus-taja Haapanen, jos kuuntelit tarkkaan, niin mai-nitsin, että puhuin lähtökohtaisesti teologin nä-kökulmasta siinä minun teologisen näkökulmanpuheenvuorossani. Koska kysymys on mielestä-ni arvokeskustelusta, niin silloin näen oikeaksivastata edustaja Kiurun kysymykseen, mutta enmeinaa enempään teologiseen keskusteluun läh-teä, koska siitä ei tule kuin sillisalaatti.

Edustaja Pelkonen, mainitsit, että... Tai lähdit-kö taas pois? Joo. Mainitsit kuitenkin tuossa,ettet ole kuullut yhtään perustetta täällä, minkätakia tämä tasa-arvoasia ei mene läpi. Aikaisem-min tässä mainitsin siitä yhdenvertaisuuskäsit-teen ongelmallisuudesta, että kaikkia lakeja jaasioita ei voi absoluuttisesti toteuttaa kaikille,koska kaikilla on joko samat oikeudet tai ei oi-keuksia ollenkaan. Tämä lainsäädäntö on vaintämmöistä valintaa: sulle enemmän ja mulle vä-hemmän tai näinpäin pois. Kaikessa lainsäädän-nössä törmätään tähän, jaamme me sitten rahaakunnille tai terveydenhuoltoon.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin muu-tamaan mielestäni huonosti perusteltuun argu-menttiin vielä ottaa kantaa.

Täällä on mainittu kyllä tämä ansiokas yli160 000 nimeä, jotka tähän avioliittolakiin on ke-rätty. Se on todella paljon nimiä, mutta se ei kui-tenkaan tarkoita sitä, että se itsestään selvästi hy-väksytään täällä, kuten me kaikki tiedämme. Josminä en väärin muista, niin eduskuntavaaleissavihreillä oli yli 200 000 ääntä, joten tämä ei vas-taa edes vihreitten äänimäärää puhumattakaanvasemmistosta ja muista puolueista. Elikkä ei seiso äänimäärä vielä kerro koko kansan tahtoa.Meillä oli myös muistaakseni presidentinvaaleis-sa hyvin tiukka kamppailu, jossa numero kakko-nen sai miljoona ääntä ja voittaja sai lähes 2 mil-joonaa, joten se selkeästi kertoi, millaisen presi-dentin me silloin aikanaan valitsimme kansanmielestä parhaana.

Torstaina 20.2.201454 12/2/101

Tällä yritän vain kuvata sitä, että mielestäninäin tärkeässä kysymyksessä kyllä tämmöinenkansanäänestys olisi ehdottomasti paras vaihto-ehto. Silloin voisivat suoraan kaikki todeta, ettäpulinat pois, kansa on puhunut ja mennään senmukaan. Tässä käy niin, niin kuin täällä on tä-nään käynyt ilmi, että tämä lain käsittely väkisinenemmän tai vähemmän politisoituu, niin kuinkaikkien muittenkin lakien käsittely.

En myöskään, arvoisa puhemies, ymmärrätätä mielipidekyselyihin vetoamista, että yli puo-let Suomen kansasta haluaa tämän lainmuutok-sen. Jos vähänkin on silmät auki lukenut niitämielipidekyselyjä, niin se kysymys on hyvin sup-peasti kysytty: haluatko tasa-arvoisen avioliitto-lain? Kysymyksen voi esittää monella muullakintavalla, minkä me hyvin itsekin tiedämme.

Sitten myös tämä perustelu "koska muutkin,niin mekin": Tämäkään ei minua vakuuta, mitäRuotsissa tehdään tai Norjassa tehdään. Se ei va-kuuta vielä minua siitä, että meidän täytyy toi-mia samoin kuin he. Maailmassa on valtion las-kentatavasta riippuen 200—250 valtiota, (Puhe-mies koputtaa) joista lähes 200 valtiota on YK:njäseniä, joten se määrä itsessään on jo niin suuri.Elikkä se hyväksyneiden 16—17 valtion määräei vielä vakuuttanut minua.

Arvoisa puhemies! Anteeksi, että ylitin taaspuheajan.

101 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puhemies!Vielä muutama kommenttini. Ensinnäkin edusta-ja Autto: nykyinen avioliittolaki on toimiva nii-den kannalta, jotka ovat avioliitossa, mutta kaik-kien näkökulmasta se ei ole vielä toimiva. Ja sit-ten muistuttaisin, mitä täällä on toistettu, että eitämä tasa-arvoinen avioliittolaki muuttaisi käy-tännössä kenenkään arkea mihinkään. Se ei olisikeneltäkään pois. Se parantaisi joidenkin arkea,mutta enemmistön näkökulmasta se ei muuttaisiasioita mihinkään, eikä se muuttaisi meidän yh-teiskuntaakaan. Vaikka täällä on sellaisia kuviamaalailtu, että nyt sitten jotain aivan kauheaa täs-tä seuraisi, ei näin tulisi tapahtumaan.

Olen ollut pöyristynyt niistä näkemyksistä,joiden mukaan avioliitto on vain lastentekoa var-ten. Eihän se nyt näin ole. Silloinhan me halvee-raamme avioliittoa, jos ajattelemme, että se onvain jonkinlainen biologinen suhde.

Sitten edustaja Mäkipää täällä puhui näittenrekisteröityjen parisuhteiden lasten hyvinvoin-nista. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta lai-

naan: "Näyttääkin siltä, että lasten persoonalli-suuden kehityksessä, tunne-elämän ja käyttäyty-misen ongelmissa ja psykiatrisessa sairastavuu-dessa ei ole systemaattisia eroja sen mukaan,minkälaisessa perheessä lapsi on kasvanut. Mis-sään tutkimuksessa ei ole todettu, että homosek-suaalisten vanhempien lapsilla olisi enemmänpsyykkisiä ongelmia ja psykiatrisia häiriöitä kuinmuilla lapsilla" ja niin edelleen. Tähän ei löydymitään tieteellistä perustetta, että homoperheit-ten lapset voisivat huonosti.

