1. JOHDANTO

Laatukäsikirja on yrityksen toiminnalle tärkeä ohjekirja. Ei ole yhdentekevää

yksityisellä sektorilla, miten työtä tekee. Asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa

palveluun on suoraan verrannollinen tulokseen ja sitä kautta yrityksen

kannattavuuteen. Työntekijöiden motivoiminen ja yrityksen johdon yhteinen tavoite

kohti parempaa palvelua, on innoittajana tämän laatukäsikirjan toteuttamiselle.

Hoitotyön malleja ja terapiamuotoja tutkien löytyy teoreettinen pohja laadukkaaseen

työtapaan. Työntekijöiden jaksamisen kannalta mielenkiinto keskittyy kunnioittavaan

asenteeseen, jolloin me kaikki olisimme yrityksessämme samanarvoisia.

Laatukriteerien asettaminen realistiselle tasolle ja käyttökelpoiseksi tulevaisuutta

ajatellen on tavoitteemme.

2. YRITYKSEN ESITTELY

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy perustettiin 28.11.2005 Säkylässä. Perustajina ovat

Lissu Heinilä (kodinhoitaja/lähihoitaja) ja Taina Markkula (sosiaaliohjaaja).

Lissu ja Taina kävivät yhdessä yrittäjäkurssin ja kehittelivät perusajatusta

työkokemuksen pohjalta. Lissulla oli yli kymmenen vuoden kotipalvelutyö takana ja

Taina oli tehnyt sijaisuuksia erilaisissa asuntola- ja laitosympäristöissä. Molemmilla

oli näkemys miten tätä työtä ei pitäisi tehdä.

Taina Markkula myi omat osakkeensa Elina Levo-Juvakalle (kodinhoitaja-lähihoitaja)

ja vuoden 2009 alusta alkoi uusi aikakausi Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy:ssä.

Lähdimme kehittämään yritystä enemmän hoivapalvelun suuntaan ja laajensimme

toimialuettamme samalla Loimaalle. Elina asuu Loimaalla joten ajatus uuden alueen

mukaan otosta tuntui itsestään selvältä.

4.10.2013 Lissu Heinilä myi osakkeensa Elina Levo-Juvakalle, jolloin myös yrityksen

kotipaikaksi vaihtui Loimaa.

1

2.1 Yrityksen toimiala

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy on kotipalveluyritys. Toimialan rajaus on tärkeää

tarvittavien lupien ja sitä kautta henkilöstön rakenteen osalta. Sairaanhoidollisia töitä

emme voi tehdä ilman yhteistyötä kuntien lääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön

kanssa. Vakuutuksiin toimiala vaikuttaa olennaisesti. On oltava perillä asioista mitä

vakuutuksemme korvaa ja milloin yrityksessämme toimialan rajat ylittyy.

Yrityksemme liikeideana on tarjota yksityisille talouksille ja kunnille koti- ja

hoivatyötä sisältäen asuntojen kunnossapito- ja remonttityötä. Teemme

kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä yksityisille asiakkaille sekä sosiaalihuolto-

ja vammaispalvelulakiin perustuvaa työtä kunnille ja perusteiden täyttyessä myös

yksityisille.

Työskentelemme asiakkaiden kodeissa kotikäynteinä, mutta olemme myös

tukihenkilönä tai saattajana esim. lääkärissä käyntien ajan. Teemme hoitajan

sijaisuuksia erityislapsilla, myös koulussa olemme tarvittaessa hoitajan sijaisena.

Henkilökohtaisena avustajana toimiminen on Loimaan alueella pääasiallinen

toimintamuoto. Pyhäjärviseudulla teemme pääasiassa omaishoitajien vapaita kuntien

palveluseteli-yrittäjänä. Informoimme asiakkaita ja myös heidän omaisiaan

mahdollisista etuuksista ja avustamme niiden hakemisessa. Apuvälineiden

hankinnassa olemme myös apuna. Saattohoito lähihoitajan roolissa kuuluu myös

yrityksemme palveluihin. Kaikenikäiset asiakkaat ja perheet kuuluvat

asiakaskuntaamme. Pelkästään siivousta tarvitsevia asiakkaita emme ota enää

ollenkaan. Hoidamme vanhat, yrityksen alkumetreillä tulleet siivousasiakkaat

kuitenkin loppuun asti. Tämä siksi, että henkilökuntamme on hoitotyöhön koulutettuja

lähihoitaja.

2.2 Yrityksen toiminta-alue

2

Toimimme Pyhäjärviseudulla ja Loimaalla. Pyhäjärviseudun kuntiin kuuluvat tällä

hetkellä Eura, Köyliö ja Säkylä. Kuntaliitoksista ei vielä ole tietoa. Pöytyällä ei tällä

hetkellä ole yhtään asiakasta.

2.3 Organisaatio ja henkilöstö

Osakeyhtiön osakkeet omistaa Elina Levo-Juvakka, jolla on nimenkirjoitusoikeus.

Hallituksen varsinainen jäsen on Elina Levo-Juvakka ja varajäsen on Tuulia Kujanpää

Loimaalta.

Henkilökunnan koulutusvaatimukset ovat samat kuin kaikilla sosiaalihuoltoa

järjestävillä yksiköillä. Koska toimimme pääasiassa kunnan palveluseteleiden

palveluntuottajana, on henkilökunnallamme oltava toimintaan riittävä koulutus,

kokemus ja ammattitaito. Työ on vastuullista ja vaativaa, kun sen hoitaa hyvin ja

laadukkaasti. Toimimme yksityisten sosiaalipalvelujen työehtosopimuksen mukaan.

Meille on tärkeää että henkilökuntamme voi vaikuttaa omaan työhönsä ja viihtyy

työssään. Henkilökohtaisia vapaita pyrimme järjestämään lomien lisäksi työntekijän

tarpeet huomioiden.

2.4 Yrityksen yhteistyökumppanit

Yhteistyötä teemme asiakastyössä pääasiassa kuntien kanssa. Kuntien kautta tulevat

asiakkaat ovat omaishoitajia, joille kunta on myöntänyt palvelusetelit lakisääteisen

vapaan toteuttamista varten. Loimaalla kaupungin kautta tulevat asiakkaat ovat

henkilökohtaisen avustajan päätöksellä tehtyjä sopimuksia tai hallintopäätöksiä.

Olemme siis palvelusetelien palveluntuottajalistalla Pyhäjärviseudulla ja Loimaalla.

Kuntien viranhaltijoiden tekemät hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat pohjana

palveluseteliasiakkaiden avun luonteeseen. Kunnat myös määrittelevät minkälaista

palvelua palvelusetelillä voi kotiin ostaa.

Yksityisiä asiakkaita palvelemme parhain mahdollisin tiedoin ja taidoin. Usein

asiakkaittemme voimavarat voivat olla vähissä, joten yhteistyö heidän

perheenjäsentensä kanssa on tärkeää hoidon toteutuksen suunnittelussa.. Kunnan

3

kotihoidon kanssa yhteistyönä toteutettu hoito antaa parhaan mahdollisen tuloksen.

Ammattitaitoa on myös se, että rakentaa palveluverkostoa asiakkaan edun mukaiseksi.

Joskus on parempi vaihtoehto asiakkaalle ohjata hänet kunnan kotihoidon asiakkaaksi

esim. pätkäkäyntien tai sairaanhoidollisten töiden takia.

Yksityisten asiakkaiden kohdalla on otettava huomioon kuka palvelun maksaa ja

haluaako hoidettava, että asioista puhutaan esim. tyttären tai pojan kanssa.

Kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen on toimivan yhteistyön perusta.

Yrityksen yhteistyökumppaneina toimivat myös tilitoimisto, pankki, vakuutusyhtiö,

puhelinoperaattori, työvaatteiden valmistaja, markkinoinnin järjestäjät sekä myös

muut yrittäjät. On paljon myös sellaisia yhteistyökumppaneita, joilta kysymme neuvoa

tai hoidamme asioita niin yrityksen sisällä, kuin asiakkaan puolesta. Sellaisia voivat

olla esim. suomen yrittäjät, koulut, aluehallintovirasto, verottaja jne.

3. YRITYKSEN TOIMINTA

Yrityksen joustavan toiminnan edellytyksenä on toiminnan perusajatuksen

oivaltaminen. Tämä on tärkeää varsinkin tilanteessa, jolloin palkkaamme yritykseen

lisää henkilökuntaa. Perusajatuksen sisäistäminen ei saa jäädä pelkäksi oletukseksi,

sillä asiakaspalaute on silloin sen mukaista. Asiakkaat viimekädessä valitsevat

yritykseemme työntekijät palautteellaan, koska vain he näkevät työn laadun, ei

esimies. Ei ole samantekevää miten asiakkaitamme palvelemme. Asiakkaan

kokonaisvaltainen hoito kuuluu ammattitaitoomme. Jos työpäivä ei tunnu mukavalta

tai se on kellokorttisuorittamista, niin silloin on jotakin pahasti pielessä. Työn ilon

löytäminen on erittäin tärkeää. Kunnioitus asiakkaan ja työntekijän välillä on

toteutuessaan toimivan yhteistyön alku. Asiakassuhteet muuttuvat usein hyvinkin

läheisiksi. Kun yhdessä käymme läpi, esim. vaikean sairauden mukanaan tuomaa

tuskaa tai puolison poismenoa, meistä hoitajista tulee melkein perheenjäseniä.

4

Hoitajana toimiminen tällaisissa tilanteissa vaatii vahvaa ammatillisuutta, on osattava

kulkea rinnalla, ei kuitenkaan korvaamattomana henkilönä. On myös osattava siirtyä

taustajoukkoihin kannustamaan asiakasta pitämään suhteet hyvinä omien läheistensä

kanssa.

3.1 Toimintafilosofia

Hoitoalan yritykset ovat puhtaasti palveluyrityksiä, ja toimintamme lähtökohtana tulee

olla ajatus, että asiakas on kaiken toiminnan perusta. Asiakaskeskeisessä ajattelussa

lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet, joiden pohjalta tarjottavia palveluja kehitetään.

Olennaista on lisäksi se, että asiakkaita ei ajatella suurina massoina, vaan yksittäisen

asiakkaan tai asiakasperheen tarpeet määräävät tarjottavien palvelujen sisällön. Jos

yrityksessämme vallitsee asiakaskeskeinen palvelukulttuuri, yritystoimintamme on

mahdollista säilyä tyytyväisten asiakkaiden avulla. Hoitoalan yritykset poikkeavat

muista palvelualan yrityksistä herkän ja haavoittuvan toiminta-alueensa vuoksi.

Hoitotyö on luonteeltaan palvelutoimintaa, jossa palvelu ja hoito tarjotaan

välittömässä vuorovaikutuksessa asiakkaan luona. Palvelutapahtumassa käsitellään

usein asiakkaan hyvin henkilökohtaisia, arkojakin asioita. Hoitajan persoonallisuus,

hänen tietonsa ja arvomaailmansa yhdessä yrityksen sisällä vallitsevien arvojen ja

tavoitteiden kanssa vaikuttavat palvelutapahtuman onnistumiseen. Hoitajan oma

ihmiskäsitys ja hoitotyön arvot vaikuttavat suoraan asiakastyön onnistumiseen.

Yrityksen toimintafilosofian noudattaminen asiakastyössä edellyttää työntekijältä

sitoutumista ja nöyryyttä asiakastyössä. Hoitajan ammattietiikan perusajatuksiin

kuuluvat tietoiset pyrkimykset ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen

sekä hyvän hoitotyön määrittäminen asiakaskohtaisesti ja sen saavuttamisen keinot.

Hoitotyötä tekevän työntekijän jatkuva itsetutkiskelu, myös ammattikunnan muiden

jäsenten kanssa on tärkeää ammattietiikan näkökulmasta katsottuna (Peltomaa &

Grönvall 2007,18.)

