Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 709 henki-löllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muutto-liikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitosta 63 % tuli muista kunnista.

Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työ-ikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusvä-estön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24-vuotiaiden ja 45-64-vuotiaiden määrä laski vuonna 2016. Yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan kas-voi liki 800 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 4 300 henkilöllä vuo-teen 2025 mennessä.

Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Väestötilastoja on saatavissa nykyisellä aluejaolla vuodesta 1980 lähtien.

Lahden väkiluku pieneni 1980-luvulla, mutta kääntyi kasvuun vuonna 1989. Suurimmillaan väestön kasvu oli vuosina 2007-2012 ja vuonna 2016. Tällöin vuo-sittainen väestönlisäys oli 663-809 henkilöä.

Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 709 henkilöllä. Kaupun-gin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yli 8 000 ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla 2 100 henkilöllä. (Kuva 1).

Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2016 koko maan väestöstä 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Joka viides suomalainen asui pääkaupunkiseudulla.

Viime vuosina väestömäärä on kasvanut eniten pää-kaupunkiseudun kuntien lisäksi Oulussa ja Tampereel-la. Vuosina 2012-2016 Helsinki sai lisää asukkaita liki 40 000, Espoo yli 22 000 ja Vantaa runsas 16 000. Tampereella ja Oulussa väkiluku kasvoi yli 10 000 hen-kilöllä.

Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 2000-2016.

Irja Henriksson 31.5.2017

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

111656112141

112652112991113070113203

113637

114315

115124

115919

116582

117335

118098118349

118644118743

119452

106000

108000

110000

112000

114000

116000

118000

120000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

hen

kilö

ä

Lähde:Tilastokeskus

2

Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väes-tön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Mui-hin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin ver-rattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta.

Vuosina 2012-2016 Lahden väkiluku kasvoi 1,8 % Näi-den viiden vuoden aikana Suomen suurimmista kau-pungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo ( 8,8 %) ja Vantaa (8,0 %). Helsingissä, Oulussa ja Tampereella kasvu oli yli 6 %. Toista ääripäätä edustaa Kouvola, jonka väkiluku pieneni 2,6 %. (Kuva 2).

Vuonna 2016 Lahden väkiluku kasvoi 0,6 %. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvu-prosentti oli viime vuonna Vantaalla (2,2 %) ja Espoos-sa (1,8 %). Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin Tampereen, Helsingin ja Oulun lisäksi myös Jyväsky-lässä. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja Kuopiossa. Viimeisimmällä sijalla oli Kouvola, jonka väkiluku pieneni 0,6 %. (Taulukko 1).

Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli

Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2012-2016. Indeksi 2011=100.

Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuo-sina 2015 ja 2016. Lähde: Tilastokeskus.

vuoden 2016 lopussa 167 841. Vuoden aikana väkilu-ku kasvoi 574 henkilöllä.

Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli 201 685. Väki-luku kasvoi vuodessa vain 70 henkilöllä, mutta pieneni yli 500 henkilöllä vuosien 2012-2016 aikana. Viiden vuoden aikana Lahtea lukuun ottamatta maakunnan kunnat kärsivät väestötappiosta.

2

2015 2016

Muutos 2016

lkm %

Helsinki 628 208 635 181 6 973 1,1

Espoo 269 802 274 583 4 781 1,8

Tampere 225 118 228 274 3 156 1,4

Vantaa 214 605 219 341 4 736 2,2

Oulu 198 525 200 526 2 001 1,0

Turku 185 908 187 604 1 696 0,9

Jyväskylä 137 368 138 850 1 482 1,1

Lahti 118 743 119 452 709 0,6

Kuopio 116 921 117 740 819 0,7

Kouvola 85 855 85 306 -549 -0,6

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

97,0

98,0

99,0

100,0

101,0

102,0

103,0

104,0

105,0

106,0

107,0

108,0

109,0

110,0

2011 2012 2013 2014 2015 2016

ind

eksi

20

11

=10

0

Lähde: TIlastokeskus

3

Kariston väkiluku jo yli 2 200

Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivi-maa-Kiveriö-Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolas-sa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. (Taulukko 2).