Sitten on vielä pelkoja tässä asiassa. Paitsi ettätässä on kysymys käsitteen määrittelystä, niinjossain määrin myös vallankäytöstä ja myöskinadoptio-oikeudesta. Adoptiot ovat aina tiukanseulan takana. Ja kun katson omaa lastani, kunhän harrastaa ja onnistuu ja menestyy elämäs-sään, niin kyllä minä ajattelen monesti, mitenvanhemmuus tuo elämään sellaisen ulottuvuu-den, jonka kyllä soisi kaikille niille aikuisille, jot-ka rakastavat ja välittävät lapsistaan, että he sai-sivat myöskin sen ilon kokea.

102 Eero Suutari /kok: Arvoisa puhemies! Tä-män illan aikana on täällä esitetty monenlaisiapelkoja ja olettamia tästä kansalaisaloitteesta. Neon lähes kaikki jo pystytty käsittelemään ja suu-rilta osin torjumaan. Yksi asia on mielestäni jää-nyt vähän vähemmälle, elikkä täällä on pelätty,että lasta kiusataan sen takia, jos hänen vanhem-pansa olisivat samaa sukupuolta kotona. Minullaon tällainen toisenlainen käsitys tästä asiasta. Josme täällä teemme lain, joka on tasa-arvoinen,niin se aiheuttaa kulttuurin, jossa on hyväksyttä-vät asiat, ja sen kulttuuri tuloksena syntyy tilan-ne, ettei ole kyllä mitään syytä kiusata enää sel-laisilla perusteilla.

103 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!On ilo ja kunnia palata edustaja Niikon edelläesittämiin argumentteihin.

Te, edustaja Niikko, totesitte, että kaikki lain-säädäntö toimii periaatteella "sulle enemmän,mulle vähemmän". Itse asiassa tasa-arvoinenavioliittolaki toimii periaatteella "mulle samatoikeudet kuin ennenkin, sulle vihdoin samat oi-keudet kuin muillekin tähän asti". Tasa-arvoinenavioliittolaki ei ole keneltäkään pois eikä merkit-se kenellekään vähemmän.

Edustaja Niikko myös totesi, että kansalais-aloitteen allekirjoittajien määrä ei kerro kokokansan tuesta, eikä kerrokaan. Muistakaa kuiten-

PTK 12/2014 vp12/2/104 55

kin tuo perustelu, kun käsittelemme myöhem-min muita kansalaisaloitteita tässä salissa, vaik-ka kansalaisaloitetta, jossa esitetään ruotsin kie-len aseman muuttamista koulutuksessa. Ja jäl-leen, jos mielestänne kyselyt eivät kerro kansa-laisten näkemyksistä mitään olennaista, muista-kaa myös tuo näkemys silloin, kun tässä salissakäsitellään muita aiheita, koska te ette johdon-mukaisesti voi silloin vedota myöskään mihin-kään mielipidekyselyihin.

Edustaja Niikko vähän aikaa sitten ja muuta-ma kollega aiemmin totesi, että maailmassa onkuitenkin pari sataa valtiota ja mitäpä nyt, josvaikka tusinan verran on valtioita, joissa tasa-ar-voinen avioliittolaki on säädetty. Olennainen ky-symys ei ehkä niinkään ole se maiden määrä,vaan se, mihin maiden viiteryhmään me katsom-me kuuluvamme. Katsommeko kuuluvamme sa-maan ryhmään muiden Pohjoismaiden kanssa ar-vomaailmalta, näkemyksiltä noin pääsääntöises-ti vai luemmeko itsemme vaikka Itä-Euroopantai Venäjän kanssa samaan arvoryhmään?

Mutta, arvoisa puhemies, haluan vielä palatakysymykseen, joka tässä keskustelussa aikamonta tuntia sitten esitettiin edustaja Soinille,kysymykseen, johon hän ei vastannut. EdustajaSoinilta edustaja Männistö kysyi, mitenperussuomalaisten eduskuntaryhmä aikoo suh-tautua kansanedustajiensa äänestyskäyttäytymi-seen. Edustaja Soini kertoi puolueensa kannan,mutta ei edustaja Männistö sitä kysynyt. Täälläon muillakin puolueilla tässä salissa virallisiapuoluekantoja tasa-arvoisesta avioliittolaista.Edustaja Männistö kysyi edustaja Soinilta, ai-kooko perussuomalaisten eduskuntaryhmä pa-kottaa jäsenensä äänestämään kunkin edustajanomaatuntoa vastaan. (Ari Jalonen: Meillä on vaa-liohjelma! Ei ole vaalikuria!) Siihen ei saatu täs-sä salissa vielä vastausta. Toivon, että joku, vaik-ka edustaja Jalonen, voi tähän kysymykseen vas-tata.

Edustaja Soini myös totesi, että jos haluaa vai-kuttaa perussuomalaisten kantoihin, niin sittenpitää liittyä puolueeseen. Mutta kun kyselyjenmukaan selvä enemmistö perussuomalaistenkannattajista kannattaa tasa-arvoista avioliittola-kia, mikä painoarvo tällä perussuomalaisten kan-nattajien näkemyksellä on perussuomalaiseneduskuntaryhmän äänestyskäyttäytymisessä?

Edustaja Soini kysyi myös, että jos tasa-arvoi-nen avioliittolaki menee läpi, tuleeko hänestälainrikkoja sen takia, että hänen käsityksensä

avioliitosta on toisenlainen. Jälleen kannattaa lu-kea kansalaisaloite. Kansalaisaloitteessa esite-tään avioliittolain muuttamista niin, että kaksi sa-maa sukupuolta olevaa ihmistä voi mennä naimi-siin keskenään. Se ei evää keneltäkään oikeuttaomaan mielipiteeseensä tai sen esittämiseen.