3.2 Arvot ja periaatteet

5

Hoitotyössä osoitetaan aitoa kiinnostusta asiakkaana olevan ihmisen ongelmiin,

jokapäiväiseen elämään, tapoihin ja tottumuksiin ja etenkin siihen, miten ihminen

arjestaan selviytyy nyt ja tulevaisuudessa. Haastavissa asiakastilanteissa, kuten

kuoleman lähestyessä, tehtävänä on asiakkaan ihmisarvon tukeminen ja

kunnioittaminen loppuun saakka (Peltomaa & Grönvall 2007, 19.)

Hoitotyön holistinen ihmiskäsitys sisältää näkemyksen ihmisestä biopsykososiaalisena

kokonaisuutena. Ihmisenä olemisen eri osa-alueet muodostavat erottamattoman

ykseyden; ihmisen elämäntilannetta tarkastellaan ja ymmärretään hänen historiansa,

tarpeidensa, tulevaisuuden tavoitteidensa ja mahdollisuuksien valossa. Hoitoalan

yrityksen toiminnan tulee kohdistua ihmiseen kokonaisuutena. Hoitosuhdetta kuvaavat

välittäminen, moraalinen velvoitus, vastuu ja luottamus. Nämä lähtökohdat

vaikuttavat itse toimintaan, vuorovaikutukseen, ja asiakkaan näkökohdat tulevat aina

huomioiduksi. Keskinäisen luottamuksen ja huomioonottamisen puuttuminen tai

niiden vähentyminen synnyttävät asiakkaassa tyytymättömyyttä, ja hän kokee hoidon

olevan vastoin hänen tahtoaan ja oikeuksiaan. Useimmiten tästä on seurauksena

asiakassuhteen päättyminen.

Hoitoalan yrityksen toiminnassa tulee toteutua humanistisen ihmiskäsityksen

keskeiset arvot: ihmisarvo, integriteetti (= vahingoittumattomuus) ja

itsemääräämisoikeus. Hyvän palvelun edellytyksenä on hoitotyöntekijän ja asiakkaan

välisen vuorovaikutuksen empaattisuus ja molempien osapuolten tasa-arvoisuus.

Myötätuntoinen ja luottamuksellinen suhtautuminen heijastuu positiivisena

perusasennoitumisena toiseen ihmiseen ja luo pohjaa onnistuneelle

vuorovaikutukselle, laadukkaalle hoivatyölle (Peltomaa & Grönvall 2007, 19).

3.2.1. Lähihoitajan eettiset periaatteet

Lähihoitaja työskentelee ihmisen lähellä, auttaa ja tukee häntä jokapäiväisissä

toiminnoissa ja hyvän elämän edellytyksissä. Lähihoitajan työssä tarvitaan vahvaa

ammatti-identiteettiä, oman persoonan käyttämistä sekä eettistä harkintaa ja

päätöksentekoa.

6

Näiden eettisten ohjeiden tarkoituksena on tuoda esiin lähihoitajan työn erityispiirteet

ja olla apuna jokaisen lähihoitajan eettisessä pohdinnassa. Eettiset ohjeet on laadittu

työntekijän tueksi, kun hän on valintojen edessä ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat

toisen ihmisen elämään.

1. Ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmistä arvostava kohtaaminen

2. Itsemääräämisoikeus

3. Oikeudenmukaisuus

4. Tasa-arvo

5. Vastuullisuus

6. Työyhteisö ja yhteiskunta

(Ojala 2008,113–115)

3.3 Palvelut

Yrityksen tarjoamat palvelut eivät ole sidotut muihin kuin toimialaa koskeviin

rajoihin. Pyrimme tekemää kaikkea sitä työtä mitä osaamme ja saamme

toimialarajauksen mukaan tehdä. Kunta palvelun ostajana saattaa rajata toimintaamme

asiakkaalla. Sellaisissa tapauksissa toteutamme kunnan tekemää hoito- ja

palvelusuunnitelmaa. Toimialan ulkopuolelle jäävät sairaanhoidolliset työt, paitsi

tietysti poikkeuksena sellaisissa töissä, joihin on johtavalta lääkäriltä saatu kirjallinen

lupa (lääkehoitosuunnitelmassa lisää tästä, liite 1). Asiakastyössä pidämme kirkkaana

mielessämme yrityksen toimintafilosofian eli kokonaisvaltaisen hoitotyön.

1.4. 2012 Euran kunnan perusturvalautakunta rajasi palvelusetelillä ostettavat

palvelut. Palvelusetelillä voi ostaa seuraavia palveluja:

- apua aamu- ja iltatoimiin

- asioimisapua

- pesuapua

- ulkoiluapua

- tarvittaessa ruoan valmistukseen liittyviä asioita

- pienimuotoisia kodinhoidollisia askareita (vaatehuolto, astioiden pesu, päivittäisen

siisteyden ylläpitäminen)

- kuntouttavaa ja aktivoivaa toimintaa

7

- hoidon ohjausta ja neuvontaa

- seuranpitoa ja läsnäoloa

Palvelusetelillä ei voi ostaa siivousta eikä kotityöpalveluja, vaikka se kuuluisi yrittäjän

palveluihin. Palvelusetelillä voi ostaa palveluja vain hoidettavalle. Palveluntuottajan

sijaistaessa omaishoitajaa tulee hoidettavan olla paikalla. Omaishoitaja voi tällöin

pitää vapaapäivän.

(Euran kunta, perusturvalautakunta, pöytäkirjanote 142.2012)

3.3.1 Kotipalvelut

Kotipalvelutyö on karkeasti rajaten ruuanlaittoa, siivousta, pyykkihuoltoa,

asiointiapua ja pihanhoitoa. Kokonaisvaltaista hoitotyön periaatetta toteutettaessa työ

ei ole pelkästään yhden asian suorittamista. Nämä työt tapahtuvat hoivapalvelujen

rinnalla tilanteen mukaan. Omaishoitajien vapaissa palvelusetelillä ostettaessa aina

hoidettava on etusijalla ja kunnan ohjeistuksia on noudatettava. Se on edellytys että

saamme jatkossakin olla palvelutuottajalistalla.

Kun asiakas ostaa itse palvelun on toimialamme laajempi eikä koskaan näissä

tilanteissa voi sanoa että jokin työ ei kuulu meille. Ainoastaan toimialarajaus on

rajaamassa työtämme (esim.sairaanhoito). Mikäli asia mietityttää eikä oikein ole

varma niin aina voi soittaa esimiehelle ja kysyä asiaa. Jos missään nimessä ei halua

tehdä jotakin työtä, niin se kannattaa kertoa heti koeaikana.

3.3.2 Hoivapalvelut ja sairaanhoitotyö

Hoivatyöhön luetaan peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, ulkoilussa ja

muissa henkilökohtaisissa toimissa auttaminen. Kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää

ottamaan huomioon kaiken sen mahdollisen ihmisen ympäriltä, joka hänen elämäänsä

kuuluu. Hyvän kokonaiskuvan työn tekemiselle saa kun tarkastelee asiaa Roper-

Logan-Tierneyn hoitotyön mallin kautta. Hoitotyön mallista kerron tuonnempana.

8

Mielenterveyden hoitoa ei saa unohtaa kokonaisvaltaisen hoitotyön yhtenä osa-

alueena.

Sairaanhoidollisia töitä ei ole mahdollisia toteuttaa yrityksessämme, koska

toimialamme on kotipalveluyritys. Päävastuu sairaanhoidon toteuttamisessa on

sairaanhoitajalla ja lääkärillä. Yrityksemme henkilökuntaan ei kuulu kummankaan

ammattiryhmän edustajaa. Sairaanhoidollisia töitä ovat haavanhoidot, lääkehoidon

toteuttaminen, katetriasiat, avanneasiat, verikokeet, kotidialyysi ja kanyylit. Parhaan

mahdollisen hoidon toteutumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että on mahdollisuus

osallistua lääkärin kirjallisella luvalla esim. lääkehoidon toteutukseen,

haavanhoitoihin sekä avanneasioihin. Nämä luvat ovat henkilökohtaisia sekä

aluekohtaisia. Vastuu- ja vakuutusasiat on kerrattava työntekijän kanssa

tilannekohtaisesti. Lääkehoitosuunnitelmasta (Liite 1) löytyy yrityksemme

toimintamalli sen toteutukseen.

3.3.3 Palvelujen verotus

Palvelut ovat arvonlisäverollisia, jos sosiaalihuollon palvelun kriteerit eivät täyty.

Arvonlisävero on joko 23 % tai 0 %. Kotitalousvähennysoikeus on 40 % asiakkaan

maksamasta palvelusta. Verottaja on määritellyt selkeästi, miten palvelun

arvonlisäverottomuus toteutuu. Sosiaalihuoltoa toteuttavat kunnat ja yksityiset

sosiaalialan yritykset. Me, yksityistä sosiaalihuoltoa toteuttavat yritykset, voimme

tehdä asiakkaan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään palvelun

tuottamisen ja järjestämisen ehdot, asiakasmaksut ,sekä ne velvollisuudet ja oikeudet,

joita meillä ja asiakkaalla on. Meidät velvoitetaan laatimaan myös hoito- ja

palvelusuunnitelma, josta käy ilmi sosiaalihuollon tarpeen peruste, asiakkaan

toimintakyky, palvelujen ja hoidon tarve, tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden

saavuttamiseksi. Asiakkaalla on mahdollisuus hakea kotitalousvähennystä omassa

verotuksessaan myös näistä palvelusta. Palvelut ovat arvonlisäverottomia myös siinä

tapauksessa, kun kunta on sosiaalihuollon palvelun ostaja tai palvelu toteutetaan

kunnan myöntämällä palvelusetelillä. Se edellyttää meitä tekemään ilmoituksen

sosiaalihuollon toiminnasta kyseisen kunnan perusturvalautakunnalle ja

palvelusetelitapauksissa sopimuksen tekemistä kunnan kanssa.

Palveluseteliuudistuksen jälkeen 2009 kunnat eivät enää tee sopimuksia, vaan

9

palveluntuottajalistalle pitää kirjallisen selvityksen perusteella hakeutua. Neuvomme

asiakkaitamme verotukseen liittyvissä asioissa ja laskemme vuoden vaihtuessa kaikki

ostetut palvelut, jotka voi siirtää verottajan lomakkeelle. Palveluista, joista haetaan

kotitalousvähennystä, pitää säilyttää esim. tiliote todisteena suoritetusta maksusta.

Tällaista todistusta meidän yritykseltämme ei voi saada.

3.4 Lainsäädäntö ja ohjeet toiminnalle

Toimintaamme ohjaavat monet lait ja säännökset. Yritystä perustaessa olemme

tutustuneet syvällisemmin yritystä koskevaan lainsäädäntöön, kuten osakeyhtiölakiin,

mutta nyt joudumme usein tarkistamaan yrityksen toimintaa ja palveluja koskevia

lakeja, säädöksiä ja ohjeita. Koska lakeihin tehdään lisäyksiä ja korjauksia melko

usein, en ole nähnyt tarpeelliseksi tulostaa lakeja kirjalliseen muotoon. Ajantasaisen

lainsäädännön löytää helposti finnlex.fi-sivuilta. Seuraavat lait ja säännökset ohjaavat

toimintaamme.