Vuosien 2012-2016 aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana väkiluku kasvoi Launeella yli 1 100, Kolava-Kujalassa lähes tuhannella ja Keskustas-sa yli 500. Väkiluku väheni eniten Jalkarannassa ja Nastolassa. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Ko-lava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvupro-sentti oli 72.

Vuonna 2016 asukasluku kasvoi Kolava-Kujalassa 267, Keskustassa 232, Launeella 157, Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella 154 ja Kärpäsessä 68 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Jalkarannassa 121, Muk-kulassa 39, Ahtialassa 29 ja Nastolassa 29 henkilöä.

Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, jonka väkiluku kasvoi 270 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Kivimaalla 247 ja Ke-rinkalliolla 234. Väki väheni eniten Jalkarannan Sarvi-kadun ja Kankolan alueilla. (Taulukko 3.)

Kuva 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna 2016. Lähde: Tilastokes-kus ja Lahden kaupunki. Kartassa olevat luvut viittaavat tilastollisten kaupungin-osien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

Taulukko 2. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2015 ja 2016. Lähde: Tilastokeskus.

3

Suuralue 2015 2016 Muutos

2016 Muutos

2012-2016 2016 %

Yhteensä 118 644 119 452 100,0 -709 2 117

Keskusta 21 138 21 370 232 515 17,9

Mukkula 8 049 8 010 -39 105 6,7

Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 16 788 16 942 154 3 14,2

Ahtiala 11 605 11 576 -29 -7 9,7

Kolava-Kujala 2 102 2 369 267 993 2,0

Laune 26 076 26 233 157 1 125 22,0

Kärpänen 11 368 11 436 68 -68 9,6

Jalkaranta 5 665 5 544 -121 -320 4,6

Nastola 14 709 14 680 -29 -259 12,3

Muu alue 1 243 1 292 49 30 1,1

Tilastollinen kaupunginosa 2016 Muutos 2016

1 Ydinkeskusta 7 099 132

2 Itäinen keskusta 3 980 23

3 Pohjoinen keskusta 4 620 -11

4 Kartano 5 671 88

5 Niemi 1 654 -4

6 Kiveriö 4 394 -60

7 Kivimaa 4 148 247

8 Mukkula 4 448 21

9 Kilpiäinen 3 313 -62

10 Vipunen 97 14

11 Pesäkallio 249 2

12 Kytölä 1 812 -16

13 Kunnas 1 908 -20

14 Ahtiala 5180 38

15 Koiskala 303 -1

16 Viuha 477 -10

17 Myllypohja 1896 -20

18 Möysä 6649 -43

19 Karisto 2205 270

20 Kujala 164 -3

21 Kerinkallio 7335 234

22 Renkomäki 2688 40

23 Nikkilä 2170 -13

24 Ämmälä 475 -11

25 Laune 6209 -97

26 Asemantausta 4533 -84

27 Hennala-Okeroinen 2242 116

28 Jokimaa 581 -28

29 Kärpänen 8057 5

30 Pirttiharju 3378 63

31 Salpausselkä 1 0

32 Jalkaranta 5544 -121

33 Pyhäntaka 566 -3

34 Ruuhijärvi 298 6

35 Seesta 525 8

36 Immilä 390 0

37 Villähde 3862 -1

38 Nastola kk 6372 -38

39 Uusikylä 1834 -4

40 Pensuo 637 15

41 Arola 196 -12

Muu alue 1292 49

Taulukko 3. Tilastollisten kaupungin-osien väkiluku vuonna 2016. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4

Lahti ylittänee 120 000 asukkaan rajan jo tänä vuon-na Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennus-teet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia.

Sekä Tilastokeskuksen että Lahden oman trendien-nusteen mukaan kaupunki ylittää 120 000 asukkaan rajan kuluvana vuonna. (Kuva 4).

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lahden väestö-määrä on 123 000 vuonna 2025. Lahden omassa tren-diennusteessa vuoden 2025 väkilukuarvio on 124 500 ja tavoite-ennusteessa 130 500.