104 Ilkka Kantola /sd: Arvoisa puhemies! Onjotakin tavattoman hienoa, oikeastaan kosketta-vaa, siinä keskustelussa, mikä täällä on tänäänkäyty hyvin tärkeästä aiheesta: elämme sellaistaaikakautta, jolloin eduskunnassa käydään puo-lustamaan avioliittoa. Niin pitkään, kymmeniävuosia, on käyty syvällistäkin keskustelua ja hy-vin painokasta keskustelua siitä, että avioliittoinstituutiona olisi käymässä tarpeettomaksi taiettä avoliitto, avosuhde, muunlainen parisuhdekuin avioliitto, olisi jotenkin se ensisijainen jasuositeltava ja että nykyaikaisen ihmisen pari-suhteen muodon tulisi olla jotakin muuta kuin seperinteinen sitoutunut avioliitto. No, nyt täällätänään eri näkökulmista puhujat ovat käyneetpuolustamassa avioliiton arvoa. Avioliitto, seninstituutio, nauttii suurta arvostusta tänä päivä-nä, ja varmaan monista syistä avioliiton arvostuson ollut kasvamaan päin.

Kun ajatellaan pitkää kehitystä sotien jälkeise-nä aikana Suomessa, niin monesta syystä yhteis-kunta joutui monenlaiseen kaaokseen sodanjäl-keisenäkin aikana, kun arkielämän täyttivät mo-net kiireiset työt jälleenrakentamiskaudella jakun sodassa oli monenlaisen moraalisen kriisinläpi jouduttu käymään ja kun perheet rikkoutui-vat myös siitä syystä, että miehiä kuoli rintamal-la suuri määrä ja monet kodit särkyivät. Siinäkaikessa kaaoksessa myös avioerojen määrä li-sääntyi huomattavasti, ja se merkitsi yhteiskun-nassa suurta arvojen mullistusta ja kirkossa ja yh-teiskunnassa suurta keskustelua siitä, millä taval-la, millä perustein avioero on myönnettävä, ja sit-ten vielä siitä, millä perustein ihmisiä on mahdol-lisuus vihkiä ja heidän on mahdollisuus aloittaaalusta uudelleen avioliitossa. Avioliiton asemaoli uhattuna, mutta sen jälkeen kehitys on jatku-nut sitten toisentyyppisesti.

Avioliitto instituutiona ymmärretään tänä päi-vänä hyvin tärkeäksi suojaksi parisuhteelle ja sil-le perheelle, joka parisuhteen ympärille muodos-tuu, parisuhteelle, joka meidän yksilönvapauttakorostavassa yhteiskunnassamme perustuu ih-misten vapaalle valinnalle oman kumppaninsasuhteen, rakkaudelle, ehkä romanttiselle rakkau-

Torstaina 20.2.201456 12/2/105

delle, kiintymykselle, luottamukselle, kaikillehyville ja tärkeille asioille. Tällaista kiintymyk-seen, luottamukseen, sitoutumiseen perustuvaaparisuhdetta avioliittoinstituutio varmasti mei-dän kaikkien mielestä hyvin tukee ja vahvistaa.

Sen takia, juuri näiden syiden takia, on minus-ta ymmärrettävää se, että myös tuo toisentyyppi-nen parisuhde, kiintymykseen, luottamukseen,sitoutumiseen perustuva suhde, haluaa ympäril-leen yhtäläisen tuen kuin tämä perinteinen kah-den eri sukupuolta olevan parisuhteen jäsenenvälinen suhde. Avioliittolain muutos, niin kuinedustaja Tynkkynen tuossa edellä sanoi, ei pois-ta keneltäkään mitään hänen oikeuksiaan, ei hei-kennä kenenkään asemaa. Mutta kun meillä onolemassa, muun muassa minulla ystäväpiirissä-ni, henkilöitä, jotka kokevat, että nykyinen lain-säädäntö on heidän parisuhdettaan, heidän tuentarvettaan syrjivä lainsäädäntö, niin miksi emmeottaisi sitä askelta, jolla tuo heidän syrjinnän ko-kemuksensa poistuu?

Minusta tästä on kysymys. Keneltäkään ei ote-ta mitään pois. Joillekuille tuodaan se kokemus,että he ovat yhdenvertaisessa asemassa siinä, kunyhteiskunta tukee heidän uskollista, sitoutunuttaparisuhdettaan.

105 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Halu-aisin kertoa, että olen samaa mieltä edustajaTynkkysen kanssa siitä, että eihän tämä nimi-määrä, missä tahansa asiassa, kerro koko kansantahtoa. Se on totta. Tokihan me joudumme siitäosviittaa ottamaan eri asioihin. Loppujen lopuksine ovat poliittisia päätöksiä, ja sen johdosta itseolen lämmennyt sille ajatukselle, että kansanää-nestys olisi tärkeässä roolissa. Myös esimerkiksipakkoruotsikysymys olisi kansanäänestyksen ar-voinen. Sillä näistä kiistoista päästäisiin.

En kuitenkaan vielä yhdy siihen lämmitte-lyyn, jonka perustelu on, että koska naapurit ovathyväksyneet tämän lain, niin miksi emme me-kin, että kuljettaisiin sen kehityksen mukana. Mi-nun mielestäni se kehityssuunta on väärä, ja senvuoksi tässä sanonkin, että historia tulee todista-maan, olenko minä oikeassa vai väärässä. Ja senverran olen historiaa lukenut, että tämä ei oleihan ensimmäinen kerta, kun tällaisia isoja kysy-myksiä tällä alueella yhteiskunnassa käydään lä-pi.

