10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa 10 vuotta.pdf · Monika-Naiset liitto ry...

10 vuotta

maahanmuuttajanaistyötä

Suomessa

Monika-Naiset liitto ry


Kymmenvuotisjuhlalehti 2009 2

Arvoisa lukija,

hallituksen puheenjohtajana ja toiminnan-

johtajana olen ollut mukana ja osallisena

Monika-Naiset liiton kehittymiskaaressa 10

vuotta. Rinnallani ovat työskennelleet aina

hyvin luovat, innokkaat ja rohkeat naiset,

joiden kanssa yhdessä on koettu niin epä-

onnistumisia kuin menestyksiä. Olen suu-

resti kiitollinen kollegoilleni! Kun vietäm-

me liittomme 10-vuotiasta taivalta, katson

kunnioittaen yhteistyökumppaneitamme ja

tukijoitamme päin, jotka ovat toimintamme

tukeneet. Kiitos!

Käytän tässä sanoja: ”Jos jokainen tekee

jotakin, niin kaikki tulee tehdyksi!”.

Nykyisin meillä työskentelee liiton eri pal-

veluyksiköissä 36 monikulttuurista työnte-

kijää. Tärkeäksi motoksi meille kaikille on

ollut toimia monimuotoisen ja turvallisen

yhteiskuntamme puolesta, jossa kaikki voi-

sivat tuntea itsensä onnellisena. Maahan-

muuttajien kotoutuminen ja sosiaalinen

hyvinvointi ovat avainasioita koko yhteis-

kuntamme kannalta. Järjestötoiminnassa

omalta osaltamme pyrimme luomaan maa-

hanmuuttajien osallistumis- ja toiminta-

mahdollisuuksia sekä tukea ihmisten arkea.

Olemme pyrkineet toimimaan sillanraken-

tajana maahan muuttaneiden naisten ja

peruspalveluiden välillä sekä nostamaan

yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikeita-

kin asioita. Tärkeintä meille on, että naisten

ääni olisi kuuluvana ja naiset itse osallisena

yhteiskunnassamme.

Maahanmuuttajatyössä on vielä paljon ko-

touttamisen ’mustia aukkoja’, johon täytyy

panostaa. Haasteet lisääntyvät päivittäin.

Siinä, missä yksi on pystynyt järjestämään

arkeensa, tulee muutamia tilalle, joilla asiat

ovat umpisolmussa. Naisten huoli lapsista,

työttömästä puolisosta tai väkivallasta on

meidän päivien arki. Edelleen meillä Suo-

messa kaikkialla ei ole tarjolla ’yhden luu-

kun’ palveluita, toimintaympäristöä maa-

hanmuuttajataustaustaisten tarpeisiin vas-

taavia.

Monika-Naiset liitto on toiminut kymme-

nen vuoden aikana juuri maahanmuuttaja-

naisten ja – lasten ehdoilla. Toimintamme

alkuvuosina jouduimme turvautumaan EU-

rahoitteisiin projekteihin kun kansalliset

rahoittajat katsoivat järjestömme nuoreksi

ja ongelmakohdat, jotka nostimme, ei tun-

nistetuksi. Ensimmäinen ongelmakohta,

johon tartuimme, oli maahanmuuttajanai-

siin ja – lapsiin kohdistuva väkivalta. Järjes-

tössämme ymmärsimme, että pari- ja lä-

hisuhteessa tapahtuvan väkivallan syistä

naisten integroituminen vaikeutuu, eivätkä

naiset pärjää yksin peruspalveluissa heikon

suomen kielen osaamisen syistä. Tuolloin,

90-luvun lopussa, maahanmuuttajanaisiin

kohdistuva väkivalta oli vielä tuntematon

ja tutkimaton ilmiö, ja aiheesta puhuminen

monimutkaista. Lisäksi yhteiskunnassam-

me ei ollut totuttu siihen, että itse maahan

muuttaneet voisivat toimia vertaistukena ja

tätä kautta osallistaa oman yhteisön naisia

yhteiskuntaan. Alkuvuosina jouduimme

turvautumaan vapaaehtoistyöhön ja sen

organisoimiseen ’kotikeittiöstä’ käsin.

Toimintaperiaatteeksi muodostui, että itse

monikulttuuristaustaiset naiset tarjoavat

palveluja naisten ehdoilla. Toiminta alkoi

heti vuoden 1999 alusta EU-rahoitteisen

Daphne projektin myötä yhteistyössä

Ruotsin Kvinnoforumin kanssa. Samanai-

kaisesti aloitettiin myös vapaaehtoisten pu-

helinpäivystäjien koulutus Helsingin kau-

pungin sosiaaliviraston tiloissa. Pienimuo-

toisesta tukihenkilökoulutuksesta alkuvuo-

sina on tullut säännöllinen toiminta. Nykyi-

sin olemme kouluttaneet yli 200 tukihenki-

löä vapaaehtoistyöhön, johon olemme käyt-

täneet työvälineenä sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön rahoittama ja liittomme julkaise-

ma opasta Maahanmuuttajanaiset ja väki-

valta.

Daphne-projektilla jatkettiin kenttätyötä

kaduilla ja kahviloissa vuoden 2000 jou-



lukuun saakka. Sen Projektin päättymisen

jälkeen olimme tietoisempia ja aloimme

etsiä kansallista rahoittajia toiminnallem-

me. Työtä tehtiin kotoa käsin, sillä toimiti-

loja ei ollut mahdollista vuokrata. Vaikka

meillä ei ollut kattoa päällä, emme menet-

täneet toivoa. Ensimmäisen projektirahoi-

tuksen myönsi Raha-automaattiyhdistys

vuonna 2002 Monikulttuurinen Voimava-

rakeskus Monika perustamiseen, joka ny-

kyisin toimii kohdennetun avustuksen pii-

rissä, ja toimintaa tukee myös Helsingin

kaupunki. Projekti käynnistettiin Lautta-

saaressa, Melkonkatu 6 kellaritiloissa ja

yhden työntekijän voimin.

Miten ja kenen toimesta syntyi Monika-

Naiset?

Ensimmäinen järjestömme vuosikokous

kutsuttiin koolle maaliskuussa 1999 ja se

pidettiin Naisasialiitto Unionin tiloissa Bu-

levardilla. Vuosikokous valitsi minut pu-

heenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi

valittiin Natalia Ollus. Hallitukeen valittiin

Sirkka Perttu, Leena Ahti, Sirkka-Liisa Aal-

tio, Anna Leskinen ja varajäseneksi Kristii-

na Kangaspunta, Nadja Hölttä, Marina Oi-

nonen, Sergei Semenkov ja Marja-Liisa Kil-

junen. Mutta järjestäytymisen tarve syntyi

jo edellisenä vuonna kun oli todettu, että

maahanmuuttajataustaiset naiset ovat kyp-

siä nostamaan yhdessä esiin tärkeitä integ-

raatioon liittyviä asioita.

1998 vuoden kesän aikana tapasimme

Suomeen muuttaneita naisia ja keskuste-

limme yhdessä, mihin täytyy eninten kiin-

nittää huomiota. Useat naiset väittivät pel-

koa syrjäytymisestä, heikosta työllistymi-

sestä, tietämättömyydestä omista perusoi-

keuksista ja yhteiskunnasta sekä oman ää-

nen kuulumattomuudesta. Myös väkivallas-

ta, jota kohdattiin niin perheissä kuin ra-

kenteellisesti, ilmaistiin suurta huolta. Siitä

alkoi kiteytyä järjestömme toiminta-ajatus

ja näin olleen joulukuussa 1998 työstimme

yhdistyksen sääntöjä ja toimintaperiaattei-

ta ja jätimme perustamishakemuksen Pa-

tentti- ja Rekisterihallitukselle. Yhdistyksen

perustajajäsenet ovat Natalia Ollus, Anna

Leskinen, Päivi Liias, Sergei Semenkov ja

minä.

Kypsynyt ajatus perustaa monien kulttuu-

rien naisten järjestö, joka on avoin yksityis-

henkilöille ja järjestöille, lähti liikkeelle.

Aluksi yhdistyksemme nimeksi tuli Moni-

ka-Naiset, monien kulttuurien naiset ry.

Vuonna 2003 kesäkuussa suomalaiset

maahanmuuttajanaiset osallistuivat Mal-

mössä järjestettävään Tasa-arvo konfe-

renssiin, jossa yhdessä pidettiin kokous ja

kokouspöytäkirjaan kirjattiin tarve maa-

hanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestön

perustamisesta, josta vastuun sai Monika-

Naiset. Järjestäytymiseen ja yhteisten asi-

oiden kirjaamiseen meni aikaa kunnes

Malmössä perustettu suomalainen maa-

hanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestö

rekisteröitiin Monika-Naiset liitto ry:ksi

24.2.2006. Silloin hallitukseen tulivat mu-

kaan jäsenjärjestöt ja kesäkuussa 2006 pu-

heenjohtajaksi valittiin Minna Sinkkonen

kun edellinen puheenjohtaja Kristel Ruusar

vuosilta 2003- 2006 siirtyi turvakoti Mona

vastaavaksi.

Liiton vaikutustyöstä kertovatkin Voimava-

rakeskuksen, Mona-kodin ja MoniNaisten

Talon toiminnat sekä kehittämisprojektit,

ja toki itse työntekijämme.

Kunnioittaen,

Reet Nurmi

toiminnanjohtaja



Pohjoisin Monika Kemissä

Suomen pohjoisin Voimavarakeskus Monika sijait-

see Kemi–Tornio – alueella Kemissä. Alueella on

maahanmuuttajia vuodenvaihteessa 2008 - 2009

tehdyn tilaston mukaan 885. Katukuvassa heitä ei

siis näy läheskään sillä tavalla kuin pääkaupunki-

seudulla, mutta värikästä väkeä täällä riittää muu-

tenkin.

Tyypillinen päivä alkaa kello 08.00 sähköpostien

luvulla ja kertaamalla päivän polttavimmat tapah-

tumat.

Tiedotamme, raportoimme ja huolehdimme asiak-

kaista. Toimimme tiiviissä yhteistyössä mm. sosiaa-

li- ja työvoimatoimen sekä oikeusavun kanssa. Uu-

den asiakkaan tullessa kirjaamme tiedot, pereh-

dymme hänen tilanteeseensa ja toimimme sen mu-

kaan. Jokainen asiakas on oma yksilönsä ja hänen

tarpeensa sen mukaiset.

Asiakkuudet kestävät parista tapaamisesta aina

useisiin kuukausiin. Tyypillistä asiakasta ei ole ole-

massa, jokainen on oma ainutlaatuinen tapauksen-

sa. Samoin voimavaraistumisprosessi on jokaisen

kohdalla omanlaisensa. Pysähdymme asiakkaan

hädän keskelle ja autamme häntä kieliongelmissa ja

elämänhallinnassa. Jokainen asiakas kohdataan

yksilönä ja kokonaisvaltaisena olentona.

Nyt ovat uudet haasteet edessä – uusi projekti ja

uudet tehtävät. PALMU hanke on käynnistynyt.

Hankeen tavoite on kehittää palvelumalli haavoittu-

vassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden,

erityisesti naisten ja lasten, väkivaltakokemusten

tunnistamiseen, erityistarpeiden huomioimiseen ja

väkivallasta selviytymiseen. Kohderyhmänä on

väkivaltaa kokeneet, traumatisoituneet turvapaik-

kaa hakeneet naiset, nuoret ja lapset ja vastaanotto-

keskusten työntekijät ja turvapaikkaviranomaiset.

Ihmisten kanssa työskentely on aina palkitsevaa.

Olemme saaneet kiitosta ja kannustusta asiakkail-

tamme työllemme jatkaa eteenpäin. Asiakkaan voi-

maantuminen ja itsevarmuuden saavuttaminen ovat

asioita, jotka kantavat eteenpäin myös työntekijää.

Silloin tietää tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus.

Viktoria Karvonen, Voimavarakeskus Monika,

Kemi-Tornio

Monikulttuurinen Voimavarakeskus MONIKA on

valtakunnallinen väkivaltatyön resurssikeskus, joka

tarjoaa matalan kynnyksen apua, ohjausta, neuvon-

taa ja vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajataus-

taisille naisille, -lapsille ja -tytöille.

Voimavarakeskukseen voi soittaa ja tulla myös ni-

mettömänä. Palvelumme ovat asiakkaille maksut-

tomia.

• valtakunnallinen päivystävä puhelin 24h

• ammatillista ohjausta ja neuvontaa

• ratkaisuja väkivallasta irrottautumiseen

• tukea itsenäiseen selviytymiseen arjessa

• vertaistukea ja oma tukihenkilö

• käytettävissä moniammatillinen verkosto

Ota yhteyttä!

Valtakunnallinen päivystävä

puhelin 24h (09) 692 2304

Helsingin Voimavarakeskus MONIKA

Avoinna ma – pe 9–17

Puh. (09) 692 2304

[email protected]

Vantaan Voimavarakeskus MONIKA

Puh. (09) 839 35013

[email protected]

Espoon Voimavarakeskus MONIKA

Puh. 045 237 5014

[email protected]

Skype: espoo

Kemin Voimavarakeskus MONIKA

puh. 045 114 7595

[email protected]

Skype: kemi.monika

Kainuun Voimavarakeskus

Puh. 045 237 5010

[email protected]

Skype: Kajaani_

Turun Voimavarakeskus MONIKA

Puh. (09) 692 2304



Mona-kodin arkea johtajan silmin

Mona-koti on perustettu vuonna 2004. Se on en-

simmäinen maahanmuuttajataustaisille naisille ja

lapsille tarkoitettu turvakoti, ja ainoa laatuaan

Suomessa. Turvakotiin hakeudutaan välittömässä

hengenvaarassa pari- tai lähisuhdeväkivallan, tap-

pouhkauksen tai kunniaan liittyvän väkivallan

vuoksi. Mona-kodissa on ympärivuorokautinen

päivystys ja sinne voi tulla kaikkialta Suomesta.

Asiakkaan tie Mona-kotiin Asiakkaita tulee eri väyliä pitkin - kertoo Mona-

kodin johtaja Ljudmila Kettunen. Monet tulevat

Monika-Naiset liiton omien avopalvelujen, Moni-

kulttuurisen Voimavarakeskus Monikan kautta.

Sosiaalityöntekijöiden ja virka-ajan ulkopuolella

toimivan sosiaalipäivystyksen kautta tulee yhä

enemmän asiakkaita. Opettajat eri oppilaitoksista

ottavat yhteyttä ja pyytävät apua. Samoin poliisin

kautta saapuu asiakkaita. Lisäksi entiset asiakkaat

ohjaavat meille avun tarvitsijoita. Suoraan lentoken-

tällä saapuu myös joitakin asiakkaita vuosittain.

Ljudmila Kettunen kertoo, että asiakkaat ovat pää-

osin pääkaupunkiseudulta. Muualta Suomesta asia-

kas saapuu erityisesti silloin, jos tilanne on vakava

eikä omalla paikkakunnalla ole turvakotia. Myös

kielivaikeudet voivat olla Mona-kotiin hakeutumi-

sen taustalla.

Koko maailma Mona-kodissa Asiakkaita Mona-kodissa on ollut kaikista maailman

kolkista lähtien Aasiasta, kiertäen Afrikan kautta ja

päätyen Etelä-Amerikkaan. Ikähaitari on laaja alle

20-vuotiaista tytöistä aina 60-vuotiaisiin saakka,

vaikka viime aikoina asiakaskunta on painottunut

nuoriin naisiin. Turvakoti on lähes koko ajan täyn-

nä, ja useimmilla naisilla on lapsia mukanaan. Tähän

mennessä isoin Mona-kodissa asunut perhe käsitti

äidin, 6-lasta sekä isoäidin.

Mona-kodissa työskentelee johtajan lisäksi sosiaa-

liohjaaja, psykologi, sairaanhoitaja sekä ohjaajat.

Ljudmila Kettunen huomauttaa työntekijöidensä

pystyvän palvelemaan asiakkaita usealla eri kielellä.

Laaja kielitaito kumpuaa työntekijöiden omista

taustoista, sillä suurin osa heistä on maahanmuutta-

jataustaisia. Myös työntekijät ovat ympäri maail-

maa, mikä helpottaa kohtaamista asiakkaiden kans-

sa.

Yhteiset asiakkaat Mona-koti tekee jatkuvasti yhteistyötä pääkaupun-

kiseudun muiden turvakotien kanssa. Valitettava

tosiasia on, että asiakkaita kyllä riittää kaikille –

Ljudmila Kettunen toteaa lakonisesti. Käytännössä

yhteistyö tarkoittaa, että maahanmuuttajataustai-

nen asiakas siirtyy jostakin muusta turvakodista

Mona-kotiin. Siirto voi tapahtua myös toisin päin;

jos tilanne Mona-kodissa käy liian vaaralliseksi, voi

maahanmuuttajataustainen asiakas siirtyä toiseen

turvakotiin. Työtä myös kehitetään yhdessä muiden

turvakotien kanssa.

Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa on jokapäi-

väistä, lähtien jo sosiaalitoimiston myöntämästä

maksusitoumuksesta, jota ilman Mona-kotiin ei

pääse. Uuden asiakkaan tilanne kartoitetaan yhtei-

sessä neuvottelussa Mona-kodin työntekijän, sosi-

aalityöntekijän ja asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen

pohditaan yhdessä, miten asiakasta voidaan auttaa.

Uusi alku elämälle Aika harvoin meidän asiakkaat palaavat entiseen

elämäänsä – Ljudmila Kettunen paljastaa. Hän ker-

too asiakkaista, jotka turvakotiin tullessaan eivät

osaa kieltä, joilla ei ole toimeentuloa eikä paikkaa

minne mennä. Tähän mennessä pisin asumisjakso

Mona-kodissa on ollut kymmenen kuukautta, jonka

jälkeen asiakas osasi kieltä, hänellä oli oma asunto

ja opiskelupaikka. Useimmat siis aloittavat uuden

elämän omassa kodissaan.

Viime vuodesta lähtien Mona-kodissa on ollut useita

asiakkaita, joiden puolisona on suomalainen, usein

selvästi vanhempi mies. Naiset ovat yleensä olleet

Suomessa vasta vähän aikaa, he eivät osaa kieltä

eivätkä tunne juuri ollenkaan suomalaista yhteis-

kuntaa. Jonkin ajan kuluttua nainen on ajettu pois

kotoa, kuin käytetyn tavaran, jota ei enää tarvita –

Ljudmila Kettunen kuvailee.

Tukea ja turvaa Turvallinen asuminen on Mona-kodin ensisijainen

tavoite. Mona-kodissa on panostettu myös kodik-

kaaseen ilmapiiriin, minkä huomaa ensimmäisenä

Mona-kotiin tullessa. Samaa sanovat niin sosiaali-

työntekijät kuin asiakkaatkin. Eräänkin kerran

Ljudmila Kettunen kuuli asiakkaan kehuvan, miten

Mona-kodissa on kuin olisi ison perheen keskellä.

Hän huomauttaa, että lämmin ilmapiiri on kriisissä

olevalle ihmiselle tärkeää nopeuttaen kriisistä sel-

viämistä.

Toinen tavoite on auttaa asiakkaita sopeutumaan

uuteen kulttuuriin. Työ kotoutumisen eteen alkaa-

kin heti asiakkaan levättyä. Tämä tarkoittaa, että

työntekijät tukevat asiakasta toimimaan itse. Monet

asiakkaat tarvitsevat kuitenkin tukea vielä lähties-

sään Mona-kodista. Tällöin he siirtyvät Voimavara-

keskuksen asiakkaiksi.



Koko toiminnan lähtökohta ja ydin Mona-kodissa on

asiakkaiden turvallisuus. Turvallisuus on se punai-

nen lanka, jota ei saa missään vaiheessa unohtaa!

Ljudmila Kettunen, johtaja, Mona-koti

Ota yhteyttä!

puh. (09) 692 2304

[email protected]

MoniNaisten Talo

On tammikuun 22. päivä vuonna 2009 ja kello on

10. Ensimmäinen työpäivä Monika-Naiset liitossa

alkaa. Toimintaan varatut tyhjät tilat odottavat Ki-

naporinkatu 2:ssa Sörnäisten metroaseman kupees-

sa. Monitoimitilassa on pulpetteja keskellä lattiaa

ylösalaisin ja päällekkäin. Vilkaisemme järjestösih-

teeri Nora Tarmion kanssa toisiimme ja käärimme

hihat.

MoniNaisten Talo on matalan kynnyksen toimin-

taympäristö maahanmuuttajanaisille ja heidän lap-

silleen. Helmikuussa vertaistukiohjaaja Vanitsri

Tirkkosen tuttavaverkoston kautta tavoitamme

ryhmän thai-naisia. Suurin osa tämän ryhmän nai-

sista on ollut koko Suomessa olonsa ajan kotiäiteinä.

Ensimmäinen kokoontuminen naisten kanssa osoit-

taa, että naisilla on kova halu päästä opiskelemaan

ammattiin ja työllistyä kokopäiväisesti. Moni heistä

on jo selvittänyt lastenhoidon käytännön asioita.

Ensimmäiset naiset aloittavat kolmen kuukauden

työharjoittelun maaliskuun lopussa ja huhtikuun

alussa Vaihtoehtoinen ammatti- ja oppisopimuskou-

lu/ Sovinto ry:ssä, joka on Moninaisten Talon yh-

teistyöoppilaitos. Oppisopimus on erityisen käyttö-

kelpoinen toimintatapa maahanmuuttajille, koska

opiskelu on käytännön läheistä, työtä opitaan teke-

mällä. Kielitaidon opiskelu on mahdollista ammatil-

lisen kehittymisen rinnalla. Työharjoittelun aloitta-

neilla naisilla on hyvät valmiudet opiskeluun ja

toukokuun alussa työharjoittelut jo muutetaan op-

pisopimuksiksi.

Tiistaiaamuna kello 10 Talolla kaikuvat iloiset las-

ten äänet. Tänään naisten kerhon rinnalla päivittäin

toimivassa lasten kerhossa ohjaaja Rita Vatasella on

osallistujia kahdeksan; kaksi sylivauvaa, kaksi alle

vuoden ikäistä, kaksi kaksivuotiasta ja leikki-ikäiset

kaksoset. Aktiivisen, monipuolisen ja käytännönlä-

heisen toiminnan ja osallistumisen ansiosta naisten

itsevarmuus ja sosiaalisuus kasvavat. Kevään aikana

atk-ryhmässä tietokoneen käytön opettelun aloitta-

neet ovat hakeneet opiskelupaikkoja netin kautta.

Aktiivinen etsivätyö ja ohjaajien jalkautuminen

naisten pariin on tuottanut tulosta. Toisen kerrok-

sen kutomosta löytyy onnellinen kutoja. Hän on

pienenä opetellut silkkikankaan kutomisen isoäitin-

sä opissa. Nyt nuo mukavat lapsuuden muistot tul-

vivat mieleen ja koti-ikävä helpottaa vähän.

Talon tunnettuus on jo kohtalainen, sillä uusia nai-

sia osallistuu kerhoihimme viikoittain ja päivittäin.

Suomalainen aviomies on kuullut Talostamme sosi-

aalitoimistossa ja tiedustelee puhelimitse, milloin

hänen tuore aviovaimonsa voi tulla luoksemme.

Sovimme, että mies voi seuraavana päivänä tulla

saattamaan vaimonsa, jotta hän osaa jatkossa kul-

kea matkan yksin kotoa. Kesäkuun alussa esim. thai-

naisia on ollut osallisena toiminnassa jo 65 henki-

löä. Nimilistat eri aloista kiinnostuneista oppisopi-

musopiskelijaehdokkaista täyttyvät.

Kesäkuun alussa on kulunut muutama kuukausi

siitä, kun aloitimme MoniNaisten Talon toimin-

taympäristön rakentamisen sekä eri palveluiden

suunnittelun ja toteuttamisen. Ajan kulun huomaa

parhaiten Talolla viikoittain käyvistä asiakkaistam-

me: naiset ovat hymyileviä, monet kertovat kuulu-

misia suomen kielen sanoja tapaillen. Itsevarmuu-

den myötä naiset ovat hakeneet työharjoittelupaik-

koja ja opiskelupaikkoja. Suomen kieltä naiset ker-

tovat rohkaistuvansa puhumaan vapaamuotoisessa

toiminnassa yhdessäolon ja yhteisen tekemisen

lomassa.

Median kesäkuun seitsemännen päivän uutisointi

maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämistar-

peista näkyy selvästi arkipäivässämme. Naiset ovat

saattaneet käydä kielikoulutuksen eri tasoja, mutta

kun he eivät ole osallistuneet kodin ulkopuolella

sosiaaliseen toimintaan, opiskeluun tai työelämään,

he eivät ole päässeet hyödyntämään opittuja kie-

lioppiasioita käytännössä. Esimerkiksi suomen kie-

len koulutuksen kolmannen tason käynyt henkilö ei

koe pärjäävänsä suomen kielellä, koska ei ole pääs-

syt käyttämään ja soveltamaan oppimaansa kieli-

koulutusten välissä, esimerkiksi työharjoittelussa.

Valtaosa naisista tarvitsisi kipeästi suomen kielen

käytännönläheistä opetusta. Ohjaajat etsivät kulle-

kin osallistujalle vaihtoehtoja kielikoulutukseen

hakeutumiseksi tarjoamiemme aktiviteettien lisäksi.

Kun haluaa opiskelemaan ja töihin, on osattava

suomen kieltä, ilman sitä Suomessa on ulkopuolella

kaikesta. Helsingin Sanomissa 10.6. olleessa lehtiar-

tikkelissa maahanmuuttaja toteaa: ”Kieliongelma on

kuitenkin suurin muuri työn saamisessa.”

Aurinkoisena kesäkuun päivän aamuna naiset tule-

vat Talolle tuntia ennen yhteisen kerhon alkua.



”Lin” on leiponut edellisenä iltana kakun ja haluaa,

että kaikki ehtivät maistaa sitä ennen kuin yhteinen

kerho alkaa. Iltapäivällä atk-kerhossa naiset lähet-

tävät opiskelupaikkahakemuksia netin kautta. Atk-

kerhon alkaessa melkein kaikki naiset käynnistivät

tietokoneen ensimmäistä kertaa ja nyt kerhoon

osallistuneet osaavat jo lähettää sähköposteja enti-

seen kotimaahan tuttavilleen.

Yllättävintä viime kuukausina on ollut se, miten

paljon naiset kaipaavat tietoa Suomen yhteiskun-

nasta, työelämästä, opiskelusta, perhe-elämästä,

ihan kaikesta. Vielä vuosien Suomessa olon jälkeen

kotiutuminen on aivan alussa. Ja me pohdimme

millä vakuutamme rahoittajatahot rahoituksen

tarpeellisuudesta ensi vuodeksi.

Parasta työssä on ollut se, että työkaverit ja asiak-

kaat tulevat ympäri maapalloa. Meillä on paljon

opittavaa toisiltamme.

Hyvää kesää kaikille!

Kaija Asp, projektipäällikkö, MoniNaisten Talo

Toimimme osoitteessa

Kinaporinkatu 2 C, 00500 Helsinki.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!

Ota yhteyttä! Projektipäällikkö

Kaija Asp

puh. 045 656 9952

e-mail. [email protected]

Projektityöntekijä

Nora Tarmio

puh. 045 656 9953

e-mail. [email protected]

Skype-osoitteemme: MoniNaisten Talo

Internet-sivumme:

www.monikanaiset.fi/moninaistentalo



MoniNaisten Talon järjestöt esit-

täytyvät

Miten elää onnellisena Suomessa The Finnish Thai Association – Toiminnanjohta-

ja Vanitsri Tirkkosen haastattelu

Suomen Thai -yhdistys perustettiin vuonna 2002.

Idea yhdistyksestä lähti liikkeelle yhteisestä halusta

saada jotain hyödyllistä aikaan. Yhdistyksen toi-

minnanjohtajaksi sittemmin valittu Vanitsri Tirkko-

nen oli huomannut, miten hyvän koulutuksen ja

pitkän työkokemuksen omaavilla thaimaalaisilla oli

vain vähän mahdollisuuksia saada taitojaan käyt-

töön Suomessa. Ihmiset olivat jumissa elämänsä

suhteen – kertoo Vanitsri Tirkkonen.

Aloimme kerätä thaimaalaisia ihmisiä yhteen roh-

kaistaksemme heitä. Kaikilla oli ideoita, halua toi-

mia ja monenlaisia taitoja, mutta jokainen oli tahol-

laan yksin. Halusimme näyttää ja voittaa suomalai-

set! -naurahtaa Vanitsri Tirkkonen.

Ideasta toimeen Aluksi halusimme ennen kaikkea tuoda esiin thai-

maalaista kulttuuria ja osaamista - kertoo Vanitsri

Tirkkonen. Jokainen sai osallistua tuomalla oman

erityisosaamisensa tapahtumien järjestelyyn ja

toteutukseen. Myös Vanitsri Tirkkonen halusi tehdä

jotain hyödyllistä ja edistää thaimaalaista kulttuuria

Suomessa. Niinpä hän aloitti thai-kielen kurssit

Caisassa.

Yhdistyksen seminaarit, joita Thaimaan suurlähe-

tystö tukee, ovat täynnä hyödyllistä perustietoa

kansalaisoikeuksista ja -velvollisuuksista Suomesta.

Yhden seminaarin aiheena oli, ei enempää eikä vä-

hempää, miten elää onnellisena Suomessa.

Lievitystä koti-ikävään Sittemmin yhdistys on edennyt thai-kulttuurin esit-

telystä myös yhteisön ongelmien tunnustamiseen.

Koti-ikävä vaivaa edelleen monia thaimaalaisia,

vaikka he tiedostavatkin Suomen tarjoamat, usein

kotimaata paremmat, mahdollisuudet. Yhdistys

auttaa ihmisiä konkreettisesti kuuntelemalla heidän

ongelmiaan ja ohjaamalla heidät oikeaan paikkaan

saamaan apua. Vanitsri Tirkkonen odottaakin innol-

la MoniNaisten Talon suomia mahdollisuuksia yh-

distystoiminnalle. Hän visioi info-keskuksesta, jo-

hon ihmiset voisivat vapaasti tulla hakemaan tietoa,

osallistumaan kursseille tai vain tapaamaan tutta-

via. Samalla tieto Monika-Naiset liitosta leviäisi

entistä laajemmalle thai -yhteisöön, - huomauttaa

Vanitsri Tirkkonen.

Yhdistyksen promoottori Vanitsri Tirkkonen on energinen, monessa mukana

oleva nainen. Hän toimii myös mm. markkinointi-

konsulttina, mutta kaikesta näkee miten yhdistys-

toiminta ja thaimaalaisten maahanmuuttajien aut-

taminen ovat hänen sydäntään lähinnä.

Ota yhteyttä!

Vanitsri Tirkkonen, puheenjohtaja

Puhelin: 040 861 7939

Sähköposti: [email protected]

www.finthai.net

The Finnish Thai Association Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan Suomeen ja edistää suomalais-thaimaalaisia suhteita

Auttaa thaimaalaisia kotoutumaan

Seminaareja thaimaa-laisille maahanmuut-tajille Naisten klubi Lasten klubi suoma-lais-thaimaalaisille lapsille

Edistää thaimaalaisen kulttuurin ja taiteiden tunnettuutta Suomessa

Thai-kielen kursseja suomalaisille Kulttuuritapahtumia

Toimii tietokeskuksena Helpottaa tiedon väli-tystä jäsenten ja Thaimaasta kiinnos-tuneiden välillä



Yhteisvoimin lasten hyväksi

Africans and African-Europeans Associati-

on, AFAES ry - Puheenjohtaja Fatima Usma-

nin haastattelu

Vuonna 2003 perustettu yhdistys on tarkoitettu

afrikkalaisille ja kaikille niille, jotka haluavat tehdä

oman osansa Afrikan tai afrikkalaisten siirtolaisten

hyväksi – kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Fatima

Usman. Yhdistyksen tärkein tehtävä on Suomessa

asuvien afrikkalaisten edustaminen sekä yhteyden

luominen afrikkalaisten ja suomalaisen yhteiskun-

nan välille.

Afaes toimii afrikkalaisten yhdistysten kattojärjes-

tönä Suomessa. Tasa-arvo, ihmisoikeudet ja erityi-

sesti naisten ja lasten oikeudet ovat Afaes:lle tärkei-

tä. Yhdistys taistelee rasismia vastaan, auttaa afrik-

kalaisia kotoutumaan ja esittelee afrikkalaisia kult-

tuureja suomalaisille ja suomalaista kulttuuria af-

rikkalaisille. Afrikkaakaan ei ole unohdettu, vaan

yhdistys etsii keinoja auttaa entisiä kotimaitaan.

Työpajoja nuorille

Afaes tarjoaa aktiviteetteja erityisesti lapsille ja

nuorille. Yhdistyksellä on laajaa työpajatoimintaa,

jonka kohderyhmänä ovat 7-17 – vuotiaat lapset ja

nuoret. Perhetoiminta käsittää mm. vertaistukea.

Yhteistyötä on eri tahojen kanssa, tähän saakka

eniten Helsingin kaupungin kansainvälisen kulttuu-

rikeskus Caisan kanssa.

Fatima Usman kiittää yhdistyksensä ahkeria ja asial-

leen omistautuneita jäseniä, jotka jaksavat työsken-

nellä palkatta yhteisen hyvän eteen. Toivon kaikille

lapsille helpompaa elämää, kulttuuria, jossa he voi-

sivat toimia tasa-arvoisina muiden kanssa. Kukaan

ei tee sitä yksin, se edellyttää myös meidän afrikka-

laisten panosta yhteiskunnalle – Fatima Usman

pohtii. Yhdistyksen slogan ei olekaan turhaan Be

involved!

Monikulttuurista energiaa

Fatima Usman on ymmärtänyt MoniNaisten Talon

tuoman synergiaedun. Voi juosta toisen järjestön

huoneeseen kysymään neuvoa, jos tarvitsee apua –

hän toteaa. Yhdistyksellä onkin paljon toiveikkaita

suunnitelmia tulevaisuuden suhteen, sillä tähän

saakka resurssit ovat olleet hyvin rajalliset.

Fatima Usman puhkuu intoa oman toimiston anta-

mien mahdollisuuksien ansiosta. Hän kehuukin

Monika-Naiset liiton olevan ainoa suomalainen

järjestö, jossa monikulttuurisuus näkyy myös toi-

minnan, ei vain puheen tasolla.

Africans and African-Europeans Association – Afaes ry Taistelee rasismia vastaan, auttaa afrikkalaisia kotou-tumaan, esittelee afrikkalaista kulttuuria suomalaisille ja suomalaista kulttuuria afrikkalaisille. Tarjoaa aktivi-teetteja erityisesti nuorille.

Auttaa afrikkalaisia kotoutumaan

Työpajat: afrikkalaisen musiikin, tanssin ja draaman/ afrikkalaiset soittimet/ kulttuurityöpaja/ kirjalli-suuden työpajat sekä ruoanlaiton ja englannin kielen kurssit Afrikkalaistaustaisten lasten aut-taminen koululäksyissä Vertaistuki monikulttuurisille per-heille

Esittelee afrikka-laista kulttuuria suoma-laisille ja suoma-laista afrikkalaisille

Harrastuskerhot ja työpajat

Taistelee rasismia vastaan

Seminaarit, työpajat, taide-esitykset ja juhlat Kontaktien luominen suomalaisiin yrityksiin

Ota yhteyttä!

Fatima Usman, puheenjohtaja

Puhelin 040 811 9977


www.afaes.net



Pitkän linjan kotoutumistyötä Finnish-Philippines Association ry –

Kulttuurisihteeri Teresita Ruudun haas-

tattelu

Vuonna 1988 perustetulla Suomalais-

Filippiiniläisellä yhdistyksellä on jo pitkä taival

takanaan. Yhdistyksen kulttuurisihteeri Teresita

Ruutu muistelee, miten yhdistyksen perustaminen

oli maahanmuuttajille tuolloin aika haasteellista.

Yhdistyksen perustajajäsenistä kolmanneksen täy-

tyi olla syntyperäisiä suomalaisia ja hankaluutta

lisäsi välttämättömyys käännättää paperit suomek-

si.

Teresita Ruutu tuli Suomeen vuonna 1974, jolloin

Suomessa oli vain muutama filippiiniläinen ja muu-

tenkin hyvin vähän ulkomaalaisia. Nykyäänhän voi

asioidakin englanniksi, mikä helpottaa byrokratian

hoitamista – Teresita Ruutu toteaa.

Vuosijuhlasta kaikki alkoi Yhdistyksen päätavoitteiksi tuli yhdistää filip-

piiniläisiä ja auttaa heitä kotoutumaan, kuin myös

filippiiniläisen kulttuurin esittäminen suomalaisille.

Ensimmäinen vuosijuhla järjestettiin kuitenkin jo

1980, johon osallistuivat eri puolille Suomea ha-

jaantuneet filippiiniläiset. Idea yhdistyksestä muhi,

kunnes Suomessa oli noin 30 filippiiniläistä.

1990-luvulla yhdistyksen toiminta laajeni. Yhdistys

alkoi järjestää erilaisia kursseja, kuten kieli-, atk ja

kudontakursseja. Parhaillaan toiminta käsittää mm.

suomenkielen kursseja, lento- ja koripalloa. Jäseniä

on tällä hetkellä noin 200, kun koko Suomessa on

1300 filippiiniläistä.

Kotoutuminen jo pitkällä Filippiiniläiset ovat kotoutuneet hyvin Suomeen;

Suomessa kouluttautuneina suurin osa käy töissä ja

osaa suomea. Yhdistys järjestää seminaareja, joissa

annettaan perustietoja Suomesta, oleskelu-, työlu-

vista jne. Yritämme parhaamme mukaan auttaa

toinen toisiamme niin paljon kuin pystymme ja kun

emme enää pysty ohjaamme henkilön viranomaisil-

le, esimerkiksi Monika-Naiset liittoon – Teresita

Ruutu kertoo.

Yhdistyksellä on myös aktiivinen laulava ja tanssiva

kulttuuriryhmä, joka samalla kertoo Filippiineistä.

Ryhmä esiintyy pyydettäessä myös pääkaupunki-

seudun ulkopuolella.

Kansainvälistä yhteistyötä Ensi keväänä Helsingissä järjestettävä koko Skandi-

navian filippiiniläisten kokoontuminen on iso voi-

mainponnistus yhdistykselle. Aikaisempina vuosina

on jo kokoonnuttu Ruotsissa ja Norjassa, ja nyt on

Suomen vuoro. Tapahtuma organisoidaan yhdessä

Filippiinien suurlähetystön kanssa.

MoniNaisten Talon suomista mahdollisuuksista

Teresita Ruutu on enemmän kuin tyytyväinen. Tä-

hän asti on pitänyt etsiä tiloja niin pieniin tapaami-

siin kuin juhliinkin, mutta jatkossa sellaiseen ei

enää tuhlaannu aikaa – Teresita Ruutu kehuu.

Ota yhteyttä!

Teresita Ruutu, kulttuurikoordinaattori

Puhelin: 040 707 1817


www.finnphil.com/fpa

Suomalais-Filippiiniläinen Yhdistys ry Auttaa filippiiniläisiä luomaan kontakteja toisiinsa ja auttaa heitä kotoutumaan Suomeen sekä edistää tietoutta filippiiniläisestä kulttuurista

Auttaa filip-piiniläisiä luomaan kontak-teja toisiinsa

Filippiiniläisfiesta (vuoden suurin tapahtuma) Urheilu- ja kuntoiluaktiviteetteja Basaareja kahdesti vuodessa Vastaanottoja Suomessa vieraile-ville filippiiniläisille Matkoja ja konferensseja Helsingin ulkopuolelle ja Eurooppaan

Auttaa filip-piiniläisiä kotou-tumaan Suo-meen

Suomen kielen kurssit Luentoja ja seminaareja oleskelu-luvista ja muista maahanmuuttoon liittyvistä asioista Muita kursseja: tietokone-, tanssi-, ruuanlaitto-, ompelu-, paperimas-sa- ja neulonta. Osallistuu muiden järjestämiin aktiviteetteihin

Edistää tietoutta filippiiniläisestä kulttuurista

Filippiinin kielen kurssit Kulttuuritapahtumia ja juhlia



Tiir – Somalinaisten yhdistys ry -

Rahastonhoitaja Hamdi Moalimin haas-

tattelu

Tiir perustettiin vuonna 2006. Suomessa jäseniä on

9, Somaliassa huomattavasti enemmän. Yhdistyksen

päätehtävä on rahoittaa Somalian pääkaupungissa

Hararessa toimivaa orpokotia. Tiir edistää myös

somalialaisen perinnekulttuurin tunnettuutta Suo-

messa, ja se toimii suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Haluamme toimia myös suomalaisen yhteiskunnan

suvaitsevaisuuden edistämiseksi, mutta eniten mei-

dän apua tarvitaan Somaliassa. Työstä saamamme

palkka lähetetään Somaliaan orpokodin hyväksi –

Hamdi Moalim kertoo.

Somalialaisen perinnekulttuurin välittämis-

tä Tiir:n toiminta Suomessa käsittää somalialaisten

perinnekäsitöiden työpajoja, luentoja somalialaises-

ta kulttuurista ja maahanmuuttajuudesta sekä so-

malialaisen ruoan kursseja. Lisäksi yhdistys ylläpi-

tää kerran kuukaudessa ”soppakuppilaa”, jossa

valmistetaan somalialaista ruokaa.

Työpajatoiminnan aloitimme aikuisten kanssa, mut-

ta sovelsimme sittemmin pyynnöstä ohjeita myös

eri-ikäisille lapsille. Lapset erityisesti ovat innois-

saan, ja opettelevat tarmokkaasti käsitöiden teke-

mistä - Hamdi Moalim kertoo. Yhdistys onkin tehnyt

yhteistyötä Kassandran kanssa, Moninaiset – pro-

jektissa työpajaohjaajina.

Orpokodin toiminnasta Hararessa vastaavat paikal-

liset vastuuhenkilöt, jotka myös tukevat orpokodin

toimintaa myymällä tekemiään käsitöitä. Orpokoti

toimii vuokratiloissa.

Yhdistyksen haaveena on ollut rakennuttaa nykyistä

isompi talo orvoille omalle maalle, mutta sitten sota

puhkesi uudestaan, mikä romutti suunnitelmat.

Orvot ovat nyt paenneet yhdessä vastuuhenki-

löidensä kanssa pääkaupungista turvaan maaseu-

dulle.

Lähitulevaisuudessa yhdistys toivoo, että yhdistys-

toiminta pääsisi kunnolla käyntiin ja toiminta sitä

kautta vakiintuisi. Hamdi Moalim tietää, että monet

olisivat halukkaita tulemaan mukaan toimintaan,

kunhan resurssit hieman paranisivat.

Tarkoituksena on auttaa hiljattain maahan tulleita

somaleja sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Helsin-

gin seudulla on kyllä kielikursseja ja mahdollisuus

muunkinlaisiin tukipalveluihin, mutta monet sodan

jaloista tulleet ovat niin huonossa kunnossa, että he

tarvitsevat Hamdi Moalimin mukaan henkilökohtai-

sempaa apua ja tukea. Jatkossa yhdistys aikoo tehdä

yhteistyötä myös vastaanottokeskuksen kanssa.

Ota yhteyttä!

Hamdi Moalim, rahastonhoitaja

Puhelin: 045 126 8806

Sähköposti:

[email protected]

Tukea naisille ja perheille

Irakin Naisten yhdistys ry – Puheenjoh-

taja Ala Saeedin haastattelu

Vuonna 2000 perustetun yhdistyksen tarkoituksena

on ehkäistä kaikenlaista väkivaltaa. Haluamme tu-

kea ja auttaa maahanmuuttajia, erityisesti jos per-

heessä on väkivaltaa – kertoo yhdistyksen puheen-

johtaja Ala Saeed. Toiminta kumpuaa jäsenien omis-

ta toiveista. Jäseniä yhdistyksellä on 94.

Idea yhdistyksestä syntyi yhdistyksen naisaktiivien

tietämyksestä ja kokemuksista väkivallasta koti-

maassaan. Heillä on kokemusta perheväkivallasta,

naisten itsemurhista, kunniaväkivallasta sekä tur-

vakotitoiminnasta jo Irakista.

Tietotaito Suomeen Suomessa yhdistys pyrkii kouluttamaan viranomai-

sia irakilaisesta kulttuurista, jotta nämä ymmärtäi-

sivät irakilaisnaisten tilannetta paremmin. Yleisesti

ottaen ei esimerkiksi ymmärretä, että on naisia,

jotka eivät osaa käyttää pankkitiliä. Yhdistyksen

asiantuntemusta tarvitaan ja meitä kysytään muual-

lekin Suomeen puhumaan – Ala Saeed kertoo. Yh-

teistyötä yhdistyksellä on ollut esimerkiksi Pako-

laisavun, Mielenterveysseuran, Väestöliiton ja Am-

nesty International:n kanssa. Yhdistyksellä on ver-

taistukiryhmä vanhemmille, jossa pyritään tuke-

maan erityisesti maahanmuuttajanaisia väkivaltati-

lanteessa. Retkiä yhdistys tekee paljon ja usein jär-

jestetään isoja juhlia naisille. Lisäksi on oman kielen

kursseja äiti-lapsi – ryhmille. Yhdistys pyrkii aut-

tamaan myös työllistymisessä. Joku voi auttaa työn-

haussa esimerkiksi etsimällä työpaikkoja Internetin

kautta ja korjaamalla hakemusten suomen kieltä.

Naisenergialla eteenpäin MoniNaisten Ta-

lossa Toiveena riittävän kokoisen toimistotilan myötä on

yhden henkilön työllistäminen järjestöön. Tällä

hetkellä ongelmana on, että perheelliset yhdistysak-



tiivit pyörittävät yhdistystä oman työnsä ohessa

iltaisin ja viikonloppuisin – Ala Saeed kertoo. Nais-

ten Talosta hän toteaa sen tuovan iloa ja samalla

mahdollistavan panostamisen naisten asioihin.

Vertaistukiryhmän jatkamiselle MoniNaisten Talos-

sa on jo rahoituskin Oikeusministeriöltä, jonka ha-

kemisessa Monika-Naiset liitto auttoi. Jatkossa lu-

vassa on myös keskusteluryhmä, kasvatustukiryh-

mä ja kerhotoimintaa – Ala Saeed paljastaa.

Ota yhteyttä!

Ala Saeed, puheenjohtaja

Puhelin: 040 5453 089


www.irakinny.org

Palveluja ja kulttuuria kiinaksi

Finnish-Chinese Exchange & Promotion

Association – Michelle Vuoren haastat-

telu Kiinalaiset naiset – yhdistys perustettiin vuonna

2007. Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on saa-

nut jo paljon aikaan. Yhdistyksen tarkoituksena on

puheenjohtaja Michelle Vuoren mukaan auttaa kiina-

laisia maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen.

Toisaalta yhdistys haluaa tehdä kiinalaista kulttuu-

ria tutuksi suomalaisille. Michelle Vuori on organi-

soinut toiminnan, sillä valmistuttuaan ammattiin

hän halusi tehdä työtä nimenomaan kiinalaisten

maahanmuuttajien hyväksi.

Kiinankielisiä neuvontapalveluja Michelle Vuori kertoo kiinalaisten tuskailevan suo-

menkielen kanssa. Kiinalaiset puhuvat aika harvoin

englantia, toisin kuin Suomessa oletetaan. Kiinan-

kielistä tietoa Suomesta ja suomalaisesta järjestel-

mästä on hyvin vähän, ja me yhdistyksessä tie-

dämme sen olevan todella tarpeen. Tarjoammekin

kiinankielistä kotoutumisneuvontaa helpottamaan

sopeutumista. Esimerkiksi työvoimatoimisto tai

Kela voi ohjata kiinankielisen asiakkaan meille, jotta

varmistetaan tiedon perillemeno. Meidän pitää

tehdä itseämme tunnetummaksi viranomaisille,

jotta he osaisivat hyödyntää meitä nykyistä parem-

min – pohtii Michelle Vuori.

Irakin Naisten Yhdistys ry Auttaa irakilaisnaisia ja – lapsia kotoutu-maan Suomeen Tukee naisia Vertaistukitoimintaa

Järjestää juhlia: Kansainvä-linen Naistenpäivä – juhla, uuden vuoden juhla, soli-daarisuusilta pakolaisnais-ten kanssa

Edistää naisten oikeuksia

Info- ja kotouttamistilaisuuk-sia naisten oikeuksista, mie-lenterveysongelmista, yh-teiskuntatiedosta jne.

Tukee perheitä Perhekerhoja nuorille Työpajoja naisille Kesäleiri perheille Julkaisee Hangaw -lehteä



Yhdistys toimittaa neljästi vuodessa ilmestyvää

info- ja kulttuurilehteä, joka on ensimmäinen kii-

nankielinen sanomalehti Suomessa. Yhdistyksellä

on useita opintokerhoja. Michelle Vuori opettaa

kiinalaisille suomalaista yhteiskuntatietoutta. Las-

ten ja nuorten orkesteri kokoontuu epäsäännöllisen

säännöllisesti tilojen ja varojen puutteen takia.

Useimmat kiinalaislapset harrastavat musiikkia ja

Michelle Vuori on varma, että paremmilla resurs-

seilla orkesterista saisi todella hienon ja korkeata-

soisen. Lisäksi säännöllinen musiikkiharrastus lisäi-

si lasten hyvinvointia. Michelle Vuori huomauttaa,

ettei korkeatasoista kulttuuria aina tarvitse hakea

mahdollisimman kaukaa, sitä löytyisi omastakin

takaa.

Tulevaisuuden suunnitelmia Tulevaisuuden suunnitelmia yhdistyksellä riittää;

muun muassa yksityiselle kiinankieliselle päiväko-

dille etsitään toimitiloja. Jatkossa on tarkoitus aut-

taa kiinalaisia maahanmuuttajia työllistymään. Sa-

moin luvassa on kiinankielen kursseja suomalaisille.

Yhteistyötäkin on jo vähän mm. Adoptioperheet

ry:n kanssa, Kiinastahan adoptoidaan aika paljon

lapsia Suomeen – kertoo Michelle Vuori. Michelle

Vuori toivoo yhteistyön jäsenjärjestöjen ja muiden-

kin kanssa omien toimitilojen myötä helpottuvan.

Samoin tiedottaminen on varmasti helpompaa ja

tehokkaampaa, kun on oma toimisto ja käyntiosoite

– Michelle Vuori toteaa.

Yhdistyksen monitoiminainen Michelle Vuori on aikaansaava nainen. Oman yhdis-

tyksen lisäksi hän toimii turistioppaana Helsingissä

ja osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan Familia

Club ry:ssä.

Ota yhteyttä!

Michelle Vuori, puheenjohtaja

Puhelin: 050 3255 524

Sähköposti:

[email protected]

Finnish-Chinese Exchange & Promotion Association Auttaa kiinalaisia kotoutumaan Suomeen ja tekee kiina-laista kulttuuria tunnetuksi

Auttaa kiinalaisia kotoutumaan

Kiinankieliset neuvontapalvelut Kiinankielinen info- ja kulttuurilehti Opinto- ja kulttuurikerhot

Kiinalaista kulttuu-ria suomalaisille

Kulttuuritapahtumia Opinto- ja kulttuurikerhot Luennot Kiinan kielen kurssit



Liity jäseneksi!

Jäsenjärjestömme edistävät toiminnallaan

tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta sekä

tarjoavat palveluja ja toimintaa Suomeen tulleille ihmisille.

Jäseniksi voivat liittyä yksityishenkilöt ja yhteisöt.

Jäsenmaksu on 15 €/vuosi (sekä yksityis- että järjestöjäsenet).

Ota yhteyttä!


Kinaporinkatu 2 E 40

00500 HELSINKI

Puhelin: (09) 7279 9999

Faksi: (09) 7279 9997

[email protected]

www.monikanaiset.fi

10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa 10 vuotta.pdf · Monika-Naiset liitto ry...

Documents

Transcript of 10 vuotta maahanmuuttajanaistyötä Suomessa 10 vuotta.pdf · Monika-Naiset liitto ry...