Kuva 4. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025. Indeksi 2016=100.

Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta 2015. Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu vuotta myöhemmin.

Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennuste-taan kasvavan kolmisen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattu-na Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidas-ta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Es-poossa ja Oulussa.

Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendien-nusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kun-tien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatark-kuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi.

4

121300

123 097

119452

122063

124576124420

130576

100,0

102,0

104,0

106,0

108,0

110,0

112,0

114,0

116,0

118,0

120,0

2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

ind

eksi

20

11

=10

0

Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste

Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki

5

Kuolleita 186 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestön-muutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuol-leiden lukumäärän erotusta.

Vuosina 2012-2016 luonnollinen väestönmuutos pie-nensi Lahden väkilukua yhteensä 437 henkilöllä (kuva 5). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli 1 500 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja Oulun väkilukua. (Kuva 6).

Vuonna 2016 Lahdessa oli syntyneitä 1 028 ja kuollei-ta 1 214, joten kuolleita oli 186 enemmän kuin synty-neitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähen-si kaupungin väkilukua reilulla 400 henkilöllä. Synty-neiden enemmyys oli suurin Espoossa, jossa luonnolli-nen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes 1 800 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Helsingis-sä liki 1 700, Vantaalla runsas 1 100 ja Oulussa yli 1 000. (Kuva 7).

Oulun ja Espoon väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike.

Maassamuutto ja maahanmuutto

Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoite-taan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jae-taan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Maahanmuuttoti-lastoissa on turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hyväksytty, sekä suomalaistaustaisia paluumuuttajia.

Lahti kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2016 muuttovoitto oli suurimmillaan vuosina 2007-2012, jolloin vuosittainen muuttovoitto oli 589-729. Vuoden 2016 muuttovoitto oli peräti 863 henkilöä.

Vuosina 2012-2016 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliik-keen seurauksena yhteensä yli 2 492 henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain Kouvola. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes 31 000 henkilöllä. Espoon muuttovoitto oli runsas 12 100, Tampereen yli 10 100, Vantaan lähes 10 000 ja Turun 8 500 henkilöä. (Kuva 6).

Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, jota alhai-sempi muuttotase oli Kuopiossa ja Kouvolassa. Helsin-ki lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan yli 5 100 ja koko pääkaupunkiseutu liki 11 700 henkilöllä. Van-taan muuttovoitto oli runsas 3 600 ja Espoon lähes 3 000 henkilöä. (Kuva 7).

5

127 114 100-16

105 154 14352

112 59 77 31 20-40

-151-80

-186

-38

224332

238

-246-168

82351

395382 359

373 387

-68

170

-58

546191

15489

104

227 143

218

272

315346

230 319 342

359

295

202

317

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

1200

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

he

nki

löä

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuusLähde:Tilastokeskus

Kuva 5. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2016.

6

Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2012-2016.

Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2016.

6

-4000 1000 6000 11000 16000 21000 26000 31000 36000 41000

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus

Lähde:Tilastokeskus

-1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus

Lähde:Tilastokeskus

Ennätysmäärä voittoa kuntien välisestä muuttoliik-keestä

Vielä 2000-luvun alussa uskottiin, että suurten ikä-luokkien siirtyessä eläkkeelle koettaisiin jonkinlainen suuri paluumuutto maaseudulle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maassamme on meneillään vuosi-kymmeniin suurin maaltamuuttoliike isoihin kasvukes-kuksiin ja niiden ympäristökuntiin.

Lahden tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat kaupungin sijainti, liikenneyhteydet sekä pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset.

Lahteen muuttaneiden määrä onkin nopeassa kasvus-sa, tulomuuttajien määrä ylitti 5 000 rajan vuonna 2001 ja 6 000 rajan vuonna 2016.