Sitä, mitä tulee Timo Soinin sanomisiin tai sa-nomatta jättämisiin, ei ole meidän asiamme kom-mentoida. Hän toki on itse oikeutettu olemaan

vastaamatta siihen, jos hän ei halua vastata. Mut-ta sen verran voin sanoa, että meillä perussuoma-laisilla on vaaliohjelma, johon me sitouduimme,kun me lähdimme tänne eduskuntavaalikierrok-selle mukaan. Aivan samoin hallituspuolueetovat sitoutuneet kehysriiheen ja moneen muu-hunkin asiaan, mitä te täällä muutatte yhdessä.

Ettei kenellekään jää epäselväksi, haluan tätäloppusuoraa pehmentää toteamalla lopuksi tä-män: Eivät perussuomalaiset ole yhtään mitäänvähemmistöä vastaan, eivät edes homoja vastaanmissään tapauksessa, vaikka tässä asiassa olem-me eri mieltä. Tätä lakialoitetta käsiteltäessä tu-lee varmasti erimielisiä mielipiteitä esille, ja niinsen kuuluu ollakin. Jokaisen meistä on hyvä sa-noa ääneen, mitä me ajattelemme ja tunnemmetässä asiassa. Toki on hyvä pysyä asiallisilla lin-joilla, ettemme lähde toisiamme leimaamaantoisten mielipiteitten vuoksi tai tuomitsemaanmillään tavoin. Siinä mielessä kiitänkin, ettätämä on kuitenkin hyvin maltillisella tasolla tämäkeskustelu tänään täällä käyty.

Lopuksi haluan omalta osaltani kuitenkin vie-lä sen sanoa, että avioliittolain muuttaminen onkuitenkin arveluttava asia yhteiskunnan koko-naisedun kannalta katsottuna, ja tämä ehkä on seminun lähtökohtani yhdeltä osaa. Yhteiskunnankokonaisedun kannalta on, ikävä kyllä, tämännykyisen tilanteen johdosta vain todettava, ettätämä avioliittolaki on syytä pitää tällaisenaan,sillä tällaisenaan se myös antaa lapsille erilaisetoikeudet kuin heillä muutoin olisi.

106 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Vaihtelun vuoksi näin täältä paikalta. Jatkan sii-tä, mihin edustaja Niikko lopetti, eli yhteiskun-nan kokonaisedusta. Sekä edustaja Niikko ettämoni muu kollega on aprikoinut, että jos tasa-ar-voinen avioliittolaki säädetään, mitä yhtä suntoista kauheaa siitä mahtaa seurata. No, tämähänselviää aika helposti. Te voitte matkustaa vaikkaRuotsiin ja katsoa, miten huonosti Ruotsilla me-nee sen takia, että siellä on säädetty tasa-arvoi-nen avioliittolaki, tai ottaa laivalipun Islantiin,tutustua siihen, miten kurjalta Islannin tilannetällä hetkellä näyttää tasa-arvoisen avioliittolainsäätämisen takia. Tai miten makaa Kanada, jossaon pitkään ollut voimassa tasa-arvoinen avioliit-tolaki, minkälaisia erilaisia kauheuksia siellä täs-tä laista on seurannut, tai vaikka YhdysvalloissaWashingtonin tai Massachusettsin osavaltioissa?

PTK 12/2014 vp12/2/107 57

Oma tuntumani näissä ja monissa muissa pai-koissa matkustaneena on se, että tasa-arvoisestaavioliittolaista ei ole seurannut mitään muutakuin hyvää. Siitä on seurannut sitä, että kaikkikansalaiset aiempaa yhdenvertaisemmin otetaanyhteiskunnassa huomioon ja kaikkia kansalaisiaarvostetaan. Itsekin haluan näin loppuun kiittääkaikkia keskustelijoita ja myös edustaja Niik-koa, jonka kanssa on ollut jälleen ilo vaihtaa aja-tuksia.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Jaedustaja Niikko vielä on pyytänyt puheenvuoroa.

107 Mika Niikko /ps: Kiitos, puheenjohtaja! Ta-pana on ehkä ottaa viimeinen sana joskus jois-sain asioissa, mutta en nyt sen vuoksi puhu vaanehkä pikkasen haluan muistuttaa, että tänään onpuhuttu myös niistä asioista, että heterot ikäväkyllä kokevat, että se on joiltakin pois, jos avio-liittolaki muuttuu, koska se väistämättä vähentääesimerkiksi heteroparien adoptiomahdollisuuk-sia, kuten tänään olen puhunut muutamin esimer-kein. Toisekseen, on aina olemassa se vaara, ettätällaisesta uudesta lainsäädännöstä tulee enem-mänkin normi kuin joku yksi asia vain, ja siitä-kin tänään muutaman sanan mainitsin viitatenNorjassa tapahtuneeseen tilanteeseen.

Mutta kiitän edustaja Tynkkystä, että saatiinkäydä rakentavaa ja hyvää ajatustenvaihtoa, jauskomme ja tiedämmehän me sen, että me pys-tymme kaikki täällä hyvään yhteiseen lainsää-däntötyöhön. Tältäkin osin varmasti tehdäänhyvä valmistelu, että tämä tulee huolella käsitel-tyä. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.

3) Laki kaivoslain 169 §:n muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 78/2013 vp (Heikki Autto /kokym.)

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ta-lousvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Heikki Autto /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa esi-teltävän lakialoitteen tarkoituksena on turvatakullanhuuhdonnan jatkuminen tilanteessa, jossahallinto-oikeudesta haetaan muutosta kaivosvi-ranomaisen tekemään myönteiseen kullanhuuh-dontaluvan jatkopäätökseen.

Kullankaivuu on 150 vuotta vanha perinteikäslappilainen elinkeino. Perinteinen kullanhuuh-donta, modernimpi koneellinen kullankaivuu janykyaikaiset kultakaivokset ovat kaikki tärkeitäosia Lapin elinkeinorakenteessa, mutta ehkä vie-lä keskeisemmin lappilaisessa kulttuurissa. Täs-tä kulttuurillisesta merkityksestä voi ottaa esi-merkiksi vaikkapa sen, kuinka Lapin äidin kehto-laulussa äiti laulaa lapselleen, kuinka tämä var-tuttuaan tulee kerran perimään kairain kulta-maat, tai kun kairojen kulkija laulaa: "Rovanie-men markkinoille vein mä Lapin kultaa. Sitähänon mulla niin kuin etelässä multaa."