Suomen perustuslaki

Kuntalaki

Laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta

Sosiaalihuoltolaki

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Mielenterveyslaki

Laki omaishoidon tuesta

Osakeyhtiölaki

Kirjanpitolaki

Henkilötietolaki

Arvonlisäverolaki

Kelpoisuuslaki sosiaalihuollossa

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus

Yksityisten alojen työeläkelaki

Salassapitovelvollisuus

Turvallinen lääkehoito (STM:n opas 2005:32)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Infektiosairauksien varotoimet

10

Asiakaslähtöinen kotihoito, opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun (Stakesin julkaisu

2007)

Työntekijöitä koskevat lait ja säännökset

3.4.1 Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoitosuunnitelma (Liite 1) on tehtävä meidänkin yrityksessämme, vaikka se ei

olekaan toimialaamme ensisijaisesti kuuluvaa toimintaa. Lääkehoitosuunnitelma on

oltava tehtynä lääninhallituksen ohjeen mukaan huhtikuun 2008 loppuun mennessä.

Sitä päivitetään tarvittaessa ja hyväksytetään johtavalla lääkärillä. Tällä hetkellä emme

toteuta lääkehoitoa, eikä kenelläkään ole voimassa olevaa lupaa.

3.5 Hinnoittelu ja laskutus

Olemme alusta alkaen pitäneet tärkeänä hinnaston yhdenmukaistamista kaikille

asiakkaille. Tämä kertoo siitä, että kaikki asiakkaat ovat meille saman arvoisia .

Asiakaskohtaisia hintoja meillä on käytössä ainoastaan erikoisjärjestelyjä vaativissa

asiakaspaikoissa. Käytössämme on vuosittain tarkistettavat hinnastot kunnille ja

yksityisille asiakkaille. Asioimisavusta veloitamme kilometrikulut voimassa olevan

hinnaston mukaan ja niistä otetaan erilliselle lomakkeelle asiakkaan allekirjoitus.

Laskutus toimii sähköisen laskutusohjelman kautta. Meillä on käytössämme uusinta

tekniikkaa, nimittäin voimme lähettää sähköisen e-laskun suoraa asiakkaalle, mikäli

hän voi sellaisen vastaanottaa. E-lasku ei vain ole vielä lyönyt itseään läpi, joten

suurin osa on kuitenkin kirjeitse tai sähköpostilla lähetettäviä laskuja. Laskut

lähetämme kerran kuukaudessa, aina kuukauden vaihtuessa. Samalla seuraamme

palvelusetelien tuntimääriä, sekä pidämme huolen, etteivät tunnit ylity tai että ne

tulevat mahdollisuuksien mukaan kaikki käytetyksi. Henkilökunnan toteutuneita

työaikoja on myös helpompi seurata, kun käynnit laskutetaan säännöllisesti.

Palkkalaskelmista huolehtii tilitoimistomme; siellä on asiaan perehtynyt

ammattitaitoinen henkilökunta ja näin varmistamme, että henkilöstömme saa

11

asianmukaiset korvaukset työehtosopimusten ja lakien mukaan. Palkanlaskija maksaa

palkat, sekä tilittää eläke- ja liittomaksut voimassaolevien prosenttien mukaan.

3.6 Imago ja markkinointi

Imagon rakentaminen koostuu kahdesta eri elementistä

IMAGO

TOIMINNALLISET TEKIJÄT PUHTAAT MIELIKUVATEKIJÄT

– laatu - nykyaikaisuus

– palvelu - edistyksellisyys

– edullisuus - iloisuus

– toimitusvarmuus - nuorekkuus

– toimitusnopeus - käyttäjäystävällisyys

– jne. – tieteellisyys

– jne.

Kuvio 1. Imagon elementit (Peltomaa & Grönvall 2007, 150)

Rakennettaessa toimivaa mielikuvaa on muistettava, että samanlainen yritys voidaan

rakentaa puhtaiden mielikuvatekijöiden avulla täysin toisenlaiseksi. Markkinoinnissa

onkin erityisen tärkeää määritellä mitkä ovat nämä niin kutsutut tyylitekijät, joilla

toiminnallinen tuote mielikuvallisesti kuorrutetaan. Toiminnalliset tekijät ovat

edellytys asiakkaan ostopäätökselle. Tämä on markkinointimenestykseen pyrittäessä

tärkeä oivaltaa. Toiminnallisten tekijöiden on oltava kunnossa, mutta ne ovat toimivia

myös kaikilla kilpailijoilla. Asiakas valitsee aina kuitenkin sen, joka on näiden

edellytystekijöiden jälkeen parempi ja halutumpi. Ratkaisevaksi tulevat näin ollen

puhtaat mielikuvat. (Peltomaa & Grönvall 2007,150).

Imagon rakentaminen on ollut meille itsestään selvää ja selkeää. Toteutus on ollut

hieman vaikeampaa. Näkemys kokonaisuudesta pitää olla, jotta asia etenee. Viime

kädessä henkilöstön toimintatavat ja asiakkaiden mielikuva yrityksestämme luovat

imagon, jota on jälkikäteen vaikea muuttaa. Siistit ja asialliset työvaatteet on imagoa

parhaimmillaan. Asiakastilanteiden hoito jo ensimmäisen puhelinsoiton aikana kertoo

tietynlaista tyyliä yrityksestämme. Tietojenkeruulomakkeella kartoitamme nopeasti

asiakkaan avuntarpeen. Jos palvelua emme sillä kertaa voi järjestää, kerromme mistä

12

muualta apua voisi saada. Myös laskujen maksu ja lähettäminen ajallaan on imagon

rakentamista. Kunnioitamme silloin niin yhteistyökumppaneitamme kuin

asiakkaitamme. Hintapolitiikkakin on imagon rakentamista. Jos hinta ja laatu ovat

kohdallaan, arvostus on sen mukaista.

Markkinoinnissa keskityimme yrityksen alkumetreillä näkyvyyteen. Kannatti sijoittaa

rahaa siihen, sillä se onnistui. Paikallisissa lehdissä ilmoituksemme oli niin kauan kuin

asiakasmäärät kasvoivat riittävän suureksi. Jaoimme mainoksiamme lähipaikkakunnan

koteihin ja kävimme kertomassa erilaisissa tilaisuuksissa yrityksestämme. Tarjosimme

vilkkaalla Säkylän torilla hernekeittoa ihmisille ja sen suosio yllätti meidät.

Ruokimme hernekeitollamme yli 300 henkeä. Osallistuimme Säkylässä järjestetyille

ikäihmisten messuille panostaen messuosaston ulkonäköön yrityksemme omalla

tyylillä ja niin että meitä oli helppo lähestyä. Osallistuimme myös Eurassa

järjestetyille ikäihmisten messuille. Lehti-ilmoitukset ovat asiakkaiden kannalta

tärkeitä aina silloin tällöin. Pitää pysyä sopivasti näkyvillä. Valitettavasti ne eivät ole

tuoneet meille juurikaan uusia asiakkaita. Kuntatason markkinointi on kaikkein

tärkeintä, koska kunnat ovat palvelujemme suurimpia ostajia.

4. HENKILÖSTÖN TUKEMINEN

Henkilöstön hyvinvointi on yrityksen toimimisen tärkein asia. Työ on itsenäistä ja

vaatii päätöksentekokykyä asiakastilanteissa. Henkilökunnan yritystoimintaa tukeva

työ luo kestävän kehityksen pohjan tulevaisuutta ajatellen. Henkilökunnalta vaaditaan

yksityisellä sektorilla tietynlaisia valmiuksia. Näitä valmiuksia luettelen tuonnempana.

Yrityksen tärkeäksi osaksi kasvetaan ajan myötä, kunhan vain on halua ja tahtoa

sisäistää tärkeitä kulmakiviä yrityksen toiminnasta. Arvojen selkiytymisestä on

kyettävä keskustelemaan rakentavasti, jotta oikeanlainen näkemys työtavasta omaa

persoonaa käyttäen löytyy. Omat vahvuudet on hyvä nostaa esille heti

työhaastattelutilanteessa.

4.1 Perehdytys

13

Työntekijän oikeuksiin kuluu saada riittävä perehdytys työhön. Perehdytys koostuu

kahdesta eri osa-alueesta, a) yrityksen sisäisistä asioista ja b) asiakastyöhön kuuluvista

asiakokonaisuuksista. Tuleviin asiakkaisiin tutustutaan käyden läpi asiakaslista

perehdytyspäivänä. Asiakaskäyntejä ei perehdytyspäivänä ehdi käydä, joten

ensimmäiseen käyntiin kannattaa työntekijän valmistautua hyvin. Ensivaikutelmaa ei

voi antaa kuin kerran. Valmiita työtapoja emme voi antaa, sillä jokainen meistä tekee

työtään omalla persoonallaan ja näkee toiset asiat tärkeämpinä, kuin toinen työntekijä.

Tietyt perusasiat on hyvä kuitenkin tehdä ja tarkistaa joka käynnillä. Nämä kannattaa

opetella jokaisen asiakkaan kohdalla ja merkitä muistiin. Perehdytystilanteessa

keskustelemme näistä tarkemmin. Pyrimme kokoamaan jokaiselle työntekijälle omat

asiakkaat, jolloin luottamus rakentuu helpommin ja työ on suunnitelmallista.

Jokaiselle pitää kuitenkin olla lomasijainen ja tarvittaessa paikkoja tulee voida

vaihtaa. Tilanteiden arviointi on myös tuloksellisempaa silloin, kun tuntee asiakkaansa

pidemmältä ajalta. Perehdytyksen punaisena lankana toimivat laatukäsikirja ja

perehdytyskansio. Jokainen kohta käydään työntekijän kanssa läpi.

Käytössämme on perehdytyskansio (Liite 2), joka toimii runkona asioita kerrottaessa

uudelle työntekijälle. Työntekijä tutustuu laatukäsikirjaan ennen perehdytyspäivää.

4.2 Työterveyshuolto

Työterveyshuolto on ostettu Säkylä-Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymältä.

Työterveyshuolto pitää sisällään lakisääteisen terveystarkastuksen kolmen vuoden

välein. Sairaanhoitoa emme ole ostaneet palveluun, joten sairaudenhoito jatkuu oman

terveyskeskuksen kautta. Hätätapauksissa ja työhön liittyvissä asioissa voi ottaa

yhteyttä työterveyshoitajaan. Vastaanotto toimii Säkylässä terveyskeskuksen tiloissa

Välskärintiellä. Jokaisesta vahinkotapauksesta tulee täyttää vahinkoilmoituslomake ja

ottaa yhteyttä työnantajaan. Mikäli työntekijä tarvitsee muuta tukea työssä

jaksamiseen, työterveyshoitaja auttaa sellaisissakin tapauksissa. Ennakoivan tuen

mallia ei vielä ole käytössä yrityksessämme, mutta se on tarpeen tullessa mahdollista

ottaa nopeastikin käyttöön.

14

4.3 Vakuutukset ja vahinkoilmoituslomakkeet

Meidän yrityksemme vakuutukset ovat täällä hetkellä Tapiolassa. Työntekijät ovat

vakuutettuja tapaturmavakuutuksella myös vapaa-aikana. Asiakastoiminta on

vakuutettu vastuuvakuutuksella ja potilasvakuutuksella. Tapiolan sivuilta netistä

löytyvät tarvittavat vahinkoilmoituslomakkeet. Työnantaja avustaa lomakkeen

täytössä.

4.4 Kehityskeskustelut

Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kirjaavat ylös työntekijän toimenkuvan

yrityksessä, sekä asettavat tavoitteet tulevaisuudelle. Keskustelun aikana kartoitetaan

täydennyskoulutustarpeet ja keskitytään työntekijän hyvinvointiin työpaikalla.

Keskusteluja käydään aina tarvittaessa.

4.5 Työssä jaksaminen

Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien

sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Liikunta vahvistaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja ja vähentää

työntekijöiden sairastumista.

Tiesitkö, että vain puolet suomalaisista kokee olevansa hyvässä kunnossa.

Vaikka vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, työmatkaliikunta on vähentynyt selvästi

viime vuosikymmenien aikana. Miehistä vain 26 % kertoo harrastavansa

työmatkaliikuntaa – naisista vastaavasti 47 %. Työmatkaliikunta on oiva tapa

kasvattaa kuntoa ja parantaa terveyttä. Polkaise pyörällä työpaikalle!

Säännöllinen liikkuminen heijastuu

15

vähäisempinä sairauspoissaoloina,

työkyvyn paranemisena ja

laadukkaampina elinvuosina.

Auttaa hallitsemaan työstressiä ja rentoutumaan,

vähentää unettomuutta ja antaa virkistävän unen,

parantaa itsetuntoa ja elämänhallintaa sekä

vaikuttaa positiivisesti työsuoritukseen ja -kykyyn.

Hyvä fyysinen toimintakyky on työväline

Fyysinen toimintakyky vaikuttaa yhdessä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn

kanssa keskeisesti työntekijän työkykyyn. Eräissä ammateissa, kuten palo- ja

pelastusalalla, monissa rakennus- ja asennustöissä sekä siivous- ja hoitoalan töissä

hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja sellaisenaan välttämätön. Näitä

ruumiillisesti raskaita töitä tekeviä on Suomessa useita satoja tuhansia.

Arki- ja hyötyliikunta auttaa työssä ja vapaa-aikana

Työntekijä voi huolehtia fyysisestä toimintakyvystään liikkumalla töissä ja vapaa-

aikana mahdollisimman paljon ja monipuolisesti: auton voi korvata polkupyörällä,

hissin portailla ja töihin voi kävellä.

Myös työhön on hyvä sisällyttää lyhyitä liikkumishetkiä. Fyysisen toimintakyvyn

kehittämisen on todettu parantavan myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja

muodostavan täten hyvän pohjan kokonaisvaltaiselle tyky-toiminnalle. Iän myötä

hyvän kunnon merkitys lisääntyy ja se on yksi keskeinen tekijä hyville eläkevuosille.

Kuntoa on ylläpidettävä itse

Arki- ja hyötyliikunnan lisäksi toimintakykyä voi kohentaa varsinaisella liikunnalla.

Useimmille soveltuvia liikuntamuotoja ovat (sauva)kävely ja uinti. Liikunnan pitäisi

olla monipuolista ja sisältää sekä kestävyyttä että lihasvoimaa ja liikunnallista taitoa

kehittäviä lajeja. Tällaisia ovat esimerkiksi pallopelit ja tanssi.

Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on kuitenkin

viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ja toimintakykyä ei

16

voi varastoida, niitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Jo viikonkin vuodelepo heikentää

kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa jopa 20%, mutta kunnon palauttaminen kestää monin

verroin pitempään. (Työterveyslaitos verkkotoimitus, päivitetty 30.06.2011)

Työssä jaksamista tuemme yrityksessä virkistyspäivin. Itsestä huolehtiminen ja

vastapainon järjestäminen on työssä jaksamisen edellytys. Työvuoroja muokataan

niin, että itselle tärkeä harrastus on mahdollista pitää. Liikuntaan ja itsestä

huolehtimiseen kannustamme yrityksessä. Oman perheen sisäisten asioiden kunnossa

pitäminen ja parisuhteen toimiminen ovat hoitoalalla työskentelevälle voimavaran

lähde. Pahaa oloa tässä työssä ei missään muodossa voi eikä saa purkaa asiakkaisiin.

On tärkeää kertoa työnantajalle, jos kotona on työkykyyn vaikuttavia ongelmia.

Työjärjestelyillä on mahdollista keventää työtaakkaa esim. ohimenevän kriisin ajaksi.

Avoin ja luottamuksellinen suhde työnantajan ja työntekijän välillä on ensiarvoisen

tärkeää. Pyrkimyksenämme on luoda mukava työpaikka, siltäosin kun itse voimme

siihen vaikuttaa. Virkistyspäivän järjestämisessä otamme huomioon työntekijöidenkin

toiveet. Ehdotuksia kannattaa kertoa yhteisissä palavereissa tai kehityskeskusteluissa.

Palavereja pidetään kokoontumalla mahdollisuuksien mukaan rauhalliseen ja

asiakkaan asioita käsiteltäessä turvalliseen paikkaan, etteivät ulkopuoliset korvat

kuule salassa pidettäviä asioita. Puhelinkeskustelut ovat mahdollisia aina, kun on

siihen tarvetta. Asiakkaiden kuullen ei omia, eikä työkaverin tai yrityksen sisäisiä

asioita pureta. Esimies ei saa kertoa asiakkaalle sairausloman syytä tai mitään mikä

loukkaa työntekijää tai tämän perhettä. Tämä koskee myös työntekijöitä toisinpäin.

Esimiehestä puhuminen negatiivisesti ei anna hyvää kuvaa yrityksen sisäisestä

toiminnasta. Hyvät tavat ja asiallinen ote keskusteluissa toimii tässäkin.

4.5.1 Yhteisöhoidon periaate

Työyhteisön toimivuudelle olen ottanut mallin terapeuttisen yhteisöhoidon

periaatteista. Terapeuttista yhteisöhoitoa käytetään lähinnä sosiaalipsykiatrisessa

kuntoutushoidossa asiakkaiden ja henkilökunnan toimintamallina. Mielestämme tätä

mallia voi käyttää myös meidän yrityksessämme. Malli toteutuessaan vaatii kyllä

enemmän asiaan panostusta, pelkkä kirjaaminen ei riitä. Nyt meillä on kuitenkin

mahdollisuus työyhteisönä luoda tästä toimiva kokonaisuus soveltamalla seuraavia

periaatteita asiakastyöhömme ja ennen kaikkea työyhteisöömme.

17

Terapeuttisen yhteisöhoidon periaatteet:

Yhdessä työskentely

Avoimuus ja sallivuus

Erilaisuuden hyväksyminen

Tasa-arvoisuus

Yhteinen suunnittelu ja päätöksenteko

Keskinäisten suhteiden hoito

Elämänsuunnitelman laatiminen

(Sopimusvuorisäätiö 2008, luettu 20.2.08)

4.5.2 Haastavien asiakastilanteiden purku ja väkivaltatilanteet asiakastyössä

Haastavat asiakastilanteet vievät paljon työntekijän voimavaroja. Ne kuuluvat yhtenä

osana ammattiimme, joten työyhteisön ja etenkin työnantajan on osattava olla tukena,

kun tällaista asiakassuhdetta käydään läpi. Asiakastilanteista keskustelu kuuluu

jokaiseen palaveriin. Asioista on myös mahdollisuus keskustella kahden kesken

työnantajan kanssa. Myös työterveyshoitaja on tarvittaessa käytettävissämme, jos

tilanne vaatii ammattiauttajan tukea.

Saattohoitopotilaan hoito on usein, varsinkin ensikertalaiselle, voimavaroja vaativa

työ. Omista tunteista, kokemuksista sekä toiminnan perustelusta on pystyttävä

keskustelemaan työyhteisön kanssa, ettei jää ahdistavien tunteidensa kanssa yksin.

Työpäivän aikana kertyneet askarruttavat asiat on hyvä purkaa ennen kotiin menoa.

Puhelin on tässä tilanteessa korvaamaton väline. Aina ei ole aikaa kahdenkeskiseen

keskusteluun, mutta kun asiasta voi heti kertoa edes osan, sekin helpottaa.

Keskustelumahdollisuus järjestetään mahdollisimman pian tilanteen niin vaatiessa.

Asiakastilanteissa ammatillinen käyttäytyminen, johon kuuluu asiakasta kunnioittava

suhtautuminen ja omien tunteiden kurissa pito, on usein ennaltaehkäisevää toimintaa

tilanteen pahenemisen kannalta. Osa työtämme on myös asiakkaan pahan olon

purkamistilanteet, jolloin ensiarvoisen tärkeää on, ettei ota asioita henkilökohtaisesti

vaan pyrkii näkemään syyn tilanteen syntymiseen. Esimerkiksi vaikeaa reumaa

18

sairastavan asiakkaan kova kipu selventää ammatillista toimintamallia, jolla tilanteesta

pääsee ohi. Työpäivän jälkeen on tärkeää purkaa tilanne, ettei vie kotiin murheita

työstä.

Ammattitaitoon sisältyy asiakastilanteista selviytyminen ilman konflikteja, mutta

joskus tilanne saattaa olla asiakkaalta päin uhkaava. Selkeät toimintamallit

väkivaltaisesti käyttäytyvän asiakkaan kanssa on hyvä olla jo ennakolta tiedossa.

Väkivaltatilanteissa suojele ensisijaisesti itseäsi, äläkä ole uhkarohkea. Tarvittaessa

poistu paikalta tilanteen ollessa niin uhkaava ja soita apua paikalle.

Väkivaltaisen potilaan kohtaaminen

Väkivaltaisten potilaiden kohtaamisen järjestely tulisi hoitaa jo etukäteen sellaiseen

malliin, ettei hoitohenkilökunnan tarvitse hätääntyä. Lähtökohtana tälle mallille olisi

asetelma siitä, että niin hoitaja kuin potilaskin tietäisi omat oikeutensa.

Hoitohenkilökunnan tulisi olla henkisesti valmiita kohtaamaan myös äärilaidan

asiakkaat eli väkivaltaiseen käytökseen taipuvat yksilöt. Hoitohenkilökunnan tulisi

tiedostaa käytettävien menetelmien ja tapojen toimintakäytännöt. Valmiiksi

suunniteltujen toimintamallien puuttuminen edesauttaa menettämään tilanteen

hallintakykyä esimerkiksi vaikeasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän potilaan kohdalla.

(Koukkari 2004, 3181.)

Työntekijän välinpitämättömyys voi edesauttaa potilaan väkivaltaiseen käyttäy-

tymiseen. Jokaisen työntekijän tuleekin olla tietoinen omista persoonallisista luon-

teenpiirteistään. Pelko ja epävarmuus voivat pelottaa potilasta ja ne voivat myös näkyä

väkivaltaisena käyttäytymisenä. Kokemus ja itsevarmuus tuovat luotettavuutta ja

turvaa. Kiivas ja aggressiivinen kielenkäyttö ennakoi yleisesti väkivaltaista

käyttäytymistä tai tapahtumaa. Hoitohenkilökunnan tulisi puuttua jo tässä vaiheessa

tilanteeseen, jottei tilanne kehity väkivaltaiseksi. Keskustelu on aina hyvä tapa saada

potilas rauhoittumaan. Keskustelussa on muistettava kuitenkin, ettei potilasta saa

provosoida. Hyvä keino kiivaan potilaan kanssa on olla suora ja rehellinen sekä kertoa

aikeistaan. Potilasta rauhoittaa myös se, että hän näkee hoitajan kädet. Hyvä keino on

seistä sivuttain potilasta kohden.

19

Väkivaltatilanteissa on hyvä toimia neutraalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hoitaja

saa ottaa liian vahvaa kantaa asioihin. Lupauksia joita ei voi pitää, ei saa luvata

potilaalle. Jos väkivaltatilanne on ennustettavissa, tilanteeseen ei saa mennä yksin,

vaan mukaan täytyy ottaa lisähenkilökuntaa. Liiallinen rohkeus ei ole ammatillista.

Tilanteesta poistuminen on aina hyvä vaihtoehto. Aggressiiviseen käyttäytymiseen ei

pidä vastata aggressiivisuudella. Empatiaa käyttämällä voi vähentää ag-

gressiivisuutta. (Kiviniemi, Läksy, Matinlauri, Nevalainen, Ruotsalainen, Seppä-nen

& Vuokila-Oikkonen 2007, 125–132.)

4.6 Laadukas työtapa

Hoitotyön laatu koostuu yrityksessämme työtavoista, asenteista, ammattitaidon

päivittämisestä ja asiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Asiakas on meidän

työnantajamme ja me pyrimme palvelemaan häntä niin että lopputulos on molempia

osapuolia tyydyttävä. Työntekijältä vaaditaan paljon valmiuksia hänen toimiessaan

yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Oman ammattitaidon lisäksi voi toimintamalleja

hakea erilaisista hoitotyön malleista. Myös monet terapiamenetelmät ovat

käyttökelpoisia käytännön työssä. Stakes on julkaissut oppaan ikääntyneiden

kotihoidon laadusta, Asiakaslähtöinen kotihoito 2007. Sieltä löytyy ohjeistusta

kotihoidon toteutukselle niin meille yksityisille kuin kunnan sosiaalihuollon

toteutukselle. Kirja on lainattavissa Elinalta. Jatkuva itseopiskelu ja asioiden

pohdiskelu on laadukkaan työtavan perusta.

4.6.1. Työntekijältä vaadittavat valmiudet

Työntekijän on pystyttävä kehittämään itseään jatkuvasti ihmisenä ja hoitajana. Hänen

on osattava ottaa ammatillinen vastuu työstään sekä on osattava ajatella ja toimia

luovasti. Hänen on päätöksiä ja ongelmia ratkaistessaan osattava perustella

toimintansa itselleen, sekä tarvittaessa työnantajalleen ja asiakkaalleen. Hänen on

osattava hakea tietoa hoitotyön käytänteistä sekä asiakkaan eduista ja oikeuksista.

Hoitajan on osattava kommunikoida ja ilmaista itseään laaja-alaisesti haastavankin

asiakkaan kanssa. Hänen on osattava toimia suunnitelmallisesti tarpeiden määrittelystä

toteutukseen ja arviointiin saakka. Työntekijän on ymmärrettävä taloudellisuuden

20

merkitys yrityksen sisällä ja asiakkaan luona toimiessa. Hän osaa toimia itsenäisesti ja

vastuullisesti ja empaattisesti jokaisessa asiakastilanteessa. (Peltomaa & Grönvall

2007, 27–28)

Yleisimpien perussairauksien tietotason on oltava hyvä. Omaehtoinen itseopiskelu on

hoitotyön kannalta tärkeää. Hoitosuositukset ja lääkityksen uudistuminen vaativat

jatkuvaa lisäkoulutusta.

Psyykkiset sairaudet ovat lisääntyneet valtavasti kotihoidossa. Ahdistuneisuushäiriöt,

masennus ja päihteiden käyttö ovat näistä yleisempiä. Psykoosiasiakkaista esim.

skitsofrenian hoitomallit on oltava hoitajan tiedossa, jotta pystymme luomaan

luottamuksellisen asiakassuhteen heidän kanssaan.

On hyvä muistuttaa itselleen, että mielenterveyden hoito kuitenkin on jokapäiväistä

asiakastyötä jokaisen asiakkaan luona ja ennaltaehkäisevää toimintaa esim. depression

kohdalla. Muistisairauksien oirekuvaan kuuluu esim. masennus hyvin yleisenä

ongelmana, joten on erittäin tärkeää, että hoitajana tunnistaa tämän ja pystyy

toimimaan sen mukaan esim. olemalla yhteydessä omaisiin, hoitavaan lääkäriin tai

sairaanhoitajaan.

Muita isoja kokonaisuuksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja

liikuntaelinsairaudet, umpirauhasten sairaudet, neurologiset sairaudet,

hengityselimistön sairaudet, ruoansulatuselimistön sairaudet, ihon vammat ja

sairaudet, tarttuvat taudit, virtsanerityselimistön sairaudet, gynekologiset sairaudet, ja

syöpäsairaudet. Perustiedot näistä sairauksista auttavat meitä hoitajina toimimaan

oikein vastaan tulevissa tilanteissa. Joskus jokin pieni vinkki tai apuväline helpottaa

asiakkaan arkea huomattavasti ja luo turvallisuutta kun asiakas tietää että hän on

ammattitaitoisissa käsissä. Työ opettaa kuitenkin tekijäänsä, mutta perustieto on

hallittava ensin.

Kaiken tämän perustana on omasta terveydestään huolehtiminen niin fyysisesti kuin

psyykkisesti. Työterveyslaitoksen tutkimustulokset osoittavat että kun ihmisen

fyysinen kunto on hyvä ja sitä pidetään yllä niin paineensietokyky kasvaa.

21

4.6.2 Asiakkaan kokonaisvaltainen hoito

Hyvällä hoitajalla on kyky kohdata asiakas perheen, yhteisön ja yhteiskunnan

jäsenenä sellaisena yksilönä, joka hän tässä kehitysvaiheessaan juuri nyt on. Ihmisen

eri elämäntilanteet luovat paljon haastavia tilanteita, jolloin helpottaa kun tietää

tärkeimmät asiat hänen elämänhistoriastaan. Näitä tietoja ei välttämättä lyhyellä

hoitosuhteella koskaan saada selville, joten hoitosuhteiden rakentaminen on tärkeä

taito. Hyvä hoitaja pystyy selkiyttämään kaaoksenkin keskellä, mihin hänen apuaan

tarvitaan ja pystyy keskittymään juuri siihen tehtävään ennakoiden jo seuraava hetkeä.

Koska asiakaskuntaamme kuuluu eri kulttuuritaustan omaavia ihmisiä, on tärkeää

kunnioittaa ja ymmärtää kulttuurin vaikutus eri elämäntilanteisiin. Hyvä hoitaja

käyttää työssään kaikkea sitä tietoa ja taitoaan hyväkseen, jonka tietää ja tarvittaessa

opiskelee lisää aiheesta omaehtoisesti. Hän osaa luoda, ylläpitää ja päättää

asiakassuhteen. Asiakas kohdataan siis kiinnostavana haasteena joka työpäivä aina

uudelleen. (Peltomaa, Grönvall 2007, 28)

4.6.3 Hoitotyön malli ja terapiamuoto hoitotyön tukena

Hoitotyön malli antaa kokonaiskuvan elämisen toiminnoista ja tukee muistia esim.

kerätessään tietoa asiakkaastaan. On helpompi ottaa asiakkaan tarpeet huomioon

kokonaisvaltaisesti hoitotyön mallia käyttäen. Roper-Logan-Tierneyn malli

hoitotyöstä koostuu viidestä eri osasta: 1) Elämisen toiminnot, joihin sisältyvät

viestiminen, hengittäminen, syöminen, puhtaus ja liikkuminen. 2) Elämän kulku

hedelmöittymisestä syntymään ja elämisen kautta kuolemaan. 3) Riippuvuus-

riippumattomuus-jatkumo kertoo miten ihminen suoriutuu elämän toiminnoista

elämän varrella toisinaan tuetusti ja toisinaan itsenäisesti. 4) Elämisen toimintoihin

vaikuttavat tekijät koostuvat fyysisistä (kehitysvaihe, terveydentila), psykologisista

(tunteet, äly, persoona), sosiokulttuurisista (perhe, ystävät, työ), ympäristöllisistä

(ilmasto, asuinpaikka) sekä poliittis-taloudellisista tekijöistä (työllisyys, varallisuus)

5) Elämisen yksilöllisyys jokaisen ihmisen kohdalla. Hoitotyön mallin avulla pyritään

22

kuvaamaan, mitä ihmisen jokapäiväiseen elämään sisältyy. Elämisen toiminnot ovat

mallin keskipiste ja tärkein osa. (Anttila ym.2001, 56)

Terapiamuotona voisi käyttää ikääntyvien, muistihäiriöisten ja dementoituvien

asiakkaiden hoitotyön tukena validaatioterapian kaltaista mallia. Terapiamuodon

perusajatuksena on ymmärtää ja hyväksyä muistihäiriöisten vanhusten tunteita ja

käyttäytymistä. Heille elämän tärkein tehtävä on inventaarion teko eletystä elämästä.

Muistisairauksia sairastavien vanhusten kanssa keskustelun johdattelu, esim.

kysymällä avainsanoja hänen puheestaan, saattaa avata uusia käyttökelpoisia asioita

hänen kanssaan kommunikointiin. Jos vanhus toistaa tiettyä lausetta koko ajan, voi

sieltä poimia menneisyyteen liittyviä asioita omasta perheestä, työstä tai jostain

muusta henkilökohtaisesta asiasta. Hoitaja saattaa muistuttaa jotakin ihmistä hänen

menneisyydestään. Sen selvittäminen keskustelun avulla avaa uuden mielenkiintoisen

alueen hänen elämäänsä. Terapiamuotoon sekä hoitotyön malliin tutustuminen kuuluu

lähihoitajan peruskoulutukseen vanhustyön alalla. On suositeltavaa käyttää erilaisia

keinoja hoitotyössä, jos se vaan suinkin lisää työn tuloksia ja mielekkyyttä. (Heino

2008)

Haastavien asiakastilanteiden purkukeinona kannattaa käyttää ratkaisukeskeistä mallia

(Kivimäki 2007) Mallin perusajatuksena on purkaa ongelmatilanteita myönteisessä

muodossa tavoitteiden kautta. Ongelmaa lähdetään purkamaan keskittymällä

tulevaisuuteen ja pyritään auttamaan asiakasta löytämään mahdollisimman

käyttökelpoinen ja konkreettinen ratkaisu pulmiinsa. Ongelmien listaaminen ja niiden

kääntäminen myönteisiksi tavoitteiksi on hyvä alku. Asioita ja ongelmien ratkaisua

edistää pohtiminen ns. ihmekysymyksen kautta. Mitä on tapahtunut tai mistä huomaa

että asiat on korjaantunut. Asiakkaan itsensä kautta löytyy ratkaisu ongelmiin. Hoitaja

on ohjaava ja vinkkejä antava osapuoli. Muutos alkaa tapahtua kun ihminen itse alkaa

työstää asiaa. Vaikeinta joissakin tilanteissa on että ihminen itse ei näe ongelmaansa

tai ei ole hyväksynyt tilannettaan. Keskustelutaito ja asian esille nostaminen tällaisissa

tapauksissa vaatii hienotunteisuutta ja määrätietoisuutta.

4.6.4 Hoitotestamentti

Luottamuksellisen asiakassuhteen luomiselle on tärkeää selvittää asiakkaan toiveet ja

23

mielipiteet siitä miten häntä hoidetaan. Hoitotestamentti on yksi selkeä malli

hoitamista koskevien asioiden kirjaamiseksi. Hoitotestamentin teko on suotavaa,

mutta perustuu asiakkaan päätökseen, haluaako hän sellaista tehtävän. Vanhustyössä

on usein muistisairauksien kohdalla mahdoton saada selville keskivaikeassa vaiheessa

enää todellista tietoa vanhuksen omasta käsityksestä hoitoa koskeviin asioihin.

Läheisimmät ihmiset, jotka asuvat vanhuksen kanssa samassa taloudessa, voivat

auttaa asiassa. On myös otettava henkilökemiat huomioon kysyttäessä läheisiltä

mielipiteitä hoidosta. Jää hoitajan ratkaistavaksi onko asianmukaista ottaa koko

hoitotestamenttia täytettäväksi. Hoitotestamentti on hyvä antaa mukaan, jos tulee

väliaikais- tai pitkäaikaishoitojaksoja laitoksessa tai muussa asuinympäristössä.

Hoitotestamentin pohjana voi käyttää Raimo Sulkavan luomaa

elämänlaatutestamenttia (Dementiahoitoyhdistys 2008), koska siitä löytyvät laaja-

alaisesti inhimilliset tarpeet ja malli, miten sitä voi täyttää. Valmis lomakemalli löytyy

netistä sivulta www.dementiahoitoyhdistys.fi.

5. YRITYKSEN LAADUN SEURANTA

Yrityksen toiminnan perusta on laadukas työ. Laatu on oltava jotenkin mitattavissa,

joten käyttökelpoiset laatukriteerit kuvaavat parhaiten laadun tasoa. Laadukkaan

kotihoidon sisältö on määritelty uudessa valtakunnallisessa Stakesin oppaassa;

Asiakaslähtöinen kotihoito. Laadukkaan kotihoidon sisällön muodostavat

ennakoiva toiminta, palveluneuvonta ja – ohjaus

kodinhoidolliset tehtävät

hoiva- ja hoitotyö, kuntoutus

tarvittava lääketieteellinen hoito, akuuttitilanteiden sairaanhoito ja saattohoito

kotihoidon palvelujen saatavuus tarvittaessa 24 h/vrk (Heinola 2007, 62)

5.1 Laatukriteerit

24

Valtakunnalliset laatukriteerit löytyvät Stakesin julkaisusta asiakaslähtöinen hoitotyö.

Ne eivät kuitenkaan kaikilta osin kuvaa yksityisen sektorin palveluyrityksen

toimintaa, vaan ovat painottuneet kunnan sosiaalihuollon toteutukseen. Käytössämme

olevat laatukriteerit ovat mukailtu sairaanhoitaja yrittäjänä- kirjasta (Peltomaa &

Grönvall 2006, 188–190).

Kriteerit arvioidaan asteikolla: 0 = ei pidä paikkansa, 1 = pitää paikkansa osittain ja 2

= pitää paikkansa täysin. Arviointiasteikossa 2 osoittaa hyvää laatua ja 0 huonoa

laatua.

1. Yrityksellä on kirjallinen toiminta-ajatus, joka on kaikkien tiedossa. 0 1 2

2. Keskeisistä palveluista on laadittu kirjalliset kuvaukset. 0 1 2

3. Yrityksen palveluista on esite 0 1 2

4. Yrityksen hinnoittelu on selkeää, julkista ja perusteltavissa. 0 1 2

5. Yrityksen markkinointi on kestävällä perustalla, hyväksyttävää, selkeää ja

realistista. 0 1 2

6. Yrityksellä on vähintään lakisääteinen vakuutusturva 0 1 2

7. Yritys toimii yhteistyössä luotettaviksi toteamiensa yhteistyökumppaneiden

kanssa.

0 1 2

8. Yritys toimii lakien, asetusten ja muiden viranomaismääräystenmukaisesti

0 1 2

9. Vastuualueista ja valtuuksista on yrityksessä kirjalliset sopimukset. 0 1 2

10. Yrityksessä toimitaan lähihoitajien eettisten periaatteiden mukaisesti. 0 1 2

11. Yrityksen henkilökunnalla on riittävä sosiaalialan koulutus. 0 1 2

12. Jokainen uusi työntekijä perehdytetään toimintaan kirjallisen

perehdytyssuunnitelman avulla. 0 1 2

13. Jokaisen työntekijän toimenkuva, tavoitteet ja täydennyskoulutustarve sovitaan

kirjallisesti kehityskeskustelussa. 0 1 2

14. Yrityksessä on sovitut ohjeet dokumentoinnista ja asiakirjojen laatimisesta

sekä säilytyksestä. 0 1 2

15. Yrityksessä arvioidaan säännöllisesti asiakaspalvelun ja hoitotyön tavoitteiden

toteutumista. 0 1 2

16. Yritys sitoutuu jatkuvaan laadun tarkkailuun ja parantamiseen 0 1 2

25

(Peltomaa & Grönvall 2007,

188–190)

5.2 Arviointi

Arviointi tehdään vuosittain marras-joulukuussa. Arvioinnin päävastuu on Elinalla,

mutta koko henkilöstö osallistuu siihen yhteisissä kokoontumisissa.

Laadun arvioinnissa sovitaan taso, jonka alle ei toiminnassa voi mennä.

Maksimipistemäärän ja minimipistemäärän määrittely selkiytyy ensimmäisen

mittaustilanteen aikana. Lähtökohtana laatutason määrittelyyn on pyrkimys jokaisen

kriteerin kohdalla päästä asteikolla arviointikohtaan 2 ja pitämään taso sillä tasolla,

ettei yhtään 0- arviointikohtaa olisi loppuarvioinnissa. Laadun parannuskeinot

kirjataan ylös ja niiden toteutumisesta keskustellaan yhteisissä palavereissa.

5.3 Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyyttä mitataan joko lomakkeella (Liite 3) esim. kunnan

yhteistyökumppaneilta tai sitä kerätään jokaisen kotikäynnin jälkeen palautteena,

jonka työntekijä kirjaa ylös. Työnantaja käy kotikäynnillä tai on puhelimitse

yhteydessä asiakkaisiin laadun toteutumista tarkkailtaessa. Asiakas voi myös ottaa

puhelimitse yhteyttä antaessaan hyvää tai huonoa palautetta. Palaute voi tulla myös

kunnan viranhaltijan kautta. Asiakaspalautteet kirjataan ylös ja mietitään laadun

parannuskeinot yhteisessä palaverissa.

5.4 Laadun seuranta

26

Vuoden alussa kerätään kaikki arvioinnit yhteen ja suunnitellaan tulevan vuoden

strategia asiakastyöhön. Kirjallinen laadun kehittämissuunnitelma tehdään jos

laadussa on parantamisen varaa ja se tulee olla koko henkilökunnan saatavilla.

7. LIITTEET

Liite 1 Lääkehoitosuunnitelma

Liite 2 Perehdytyskansio

Liite 3 Asiakastyytyväisyyskysely

Liite 1.

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy:n

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA

1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat

Yrityksemme on sosiaalihuollon alainen kotipalveluyksikkö. Toimimme pääasiassa

asiakkaiden omissa kodeissa.

Lääkehoitoa toteutamme kuten kunnan kotipalvelussa. Lääkehoito on

terveydenhuollon toimintaa, jota pääsääntöisesti toteutetaan lääkehoidon koulutuksen

saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Yrityksemme

27

henkilöstö koostuu tällähetkellä lääkehoitoon koulutetuista nimikesuojatuista

terveydenhuollon ammattihenkilöistä, lähihoitajista (2). Lääkehoitoa voimme toteuttaa

yhteistyössä sen kunnan johtavan lääkärin kanssa, jonka vastuualueelle kuulumme.

Hän myöntää meille luvat saatuaan vahvistuksen käytännön näytöstä esim. kotihoidon

sairaanhoitajalta. Toiminta-alueemme ovat Säkylä, Köyliö, Eura, Pöytyä ja Loimaa.

Lääkehoito on yrityksessämme lääkkeiden jakamista dosettiin asiakkaan kotona ja

antamista dosetista tai lääkepurkista luonnollista tietä. Asiakkaamme kuuluvat usein

myös kunnan kotihoidon piiriin, joten teemme yhteistyötä kotihoidon henkilökunnan

kanssa esim. haavanhoidot. Pääasiassa toimimme omaishoitajien tukena järjestäen

heille lakisääteiset vapaapäivät palveluseteli-tuottajana. Toimimme myös erityislasten

hoitajien sijaisina sekä henkilökohtaisina avustajina kaikenikäisillä.

Toimimme myös kunnilla tarvittaessa sijaisina, jolloin olemme heidän organisaationsa

alaisuudessa. Silloin luvat lääkehoidon toteuttamiseen voi anoa myös sitä kautta.

Siellä työtehtäviin kuuluu lääkkeiden jako dosettiin ja siitä asiakkaalle sekä

injektioiden pistoa ihon alle.

Riskitekijät ja ongelmakohdat yrityksemme lääkehoidossa on selkeästi se, että koska

emme voi ylläpitää käytännön tasolla riittävästi ammattitaitoamme lääkejakojen

vähyyden vuoksi, on jokaisen vastuulla kerrata keskeisimpiä osa-alueita lääkehoidon

puitteissa omatoimisesti. Riittävään täydennyskoulutukseen on panostettava

tulevaisuudessa.

2. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen

Henkilöstön osaaminen kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja samalla suunnitellaan

koulutustarvetta.

Perehdytystilanteissa käydään läpi lääkehoitosuunnitelma ja kerrotaan selkeästi vastuu

ja toimiala-asiat, koska toimintamme on sosiaalihuoltoa. Perehdytystilanteessa

kartoitetaan työtekijän lääkehoitovalmiuden taso.

Täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä kunnan kotihoidon tai suoraan

oppilaitoksen kanssa.

3. Henkilöstön vastuu, velvollisuudet ja työnjako

28

Sosiaalihuollon yksikössä noudatetaan lääkehoidon toteuttamisen kokonaisvastuun

osalta samaa käytäntöä kuin terveydenhuollon toimintayksiköissä. Vastuu lääkehoidon

kokonaisuudesta on toimintayksikön lääketieteellisestä toiminnasta vastaavalla

lääkärillä. Vastuu lääkehoidon toteuttamisesta on lääkehoidon koulutuksen saaneella

terveydenhuollon ammattihenkilöllä. Lääkäri vastaa lääkkeiden määräämisestä ja

lääkemääräysten oikeellisuudesta. Yrityksessämme ei ole lääkäriä tai sairaanhoitajaa

palkattuna, joten lääkehoitoa toteutetaan yhteistyössä kunnan johtavan lääkärin sekä

kotihoidon sairaanhoitajan kanssa.

Kun lääkehoitoa toteutetaan, niin lääkkeen jakanut tai annostellut työntekijä vastaa

siitä, että lääkettä annetaan lääkärin määräyksen mukaisesti. Näin ollen jokainen

lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan.

Työnantaja vastaa toiminnan asianmukaisuudesta.

Opiskelijoiden osallistuminen lääkehoitoon yrityksessämme ei ole mahdollista.

4. Lupakäytännöt

Peruskoulutuksen antamat valmiudet:

Lääkehoitoon koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö eli

yrityksessämme lähihoitajat saavat tutkinnon kautta valmiudet jakaa lääkkeitä

potilaskohtaisiksi annoksiksi sekä toteuttaa luonnollista tietä annettavaa lääkehoitoa.

Osaamisen varmistamisen ja lisäkoulutuksen kautta lähihoitajat saavat antaa

injektioita ihon alle ja lihakseen. Näytön ottaa vastaan laillistettu terveydenhuollon

ammattihenkilö ja luvan myöntää vastaava lääkäri.

Lääkehoitoon koulutusta saanut sosiaalihuollon ammatillinen henkilö saa koulutuksen

perusteella antaa luonnollista tietä valmiiksi jaettuja lääkkeitä sekä jakaa dosettiin

lääkkeitä asiakkaan kotona. Riittävän lisäkoulutuksen ja osaamisen varmistamisen

kautta hän voi antaa injektioita ihon alle annettuaan näyttö osaamisestaan laillistetulle

terveydenhuollon ammattihenkilölle ja sen jälkeen vastaavan lääkärin myönnettyä

hänelle kirjallinen lupa siihen.

Luvat ovat voimassa kolme vuotta ja ne uusitaan saman käytännön mukaisesti.

Yrityksessämme lääkärin myöntämät luvat ovat työntekijäkohtaisia sekä kuntien

kotihoidon luvat ovat toimintayksikkökohtaisia vain siinä kunnassa, jossa lupa on

myönnetty.

29

Henkilöstön lääkehoitoon oikeuttavat luvat pidetään lääkehoitokansiossa, joka on

kaikkien saatavilla. Kaikilla, lääkehoitoa toteuttavilla, tulee olla itsellään kopio

saamistaan voimassa olevista luvista.

Teoreettinen osaaminen varmistetaan säännöllisesti kirjallisella kokeella ja käytännön

osaaminen näytöllä. Yhteistyö oppilaitosten ja kunnan kotihoidon kanssa helpottaa

käytännön toteutumista täydennyskoulutuksen järjestämisessä.

Itseopiskelu on erittäin tärkeää, jotta tiedot ja taidot pysyisivät ajan tasalla.

5. Lääkehuolto

Lääkkeiden tilaamista, säilytystä, valmistamista sekä käyttökuntoon saattamista, ei

yrityksessämme toteuteta.

Osallistumme lääkkeiden palauttamiseen ja hävittämiseen asiakkaan kotoa apteekkiin

sekä neuvontaan, ohjaukseen ja lääkeinformaation antamiseen asiakkaille heidän

kotonaan. Yhteistyö apteekin henkilökunnan, lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa on

tärkeää ongelmatapauksissa lääkehoitoa koskevissa tilanteissa.

6. Lääkkeiden jakaminen ja antaminen

Lääkkeet jaetaan pääsääntöisesti alkuperäisen kirjallisen lääkemääräyksen mukaisesti.

Kotihoidossa lääkemääräykset löytyvät kotihoitokansiosta, jonka kunnan oma

henkilökunta on tulostanut sähköisestä asiakas/potilastiedostosta. Jos asiakas ei kuulu

kotihoidon piiriin, hänellä itsellään on lääkemääräys tai sitä voi tiedustella hoitavalta

lääkäriltä.

Lääkkeitä annettaessa kotona on tarkistettava että lääkepurkki tai dosetti on juuri

hänelle tarkoitettu ja että lääkeannos on varmasti oikea. Lääkehoitoa toteuttavan

henkilön tehtävänä on seurata myös annetun lääkkeen vaikutuksia.

7. Asiakkaan informointi ja neuvonta

Lääkehoitoa toteuttava henkilö on velvollinen antamaan suullisia sekä kirjallisia

ohjeita asiakkaalle tai hänen edustajalleen lääkehoitoa koskevissa asioissa.

Lääkehoitoprosessin eri vaiheista neuvoja antavat myös lääkäri sekä farmaseutit.

Tiedon antamisella ja neuvonnalla tuetaan asiakkaan sitoutumista lääkehoidon

30

noudattamiseen ja otetaan hänet mukaan lääkehoitonsa suunnitteluun, toteuttamiseen

ja arviointiin. Erityisen tärkeää on varmistua siitä, että asiakas ymmärtää annetun

ohjauksen.

Asiakkaalle kerrotaan aina lääkehoidossa tapahtuneista merkittävistä poikkeamista ja

mahdollisesti aiheutuneista tai aiheutuvista haittavaikutuksista.

8. Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi ja tiedonkulku

Vaikuttavuuden arviointi kattaa lääkehoidon oletettujen positiivisten vaikutusten,

mahdollisten sivu- ja haittavaikutusten sekä lääkkeiden mahdollisten

yhteisvaikutusten arvioinnin ja seurannan.

Lääkkeen antajan tulee olla tietoinen uuden lääkkeen vaikutuksista, joita tulee seurata

lääkettä annettaessa ja sen jälkeen.

Lääkäriä on heti informoitava ja konsultoitava jos esimerkiksi asiakas on saanut

vahingossa vääriä lääkkeitä. Lääkäri arvioi lääkehoidon ja muuttaa mahdollisesti

hoitoa tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Lääkelistan oikeellisuus tarkistetaan aina asiakkaan kotiutuessa.

Tietosuojakysymykset on huomioitava asiakkaan lääkehoitoa koskevien asioiden

hoidossa.

9. Dokumentointi, seuranta ja palautejärjestelmä

Yrityksessämme emme kirjaa asiakkaiden tietoja. Kirjaamiseen osallistumme

toimiessamme kunnan kotihoidossa sijaisena.

Käytössämme ei ole seuranta- tai palautejärjestelmää.

Lääkehoidossa mahdollisesti tapahtuvista poikkeamista käytössämme on lomake, joka

täytetään ja säilytetään lääkehoitosuunnitelman kanssa samassa kansiossa. Poikkeamat

käsitellään heti ja ne ilmoitetaan asiakkaalle sekä tarpeen mukaan myös hoitavalle

lääkärille.

31

LÄÄKEPOIKKEAMAILMOITUS

Poikkeama tapahtui:

Jakelun yhteydessä____ Annosteltaessa asiakkaalle____ Kirjaamisessa____

Tapahtuma-aika:

Viikonpäivä____________________ Pvm:_______________ Klo_________________

Menikö poikkeama asiakkaalle asti? Ei____ Kyllä____

32

Asiakkaan tiedot: Mies____ Nainen____

Syntymäaika___________

Tapahtumapaikka: Asiakkaan oma koti____ Laitos____ Kotihoidon toimisto____

Työntekijän tiedot: Lähihoitaja____ Sos.huollon työntekijä____

Sijainen____ Joku muu, mikä_______________________

Lääkepoikkeaman kuvaus:

Kuinka tilanne hoidettiin?

Miksi näin kävi? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Lääkehoidon parantamisideoita?

Liite 2.

PEREHDYTYSKANSIO

PEREHDYTYKSEN SISÄLTÖ

YRITYKSEN SISÄISET ASIAT

Perusasiat yrityksessämme

Yrityksen osoite ja puhelinnumerot

Muurarinkuja 5, 32200 Loimaa

Elina Levo-Juvakka puh: 040 867 0715

Organisaatio Oy:ssä

Hallituksen puheenjohtaja Elina Levo-Juvakka, osakekanta 100%

Perustamisajatus ja työn tarkoitus

Tutustu aiheeseen laatukäsikirjassa

33

Työnantaja/vastuuhenkilö

Työvuorolistat, ja työnantajan edustaja Elina Levo-Juvakka

Kirjanpito, laskutus ja palkka-asiat, Tuulia Kujanpää

Henkilöstöpalvelut ja miten ne toteutuvat yrityksessämme

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto sisältää pakolliset työterveystarkastukset, jotka ovat

työntekijöille ilmaisia. Sairausloma tai muissa sairaanhoidon asioissa

käytetään omaa terveyskeskusta.

Säkylä-Köyliön kansanterveystyön kuntayhtymä,

Lääkäri Markku Kumlander puh: 02 8329 255

Terveydenhoitaja Kati Marjanen, puh: 02 8329 231, e-mail:

kati.marjanen@sakylä.fi tai Ulla Uusitalo puh: 02 8329 293, e-mail:

ulla.uusitalo@sakyla.fi

Fysioterapeutti Minna Tuominen puh: 02 8329 237, e-mail:

minna.tuominen@sakyla.fi

Vakuutukset

Vakuutukset ovat Tapiolassa sisältäen vastuuvakuutukset ja

oikeusturvavakuutukset. Vakituisella henkilöstöllä on voimassa vapaa-ajan

tapaturmavakuutus .

Palkanlaskijan yhteystiedot

Olemme ulkoistaneet palkkahallinnon Satakunnan Yritystili Oy:lle. Siellä

palkanlakijana toimii Meri Niemi.

Työvaatteet ja muut tarvikkeet

Työnantaja hankkii suojakäsineet, essut ja työliivin. Työntekijän on itse ajoissa

pyydettävä täydennystä kun käsineet loppuvat.

Työkykyä ylläpitävä toiminta

34

Jokaisen työntekijän on huolehdittava omasta kunnostaan ensisijaisesti. Tukea

saa työterveyshuollosta tarvittaessa. Hoitajan työtä tehdessämme olemme itse

esimerkkinä terveellisistä elämäntavoista ja elämänhallinnasta.

Yhdessä voimme harrastaa kävelylenkkejä, uimista tai muuta mieluista

liikunnallista toimintaa mikäli siihen innokkuutta ja aikaa löytyy.

Yhteyshenkilönä toimii Elina Levo-juvakka

Työsuhdetta koskevat asiat

Työsuhteen laatu, koeaika

Työsopimuksessa määritellään onko työsuhde määräaikainen esim.

kesälomasijaisuus tai toistaiseksi voimassa oleva.

Koeaika saa olla enintään puolet työsuteen kestosta.

Työ- ja ruokailuajat

Työaika on työvuorolistassa oleva työnantajan määrittelemä työaika.

Työpaikalta ei voi poistua eikä työaikoja muuttaa ilman työnantajan lupaa.

Ruokatauko 20 min kuuluu työpäivän sisällä pidettävään, koska emme voi

työn luonteen vuoksi poistua työpaikalta. Kahvitauot pidetään työn lomassa

perheen rytmiä kuunnellen ja kunnioittaen.

Palkka ja muut erilliskorvaukset

Työsopimuksessa määritellään tuntipalkan määrä. Peruspalkkana toteutetaan

sopimuksen mukaista palkkaa G17. Erilliskorvaukset maksetaan sopimuksen

mukaan.

Palkanmaksupäivä on jälkikäteen kuun 15. päivä tai sen pyhäksi sattuessa

aikaisempi arkipäivä.

Sovellettava työehtosopimus

Yksityisten sosiaalipalvelualojen työehtosopimus

Viralliset paperit

Työsopimus

Allekirjoitetaan kahtena kappaleena toinen työnantajalle ja toinen

työntekijälle.

Verokortti

Työntekijän on toimitettava verokortti ennen ensimmäistä palkanmaksua

Elina Levo-Juvakalle

35

Lomakkeet yrityksessä

Toteutamme mahdollisimman vähän paperia kuluttavaa arkea.

Tietokoneen perusteet on hallittava jotta voi vastaanottaa ja lähettää yrityksen

lomakkeita. Työntekijällä pitää olla sähköposti käytössään, ei miehen eikä

perheen yhteinen. Tiedot eivät ole tarkoitettu muiden luettaviksi. Omalla

koneella pitää olla tekstinkäsittelyohjelma Word tai OpenOffice tai muu joka

aukaisee ja lähettää Word-tiedoston.

Työvuorot, toteutuneet työtunnit sekä palkkalaskelma lähetetään sähköpostitse.

Lomakepohjat saat sähköpostiisi jotka tallennat tiedostoon ja säilytät tyhjinä.

Myös täydennetyt lomakkeet tulee tallentaa ja säilyttää.

Seuraavilla sivuilla on lomakkeet jotka ovat käytössämme. Täyttöohjeet ja

käyttötarkoitukset käydään perehdytyspäivänä läpi.

Lomakkeiden kopioiminen tai antaminen/käyttäminen muihin tarkoituksiin on

kielletty.

36

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy

TOTEUTUNUT TYÖAIKA JA ERILLISKORVAUKSET Kuukausi ja vuosi: NIMI: PÄIVÄ TYÖAIKA Yht. La Su Ilta Yö Ylityö Ylityö 25% 100% 15% 30% 50% 100% 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31.

37

Pyhäjärviseudun H oivapalvelu Oy

MATKALASKU Kuukausi ja vuosi NIMI: Päivä Reitti km

38

Pyhäjärviseudun H oivapalvelu Oy

MATKALASKU ASIAKKAALLE Nimi: Päivä Reitti km Allekirjoitus:_________________________________________________ Pyhäjärviseudun H oivapalvelu Oy

MATKALASKU ASIAKKAALLE Nimi: Päivä Reitti km Allekirjoitus:__________________________________________________

39

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy Nimi: Osoite: Päiväys klo viikon-

päivä tunnit 6-18

tunnit 18-21

tunnit 21-6

Asiakkaan allekirjoitus

Pyhäjärviseudun Hoivapalvelu Oy Nimi: Osoite: Päiväys klo viikon-

päivä tunnit 6-18

tunnit 18-21

tunnit 21-6

Asiakkaan allekirjoitus

40

Hilmo-ilmoitukset marraskuun käynneistä Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus: Nimi: Henkilötunnus:

41

42

TYÖHÖN OPASTUS

Työn tarkoitus

Miksi teemme tätä työtä

Palaa laatukäsikirjaan ja tutustu arvoihin ja toimintaperiaatteihin

Työnkuva ja tavoitteet

Henkilökohtainen työnilo on kaiken A ja O.

Laatukäsikirjassa on lähihoitajan perustyönkuva ja tavoitteet lisättynä omaan

tapaan tehdä työtä.

Työn jatkuvuus

Yrittäjähenkinen ajattelumalli on sisäistettävä ja asiakkaan kunnioitus

yksilönä, perheensä jäsenenä sekä yhteiskunnan jäsenenä pitää olla itsestään

selviä asioita. Tee työsi niin että asiakas haluaa sinut nähdä toistekin.

Hoitajana kuljemme asiakkaan rinnalla tukena, ei taakkana eikä liiaksi mennä

asiakkaan elämään ettemme sorru olemaan korvaamattomia ja tee asiakkaista

riippuvaisia itseemme.

Asiakkaiden esittely

Omaishoitajat, kunnat, yksityiset asiakkaat

Asakaspaikkojen, osoitetietojen sekä perussairauksien läpi käyminen.

Tietosuoja-asiat on hyvä käydä läpi tässä kohdassa.

Mahdolliset tutustumiskäynnit asiakkaiden kotona

Ainoastaan erikoistapauksissa käymme kotikäyntejä perehdytyspäivänä tai

muutenkaan. Käynneistä sovitaan erikseen mikäli niitä tehdään.

Kunnan yhdyshenkilöiden tiedot

Perusperiaaatteena on pidetty tapaa jolloin asiakasta kehotetaan ja

kannustetaan itse hoitamaan asiansa kuntaan. Emme tee puolesta.

Kuntaan kannattaa olla yhteydessä ongelmatapauksissa työnantajan kanssa

ensin keskustellen asiasta. Selän takana asioista puhuminen ei ole suotavaa

asiakkaan kunnioituksen vuoksi, joten vaikeistakin asioista pitää yrittää puhua

asiakkaan kanssa suoraan. (Lastensuojelutapaukset tms. erikoistapaukset pois

lukien tästä.)

Laskutus ja hinnastot

Laskutuksen perusidea ja laskun sisältö

Yksityiset asiakkaat maksavat laskunsa itse (sopimusasiakkaat)

43

Palvelusetelit omaishoitajien vapaissa maksaa kunta kuitattavien lomakkeiden

perusteella. Siksi kuittaukset ovat tärkeitä.

Omaishoitajat maksavat omavastuunsa jälkikäteen lähetettävällä laskulla

10,60e/käynti

Henkilökohtaisen avustajan käynnit maksaa kunta/kaupunki sopimuksen

mukaan perustuen kuittattaviin lomakkeisiin käynneistä

Myös asiointikäynneistä veloitamme kulut kuitatun lomakkeen mukaan laskun

yhteydessä

Omaishoitajien omavastuuosuudet

10,60e/käynti. Alle 8 tunnin käynneistä menee myös sama 10,60e. Kun tunteja

kerrytetään, jaetaan kokonaistuntimäärä 8 eli 24 tunnin käynnistä omaishoitaja

maksaa 3 x 10,60e = 31,80e

Kuntien ja yksityisasiakkaiden hinnastot

Hinnasto on kunnilla kaikilla sama alkaen ma-pe klo 6-18 30,30e/tunti

ALV0%

Yksitysasiakkailla hinta on 27e/tunti (arkipäivä) ALV0%

Arvonlisävero on tällä hetkellä 23% ja sen maksavat ne yksityisasiakkaat joilla

ei täyty yksityisen verottoman sosiaalipalvelun ALV37§ kriteerit.

Lomakkeiden palauttaminen kuntaan laskun liitteksi

Kuun loputtua kerätään lomakkeet joihin on kirjattu kaikki käynnit kultakin

asiakkaalta ja ne ovat allekirjoitetut. Myös asiointikäynneistä tehdyt matkat,

erillisellä lomakkeella, kuittauksin. Mikäli lomaketta ei löydy on työntekijän

omalla ajallaan haettava lomakkeelle kuittaus ensitilassa niin ettei laskutus

myöhästy.

Muita työhön liittyviä ohjeita ja suosituksia

Salassapitovelvollisuus

Asiakkaan asioita ei saa missään tilanteissa puhua muille osapuolille.

Yrityksen asioita ei saa puhua yrityksen ulkopuolisille osapuolille. Ei

työsopimuksen päätyttyäkään.

Miten toimit hätätapauksissa

Ensiaputaitojen ylläpitäminen/päivittäminen on omalla vastuulla. Työnantaja

maksaa esim. kansalaisopiston ensiapukurssin ja hankkii ensiaputarvikkeet.

Sairauskohtauksissa ja kuolemantapauksissa Soita 112 ja kuuntele ohjeita.

44

Väkivaltatilanteissa suojele itseäsi ensisijaisesti äläkä ole uhkarohkea.

Tarvittaessa poistu paikalta tilanteen ollessa niin uhkaava ja soita apua

paikalle.

Työnantaja on vastuussa sinusta työaikana, joten toimi järkevästi.

Haastavan asiakkaan kohtaaminen ja asian käsittely

Palaa laatukäsikirjaan sivulle 17

Suositeltavat säännöt (uskonto, politiikka, Alko)

Edellisen kohdan teksti sivuaa tätäkin, mutta asiakasta kunnioittavalla

keskustelulla pärjää pitkälle eikä omaa mielipidettä kannata missään asioissa

tuoda kovin voimakkaasti esille.

Alko on meille kiellettyjen liikkeiden listalla. Konjakkipullon voi

lääketarkoitukseen hakea, mutta ei sitäkään joka viikko.

Käytännön sujuminen

Vahinkotapauksissa toimiminen

Jokainen pyrkii toimimaan työssään harkitusti ja huolellisesti muistaen oikeat

ergonomiset työskentelytavat ja nostotilanteet. Mahdottomiin esim.

nostotilanteisiin kukaan ei pakota vaan aina voi pyytää apua vaikka kunnan

kotihoidosta tai naapurista. Apuvälineiden ehdottaminen arkeen on

ammatillisuutta.

Yrityksemme vakuutukset on vakuutusyhtiö Tapiolassa. Vakuutukset

sisältävät vastuu-, potilas- ja oikeusturvavakuutuksen, jotka ovat voimassa

työaikana.

Yrityksen vakituiset työntekijät ovat vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen

piirissä eli myös vapaa-aikana vakuutettuja. Tapaturman sattuessa pitää

ehdottomasti mennä ensitilassa lääkäriin ja ottaa kaikista maksetuista kuluista

kuitti talteen. Vakuutus korvaa tapaturman kulut mikäli on toimittu oikein.

Tämä on myös työnantajan turvaksi otettu vakuutus, koska se korvaa

tapaturman sairausloman aiheuttaman kulun. Huomioithan asian tärkeyden.

Toivottavasti kuitenkin pärjäämme ilman haavereita.

Työsuojeluasiat

Yrityksessä ei ole nimetty työsuojeluvaltuutettua. Elina Levo-Juvakka vastaa

kuitenkin ensisijaisesti työsuojeluun liittyvistä asioista käytännön tasolla. Hän

on päivittäin yhteydessä työntekijöihin ja suorittaa asiakaskäynnit.

45

Perehdytyspäivänä työntekijällä on mahdollisuus tutustua

työolosuhdeselvitykseen ,jota ei tässä ole liitteenä.

Sisäinen tiedottaminen

Elina on ensisijainen esimies työntekijöille ja vastaa sisäisestä tiedottamisesta.

Tiedot kulkee ensisijaisesti sähköpostitse, jolloin työntekijällä on vastuu lukea

sähköposti päivittäin. Työvuorot seuraavalle viikolle vahvistetaan perjantaina

klo 12 mennessä.

Menettely sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa

Sairauslomasta pitää toimittaa kirjallinen todistus. Todistuksen voi kirjoittaa

terveyden-, sairaanhoitaja tai lääkäri.

Mikäli sairauslomia on paljon, lähetetään hänet työterveyshoitajan

vastaanotolle tarvittaessa. Ennakoivan tuen malli on Kelan ohjeistama malli,

joka on meillä tarvittaessa käytössä. Työkykyä ja omaa terveyttä kannattaa

koko ajan vaalia ja pitää yllä.

Mahdolliset omat menot pitää hyvissä ajoin ilmoittaa Elinalle, mikäli vapaa

voidaan myöntää. Etusijalla ovat kuitenkin palveluyrityksessä asiakkaat ja

heidän vapaansa/menonsa.

Henkinen jaksaminen ja sen tukeminen

Aiheesta voi lukea laatukäsikirjasta s.15.

Koskaan ei saa jäädä ongelmien tai mieltä askarruttavien asioiden kanssa yksin

eikä niitä missään muodossa saa viedä kotiin. Elinalle voi soittaa heti kun asiat

sitä vaatii.

Palaverit

Säännöllisiä palavereja ei työmme luonteen vuoksi voida järjestää. silloin

tällöin on kuitenkin hyvä puida tärkeät asiat kasvotusten.

Syksyllä 2012 yrityksessämme otetaan käyttöön ns. kehityskeskustelut, joissa

pääpaino on työntekijöissä. Asiakaspaikkoja voidaan purkaa puhelimitse tai

sähköisesti mikäli nimiä tai viittauksia asiakkaaseen ei voi selvittää

(tietosuoja)

46

Liite 3

PYHÄJÄRVISEUDUN HOIVAPALVELU Oy:n

ASIAKASPALAUTELOMAKE

Tällä palautelomakkeella arvioimme ja kehitämme yrityksemme palveluja.

Olemme palautteestanne kiitollisia.

47

1. Mihin toiminnassamme olette olleet tyytyväisiä?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2. Mihin asioihin toiminnassamme ette ole tyytyväisiä?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

3. Oma korjausehdotuksenne palvelujemme toimivuuteen:

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

4. Muuta palautetta

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

8. LÄHTEET

Painetut lähteet

ANTTILA, Kyllikki ym. 2004. Hoitamalla hyvää oloa. Porvoo: WSOY

HEINO, Tarja 2008. Luentomateriaali kotisairaanhoidon luennolla Loimaan aikuis- ja

ammattiopisto

48

HEINOLA, Reija 2007. Asiakaslähtöinen kotihoito, Opas ikääntyneiden kotihoidon

laatuun. Vaajakoski: Gummerus

KIVIMÄKI, Tuula 2007. Luentomateriaali mielenterveystyön luennolla Loimaan

aikuis- ja ammattiopisto

OJALA, Seija 2008. Olen ammatiltani lähihoitaja. Jyväskylä: Gummerus

PELTOMAA, Päivi, GRÖNVALL, Ursula 2007. Sairaanhoitaja yrittäjänä. Helsinki:

Gummerus

Koukkari Esa. Varustautuminen asiakkaan kohtaamiseen 2004. Suomen lääkäri-lehti

35

Kiviniemi Liisa, Läksy Marja-Liisa, Matinlauri Timo, Nevalainen Kaija, Ruotsa-

lainen Kari, Seppänen Ulla-Maija & Vuokila-Oikkonen Päivi 2007. Minä mielen-

terveystyön tekijänä. Helsinki. Edita Prima Oy

Painamattomat lähteet

DEMANTIAHOITOYHDISTYS 2008. Elämänlaatutestamentti.

www.dementiahoitoyhdistys.fi. Luettu 7.3.2008.

SOPIMUSVUORISÄÄTIÖ 2008. Yhteisöhoito.

http://www.sopimusvuori.fi/saatio/terapeuttinenyhteisohoito.htm. Luettu 20.2.2008.

TYÖTERVEYSLAITOS 2011.verkkotoimituksen sivustot

http://www.ttl.fi/fi/sivut/verkkotoimitus.aspx

49