Vuosina 2012-2016 kaupunki sai kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena lisää asukkaita yhteensä 977 siitä huolimatta, että vuosina 2013 ja 2015 Lahti oli maassamuutossa muuttotappiollinen kunta (kuva 5). Määrällisesti Lahtea vähemmän muuttovoittoa muista kunnista sai vain Kouvola, jonka viiden vuoden muuttotappio oli lähes 1 700 henkilöä. (Kuva 6).

7

Lahteen muutti vuonna 2016 muista kunnista 6 056 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 510. Tulomuutto kasvoi edellisvuodesta 8 %, vain Tampereella ja Vantaalla tulomuutto kasvoi yhtä pal-jon. Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien 1980-2016 aikana.

Vuonna 2016 suurimmista kaupungeista muutto-voittoa muista kunnista sai eniten Helsinki, jonka nettomaassamuutto oli lähes 3 300 henkilöä. Tampe-reen muuttovoitto oli runsas 2 100 ja Vantaan liki 2 100. Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi Kuopi-ossa (518), Oulussa (227) ja Kouvolassa (-387). (Kuva 7).

Lahden muuttovoitosta tuli 63 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Maassamuutto kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enem-myys myös Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa, Jy-väskylässä, Vantaalla ja Turussa.

Maahanmuutto kasvattaa kaikkien suurten kaupun-kien väkilukua

2000-luvulla siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien suu-rien kaupunkien väkilukua. Vuosina 2012-2016 maa-hanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä 1 515 henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto (Kuva 5).

Vuonna 2016 Lahteen muutti ulkomailta 634 ja Lah-desta ulkomaille 317 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas 1 800 henkilöä, Vantaalla yli 1 500 ja Espoossa lähes 1 300 ja henkilöä. (Kuva 7).

Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain Kouvolassa.

7

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

1200

19

80

19

81

19

82

19

83

19

84

19

85

19

86

19

87

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

*

syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus

Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen 2013-2016

Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin 1980-1993

Eniten muuttovoittoa muista kunnista 2007-2012, 2016

Nettomaassamuutto nettomaahanmuuttoa suurempi 2001-2003, 2007-2012, 2016

Väkiluku laski useana vuonna peräkkäin 1986-1988

Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta 1991, 2013, 2016

Väkiluku nousi eniten 2007-2012, 2016

Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan 1980-1994

Kuva 8. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina 1980-2016.

8

Työikäisten määrä laskussa

Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäis-ten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana 25-64-vuotiaiden määrä pieneni liki 2 000 henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 4 600 henkilöllä.

Vuosina 2012-2016 pieneni nuorten 15-24-vuotiaiden määrä 5,1 % ja työikäisistä 45-64-vuotiaiden määrä 7,9 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,3 % ja 25-44-vuotiaiden 2,4 %. Yli 65 vuotiaiden asukkaiden määrä kasvoi yhteensä 20,4 %. Heistä 65-74-vuotiaiden mää-rä lisääntyi peräti 22,7 %, 75-84-vuotiden 17,7 % ja yli 85-vuotiaiden 16,4 %. (Kuva 9).

Vuonna 2016 Lahden asukasluku kasvoi 709 henkilöl-lä. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24-vuotiaiden määrä laski 151 henkilöllä ja 45-64-vuotiaiden 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, 25-44-vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756.

5-ikäluokittain tarkasteltuna väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, 15-19-vuotiaat, 45-49-vuotiaat sekä 60-69-vuotiaat. Suurin lisäys tapahtui niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä. 75-79-vuotiaiden määrä kasvoi 486 henkilöl-lä. (Taulukko 4).

Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden mää-rän Lahdessa vuonna 2004 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Vuoden 2016 lopussa kaupungin väes-töstä vain hieman yli puolet oli 25-64-vuotiaita. Väes-töstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15-24-vuotiaiden nuorten 12 %, 25-44-vuotiaiden 24 %, 45-64-vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %.

Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2012-2016. Indeksi 2011=100.

Taulukko 4. Lahden ikärakenne vuosina 2015 ja 2016.