Arvoisa puhemies! Kullankaivuun kaikkeinperinteisin muoto, kullanhuuhdonta, mies, lapio,ränni ja vaskooli, on vuoden 2010 kaivoslainmuutoksen jälkeen joutunut kohtuuttomien byro-kraattisten vaikeuksien kohteeksi.

Kaivoslain 65 §:n mukaan kullanhuuhdonta-luvan voimassaoloa voidaan jatkaa enintään 3vuotta kerrallaan. Näin kullanhuuhtoja joutuusaattamaan elinkeinonsa alttiiksi kaivosviran-omaisen päätökseen kohdistuvalle muutoksen-haulle kolmen vuoden välein.

Kaivoslain 169 §:n mukaan kaivosviranomai-nen voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstämalminetsintäluvan voimassaolon jatkamistataikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaakoskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yk-silöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksestahuolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. Jos-tain syystä, ilman lain perusteluista ilmeneviäkunnollisia perusteluja, kullanhuuhdontalupa onjätetty pois tämän mahdollisuuden piiristä. Tämäyksi sana, kullanhuuhdontalupa, meidän tuleenyt lakiin lisätä, jotta kullanhuuhdontaperinteenturvaamisessa päästään askel eteenpäin.

Perinteinen kullanhuuhdonta on ympäristö-vaikutuksiltaan kaikkein pienimuotoisinta kul-lankaivuutoimintaa. On selvää, että mikäli toimi-valtaisen viranomaisen myöntämä kullanhuuh-dontalupa todettaisiin hallintotuomioistuimessalainvastaiseksi, ei perinteisen kullanhuuhdonnan

Torstaina 20.2.201458 12/3/2

menetelmin ole voitu jo toiminnassa olevassakultahuuhtomossa aiheuttaa muutoksenhaun ai-kana mitään sellaista vahinkoa, joka ei olisi kor-vattavissa asetettavan vakuusmaksun puitteissa.Esitettävä lakimuutos mahdollistaa toiminnassaolevien kultahuuhtomoiden toiminnan jatkumi-sen siinä tapauksessa, että kolmen vuoden väleintehtävästä kullanhuuhdontalupapäätöksestä vali-tetaan hallinto-oikeuteen.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti lakialoiteetenee valiokuntakäsittelyssä ripeästi hyväänlopputulokseen, jotta koko Euroopan mittakaa-vassa ainutlaatuisen kulttuurin, kullankaivuupe-rinteen, säilymistä voidaan näin edesauttaa.

2 Eero Suutari /kok: Arvoisa herra puhemies!On todellakin sääli, jos tuhoamme kullanhuuh-dontatyyppisen kullankaivuuperinteen, ja siksiesitän huoleni ja olen samaa mieltä kuin edustajaAutto. — Kiitos.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.

4) Laki tupakkalain muuttamisesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 74/2013 vp (Ari Jalonen /ps)

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Pu-hemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään so-siaali- ja terveysvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Ari Jalonen /ps (esittelypuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Aivan aluksi on syytä esittääkiitos sinne, minne kiitos kuuluu, elikkä Eurajo-en Perussuomalaisilta on alun perin tämä ajatustästä lain perusmuodosta tullut, ja sinne kuuluvatkiitokset. Toinen henkilö, kenelle kuuluu kiitososoittaa, on oikeustieteen professori Erkki Ha-vansi, joka on auttanut tämän lain teknisessämuotoilussa ja varsinkin sen perustuslain koh-dan selvittämisessä.

Tämä lakialoite jakaa hyvin paljon mielipitei-tä. Toiset sanovat, että tämä on erittäin oivalli-nen ja hyvin keksitty, ja toiset sanovat, että tämäon huono, tämä on vain tämmöinen holhousyh-

teiskunnan negatiivinen jatke, ja polkisivat sensyvälle suohon. Minä ymmärrän, että tämä jakaamielipiteitä hyvin paljon, ja sehän on hyvin hel-posti ymmärrettävää, koska tupakointihan on tie-tynlainen sosiaalinen tapahtuma. Jos ajatellaanjotain nuorisoryhmää, missä tupakoidaan, niinsiinähän ajatuksenvaihtoa on siinä tupakkatauol-la ja samoin työpaikoilla joka paikassa. Eli tä-män hyväksyttävyys on sinänsä paljon muutakinkuin se tupakanpoltto. Se on sosiaalinen tapahtu-ma.

Nuorten joukossa onneksi on vähentynyt tupa-kanpoltto. Tosin on myös muita asioita, mitkäsitten ovat tulleet tilalle, ja se ei välttämättä oleaivan hyvä asia. Mutta tästä nuorten käyttäytymi-sestä johtuen, siis tupakoinnin vähentymisestä,voisi päätellä, että nyt voisi olla otollinen aikatehdä tälle jotain.

Tämä on hieman poikkeuksellinen lakiesitys.Minulle ainakin itselleni tuli ensimmäisten epäi-lyjen joukossa mieleen se, onko tämä perustus-lain mukainen, rajaako tämä ihmisiä eriarvoi-seen asemaan ja niin edespäin. Tämä oli ensim-mäinen epäily, mikä tuli mieleen.

Toinen oli sitten siitä, meneekö tämä pimeillemarkkinoille, niin sanotusti tiskin alle, ja salakul-jetus ja niin edespäin lisääntyisi — elikkä haitatjäisivät, mutta hyötyjä eli verotuloja ei olisi. No,näin tapahtuisi, jos tämmöinen tupakan täyskiel-to tulisi voimaan heti. Kieltolailla sitä joskus ko-etettiin alkoholin suhteen, ja siitähän ei ollut mi-tään hyvää seurausta. Se meni kuusen alle pol-toksi ja salakapakoiksi. Haitat jäivät edelleen,mutta hyötyjä ei lainkaan. Elikkä kertakiellollanäitä asioita ei saada ratkaistua. Uutta kieltolakiaei missään nimessä tule tehdä. Tämä on hyvinpoikkeuksellinen, ja tämän parhaita ominaisuuk-sia on nimenomaan tämä liukuva voimaantulo,koska tämä tupakanpolton käytön kieltohan kos-kee vain 2000-luvulla syntyneitä — vain 2000-luvulla syntyneitä, ei ketään muita.

Miksi sitten kannattaa pohtia tätä, miten yli-päätänsä tästä sosiaalisesta tapahtumasta halu-taan päästä eroon? Tupakoinnin haitat eri laskel-min tehtynä — ne ovat hieman joustavia —ovat 1,5:stä jopa 2 miljardiin euroon vuodessa.Se ei ole aivan pikkuraha. Ja tupakkavero, mitäsitten taas voidaan plussapuolelle laskea, on noin779 miljoonaa euroa valtion kassaan. Tämä tap-pio, minkä kansantalous kohtaa tupakoinnin seu-rauksena, on siis noin miljardin luokkaa, miljar-din luokkaa per vuosi. Joka vuosi menetetään

PTK 12/2014 vp12/4/2 59

miljardi siinä. Sehän koostuu sitten erinäköisistäsairastumisista ja sairauslomista ynnä muista.

Monet lain epäilijöistä sanovat, että ei se syö-pä nyt siitä tupakasta tule. No, ei se välttämättäjust siitä tulekaan, vaan asioitten yhteisvaikutuson se, mistä tulevat nämä sairaudet, mutta tupa-kalla on huomattava merkitys siinä yhteisvaiku-tuspotissa, ja sen takia tämä on erittäin tarkastikäsiteltävä asia. Yhteisvaikutus on se iso juttu.

Mitä tulee näitten sairauksien pelkoon ja myössiihen rahanmenetykseen, mitä tupakoija kokeevuositasolla — se on ihan kohtalainen summa —minä en tunne kovinkaan monta tupakoitsijaa,joka ei olisi yrittänyt tupakkalakkoa. On joitakintutkimuksia, että 70 prosenttia tupakoijista onkoettanut tupakkalakkoa. Minä väitän, että se onjopa isompi, mutta koska näitä tupakkalakkoayrittäneitä on näin paljon, se kertoo siitä, että seei kuitenkaan ole semmoinen asia, mitä välttä-mättä haluaisi, että oma lapsi rupeaa joskus teke-mään.

Niin kuin äskeisessä keskustelussa oli se, ettäkeneltä tämä on pois, niin tämähän ei ole pois ke-neltäkään, joka nyt laillisesti polttaa. Tämähänkoskee vain ja ainoastaan 2000-luvulla syntynei-tä. He ovat maksimissaan 14-vuotiaita tällä het-kellä. Nelisen vuotta, viitisen vuotta on siihen,kun he saisivat aloittaa tupakanpolton nykylail-la, mutta tämä estäisi sen.

Eli tämä joustava voimaantulo on se tämänlain punainen lanka, mikä tekee tästä semmoi-sen, että tämä voi onnistua, ja jos tämä onnistuu,niin yhteiskuntamme säästää noin miljardin pervuosi. Ja kuten tosiaan alussa sanoin, niin tämätarkistettiin myös sen perusteella, onko tämä pe-rustuslain mukainen. Perustuslain 6 §:n 2 mo-mentissa sanotaan, että tämmöinen terveyteenperustuva asia on hyväksyttävä peruste ja tälläiän perusteella sopii tehdä.

Tässä tämä merkittävin pykälä, mikä on siisesityksen alla, kuuluu seuraavasti: "Tupakka-tuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaaalle 18-vuotiaalle eikä vuoden 2018 tammikuun1. päivästä alkaen kenellekään, joka on syntynytmyöhemmin kuin joulukuun 31. päivänä 1999."2000-luku on siis se maaginen raja.

Miksi se just sitten nyt tarvitsisi tehdä, etteiolisi tämmöistä sopeuttamisaikaa enempää? No,tulevaisuudessa minunkin ikäiseltäni sitten jos-kus kysyttäisiin papereita. Jos syntymävuodenensimmäinen numero on kakkonen, niin myyjätietää, että tälle henkilölle en voi myydä, joten

tätä mahdollisuutta ja tällä liukuma-ajalla mah-dollistettua hyvää lopputulosta nyt ei voi menet-tää, vaan tämä toivottavasti sosiaali- ja terveys-valiokunnan käsittelyssä otetaan vakavasti käsit-telyyn. Nyt on se mahdollisuus. Hetken ajanpäästä tämä mahdollisuus menee ohi. Ja ettei ke-nelläkään olisi epäilyjä siitä, onko tämä perustus-lain vastainen, niin siellä on myös pohdittava sit-ten se, pitäisikö tämä lähettää perustuslakivalio-kuntaan. Valiokuntahan voi sen itse tehdä.

2 Hanna Tainio /sd: Arvoisa herra puhemies!Noin miljoona suomalaista tupakoi. Tupakointion merkittävin vältettävissä oleva ennenaikais-ten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja. Tupak-kaan kuolee noin 5 000 suomalaista vuosittain, jaheistä on puolet työikäisiä. Joka kolmas syöpä-sairaus aiheutuu tupakasta, keuhkosyövistä 90prosenttia. Joka viidennessä sydänperäisessäkuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä. Jokatoinen tupakoitsija kuolee tupakan aiheuttamiinsairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan. Lisäksi tu-pakointi lisää kohdunkaulan, haiman, munuais-ten, suun, huulien, kurkunpään, ruokatorven javirtsarakon syövän vaaraa. Koska tupakoinninaiheuttamat syövät kehittyvät pitkän ajan kulues-sa, nykyisin havaittavat syövät ovat seurauksiapari vuosikymmentä sitten vallinneista tupakoin-titottumuksista.