8

Ikä 2015

Muutos 2016

2016 henkilöä %

Yhteensä 118743 119452 709 0,6

0-4 5828 5697 -131 -2,2

5-9 6074 6142 68 1,1

10-14 5764 5888 124 2,2

15-19 6481 6418 -63 -1,0

20-24 8091 8003 -88 -1,1

25-29 7595 7766 171 2,3

30-34 7503 7556 53 0,7

35-39 7161 7179 18 0,3

40-44 6628 6779 151 2,3

45-49 7366 7178 -188 -2,6

50-54 7764 7845 81 1,0

55-59 7640 7556 -84 -1,1

60-64 8297 8138 -159 -1,9

65-69 9359 9231 -128 -1,4

70-74 6354 6653 299 4,7

75-79 4729 5215 486 10,3

80-84 3210 3227 17 0,5

85-89 1957 2019 62 3,2

90-94 776 778 2 0,3

95-99 149 167 18 12,1

100+ 17 17 0 0,0

- 14

15 - 24

25 - 44

45 - 64

65 - 74

75 - 84

85+

90,0

95,0

100,0

105,0

110,0

115,0

120,0

125,0

2011 2012 2013 2014 2015 2016

ind

eksi

20

11

=10

0

Lähde: TIlastokeskus

9

Lahden ja Kouvolan asukkaat ikääntyneimpiä

Vuoden 2016 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lah-tea (15 %) alhaisempi Turussa, Tampereella, Helsingis-sä ja Kouvolassa. Oulussa ja Espoossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. 15-24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi Kouvolassa ja pääkaupun-kiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 16 % oli 15-24-vuotiaita. (Kuva 10).

Vertailukaupungeista 25-64-vuotiaiden osuus jäi al-haisimmaksi Lahdessa ja Kouvolassa, joissa heitä oli noin puolet väestöstä. 25-64-vuotiaita oli suhteellises-ti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-58 %).

Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (23 %) suurempi vain Kou-volassa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten Espoos-sa, Oulussa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14-15 %.

Kariston väestöstä liki 40 % lapsia

Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Lau-neen, 15 % Nastolan, 14 % Ahtialan ja vain 5 % Kola-vala-Kujalan suuralueilla. Lasten osuus alueen väes-töstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %). Osuus oli Ahtialassa 21 %, Nastolassa 19 % ja Launeella 17 %. Keskustassa osuus jäi seitsemään pro-senttiin.

Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2016 (%).

9

Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 11).

Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Kär-päsen, Ahtialan, Launeen ja Nastolan kirkonkylän ti-lastollisissa kaupunginosissa, joissa lasten määrä oli yli tuhat.

Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäisiä

Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 24 % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella.

Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jal-karannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivi-maa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella 24 %. Kolava-Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65-vuotiaita.

Useilla keskustan tilastollisissa kaupunginosissa asui paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asuk-kaista oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruorinie-messä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikään-tynyttä. (Kuva 12).

Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 932 henkilöä), Ankkurissa (1 818 henkilöä) ja Kär-päsessä (1 791 henkilöä).

14,0

15,0

14,8

16,0

12,9

19,0

17,9

13,7

19,5

14,1

16,2

10,3

13,9

12,1

15,6

15,0

14,8

11,9

14,7

12,2

11,7

11,5

21,2

25,4

24,5

28,4

29,2

28,5

29,7

30,5

29,5

33,4

25,0

28,9

25,9

25,7

22,7

22,7

22,9

25,5

22,5

24,6

24,1

26,3

14,1

11,1

13,3

10,0

11,1

8,6

9,3

10,4

8,7

9,6

11,8

11,5

8,7

9,6

7,4

9,2

6,2

5,6

8,3

5,4

7,1

9,1

- 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

Koko maa

- 14 15 - 24 25 - 44 45 - 64 65 - 74 75 -

10

Kuva 12. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2016. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupun-ginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lah-den kaupunki.

Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2016. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupun-ginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lah-den kaupunki.

10

Tilastollinen kaupunginosa Väkiluku

%

0-14 15-64 65+

Kaikki yhteensä 119452 14,8 62,3 22,9

1 Ydinkeskusta 7099 5,9 69,8 24,3

2 Itäinen keskusta 3980 6,8 59,1 34,1

3 Pohjoinen keskusta 4620 6,2 59,9 33,9

4 Kartano 5671 8,4 59,6 32,1

5 Niemi 1654 9,9 61,1 29,0

6 Kiveriö 4394 12,7 67,6 19,8

7 Kivimaa 4148 10,2 62,2 27,6

8 Mukkula 4448 13,3 57,5 29,2

9 Kilpiäinen 3313 17,1 56,4 26,5

10 Vipunen 97 13,4 59,8 26,8

11 Pesäkallio 249 28,1 64,3 7,6

12 Kytölä 1812 19,0 61,5 19,5

13 Kunnas 1908 21,7 64,5 13,8

14 Ahtiala 5180 21,5 64,7 13,9

15 Koiskala 303 20,5 70,0 9,6

16 Viuha 477 33,3 59,1 7,5

17 Myllypohja 1896 19,6 62,7 17,8

18 Möysä 6649 12,8 63,6 23,6

19 Karisto 2205 38,3 58,5 3,2

20 Kujala 164 19,5 57,3 23,2

21 Kerinkallio 7335 13,0 60,7 26,3

22 Renkomäki 2688 28,9 61,9 9,2

23 Nikkilä 2170 21,5 63,2 15,3

24 Ämmälä 475 24,2 64,2 11,6

25 Laune 6209 16,4 61,7 21,9

26 Asemantausta 4533 14,0 64,7 21,2

27 Hennala-Okeroinen 2242 13,2 67,8 19,0

28 Jokimaa 581 16,5 64,2 19,3

29 Kärpänen 8057 14,1 63,7 22,2

30 Pirttiharju 3378 17,8 65,1 17,1

31 Salpausselkä 1 0,0 0,0 100,0

32 Jalkaranta 5544 13,2 57,7 29,0

33 Pyhäntaka 566 21,0 58,0 21,0

34 Ruuhijärvi 298 12,8 66,8 20,5

35 Seesta 525 21,1 59,6 19,2

36 Immilä 390 13,8 60,3 25,9

37 Villähde 3862 23,4 60,6 16,0

38 Nastola kk 6372 15,8 58,3 25,9

39 Uusikylä 1834 17,9 62,4 19,6

40 Pensuo 637 19,3 62,6 18,1

41 Arola 196 15,3 62,8 21,9

Taulukko 5. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna 2016. Läh-de: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

11

Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2025

Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioi-daan kaupungin väkiluvun kasvavan yli 5 100 henkilöl-lä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mu-kaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti 4 300 henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi 31 600 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23 %. (Kuva 13).

25-64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 200 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi 60 200 vuon-na 2025. Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyises-tä 50 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä 25-44-vuotiaiden määrä kasvanee 1 500 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskenee 1 300 henkilöllä.

Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).

Kuva 13. Lahden ikärakenne vuonna 2016 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020 ja 2025.

Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henki-löllä, kun taas 15-24-vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lap-sia arvioidaan olevan 18 400 ja nuoria 14 400. Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät kuitenkin en-nallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä.

Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan 600 henki-löä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöen-nusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keski-määrin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14).

11

17727 18256 18386

14421 14074 14378

29280 30530 30787

30717 29556 29409

15884 16906 15371

11423 12741 16245

-10000

10000

30000

50000

70000

90000

110000

130000

2015 2020 2025

hen

kilö

ä

75+

65-74

45-64

25-44

15-24

0-14

Lähde:Lahden kaupunki

15,7

14,2

18,2

14,1

17,0

18,1

12,9

15,6

14,3

15,2

13,8

11,0

11,1

11,9

13,1

11,4

14,0

13,4

14,2

11,8

12,3

9,6

24,9

32,8

28,4

30,8

28,6

27,6

30,1

28,8

24,2

27,0

21,0

24,2

23,5

24,7

21,4

25,0

22,1

21,6

21,1

23,5

22,6

25,3

11,9

9,0

8,5

9,9

9,1

9,6

10,3

10,1

12,4

11,7

14,7

12,3

9,4

8,4

10,7

9,0

8,6

11,7

10,2

13,8

11,2

15,6

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

KOKO MAA

Helsinki

Espoo

Tampere

Vantaa

Oulu

Turku

Jyväskylä

Lahti

Kuopio

Kouvola

- 14 15 - 24 25 - 44 45 - 64 65-74 75-Lähde:Tilastokeskus

12

Sataa työikäistä kohti 61 lasta tai vanhusta

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti.

Vuonna 2016 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 61 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 15 henkilöllä. (Kuva 15).

Koko maassa huoltosuhde oli 59. Suomen kymmenes-sä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keski-määrin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvo-lassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huolto-suhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (45), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Oulussa, Espoossa ja Van-taalla. (Kuva 16).

Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025. Lähde: Tilastokeskus.

Kuva 17. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025. Lähde: Lahden kaupunki.

Kuva 16. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016. Lähde: Tilastokes-kus.

Kuva 15. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki.

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee

Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevai-suudessa.

Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 17).

Tilastokeskuksen arvioi huoltosuhteen olevan Lahdes-sa 68 eli hieman korkeampi kuin kaupungin omassa ennusteessa. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 kor-kein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). (Kuva 18).

Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna 2025.

12

46 46 47 47 48 48 49 49 49 49 51 5254

5658

59 61

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

hen

kilö

ä

Lähde:Tilastokeskus

23

23

24

24

19

29

27

20

29

20

26

42

30

37

26

30

22

22

28

21

24

33

66

54

61

50

50

51

49

48

51

45

59

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

Koko maa

huoltosuhde

0-14-vuotiaat

15-64-vuotiaat

Lähde:Tilastokeskus

25

25

24

24

20

28

26

22

28

21

54

37

44

32

34

29

28

31

26

27

79

62

68

56

54

57

54

53

54

48

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kouvola

Kuopio

Lahti

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Tampere

Espoo

Helsinki

huoltosuhde

0-14-vuotiaat

65-vuotiaat

Lähde:Tilastokeskus

24 24 24

37 40 42

6164

66

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2016 2020 2025

hu

olt

osu

hd

e

65- -vuotiaat

0-14-vuotiaat

Lähde: Lahden kaupunki

13

Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikäraken-teesta vuonna 2016

Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452.

Vuodessa väestömäärä kasvoi 709 henkilöllä. Väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen suurimmillaan vuosina 2007-2012 ja 2016. Näinä vuosina vuotuinen väestöli-säys oli 663-809.

Vuonna 2016 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yk-sinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 186 vähemmän kuin kuolleita.

Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, josta 63 % tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista oli peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien 1980-2016 aikana. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 317 henkilöllä.

Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurim-mat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen seuraavaan ryhmään vuonna 2016. Muuttovoittoa muista kunnista: Tampere Helsinki Lahti Kuopio Jyväskylä Vantaa Turku Luonnollinen väestönkasvu: Oulu Espoo Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Kouvola

Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäis-ten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta 15-24-vuotiaiden nuorten määrä laski 151 henkilöllä ja 45-64-vuotiaiden työikäisten asukkaiden määrä laski peräti 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, 25-44-vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756.

Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15-24-vuotiaiden nuorten 12 %, 25-44-vuotiaiden 24 %, 45-64-vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %.

Lahden väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 61 lasta tai vanhusta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurel-la osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna 2025.

Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kau-pungin väkiluku olisi 124 500 vuonna 2025. Ennus-teessa arvioidaan ikäihmisten määrän lisääntyvän voi-makkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin yli 65-vuotiaita olisi lähes 4 300 enemmän kuin tällä hetkel-lä. Lasten määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 600 henkilöllä, mutta 15-24-vuotiaiden pienenevän muu-tamalla kymmenellä henkilöllä. 25-64 -vuotiaiden työ-ikäisten määrän odotetaan pienenevän parilla sadalla henkilöllä, minkä seurauksena heidän osuutensa väes-töstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin.

Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta.

Lähteet:

Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus

13