Tutkimusten mukaan alle 15-vuotiaana aloi-tettu tupakointi voi vahingoittaa keuhkoja pysy-västi ja nostaa keuhkosyövän vaaran pysyvästitupakoimattomien tasoa korkeammalle. Ympä-ristön tupakansavu on syöpävaarallista. Tupa-kansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitallisek-si tunnettua yhdistettä, joista syöpävaarallisiksion luokiteltu yli 40. Altistuminen ympäristön tu-pakansavulle lisää keuhkosyövän vaaraa, sydän-ja verisuonisairauksien vaaraa ja hengitysteidensairauksia. Erityisen vahingollista tupakansavuon syntymättömälle ja pienelle lapselle. Tupa-kointi raskauden aikana lisää ennenaikaisen syn-nytyksen vaaraa, vähentää lapsen syntymäpai-noa ja lisää lapsen hengitysteiden sairauksia.Suomen tupakkalain tavoitteena on ihmisillemyrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta ai-heuttavien tupakkatuotteiden käytön loppumi-nen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että yhäharvempi aloittaa tupakoinnin ja yhä useampi tu-pakoiva onnistuu tupakoinnin lopettamisessa.

Arvoisa puhemies! Tässäkin salissa puhutaanjatkuvasti terveyserojen kaventamisesta. On syy-

Torstaina 20.2.201460 12/4/3

tä tietää, että terveyseroista merkittävin osa joh-tuu nimenomaan tupakoinnista ja alkoholinkäy-töstä, joten tupakoinnista pitää puhua. On sel-vää, että meidän tulee kaikin lainsäädännöllisinja valistuksen keinoin pyrkiä vähentämään tupa-kointia ja ennen kaikkea estämään sen aloitta-mista, sillä meidän tavoitteemme on täysin savu-ton Suomi 2040.

Tämä aloite on hyvin mielenkiintoinen, ja enainakaan haluaisi tyrmätä sitä välittömästi, vaanmielestäni sitä kannattaa tutkia, ja mielestäni en-nen kaikkea on tärkeää, että se nostaa tämän tär-keän asian jälleen keskusteluun.

3 Laila Koskela /ps: Arvoisa puhemies! Tupa-kointi on suurin terveysriski ja keskeinen syy vä-estöryhmien välisiin terveyseroihin. Myöskääntupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyö-dyketuotteita näin aiheuttaen käyttäjälle vaikeanriippuvuuden, ylläpitäen sitä ja myös sisältäenihmisille myrkyllisiä aineita.

Nuorten tupakkakokeilut ja tupakointi aloite-taan Suomessa tyypillisesti 13—15-vuotiaana.Tällöin tupakointi alkaa vähitellen muuttua eh-dollistuneeksi käyttäytymiseksi, joten meidän ai-kuisten vastuulla on suojella lapsia ja nuoria tu-pakkatuotteilta. On myös tiedostettava keskeisetaltistavat riskitekijät. Niiden tietäminen ja tun-nistaminen on ensisijaisen tärkeää. Näitä ovatmuun muassa perinnöllisyys, puberteetti-iän ke-hityksen vaiheet, heikko koulumenestys, mielen-terveysongelmat. Tässä muutamia.

Tupakkatuotteiden helppo saatavuus nuortenelinympäristössä voi synnyttää tilanteen, jossanuorten alttius riskikäyttäytymiselle voi muuttuatupakoinniksi. Suomalaisista päivittäin tupakoi-vista nuorista 70 prosenttia kertoo hankkivansatupakat kaupallisista lähteistä, joten tämä laki-aloite on kannatettava.

4 Osmo Kokko /ps: Arvoisa puhemies! Lakia-loite, jonka edustaja Jalonen on tehnyt, on mie-lestäni oikeansuuntainen, koska niin kuin useis-sa puheenvuoroissa täällä on todettu, tupakka onerittäin haitallinen ja tällä tavalla, tällä uudellalailla, saataisiin hallintaan tämä, että ennen kaik-kea nuorten, joissa on tulevaisuus, tupakointiaoltaisiin tällä lailla rajoittamassa. Tämä on vieläsiinä mielessä erittäin hyvä asia, että tämä tar-koittaa tällä vuosituhannella syntyneitä nuoriahenkilöitä, niin kuin täällä on: "Käsillä oleva la-kialoite tähtää sellaiseen vaiheittaisesti etene-

vään tupakoinnin vähentämiseen, joka alkaisivaikuttaa vuoden 2018 alusta ja johtaisi arvioltavuoden 2050 vaiheilla siihen, että maassammeolisi enää hyvin vähän tupakoitsijoita ja hekin lä-hes 100-prosenttisesti jo yli 50-vuotiaita".

Lakialoite on erittäin hyvä, ja toivotaan, ettäse sosiaali- ja terveysvaliokunnassa etenee ja tu-lee sitten uudessa muodossaan tänne suureen sa-liin.

5 Heikki Autto /kok: Arvoisa puhemies! Tässäedustaja Jalonen on tehnyt varsin tärkeästä asias-ta lakialoitteen. Tuossa edustaja Tainio edelläkuvasikin hyvin sitä kokonaista ongelmakenttää,joka tupakoinnista aiheutuu, ja näihin ammatti-laisen arvioihin tämän asian vakavuudesta on tie-tysti hyvä yhtyä. On varmasti tavoiteltavaa, ettätupakointi suomalaisessa yhteiskunnassa vähe-nee, ja uskon, että näin tuleekin tulevaisuudessatapahtumaan.

Kysyisin kuitenkin edustaja Jaloselta — jon-ka tunnen vastuulliseksi kansanedustajaksi ja il-meisen hyvin myös tähän aihepiiriin perehty-neeksi, kun on siitä lakialoitteen tehnyt — onkotupakan osalta jo nyt olemassa Viron viinarallinkaltaista ilmiötä, sen kaltaista kuin alkoholinosalta on, ja miten uskot Suomen verolakien taiylipäätään lainsäädännön muutosten tulevaisuu-dessa vaikuttavan tähän ulottuvuuteen.

Alkoholipolitiikan osalta täytyy todeta se, ettäkotimaassa tehdyt ratkaisut ovat pahentaneet tätäViron viinarallia, joka on taas ollut omiaan pa-hentamaan kaikkia niitä alkoholihaittoja, joitayhteiskunta kohtaa. Eli Suomessa varmasti onviimeiseen asti syytä välttää sellaista tilannetta,että tämän Viron viinarallin kaltaista ilmiötämyös tupakkatuotteiden osalta maahan syntyisi.

6 Ari Jalonen /ps: Arvoisa puhemies! EdustajaAutto nosti tämän ulkomaantuonnin esille. Se onnimenomaan tärkeä kysymys. Alkoholin kohdal-la nimenomaan veron nostot ovat aina vaikutta-neet siihen, että laivalta tuodaan entistä enem-män alkoholia. Samoin tulisi käymään tupakankohdalla, jos tehtäisiin esimerkiksi niin, että tu-pakan verotuotot vastaisivat niitä menoja, mitäyhteiskunta kohtaa tupakoinnin johdosta. Sehännousisi aivan tolkuttoman isoksi, ja käytännössäniitä verotuloja ei tulisi, koska ne laivattaisiin sit-ten muualta tai salakuljetettaisiin.

Mutta tämähän ei tee niin, koska ne kaikki,ketkä nyt tällä hetkellä polttavat, saavat polttaa,

PTK 12/2014 vp12/4/7 61

ja tämä ei muuta sen tupakka-askin hintaa miten-kään. Tämä koskee niitä maksimissaan 14-vuoti-aita ja vielä syntymättömiä lapsia, jotka eivät täl-läkään hetkellä saa polttaa, lain mukaan eivät saapolttaa, 18 vuotta on tällä hetkellä se raja, jotenperiaatteessa mitään muutosta ei tule. Totta kaion niitäkin, ketkä jo nyt 14-vuotiaana polttavat,mutta se on kuitenkin kohtalaisen pieni osa niis-tä alle 14-vuotiaista, joten nyt se on otettavissahallintaan. Tätä negatiivista puolta tästä laivauk-sesta tai tämmöisestä ei tulisi sen kertakiellon ta-kia, tavallaan kieltolain kaltaisen, silloin, vaantämä on joustava, ja se on sen hienoin ominai-suus.

7 Heikki Autto /kok: Arvoisa puhemies! Kii-tän edustaja Jalosta näistä tiedoista aloitteenosalta ja totean myös sen, että esimerkiksi nuus-kaaminen Suomessa on ilmeisesti vain lisäänty-nyt sen jälkeen, kun nuuskan myynti Suomessaaikanaan EU-määräyksistä johtuen kiellettiin. Enmissään nimessä pidä tätä hyvänä kehityksenä, jasiksi itse olisin aina hyvin varovainen niitten toi-menpiteiden osalta, jotka ovat omiaan lisäämääntällaisen niin sanotun kielletyn hedelmän makuajonkin tuotteen osalta. Päinvastoin, usein tarvi-taan valistus- ja asennetyötä, toki tietysti muita-kin instrumentteja, mutta tällaisten voimakkait-ten kieltojen ja rajoitusten osalta täytyy olla hy-vin varovainen ja vastuullinen. Mutta kun edus-taja Jalonenkin vastuullisena edustajana tunne-taan, niin tiedän, että hän tämäntyyppistä poli-tiikkaa varmasti omassa toiminnassaan edistää.

8 Ari Jalonen /ps: Arvoisa puhemies! Valistuk-sen voimaa ei voi väheksyä, ja on erittäin hyvä,että nostatte näitä asioita esille. Tämä ei ole mi-kään yksinkertainen asia, ja siinä on riskejä. Sentakia tämä pitää varsin perusteellisesti käsitellä japohtia, onko tämä se keino, miten saadaan yh-teiskunta säästämään noin miljardin vuodessa.

Täällä on koko tämä kausi keskusteltu tietyn-laisista rakenneuudistuksista ja rakennemuutok-sista. Sote-soppaa ja kuntasoppaa on keitetty.Tämä on tietynlainen rakennemuutos, josta tie-detään, että se oikeasti hyödyttää, jos se meneeläpi. Mutta kunnon pureskelun se vaatii, ja sosi-

aali- ja terveysvaliokunta saa tästä valikoimaan-sa yhden keinon, miten tästä voidaan rakentaaparempi tulevaisuus. Ne ovat nimenomaan alle14-vuotiaat ja syntymättömät lapset, jotka tule-vat tästä hyötymään.

Tässä ei ole semmoisia yhteiskunnan muitahaittapuolia, jotka nämä negatiivisen puolen hol-housyhteiskunnasta tuovat esiin. Holhousyhteis-kuntaa ei kuulu rakentaa, ja tämä ei ole sitä teke-mässäkään. Tämä on joustava, tämä on rakenta-va, ja minun mielestäni tämä on semmoinen, ettäluulisi tämän salin enemmistön hyväksyvän tä-män, ja kiitän näistä kannustavista puheista, mitätäällä on tullut.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksimaankäyttö- ja rakennuslain muuttamises-ta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 206/2013 vpYmpäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2014vp

Mietintö pantiin pöydälle 21.2.2014 pidettävääntäysistuntoon.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:Eduskunnan seuraava täysistunto on huomennaperjantaina 21.2.2014 kello 13.

Täysistunto lopetettiin kello 21.28.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen