1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA · 2011-09-07 · 3 tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva...
Transcript of 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA · 2011-09-07 · 3 tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva...
1
1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA
1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetus-
suunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta
ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita
ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetus-
suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja pe-
rusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koske-
vat päätökset.
Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuun-
nitelmaa. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat
perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
perusopetuslaki ja – asetus
valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittai-
nen suunnitelma
Pälkäneen kunnassa opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena. Oppilaiden huoltajat
ovat voineet vaikuttaa opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Lokakuussa
2003 Pälkäneen kunnassa tehtiin laaja kirjallinen kysely huoltajille, opettajille, rehtoreille,
muulle henkilökunnalle ja sivistyslautakunnalle koulutoimen arvoista ja nykytilasta.
1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
2
Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin
opetuksen järjestäminen edellyttää:
arvot ja toiminta-ajatus
yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
kieliohjelma
noudatettava paikallinen tuntijako
toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset
opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus
opetuksen mahdollinen eheyttäminen
aihekokonaisuuksien toteuttaminen
opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonai-
suuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa
valinnaisaineiden opetus
tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 oppilashuollon
suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvi-
oinnin kriteereihin
opinnoissa etenemisen periaatteet
todistukset
3
tietostrategia
toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.
2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon moni-
muotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hy-
väksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaalimallinen
ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.
Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien
kunnioittamista.
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa al-
kuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava
huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa,
saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomi-
oon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahan-
muuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentu-
mista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maa-
ilmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämys-
tä.
Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa
otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla
tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa se-
kä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitou-
tumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta..
Pälkäneen kunnan perusopetus perustuu perusopetuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa
ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määriteltyihin arvoihin. Nopeat
yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea ke-
hittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Haluamme Pälkäneellä kasvattaa op-
pilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria,
4
jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemisek-
si pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehelli-
sesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaali-
sissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että
se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.
2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä.
Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa
oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa
sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja ter-
veen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja
taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraat-
tista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kult-
tuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäi-
seen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuk-
sen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa
ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toiminta-
tavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kult-
tuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukai-
sesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee
olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiske-
luympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman
mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti
tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistu-
5
misen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja
palvelut.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri
asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, ter-
veydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös
sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen
järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa.
Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvalli-
sesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle
ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvalli-
nen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai ter-
veyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään
ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventy-
miseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden koke-
muksiin.
Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja
osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja
yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista,
hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta
tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten
ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esi-
opetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusope-
tusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen
sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.
2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet
ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aine-
ryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kun-
kin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoai-
neiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hy-
vän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille
6
vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tunti-
jako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston ase-
tuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esi-
opetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdon-
mukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää
valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös
ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelä-
mässä.
Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin mukaisesti on
päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-
ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opinto-
kokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien op-
piaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai
useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aine-
ryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättä-
vä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan
opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmälli-
sesti.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa
erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten
tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa
määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan
perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin säännöksiä.
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 OPPIMISKÄSITYS
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen
ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka
kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna eri-
7
laisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan
ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja
työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka op-
pimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin raken-
tuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista
tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muo-
doissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisäl-
tävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuu-
teen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmär-
tää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten
tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetus-
välineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä
luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat
monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien
sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuu-
den aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tu-
kea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilai-
suuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkko-
jen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huo-
miota.
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksit-
täisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmis-
suhteisiin liittyvät tekijät.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti,
psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea
8
oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjau-
tuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäris-
tön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja
kehittämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keski-
näistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentele-
mään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapii-
ri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
3.3 TOIMINTAKULTTUURI
Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Pai-
kallinen toimintakulttuuri on yhtenevä valtakunnallisen perusteiden kanssa.
Koulujen toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppilaita vastuuseen ja oma-aloitteisuuteen,
herättää halua elinikäiseen oppimiseen, innostaa hakemaan ja arvioimaan uutta tietoa
sekä oppia arvostamaan itseään, muita kulttuureita ja elämänkatsomuksia.
Koulujen tavoitteiden toteutumiseksi toimintakulttuureihin kuuluvat lukuvuosittain vaihtuvat
tai pitkäkestoiset painopistealueet ja teemat. Näitä ovat mm. hyvien tapojen korostaminen
päivittäin, lukemisharrastuksen kehittäminen, kansainvälinen toiminta, ilmaisutaito, kirjalli-
suus, työelämään tutustuminen, kummiluokka- ja ystäväluokkatoiminta, koulun ulkopuolel-
la tapahtuva opetus, retket, yökoulut ja urheilukilpailut. Koulussa järjestetyillä juhlilla, tee-
mapäivillä ja muilla tapahtumilla pyritään lisäämään viihtyvyyttä ja parantamaan yhteisölli-
syyttä sekä koulun ilmapiiriä. Hyvät tavat ja järjestyssäännöt ovat perusta sille, että kaikilla
on turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Koulujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan
vuosittain. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tu-
kee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.
3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT
Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä eria-
lisiin oppimistehtäviin ja – tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Nii-
9
den avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Me-
netelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yh-
dessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman
tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun,
työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja
vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti
tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tu-
lee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin
ja leikkiin.
Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilai-
den kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
virittävät halun oppia
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoit-
teet
aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niis-
sä harjaantumista
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisia
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omata oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia
palautetta oman toiminnan reflektointia varten
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikut-
taa siihen
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa
10
Eriyttäminen
Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetus-
ryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin op-
pimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä
itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väli-
set sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vai-
kutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia
haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omi-
en vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevi-
en oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.
Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessin tuntemista, opetusryh-
män toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia.
Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asian-
tuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan
opiskelua siten, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen tavoitteet.
Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja ete-
nemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa
Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilai-
den osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryh-
mittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimis-
tilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Opetuksessa
otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot
oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia
mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllises-
opetuksen sisältöihin
käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin
työtapoihin
koulu- ja kotitehtävien määrään
käytettävissä olevaan aikaan
11
tä palautteesta. Eriyttämisessä tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden osaaminen
ja lahjakkuudet. Eriyttämisessä voi huomioida
ESIMERKKEJÄ ERIYTTÄMISESTÄ
1. Oppiaines
2. Oppimisprosessi
oppiaineksen
oppimisprosessin
tuotoksen
emotionaaliset tarpeet
oppimisympäristön
tiedon ja materiaalin rajaaminen ja muokkaus
esitäytetyt tai valmiit muistiinpanot
esitäytetyt kielten käännökset
tärkeimmät käsitteet, avainsanat, alleviivaukset, ydinsanat, mind map valmiina,
autettuna
lupa tehdä alleviivaukset kirjaan
eritasoiset tekstit, äänikirjat
suurennettu, selkokielinen teksti
havainnollistaminen, toiminnallisuus, kielellistäminen, visuaalisuus, moni-
kanavaisuus, monipuolisuus
esimerkit läheltä oppilasta
keskitytään perustehtäviin – vahvistetaan perustaitoja vaikeusasteeltaan erilaiset tehtävät
avoimet tehtävät – tehtävän toteutus oppilaan valinta – yksilölliset työtavat
koulu- ja kotitehtävät oppilaan oppimiskyvyn mukaiset
erilaiset tiedonhankintatavat ja opiskelutekniikat
yhteistoiminnallinen oppiminen
työparit, työryhmät, vertaistuki
12
3.
4.
5.
6.
7.
8.
3. Tuotos
erilaiset osaamisen kriteerit
ositetaan sanakoe, koe, tehtävät
lisäaika, lisäohjeistus
yksilön, parin ja ryhmän arviointia
tavoitteet, arviointikriteerit ja – tavat
suullinen, kirjallinen, toiminnallinen arviointi
numeerinen ja sanallinen arviointi
lunttilappukoe, kirja auki koe, oppilaiden laatimat koekysymykset
vihjeet, kaavat ja avainsanat kokeessa
monipuolinen osaamisen näyttö; esitys, draama, power point, esitelmä, ju-
liste, kuvateos, sarjakuva, tutkielma, projektityö, oppimispeli, oppimispäivä-
kirja, portfolio
avustajan, tietokoneen, apumateriaalien- ja välineiden käyttö
koekysymysten lukeminen ääneen
13
4. Emotionaaliset tarpeet
5. Oppimisympäristö
Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa ja yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden
ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomi-
oon.
4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
kannustus, motivaatio ja itsetunto
tunnetaitojen ohjaus
tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ohjaus
tilan ja paikan vaihtelu; pöytä, lattia, kirjasto, käytävä
verkko-oppimisympäristö
arjen rakenteet
resurssit
tuntien ja luokkien sijoittelu
palkkitunnit
joustavat ryhmittelyt; mahdollisuus työskennellä oppimiskyvyn mukaisesti
ärsykkeiden huomioiminen ja karsiminen
tavaroilla selkeät paikat, nimet löytämisen tukena
pelisäännöt, sopimukset, seuraamukset
esteettömyys, akustiikka, lisävalaistus
14
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Pälkäneen perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan terveen
kasvun ja hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Opetuksen ja tuen järjestämisen
lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehi-
tystarpeet. Olennaista on havaita tuen tarve varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet ajois-
sa. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen lisäksi ohjauksellisia ja oppilashuollolli-
sia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä
opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa oppilashuoltopalveluihin kuuluvi-
en henkilöiden kanssa. Tukitoimien käytäntöjä ohjaavia periaatteita ovat
varhainen puuttuminen
yksilöllisyys
joustavuus
varhainen puuttuminen
oppilaslähtöisyys
asteittain vahvistuva tuki
huolella hoidetut nivelvaiheet
oppilaan ja huoltajien osallisuus
kasvatuskumppanuus
säännöllinen arviointi
moniammatillisuus
Varhaisen tuen rakenteeseen kuuluu laadukas pedagoginen osaaminen koulussa ja sitä
kautta riittävän tuetun perusopetuksen takaaminen kaikille oppilaille. Tämä sisältää henki-
löstön osaamisen kehittämisen ja koulun toimintamallien luomisen sellaisiksi, että oppilai-
den tarpeita voidaan joustavasti ottaa huomioon. Lisäksi varhaiseen tukeen sisältyy kaikki
koulun ennaltaehkäisevä työ. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen
mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.
Yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle, huo-
lellisesti hoidetut siirtymät eri nivelvaiheissa ja muutostilanteissa ovat tuen järjestämisen
15
lähtökohtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä
tuen jatkumon varmistamiseen. Esi- ja alkuopetus-, ala- ja yläkoulu- sekä yläkoulu ja toi-
sen asteen tiedonsiirrosta sopiminen ovat koulunjohtajien vastuulla. Erityisopetusta järjes-
tetään osa-aikaisena erityisopetuksena sekä erityisluokkaopetuksena eli pienryhmissä.
Oppilas voi opiskella joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Ratkaisut tuen järjestämi-
seksi tehdään yksilökohtaisesti.
Tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako määritellään
koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Tuen oikea-
aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaa-
miseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan asteittain vahvistuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä
yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniamma-
tillisesti.
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien/huoltajien ja koulun henkilökunnan
vuorovaikutussuhdetta kasvatuksessa ja opetuksessa. Kasvatus- ja opetushenkilöstön
sekä lapsen vanhempien/huoltajien tulee luoda luotettavat ja toinen toistaan kunnioittavat
vuorovaikutussuhteet. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta, ja varata tilai-
suus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
Pälkäneen oppilashuollon strategiassa määritellään yhtenäiset oppilashuollon käytännöt
sekä eri hallinnonaloja koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat muun muassa
koulukuraattori, perheneuvola, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja nuori-
sotoimi.
Tuen rakenne ja järjestäminen
Kasvun ja oppimisen tuki pyritään järjestämään Pälkäneellä ensisijaisesti oppilaan lähikou-
lussa. Pääpaino tuen järjestämisessä on yleisen ja tehostetun tuen keinojen käyttämises-
sä. Laadukas perusopetus on ennaltaehkäisevää tukea. Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät
ole oppilaan kohdalla riittäviä, järjestetään opetus erityisen tuen keinoin. Oppilaan tarpeet
16
huomioiden opetus voidaan kuitenkin järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksena lä-
hikoulussa tai lähimmässä mahdollisessa koulussa, jossa on riittävät lapsen yksilölliset
oppimisen ja kasvun tukemiseen tarvittavat palvelut. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään
Pälkäneellä oppilaan tarpeiden ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti yleisope-
tuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Pienryhmäopetusta
järjestetään Kostialla ja Yhteiskoululla.. Yhteiskoulu hallinnoi Kinnalan lastensuojelulaitok-
sen erityisopetusta. Epaalan, Harhalan, Laitikkalan, Aitoon, Kirkonkylän ja Rautajärven
alakouluissa oppilaan tuki järjestetään laaja-alaisena erityisopetuksena yhteistyössä luo-
kanopettajien kanssa.
Oppilaan sairauden tai vaikean elämäntilanteen yhteydessä opetusta voidaan järjestää
mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestä-
mään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen tervey-
tensä ja muut olosuhteet huomioiden on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan ope-
tuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa.
Lähikouluperiaate
Perusopetuslain (6§) mukaan kunnan tulee järjestää opetus siten, että oppilaan matkat
ovat asutuksen, koulun ja muun opetuksen järjestämispaikan sijainnin sekä
liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Lain mukaan
kunnan tulee osoittaa edellä mainittujen kriteerien mukainen lähikoulu. Oppilaan yleinen,
tehostettu ja erityinen tuki annetaan kunnan osoittamassa lähikoulussa. Oppilaan
yksilöllinen erityisen tuen tarve voi kuitenkin määrittää lähikouluksi muun koulun kuin
oppilaan asuinpaikkaa lähinnä olevan koulun. Lähikouluperiaatetta määritettäessä tulee
huomioida ensisijaisesti oppilaan tarpeet huomioimalla myös oppilaan sosiaalisten taitojen
ylläpitäminen. Oppilaan ystävyyssuhteet muodostuvat hänen luonnollisella
asuinalueellaan, siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa ja käy koulua.
Opetuksen järjestäjän ensisijaisena tehtävänä on huomioida oppilaan oikeus lapsen
lähimpään kouluun järjestämällä lapsen lähikouluun riittävät resurssit yleiseen,
tehostettuun ja erityiseen tukeen. On olennaisen tärkeää vahvistaa oppilaan myönteistä
17
minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä.
Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ryhmän
jäsenenä, koululaisena ja oppijana. On aina mietittävä ensisijaisesti sitä, kuinka lasta ja
nuorta voitaisiin tukea niin, että hän voisi jatkaa koulunkäyntiään omassa ryhmässään.
Lapselle ja nuorelle on tarjottava hänen omasta kehitystasosta ja tarpeista lähtevää
toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä hänen oppimisvalmiuksiensa tietoista
tukemista. Erityisopettajat toimivat yhteistyössä luokanopettajan ja aineenopettajien
kanssa tukea suunniteltaessa. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia. Erityistä tukea
tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen tulee olla oppilaan edun mukaista.
Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas
saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen ja muulle kasvulleen. Inklusiivisuus on
periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden, toimintakulttuurin ja
pedagogisten menetelmien kehittämistä.
Kolmiportainen tukijärjestelmä
18
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenteessa edetään yleisestä tuesta tehostetun tuen
kautta kohti erityistä tukea. Yleisen ja tehostetun tuen keinot ovat suurelta osin samat,
mutta tehostetun tuen aikana lapselle laaditaan oppimissuunnitelma ja tukikeinojen käyttö
on suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa erityispedagoginen osaaminen muodostaa
oppilaiden tuen perustan. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että
oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilölli-
sestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpees-
ta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset op-
pijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen estei-
den ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen.
Oppilaan tuentarpeen arviointi ja toimenpiteet
19
Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti osana perusopetusta. Arviointi sisältää oppiaineisiin
liittyviä kokeita, tehtäviä ja oppilaan itsearviointeja. Arviointi on jatkuvaa ja oppilaan oppi-
mista positiivisesti tukevaa. Tuen tarpeen arviointiin liittyy myös erityisopettajan tekemät
testit ja seulonnat, jotta saadaan lisätietoa oppilaiden tuen tarpeesta ja edistymisestä. Näi-
hin käytäntöihin liittyen Pälkäneellä on sovittu erityisopetuksen testaamiskäytännöt (LIITE).
Tuen tarvetta arvioidaan myös yhteistyössä terveydenhoitajan ja muiden oppilashuollolli-
seen työhön osallistuvien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tun-
nistaminen ja oikea-aikainen tukimuotojen järjestäminen. Oppilashuoltoryhmä koordinoi
tuen järjestämiseen liittyviä asioita.
Tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa
Tuen järjestämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa tehdään aina yhteistyötä huoltajien
kanssa. Huoltajille annetaan tietoa koulun tuen järjestämisen toimintatavoista ja menette-
lyistä. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi tukitoimia suunniteltaessa. Huoltajat ja oppilas
osallistuvat tukitoimien suunnitteluun. Huoltajat ja oppilas osallistuvat myös yksilöllisten
suunnitelmien laatimiseen.
Henkilöstön keskinäinen yhteistyö
Tuen järjestämiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti tarvittavat henkilöt. Pääasiallinen vas-
tuu tukitoimien toteuttamisesta on alakoulussa luokanopettajalla ja yläkoulussa aineen-
opettajilla ja luokanvalvojalla yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Oppilaan tukitoimiin
voivat osallistua myös erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Yhteistyöstä ja vastuualueis-
ta määritellään oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilashuoltotyöryhmällä on entistä suurempi vas-
tuu tukitoimien suunnittelussa ja koordinoinnissa. Oppilashuoltoryhmä arvioi ja ohjaa tarvit-
taessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana
työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvitta-
via tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemi-
seen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen.
Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri
20
tahojen kesken. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulukuraattoria, koulupsykologia,
koululääkäriä, erikoislääkäriä, sosiaalityöntekijää tai muita asiantuntijoita konsultoimalla.
VASTUUT JA TYÖNJAKO LAKISÄÄTEISIIN PROSESSEIHIN LIITTYEN PÄLKÄNEELLÄ
Pedagogien arvio
Päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Luokanopet-
taja pyytää tarvittavat lisätiedot muun muassa työskentelytaidoista, keskittymisestä, läk-
syistä, toiminnanohjauksesta ja sosiaalisista taidoista myös muilta oppilasta opettavilta
opettajilta. Yläkoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on aineenopettajalla.
Aineenopettajat voivat laatia pedagogisen arvion yhdessä, jos oppilaalla ilmenee tarve
siirtyä yleisestä tuesta tehostettuun tukeen useammassa oppiaineessa. Luokanvalvoja
pyytää tarvittavat muut opiskelun kannalta tärkeät tiedot muilta oppilasta opettavilta opetta-
jilta muun muassa tukea kaipaavat osa-alueet, tarkkaavaisuus, läksyistä huolehtiminen,
motivaatio, poissaolot, käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot. Erityisopettajan rooli pedago-
gisen arvion kohdalla on lähinnä konsultoiva. Erityisopettajalla on tässä vaiheessa jo mah-
dollisesti tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä tarvittavista tukitoimista.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tulee käsitellyksi lain vaatimalla tavalla
luokanopettajan, aineenopettajan ja luokanvalvojan toimesta ja että asiakirja käsitellään
viipymättä moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmän selvi-
tys ja päätös kirjataan pedagogiseen arvioon. Oppilasta pääsääntöisesti opettava luokan-
opettaja tai aineenopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja sopii mahdollisista
jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppimissuunnitelma
Päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Oppimis-
suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös muiden oppilasta opettavien opettajien nä-
kemykset. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Ylä-
koulussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on luokanvalvojalla yhteistyössä
aineenopettajien kanssa. Erityisopettajan rooli oppimissuunnitelman laatimisessa on lähin-
21
nä konsultoiva. Erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin tehostetun tuen vaiheessa.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma laaditaan lain vaatimalla tavalla tehos-
tetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelman toteutumisen ja oppilaan opiskelun edistymi-
sen seurannan arviointi ovat myös koulunjohtajan vastuulla.
Pedagoginen selvitys
Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Pedagogi-
sen selvityksen kirjallinen kokoamisvastuu on erityisopettajalla. Laadinnassa mukana ovat
oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Koulunjohtaja vastaa siitä,
että pedagoginen selvitys tulee tehtyä ja käsiteltyä oppilashuoltotyöryhmässä. Johtaja vas-
taa myös siitä miten oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityisen tuen päätöstä tehtäes-
sä. Koulunjohtaja huolehtii siitä, että pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohta-
jalle päätöksen tekoa varten ja hän valvoo päätösprosessin lain mukaista etenemisproses-
sia.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Päävastuu HOJKS.n laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Yläkoulussa päävas-
tuu ainekohtaisen HOJKS:n laatimisesta on aineenopettajalla. Luokanvalvoja vastaa
HOJKS -asiakirjan perustietojen kirjaamisesta, kun oppilas opiskelee oman ikäryhmänsä
kanssa. Erityisopettaja vastaa sekä ala- että yläkoululla pienryhmässä kokonaan opiskele-
vien oppilaiden HOJKSien kirjaamisesta. Erityisopettajan rooli on lähinnä konsultoiva sil-
loin, kun päävastuu suunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla tai aineenopettajalla.
Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kou-
lunjohtaja vastaa siitä, että HOJKSit tulevat laadittua lain edellyttämällä tavalla, ja päivitet-
tyä vähintään kerran lukuvuodessa ja myös aina oppilaan tuen järjestämisen muuttuessa.
Johtaja huolehtii HOJKS- asiakirjojen arkistoinnin järjestämisestä Pälkäneen kunnan arkis-
tosuunnitelman mukaisesti. Koulunjohtaja osallistuu tarvittaessa HOJKS -palavereihin ope-
tusjärjestelyjä ja resursseja suunniteltaessa.
4.1 YLEINEN TUKI
22
Vaihe 1 Opettajan huoli herää. Toimenpiteet:
yhteistyö ja yhteisen ymmärryksen hakeminen huoltajan/huoltajien/ lähikolle-
gan/erityisopettajan/terveydenhoitajan/kuraattorin kanssa
työn- ja vastuunjako kodin kanssa
tarvittavat muutokset oppimisen tukemisessa: oppilaan lisäohjeistus, tarkkaa-
vuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen,
tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus
tarvittaessa oppimissuunnitelma
oppilashuoltotyöryhmän tuki
YLEISTÄ TUKEA ON, KUN
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet opetuksessa
huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat
käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja – materiaaleja
eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja, aikaa ja menetelmiä
käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena
käytetään struktuuria mm. päivän ohjelma
käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia
käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia
käytetään toiminnallisia työmenetelmiä
käytetään joustavia opetusryhmittelyjä
käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta
tehdään yhteistyötä kodin kanssa
tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa
tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden yhteisyötahojen kanssa
annetaan tukiopetusta, läksytukea
käytetään tarvittaessa koulunkäyntiavustajan tukea
23
Oppimissuunnitelma voidaan laatia osana yleistä tukea. Yleisen tuen vaiheessa oppimis-
suunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää
yhteistyötä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan korostaa oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia
ja suunnitella yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, jossa oppilas tarvitsee tukea. Yksilölli-
set tavoitteet voidaan asettaa oppiainekohtaisesti.
4.2 TEHOSTETTU TUKI
Vaihe 2
Oppimisen tukeminen, opetukseen liittyvät tilannetekijät ja resurssit selvitetään laajemmin
kuin vaiheessa 1. Opettaja(t) tekee/tekevät tilanteesta pedagogisen arvion. Opetta-
ja/opettajat voi/voivat käyttää pedagogisen arvion laatimisen apuna tukitoimien suunnitte-
lu- ja arviointilomakkeita (LIITTEET). Lapsen oppimisen ja normaalin iänmukaisen toimin-
takyvyn kartoittaminen voi tehostetun tuen vaiheessa liittyä joihinkin seuraavista osa-
alueista:
tärkeät ihmissuhteet kuten vanhemmat, opettajat, muut tärkeät ihmiset lapsen elä-
mässä
opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät resurssit
kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten itsetunto, minäkuva, aloitteellisuus, kontrolli-
hallinta, keskittyminen
kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten kieli, asioiden hahmottaminen, ajattelukyky
neurologiset tekijät kuten vireystila, visuaaliset, auditiiviset, motoriset valmiudet
kaikkien em. yhteisvaikutus
Toimenpiteet:
oppimisen tehostettu tukeminen: tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnan-
ohjauksen tukeminen, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, saman-
aikaisopetus, kodin tuki, ym. yksilölliset opetusjärjestelyt
oppilashuoltotyöryhmän tuki
terveydenhoitajan, kuraattorin, perheneuvolan tai muun asiantuntijatahon palvelut
oppimissuunnitelman laatiminen
24
tarvittaessa oppilashuollon yhteistyö perhetyöntekijöiden, nuorisotoimen ja järjestö-
jen kanssa
avustajan tuki
tarvittaessa lastensuojelu
Vaihe 3
Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppimisen taustalla olevia aikuissuhteita. Kartoitetaan
kolmion lapsi – huoltaja – opettaja vuorovaikutusdynamiikkaa.
LAPSI
HUOLTAJA OPETTAJA
Kartoitetaan yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa tukitoimien toimivuus ja saatavuus
opettajan kollegiaalisen tuen tila
muun auttajaverkoston saatavuus
asiantuntijoiden näkökulmat tilanteesta
mietitään vanhempien kanssa vanhempien antamaa tukea oppilaalle joko perus-
vuorovaikutuksen (positiivinen yhdessäolo ja rajat) tai koulutyön tukemisen kannalta
mietitään lisäksi miten yhteistyö vanhempien ja opettajan välillä toimii erityisesti esil-
le nousseiden haasteiden kannalta
Toimenpiteet:
25
vanhemmuuden tukeminen: kuraattorin palvelut, perheneuvolaan ohjaus
opettajan tukeminen: kollegiaalinen tuki, erilaiset ryhmäjaot, samanaikaisopetus,
työnohjaus, johdon tuki, koulutus
oppilaan tukeminen: arvioidaan tukitoimia, lisätään tarvittaessa aikuisen kanssa yh-
dessäoloa
oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi
tarvittaessa lastensuojelu
TEHOSTETTUA TUKEA ON, KUN
Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio on oppi-
laan opettajien ja hänen kanssaan yhteistyötä tekevien aikuisten arvio tehostetun tuen tar-
peesta. Pedagogisessa arviossa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti yleisen tuen
aikana laadittua oppimissuunnitelmaa tai kuntoutussuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloitta-
huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet
huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat
muokataan opetusmenetelmiä ja – materiaaleja
eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja ja aikaa
käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena
käytetään struktuuria
käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia
käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia
käytetään toiminnallisia opetusmenetelmiä
käytetään joustavia opetusryhmittelyjä
käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta
tehdään tehostettua yhteistyötä kodin ja erityisopettajan kanssa
tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa
annetaan tukiopetusta, läksytukea
käytetään koulunkäyntiavustajan tukea
kartoitetaan tukitoimien saatavuus ja toimivuus
kartoitetaan vuorovaikutussuhteiden toimivuus
käytetään E- kirjoja, vaikka lapsi ei ole erityisen tuen piirissä, tavoitteet OP-
Sista, ei kirjasta
26
minen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitel-
lään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä. Pe-
dagogisessa arviossa kuvataan
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa
Oppimissuunnitelma toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä.
Oppimissuunnitelma antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulun-
käynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita.
Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle. Oppimissuunnitelma ei mahdollista
oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös.
4.3 ERITYINEN TUKI
Vaihe 4
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoittei-
den saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko
yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen
päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.
Erityisentuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea
niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle
peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä
kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-
tyvät erityistarpeet
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,
oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
27
Opettaja(t) tutustuu/tutustuvat paremmin lapsen tilanteeseen yhteistyössä vanhempien
kanssa. Selvitetään meneillään olevat tai aiemmat kuntoutukset, hoidot ja terapiat ja niistä
mahdollisesti olevat lausunnot. Jatkotoimien kannalta on tärkeää, ettei tutkimus- tai hoito-
toimenpiteissä tule päällekkäisyyksiä ja että aiempi tutkija- tai hoitava asiantuntijaverkosto
voidaan aktivoida uudelleen. Vanhempien käsitys vaikeuksien kehityksestä on tärkeä; on-
ko viitteitä kehityksellisestä, pitkän ajan ongelmasta vai onko lapsen tilanne perheessä
tullut vastikään uutena esille. Mikäli tietoon tulee uusia asioita ja toimijoita nämä asiat ja
mahdolliset toimijat kootaan yhteen syvennettyyn tilannekartoitukseen.
Toimenpidevaihtoehdot
jatketaan edellisiä tukitoimia
esitetään erityisen tuen päätöstä
laaditaan oppilashuoltotyöryhmälausunnon ja hallinnollisen päätöksen jälkeen
HOJKS
tarvittaessa verkostoyhteistyö
sovitaan tarvittaessa lisätutkimuslähetteestä/lähetteistä
Oppilas ohjataan perheneuvolaan, lastenpsykiatrialle, lääkärille tms. erityistason tutkimuk-
siin yhteistyössä huoltajien kanssa. Olennaista on lähetteessä kirjallisesti kuvata tiedossa
olevat aiemmat tutkimukset, terapiat ja tämän hetken ongelmat, miten, missä, millä intensi-
teetillä ne esiintyvät, miten ne häiritsevät lapsen oppimista ja iänmukaista toimintakykyä.
Lähetteen saava yksikkö tutkii oppimisen taustalla olevat kehitykselliset perusvalmiudet.
kutsutaan koolle verkostopalaveri, jossa on mukana vanhemmat, tutkinut taho ja
oppilashuoltoryhmän edustus
päivitetään HOJKS
Toimenpidevaihtoehdot
jatketaan oppilashuollon, tarvittaessa kuntoutus, hoito tai terapian ja verkostoyhteis-
työn tuella
lähete tarkempiin fyysisten eli rakenteellisten ja neurologisten tekijöiden tutkimuksiin
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
28
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava
oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen
selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten erityisopettaja hankkii
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
Tukijärjestelyt voivat sisältää muun muassa opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuol-
toon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiske-
lumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen
lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausun-
toja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.
Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään aiemmin laadittuja pedagogista arvio-
ta, oppimissuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan
tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvi-
oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen
etenemisestä
moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan
saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta
tarvittaessa psykologin, lääkärin, muun asiantuntijan lausunnon tai vastaavan
sosiaalisen selvityksen
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-
peet
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol-
lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiainees-
sa yksilöllistetyn oppimäärän
29
tys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli
katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä
päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.
Erityisen tuen päätöksen tekeminen
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja pe-
rusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun
tuen antamista. Tällöin oppilaan erityisen tuen päätöksen tulee perustua psykologiseen tai
lääketieteelliseen arvioon, jossa ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden,
kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuok-
si voida muuten järjestää.
Koulunjohtaja vastaa siitä, että moniammatillisena oppilashuoltotyönä laadittu pedagogi-
nen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen
päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Sivistystoimenjohtaja vastaa siitä, että erityisen
tuen päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajille ja koulunjohtajalle. Erityisen
tuen päätös tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosi-
luokalle siirtymistä.
Sivistystoimenjohtaja päättää pedagogisen selvityksen ja oppilashuollon moniammatillisen
työryhmän selvityksen perusteella oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kan-
nalta seuraavat merkittävät asiat erityisen tuen päätöksessä
Erityisen tuen päätöksessä tulee määrittää tarvittavat avustaja- ja tukipalvelut sekä oppi-
laan pääsääntöinen opiskelupaikka. Oppilaan opetuspaikkaa päätettäessä tulee aina ensin
selvittää lähikoulun mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. Täl-
oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä
mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
muut tarvittavat palvelut
(mm. aamu- ja iltapäiväkerho, kuljetus)
tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen
(mm. poikkeava vuosiviikkomäärä, opiskelu toiminta-alueittain)
30
löin arvioidaan koulun ja luokan tarvitsemat resurssit ja tukitoimet. Jos oppilaan tuen tarve
on erityisen vaativa, eikä opetusta voida järjestää lähikoulussa, järjestetään opetus siellä,
missä opetus voidaan järjestää parhaiten oppilaan edun mukaisesti.
4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT
4.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja
siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyt-
tyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvit-
taessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.
Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnois-
saan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kun-
kin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja kanssa tehtä-
vää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin
tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan
vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma an-
taa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan
oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen
tuen päätöksen.
tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa
tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huolta-
jan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus
suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.
Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot
sen mukaan kun oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityispiirteet
oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liit-
tyvät tavoitteet
opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
31
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-
telmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuväli-
neet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolli-
set, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laa-
dittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa.
Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan
luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiope-
tuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.
Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuun-
nitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus-
suunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosi-
luokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallin-
topäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma.
Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja
määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppi-
laan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin
osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perus-
opetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot
huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan
liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen
oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toi-
mintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma si-
sältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimis-
32
suunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen kou-
lussa ja muissa oppimisympäristöissä.
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää so-
veltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunni-
telma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja
kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman
avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Oppilaan, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai sa-
manaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimis-
suunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunni-
telma on laadittava, eleli siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä
tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. tehostetun tuen vaiheessa opiske-
lun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitys-
tä.
4.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA
SUUNNITELMA, HOJKS
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilö-
kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelmasta tulee
ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen an-
taminen.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetus-
suunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat
33
suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.
Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pit-
käjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimi-
seen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä,
pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.
HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimi-
en järjestäminen edellyttää:
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä op-
piaineiden vuosiviikkotuntimäärät
opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen op-
pimäärä
oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liit-
tyvät tavoitteet
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusme-
netelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvä-
lineet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollol-
liset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,
muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri
toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai eri-
tyisopetuksen ryhmässä – kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen
ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odotta-
van oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta
34
oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteis-
työstä toiminnan järjestäjän kanssa
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
suunnitelmaan laatimiseen osallistuneet
Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden
oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa,
joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten
kohtien lisäksi
kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskei-
sistä sisällöistä toiminta-alueittain
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynne-
tään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista
selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunni-
telma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppi-
laan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOKS- asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat
yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muu-
toksenhakukeinoilla.
Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppi-
laan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitel-
maa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Koke-
mukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata
35
HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas
siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.
5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI
5.1.1 TUKIOPETUS
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimi-
sessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (16§). Tukiopetus tulee aloittaa
heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen
opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta
voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta toiminta
on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Myös oppi-
las itse ja huoltaja voivat pyytää tukiopetusta. Huoltajan pyynnöstä oppilaalle myönnetyn
loman aiheuttama tilapäinen tuen tarve ei saa olla este tukiopetuksen antamiseen. Opetta-
ja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetusta voidaan
antaa tuen kaikilla tasoilla.
Tukiopetus yleisen tuen aikana
Opettaja seuraa oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä.
Hän tekee aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja tiedottaa siitä huoltajalle.
Tukiopetus tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista tehtävässä pedagogisessa arviossa arvioidaan mm.
yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Oppilaan tarvitsema
tukiopetus, alkamisajankohta ja vastuuopettaja(t) kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tukiopetus erityisen tuen aikana
36
Ennen erityisen tuen päätöstä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan mm.
tehostetun tuen aikainen tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa
oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKS-
asiakirjaan. Tukiopetuksella pyritään vastaamaan oppilaan tilapäiseen tuen tarpeeseen.
Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja arvioivat yhdessä oppilaiden tuen tar-
peen erityisen tuen aikana ja tekevät keskinäisen työnjaon.
Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja resursseista
Tukiopetusta voidaan antaa joko tarpeeseen liittyvien oppituntien aikana tai oppituntien
ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryh-
mässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Joillakin Pälkäneen kouluilla käytetään tu-
kiopetuksen muotona läksyparkkia. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää
tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle
ovat ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen jär-
jestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan
löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetus voi sisältää paitsi oppiainetta kos-
kevaa tukemista niin myös oppimisen ohjaamista esimerkiksi läksyjenteko, lukutekniikka,
oppimisstrategiat ja opiskelutaidot. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja tai tarvit-
taessa toinen opettaja tai erityisopettaja. Tukiopetukseen tarvittava resurssi on osa koulun
kokonaistuntikehystä.
5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada
osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voi-
daan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien
ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on
kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä
oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pien-
ryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelle-
tään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja
37
oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan
antaa kaikilla tuen tasoilla.
Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-
aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan
kanssa. huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-
aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä
myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.
Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea
Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaito-
ja. oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saa-
da tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana
Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vah-
vistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan
yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve
osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävässä oppimis-
suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja
järjestäminen.
Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana
Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä
opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman
osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetuk-
seen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityis-
opetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
38
Osa-aikainen erityisopetus Pälkäneellä
Pälkäneellä osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.
Sen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Aloitteen osa-aikaisen
erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai ai-
neenopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmä tai huolta-
ja. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet ovat
mahdollisimman varhainen tuki
oppimisen perustaitojen vahvistaminen
oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien arviointi
oikein suunnattu tuki
lukemisen, kirjoittamisen, puheopetuksen, kielten ja matematiikan oppimisen tuki
sosiaalisten ja motoristen taitojen tuki
yhteistyö ja konsultointi
Laaja-alainen erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta, jonka tavoitteena on tukea op-
pilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikainen erityisopetus toi-
mii joustavasti koulutyön yhteydessä yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Opet-
tajan ja erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuk-
sen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava
huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mah-
dollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuk-
sen toteuttamista. Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokan-/aineenopettajan
ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa suunnitellen, toteuttaen sekä arvioiden tuen tar-
vetta, tukimuotoja sekä riittävyyttä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Laaja-
alaisen erityisopettajan työnkuvaan kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien
testien ja arviointien avulla.
Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnitte-
lua oppilaan tukemiseen liittyen. Laaja-alaiset erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ar-
vioivat tuen riittävyyttä, kohdentumista ja toimivuutta säännöllisesti vuosittain yhdessä si-
vistystoimenjohtajan ja rehtoreiden kanssa. Laaja-alaiset erityisopettajat voivat toimia
mahdollisuuksien mukaan myös esiopetuksessa yhteistyössä kiertävän erityislastentar-
hanopettajan kanssa sovitulla tavalla.
39
Yhteiskoululla laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja tekevät yhteistyötä
suunnitellen tuen suuntaamista, riittävyyttä ja toimivuutta säännöllisesti jaksoittain yhdes-
sä. Yhteiskoululla erityisopettajan työnkuvaa määrittää ensisijaisesti oppilaan ja oppilas-
ryhmän yksilölliset tarpeet. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat työskentelevät mah-
dollisimman paljon yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja ja
erityisluokanopettaja osallistuvat lukujärjestyksensä mahdollisuuksien mukaan samanai-
kaisopetukseen. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat tukevat aineenopettajia oppilai-
den sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa.
Laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyötahot tuen porrastuksen eri vaiheissa
Tuenporrastuksen vaihe Erityisopettajan tehtävä Yhteistyökumppanit
Yleisopetus Oppimisvaikeuksien seulon-
ta, pedagoginen kuntoutus,
tiedotus
luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t),
huoltajat, erityisopettajat
Arviointikeskustelu/van-
hempainvartti ja muu yhteis-
työ kotien kanssa
Oppilaantuntemusta syven-
tävän tiedon tuottaminen ja
jakaminen, tarvittaessa osal-
listuminen
Luokanopettaja(t), luokanval-
voja(t), huoltajat
Opetuksen eriyttäminen Tukea yleisopetusta ja oppi-
lasta korjaavan/ kuntoutta-
van opetuksen keinoin
Luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t)
Tukiopetus Tarvittaessa sovitut tehtävät Luokanopettaja(t), aineenopet-
taja(t)
Tehostettu tuki Oppilaan oppimisvaikeuksien
tai muun tuen tarpeen ha-
vainnointi ja kuntoutus, oppi-
laan kokonaisvaltainen tu-
keminen, oppilaan edun-
mukainen toiminta yhteisös-
sä, tarvittaessa oppimis-
suunnitelman laadintaan ja
seurantaan osallistuminen,
osa-aikaisen erityisopetuk-
sen vaikutuksen, riittävyyden
ja tarpeen arviointiin osallis-
tuminen
Luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t),
OHR,
työyhteisö,
huoltajat,
asiantuntijat
40
Yleinen, tehostettu ja erityi-
nen tuki
Oppimisvaikeuksien asian-
tuntija ja oppilaan sitä kos-
kevan tiedon tuottaminen ja
jakaminen, siirtoprosessiin
osallistuminen, tuen vaiku-
tuksen, riittävyyden ja tar-
peen arviointiin osallistumi-
nen
OHR
asiantuntijat
huoltajat
kouluviranomaiset
Erityisoppilas kokonaan
yleisopetuksessa
Oppimisvaikeuksien asian-
tuntija, materiaalin tuotta-
ja/jakaja, konsultaatio
Luokanopettaja(t), aineenopet-
taja(t)
Erityisoppilas yleisope-
tuksessa ja osittain erityis-
opetuksessa
Sovittujen oppimäärien opet-
taminen, oppimisvaikeuksien
kuntoutus, kokonaisvaltaisen
kehityksen seuraaminen ja
tarvittaessa toimenpiteet
Luokanopettaja(t),
aineenopettaja(t)
toinen/toiset erityisopettaja(t)
asiantuntijat
OHR/muut asiantuntijaryhmät
Erityisoppilas erityisluokassa
ja osittain yleisopetuksessa
Osa-aikainen erityisopetus
tarvittaessa
Toinen/toiset erityisopettajat
luokan-/aineenopettajat
asiantuntijat
OHR/muut asiantuntijaryhmät
5.1.3 ERITYISOPETUS
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusope-
tuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagogi-
nen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään en-
sisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Pälkäneen
kunnassa jokainen oppilas pyrkii aloittamaan koulun lähikoulussaan. Jos oppimisen ja
kasvun tuen tarve on asiantuntijoiden lausuntojen perusteella niin laaja, että tavallisen luo-
kan tuki ei ole riittävä, voi oppilas aloittaa koulun suoraan erityisluokalla ilman tuen kolmi-
41
portaisuutta. Luokkamuotoinen erityisopetus on keskitetty Kostian koululle sekä Yhteiskou-
lulle. Erityisopetusta voidaan järjestää osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäope-
tuksena. Pienryhmäopetus voi olla kokoaikaista tai vain niissä oppiaineissa, joissa se oppi-
laan kohdalla on tarpeellista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä kos-
kevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätök-
sessä määrätään.
Oppilaan integroitumista yleisopetuksen luokkaan voidaan tukea esimerkiksi avustaja- tai
samanaikaisopetusjärjestelyin, helpottamalla oppilaan tehtävien sisältöjä ja laatimalla hä-
nelle yksilöllisten tavoitteiden mukaiset kokeet.
Yhteistyö, vastuut ja työnjako
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan oppilaan hen-
kilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on eri-
tyisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Eri-
tyisopetuksessa oppimisympäristö, tehtävien organisointi, opetus- ja toimintatavat sekä
oppiainekohtaiset tavoitteet, menetelmät ja toiminnan ja tulosten arviointi tehdään tiiviissä
yhteistyössä oppilaan, huoltajien, muiden asiantuntijoiden sekä oppilashuollon henkilöstön
kanssa. Erityisopettajien välinen tarkempi työnjako suunnitellaan Kostian koululla keväisin,
kun oppilasmäärät ja tuenmäärän tarve ovat selvillä. Yhteiskoululla erityisopettajien työn-
jako, vastuut ja oppilasryhmittelyt suunnitellaan jaksoittain tuentarpeen ohjatessa suunnit-
telua. Yhteiskoululla suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös aineenopettajat.
Tavoitteena on muodostaa opetusryhmät, joissa parhaalla mahdollisella tavalla voidaan
tukea oppilaan oppimista ja kasvua. Erityisluokanopettajat voivat osallistua myös muiden
luokkien oppilaiden opetukseen tai toimia samanaikaisopettajana, jos tuntikehys tai luku-
järjestys antaa siihen mahdollisuuden. Erityisen tuen oppilaan kohdalla tehdään monialais-
ta yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa oppilaan opetuksen ja tuen suunnittelemiseksi ja
järjestämiseksi. Oppilaalla voi olla erilaisia tukipalveluita muun muassa terapia, kuntoutus
ja erikoissairaanhoito. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta vastaa erityisluokanopettaja.
Työparina erityisopettajalla on tarpeen mukaan koulunkäyntiavustaja/-avustajia. Opettaja
ohjaa avustajan työtä oppilaan tukemiseksi. Opetusjärjestelyissä voidaan tehdä myös esi-
merkiksi joustavia ryhmittelyjä pienryhmien, erityisopetusluokkien ja yleisopetuksen luokki-
en kesken. Tällöin erityisopettaja ja luokan-/aineenopettaja ja mahdollisesti myös koulun-
käyntiavustaja muodostavat opetustiimin.
42
Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa
Erityisen tuen päätöksen jälkeen laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittavien
tahojen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.
Yhteistyömuodoista sovitaan yksilöllisesti huoltajien kanssa. Yhteistyön tulee olla säännöl-
listä ja huoltajia kuullaan tuen järjestämiseen liittyvissä asioissa.
5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA
VAPAUTTAMINEN
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin
oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun
tuen aikana siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa
kaikissa oppiaineissa. Eriyttämisen avulla voidaan keskittyä keskeisen sisällön opettami-
seen. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta
huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan
yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteel-
linen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen,
vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle
tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan ta-
voitetason määrittämistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kui-
tenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisentuen päätöksessä. Oppimäärää ei voi-
da yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pe-
dagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogi-
sessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan
oppiaineissa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä
yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella
oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärää yksilöllistää.
Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää,
tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
43
Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisäl-
löt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppi-
aineen opetuksessa vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laati-
vat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johde-
taan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien
luokkien tavoitteista ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi so-
pivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos
oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen
numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä(*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvi-
oinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut
tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista
oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen
painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain (18§) tarkoitettu hallintopäätös.
Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee
järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa
5.1.5.
5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi
ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta
perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden
tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan
perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvi-
taan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityis-
kohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitel-
massa, HOJKS. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetus-
ryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa jär-
44
jestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä,
oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin
paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään.
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös piden-
netyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden
piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
Pälkäneellä seuraavasti
Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus voidaan jär-
jestää oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuk-
sen ryhmässä, osittain tai kokonaan pienryhmässä tai erityisluokalla. Pidennetyn oppivel-
vollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti Kostian kou-
lussa.
Yhteistyö, vastuut ja työnjako
Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tulee päätös tehdä hyvissä
ajoin ennen esiopetuksen alkamista yhdessä päivähoidon ja perusopetuksen ja muiden
asiantuntijatahojen kanssa moniammatillisesti. Näin voidaan varmistaa riittävä tiedonkulku
ja tuen jatkumo. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lap-
sen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lapsen huoltajalle tulee
antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuk-
sista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Päl-
käneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa
päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Myös Kostian koulussa on pienryhmäopetusta
pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille. Ratkaistaessa lapsen ryhmäsijoi-
tusta pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa, tulee huomioida asiantuntijoiden lausun-
lapsi aloittaa viisi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuo-
den esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa
lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, opiskelee yhden
vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuk-
sessa
lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuo-
den esiopetuksessa ja aloittaa koulun vuotta myöhemmin 8- vuo-
tiaana. Tehdään erillinen hallintopäätös.
45
not, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja
pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Pälkäneellä sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen
päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä pääsääntöisesti ennen
esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä,
jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei
vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vas-
taavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.
Toiminta-alueittain opiskelu
Vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liitty-
vistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Päätös opetuksen järjestämisestä toi-
minta-alueittain kirjataan erityisen tuen päätökseen.
Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään Kostian koululla. Toiminta-
alueittain opiskelevien oppilaiden kunkin toiminta-alueen tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin
perusteet ovat aina yksilöllistettyjä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKS-
asiakirjaan. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetetta-
vien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava
riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu
auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tär-
keää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus. Kullakin oppilaalla on oikeus
itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Kielen ja kommunikaation opetus voi
sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien,
symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-
alueita.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ym-
päristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opetus voi
sisältää terveyttä, turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja ja ympäristössä liikkumista kehit-
täviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,
kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Toiminta-alueittain
järjestettävään opetukseen liittyy myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.
5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI
5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
46
Yleisiä periaatteita
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset
toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja
koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täy-
dentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasva-
tuskumppanuutta. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Vanhemmilla on
oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä. On tärkeää, että huoltajilla
on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun
ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetus-
suunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen
tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen
liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsitte-
lyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä.
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.
Koulun tehtävänä on olla aloitteellinen osapuoli kodin ja koulun yhteistyössä. Ensimmäis-
ten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan
huoltajien ja opettajien välille toisiaan arvostava, kuunteleva ja luotettava pohja keskinäi-
selle vuorovaikutukselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja
mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kodin kans-
sa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esi-
opetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.
Kodin ja koulun yhteistyön tasot ja vastuut Pälkäneellä
Kunnan tasolla kodin ja koulun yhteistyö on koulun toiminnan yhteistyön mahdollistamis-
ta. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyön linjauksista ja tarpeellisista voimavaroista. Ope-
tuksen järjestäjä ohjaa, suunnittelee, seuraa ja arvioi kodin ja koulun yhteistyön toteutu-
mista. Opetuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että kodin ja koulun yhteistyö on
huomioitu opettajien työtehtävissä ja heillä on toteuttamiseen tarvittavat voimavarat ja
valmiudet. Tämä tarkoittaa koulun henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimista.
Opetuksen järjestäjä voi myös kehittää ja koota yhteisyöhön liittyvää tukimateriaalia.
47
Koulun tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä ter-
veyttä ja tukee sitä kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Rehtori tai koulun-
johtaja on vastuussa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita, sisältöjä ja toimintatapoja ra-
kennettaessa. Rehtorin tai koulunjohtajan tulee varmistaa, että koulun henkilöstöllä on tie-
toa, taitoa ja tahtoa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseen. Yhteistyön kehittä-
minen kuuluu koulussa kaikille. Avainasemassa ovat luokanopettajat ja – valvojat.
Luokan tasolla yhteistyö vahvistaa luokan yhteisöllisyyttä ja luokan sosiaalisia suhteita.
Luokan tasolla tehtävä kodin ja koulun välinen yhteistyö tutustuttaa luokan vanhemmat
opettajaan/opettajiin ja toisiin vanhempiin ja oppilaisiin. Yhteistyö tarjoaa opettajille van-
hempien tuen luokan asioista päätettäessä. Luokkatasolla on tärkeää kartoittaa vanhem-
pien toiveet ja tarpeet yhteistyölle. Luokanopettajan ja luokanvalvojan tehtäviin kuuluu teh-
dä yhteistyötä koko luokan vanhempien kanssa.
Oppilastason yhteistyö lisää opettajan oppilaantuntemusta, antaa vanhemmille tärkeää
tietoa lapsen oppimisesta ja sen tukemisen mahdollisuuksista sekä kasvattaa molemmin-
puolista luottamusta. Oppilastason yhteistyö mahdollistaa oppimiseen ja kasvuun liittyvien
ongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen. Oppilasta itseään tulee kuulla häneen liittyviä
asioita käsiteltäessä. Oppilastason yhteistyö kuuluu kaikille luokan-, aineen- ja erityisopet-
tajille sekä luokanvalvojille.
Kodin ja koulun yhteistyön muotoja Pälkäneellä
Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan yksittäisen oppilaan kasvun tukemisen lisäksi myös
koulun yleisessä kehittämisessä. Opetussuunnitelma linjaa koulun toimintaa. Vanhemmille
tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen.
Useimmille vanhemmille koulussa käytetty kieli on vierasta. Siihen sisältyy suuri määrä
pedagogisia käsitteitä ja ammattitermejä. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa ja mahdolli-
suutta keskustella koulun hallinto- ja päätöksentekokysymyksistä. Opetustoimen säädös-
ten mukaan vanhemmat osallistuvat myös koulun toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin ja
sen suunnitteluun. Opettajien ja koulun johdon ammattitaitoa on se, että vanhemmat ote-
taan mukaan ja nähdään heidät voimavarana.
Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimer-
kiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun. Vanhemmat
ovat koulutyön resurssi myös keskinäisenä yhteistyöverkostona. Koululle on paljon apua,
48
jos syntyy yhteishenkeä ja -toimintaa koko kouluyhteisön kesken. Silloin oppilaat voivat
saada tukea ja innostusta opintoihin, harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin monelta aikui-
selta. Koulu ei voi olla vanhempaintoiminnan vastuunkantaja, mutta voi se luoda toiminnal-
le puitteita ja antaa sille tilaa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan hyvin erilaisin, kou-
lukohtaisin muodoin Pälkäneellä.
Vanhempainillat
koulu/luokkakohtaiset, luokka-astekohtaiset
vanhemmille ja lapsille yhteiset (toiminnalliset) illat
teemoittain: verkostot mukana, esim. poliisi, nuorisotoimi, terveydenhoitaja, kuraat-
tori
ongelmatilanteissa, esim. työrauha, koulukiusaaminen
Muut vanhempaintapaamiset
vanhempainvartit
arviointikeskustelut
vanhempaintapaamiset, joissa mukana oppilashuoltohenkilöstöä
avoimien ovien päivät
lauantaikoulupäivät
juhlat
luokkaretki- ja leirikouluprojektit
Tiedottaminen
lukuvuoden alussa ja lukuvuoden aikana
jakson vaihtuessa
reissuvihko
sähköinen Wilma
koulun verkkosivut
sähköpostit, puhelut, tekstiviestit
poissaolovihko
arviointitiedotteet, mm. todistukset, oppilaiden itsearvioinnit, raportit
kokeisiin huoltajan allekirjoitus
49
jälki-istunto-, kasvatuskeskustelu, tukiopetus- ym. erityistiedotteet
Vanhempaintoimikunnat ja Koti ja Koulu ry
stipendit
varainhankinta
kannanotot
kodin ja koulun välinen linkki
5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoi-
tuksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelu-
taitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia
valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumi-
sen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvis-
tetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omas-
ta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja
edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosi-
luokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään OPSin perusteissa luvussa 7.21.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuot-
tamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta
huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä
oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.
Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan
eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöpro-
jektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot
(TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuk-
seen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän
vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
50
Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,
valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tule-
vaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun
edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Ohjaus osana yleistä tukea
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden
opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin
liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen
kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, op-
piaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käyte-
tään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun
tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppi-
laan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita
vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvitta-
essa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään
oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen
tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opis-
kelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta
ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.
Ohjauksen tavoitteet Pälkäneellä
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutu-
minen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toi-
mivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkein opet-
tajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittä-
mään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä
51
opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilai-
den persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa
Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yh-
teistyössä vanhempien kanssa. Alakoulun kaikki aihekokonaisuudet tukevat ohjausta.
Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kas-
vuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön. Oppi-
laan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen
opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimi-
sen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen
ohjaus liittyvät toisiinsa. Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa
eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti
työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla.
Painopistealueet vuosiluokilla 1 – 2
Painopistealueet vuosiluokilla 3 – 6
oppilaille oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia
vastuullisuutta omasta työstä
tiedonhankintataitoja
päätöksentekovalmiuksia
esiopetuksesta kouluun siirtymisen tukeminen
koulunkäyntiin liittyvien perustaitojen kehittäminen
kannustaminen vastuuseen koulunkäynnistä ja koulutehtävistä
sosiaalisen kasvun tukeminen
varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa
monipuolisiin työtapoihin ohjaaminen
lähiympäristön ammatteihin tutustuminen
lisääntyvään vastuuseen ja koulutyöstä huolehtimiseen kannustaminen ja
ohjaaminen
itsearvioinnin harjoitteleminen
52
Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten
kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ymmärryksen ja ohjauksen periaatteiden löytyminen on
tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivel-
vaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pien-
luokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin ja siirtymiseen kuudennelta luokalta yläkou-
luun.
Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilasta koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja
tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ih-
misarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Ohjauksella vahviste-
taan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudel-
le. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaus ei ole pelkästään tietojen ja taitojen
oppimiseen ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on, että oppilaat hankkivat sellaisia val-
miuksia, joiden avulla he selviävät valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä valintoja seu-
raavissa olosuhteissa. Sellaisia taitoja ja valmiuksia ovat esimerkiksi itsetuntemus, kulttuu-
rinen kompetenssi, tiedonhankinta- ja opiskelutaidot sekä kyky toimia ja työskennellä eri-
laisissa ryhmissä. Yhä enemmän ohjauksen tulee keskittyä oppilaan elämänhallintataitojen
ja kykyyn selvitä arkielämässä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on yksilön tunne siitä, että
hän pystyy selviytymään tulevaisuuden mukanaan tuomissa erilaisissa tilanteissa niin
opiskelussa ja työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Oppilaiden ohjaaminen on kaikkien
koulussa työskentelevien aikuisten tehtävä.
Ohjaus ja oppilashuolto sivuavat toisiaan useissa koulun toiminnoissa. Ohjaustoimintaa
voidaan pitää osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Ohjaukseen liittyvä seuranta
53
ja varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä ennaltaehkäisevän työn muotoja. Oppilashuol-
lon merkitys, yhteisöllinen vastuu ja oikeudenmukaisuuden periaate korostuvat lasten ja
nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä.
Vastuut ja työnjako
Alakouluissa ohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä koulun muun henkilöstön kans-
sa. Luokanopettajan vastuulla on oppilaan koulun käytänteisiin perehdyttäminen, opiskelu-
taitojen harjoittaminen, motivointi, opiskelun tukeminen tuen kolmiportaisuuden mukaisesti,
ammatteihin tutustuttaminen, nivelvaiheyhteistyö ja tiedon siirtäminen yläkouluun. Yhteis-
työ oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Yhteistyö vanhempien kans-
sa on kuvattu luvussa 5.2.1.
Rehtori etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja monipuolisten työtapojen järjestämiseen ja ohjaukseen.
Koulunjohtajana hän vastaa koulun toiminnasta ja suunnittelusta. Hänen vastuullaan on
muun muassa oppilashuoltotyöryhmätyöskentely, välituntivalvonnan ohjaus, nivelvaihe-
työn toteutuminen ja tiedonsiirto eri toimijoiden välillä.
Vuosiluokilla 7 – 9 luokanvalvoja seuraa oppilaan koulutyöskentelyä ja opintomenestystä
sekä huolehtii muista koulukohtaisesti sovituista luokanvalvojan tehtävistä. Luokanvalvojan
tehtäviin kuuluu muun muassa
luokkansa vastaanottaminen
oppilaiden koulunkäynnin sujumisen seuraaminen
poissaolojen seuraaminen
oppilaan ojentaminen, neuvominen ja ohjaaminen
oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille
vanhempien luvalla
kodin ja koulun välinen yhteistyö
koulun käytänteiden selvittäminen oppilaille
erilaiset tiedotustehtävät; oppilaat ja huoltajat
lyhyen loman myöntäminen oppilaalle
luokanvalvojan pitämät oppitunnit
54
Yhteiskoulun luokanvalvojilla on käytössään luokanvalvojan kansiot, joiden opiskelu- ja
elämäntaitoja tukeva materiaali on tarkoitettu tukemaan oppilaan oppimista ja kasvua ih-
misenä. Aineenopettajat opastavat oppilasta oppimaan ja hyödyntämään oikeita opiskelu-
strategioita sekä toteuttavat opettajalle kuuluvaa kasvatustehtävää yhdessä koulun muun
henkilöstön kanssa.
Opinto-ohjaaja vastaa oppilaan koulutus- ja uravalintojen ohjauksesta. Opinto-ohjaajan
keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Opinto-ohjaajan tulee tiedostaa omat,
ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt arvot ja hänen tulee toimia niiden
mukaan. Opinto-ohjaajan tulee kunnioittaa ohjattavansa itsemääräämisoikeutta. Hänen
tulee tuoda monipuolisesti esille eri vaihtoehtoja oppilaan omien vaihtoehtojen tueksi. Tu-
kea valintoihin ja urasuunnitteluun tarjotaan luokkamuotoisen, pienryhmä- ja henkilökoh-
taisen ohjauksen menetelmiä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Henkilökoh-
taisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja
ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaat osallis-
tuvat työelämään työpaikkavierailujen, työelämän edustajien vierailujen ja työelämään tu-
tustumisjaksojen kautta.
Työelämään tutustuminen
Oppilaalle pyritään antamaan monipuolinen kuva työelämästä ja yhteiskunnasta sekä edis-
tämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämään tutustumi-
nen aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla lähiympäristön eri ammatteihin ja koulutusaloi-
hin. Vuosiluokilla 7 – 9 järjestetään erillisiä pidempiä työelämään tutustumisjaksoja. Työ-
elämään tutustuminen järjestetään yläkoulussa siten, että se tukee jatko-opintojen ja tule-
vaisuuden suunnittelua sekä itsetuntemuksen ja – arvioinnin kehittymistä. Oppilaiden oma-
toimisuuden, itsenäistymisen ja vastuun ottamista tuetaan siten, että oppilaat hankkivat
tutustumispaikan itsenäisesti. Mikäli oppilas ei itse löydä TET- paikkaa, työpaikan löytämi-
nen on oppilaanohjaajan vastuulla. TET- jakson aikana ja sen jälkeen tehtävien ennakko-
tehtävien, arviointien, raporttien ja muiden mahdollisten tehtävien tarkoituksena on auttaa
oppilasta hyödyntämään työelämäkokemuksista saatuja tietoja kokemuksia työympäristös-
tä ja itsestään työntekijöinä. Kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös
muilla oppitunneilla. Kahdeksannen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kolmen päivän
55
ajan. Yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kymmenen päivän ajan viikon
jaksoissa.
Opettajien työelämään tutustuminen
Opettajien TET- harjoittelu on opettajille suunnattu työelämään tutustumisjakso. Harjoitte-
lun tavoitteena on, että opettajat voivat päivittää tietojaan nykypäivän työelämästä ja yri-
tyselämästä, jotta he pystyvät entistä paremmin ohjaamaan nuoria ammatinvalintaa kos-
kevissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että opettaja jakaa oppilailleen ja työyhteisölleen
tietoa työelämästä ja esimerkiksi omaa oppiainettaan tai opettamiaan oppiaineita sivuavis-
ta ammattialoista ja työtehtävistä. Työelämään tutustumisjakson aikana opettaja tutustuu
ja osallistuu yrityksen tai organisaation toimintaan työntekijöiden opastuksella ennakko-
suunnitelman mukaisesti. Harjoittelun periaatteena on opettajan tutustuminen yhden - vii-
den työpäivän ajan työelämään. Yhteiskoululla opettajien TET- jakso toteutetaan yläkoulun
oppilaiden TET- jakson aikana. Aineenopettaja voi hakea tuolle ajalle lupaa omalle TET–
jaksolleen, jolloin toinen opettaja sijaistaa hänen tuntinsa. Opettajan TET – ajasta ja sijais-
järjestelyistä sovitaan aina rehtorin kanssa. Rehtori nimittää tarvittavat sijaistuntien pitäjät.
Alakoulujen puolella opettajien TET- harjoittelu voidaan järjestää esimerkiksi liikuntapäivän
tai muun yhteisen teemapäivän yhteyteen, jolloin osa luokanopettajista valvoo päivän kul-
kua toisten ollessa TET – jaksolla. Opettajien TET- harjoittelun kustannukset korvataan
VESO- korvausperiaatteiden mukaisesti.
Nivelvaihekäytänteet Pälkäneellä
Nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja siitä alkuopetukseen,
alkuopetuksesta 3. vuosiluokalle uusien oppiaineiden ja usein uuden opettajan myötä, 6-
vuosiluokalta 7-vuosiluokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Alakoulusta yläkouluun
siirtymisen tukemisessa tavoitteena on opettajien oppilaantuntemus heti seitsemännen
luokan alussa. Tällä mahdollistetaan ongelmien varhainen tunnistaminen. Lisäksi oppilai-
den keskinäinen tutustuminen sekä yhteistyötaitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelu
vähentää kiusaamista. Erityisesti silloin, kun oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen
tarpeita johtuen oppimisvaikeuksista tai muista syistä, niin sanottu tuettu siirtymä on tar-
peen. Tällöin tarvitaan usein moniammatillista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tie-
56
to siitä, minkälaiseen oppilaitokseen on siirtymässä, minkälaisia opettajia siellä työskente-
lee ja minkälaisia luokkakavereita omaan luokkaan on tulossa, helpottaa jokaisen oppilaan
valmistautumista tulevaan kouluvuoteen. Nivelvaiheita ovat myös koulun vaihtuminen kes-
ken perusopetuksen. Nivelvaiheena voidaan ymmärtää myös eri koulujen käytänteiden
yhteensovittaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain
kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivel-
vaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää
suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Terveydenhoitaja
huolehtii tiedon siirrosta toiselle terveydenhoitajalle nivelvaiheissa.
Siirtyminen kouluasteelta toiselle on aina opintopolun kriittinen kohta. Tästä syystä jokai-
sen nivelvaiheen ohjauksen järjestämiseen tulee panostaa erityisen huolella. Nivel- ja siir-
tymävaiheiden ohjauksessa tarvitaan systemaattisia ja kouluihin sopiviksi rakennettuja
malleja, jotka toimivat riippumatta siitä, ketkä ohjaustyötä toteuttavat. Onnistuneen yhteis-
työn edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen sopiminen koulujen
kesken. Esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyö on kuvattu esiopetuksen ja koulun vuosikel-
lo- suunnitelmassa. Kostian koulun ja Yhteiskoulun nivelvaihetyöskentelyssä noudatetaan
yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Yhteistyösuunnitelmassa noudatetaan seuraavia yleisiä pe-
riaatteita
nivelvaiheen tarkemmat aikataulut sovitaan rehtorikokouksessa kevätlukukauden alussa
yläkoulun rehtori tiedottaa alakouluille nivelvaihetyöskentelystä sovitut tiedot
kuudensien luokkien opettajat tiedottavat oppilaita siirtymävaiheen aikatauluista
kuudensien luokkien opettajat luonnostelevat tulevien luokkien oppilasryhmityksen
kuudensien luokkien opettajat siirtävät oppilaita koskevat tiedot yläkoululle
tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja valitsee uudet tukioppilaat
uudet tukioppilaat koulutetaan kevään aikana
luokanvalvojat esittäytyvät keväällä yhteiskoululla järjestetyssä kuudensien luokkien
vanhempainillassa
kuutosille järjestetään yhden koulupäivän kestävä tutustumispäivä Yhteiskoululla
erityisen tuen oppilaille järjestetään pienryhmäopiskelun kolmen päivän tutustumisjakso
kuutosten erityisopettaja kutsuu koolle yläkoulun erityisopettajan, oppilaan ja huoltajan
tiedonsiirtopalaveria varten
57
5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
Vammaisella ja muuta tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tul-
kitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulun-
käynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden
takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten eri-
laisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuoro-
vaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä,
sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat
että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan
omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen
muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajat-
telun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.
Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimis-
tilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tuki-
toimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja
oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea
oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea
oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta
sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä
oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja
koulunkäynnistään.
Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksitäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.
Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella,
opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee
oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien
tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvit-
taessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.
58
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta
muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.Oikea-
aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommuni-
kaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja
vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän op-
pimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan te-
hostetun tai erityisen tuen tarvetta.
Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkit-
semis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja
yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laa-
dittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapal-
velut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve
saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana.
Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja
vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa
selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapal-
veluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan
oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjes-
tämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen
ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukimuotojen
kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalve-
luja.
59
Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Pälkäneellä
Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain (3§ 2 momentti ja 31§) mukaan
oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitse-
valla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisensa edellyttämät erityi-
set apuvälineet, jotka helpottavat hänen koulunkäyntiään. Oppimisympäristö tulee järjes-
tää sellaiseksi, että apuvälineet ja oppimateriaalit tukevat mahdollisimman hyvin oppilaan
oppimista ja vuorovaikutusta. Oppilaalla, jolla on todettu vaikea lukivaikeus, on oikeus
käyttää äänikirjoja oppimisensa tukena.
Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan oppilaskohtaisesti, ottaen huomioon oppi-
laan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti. Avus-
tajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa.
Avustajapalvelun myöntämisestä päättää sivistystoimenjohtaja moniammatillisen oppi-
lashuoltotyöryhmän selvityksen pohjalta. Avustajatarvetta ja reusurssia tarkastellaan huh-
tikuussa lukuvuosittain moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä ennakoiden oppilas-
ja luokkakohtaiset tiedot. Oppilashuoltoryhmä keskittyy avustajatarpeen arviointiin oppilai-
den avustamisen kannalta keskeisissä oppiaineissa ja opetustilanteissa. Oppilashuoltotyö-
ryhmän tulee pohtia avustajatarvetta määrittäessään oppilaan kannalta myös muita vaih-
toehtoja, kuten tukiopetuksen ja yksilöllisen ohjauksen merkitystä, osa-aikaisen erityisope-
tuksen ja joustavien opetusryhmittelyjen mahdollisuutta tukea oppilasta sekä konsultaation
merkitystä oppilaan opettajalle. Oppilaan tuen tarvetta määrittäessä tulee ensisijaisesti
huomioida ja mahdollistaa oppilaan opiskelu yleisen ja tehostetun tuen avulla omassa luo-
kassa. Avustaja- ja tulkitsemispalveluita määrittää ensisijaisesti oppilaan yksilölliset tar-
peet, jolloin kyseeseen voi tulla myös kokoaikainen pienryhmäopetus.
Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentuminen lain edellyttämällä tavalla edellyttää
sitä, että oppilaan tuleva opettaja saa tietoa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen vuorovaiku-
tukseen liittyvistä valmiuksista riittävän ajoissa. Esiopetuksen ja koulujen tulee huomioida
varhainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen
avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentamisesta oppilas, luokka tai koulukohtaisesti.
Avustaja voi olla yhden tai useamman oppilaan, koko luokan tai koko koulun yhteinen
avustaja.
Avustajapalvelun toimivuutta arvioidaan vuosittain koulutasolla oppilas- ja luokkakohtais-
ten tietojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS – asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausuntojen,
60
palautteen ja arvioinnin perusteella. Oppilashuoltotyöryhmä laatii vuosittain koulukohtai-
sesti OHR- koonnin avustaja- ja tulkitsemispalveluista. Kuntatasolla avustaja- tulkitsemis-
palveluiden arvioinnissa pyritään jatkuvaan erityisopetuksen ja oppilashuoltotyön arviointiin
ja kehittämiseen. Vastuu arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta on sivistystoimenjoh-
tajalla. Opetustoimenjohdon vastuulla on kokonaisvaltainen opetustoimen arviointi.
Avustajaresurssin määrittelyprosessi
5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA
Koulun kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Monipuolinen kerhotoi-
minta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoi-
minta tukee erilaisten harrastusten viriämistä ja kannustaa omaehtoisuuteen. Oppilas voi
saada kerhotoiminnan kautta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja toiminnalla on mahdol-
lista syventää oppitunneilla opittua. Opettajan pitämä kerhotoiminta antaa mahdollisuuden
oppilaiden eri vahvuuksien ja tarpeiden parempaan tuntemiseen.
Toiminnan järjestäminen ja laajuus
Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöisesti koulun opettajat, mutta myös ulkopuolisten,
ammattitaitoisten ohjaajien johtama kerhotoiminta on mahdollista. Kaikissa tapauksissa
opettaja, koulu tai huoltaja tekee avustaja- ja tulkitsemispalveluesityksen oppi-
lashuoltotyöryhmälle
koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee vuosittain esityksen avustaja- ja tulkitse-
mispalveluista huhtikuun loppuun mennessä oppilas- ja luokkakohtaisten tieto-
jen, oppilastilastojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS- asiakirjojen ja asiantunti-
joiden lausunnon perusteella
oppilashuoltotyöryhmä käyttää avustajatarvemäärityksessä avustaja
rehtori välittää oppilashuoltotyöryhmän avustajatarve-esityksen sivistystoimen-
johtajalle jatkokäsittelyyn
sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen avustajaresurssista
61
toiminnan on tuettava koulun kasvatustavoitteita ja sisältöjä, jotka kirjataan vuosittaiseen
työsuunnitelmaan.
Kerhotoimintaa järjestetään käytössä olevan tuntiresurssin puitteissa. Kerhotuntien koko-
naismäärä muodostuu sekä opetushallitukselta erikseen anottavasta osuudesta että kou-
lun omasta tuntikehysosuudesta. Tällä hetkellä kustannukset jakaantuvat 75 % / 25 %.
Opetushallituksen rahoitus anotaan vuosittain. Kerhotuntien kohdentamisesta päätetään
koulukohtaisesti ja toiminnan sisällöt ja tavoitteet määritellään työsuunnitelmassa. Kerho-
toiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuminen voidaan myös suunnitella
osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnasta tiedotetaan koulukohtaisesti luku-
vuoden alkaessa. Tarvittaessa tiedotetaan lisäksi toiminnan alkaessa tai muuttuessa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapsille tuttu ja
turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa ja osallistua aikuisen ohjauksessa mo-
nipuoliseen toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöissä kiinnitetään
huomiota luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittäviä lepohetkiä unohtamatta.
Tavoitteista
Aamu- ja iltapäivätoiminta täydentää kerhotoiminnan ohella perusopetusta tukevaa muuta
toimintaa. Sitä järjestetään valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditun paikallisen
suunnitelman mukaisesti. Pälkäneen nykyinen toimintasuunnitelma päivitetään vuonna
2011. Siinä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti toiminta tukee kodin ja koulun kasvatus-
työtä, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä lapsen eettistä kasvua. Toiminta edistää
osallisuutta, lisää tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä.
Toiminnan järjestäminen ja laajuus
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu peruskoulun 1. ja 2.
luokan oppilaille, mutta ryhmäkoon salliessa myös 3. luokan oppilaille. Erityisen tuen piiriin
otetuille oppilaille kunta järjestää tarvittaessa iltapäiväkerhotoimintaa.
Eri kouluissa järjestettävän toiminnan laajuus, toiminta-ajat, perittävät maksut ym. käytän-
nön seikat määritellään paikallisessa toimintasuunnitelmassa, jonka päivittämisestä vastaa
aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toi-
mivat pääsääntöisesti kouluavustajat ja koulunkäyntiavustajat.
62
5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
5.3.1 OPPILASHUOLTO
Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehi-
tystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvin-
voinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien on-
gelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syr-
jäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille
sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille.
Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoi-
mien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökun-
nan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen,
yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppi-
lashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa
opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehityk-
seen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn
tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä op-
pilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kannustaa kodin
ja koulun väliseen yhteistyöhön, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta.
Tavoitteena edistää yhteistyössä huoltajien kanssa
5.3.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen
ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun
henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvalli-
hyvää oppimista
kasvua
kehittymistä
tunnistaa varhain
huolet
aloittaa tukitoimet
63
suuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon kou-
lun kaikessa toiminnassa.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä
turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilan-
teissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön
tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.
Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten
koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla
edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava
suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitel-
ma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kou-
luyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epä-
suoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ih-
misen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, kou-
lussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai
ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista
kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että
kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja pu-
heena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä pu-
hetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhtei-
sössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön
kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena
voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin
on puututtava.
Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan,
kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön
toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.
64
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus-
välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön
ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.
Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen
ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvalli-
nen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapatur-
mien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikai-
sesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kul-
jetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyväs-
sä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeis-
tukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapa-
turmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liitty-
vistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.
Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan
kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon
yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja
tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja
huoltajalle.
Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä
noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja
turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa
opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.
Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun
toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen
edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotetta-
va tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toiminta-
ohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seura-
taan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvit-
tavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden
65
viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa
tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä.
5.3.3 HENKILÖSTÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN
LUOVUTTAMINEN
Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja
huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asi-
aa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämi-
seen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia
henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, koulu-
terveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja,
koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululää-
käri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään
kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun lailli-
sen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan
asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vi-
reillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallis-
tuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä
vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.
Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jot-
ka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan
pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa
käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.
Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtai-
sista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta
vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdis-
tystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.
Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta
vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pi-
66
dettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppi-
laalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuori-
tukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikke-
uksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka
on salassa pidettävä tieto.
Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat,
kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjes-
tämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluk-
sessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tie-
toja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.
Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil-
taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta ope-
tuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen jär-
jestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta,
joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovu-
tettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetus-
tilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama
peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina
ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannal-
ta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjes-
täjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen
järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon am-
mattihenkilöltä.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään
opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on sa-
lassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen
kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestä-
jällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida,
67
ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mu-
kaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:
Julkisuuslaki 621/1999
julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002
perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuk-
sesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998) 16 §:n 4 mom
Tietosuojasta:
henkilötietolaki (523/1999)
laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2
laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta
(565/1999)3
Käytännön koulutyössä huomioon otettavia
salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että
kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tie-
toa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi
viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus
opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvol-
lisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat
salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salas-
sapitovelvolliselle
oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toi-
silleen että vastaaville viranomaisille
tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty
lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havait-
semastaan lastensuojelutarpeesta
perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen an-
tamisen
68
huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuolto-
lain (41/86) säädöksin
salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne
eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja
asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa
ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa
Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat
Tietojen luovuttaminen ja tietojensaantioikeus
Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil-
taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille ja perusopetuksenlain mukaisesta ope-
tuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen jär-
jestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, on-
ko kysymys sellaista tiedosta, joka on välttämätön oppilaan ja muiden oppilaiden turvalli-
suuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan
sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisi-
oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat
oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset
oppilaan opetuksesta vapauttaminen
oppilaan ja kokelaan koesuoritukset
todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa
koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät
käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot
opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun
kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuk-
sella
tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että op-
pilas on erityiskoulussa
terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot
psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi
osoitetiedot
69
kin todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaa-
miseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidet-
tävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan
opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös
muilta tahoilta.
Tiedonsaantioikeus
Tiedonsiirtovelvoite
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta
opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomai-
selta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä tervey-
denhuollon ammattihenkilöltä.
Kun oppilas siirtyy toiseen kouluun, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapi-
tosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kan-
nalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan
antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.
70
5.3.4 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PÄLKÄNEELLÄ
Yhteistyö ja vastuunjako Pälkäneellä
Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön
ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oi-
keusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa
otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään kurinpidollisiin ja/tai oppilashuollollisiin toimenpitei-
siin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien.
Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, joka-
päiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Oppilashuoltotyötä organisoi ja kehittää koulun
oppilashuoltoryhmä yhdessä muun henkilöstön kanssa. (Perusopetuslaki 31a §, Lukiolaki
29a §, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37a §). Oppilashuollon yhteistyötahoja ovat mm.
. .
Arjen huolenpito
Erityinen tuki ja hoito
OHR Terve ja turvallinen
toimintaympäristö rehtori
opettajat
erityisopettajat
opo
vanhemmat
oppilas
koulun henkilökunta
opetuksen järjestäjä
vanhemmat
oppilas
sidosryhmät
yhteistyökumppanit
sosiaalitoimi
terveystoimi
nuorisotoimi
poliisi
vanhemmat
koulukuraattori
kouluterveydenhoitaja
koululääkäri
koulupsykologi
erityisopettajat, avustajat
vanhemmat
oppilas
71
sosiaalityö, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, koulupsykologi ja
perheneuvola. Erikoissairaanhoidon, koulupsykologin ja perheneuvolan palveluissa Pälkä-
neen kunta tekee yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Paikallisten tukiverkostojen
kanssa tehdään myös oppilashuollollista yhteistyötä. Mukana toiminnassa ovat mm. MLL,
kunnan nuorisotoimi, poliisi ja seurakunta. Oppilashuollollista tukea annetaan oppilaalle ja
tarvittaessa yhteistyötä tehdään lastensuojeluviranomaisten kanssa tilanteissa, joissa lap-
sen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua.
Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitukset lastensuojeluviranomaisille tai ilmoitukset
lainrikkomisesta poliisille.
Oppilashuoltotyön organisointi
Oppilashuoltotyötä organisoi ja koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä, mutta luokanopettaja
tai – valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Jokainen koulun aikuinen on näin ollen velvolli-
nen puuttumaan koulun arjessa huomaamiinsa ongelmatilanteisiin. Opettajan on hyvä ot-
taa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein
pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita,
että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun
opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen
tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittele-
miseen, hän tuo asian opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa
eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen nä-
kemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä
osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä. Ryhmään voivat kuulua koulusta
riippuen rehtori tai hänen valtuuttamanaan apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja ja koulu-
kuraattori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan laajempi joukko toimijoita. Yksittäisen oppilaan
asioita käsiteltäessä mukaan kutsutaan oppilas ja huoltaja. Käsittelyyn voivat osallistua
opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan
asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin
käsiteltävän asian perusteella erikseen. Pälkäneen oppilashuoltoprosessin runko on ku-
vattu erillisessä liitteessä. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta
koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuol-
lon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.
Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulunjohtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja,
72
kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä avustaja, koulupsy-
kologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja las-
tensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja
aiheen perusteella.
Yleensä opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa
mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kut-
sua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: esim. kouluterveydenhoitaja, erityisopet-
taja, rehtori tai kuraattori. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla muka-
na keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppi-
lashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai -valvoja
voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukanaolo kaikissa oppi-
laspalavereissa ei ole välttämätöntä, eikä edes suotavaa. Mahdollisissa seuranta- ja jatko-
palavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi
vaihdella tarpeen mukaan. Läsnä ovat ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella
suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita
tarvittavia tahoja. Tapaamisia on hyvä jatkaa niin kauan, että tilanteeseen on saatu pysyvä
ratkaisu tai kun asia on siirretty eteenpäin muulle taholle. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan
laillisuudesta.
Kun huoli herää
Luokanopettaja
Luokanvalvoja
Huoltaja
Muu henkilö
asian puheeksi ottaminen (apua muilta
toimijoilta)
yhteys huoltajaan
yhdessä sovitut tukitoimet ja ratkaisut
(esim. ohjaus kuraattorille tai tervey-
denhoitajalle)
seurataan riittävätkö sovitut tukitoi-
met
ellei, huoli siirtyy oppilashuoltoryh-
mälle
73
Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen
Oppilashuollollista yhteisöllistä työtä tehdään koulussa monin eri tavoin oppilashuoltoryh-
män tekemän työn lisäksi. Kouluissa on käytössä Kiva-koulumateriaali. Yläkoulussa järjes-
tetään yhteisöllisyyttä lisääviä ja tukevia teemapäiviä ja tapahtumia, kuten kiusaamatto-
muuspäivä. Lisäksi yläkoulun luokanvalvojan tunneilla on käytössä sosiaalista kasvua,
ryhmäytymistä ja erilaisuutta tukevaa materiaalia jokaiselle luokka-asteelle.
Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja muiden asi-
antuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa
Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että
lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema
tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhemmilla on mahdolli-
suus tavata opettajia ja muita asiantuntijoita huolen herätessä ja tarpeen niin vaatiessa.
Oppilashuoltotyöryhmä tekee myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön
vanhempien kanssa on varattava riittävästi aikaa.
Huoltajilla on kuitenkin ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee
kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön
jäsenenä. Koulun ja opettajien on oltava yhteistyössä sekä yksilö- että yhteisötasolla huol-
tajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuul-
lisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvalli-
suutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee toimia avoimesti ja tiedottaa tekemisistään
koteihin niin, että vanhemmat tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Yhteistyöhön on tärkeä
ottaa myös itse oppilas mukaan, jos se on mahdollista ja tarpeellista. Koulun henkilökun-
nan on hyvä muistaa, että koteihin on hyvä ottaa myös yhteyttä positiivisissa asioissa, sillä
valitettavan usein yhteydenotot tapahtuvat negatiivisten asioiden johdosta. Erityisen tärke-
ää on luoda rauhallinen, kuunteleva ja tasa-arvoinen keskustelutilanne, jolloin pyritään löy-
tämään yhteinen linja lapsen tai nuoren parasta ajatellen.
Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin yksittäis-
ten oppilaiden asioita käsiteltäessä kuin koko kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asiois-
sa. Esimerkiksi Pälkäneen MLL osallistuu monin tavoin koulun toimintaan. Yhteistyötä teh-
dään mm. tukioppilaiden kouluttamisessa sekä muissa projekteissa. Koti- ja koulu Ry osal-
74
listuu myös oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyöhön mm. järjestämällä Kasvattajan kahvila
-tapahtumia oppilaiden vanhemmille. Seurakunta osallistuu vuosittain mm. ryhmäyttämis-
tapahtumiin, kuten seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivään. Myös kunnan nuorisotoimi ja
perhetyöntekijät ottavat osaa koulun arkeen monin eri tavoin. Koulun toimintaan ja oppi-
lashuollolliseen työhön osallistuu myös silloin tällöin poliisi.
Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai
poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympä-
ristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua
Koulun tukiverkko ja oppilashuoltotyöryhmä tukevat tarvittaessa lasta hänen vaikeuksis-
saan. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa,
mikäli lapsen tilanne sitä edellyttää. Sosiaalitoimen sekä opetustoimen henkilöstön on las-
tensuojelulain velvoittamana tehtävä lastensuojeluilmoitus silloin kun hän havaitsee tai saa
tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoi-
tuksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lap-
sen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen ai-
heena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin
puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.
Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongel-
mat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttumi-
nen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. (www.sosiaaliportti.fi)
Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden on-
gelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuh-
de voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lap-
sen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä
tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta.
(www.sosiaaliportti.fi)
Lapsen rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Poliisiin otetaan yhteyttä, mikäli
siihen on tarvetta. Tarvittaessa koulu voi myös asettaa oppilaalle kurinpidollisia rangais-
tuksia koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta.
75
Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämi-
nen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä
Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä tukevat säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus,
hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tu-
keva toimintakulttuuri. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit,
käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymi-
seen. Opetussuunnitelman yhteyteen kuuluu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väki-
vallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Sen noudattaminen ja toteuttaminen on tärkeää, sillä
oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaali-
seen turvallisuuteen.
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus-
välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin liittyvistä turvalli-
suustekijöistä. Myös kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvan opetuksen turvallisuudesta
tulee huolehtia. Tarpeellista on tasaisin väliajoin arvioida kasvu- ja oppimisympäristön
turvallisuutta esim. opetushenkilöstölle suunnatuin kyselyin. Kysely voidaan suunnata
myös oppilaille.
Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on
varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa
että toimivan kouluyhteisön rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtä-
vänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. sa-
manaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja. Tärkeää on,
että kaikki työntekijät ovat sitoutuneet koulun tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee ohjata heitä
kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttu-
malla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteis-
työ opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa.
Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vi-
reillepano ja käsittely
Oppilashuoltotiedot kuuluvat koululakien erityissäännösten ja julkisuuslain 24 §:n perus-
teella ehdottomasti salassa pidettäviksi, samoin kuin terveydentila- ja sosiaalihuoltotiedot,
76
psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet. Lisäksi harrastustoimintaa, elintapoja, perhe-
elämää ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapi-
dosta poikkeaminen voi perustua oppilaan huoltajan suostumukseen, joka on syytä pyytää
kirjallisena. Laissa on säädetty erikseen salassapidosta poikkeamisesta siten, että oppi-
lashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen
opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat
säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmälli-
sesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöy-
täkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Pöytäkirjat
ovat salassa pidettäviä. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan, kuka toi asian esille, millai-
sesta huolesta on kyse, mitä tähän mennessä on tehty ja mitä päätettiin. Ennen oppi-
lashuoltoryhmän käsittelyä yksittäisen oppilaan asiasta on jo keskusteltu oppilaan ja huol-
tajan kanssa. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan
Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykki-
sen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa
Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa
sekä hyvin olennainen osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm.
yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden
yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkas-
tuksia sekä huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltai-
sesti oppilaan hyvinvointia, terveydentilaa, kasvua ja kehitystä. Tämän lisäksi pyritään kar-
toittamaan mm. kouluselviytymistä sekä koti- ja ystävyyssuhteita ja antamaan yksilöllistä
terveysneuvontaa. Huoltajat voivat osallistua halutessaan terveystarkastuksiin.
vireillepanija
huolen syy, aihe
päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen
asian käsittelyyn osallistuneet
mitä tietoja ja kenelle oppilaasta annettiin
77
Kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana kartoittamassa oppilaan tarvitsemaa tukea
ja seuraa hänen terveydentilaansa sekä selvittää mahdollista jatkohoidon ja tutkimusten
tarvetta. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta kou-
lunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa sekä suunnittelevat tarvittavia tuki-
toimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi ja tukemiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu
muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien
selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen.
Kouluikäisen terveyden edistämisessä keskeisiä tavoitteita ovat
Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja edistää tämän hyvin-
vointia tarttumalla ongelmiin mahdollisimman ajoissa. Jos oppilaan kehityksessä, oppimi-
sessa tai elämäntilanteessa on ongelmia, terveydenhoitaja yleensä ohjaa hänet jatkohoi-
toon koulupsykologin luokse. Hän myös kartoittaa oppimisvaikeuksia erilaisin tutkimuksin.
Koulupsykologipalvelut Pälkäneen kunnassa on järjestetty Kangasalan terveyskeskuksen
kautta. Myös perheneuvolapalvelut ovat tarjolla Kangasalan perheneuvolassa. Perheneu-
volan palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Lähetettä perheneu-
volaan ei tarvita vaan neuvolaan voivat huoltajat olla tarvittaessa suoraan yhteydessä.
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja koko-
naiskehitystä. Hän osallistuu oppilashuoltotyöhön koulun arjessa keskustelemalla oppilai-
den kanssa ja olemalla linkkinä muiden tukipalveluja tarjoavien välillä sekä järjestämällä
apua ja tukea perheille. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin havaitessaan
ongelmia. Myös kunnan muut sosiaalityöntekijät, kuten perhetyöntekijät tukevat tarvittaes-
sa lasta lapsen tai perheen vaikeissa tilanteissa.
Koulukäyntiavustajat osallistuvat opettajan ohjauksessa oppilaan opetukseen ja kasvatuk-
seen. He auttavat oppilasta selviytymään koulun arjesta. Avustaja huolehtii oppimateriaalin
ja opetusvälineiden järjestämisestä ja valmistelemisesta annettujen ohjeiden mukaan.
itsetunnon tukeminen
elämänhallintataidot
ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus
ennaltaehkäisevä päihdekasvatus
78
Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tu-
kemisessa
Huolen herääminen
Huolen puheeksiottaminen oppilaan ja huoltajan kanssa
Ei jatkotoimen-
piteitä
OHR- konsultaatio OHR- konsultaatio ja
sopimus jatkotoimen-
piteistä
- vastuuhenkilöt
ja työnjako
- toimenpiteet ja
aikataulu
- seuranta ja kir-
jaaminen
- seuranta ja kir-
jaaminen
OHR:ssä sovittujen toimenpiteiden toteutus
Tuki riittävä, sopimus
tuen päättämisestä
Tuki riittämätön, suunnitelman tarkistus
ja sopimus jatkotoimenpiteistä
OHR: n toteuttama erityinen tuki Erityispalvelujen tuki
Moniammatillinen verkostoyhteistyö ja seuranta, OHR: ssä tieto
Tuki riittävä Tuen järjestämisvastuu OHR:n ulkopuolel-
la, sopimus tietojen siirtämisestä kouluun
79
Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaike-
uksissa
Oppilaan psyykkinen oireilu näkyy yleensä häiriökäyttäytymisenä; muutoksina oppilaan
käyttäytymisessä, kuten masentuneisuutena, syrjään vetäytymisenä, koulutyön laiminlyön-
tinä joko läksyjen teossa tai koulupinnauksena ja syömishäiriöinä. Taustalla olevat ongel-
mat voivat olla moninaisia, ja usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä psyykkisen oireilun
taustaksi. Ongelmat voivat johtua mm. oppimisvaikeuksista, vaikeuksista kaveripiirissä,
kotona tai perhesuhteissa ilmenevistä vaikeuksista. Mikäli on syytä olettaa, että oppilaalla
on mielenterveyden ongelmia, on hyvä keskustella huolesta oppilaan kanssa ja tarvittaes-
sa ohjata hänet terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Tarvittaessa oppilas ohjataan asian-
tuntijan hoitoon.
Psyykkisen oireilun mahdollisia ilmenemismuotoja
Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväki-
valta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä
Perheen vaikeudet vaikuttavat oppilaan arkeen myös koulussa. Perheessä voi olla työttö-
myyttä, erilaisia sairauksia tai muita vaikeuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on tällöin erityisen tärkeää. Koulun olisi hyvä olla tie-
toinen tällaisista asioista, jotta koulun aikuiset voisivat tukea oppilasta ja ohjata häntä tar-
vittaessa avun piiriin. Aina vaikeissa tilanteissa perheillä ei ole kuitenkaan halua tai voimia
ilmoittaa vaikeuksista koululle. Koulun henkilökunnan tulisikin puuttua oppilaan ongelmiin
huomattuaan oppilaan käytöksessä huolestuttavia piirteitä. Oppilaalle tulee tarjota tarvitta-
essa apua ja ohjata kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin vastaanotolle. Vanhemmat tai
lapsi voivat olla tarvittaessa myös itse suoraan yhteydessä esim. perheneuvolaan tai psy-
kologiin. Vaikeissa perhetilanteissa apua ja tukea voi hakea myös sosiaalitoimen puolelta.
Perhetyöntekijät ja lastensuojeluviranomaiset voivat myös tukea lasta ja koko perhettä.
häiriökäyttäytyminen
masentuneisuus
koulutyön laiminlyönti: läksyt, pinnaus
syömishäiriöt
syrjään vetäytyminen
väsymys
80
Koulun henkilökunta voi tehdä halutessaan lastensuojeluviranomaisille lastensuojeluilmoi-
tuksen lapsen suojelemiseksi.
Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen
yhteydessä tai silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty
Sekä perusopetus- että lukiolaissa (PL 35 §, LL 25 §) on säädetty oppilaan käyttäytymises-
tä. Lait edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu
koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa
ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä
järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen
ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii.
Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpil-
lisesti, voidaan määrätä rangaistus esim. jälki-istunto tai hänelle voidaan määrätä KAKEa
tai antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitet-
tua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas
voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan antamia ohjeita,
käyttäytyy häiritsevästi tai toimii lain tai koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, hänelle voi-
daan määrätä erilaisia seuraamuksia. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarvittaessa pois-
taa oppilas luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai muusta koulun tilaisuudesta kä-
destä pitäen, kuitenkin valvonnan alaisuuteen. Oppilaan asiattomasta käytöksestä tulee
keskustella oppilaan kanssa ja ottaa yhteyttä kotiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan kasva-
tuskeskusteluun kouluissa, joissa se on käytössä. Kasvatuskeskustelu tehokas tapa huo-
lehtia ei-toivottujen asioiden tiedotuksesta kotiin ja myös keino oppilaan oman vastuun
lisäämiseen itsestään ja muista. Kake-opettaja ottaa rikkeen tapahduttua asian esille oppi-
laan kanssa mahdollisimman pian. Keskustelua käyvä opettaja ei välttämättä ole sama
henkilö, joka on todennut rikkomuksen. Keskustelusta tehdään kake-kansioon kirjaus, ja
oppilas soittaa kake-puhelun huoltajalle koulun puhelimesta. Kontrolli-kakessa tarkiste-
taan, onko oppilas noudattanut itse laatimiaan lupauksia. Jos oppilaalle tulee muita rikkei-
tä, seuraa kake II, jossa oppilashuollollinen edustus on paikalla. 3. kakessa on rehtorin
lisäksi paikalla huoltaja, kuraattori, oppilas ja kake-opettaja. Koulun käytössä on tarvittaes-
sa myös kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen. Jälki-istunto on käy-
81
tössä rangaistuskeinona joissakin kuntamme kouluista. Kunnassamme ollaan kuitenkin
yhä enemmän siirtymässä rangaistuskäytännöissä pois jälki-istunnoista.
KAKE eli kasvatuskeskustelu
Opettaja joutuu joskus oppilaitoksessa järjestystä ylläpitäessään puuttumaan oppilaan fyy-
siseen koskemattomuuteen. Näin tapahtuu pääsääntöisesti silloin, kun oppilas ei kehotuk-
sista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään. Koska lainsäädäntömme turvaa kan-
salaisen fyysisen koskemattomuuden hyvin pitkälle, on tarpeen selvittää, missä tilanteissa
opettaja voi poiketa em. koskemattomuuden periaatteesta joutumatta itse syytetyksi esi-
merkiksi oppilaan pahoinpitelystä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai reh-
torin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä
tilaisuudesta. Opettaja on kuitenkin vastuussa oppilaastaan, joten oppilaan valvonta tulee
järjestää jollakin tavalla. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljel-
lä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai
muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai
uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuutto-
masti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voi-
Oppilas ja kake-opettaja keskustelevat rikkeestä
sovitaan lupaukset jatkosta kirjallisesti
oppilas soittaa huoltajalle kontrolli sovituista asioista
KAKE II sama kuin edellä, mutta oppilashuollon edustaja mukana
keskustelussa
KAKE III sama kuin edellä, mutta huoltajat ja rehtori muiden lisäksi
paikalla
82
daan määrätä työpäivän päätyttyä valvonnan alaisena läksyparkkiin suorittamaan tehtävi-
ään.
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, ennen kirjallisen varoituksen antamista oppi-
laalle tai oppilaan määräaikaista erottamista on
Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut
toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määrä-
ajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymises-
tä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suun-
nitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa sekä yhteistyö oppilaan
ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
Nivelvaiheilla tarkoitetaan Pälkäneellä oppilaan siirtymistä 1) esiopetuksesta perusopetuk-
seen, 2) perusopetuksessa oppilaan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toi-
seen kouluun ja 3) perusopetuksesta toiselle asteelle. Nivelvaiheissa eri oppilashuollollis-
ten tahojen tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista
perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteis-
työn ja yhteisten käytäntöjen luominen oppilaitosten kesken. Perusopetuksen opetussuun-
nitelman perusteissa puhutaan oppilaan turvallisesta siirtymisestä opintopolun nivel-
vaiheissa. Nivelvaihe on siirtymävaihe, jossa koululaisen osaamisen taso selvitetään ja
tarvittavan tehostetun tuen antaminen suunnitellaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaeh-
käisevät toimenpiteet tukevat oppilaan suotuisaa kehitystä koululaisena. Yhteistoiminnan
periaatteena on luottamuksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä.
Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheessa on tärkeää, jotta
toimijat pystyvät huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käy-
1. yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti
2. kuultava oppilasta
3. hankittava muu tarpeellinen selvitys
4. oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi
83
tännöt nivelvaiheissa mahdollistavat oppilaan kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat tu-
en tarpeiden määrittelyssä.
Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koh-
dalla perusopetuksessa, oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisen tuen piiriin tai päin-
vastoin. Oppilaan perheiden ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia
edistävään yhteistyöhön. Vanhempia tulee tukea kaikin keinoin kasvatustehtävässä. Erilai-
set mittaus- ja arviointimenetelmät kuuluvat oppilaiden osaamistason selvittämiseen. Pe-
rusopetuksen oppilaiden taitoja voidaan kartoittaa erilaisilla tehtävillä lähinnä matematiikan
ja äidinkielen osa-alueilla. Kartoittamisen toteuttamisesta vastaavat erityisopettajat. Mitta-
usten ja arvioinnin lisäksi koulujen henkilökunnan oppilaantuntemuksellisten tietojen avulla
pyritään kartoittamaan tukitoimien tarve vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.
Nivelvaiheissa oppilaan ja kodin näkökulmasta ovat erityisen tärkeitä siirtymävaiheiden
etukäteistiedottaminen ja erilaiset tapahtumat, kuten tutustumispäivät ja vanhempainillat
sekä ryhmäyttämisteemapäivät. Siirtymävaiheessa oppilaan ja perheiden tukena voivat
olla kuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, luokanvalvoja tai luokanopettaja ja ylä-
koulussa lisäksi opo. Oppilaanohjaajan rooli on tärkeä, jotta jokainen oppilas löytäisi toisen
asteen haussa oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisen opiskelupaikan yhteistyössä
vanhempien kanssa. Opo huolehtii myös jälkiohjauksesta yhteishaun tulosten selvittyä ja
osallistuu toisen asteen edustajien kanssa siirtopalaveriin. Kun oppilas vaihtaa koulua
kunnan sisällä tai siirtyy toisen kunnan järjestämään opetukseen, on opetuksen järjestäjän
saatava viipymättä opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen edelliseltä järjes-
täjältä. Siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi erityisopetussiirtopäätös ja HOJKS. Vastaavat
tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksenjärjestäjän pyynnöstä. Oppilaan huoltajan tai
muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjes-
tämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.
Vain ajankohtaiset ja välttämättömät asiat siirretään.
84
Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
Vastuu
henkilöt/
tahot
Siirtymä
Välineet
Vanhemmat
Päiväkoti
Perhepäivähoito
Keltot
Neuvola
Mamukoordinaattori
Vanhemmat
Esi- ja 1.luokkien opettajat
Erityisopettajat
Keltot
Erityisopetuksen vastaava
Neuvola
Kouluth
Vanhemmat
Luokanopettajat
Kuraattori, tukioppilaat
Opinto-ohjaaja
Luokanvalvojat
Erityisopettajat
Vasu
Neuvolan terve-
yskertomus
Vanhempainillat
Tutustumiset
3v., 4v-arviot
Vasu
Kuntoutussuun-
nitelma
Vanhempainillat
Tutustumiset
6-v. arvio
HOJKS
Kuntoutussuunnitelma
Lapsen esiop. suunn.
Tiedonsiirtopalaverit
Esi- ja alkuopetuksen
vuosikello
Vanhempainillat
Tutustumispäivä
Ryhmäytyminen
Oppimissuunnitelma
HOJKS
Tiedonsiirto-
palaverit
Vanhempainillat
Tutustumiskäynnit
Oppimissuunnitelma
HOJKS
Tiedonsiirtopalaverit
Seuranta- ja yhteis-
työkäytännöt
Vanhemmat
Opinto-ohjaajat
Kuraattori
Erityisopettajat
Luokanvalvojat
Toisen asteen
opettajat
Koti Varhaiskasvatus
1-5 v. Esiopetus
Koti
Perus-
opetus:
alakoulu
Perus-
opetus:
yläkoulu
Toinen
aste
85
Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämi-
nen
Koulu ryhtyy tarvittaessa erityistoimiin, jos oppilaan terveydellinen tila tai sairauden hoito
sellaisia vaativat. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja
sen toteutumista seurataan. Luokanopettaja tai luokanvalvoja on tärkeässä asemassa sai-
raan lapsen opintojen tukemisessa. Sairaan lapsen opetus toteutetaan pitkälti oppilaan
voimavarojen edellyttämällä tavalla. Koulu on valmis tukemaan lasta joustamalla opetus-
järjestelyissä. Lapselle voidaan tarjota tukiopetusta ja antaa joissain tilanteissa kotiopetus-
ta. Myös koejärjestelyissä ja kuljetusasioissa voidaan ottaa huomioon oppilaan terveydelli-
nen tila. Myös kouluterveydenhuolto ja muu oppilashuolto tukevat oppilasta tarpeen vaati-
malla tavalla.
Tapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta
Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia kouluyhteisön ja ympäristön turvallisuudesta. Erityis-
tä huomiota turvallisuuteen on kiinnitettävä tietyissä oppiaineissa, kuten fysiikassa, kemi-
assa, kotitaloudessa, käsitöissä ja liikunnassa. Jokainen työyhteisön jäsen on kuitenkin
velvollinen ilmoittamaan huomaamistaan turvallisuusepäkohdista lähiesimiehelleen. Lisäk-
si jokaisen koulun aikuisen on oltava selvillä turvallisuusasioista ja hänen on huolehdittava
siitä, että oppilaat saavat opetuksessa asianmukaisen ohjeistuksen. Ohjeiden antamisen
lisäksi aikuisen tulee valvoa sitä, että neuvoja noudatetaan.
Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sat-
tuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton tapaturmavakuutuksessa mainituin eh-
doin ja edellytyksin. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa
koulun työsuunnitelman mukaiseen toimintaan esim. leirikouluun ja retkille. Mikäli opettaja
tai muu henkilökuntaan kuuluva ei ole tietoinen tapaturmasta, on oppilaan huoltajan ilmoi-
tettava siitä mahdollisimman pian kouluun/kansliaan. Tapaturmailmoitus kannattaa täyttää
aina tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan.
Koulun henkilökunnassa on oltava riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, jotta ensiapua voi-
daan antaa tarvittaessa välittömästi. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus antaa ensiapua
tarvittaessa. Oppilas ohjataan tarvittaessa hoitoon, mutta jatkotoimenpiteistä, –hoidosta ja
seurannasta huolehtivat terveydenhuollon ammattilaiset. Tapaturmatilanteessa opettaja tai
86
terveydenhoitaja, tutkii oppilaan ja arvioi tilanteen sekä ottaa yhteyden aina huoltajaan.
Jos tarve niin vaatii, oppilas toimitetaan ensiapuun suoraan koululta tai ensiavussa käyn-
nin järjestelyistä sovitaan huoltajan kanssa.
Koulutapaturman sattuessa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:
Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen
Oppilaan runsaat poissaolot vaikuttavat koulutyöhön negatiivisesti. Perheiden lomamatkat
tulisikin mahdollisuuksien mukaan ajoittaa koulujen lomien ajaksi. Luokanopettajat ja luo-
kanvalvojat seuraavat oppilaidensa poissaoloja. Suotavaa olisi, että huoltajat ilmoittaisivat
poissaoloista luokanopettajalle tai –valvojalle. Poissaolojen syyt kuitataan poissaolovihkon
tai Wilman välityksellä. Oppilaan ollessa pitempään poissa lomamatkalla, läksyt selvite-
tään jo ennen lomaa erillisellä kaavakkeella (Liite) tai muuten sovitulla tavalla. Poissaolo-
jen kokonaismäärää seurataan lukuvuosittain. Poissaolojen ehkäisemisen kannalta on tär-
keää, että luokassa on hyvä luokkahenki ja että koulussa on hyvä ja turvallinen työilmapiiri.
Näitä kehittämällä ja ylläpitämällä voidaan vaikuttaa poissaloihin ennaltaehkäisevästi.
Myös oppilaan ohjaaminen oppilashuollollisen avun ja tuen piiriin usein vähentää luvatto-
mien poissaolojen määrää.
1. Oppilaalle annetaan tarvittaessa ensiapua koulussa (esim. haavan puhdistus ja
suojaus, kylmähoito, kipulääke).
2. Oppilas toimitetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tutkittavaksi mahdollisim-
man pian jonkun aikuisen (opettajan, koulunkäyntiavustajan tai huoltajan) seuras-
sa.
3. Tapaturmasta ja sen hoidosta ilmoitetaan tarvittaessa kotiin ja sovitaan mahdolli-
sista jatkotoimista.
4. Jos tapaturmasta aiheutuu kuluja, tehdään tapaturmailmoitus (liite), joka toimite-
taan kansliaan tai rehtorille.
5. Vakuutusyhtiö korvaa myös mahdollisista jatkohoidoista tai tutkimuksista johtuvat
kustannukset matkakuluineen.
6. Kopiot tapaturmailmoituksista säilytetään koulun arkistossa.
87
Yli kahden päivän kestävästä sairaudesta on syytä ilmoittaa luokanvalvojalle. Kesken päi-
vän koulusta poistuttaessa sairauden vuoksi on otettava yhteys luokanvalvojaan, rehtoriin
terveydenhoitajaan tai ao. tuntia pitävään opettajaan. Muista syistä kuin sairasoloista joh-
tuviin poissaoloihin on aina pyydettävä lupa etukäteen. Enintään kolmen päivän poissa-
oloihin luvan antaa luokanvalvoja ja pitempiin poissaoloihin rehtori.
Poissaolokäytänteet
Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Suomen lain ja koulujen järjestyssääntöjen mukaan päihdyttävien aineiden hallussapito ja
käyttö on kielletty alaikäiseltä. Myös tupakointi on siis kielletty koulussa ja koulun alueella
ja koulun järjestämässä muussa toiminnassa, ja kiellon rikkominen on rangaistava teko.
Poliisilla on oikeus sakottaa lakia rikkonutta ja koululla on oikeus rangaista oppilasta järjes-
tyssääntöjen noudattamatta jättämisestä. Mikäli oppilas tavataan alkoholin tai muiden
päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa, siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle, kouluter-
veydenhoitajalle ja poliisille. Lasta pidetään aikuisen henkilön valvonnassa odottamassa
huoltajan saapumista koululle. Päihtyneenä oppilasta ei saa jättää yksin ilman aikuisen
valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin.
Huumeiden käyttöä epäiltäessä voi kouluterveydenhoitaja oppilaan suostumuksella ottaa
näytteen huumetestiä varten. Mikäli oppilas kieltäytyy huumetestistä, huoltajaa pyydetään
viemään oppilas terveyskeskukseen lääkärin tutkimukseen ja huumetesteihin. Mikäli kou-
luterveydenhoitajaa tai lääkäriä ei ole tavoitettavissa, ja oppilas on huonokuntoinen, hänet
toimitetaan suoraan terveyskeskukseen. Valistusta ja päihdekasvatusta oppilaat saavat
koko perusopetuksen ajan. Terveystiedon tunneilla läpikäydään asioita sekä kouluilla jär-
jestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemapäiviä. Tarvittaessa oppilas ohjataan
oppilashuollollisen avun piiriin, mikäli päihteiden käyttö sitä vaatii.
Toive: Huoltajan tulisi ilmoittaa oppilaan poissaolo aamulla luokanopettajalle tai luokanvalvojalle.
Poissaolon syy selvitetään joko poissaolokirjan tai Wilman välityksellä
Lupa pyydetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista esim. lomamatkat
Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin, lyhyempiin luokanvalvoja tai
luokanopettaja
88
Kouluruokailun järjestäminen
Koululaisilla on oikeus maksuttomaan ateriaan jokaisena koulupäivänä. Koulu tarjoaa op-
pilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun
käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää virallista
oppilashuoltoa. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaole-
via ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää oppilaiden
jaksamista ja työtehoa sekä opastaa heitä terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokata-
poihin. Periaatteena on, että oppilas maistaisi jokaista aterian osaa (pääruoka, salaat-
ti/raaste/tuorepala, juoma, leipä ja levite) edes vähän.
Kouluruokailu on osa opetusta ja tapakasvatusta ja siksikin aikuisten läsnäolo on ruokai-
lussa erityisen tärkeää. Ruokailuun osallistuvan opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun val-
vonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan
luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua, ja lisäksi ruoka-
lassa on erillinen ruokalavalvoja. Oppilaalla tulee olla riittävästi aikaa käytettävissä ruokai-
lemiseen. Välipaloja ei ole tarjolla kouluissamme työpäivien aikana. Allergioista tms. johtu-
vat ruokavaliot otetaan huomioon ruokailussa. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan
huoltaja täyttää erityisruokavaliokaavakkeen terveydenhoitajan tekemän kouluuntulotar-
kastuksen yhteydessä. Myös muilla vuosiluokilla huoltajalla on ilmoitusvastuu lapsen ruo-
ka-aineallergioista. Lääkärintodistusta ei tällöin tarvita.
Lautasmalli
Koulukuljetuksen turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta
koskevat ohjeet
Koulutoimisto pyrkii järjestämään oppilaiden kuljetukset niin, että oppilaille tulisi mahdolli-
simman vähän odotusaikaa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Odotusajalla oppilas
voi halutessaan tehdä läksyjään läksyparkissa yläkoulussa, osallistua kerhotoimintaan tai
käyttää kirjaston palveluita. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kuljetusasiois-
Puolet lautasesta kasviksia Neljännes lautasesta perunaa tai riisiä/pastaa (täysjyvä)
Neljännes lautasesta lihaa,
kalaa, munaa tai palkokasveja
89
ta, aikatauluista ja muista kuljetusjärjestelyistä. Ensimmäisenä lukuvuoden työpäivänä kul-
jetusoppilaille jaetaan matkakortit ja heille selvitetään kuljetussuunnitelma.
Koulun tapaturmavakuutus on voimassa koulussa ja koulumatkalla. Lasten turvallisuuden
takaamiseksi ja lisäämiseksi koulun pihalla liikennöintiä esim. lasta tuotaessa tai haettaes-
sa tulee välttää. Tästä olisi hyvä tiedottaa huoltajia. Turvallisuus on tärkeää myös kuljetuk-
sen aikana. Linja-autossa tai taksissa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana, ja
matkan aikana on pidettävä turvavyöt kiinni. Linja-auton tai taksin kuljettaja saa puuttua
kuljetuksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tilanteen vaatimalla tavalla. Kulkuneuvoa py-
säyttäessä on annettava selvä ja reipas pysähtymismerkki, jotta kuljettaja huomaa oppi-
laan. Hämärän ja pimeän aikana tulee käyttää heijastinta turvallisuus syistä.
Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen
oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan
Oppilashuollollisen työn yhtenä tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden
huoltajien kanssa. Siksi on tärkeää, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän
toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten
huoltajien kynnys ottaa yhteyttä opiskeluhuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni.
Tavoitteena on, että tieto oppilaan asioista kulkisi koulun henkilökunnan ja kodin välillä.
Jokainen koulu tiedottaa oppilashuoltoon liittyvistä asioista vanhemmille mielellään heti
lukuvuoden alettua. Kuraattori ja terveydenhoitaja esittäytyvät mahdollisuuksien mukaan
ainakin 1. ja 7. luokkien ensimmäisessä vanhempainillassa ja he kertovat huoltajille omas-
ta työstään oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.
Oppilashuoltopalveluista annetaan tietoa mm. koulun tiedotteessa, kotisivuilla ja Wilmas-
sa. Niissä on selvitetty oppilaan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden henkilöiden yhteystiedot.
Monet muutkin koulun yhteistyötahot ovat mukana koulun toiminnassa. He osallistuvat
teemapäiviin, kuten seiskojen ryhmäyttämispäivään sekä muihin teemapäiviin ja tempauk-
siin. Koulun henkilökunta ja huoltajat voivat olla suoraan yhteydessä koulun terveyden-
huollon ammattilaisiin, jos he kokevat tarvetta saada apua oppilaita koskevissa asioissa.
Koulun henkilökuntaa tiedotetaan oppilashuoltoon liittyvistä asioista ja toiminnasta tarvitta-
essa.
90
Oppilashuollon kriisitoiminnan ohjeet on päivitetty (LIITE)
Koulussa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät usein koko kouluyh-
teisöä. Näitä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen äkillinen kuolema tai vakava sairastumi-
nen, itsemurha, vakava onnettomuus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kou-
luissa on tällaisia tilanteita varten kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja
kriisitilanteita varten. Niillä pyritään auttamaan nopeaa tilanteeseen tarttumista ja anta-
maan tietoa, jota tarvitaan tapahtuman jatkotyöskentelyssä. Tavoitteena on, että yllättä-
vän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja koulun henkilökunnan toimintakyky säilyy ja että
elämä kouluyhteisössä palautuu normaaliksi mahdollisuuksien mukaan.
Ennalta arvaamattomissa kriisitilanteissa lasten ja aikuisten kokemia tunteita voivat olla
hämmennys, avuttomuus, pelko tai paniikki. On tärkeää, että aikuiset viestittävät myötä-
tuntoa ja halua jakaa asioita yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi tilaa koulussa.
Tärkeää on välittää huolenpitoa ja luoda turvallisuuden tunnetta tilanteeseen soveltuvalla
tavalla. Asiallinen ja oikea tieto rauhoittaa niin lapsia, nuoria kuin koulun aikuisiakin.
5.4. SALASSAPITO, TIETOJEN SAANTI, LUOVUTUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:
julkisuuslaki 621/1999
julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002
perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuk-
sesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998) 16 §:n 4 mom
Tietosuojasta:
henkilötietolaki (523/1999)
laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2
laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta
(565/1999)3
91
Käytännön koulutyössä huomioon otettavia
salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että
kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tie-
toa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi
viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus
opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvol-
lisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat
salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salas-
sapitovelvolliselle
oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toi-
silleen että vastaaville viranomaisille
tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty
lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havait-
semastaan lastensuojelutarpeesta
perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen an-
tamisen
huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuolto-
lain (41/86) säädöksin
salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne
eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja
asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa
ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa
Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat:
92
salassa pidettävien HOJKS-tietojen siirtäminen on sallittua saman kunnan koulu-
muodon sisällä toiseen kouluun (peruskoulusta peruskouluun), jos se on opetuksen
järjestämisen kannalta välttämätöntä
erityisopetuksessa olevalta oppilaalta ja hänen huoltajaltaan pitää saada yksilöity
suostumus, jotta hänen HOJKS:ssa olevia salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa
toisessa kunnassa olevaan kouluun tai saman kunnan alueella sijaitsevaan toiseen
koulutusmuotoon
henkilöllä itsellään on oikeus saada itseään koskevia tietoja
oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat
oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset
oppilaan opetuksesta vapauttaminen
oppilaan ja kokelaan koesuoritukset
todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten
ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa
koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät
käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot
opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun
kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuk-
sella
tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että op-
pilas on erityiskoulussa
terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot
psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi
osoitetiedot
93
6. LUKU: KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS
6.1 SAAMELAISET 6.2 ROMANIT 6.3 VIITTOMAKIELISET 6.4
MAAHANMUUTTAJAT
Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan tausta sekä oppilaan oman kulttuuriryhmän kie-
li, tavat, kasvatus- ja opetusperinne, historia ja maantieteellinen sijainti. Oppilaan alkupe-
räisen identiteetin säilymistä tuetaan ja/tai edistetään kaksoisidentiteetin muodostumista.
Opetuksessa noudatetaan koulun opetussuunnitelmaa – kuitenkin soveltaen siten, että
turvataan oppilaan kielellisten valmiuksien kehittyminen ja otetaan huomioon kieli- ja kult-
tuuriryhmän erityispiirteet sekä että oppilas olisi perusopetuksen suoritettuaan tietoinen
juuristaan ja kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, oppilaan
sukuyhteisöä ja mediaa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteydenpitoa kauempana asu-
vaan kulttuuriyhteisöön.
Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan opetus suunnitellaan tapauskohtaisesti yh-
teistyössä huoltajan kanssa noudattaen niitä periaatteita, jotka on kirjattu peruskoulun
opetussuunnitelman perusteisiin.
7. LUKU: OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata
tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja koros-
taen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden
tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyt-
täviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille
luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetus-
suunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppi-
aineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.
1. Ihmisenä kasvaminen
Opetuksen ja kasvatuksen lähtökohtana on oppilaiden henkisen ja fyysisen kasvun tuke-
minen. Kaikissa oppiaineissa käsitellään suvaitsevaisuuteen ja ihmisten väliseen tasa-
arvoon liittyviä teemoja. Koulussa oppilaita kannustetaan sosiaalisuuteen ja yhteistoimin-
nallisuuteen. Kuuntelu- ja keskustelutaitoja korostetaan, jotta oppilaiden vuorovaikutustai-
dot kehittyvät ja oppilaat oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan muiden mielipiteitä.
Oppilas oppii kaunokirjallisuutta lukemalla pohtimaan ihmisenä kasvamisen kysymyksiä ja
omia tunteitaan.
94
Tutustuttaessa vieraisiin kieliin ja kulttuureihin oppilas joutuu miettimään omaa suhdettaan
erilaisuuteen, pohtimaan suvaitsevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja tarkistamaan omia ja
yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja. Kieltä opiskeltaessa oppilas oppii myös kärsi-
vällisyyttä ja ymmärtää, ettei voi ilmaista itseään yhtä hyvin kuin omalla äidinkielellään.
Suvaitsevaisuutta opitaan kaikissa oppiaineissa käyttämällä mahdollisimman paljon pari-
ja pienryhmätyöskentelyä.
Oppilaiden itsetuntoa tuetaan antamalla heille positiivisia oppimiskokemuksia ja onnistu-
misen elämyksiä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutker-taisuuttaan
arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnis-taminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja
2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on ihmisten erilaisuuden
hyväksyminen, eri kulttuurien tunteminen, ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden
ymmärtäminen sekä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden käsittäminen ihmisarvon
perustaksi.
Keskeisiä sisältöjä ovat kansainvälisen kanssakäymisen taidot, ihmisoikeuksien etiikka,
maailmankansalaisuuteen harjaantuminen sekä kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja
arviointi.
Suomalaista kulttuuri-identiteettiä rakennetaan kaikissa oppiaineissa monin eri tavoin.
Suomalainen kulttuuri tulee myös esille aamunavauksissa ja viettämällä juhlapäiviä. Koti-
seutuun tutustutaan vierailemalla erilaisissa kohteissa ja tutustumalla Pälkäneen histori-
aan, kulttuuriin ja luontoon. Oman ja muiden kulttuurien tuntemusta edistetään kulttuurivie-
95
railuilla ja teemapäivillä avulla sekä pitämällä yhteyttä ystävyyskouluihin ympäri Euroop-
paa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kasvatetaan korostamalla suvaitsevaisuutta ja
osallistumalla vuosittain Nälkäpäivä- ja taksvärkkikeräyksiin.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näke-mään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja euroop-palaista kulttuuria
ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia mo-nikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisöl-le.
KESKEISET SISÄLLÖT
oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalai-suus
muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja on-nistuneen yhteistyön edellytyksiä
kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutukses-sa
tapakulttuurien merkitys.
3. Viestintä ja mediataito
Viestintä ja mediataito kehittää oppilaan ilmaisutaitoja sekä pyrkii kasvattamaan oppilaasta
aktiivisen median seuraajan sekä yhteiskunnallisen osallistujan ja vaikuttajan. Oppilas op-
pii etsimään, valikoimaan, tutkimaan ja kritisoimaan tietoa ja erilaisia tietolähteitä. Oppilas
oppii myös omien ajatustensa ja tunteiden viestimistä osana viestintäkasvatusta.
Viestintäkasvatus on yksi tärkeimmistä osa-alueista äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuva-
taiteen opinnoissa, joissa sitä opiskellaan kaikille yhteisenä ja syventävästi valinnaisainee-
na.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestin-tää
kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eetti-siä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
96
käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteis-sa
viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus
median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todel-lisuuteen
yhteistyö median kanssa
lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilaat oppivat ymmärtämään omia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhteis-
kunnassa. Nuoret kehittyvät omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi osallistuvik-
si kansalaisiksi.
Oppilaat kasvatetaan huolehtimaan kotitehtävistään ja omasta koulunkäynnistään. Vas-
tuullisen kansalaisen taitoja he oppivat toimimalla kouluruokalassa ruokajärjestäjinä, tu-
kioppilas- ja oppilaskuntatoiminnassa sekä eri luokkien omissa yhteisissä projekteissa.
Oppilaat oppivat perustietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä erilaisilla yritys- ja opinto-
käynneillä sekä TET-jaksoilla.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merki-tystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioi-maan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksi-lölle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta
97
demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toi-minnan vaikuttavuuden arviointi
yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.
5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta näkyy monin eri tavoin.
Koulu pyrkii kasvattamaan oppilaita siten, että nämä vaalivat luonnon moninaisuutta ja
edistävät kestävää kehitystä. Tarkoitus on, että nuoret ymmärtäisivät ihmisen riippuvuu-
den luonnosta sekä oman vastuunsa ympäristön tilasta. Opiskelu kasvattaa oppilaassa
tahtoa ja taitoa ekologiseen elämäntapaan ja kiinnostusta oman paikkakunnan ympäristö-
asioihin.
Keskeisiä sisältöjä ovat omien ympäristöarvojen ja -käyttäytymisen pohtiminen, kierrättä-
misen ja jätteiden hyötykäytön opetteleminen, järkevän rahankäytön ja vastuullisen kulut-
tamisen opiskeleminen sekä luonnonvarojen, ympäristöuhkien ja energiakysymysten ym-
märtäminen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edelly-tykset ja niiden välisen yhteyden
havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvit-tämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin li-säämiseksi
arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kes-tävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yh-teistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa kou-lussa ja elinympäristössä
yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elin-kaari
oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
98
6. Turvallisuus ja liikenne
Aihekokonaisuudessa pyritään edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja tukemaan
oppijan elämäntaitojen harjaantumista. Koulussa pyritään myös vahvistamaan oppilaiden
henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä.
Liikennekasvatukseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Oppilaita ohjataan turvallisiin työtapoihin ja kemikaalien turvalliseen käyttöön, lajitteluun ja
hävittämiseen sekä tiedostamaan ja ennakoimaan vaaratilanteita koulussa ja kotona.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
turvallisuutta edistävät palvelut
kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.
99
7. Ihminen ja teknologia
Koulussa teknologia toimii välineenä oppimaan oppimisessa. Teknologiaa pyritään hyö-
dyntämään mahdollisimman paljon eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että oppilaat saavut-
tavat perustiedot ja -taidot tietokoneen käyttämisessä, oppivat hyödyntämään tietokonetta
omassa opiskelussaan sekä ymmärtävät tietotekniikan tuomat mahdollisuudet uuden tie-
don tuottamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Oppilaita kasvatetaan ymmärtämään
myös teknologian tuomat eettiset, moraaliset ja arvokysymykset. Oppilaat oppivat käyttä-
mään teknologiaa vastuullisesti ja kriittiseksi.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteis-kunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
käyttämään teknologiaa vastuullisesti
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalu-eilla eri aikakausina
teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
100
7.2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppi-määrää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viitto-makielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi.
Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetus-kieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.
Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu
suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä
saame saame --- --- ruotsi äidinkielenä ja suomi saamen- kielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli --- --- ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan --- --- ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä
101
7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Suomi äidinkielenä
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan
oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan
osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään
oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii
ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityk-
sen näiden taitojen kehittymisessä
oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään
saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä
viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä
oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen so-
pimuksia ja sääntöjä
kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuo-
toon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa ainek-
sia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista
kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma
opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia
kirjoja.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Lukeminen
virheettömyys
riittävä ymmärtäminen
monipuolinen, päivittäinen lukeminen
luetun avaamista yhdessä keskustellen
tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua.
Kirjoittaminen
oikeinkirjoitus o isojen ja pienten alkukirjainten käyttö
VUOSILUOKAT 1-2
102
o loppuvälimerkit o sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille
käsialan huolto
isot ja pienet alkukirjaimet
aakkosjärjestys
lauseen muodostus
vuorosanaviivaan tutustuminen
johdonmukainen kertomisen harjoittelu
Kirjallisuus
kuunteleminen keskittyen ja eläytyen
oppilas etenee alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikkaa vahvistavaan ja sujuvaa lukutaitoa kehittävään erilaiseen painettuun sanaan tutustumiseen
käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni tutustuminen
lukuharrastukseen ohjaaminen ja kannustaminen
kirjaston palveluihin tutustuminen ja käytön harjoittelu.
Ilmaisu
pienet esitykset (nukketeatterit, näytelmät)
osallistuminen luokkakeskusteluun sekä oman asian tai mielipiteen esittäminen
suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa
teatteriesityksen seuraaminen ainakin kerran alkuopetuksen aikana
MINIMITAVOITTEET
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luo-
kalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otetta-
va huomioon.
1.LUOKKA
Oppilaan tulisi
lukea ymmärtäen lyhyitä lauseita
lukea lyhyet sanat sujuvasti ja pitkät sanat tavuittain liukuen melko virheettömästi
harjoitella lukutekniikkaa.
Oppilaan tulisi
kirjoittaa sanelun mukaan lyhyitä tavuja ja sanoja oikein
tuottaa itsenäisesti sanoja ja lyhyitä lauseita
Oppilaan tulisi
keskittyy kuuntelemaan tarinaa ja muistaa tarinasta asioita
2.LUOKKA
Oppilaan tulisi
103
lukee melko sujuvasti
lukee ymmärtäen pieniä tarinoita
Oppilaan tulisi
kirjoittaa sanelun mukaan pitkiä sanoja oikein
tuottaa itsenäisesti lauseita
tuottaa pienen tarinan
Oppilaan tulisi
jaksaa lukea valitsemansa, tasoonsa sopivan kirjan
osaa kertoa lukemastaan
TAVOITTEET 3. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilas
varmentuu äidinkielen perustaidoissa
tutustuu kielen rakenteisiin
kiinnostuu äidinkielestään
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilas
lukee sujuvasti
kehittyy käyttämään erilaista kirjallisuutta eri tarkoituksiin
oppii tarkastelemaan itseään lukijana
kiinnostuu lukemisesta ja ikäkaudelleen sopivasta kirjallisuudesta
kehittyy luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa
löytää pääasiat tekstistä
oppii käyttämään kirjastoa monipuolisesti
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa selkeää ja sujuvaa käsialaa
kehittyy johdonmukaisessa kirjoittamisessa
tutustuu otsikointiin
Teksti- ja mediataito
Oppilas
VUOSILUOKAT 3-5
104
tietotekniikan käyttötaitojen kehittäminen
harjoittelee mediatekstin tuottamista ja tulkitsemista
Vuorovaikutustaidot
Oppilas
puhuu selkeästi ja esiintyy luontevasti
käyttäytyy kohteliaasti ja asianmukaisesti eri tilanteissa
osaa selostaa ja kuvailla tuttuja asioita
harjoittelee ilmaisutaidon eri osa-alueita
SISÄLLÖT
Kielentuntemus ja kielitieto
Aakkosjärjestys, aakkostaminen
Vierasperäiset kirjaimet
Sanaluokat (substantiivi, adjektiivi ja verbi) ja sanojen taipuminen
Sanojen luokittelu, ryhmittely ja taivutus
Lause
Iso alkukirjain, piste, kysymys- ja huutomerkki
Lausetajun kehittäminen
Yhdyssanat ja yhdysmerkki
Vuorosanojen kirjoittaminen, vuorosanaviiva
Vastakohdat ja synonyymit
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Kokonaisteosten ja vapaavalintaisten kirjojen monipuolinen lukeminen ja käsittely
Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ja käsitteisiin
Suomalaisten ja pohjoismaalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen
Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua
Ohjattua tiedonhakua
Kirjoittaminen
Oikeinkirjoituksen perusasiat
Käsialan harjoittaminen ja monipuoliset kirjoitusharjoitukset
Kuvaukset, mielikuvitustarinat, asiatekstit
Käsitekartan laatiminen ja käytön harjoittelu
Teksti- ja mediataito
Tutustuminen sanomalehteen
Mediatekstin tuottaminen ja tulkitseminen
105
Kriittisen arvioinnin harjoittelua
Juonen seuraaminen
Vuorovaikutustaitojen monipuolinen kehittäminen ilmaisutaidon avulla
Viestintärohkeuden ja –halun ylläpitäminen
Esitelmän tekeminen
Tarinoiden kertominen sekä selostustaito luetusta tekstistä
Vuoropuhelu ja järjestäytynyt keskustelu; tilannetajun kehittäminen
Kuuntelun harjoittelua.
MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-
mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huo-
mioon.
Lukeminen
Oppilas
lukee ikätasoistaan tekstiä
osaa kertoa lukemastaan pääasiat
oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
osaa muodostaa kirjoittaen lauseita (piste, iso alkukirjain), jotka hän itse osaa lukea.
tuottaa tarinan käyttäen käsialakirjoitusta
Kielentuntemus
Oppilas
tunnistaa sanaluokkia
hallitsee perusasiat kielen rakenteista
TAVOITTEET 4. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
äidinkielen perustaidot varmentuvat
kielen rakenteen tuntemus laajenee
kiinnostus äidinkielestä syvenee
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
106
Oppilas
lukee sujuvasti, selkeästi ja ilmeikkäästi
lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta
kiinnostus lukemista ja kirjallisuutta kohtaan syvenee
osaa hyödyntää kirjastoa lukuharrastuksessa ja tiedon hankinnassa
oppii esittämään kysymyksiä ja tekemään johtopäätöksiä lukemastaan
oppii hyödyntämään draaman keinoja lukukokemuksensa kuvaamisessa.
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta
varmentuu oikeinkirjoituksessa
oppii tunnistamaan ja käyttämään kirjoituksessaan vaihtelevia virkkeitä ja lauseita
oppii kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä
kehittää kirjallista ilmaisuaan monipuoliseksi
tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
Teksti- ja mediataito
Oppilas
tutustuu tietoteksteihin ja oppii avaamaan niitä
oppii etsimään tietoa eri lähteistä
oppii hyödyntämään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä
oppii tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla
opettelee arvioimaan tietoa kriittisesti
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät
taito ja rohkeus ilmaista itseään lisääntyy
omakohtaiset kokemukset teatteri-ilmaisusta karttuvat
SISÄLLÖT 4. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Sanaluokat, ryhmittelyä ja taivutusta
Yksikkö ja monikko
Adjektiivin vertailumuodot
Yleisnimet ja erisnimet
Yhdyssanojen kirjoittaminen ja yhdysviivan käyttö
Vuorosanojen kirjoittaminen (vuorosanaviivat ja lainausmerkit)
Yhdyslause ja pilkun käyttö
Numeroiden ja päiväyksen merkitseminen
Vastakohdat ja synonyymit
107
Virkkeen päättömerkit
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Mekaanisen lukutaidon kehittäminen
Erilaisten tekstien runsasta lukemista
Kirjallisuuden lajeihin tutustumista
Kirjaesittelyt ja dramatisoinnit lukukokemuksen pohjalta
Kirjailijavierailuja ja teatterissakäyntejä mahdollisuuksien mukaan
Kirjaston käyttö
Kirjoittaminen
Selkeän ja sujuvan käsialan varmistaminen
Monipuolisia kirjoitusharjoituksia
Runojen ja näytelmien kirjoitus
Oman tekstin tarkistaminen ja kehittäminen
Oman tekstin muokkaaminen annetun palautteen pohjalta
Otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelu
Käsitekartan laadinnan ja käytön harjoittelu
Teksti- ja mediataito
Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelu
Tiedon etsintää eri viestintävälineistä
Silmäilevän lukutaidon harjoittelu
Päätelmien tekemistä luetusta tekstistä, pääasioiden erottamista yksityiskohdista, sekä juonen kertominen
Tekstin sisällön ennakointi
Esitysten, elokuvien ja videoiden kriittistä arviointia
Tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla
Vuorovaikutustaidot
Ilmaisutaitojen kehittämisharjoituksia
Omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä ja perustelua
Puheenvuorojen käytön harjoittelu
Toisten kuunteleminen sekä arvion ja rakentavan palautteen antaminen
Palautteen vastaanottaminen ja itsearvioinnin kehittäminen
Kohteliaan ja asianmukaisen käytöksen harjoittelu eri viestintätilanteissa
MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA
108
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-
mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huo-
mioon.
Lukeminen
Oppilas
lukee sujuvasti ymmärtäen lukemansa
löytää tekstistä pääasiat
oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta
kirjoittaa sanat melko virheettömästi
osaa tehdä juonellisen kirjoitelman
Kielentuntemus
Oppilas
osaa sanaluokkia
hallitsee perusasiat kielen rakenteista
TAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
äidinkielen taidot ja kielen tuntemus syventyvät
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilaan
kyky lukea ymmärtävästi, arvioivasti ja eläytyen paranee
positiivinen asenne lukemista kohtaan säilyy
kirjallisuusharrastus laajenee ja monipuolistuu
kyky kertoa lukukokemuksestaan muille kehittyy
kyky tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä varmentuu
kulttuuri-identiteetti vahvistuu
Kirjoittaminen
109
Oppilas
valitsee kirjoitustyylin tilanteen mukaan
hallitsee ja käyttää käsialakirjoitusta
varmentuu oikeinkirjoituksessaan
kasvattaa taitojaan hyödyntää, tuottaa ja kehittää tekstejä
tottuu vastaanottamaan palautetta ja arvioimaan itseään
Teksti- ja mediataito
Oppilas
oppii siltaamaan tekstien herättämiä ajatuksia omaan elämäänsä ja ympäristöönsä
osaa hyödyntää mediavälineitä tavoitteellisesti ja itsenäisesti
käyttää hyväkseen tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
keskustelutaidot kehittyvät
taidot aktiivisena lukijana ja viestijänä kasvavat
vastaanottajan, viestintätilanteen ja –välineiden huomioiminen omassa viestinnässä
tukisanalistan laatiminen ja käyttö.
SISÄLLÖT 5. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Verbin aikamuodot
Nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi
Lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti
Tutustumista objektin käyttöön
Lauserakenteiden tutkiminen; pää- ja sivulause
Lauseenjäsennys
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Sujuvan lukutaidon harjoittaminen ja ylläpitäminen
Kirjallisuusharrastuksen laajentuminen ja monipuolistuminen
Kirjallisuusanalyysien sekä erilaisten esitelmien ja esittelyjen tekeminen
Kirjailijavierailuja ja teatterikäyntejä mahdollisuuksien mukaan
Kirjaston palvelujen hyödyntäminen
Eri kulttuureihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan kirjallisuuden ja median kei-noin.
Kirjoittaminen
Käsialahuolto
Tiivistäminen, väliotsikointi, muistiinpanojen tekeminen
110
Asiakirjoittamisen tekstityypit ja niiden tekeminen
Luovan kirjoittamisen erilaisten tekstityyppien harjoittelua
Prosessikirjoitustyön vaiheet luovassa kirjoittamisessa
Teksti- ja mediataito
Puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu
Tietokirjallisuuden ja viestintävälineiden käyttäminen oppimisen tukena
Silmäilevän lukutaidon kehittämistä
Tekstien analysoinnin harjoittelua
Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista
Mediataitojen syventämistä
Vuorovaikutustaidot
Luonteva esiintyminen ja asianmukainen käyttäytyminen eri tilanteissa
Vastaanottajien huomioiminen viestintätilanteissa
Kuuntelutaitojen kehittäminen
Erityyppisten esiintymistilanteiden harjoittelu
Palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittäminen
MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-
mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huo-
mioon.
Lukeminen
Oppilas
osaa kertoa lukemastaan pääasiat kirjallisesti ja suullisesti
osaa etsiä tietoa itsenäisesti ikäkaudelleen sopivista lähteistä
Kirjoittaminen
Oppilas
osaa käyttää eri kirjoitustyyppejä
osaa kirjoittaa kertomuksia, joissa on selkeä alku, juoni ja loppu
osaa tehdä yhdyslauseita
pystyy vastaamaan annettuun kysymykseen kirjallisesti
pystyy seuraamaan suullista esitystä ja omaksumaan siitä tietoa
Kielentuntemus
Oppilas
osaa analysoida ja luokitella sanoja
osaa sijamuotoja
111
hallitsee pääasiat lauseenjäsennyksestä
TAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Oppilaan
perustieto oman äidinkielensä sanojen luokittelusta karttuu
aktiivin ja passiivin käsitteet varmentuvat
verbien aikamuotojen hallinta monipuolistuu
eri tapaluokat ja keskeiset lauseenjäsenet tulevat tutuiksi
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Oppilas
harrastaa monipuolista lukemista
tutustuu Suomen ja maakunnan klassikkokirjailijoihin sekä heidän tuotantoonsa
käyttää säännöllisesti hyväkseen kirjastopalveluja
Kirjoittaminen
Oppilaan
oikeinkirjoitustaito kehittyy
välimerkkien käyttö varmentuu
käsiala hioutuu: hän kirjoittaa sidosteisella käsialalla ja osaa myös tekstata
omien tekstien sisältö monipuolistuu
lähteiden hyödyntäminen paranee
Teksti- ja mediataito
Oppilas
harjaantuu erilaisten tekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi tulkitsijaksi
oppii myös kuuntelemaan, kommentoimaan ja arvioimaan muiden mielipiteitä
Vuorovaikutustaidot
Oppilaan
kehittynyt tilannetaju ja vuorovaikutustaito näkyvät puheilmaisun rikastumisena koulus-sa ja sen ulkopuolella
VUOSILUOKAT 6-9
112
osaa muuntautua tarvittaessa eri rooleihin ja toimia empaattisesti
SISÄLLÖT 6. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
Peruskieliopin ja oikeinkirjoituksen osalta paneudutaan erisnimien ja yleisnimien vir-heettömään oikeinkirjoitukseen
Yhdysmerkin käyttö
Lyhenteiden hallinta
Oikeaan kirjoitusasu tapauksissa, joissa puheasu eroaa kirjoitusasusta
Pää- ja sivulauseiden erottaminen
Repliikkiviivan ja sitaattien käytön osaaminen
Keskeisten sijamuotojen sekä lauseenjäsenten oppimisen varmistaminen
Tapaluokista tutustutaan käsky- ja ehtomuotoihin.
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
Omien lukutottumuksien arvioiminen
Eri lukutekniikoiden harjoittelu lukuprosessin hallitsemisen oppimiseksi
Tekstitietoa syvennetään selostavien, kuvailevien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavi-en tekstien tarkastelun avulla
Oman paikkakunnan ja Suomen eri murteisiin tutustutaan yleissivistävää kielitaitoa kartuttaen
Oppilaat tutustuvat myös Kalevalaan sekä proosan, draaman ja lyriikan lajeihin Kokonaisteosten lukemista.
Kirjoittaminen
Kirjoitelmien osalta oppilas oppii jäsentelemään ja tiivistämään sanottavaansa
Oppii käyttämään eri tietolähteitä sekä suhtautumaan niihin kriittisesti
Oppilas oppii kirjoittamaan käsin ja tietotekniikan keinoin
Oppilas osaa muotoilla sanottavansa eri kohderyhmille
Oppilas pyrkii omaperäiseksi kirjoittajaksi ja kirjoittaa säännöllisesti.
Teksti- ja mediataito
Suullisen ilmaisun osalta oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuulijaksi ja osallistujaksi eri puheenvuoro- ja keskustelutilanteissa.
Oppilas ymmärtää, että asioista voidaan olla eri mieltä
Hän tottuu antamaan palautetta korrektilla puhekielellä ja osaa suhtautua itseensä kohdistuvaan kritiikkiin asiallisesti
Oppilas osaa eläytyä eri rooleihin ja suoriutuu erityyppisistä esiintymistilanteista
Elokuva- ja /tai teatterikokemuksen saaminen.
MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA
113
Palvelevat arviointia ratkaistaessa oppilaan yläasteelle siirtymistä ja mahdollisia opetuksen
tukitoimia.
Lukeminen
Oppilas
osaa lukea itsenäisesti asia- ja tietotekstiä
osaa käyttää hyväkseen eri viestintävälineiden informaatiota
Kirjoittaminen
Oppilas
ymmärtää faktan ja fiktion käytön eron eri kirjoitustilanteissa
osaa käyttää persoonallista sidosteista käsialaa allekirjoituksissa ja asiapapereissa
osaa käsitellä ja tuottaa tekstiä myös tietotekniikkaa hyödyntäen
osaa myös yhdyssanojen ja erisnimien oikeinkirjoituksen
Kielentuntemus
Oppilas
osaa nominien taivuttamisen
osaa muodostaa yksilauseista virkettä monipuolisempia lausekokonaisuuksia
osaa myös johtaa sanoja
osaa esittää asiansa ymmärrettävästi eri vuorovaikutustilanteissa
TAVOITTEET 7.–9. LUOKALLA
Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan
tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilaji-
en vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielen-
käyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan
erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannus-
taa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus
ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutki-
maan kieltä.
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti
pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on eri-laisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.
114
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi
kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan
tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppi-maansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan ra-kentavasti muiden ajatuksia
tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitusteh-tävissään
oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmanku-vaa ja ohjata ihmisten valintoja
SISÄLLÖT 7. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
sanaluokkien kertaaminen ja syventäminen
sijamuotojen kertaaminen ja niiden käyttäminen
verbin persoona- ja aikamuotojen kertaaminen ja käyttäminen kerronnassa
puhe- ja kirjakielen erilaisuuden ymmärtäminen
kirjoitetun kielen perussääntöjen kertaaminen ja syventäminen (mm. alkukirjain, väli-merkit ja yhdyssanat)
käsialan harjaannuttaminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
mekaanisen lukutaidon kehittäminen
kirjastoon ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen
yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen
kirjallisuuden käsitteisiin (aihe, teema, kertoja, näkökulma, juoni, miljöö, pää- ja sivu-henkilöt) tutustuminen ja niiden käyttäminen kaunokirjallisuuden tulkinnassa
kaunokirjallisuuden lajeihin tutustumista
115
Kirjoittaminen
kertomuksen ja dialogin tuottaminen
tekstin jaksottaminen
oman tekstin tarkastaminen
Mediataito
omien mediankäyttötottumusten arviointia
tiedonhankintataitojen kehittämistä
asiatekstiin tutustumista
olennaisen aineksen löytäminen tekstistä
Vuorovaikutustaidot
viestintärohkeuden vahvistaminen
oman puheenvuoron laatiminen
palautteen vastaanottaminen ja antaminen
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE Oppilas
osaa taivuttaa verbejä persoonamuodoissa.
tunnistaa sanaluokkia.
kykenee kirjoittamaan kertomuksen.
pystyy lukemaan kokonaisteoksen.
pystyy toimimaan ryhmässä.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
lauseenjäsenten ja niiden käytön oppiminen
verbin modusten ja niiden käytön oppiminen
kielenhuolto: numeraalien käyttäminen, lausetyypit, puhe- ja kirjakielen käyttäminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
kriittisen lukemisen harjaannuttamista
kirjallisuuden käsitteiden tuntemuksen syventäminen ja niiden käyttäminen tekstin tul-kinnassa
kirjallisuuden lajityyppeihin tutustumista: jännitys, fantasia, kauhu ja scifi
em. lajityyppien tekstien tai kokonaisteosten lukeminen
novelliin ja runoon tutustumista
116
Kirjoittaminen
oman tekstin suunnittelemista ja työskentelyaikataulun laatimista
erilaisten tekstilajien laatiminen ja vaikuttamisen keinoihin tutustuminen (esim. mielipi-dekirjoitus tai vastine, arvostelu, aineistopohjainen kirjoitus)
fiktiivisen tekstin kirjoittaminen
kuvauksen laatiminen
lähdeaineiston käytön harjoittelemista
Mediataito
kuvien, mediatekstien ja mainosten arviointia ja tulkintaa
Vuorovaikutustaidot
perusteltujen puheenvuorojen laatiminen ja väittelyharjoituksia
rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen
MINITAVOITTEET 8. LUOKALLE
Oppilas
tunnistaa verbin aika- ja tapaluokkia.
tunnistaa subjektin ja predikaatin.
kykenee kirjoittamaan pienimuotoisen tekstin omien ajatustensa pohjalta.
pystyy lukemaan kokonaisteoksen ja kertomaan siitä käyttäen apunaan joitain kirjalli-suuden käsitteitä.
pystyy toimimaan ryhmässä ja osaa esittää mielipiteensä asiallisesti.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
Kielentuntemus ja kielitieto
suomen kielen rakenteiden kertaaminen
suomen sukukieliin tutustumista
suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin, sanastoon, nimistöön ja eri kielimuotoihin (murteet, slangi) tutustumista
lauseenvastikkeiden ja verbin nominaalimuotojen tunnistaminen ja käyttäminen
kielenhuolto: pilkku, kaksoispiste, ajatusviiva, lainasanat, lyhenteiden käyttäminen kir-jakielessä
puheen ja kirjoitetun kielen erojen ymmärtäminen ja kirjakielen käytön hallitseminen
Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus
117
Suomen kirjallisuuden historiaan tutustuminen ja nuortenkirjojen lisäksi jonkin merkittä-vän suomalaisen klassikon lukeminen
kirjallisuusaiheisen työn tekeminen (esim. esitelmä, lukupäiväkirja tai kirjallisuusportfo-lio)
elokuvan keinoihin tutustumista
Kirjoittaminen
erilaisten tekstien ja erityisesti asiatekstien suunnitteleminen ja kirjoittaminen kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti
Mediataito
sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelua
tekstien tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla sekä tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä
Vuorovaikutustaidot
erilaisten asiatilanteiden hallitsemista, esim. tilannepuhe ja haastattelu
rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen
MINIMITAVOITTEET
Oppilas
hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita.
pystyy kirjoittamaan johdonmukaisen tekstin kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti.
lukee kokonaisteoksia ja pystyy kertomaan niistä käyttäen apunaan joitain kirjallisuu-den käsitteitä.
osaa nimetä joitain suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan.
pystyy toimimaan vastuullisesti ryhmässä ja osaa perustella mielipiteensä.
osoittaa halukkuutta oppimiseen.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään
osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
118
osaa ottaa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä
tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
osaa vertailla tekstejä ja tehdä havaintoja kielen keinoista; löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja perustelut ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn.
pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun
pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,
että hän
osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan
kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
119
pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan
on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvista sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
Ruotsi äidinkielenä, Saame äidinkielenä, Romani äidinkielenä, Viittomakieli äidinkie-
lenä, Muu oppilaan äidinkieli, Suomi toisena kielenä, Ruotsi toisena kielenä, Suomi
saamenkielisille, Suomi viittomakielisille ja Ruotsi viittomakielisille.
Pälkäne on yksikielinen kunta. Oppilaan äidinkielen ollessa muu kuin suomi, opetus järjes-tetään tapauskohtaisesti.
120
7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI
Ruotsi B-kielenä (B 1)
SISÄLLÖT 7.-9. LUOKILLA
Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.
TAVOITTEITA 7. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - oppivat arkisten viestinnällisten tilanteiden avulla ilmauksia, joita tarvitaan toimittaessa
yksinkertaisia asioita ruotsiksi, esimerkiksi asioimaan kahvilassa tai ostamaan posti-merkkejä
- oppilaat harjoittelevat myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi, esimerkiksi teksti-viestejä, sähköpostiviestejä ja kortteja.
Kulttuuritaidot: Oppilas - tutustuu elämään ruotsinkielisissä kulttuureissa ja saavat näkökulmia suomalaiseen,
suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - harjoittelee monipuolisella tavalla sekä itsenäisesti että pareittain tai ryhmissä käyttä-
mään kielitaitoaan.
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkisia viestinnällisiä ilmauksia - pystyy tuottamaan lyhyitä viestejä.
Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut ruotsinkieliseen kulttuuriin.
VUOSILUOKAT 7-9
121
Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut opiskelua itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä.
TAVOITTEITA 8. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - harjoittelee arkipäiväisiä viestintätilanteita kuten käyttäytymään kohteliaasti ruokailles-
sa, tekemään ostoksia, ostamaan junalippuja, pyytämään anteeksi, tiedustelemaan on-ko paikka vapaa jne.
Kulttuuritaidot: Oppilas - oppii lisää erilaisia pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - jatkaa itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä opiskelun harjoittelua.
MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkipäiväisten viestintätilanteiden sisältöjä.
Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut erilaisiin pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviin asioihin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut itsenäisesti, pareittain ja ryhmässä opiskelua.
TAVOITTEITA 9. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - oppii kertomaan itsestään ja ympäristöstään sekä vastaavasti hankkimaan tietoja ky-
symällä toisilta vastaavista asioista - harjoittelee kysymään ja kertomaan sekä ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita - harjoittelee myös hankkimaan yksinkertaista tietoa eri tiedotusvälineistä.
122
Kulttuuritaidot: Pohjoismaisen kulttuurin lisäksi käsitellään suvaitsevaisuutta, monikult-
tuurisuutta ja kansainvälisyyttä.
Oppimaan oppiminen : Painotetaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoi-
suutta.
MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLE
Kielitaito: Oppilas - osaa lyhyesti kysyä ja kertoa itsestään ja ympäristöstään.
Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - on käyttänyt erilaisia työtapoja, joitain yksin, joitain parin kanssa, joitain ryhmässä
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:
KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN
YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN
A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva
alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito
________________________________________________________________________
Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuoto-
jen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä - tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuo-
toja - ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.
Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun
merkityksen.
123
7.5 VIERAAT KIELET
Vieraan kielen opetuksen tavoite on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman pe-
rusteissa.
Englannin kielen opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista sekä sanas-
ton hallintaa, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään hankkimaansa kielitaitoa. Oppilaan tieto-
ja ja taitoja arvioitaessa tuntityöskentely painottuu.
Erityisopetuksessa kieltenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilö-
kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.
A-kieli
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Sen opiskelu aloitetaan kolmannella luokal-
la, mutta voidaan koulukohtaisesti aloittaa aikaisemminkin. Pälkäneen koulujen A-kieli on
englanti.
Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty, että kieliopintojen
tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla, mutta on mahdollista
aikaisemminkin.
Pälkäneen kieliohjelman mukaan englannin kielenopiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti
ja toiminnallisesti jo toisella luokalla, jos tuntiresurssit sen sallivat.
1.-2.-luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetus-
suunnitelman perusteissa.
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielel-
VUOSILUOKAT 1-2
VUOSILUOKAT 3-9
124
lä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee
oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita.
Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. (OPS:n perusteet)
3.-6.luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetus-
suunnitelman perusteissa.
SISÄLLÖT 3.-9. LUOKILLA
Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.
TAVOITTEITA 3. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta - ymmärtää yksinkertaisista kirjoitetuista ja puhutuista viesteistä yksittäisiä sanoja tai
aihepiirin - osaa kirjoittaa kohdekieltä mallista, perussanastoa myös ulkoa - tuntee joitakin englantia puhuvia maita.
Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa yksinkertaisia tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - hallitsee kielenopiskelutaitojen perusteet osallistumalla tuntityöskentelyyn ja huolehti-
malla kotitehtävistään - osaa valmistautua kotonaan sanatesteihin, sekä myös laajempiin kokeisiin annettujen
ohjeiden avulla
MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä
enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas tuntee numeroita ja osa kertoa itsestään ja per-
heenjäsenistään.
TAVOITTEET 4. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta, sekä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen myös kysyä
yksinkertaisia kysymyksiä - ymmärtää yksinkertaisia ikäkautta vastaavia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä - osaa kirjoittaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Aiemmin opeteltuja taitoja vahviste-
taan.
125
Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - osallistuu tuntityöskentelyyn ja huolehtii kotitehtävistään - osaa jossain määrin arvioida omaan edistymiseensä vaikuttavia tekijöitä.
MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA
Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä
enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas erottaa yksikön ja monikon, osaa verbejä ja lisää
lukusanoja.
TAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - pystyy keskustelemaan puhekumppanin kanssa tavallisissa tilanteissa - ymmärtää arkielämää käsittelevän puheen ja tekstin keskeisimmän sisällön - osaa muodostaa ymmärrettäviä virkkeitä - ääntää ymmärrettävästi - hallitsee siihenastisen keskeisen sanaston - kirjoittaa melko virheetöntä englantia.
Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee englanninkielisten maiden elämään ja juhliin liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - osaa käyttää itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa sekä muita tiedonhankintavälineitä - pystyy arvioimaan omaa kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin.
MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - ymmärtää ja tuottaa jonkin verran englanninkielistä puhetta ja kirjoitusta - hallitsee tavallisimpien sanojen oikeinkirjoituksen - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.
Kulttuuritaidot: Oppilas
126
- tuntee joitakin englanninkielisten maiden elämään liittyviä asioita.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään oppikirjan tekstistä ja sanastosta ohjeiden mukaista yksittäistä tietoa.
TAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - selviytyy yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa - pystyy kertomaan mm. itsestään, harrastuksistaan ja koulunkäynnistään - ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti 3.-6. luokkien keskeisen sanavaraston turvin.
Kulttuuritaidot: Oppilas - pystyy kertomaan englanniksi omasta kotimaastaan - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden kulttuurien keskeisiä
yhtäläisyyksiä ja eroja.
Oppimaan oppiminen: Vahvistetaan monipuolisesti opiskelutaitojen eri osa-alueita.
MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - hallitsee yleisimmät 3.-6.luokille määritellyn sanaston sanat - ymmärtää kieltä jonkin verran sekä ääntää ja kirjoittaa ymmärrettävästi - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.
Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden keskeisiä yhtäläisyyksiä
ja eroja.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään tietoa oppikirjasta ja sanastosta ohjeiden avulla ja osin itsenäisestikin.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kielen osaamisen taso 6. luokalla taitoku-
vausasteikon mukaan. Kyseinen asteikko on perusteiden liitteenä. Asteikolla kuvataan hy-
vä osaamistaso seuraavilla osa-alueilla:
127
kuullun ymmärtäminen
puhuminen
tekstin ymmärtäminen
kirjoittaminen
TAVOITTEITA 7. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - tutustuu entistä enemmän kertovaan tekstiin ja opettelee hankkimaan tietoja eri aihepii-
reistä - kykenee tuottamaan lyhyen kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin ja selviytyy joka-
päiväisen elämän viestintätehtävistä ja –tilanteista.
Kulttuuritaidot: Oppilasta - tutustutetaan englantiin kansainvälisenä yleiskielenä sekä britti- ja amerikanenglannin
eroihin.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - kehittää opiskelutaitojaan yksin ja ryhmässä.
MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - kykenee kertomaan kirjallisesti ja suullisesti itseensä ja ympäristöönsä liittyvistä asiois-
ta lyhyesti ja ymmärtämään näihin asioihin liittyvää selkeää, hidastempoista puhetta.
Kulttuuritaidot: Oppilas - alkaa tiedostaa, että englanti on kansainvälinen yleiskieli sen lisäksi, että se on Britan-
nian ja Yhdysvaltojen kansalliskieli.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - kykenee opiskelemaan ryhmässä ja itsenäisesti.
TAVOITTEITA 8. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas
128
- kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja pystyy tuottamaan melko pitkän kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin
- ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta - osaa lyhyesti kertoa omia mielipiteitään asioista ja perustella niitä ja kysyä toisilta niis-
tä.
Kulttuuritaidot: Syvennetään alemmilla luokilla opittua kulttuurintuntemusta.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - opettelee ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, arvioimaan
omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.
MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - kykenee tuottamaan kirjallisesti ja suullisesti melko pitkän tuotoksen, joka käsittelee
jokapäiväisiä asioita sekä ymmärtää niitä käsittelevää lähes normaalitempoista puhet-ta.
Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa kulttuurialueen tapoja ja käytänteitä.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - ottaa vastuuta omasta oppimisestaan omien kykyjensä mukaisesti.
TAVOITTEITA 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta - itse suullisesti esittämään pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolis-
ta - osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista - pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun mittaisia tekstejä tutuista aiheista - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista koke-
muksista tai elinympäristön arkipäiväisistä puolista.
Kulttuuritaidot: Oppilas - on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista - asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin tuntien omat juu-
rensa ja kulttuurinsa.
Oppimaan oppiminen: Oppilas - oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä.
129
MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen perustuvaa puhetta ja pystyy itse suulli-
sesti osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluun - pystyy lukemaan tutusta aiheesta kertovan tekstin.
Kulttuuritaidot: Oppilaalla - on tietoja kulttuurialueen maista, kansoista ja tavoista.
Oppimaan oppiminen: Oppilas
- osaa käyttää erilaisia työtapoja opiskelussaan.
PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:
KIELI KUULLU PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN
YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN _______________________________________________________________________________________
Englanti B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä
peruskielitaito peruskielitaito peruskielitaito peruskielitaito
________________________________________________________________________
Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun
merkityksen.
130
7.6 MATEMATIIKKA
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun
kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetel-
mien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen
tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja nii-
hin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasva-
miseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja
matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä
apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan
abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista
ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja
viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsittei-den muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen
ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja
oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, ku-vin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukai-suuksia sekä syy-seuraussuhteita
harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.
VUOSILUOKAT 1-2
131
SISÄLTÖJÄ 1. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100
lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen
kymmenjärjestelmän perusteet
lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein
parilliset ja parittomat luvut
yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimi-tusten
tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon
Algebrallinen ajattelu
säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista
yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen
Geometrian käsitteitä
ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio)
tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä)
yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla
avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen
Mittaaminen
mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan
pituus senttimetreinä ja metreinä. mittaamista ja arviointia
raha, eurot
aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina
Tietojen käsittely ja tilastot
yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen
tietojen esittäminen pylväsdiagrammina
SISÄLTÖJÄ 2. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000
lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen
kymmenjärjestelmän rakenne
132
yhteen - ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi muistinu-meroa, peräkkäiset lainaamiset)
kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5
kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jako-laskun merkitsemistä)
lukusuoran käyttö
erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen
yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä
Algebrallinen ajattelu
suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta
yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen
Geometrian käsitteitä
ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu
peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö
geometristen peruskäsitteiden: piste, jana, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulma, tun-nistaminen ja tuottaminen
monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen
kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen
pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla
peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen
symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen
Mittaaminen
mittaamisen periaatteen ymmärtäminen
rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen
pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia
massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia
tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia
pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä
kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintä
vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti
Tietojen käsittely ja tilastot
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta
tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla
MINIMITAVOITTEET
133
Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luo-
kalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otetta-
va huomioon.
1.LUOKKA
Laskutoimitukset
Oppilas
tunnistaa ja merkitsee luvut 0-100
vertailee ja järjestää lukuja 0-100
osaa mekaanisen kymmenylityksen 0-20
Geometria
Oppilas
tuntee kolmion, neliön ja ympyrän
Soveltava matematiikka
Oppilas
tunnistaa kellonajoista täydet tunnit
2.LUOKKA
Laskutoimitukset
Oppilas
tunnistaa ja merkitsee luvut 0-1000
vertailee ja järjestää lukuja 0-1000
osaa päässälaskun kymmenylityksen
osaa yhteen- ja vähennyslaskut allekkain lukualueella 0-1000
osaa kertotaulut 1-5
Geometria
Oppilas
tuntee kolmion, neliön, ympyrän ja monikulmion
Soveltava matematiikka
Oppilas
tuntee perussuureitten yksiköt (cm, m, g, kg, dl, l)
tunnistaa kellonajoista täydet ja puolet tunnit
134
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja
peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsit-
teiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3-5
Oppilas
saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa
oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjes-telmiä
oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä
oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille
oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
SISÄLLÖT 3. LUOKALLA
1.-2. luokkien sisältöjä kerrataan ja laajennetaan:
Luvut ja laskutoimitukset
kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0–10 000), tutustuminen 60- järjestelmään, kellonajat
päässälaskuja, yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain sekä kertominen yksinumeroisella kertojalla
kertolaskun käsitteen varmentaminen ja kertotaulut
sisältöjako ja ositusjako, jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna
murtoluvun käsite
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
lukumäärän tutkiminen erilaisten vaihtoehtojen kautta
laskujärjestys
VUOSILUOKAT 3-5
135
lukujen luokittelu ja järjestäminen
Algebra
Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeen käsite ja helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen
yhtälön ratkaiseminen päättelemällä
Geometria
suurennoksia
peilaus suoran suhteen, symmetria
erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu
piiri
mittaamisen periaatteen vahvistaminen
mittaustuloksen arviointi
tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, sanoilla tai lukujen avulla
osaa vertailla tai luokitella joitain reaalimaailman tilanteita tai ilmiöitä ohjauksen avulla
pystyy työskentelemään saadessaan lisäohjeita.
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
osaa hajottaa ja koota lukuja 1-20
osaa yhteen- ja vähennyslaskuja kymmenjärjestelmän lukualueella 0 – 1000
kykenee vertailemaan auttavasti suuruusluokkia lukualueella 0 – 1000
osaa kertotaulut 1-5
tunnistaa murtoluvun ja osaa muodostaa sen joukkomallista
osaa yksinkertaisia jakolaskuja, jakajana yksinumeroiset luvut
tunnistaa ja osaa käyttää jakolaskun kahta erilaista merkintätapaa
Aika
136
tuntee tasa- ja puolet tunnit
Geometria
Oppilas
osaa suurentaa yksinkertaisen kuvion ruudukkoa tms. apuna käyttäen
tunnistaa ja osaa nimetä joitakin yleisimpiä tasokuvioita ja joitain niihin liittyviä käsitteitä
osaa liittää mittayksiköt oikeaan suureeseen esim. pituuden mittana metri
osaa tehdä mittauksia
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja ohjattuna KESKEISET SISÄLLÖT 4. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0 – 100 000)
yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua päässä sekä allekkain (kertominen kaksinu-meroisella kertojalla, jakaminen jakokulmassa)
desimaaliluvun käsite, desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys
murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua
negatiivisen kokonaisluvun käsite
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
sulkeiden käyttö ja laskujärjestys
Algebra
lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
yhtälöiden ratkaisemista päättelemällä
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen
Geometria
suurennoksia ja pienennöksiä
peilaus suoran suhteen, symmetria ja yhtenevyys konkreetein välinein
yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
kulmien ja kolmioiden luokittelua
suorakulmion pinta-ala
mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia
137
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
koordinaatisto, I neljännes
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla
pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla
osaa ohjauksen avulla kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattises-ti
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä omi-naisuutta
pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman
työskentelee yhteisen tavoitteen mukaisesti
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin
kykenee vertailemaan lukujen suuruusluokkia lukualueella 0 – 10000
osaa peruslaskutoimituksia hyväksyttävästi (luonnollisilla luvuilla lukualueella 0-10000)
hallitsee kertotaulut 1-10 pääpiirteissään
oppii käyttämään jakokulmaa
osaa yksinkertaisia yhteen - ja vähennyslaskuja samannimisillä murtoluvuilla
tunnistaa desimaaliluvun ja osaa muodostaa desimaaliluvun kuvamallin perusteella
osaa merkitä murtoluvun lukusuoralle
osaa verrata samannimisiä murtolukuja
osaa merkitä desimaaliluvun lukusuoralle
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
Geometria
Oppilas
osaa laskea piirin ja pinta-alan yksinkertaisista kuvioista (esim. neliö)
osaa mittayksiköiden välisiä perusmuunnoksia
osaa piirtää yleisimpiä tasokuvioita
tunnistaa suoran (tietää, että on olemassa erisuuntaisia suoria)
tuntee vuorokauden, viikon, kuukauden, vuoden, tunnin, sekunnin ja minuutin väliset suhdeluvut
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
138
Oppilas
osaa esittää tietoja diagrammin avulla
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja opettajan ohjauksessa
KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKALLA
Luvut ja laskutoimitukset
yhteen-, vähennys-, kerto - ja jakolaskua päässä sekä allekkain algoritmina
murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku, sekä kertominen ja jaka-minen luonnollisella luvulla
supistaminen ja laventaminen
jaollisuus
desimaaliluvun, murtoluvun ja prosentin välinen yhteys
laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen
Algebra
lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista
yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä
säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien päätteleminen
Geometria
yhdenmuotoisuus ja mittakaava
peilaus suoran ja pisteen suhteen
kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen
ympyrä ja sen osia
kulman mitta
pinta-ala
mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia ja mittauk-sen tarkistaminen
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
keskiarvon käsite ja laskeminen
tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen
kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
139
osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla
pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla
osaa kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta
pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman
työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja
osaa kokonaisluvuilla yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja myös allekkain algoritmina sekä yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua
tuntee prosentin käsitteen
osaa joitain jaollisuussääntöjä
hahmottaa lukusuoran sadasosista tuhansiin
osaa peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla
hallitsee kertotaulut 1-10
osaa yksinkertaisia yhteen ja vähennyslaskuja desimaaliluvuilla
sekaluvun käsite
murtoluvun ja sekaluvun muunnokset
osaa merkitä murtolukuja desimaalilukuina ja desimaalilukuja murtolukuina mallin avul-la
Geometria
Oppilas
osaa arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksinkertaisia yksikönmuunnoksia
osaa luokitella tasokuvioita
osaa mitata kulmia
pinta-alan käsite alueen mittana
mittayksikkömuunnoksia
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja
140
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla
pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla
osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä
osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi
osaa noudattaa sääntöjä
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
osaa järjestää, luokitella ja esittää tietoja tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja
osaa selvittää ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla
osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia
Geometria
Oppilas
osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta
tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot
ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä
osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
141
Oppilas
osaa kerätä erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen
Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten
käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat ar-
kipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppimi-
nen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 6-9
Oppilas oppii
luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
loogista ja luovaa ajattelua
soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
näkemään säännönmukaisuuksia
työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä
KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
matemaattisten tekstien tuottaminen ja tulkinta
Luvut ja laskutoimitukset
lukujen jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä
murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla
prosenttilaskuja
pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä
aikalaskuja ja aikaväli
VUOSILUOKAT 6−9
142
Algebra
lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista
Funktiot
lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria
säännölliset monikulmiot
tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja)
symmetria suoran ja pisteen suhteen
Todennäköisyys ja tilastot
todennäköisyyden käsite
diagrammien tulkinta
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät:
Oppilas
löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa
esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai vasta-uksen suuruusluokan
työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti
Luvut ja laskutoimitukset ja algebra:
Oppilas
osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja
osaa kokonaisluvuilla yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja
osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita
osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslaskua
tuntee prosentin käsitteen
osaa joitain jaollisuussääntöjä
osaa kertoa murtoluvun luonnollisella luvulla
Geometria
Oppilas
osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pinta-alan ohjatusti
osaa peilata suoran tai pisteen suhteen
143
osaa luokitella kulmia ja monikulmioita
arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksin-kertaisia yksikönmuunnoksia
Todennäköisyys ja tilastot:
Oppilas
osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja
KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittä-mistä
matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut
vastaluku, itseisarvo, käänteisluku
peruslaskutoimitusten varmentaminen
kertominen ja jakaminen murtoluvuilla
pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
Algebra
potenssi, eksponenttina luonnollinen luku
lausekkeiden sieventäminen
Funktiot
yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatis-toon
Geometria
kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
yhtenevyys käsitteenä
kierto ja siirto tasossa
kulmien välisiä yhteyksiä
mittayksiköiden muunnokset
geometrista konstruointia
koordinaatisto
144
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa
osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään
työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita
selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi
löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta
osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla
Geometria
Oppilas
osaa mitata geokolmiolla
tunnistaa yhtenevät kuviot
tuntee ja osaa nimetä kulmia
osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan
tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion
KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä
kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset
suhde ja verrannollisuus
prosenttilaskut
juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella
tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen
Algebra
potenssit eksponenttina kokonaisluvut
145
potenssilauseke ja sen sieventäminen
polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen
vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttöverranto
lineaarisen yhtälön ratkaiseminen
reaaliluvun käsite
Geometria
yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus
ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet
kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa
osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti
tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja
Algebra
Oppilas
osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti
Geometria
Oppilas
tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä
osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan
osaa nimetä ja luokitella kappaleet
KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
Ajattelun taidot ja menetelmät
loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,
146
rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittä-mistä
todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus
ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
Algebra
murtolauseke ja sen sieventäminen
yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
lineaarisen yhtälön ratkaiseminen
vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista
Funktiot
riippuvuuden havaitseminen ja sen esittämien muuttujan avulla
funktion käsite
funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen
lineaarinen funktio
suoraan ja kääntäen verrannollisuus
Geometria
Pythagoraan lause
trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen
kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskemisen varmentaminen, uutena pallopinnat
Todennäköisyys ja tilastot
frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
hajonnan käsite
diagrammien tulkinta
tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti
MINIMITAVOITTEET
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti
147
osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas
selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti
tuntee jaollisuussääntöjä
kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä
osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä.
Algebra
Oppilas
osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön
osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja ratkaista sen
osaa käyttää potensseja kun eksponenttina positiivinen kokonaisluku
osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti.
Funktiot
Oppilas
osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon
osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti
osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan.
Geometria
Oppilas
tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita
osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden
tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot
tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia
osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan
osaa tehdä erilaisia mittauksia.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas
osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia
osaa laskea keskiarvon.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun taidot ja menetelmät
148
Oppilas
huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa
osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esi-tysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito
korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on kokonaisluku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä
ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevi-en ongelmien ratkaisemisessa
Algebra Oppilas osaa
ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
Funktiot
Oppilas
osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti ylei-sen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kah-den suoran leikkauspisteen piirtämällä
Geometria
Oppilas osaa
tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkai-semiseen
149
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayk-siköitä
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon
7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi tutustutaan elinympäristön (Pälkäne
ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.
7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tutustutaan oppilaan elinympäristön (Pälkä-
ne ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.
Biologia
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee ke-
hittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoit-
teena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen ra-
kenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään
huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmi-
sen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontie-
teellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tut-
kia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia.
Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luon-
nossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja
elämän eri muotoja kasvaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
VUOSILUOKAT 1-4
VUOSILUOKAT 7–9
VUOSILUOKAT 5.6
150
7. LUOKKA (kurssi 1)
Luonto ja ekosysteemit kotiseudun järvien tutkiminen
järven kasvi- ja eläinlajien tutkiminen
luonnon monimuotoisuus Suomen vesiekosysteemeissä
maastotyöskentely Mallasvedellä ja Pälkänevedellä ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun järvillä
8. LUOKKA (KUR 2 JA 3)
Luonto ja ekosysteemit
kotiseudun metsien tutkiminen
metsän eliölajien tunnistaminen ja ekologia
metsän kasvien kerääminen
ihminen metsän käyttäjänä
metsien monimuotoisuus
maastotyöskentely ja opintokäynnit Syrjänharjulla ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun luontokohteilla
Elämä ja evoluutio
solun rakenne ja toiminta
solun tutkiminen mikroskoopilla
eliökunnan synty ja luokittelu (järjestelmä)
Yhteinen ympäristö
ihmisen vaikutus metsiin ja metsien suojelu
ihmisen vaikutus järviin ja vesien suojelu
kestävä kehitys
ympäristön suojelu
oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen
oman ympäristökäyttäytymisen pohdinta
luonnon monimuotoisuus ja kotiseudun suojelualueet
maastotyöskentely lähialueen suojelukohteilla
9. LUOKKA (KURSSI 4)
Ihminen
ihmisen evoluutio
ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot
ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen
ihmisen perinnöllisyys
151
Maantieto
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöi-
tä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista
perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luon-
nonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäris-
tön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee oh-
jata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vai-
kutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja ky-
ky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehit-
tyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteelli-
sen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla
esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja
seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestä-
vään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.
VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET TAVOITTEET
Oppilas oppii
käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja
käyttämään ja tulkitsemaan tilastoja, diagrammeja, erilaisia kuvia ja uutislähteitä
ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja maailmassa
tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden ihmisiin
ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa.
VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET SISÄLLÖT
7. LUOKKA (KURSSI 1)
Maa – ihmisen kotiplaneetta
maailman alueellinen jäsentäminen
Amerikan karttakuvan hahmottaminen
Amerikan luonnonolot
Amerikan asukkaat
Latinalainen Amerikka
Anglo-Amerikka
8. LUOKKA (KURSSI 2)
Euroopan karttakuva
Euroopan luonnonolot
VUOSILUOKAT 7–9
152
Euroopan asukkaat
alueiden Eurooppa
Eurooppa osana maailmaa
Euroopan tulevaisuus
9. LUOKKA (KURSSI 3)
Suomen ja Pohjolan karttakuva ja maisema
luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus
Suomen väestö
Suomen elinkeinoelämä
Suomi osana maailmaa 7.9 FYSIIKKA JA KEMIA
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja ko-kemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimuk-set, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja tur-vallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa op-pilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.
Opetussuunnitelma on 5. ja 6. vuosiluokille yhteinen siten, että eri osa-alueet voidaan käsitellä joko 5. tai 6. luokalla kokonaan tai molemmilla luokilla soveltuvin osin. Fysiikka ja kemia arvioidaan yhdellä arvosanalla sekä 5. että 6. luokalla.
Fysiikka
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysii-kasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankin-nan taitoja. Seuraavassa on esitetty fysiikan aihepiirien jako kursseiksi.
1. Värähdys- ja aaltoliike sekä lämpöoppi 1
2. Luonnon rakenteet, liike ja voimat 1½
3. Sähkö ja ydinenergia 1
Kemia
VUOSILUOKAT 5–6
VUOSILUOKAT 7–9
153
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta
ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon-
hankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle per-
soonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta
välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen
jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee
antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian
tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan
vastuuta ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäris-
töön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden
tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reak-
tioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hah-
mottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,
periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja
sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
Seuraavassa on esitetty kemian aihepiirien jako kursseiksi. Yksi kurssi on tarkoitettu yh-
delle vuosiluokalle. Kurssi 2 on laajin (ajallisesti puolitoista kurssia).
1. Ilma ja vesi 1
2. Elollinen luonto ja yhteiskunta 1½
3. Raaka-aineet ja tuotteet 1
MINIMITAVOITTEET
Oppilas
työskentelee turvallisesti ja ohjeita noudattaen.
tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukai-sesti.
osallistuu kokeisiin.
Ilma ja vesi
Oppilas
tietää, että alkuaineita merkitään kemiallisin merkein.
osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita.
osaa tutkia PH-paperin avulla aineen happamuutta.
tuntee veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa.
Raaka-aineet ja tuotteet
VUOSILUOKAT 7–9
154
Oppilas
tietää hapen merkityksen palamisessa ja tuntee paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
osaa nimetä muutamia reaktioiden tuloksena syntyviä aineita.
tietää joitakin alkuaineiden kemiallisia merkkejä.
tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti.
tietää tärkeimpiä käyttömetalleja ja tietää, miten metalliesineitä suojataan korroosiolta.
tietää, että on olemassa jaksollinen järjestelmä, jossa alkuaineet on järjestetty raken-teen ja ominaisuuksien mukaan taulukkoon.
tuntee pariston virtalähteenä ja tietää, että paristossa tapahtuu energianmuutoksia.
osaa lajitella ja kierrättää jätteitä.
Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas
ymmärtää yhteyttämisreaktion merkityksen elämän kannalta.
tietää ravintoaineiden luokittelun
tietää, että maaöljystä valmistetaan monia eri aineita ihmisen käyttöön, esim. polttoai-neita.
tietää, että jotkut ihmisen valmistamat orgaaniset aineet ovat palovaarallisia ja ympäris-tölle vahingollisia, esim. liuottimet ja torjunta-aineet
155
7.10 TERVEYSTIETO
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Terveystietoa opiskellaan 7.luokalla 0,5 vvh, 8.luokalla 1,5 vvh ja 9.luokalla 1vvh.
KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN
7. luokka
Kasvu ja kehitys
SISÄLTÖ
terveyden ja sairauden kokeminen ja niihin liittyviä käsitteitä
murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää nuoruuden kokonaisvaltaista kehitystä
osaa arvioida terveyden ja sairauden merkitystä elämässä
osaa tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja
Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi
SISÄLTÖ
itsetuntemus, itsearvostus
sosiaalisten suhteiden (ystävät, perhe, luokkatoverit) merkitys hyvinvoinnille
omien tunteiden tunnistaminen ja niiden kanssa toimiminen
mieltä painavista asioista puhuminen
masentuminen
VUOSILUOKAT 7-9
156
TAVOITTEET
Oppilas
tietää itsetuntoa vahvistavia tekijöitä
pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä
harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa
Itsensä hoitaminen
SISÄLTÖ
henkilökohtainen hygienia
TAVOITTEET
Oppilas
osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hoitaa terveyttään
Seksuaalisuus
SISÄLTÖ
seksuaalisuus ja murrosikä
kuukautiset, siemensyöksyt, kehon koon ja muodon muutokset
ihastuminen, rakastuminen
TAVOITTEET
Oppilas
tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muutokset murrosiässä
ymmärtää tunteiden merkityksen seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvänä
8. LUOKKA
Liikunta ja terveys
SISÄLTÖ
liikunnan vaikutukset terveyteen
kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu
liikunnan merkitys luille
yleisimmät liikuntavammat ja niiden hoito
TAVOITTEET
Oppilas
tietää liikunnan vaikutukset terveyteen
tietää miten kehittää lihaskuntoaan ja kestävyyttään
157
ymmärtää liikunnan tärkeyden luustolle
tietää yleisimmät liikuntavammat sekä niiden ensiavun
Ravinto
SISÄLTÖ
ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen
aterioinnin päivärytmitys
syömishäiriöt
TAVOITTEET
Oppilas
tietää ali- ja yliravitsemuksen terveyden riskitekijäksi
tuntee terveelliset ja monipuoliset ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen merkityksen terveydelle
Päihdeaineet
SISÄLTÖ
päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys
tupakointi ja nuuskan sekä alkoholin käyttö
huumausaineet
lääkkeiden päihdekäyttö
päihteiden käyttöön liittyvä rikollisuus ja lainsäädäntö
TAVOITTEET
Oppilas
pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä sekä seurauksia
tietää päihdyttävien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen
tietää huumaavien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen
tuntee päihteisiin liittyvää lainsäädäntöä
Itsensä hoitaminen
SISÄLTÖ
väsymys, lepo ja uni
stressin synty ja sen ehkäiseminen
nuorten yleisimpien vaivojen ja sairauksien hoito
tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö
TAVOITTEET
Oppilas
ymmärtää riittävän unen, levon ja ulkoilun merkityksen hyvinvoinnilleen
oppii hoitamaan yleisimpiä oireita kuten päänsärky, väsymys, vatsakipu ja hartiakipu
158
tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön
tietää stressin oireita ja keinoja sen poistamiseen
Seksuaalisuus
SISÄLTÖ
seurustelu (tunteiden ilmaiseminen)
seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen
ehkäisymenetelmät
seksuaalirikoslaki
vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä
raskauden keskeyttäminen
sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy
erilaisuus seksuaalisuudessa
TAVOITTEET
Oppilas
pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä ja ymmärtää vastuullisen sek-suaalisen käyttäytymisen merkityksen
tietää nuorille sopivat ehkäisymenetelmät ja niiden käyttöön liittyvät kysymykset
tuntee seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä
tietää aborttilain ja pohtii raskauden keskeytykseen liittyviä kysymyksiä
tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoidon Liikunta ja terveys SISÄLTÖ
oman kunnon seuranta
terveysliikunta
henkilökohtainen liikuntaohjelma TAVOITTEET Oppilas
ymmärtää miksi ja miten kannattaa liikkua hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi
osaa laatia oman kunto-ohjelman Ravinto SISÄLTÖ
ajankohtainen terveysviestintä
erityisruokavaliot
henkilökohtaiset ruokailutottumukset TAVOITTEET Oppilas
suhtautuu kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen
159
tutustuu erityisruokavalioihin
osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan terveydelliseltä näkökannalta 9. LUOKKA
Turvallisuus
SISÄLTÖ
turvallisesti kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä
kodin sekä koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat
kevyen liikenteen säännöt
hätäilmoitus
TAVOITTEET
Oppilas
tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä ja oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilan-teita kotona, koulussa, erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa
toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
Kasvu ja kehitys SISÄLTÖ
ihmisen elämän kulku ja siihen liittyvät muutokset, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema
kriisit ja niistä selviytyminen TAVOITTEET Oppilas
ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia
tietää keinoja henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi Ensiapu SISÄLTÖ
toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa
kuljetuksen järjestäminen, kuljetusasennot
myrkytysten ja sähkötapaturmien ensiapu
hätäensiapu
puhallus- ja paineluelvytys
sokki
suuret verenvuodot
äkilliset sairauskohtaukset TAVOITTEET
160
Oppilas
osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua
osaa tehdä hätäilmoituksen Terveydestä huolehtiminen SISÄLTÖ
koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut TAVOITTEET Oppilas
tietää oman koulun ja yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut ja osaa tarvittaessa ha-keutua niihin
Työtavat
Terveystiedon tavoitteena on monien terveelliseen elämään liittyvien tietojen, asenteiden ja taitojen omaksuminen. Opetuksessa pyritään käyttämään erilaisia työtapoja aiheesta riippuen kuten toiminnallisia menetelmiä, ryhmäkeskustelua, pienryhmätyöskentelyä, itse-näisiä tiedonhakumenetelmiä ja asiantuntijavierailuja (esim. terveydenhoitaja ja poliisi). Arviointi Arvioinnin kohteena on oppilaan aktiivinen tuntityöskentely ja kirjalliset kokeet. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja ope-tussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8).
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys
Oppilas
tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan ter-veysvaikutuksia
osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata nii-den mahdollisia ratkaisuja.
Terveys arkielämän valintatilanteissa
161
Oppilas
tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja mene-telmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syi-tä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä
tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään
tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksen-mukaisen käytön perusteet
osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esi-merkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvi-oida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukai-sesti
osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuk-sia koskevaa lainsäädäntöä.
162
7.11 USKONTO
Evankelisluterilainen uskonto
TAVOITTEET
Tutustutaan suomalaiseen virsiperinteeseen ja hengelliseen musiikkiin.
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelis-
luterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyk-senrakentumista.
TAVOITTEET
Oppilas
tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
VUOSILUOKAT 1-5
VUOSILUOKAT 6–9
163
tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa sovel-taa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
elämän merkitys ja rajallisuus
uskon ja tiedon suhde
Maailmanuskonnot
keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin
Raamattu
Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
Raamatun kulttuurivaikutuksia
Kirkko
keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit
Suomalainen katsomusperinne
yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
uskonnonvapaus
luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika
Ihminen eettisenä olentona
eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset
164
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta.
Oppilas
tuntee Raamatun keskeisen sisällön
tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet
tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen
ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelis-
luterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.
165
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Kts perusteet.
VUOSILUOKAT 6-9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmanku-vaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustie-dot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmotta-maan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan il-maista itseään ja elämänkatsomustaan
kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan koh-taamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeu-denmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta it-sestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kult-tuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia rat-kaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.
KESKEISET SISÄLLÖT
VUOSILUOKAT 1-6
166
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luo-killa 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuk-sesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmas-ta.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
katsomusten historiaa, katsomusvapaus
maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Kulttuuri
kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luonto-keskeinen
Etiikka ja hyvä elämä
etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti
monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Tulevaisuus
tulevaisuuden tutkiminen
luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun
kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
167
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja
kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperin-teisiin
ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa eri-laisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessi-mistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
168
7.13 HISTORIA
VUOSILUOKAT 5-6
Kts perusteet. Vuoroluvusta johtuen vuosittaiset tavoitteet eivät ole luokka-asteeseen si-
dottuja. Myös käytetty oppikirja vaikuttaa sisältöjen järjestykseen.
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian
tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä
ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Aihekokonaisuudet
Historia tukee erityisesti aihekokonaisuuksia kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä
ihminen ja teknologia.
Oppilas oppii
hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oi-keutensa ja vastuunsa kansalaisena
tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset
arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta kos-kevaa tietoa
Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö
ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikkomukset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot
YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaalimallinen julistus
Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset.
VUOSILUOKAT 7-9
169
7.14 YHTEISKUNTAOPPI
VUOSILUOKAT 7-9
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktii-
viseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin ope-
tuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä
kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kas-
vua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yh-
teiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.
Työtavat
Oppitunnilla työskentely opettajan johdolla, itsenäisesti ja ryhmässä
Tarvittavien tietojen etsiminen itsenäisesti
Erilaisten kansalaisen tarvitsemien lomakkeiden täyttöharjoituksia
Av-materiaalin käyttö käsiteltävänä olevan aiheen syventämiseksi
median käyttö oppimisvälineenä
opintoretkikäynnit ja asiantuntijavierailut
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaoppi tukee erityisesti aihekokonaisuuksia viestintä ja mediataito sekä osallistu-
va kansalaisuus ja yrittäjyys.
VUOSILUOKAT 7-9
170
7.15 MUSIIKKI
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuk-
sen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikilli-
sen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä
on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikois-
sa.. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat mu-
sisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin
opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen proses-
sissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikilli-
sia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä
musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä se-
kä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan koko-
naisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiainei-
siin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.
Musiikin opetussuunnitelman asioiden jaottelu eri vuosiluokille on ohjeellinen. Tarkoitus on
käydä asioita läpi resursseista ja ryhmästä riippuen. Musiikin opetuksessa tulee kaikilla
luokka-asteilla painottaa oppilaskeskeisyyttä ja tekemällä oppimista. Laulaminen, soittami-
nen, musiikkitieto, kuuntelu ja musiikkiliikunta ovat musiikinopetuksen perusta. Kunnan
musiikinopetusta tukisi oppilaiden konserttitoiminta ja koulussa vierailevat esiintyjät.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Laulaen, soittaen, leikkien ja kuunnellen oppilas
Dynamiikka
oppii erottamaan hiljaisen äänen voimakkaasta (piano=p, forte=f), sekä voimistuvan ja hiljenevän äänen
171
Sointiväri
tutustuu ympäristön ääniin
tuottaa ja kuvaa erilaisia ääniä
oppii tunnistamaan äänen perusteella koulusta löytyvät soittimet (rytmisoittimet, kantele, piano, kitara…)
Rytmi ja tempo
eläytyy erilaisiin rytmeihin laulaen, soittaen, taputtaen ja liikkuen
kokee hitaan ja nopean rytmin sekä hidastuvan ja nopeutuvan rytmin
toteuttaa tavurytmien ja marssirytmien sykettä
oppii käyttämään rytmitavuja ja –merkkejä (taa, ti-ti, taa-tauko)
kokee tasa- ja kolmijakoisen rytmin eron (marssi, valssi)
Melodia
oppii erottamaan korkean ja matalan äänen sekä seuraamaan melodian linjaa
tunnistaa sävelmiä ja keksii omia
Harmonia
säestää lauluja rytmisoittimilla ja kanteleella
kokee duurin ja mollin eron
keksii omia säestyksiä tuttuihin lauluihin käyttäen pentatonista asteikkoa
Muoto
kokee erilaisia muotorakenteita laulujen ja leikkien yhteydessä (soolo-tutti, tauko, ker-taus)
Mahdollisuus musiikkiesityksen seuraamiseen
ainakin kerran alkuopetuksen aikana
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4
Laulaminen
äänenavauslaulut tavaksi
monipuolista lauluohjelmistoa, maakunta- ja kansallislauluja ypin opiskelua tukien, kaa-noneita ja muita moniäänisyyteen valmistavia lauluja
2-5 laulua ulkoa, mm. Kotimaa -ja juhlalauluja
Soittaminen
runsaasti rytmiikkaa: perus- ja sanarytmejä, kaikurytmejä ja ostinatoja keho- ja rytmisoit-timilla
mahdollisuus opetella soittamaan ainakin yhtä melodiasoitinta
notaatioon tutustuminen soittamisen yhteydessä
yhteissoiton ja säestyksen harjoittelua (esim. laattasoittimet, kantele, nokkahuilu, säh-köbasso)
Musiikkitieto
nuotit: nuotin osat, nuottiavain (G), c1-d2
172
rytmimerkit: kokonuotista kahdeksasosanuottiin ja vastaavat tauot, tahtiosoitukset (2/4, 3/4, 4/4), pienten rytmisanelujen kirjoittaminen
musiikkisanasto: duuri, molli, pianopianissimo, piano, mezzoforte, forte, fortefortissimo, cresendo, diminuendo, yleisimmät tempomerkinnät
säveltäjät: Sibelius, pohjoismaisia säveltäjiä, esim Edward Grieg
sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät
muotorakenteiden hahmottaminen
Kuuntelu ja musiikkiliikunta
Sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät
klassisia teoksia
musiikkiliikunta: laululeikkejä, tansseja, piirileikkejä
tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)
5-9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia ko-
kemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja
musisoinnin yhteydessä.
Laulaminen
äänen muodostuminen
eri äänialat
äänen muuttuminen murrosiässä
tutustuminen eri maiden musiikkikulttuureihin laulaen: lauluja Euroopan maista, pop- ja rock-jaksoon liittyviä lauluja, elokuvalauluja
2-5 laulua ulkoa
kaksi äänisiä lauluja luokan oppilaiden tason mukaan
Soittaminen
tutustuminen bändisoittimiin
tutustutaan uusiin rytmisoittimiin
nokkahuilun ja kanteleen soittaminen
Musiikkitieto
nuotit: korotus- ja alennusmerkit
tutustuminen sävellajeihin
rytmimerkit: pisteellisiä rytmejä, synkooppi
suomalaista musiikkia
VUOSILUOKAT 5-9
VUOSILUOKAT 5-6
173
tutustuminen musiikin historiaan (eri tyylikaudet ja niiden tärkeimmät säveltäjät)
tutustutaan pop- ja rock-musiikin vaiheisiin
musiikkiteknologiaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan
Kuuntelu ja musiikkiliikunta
soittimet: musiikin eri aikakausiin liittyviä soittimia
musiikin kuuntelua eri musiinkin aikakausilta
pop- rock- ja elokuvamusiikki
uusia muotorakenteita (esim. teema, rondo, muunnelmat)
tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)
VUOSILUOKKA 7
7. luokan musiikin opetuksen lähtökohtana on oppilaan aktiivinen musisoiminen ryhmän
jäsenenä. Monipuolisen musisointi– ja kuuntelumateriaalin avulla oppilas laajentaa ja sy-
ventää musiikin eri lajien sekä tyylien tuntemustaan. Lisäksi oppilas hahmottaa musiikin
muutosta historiallisessa perspektiivissä. Musiikin teoriaan liittyviä asioita käsitellään käy-
tännön musisoinnin yhteydessä siten, että ne tukevat ja palvelevat ryhmämusisointia. Op-
pilaita ohjataan analyyttiseen ja kriittiseen musiikin kuunteluun sekä musiikin perusele-
menttien ymmärtämiseen. Oppilaita rohkaistaan luovaan musiikilliseen toimintaan musiikil-
lisen keksinnän keinoin.
KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen
lauluohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikista
mikrofoniin laulaminen
vieraskieliset laulut
yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa
Soittaminen
bändisoittimiin (kitara, basso, koskettimet ja rummut) tutustuminen ja niiden perussoit-totekniikoiden opettelu
yhteismusisointi bändisoittimia käyttäen
rytmisoittimiin tutustuminen
kanteleen soittotekniikan opettelu ja laulun säestäminen
sekä laulamisen että soittamisen yhteydessä luovaa toimintaa kehittäviä harjoituksia, joissa oppilas itse keksii ja tuottaa ratkaisuja
174
soitto-ohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikista
yhteistyötaitojen korostaminen osana yhteissoittoa
Kuuntelu
monipuolisten kuuntelukokemusten hankkiminen eri aikakausilta niin suomalaisen kuin muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikin piiristä sekä klassisen musiikin alueelta
orkesterisoittimien tunnistaminen ääninäytteen perusteella
kriittinen ja analyyttinen musiikin kuuntelu omia mielipiteitä perustellen
Musiikkiliikunta
body percussion
Musiikkitieto ja asiasisällöt
äänialat ja äänenkäyttö
kuorolaulu ja –tyypit
sinfoniaorkesteri
suomalaisen kansanmusiikin kehitys
vieraisiin musiikkikulttuureihin tutustuminen
yhteismusisointia palvelevat teoriataidot, kuten sointupohjan lukeminen ja kappaleen rakenteen seuraaminen
kuulonhuolto
tekijänoikeudet
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti
hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osal-listumaan yhteissoittoon
osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan
osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoi-maan yhdessä muiden kanssa
tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää
osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä
osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.
175
7.16 KUVATAIDE
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan paikallisuus.
Oppiaine on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan siitä, missä laajuudessa
kunnallisessa opetussuunnitelmassa oppiainetta käsitellään. Vuosiluokkien 1-6 osalta seu-
raavaa pidetään ohjeellisena, jota pyritään noudattamaan, mutta ei opetusta ehdottomasti
sitovana.
Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja ympäristössä. Oppilas
saa monipuoliset valmiudet ilmaista itseään kuvin ja häntä autetaan löytämään henkilökoh-
tainen suhde taiteeseen.
Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaiku-
tukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin.
Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen, arviointi
sekä yhdessä toisten kanssa työskentely kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen pro-
sesseista. Samalla ne tukevat kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden ke-
hittymistä sekä taiteellista oppimista.
Opetuksessa hyödynnetään oman lähiympäristön taidetarjontaa, arkkitehtuuria sekä muu-
ta kuvakulttuuria.
Opetukselle on ominaista oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus. Käsiteltävät aihepiirit kytke-
tään oppilaalle itselleen merkityksellisiin kokemuksiin, sisältöihin ja omaan ympäristöön:
VUOSILUOKAT 1-9
176
asuinpaikkaan, kouluympäristöön, sekä oppilaan kokemuksiin kuvallisen viestinnän alueel-
la, kuten television ja elokuvan katseluun ja tietokoneen käyttöön. Opetuksessa hyödynne-
tään tietotekniikan luovaa visuaalista käyttöä mahdollisuuksien mukaan.
Työprosessin tallentamisessa voidaan käyttää apuna työkirjan ja työpäiväkirjan yhdistel-
mää (esim. vihko, mappi, kansio), johon oppilas tekee luonnoksia, harjoituksia ja muistiin-
panoja sekä arvioi omia kuvallisia töitään.
KUVATAIDE JA AIHEKOKONAISUUDET
Kuvataiteen opetuksessa erityisesti Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti, kestävä
kehitys, kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito kuuluvat keskeisiin aihekokonaisuuk-
siin.
Kuvataide opettaa sekä itseilmaisua että itsetuntemusta. Kielestä riippumaton visuaalinen
ilmaisu on keino kasvattaa kansainvälisyyteen, sekä omaa ja toisten kulttuuria kunnioitta-
van identiteetin kehittymistä.
Kuvataide edistää viestinnän ja median lisääntyvän visuaalistumisen ymmärtämistä.
Omaan ympäristöön ja luontoon tutustuminen liittyvät kulttuuri-identiteetin kehittämisen ja
kestävän kehityksen teemoihin.
Yrittäjyyden aiheita kuvataiteessa käsitellään mm. silloin, kun tutustutaan taiteilijan, suun-
nittelijan tai taidekäsityöläisen ammatteihin.
Oppiaineessa opitaan myös kuvataiteen ja -viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaale-
ja ja tekniikkoja työvälineineen, sekä opetellaan niiden tarkoituksenmukaista käyttöä.
Oppilas oppii myös omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvalli-
sesti, sekä harjoittelee arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja.
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas oppii
havaintojen tekoa
mielikuvien prosessointia
kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja
esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua
omien tavoitteiden asettelua
tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvos- tamaan
erilaisia näkemyksiä taiteesta
tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuu-rien kuvallista perinnettä
tuntemaan nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua, sekä oman elinympäristön arkkitehtuuria ja maisemaa
arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteelli-
177
sen maailman eroja
ymmärtämään, että taiteessa ja kuvallisessa viestinnässä on erilaisia näkemyksiä
keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein.
TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
1. LUOKKA
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas
oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa ja motori-sia valmiuksia
saa käyttää mielikuvitustaan
oppii työskentelytaitoja: toisten huomiointia, välineistä huolehtimista, jälkien siivoamista
harjoittaa kuvallista ilmaisua, havainnointia, mielikuvien prosessointia, kartuttaa taito-ja ja saa tietoa materiaaleista
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tarkastelee taidekuvia keskustellen, opettelee uusia kuvataiteen käsitteitä
perehtyy suomalaisiin taideteoksiin kuvia tutkien ja keskustellen
saa omia töitä näytteille ja tutustuu koulun muiden oppilaiden tekemiin töihin (harjoi-tellaan näyttelyssä vierailemista)
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin
tutustuu arkkitehtuurin alkeisiin oman asuin- ja kouluympäristön rakennuksia tutkien
Media ja kuvaviestintä:
Oppilas
harjoittelee kuvaviestien tulkintaa mediakasvatuksen keinoin: lasten elokuvien, tv-ohjelmien visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen
tutkii valokuvia
1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.
kuvailmaisun keinoihin, tekniikoihin ja ilmaisutapoihin tutustumista: maalaamista, piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua.
sommittelun elementtejä: tila, viiva ja väri (värien sekoittaminen).
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
kuvien, tehtyjen töiden tarkastelu ja arvioiminen sekä niistä keskustelu ja siinä yhtey-
178
dessä
kuvataiteen käsitteisiin tutustuminen.
lähiseudun ja kouluympäristön julkisiin taideteoksiin tutustuminen.
koulussa harjoitellaan näyttelyssä vierailua.
suomalaiseen taiteeseen tutustuminen taidekuvia tutkien, keskustellen ja niiden poh-jalta työskennellen.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
lähiympäristön tutkiminen, havainnoiva piirtäminen ja kuvaaminen.
esineiden havainnointi ja tutkiminen.
kolmiulotteinen rakentaminen.
ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein.
Media ja kuvaviestintä
lastenkirjojen kuvituksiin tutustuminen.
sadun ja tarinan kuvitus.
kuvaviestien pohdinta ja tulkinta kuvia katsoen, keskustellen sekä niiden pohjalta työskennellen.
2. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
harjoittelee kuvailmaisun keinoja ja tekniikoita monipuolisesti erilaisia harjoitustöitä teh- den
tutustuu työskentelyn vaiheisiin pitkäjänteisyyttä harjoitellen
kehittää mielikuvitusta, aistihavaintojen tekoa ja luovaa ongelmanratkaisua
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
harjoittelee taiteentulkintaa teoksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden
tutustuu joihinkin taideteoksiin taidekuvia tutkien ja saa tietoa taiteilijoista
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutkii sisä- ja ulkotilaa arkkitehtuurissa itse kokien ja kuvaten
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
tutustuu kuvakerronnan alkeisiin
tutustuu sarjakuvataiteeseen,
tutkii suomalaisten lastenkirjojen kuvitusta
tutkii ja tulkitsee median viestejä, keskustelee television ja tietokoneen käytöstä
179
tutustuu tietokonegrafiikkaan mahdollisuuksien mukaan
2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.
kuvailmaisun keinoja, tekniikoita ja ilmaisutapoja, maalaamista, piirtämistä, painan-taa, muovailua, rakentelua.
sommittelun elementti: väri (kylmä, lämmin).
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
kuvien tarkastelu ja arvioiminen ja niistä keskustelu ja samalla taiteen käsitteisiin tutus-tuminen.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
asuin-, lähi- ja kouluympäristön tutkiminen.
esineiden tutkiminen
kolmiulotteinen rakentaminen sekä arkkitehtuurin käsitteisiin tutustuminen.
ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein
Media ja kuvaviestintä
kuvakerronnan perusteita; sadun ja tarinan kuvittaminen, tapahtuman kertominen ku- vin.
sarjakuva- valokuvien tutkiminen.
Elokuvien, tv-ohjelmien tai tietokonepelien visuaalisten viestien tarkastelu.
Tarun ja todellisuuden eron ymmärtäminen; hyvään lasten elokuvaan eläytyminen.
Tietokonegrafiikan alkeet; kirjaimet ja geometriset muodot mahdollisuuksien mukaan.
3. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu:
Oppilas
harjoittelee luovaa ilmaisua ja erilaisia ilmaisutapoja
harjoittelee tarkkaa havainnointia
opettelee tekemään työn loppuun huolellisesti
oppii valmiin työn tunnistamista ja oman työn arviointia
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tutustuu taiteeseen ja taidemaailmaan monipuolisesti
180
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu kolmiulotteisen suunnittelun ja työstämisen alkeisiin
kehittää kykyään havainnoida ympäristöään ja oppii ilmaisemaan ympäristökoke-muksiaan taiteen keinoin
tarkastelee lähiympäristöä sekä esteettisestä että ekologisesta näkökulmasta
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
katselee ja tarkastelee erilaisia käyttökuvia, tv-ohjelmia, animaatiovideoita, harjoitte-lee erilaisten viestien valikointia ja oppii pohtimaan valintojaan
oppii liikkuvan kuvan periaatteita
tutustuu sähköiseen ja painettuun viestintään
tutustuu tietokoneen piirustusohjelmaan ja oppii tietokonegrafiikan alkeita mahdolli-suuksien mukaan
3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Harjoitustyöt, joissa oppilas saa kehittää omaa persoonallista tyyliään ilmaista asioita kuvin
Sommittelun elementit: viiva, tila, väri ja muoto
Tarkkaa havainnointia tukevat harjoitukset
Projektiluonteiset harjoitustehtävät, monipuolista pitkäjänteistä teematyöskentelyä
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Eri kulttuurien taidekuvien tarkastelun ja tulkinnan harjoituksia.
Tutustutaan taiteeseen ja taiteilijoihin.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Ympäristökokemukset taiteellisen työskentelyn lähtökohtana.
Käsitteet esteettinen ja ekologinen sekä niiden käytön harjoittelu keskustelussa eri-laisia ympäristöjä ja tuotteita tutkittaessa.
Materiaalien ja rakenteiden tutkiminen.
Media ja kuvaviestintä
Lapsille suunnatun mainonnan tarkastelua.
Animaatiotekniikoiden tunnistaminen ja liikkuvan kuvan tutustuminen yksinkertaisen piirros- tai muovailuvaha-animaation tekemisen avulla.
Tutustuminen internetin tietokantojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin tiedon han-kinnassa kuvataiteesta, viestinnästä, kuvan käsittelystä.
181
Tekstin ja kuvien yhdistäminen.
4. LUOKAN TAVOITTEET JA PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
syventää ja laajentaa tietojaan kuvataiteen eri osa-alueilla
kehittyy työnsä suunnittelussa ja viimeistelyssä sekä harjaantuu pitkäjänteiseen työs- kentelyyn
oppii kuvailmaisun tekniikoita ja –välineiden käyttöä
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tarkastelee erilaisia taidekuvia ja käyttää niitä omien töiden virikkeenä, tutustuu esim. pop- ja postmoderniin taiteeseen ja sen suhteeseen jo tehtyihin, tunnettuihin taide-kuviin
tutustuu taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen työhön
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
oppii tekemään havaintoja ympäristöstään esteettisestä ja ekologisesta näkökulmas-ta sekä tuomaan niitä esiin kuvailmaisun keinoin
tutustuu lähiympäristönsä arkkitehtuuriin ja suunnitteluun
harjoittelee muodon yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan
tutustuu teolliseen muotoiluun esineitä tutkimalla ja oppii suunnittelun työvaiheita
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
harjoittelee audiovisuaalista viestintää; kuvan, sanan ja äänen yhdistämistä satuja ja tarinoita tai pieniä esityksiä valmistamalla esim. varjoteatterin keinoin
perehtyy kuvan ja tekstin yhdistämiseen tietokoneella tai käsin sekä harjoittelee kir-jainmuotojen antamia ilmaisullisia mahdollisuuksia
4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Monipuolinen työskentely eri tekniikoita käyttäen: varjostamisen harjoittelu, maalaami-sen ja värittämisen eron tunnistaminen sekä eri välineiden ja materiaalien käytössä harjaantuminen.
Vastuun ottaminen työskentelystä, ohjeiden ja palautteen huomioiminen työn viimeiste- lyssä
Harjoitukset, joissa itse etsitään ideaan sopiva toteutustapa ja –tekniikka.
182
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaitees- ta.
Tutustuminen taidekuviin, joissa on hyödynnetty jo aikaisemmin tehtyjä teoksia.
Taiteen eri ammatteihin tutustuminen.
Näyttelyn suunnittelu, töiden esillepano ja siitä tiedottaminen, avajaisten järjestämi-nen mahdollisuuksien mukaan.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Erilaisten rakennettujen ja luonnonympäristöjen vertailu ja esteettisten piirteiden erotte-lu sekä oman ajattelun ilmaisu kuvin.
Ekologinen ajattelu, kestävä kehitys ympäristö- ja esinesuunnittelussa.
Oman kylän rakennusten tyylipiirteiden havainnointia.
Harjoitukset joissa esineen, huonekalun tai rakennuksen pienoismalli suunnitellaan määrättyyn tilaan ja tarpeeseen.
Media ja kuvaviestintä mahdollisuuksien mukaan
Videokameraan tutustuminen ja kuvaamisen harjoittelu itse tehdyn käsikirjoituksen pohjalta.
Lapsille suunnattujen julkaisujen ulkoasun kriittinen tarkastelu, typografiaan ja oman tekstin ja kuvituksen yhdistäminen tietokoneella ja käsin.
Digitaalisia efektejä videokuvauksessa ja kuvankäsittelyssä.
Esimerkkejä mainoskuvista joissa on käytetty kuvamanipulointia.
Kuvakerronnan alkeisiin tutustuminen, (lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdis-täminen) mm. sarjakuvia esimerkkinä käyttäen.
Kuvan rajauksen harjoittelu videokuvauksen ja valokuvauksen yhteydessä.
Digitaalisen kameran käytön harjoittelu.
Työtavat
Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu. kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, tiedon-
hankinta- ja kirjalliset tehtävät, myös kotitehtävät; kokonaisvaltainen ilmaisu.
Arviointi
Monipuolinen arviointi: kiinnostuksen herääminen taiteeseen, kuvataiteen eri osa-alueiden
huomioiminen arvioinnissa, havainnointi, itseilmaisun rohkeus ja omaperäisyys- työskente-
lytaidot, harjoitustyöt, tiedot, taidot ja ideat.
Oppilaan itsearviointitaitojen kehittyminen: omien taitojen ja ajatusten arvostaminen ja ar-
viointi, työn aloittaminen ja loppuunsaattaminen.
183
Jotta arviointi olisi kasvua tukevaa ja mahdollisimman oikeudenmukaista, voidaan oppilas-
töistä kerätä kouluajalta kansio / luonnoskirja tai -vihko joka toimii arvioinnin apuvälineenä
ja auttaa arviointia siirryttäessä luokka-asteelta tai opettajalta toiselle.
HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANA 8) KRITEERIT 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (PERUSTEISTA)
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
Osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muun-taa havaintojaan kuviksi.
Osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna.
Osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista.
Osaa sommittelun perusteita ja kuvan rakentamisen.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
Osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemiel-tymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen peruskäsitteitä.
Tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalais-ten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä.
Osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja ra-kennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita gallerioita ja tietoverkkoa.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
Tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa.
Tuntee sommittelun ja muotoilun perusteita.
Osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Media ja kuvaviestintä:
Oppilas
Osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökanto-jaan.
Osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.
Osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä mahdollisuuksien mukaan
5. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
184
Kuvailmaisu ja kuvalliset tavoitteet
Oppilas
harjoittelee välineiden, materiaalien ja tekniikkojen monipuolista käyttöä ja pystyy valit-semaan itselleen tarkoituksenmukaisen työtavan ja välineen
uskaltaa ilmaista itseään kuvin; harjoittelee käyttämään mielikuvitustaan, kokemuksi-aan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja tarkastelee niiden käytön toteutu-mista.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
tutustuu suomalaiseen ja eri kulttuurien kuvamaailmaan:
oppii esittävän ja abstraktin,
realistisen ja kuvitteellisen taiteen käsitteet
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
oppii tarkastelemaan medioiden merkitystä omassa elämässään ja ympäristössään, tulkitsee visuaalisia viestejä ja tarkastelee niitä kriittisesti
harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
ymmärtää, mitä muotoilulla tarkoitetaan ja tietää tuotesuunnittelun työvaiheet pääpiir-teittäin
oppii tuntemaan joitakin tärkeitä lähiympäristön merkittäviä rakennuksia ja niiden suun-nittelijoita ja tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin ja perinteisiin
5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Harjoitustehtävät, joissa oppilas itse valitsee idealleen sopivimman tavan toteuttaa työ.
Sommittelun elementit: väri (vasta-, välivärit, värioppiin syvällisemmin paneutuminen) ja valot ja varjot, väreillä vaikuttaminen, värin energian löytäminen, maalauksen ilo, (Goethen värioppia, kokeiluja, ei ääriviivaa ennen maalausta).
Prosessin tallentamisen ja arvioinnin harjoittaminen, taiteellisen oppimisprosessin eri vaiheiden sisäistäminen.
Ihmisen mittasuhteet.
Taiteentuntemus.
Esittävän ja ei-esittävän taiteen rajat ja lähtökohdat (esimerkkejä eri tavoin realistisesta ja kuvitteellisesta taiteesta).
Saman aiheen käsittely taiteessa eri aikakausina esihistoriasta keskiajalle.
Pohdintaa ja keskustelua erilaisista taidekäsityksistä.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Tuotesuunnittelun työvaiheet tarpeesta tai ideasta mainonnan tuotteeksi.
185
Yksi merkittävä rakennus; sen arkkitehtuurin ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinne tar-kastelun kohteena.
Julkinen kuva- ja veistotaide tarkastelun kohteena.
Pälkäneen vanha kirkko ja sen liittyminen kirkkoarkkitehtuuriin.
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Medioiden merkityksen kartoittaminen omassa elämässä.
Elokuvan tulkinnan harjoittelu, lajityypit, kuvakerronnan keinoja ja trendejä esim. nuor-ten elokuvissa.
Kuvankäsittelyä (esim.) tietokoneella.
Kuvaaminen digitaalikameralla tai videokameralla mahdollisuuksien mukaan.
Kameran toiminnan periaate.
6. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
käyttää monipuolisesti välineitä, materiaaleja ja tekniikoita
käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja tunteitaan apuna työprosessissa sekä osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä
syventää väriopin tietojaan ja käyttää väriä oman ilmaisun välineenä
sommittelun käsitteiden oppiminen ja kuvan rakentamisen keinoja
oppii perspektiivistä yhden pakopisteen kuvan sekä väriperspektiivin havaintoharjoituk-siin liittyen
harjoittelee havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema ja asetelma
syventää grafiikan menetelmien taitojaan, esim. lino-, syvä- tai silkkipaino
Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta.
osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista
osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa.
tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
oppii käsitteet esineen elin- ja kehityskaari
tutustuu esineisiin jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi
osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan pienoismallin avulla
tuntee ja tunnistaa joitakin valtakunnallisesti tärkeitä rakennuksia
osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat
pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä
186
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas
oppii havainnoimaan taidetta ympäristössään ja pohtii, mikä on taidetta
pohtii omaa taidekäsitystään ja ympäristön estetiikkaa eli sitä mikä ympäristössä on kaunista, mikä rumaa
oppii käyttämään ohjatusti joitakin kuvaviestinnän välineitä
tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen
6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu.
Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyt-täen.
Sommittelun keinot; tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva (peittä-vyys, etuala/taka-ala, lähellä iso, kaukana pieni).
Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistikuvat, elämykset ja kokemukset.
Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka.
Yhden pakopisteen kuva sekä väriperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kak-siulotteisella pinnalla.
Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista.
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyy-lisuunnat, esim. renessanssi.
Eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen.
Kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa.
Tutustutaan johonkin ajankohtaiseen näyttelyyn joko näyttelykäynnillä tai internetin / tv:n / videon välityksellä.
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, esimerkkien tutkimi-nen, tiedonhankinta.
Kehityskaari: tuotteen matka ideasta, käyttöön, kierrätykseen ja sen hävittäminen.
Oman ympäristön tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen.
Ympäristöestetiikka: voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luon-toa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja ympäristösuunnitel-mien tekoa tuttuun lähiympäristöön
Kuvaviestintä ja mediakasvatus
Oppilas käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri ilmiöi-tä ja tapahtumia.
Symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brandien imagon luomisessa.
187
Erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset: uutiskuva, mainos-kuva, opetuskuva, propagandakuva jne.
Työtavat:
Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen, kuvallinen ja sanalli-
nen ilmaisu, kokonaisvaltainen ilmaisu.
ARVIOINTI 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja medi-
asta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot.
Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämi-
seen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja oma-
peräisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja
sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi.
Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksu-
miseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.
Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan
sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan.
Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan
Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan:
oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta
tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kult-tuureista
oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä
kyky keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta.
Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan:
oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä arkkitehtuurista
kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta
oppilaan kyky kuvata ja rakentaa tilaa
oppilaan kyky hahmottaa kolmiulotteista muotoa
oppilaan kyky käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään
Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan:
188
oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita.
arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digi-taaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen
oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista vies-teistä
Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkir-
jat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan.
Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja aja-
tusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Li-
säksi arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun
sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – vä-
lineitä.
7. - 9. LUOKKIEN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas tekijänä
oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia ja eri kuvailmaisun alueiden rohkeaa yhdistämistä
löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot
oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas eläytyjänä
tutustuu lähiympäristön taidetarjontaan
tutustuu moderniin taiteeseen (joihinkin taiteen tyylisuuntiin, ”-ismit”) sekä nykytaiteen eri ilmiöihin
tutustuu joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin sekä heidän teoksiinsa
Eurooppalaisten taiteilijoiden esimerkin vaikutus suomalaistaiteilijoihin ja taiteeseen
osaa hyödyntää internetin mahdollisuuksia
oppii arvioimaan ja analysoimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvaa
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas tutkijana
tutustuu joihinkin lähialueen ja Suomen arvorakennusten arkkitehtuuriin, niiden tyylipiir-teisiin ja perinteisiin
havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä
lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta ja tutustuu esinemaailmaan oma-kohtaisen kokemuksen kautta.
dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta
189
Media ja kuvaviestintä
Oppilas muokkaajana
tutustuu kuvallisen viestinnän, esim. sarjakuvan keskeisiin keinoihin
tutustuu elokuvaan, tv:n ohjelmatyyppeihin, -formaatteihin, mainoksiin, animaatioon ja peleihin
tunnistaa kuvaviestinnän keinot tiedottaa, vaikuttaa ja manipuloida
tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvi-en käsittelyssä
7. - 9. LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti; piirustus, gra-fiikka, maalaus, valokuva, digitaalinen kuva, keramiikka, kuvanveisto
tutustuu ja/tai kokeilee tilataidetta, käsitetaidetta, performanssia, mediataidetta
hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä
käyttää kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussaan
käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään
dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
oppilas- käy mahdollisuuksien mukaan taidemuseossa ja / tai galleriassa
ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien museoiden sijainnin
käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia
analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin lähiympäristössään (esim. kotikunnan ja Tampe-reen rakennusperinteen tutkimista)
syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta
lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttä-mällä
tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla
Media ja kuvaviestintä
Oppilas
käyttää filmikameraa, digitaalista tai videokameraa
tutustuu eri elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin.
190
harjoittelee luomaan typografisia kokonaisuuksia eri kuvaviestinnän keinoja hyödyntä-en
tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa
esittää oman tarinan jollakin kuvakerronnan keinolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva)
tutustuu pimiötyöskentelyyn
Työtavat
Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja sekä koetaan itse tai-
teellisen työskentelyn eri vaiheet:
Vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen.
Mahdolliset näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut (taiteilijat).
Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yh-distelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja rat-kaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin.
Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely soveltuu erityisesti ympäristö-, arkkitehtuuri- ja muotoilutehtäviin.
Kirjallisia tehtäviä, myös mahdollisia kotitehtäviä, tärkeänä osana myös arviointi ja oman työskentelyn seuranta.
PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja ku-vataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.
Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.
Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.
Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.
Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.
Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuri-palveluja.
Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.
Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskente-lyssään.
Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.
Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.
191
Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.
Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.
Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tieto-jen ja elämysten lähteenä.
7.17 KÄSITYÖ
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
Käsin ompelu
etupistot
pykäpistot
vohvelipujottelu
Kirjonta
erilaisia pistoja
Virkkaus
sormivirkkaus
ketjusilmukka virkkuukoukulla
Kudonta
VUOSILUOKAT 1-4
192
erilaisia nyörejä
pujottelutyö
tupsu
Tekstiilitieto
käytetään oikeita termejä
Askartelu
käytetään monipuolisesti eri materiaaleja
rakentelu (kolmiulotteisuuden kokeminen)
Puutyö
sahaus
naulaus
hionta
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4
Ompelu
koneompelun perusteet
saumanvarojen lisääminen
kaavan käyttö
oman suunnitelman mukaan kaavan piirtäminen ja ompelutyön toteuttaminen
nappi
vetoketju
Kirjonta
perinnekirjonta (virvittäin, laakapisto, varsipisto)
konekirjonta (alikeompelu, päällikeompelu)
Virkkaus
kiinteä silmukka
Neulonta
edestakaisneule
päätteleminen
neulesauma
Kudonta
pirtanauha
kehyskudonta
Askartelu
kausiaskartelu
Puutyö
mittaaminen
piirtäminen
sahaaminen
193
höylääminen
viilaaminen
talttaaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kts perusteet.
Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita
OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 5-6
Tekstiilityö
Ompelu
kudotusta kankaasta vaatteen valmistaminen
mittojen ottaminen
kaavan piirtäminen ja sovittaminen
poimutelma
muotokaitale
vinokaitale
Kirjonta
tilkkutyötekniikoita
perinnekirjonta
taidetekstiilit
Neulonta
lapaset
kantapää
Kudonta
helmikudonta
kehyskudonta
Askartelu
huovutus
kankaanpainanta
kankaan värjäys Tekninen työ Puutyö
VUOSILUOKAT 5-9
194
puiden tuntemus
höyläys
muotoon sahaaminen
kovertaminen
karkean laudan sahaaminen mittoihin
akkuporakoneella poraaminen/terän valinta
pintakäsittely
muovin taivutus
työturvallisuus
Metallityöt, esimerkiksi
metallien tuntemus
viilaaminen
sahaaminen
metallin pakotus
poraaminen
niittaus
liimaus
pintakäsittely
työturvallisuus
Elektroniikka
tinalla juottaminen
yksinkertaisten komponenttien tuntemus
piirilevyjen poraaminen OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ VUOSILUOKALLE 7
Tekstiilityö
Ompelu
vaatteen valmistaminen sekä kudotusta kankaasta että neuleesta
peruskaavan muuntaminen omien suunnitelmien mukaiseksi (kaavamerkinnät, kaavan sovittaminen, leikkuusuunnitelmat)
erilaiset muotolaskokset, laskokset, kaulukset, hihat, taskut, halkiot, vetoketjujen kiinni-tystavat, vyötäröt, helmat
joustavan kankaan ompelutekniikat
Tekstiilitietous
luonnonkuidut, tekokuidut
tekstiilien hoito ja pesu
eri kangasmateriaalien tuntemus
Kirjonta ja kankaan koristelu
soveltaen ompelutöihin
Virkkaus
195
virkkaussilmukat
ohjeen mukaisen työn valmistaminen
Kankaankudonta
perusasiat kangaspuilla
Askartelu
kausiaskartelu Tekninen työ Puutyö
puuntyöstökoneiden tuntemus
oikohöylän, tasohöylän, pyörösahan, vannesahan, puusorvin ja jyrsinkoneen käyttö erilaisissa työvaiheissa.
osaa valmistaa liimapuulevyä työtehtäviin
puuliitosten merkitys
työturvallisuus
Metallityö
metallintyöstökoneiden tuntemus
pylväsporakoneen, penkkihiomakoneen, hitsauskoneiden ja muiden työkalujen käyttö erilaisissa työvaiheissa.
osaa valmistaa erilaisia metalliliitoksia työtehtäviin
työturvallisuus Elektroniikka
helpot elektroniikkatyöt
piirilevyn tuntemus
piirilevyn valmistus
yleismittarin käyttö
työturvallisuus Vaihto yhden jakson ajaksi teknisestä työstä tekstiilityöhön ja tekstiilityöstä tekni-seen työhön. TAVOITE Tekstiilityössä vaihtotyöskentelyn aikana opiskellaan arkielämän taitoja ja tietoja. Opetel-laan käyttämään sujuvasti ompelukonetta, saumuria ja silitysrautaa sekä huoltamaan niitä. OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKSTIILITYÖ
ompelukoneen ja saumurin perustekniikat
silitysraudan käyttö eri materiaaleissa
vaatteen, asusteen tai tekstiilin valmistaminen
ommellaan nappeja, lyhennetään lahkeensuita, korjataan vetoketju, silitetään paita
luonnonkuidut, tekokuidut
tekstiilien hoito ja pesu
eri kangasmateriaalien tuntemus
196
OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKNINEN TYÖ
kodin elektroniikan yleistuntemus ja niiden kytkennät
pienet sallitut sähkötyöt
pienet pintaremontit, seiniin kiinnitykset ja poraukset
kodin kovien pintamateriaalien tuntemus
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas
havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohja-tusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituk-senmukaisuus
ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsit-teitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
197
arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukai-suuskriteerein
ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
7.18 LIIKUNTA
TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2
Oppilas
kokee liikunnan ja oppimisen iloa
oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon
harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannus-tavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puh-taudestaan.
SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2
VUOSILUOKAT 1-2
198
Yleisurheilu
juokseminen, hyppääminen, heittäminen
Perus- ja kuntovoimistelu
lihashallinta ja liikkuvuusharjoitteet
lihaksia vahvistavat harjoitteet
Musiikkiliikunta
erilaisia askelkuvioita ja laululeikkejä
Talvilajit
hiihto, luistelu
mahdollisuus lasketteluun ainakin kerran alkuopetuksen aikana
Telinevoimistelu
koulun välineistön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan esim. permanto, penkki, puo-lapuut, köydet, renkaat ja rekki
Välinevoimistelu
hernepussi, pallo, hyppynaru
Maastoleikit
kuva- ja pihasuunnistus, erilaiset pihaleikit
Palloilu
pallonkäsittelyä erikokoisilla ja painoisilla palloilla
palloleikkejä ja pallopelien alkeita
Uinti
panostetaan hyvän uimataidon hankkimiseen alkuopetuksen aikana
Luontoliikunta
TAVOITTEET LUOKILLE 3-9
Oppilas
oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja, liikunnan lajitaitoja ja saa virikkeitä harras-taa liikuntaa
oppii hyvinvointia edistäviä turvallisia liikuntatapoja ja ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden ylläpitämisessä
oppii perusuimataidon ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
VUOSILUOKAT 3-9
199
oppii toimimaan sekä itsenäisesti että ryhmässä ilman keskinäisen kilpailun korostu-mista
oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä
oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puh-taudestaan
oppii toiminaan turvallisesti liikuntatilanteissa
KESKEISET SISÄLLÖT
juoksuja, hyppyjä ja heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
luontoliikuntaa, retkeilyä ja suunnistusta
talviliikuntaa
uintia ja vesipelastusta (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan)
toimintakyvyn kehittämistä, seurantaa sekä lihashuoltoa
uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
7.19 KOTITALOUS
TAVOITTEET
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on keskittyä arjen hallinnan edellyttämiin käytännön
työ- ja yhteistyötaitoihin sekä tiedon hankintaan. Kotitalouden opiskelun keskeisenä tavoit-
teena on saada oppilas innostumaan jokapäiväisistä kodin askareista omien lähtökohtien-
sa mukaisesti; ruuanlaitosta, siivoamisesta ja vaatteiden hoidosta niin, että hän osaisi hoi-
taa oman taloutensa. Innostuksen lisäksi oppilaan tulisi oivaltaa perheen työnjaon merki-
tys hyviin ihmissuhteisiin , tasa-arvoon ja omaan tasapainoiseen kasvuun.
Tavoitteena on opettaa perustiedot ruuanvalmistus ja ravinto-opista siten, että oppilas
ymmärtäisi sekä ruuan raaka-aineen valinnan että ruuanvalmistusmenetelmän merkityk-
sen hyvinvointiin, terveyteen ja perheen ajan ja rahan käyttöön. Näiden lisäksi painote-
taan harkitsevan ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa unohtamatta
ympäristöä ja luontoa.
VUOSILUOKKA 7
200
KESKEISET SISÄLLÖT
hygieeninen ja turvallinen työskentely yhteisvastuullisesti kotitalouden tunneilla ja hyvät tavat
ruokapyramidin ( ruoka-aineympyrän ) merkitys ruuan valintaan ja hintaan
tavallisimmat ruuanvalmistusmenetelmät ja perusleivonnaiset
siivoamisen perusasiat ( lähinnä keittiön siivous )
pyykinpesu ja jälkikäsittely
kodin jätteiden lajittelu
kriittisenä kuluttajana toimiminen nykypäivän yhteiskunnassa, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja oman rahan käyttö
Arviointi
Pakollinen kotitalousopetus koostuu sekä teoriaosuuksista että käytännön töistä. Ar-viointi perustuu teoriaosuuksilla seuraaviin seikkoihin: jatkuva näyttö eli osallistuminen tunneilla ( ei häiritseminen ) tiedonhalu, annettujen ohjeiden suoritustapa, myös koti-tehtävien suorittaminen, mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja kokeet.
Käytännön töissä: työtaito, asenne työntekoon, innostuneisuus, töiden organisointikyky, oma-aloitteisuus, opastustehtävät ja koetyöt.
Kotitalousluokassa on esillä erillinen arviointiohje.
7.20 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Ala-asteella oppilas tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan mahdollisuuksien mukaan.
TAVOITTEET
Oppilas tutustuu tietokonelaitteistoon ja perehtyy tietotekniikan perussanastoon. Hän oppii käynnistämään tietokoneohjelman kovalevyltä tai rompulta. Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön ja tiedon hallintaan liittyvät perusasiat.
KESKEISET SISÄLLÖT
Käyttöliittymän hallinta
VUOSILUOKAT 1-6
201
näppäimistön ja hiiren käyttö
ohjelman käynnistäminen ja sulkeminen
ikkunoiden käsittely
valikoiden käyttö
järjestelmän käynnistäminen ja sulkeminen
apuohjelmien käyttö esittelynomaisesti
Tiedostojen käsittely
tiedoston avaaminen ja sulkeminen
tiedoston tallentaminen oikeaan kohteeseen
tiedostojen nimeäminen
Kirjoittaminen jollakin ohjelmalla
kirjoittaminen
tekstin muokkaaminen (kuten korostaminen ja kappalemuotoiluja)
Tulostaminen
7.21 VALINNAISET AINEET
1) PITKÄT VALINNAT
Ns. pitkät valinnat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskel-
laan kaksi vuosiviikkotuntia (2 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 8-9 .
Pälkäneen perusopetuksen valinnaisaineita ovat teatteri- ja ilmaisutaito, saksa, ranska,
musiikki, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, kotitalous sekä tieto- ja viestintätek-
niikka.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
VUOSILUOKAT 7-9
202
Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidon tavoitteena on oppia laitteistojen ja ohjelmien perus-
käsitteet, joiden avulla nuori saa jatkuvat valmiudet uusien ohjelmien opiskeluun ja ymmärtää
nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eri aineissa, uuden tiedon tuottami-
sessa ja ongelmien ratkaisussa. Olennaista on oppia perusohjelmien hallinta ja itsevarmuus
tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käytössä. Tärkeää on saada tietotekniikka tätä kautta
osaksi mahdollisimman moniin oppiaineisiin. Siten oppisisällön keskeiset osat, ns. työvä-
lineohjelmat, saavat mielekkäitä sovelluksia. Oppilas saa näin myönteisiä kokemuksia ja
onnistumisen tunnetta sekä valmiuksia myöhempää elämää varten. Tietotekniikan opetus
edellyttää laitteiston ja ohjelmiston jatkuvaa kehittämistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa opete-
taan kaksivuotisena pitkänä valinnaisaineen 8. ja 9.-luokilla sekä vuoden kestävällä Multime-
dia -kurssilla.
TAVOITTEET
Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksista
Tietokoneavusteisen opetuksen tukeminen eri oppiaineissa
Oppilas kykenee koulun tietoteknisillä laitteistolla työskentelyyn
Oppilas tottuu käyttämään tietokonetta hyödyksi eikä vain ajanvietteenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Eri oppiaineisiin käytettäviin ohjelmiin tutustuminen, tekstinkäsittelyn alkeiden harjoittelu ja koulun käyttöjärjestelmän käyttötaidon opettelu.
Projektitöiden teko ryhmissä tai yksin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Peruskäsitteet
hakemistoihin ja tiedostoihin liittyvät peruskäsitteet ja -taidot kuten hakemiston luonti, tiedoston tallettaminen, esikatselu ja tulostaminen
leikepöydän käyttäminen
ohjelmien yhteiskäyttö
Tekstinkäsittely
tekstin kirjoittaminen, kopioiminen ja siirtäminen
fonttien muuttaminen
kappaleen muokkaaminen
asiakirjan asettelut
kuvan ja taulukon liittäminen tekstiin
Taulukkolaskenta ja tietokanta
taulukon kirjoittaminen
solun koon muuttaminen
203
peruslaskutoimituksia sisältävien kaavojen kirjoittaminen
yksinkertaisen kaavion tekeminen
taulukon ja kaavion siirtäminen ohjelmaan
solun kopioiminen eri tavoilla
Grafiikka
peruspiirtovälineiden käyttäminen
yleisimmät kuvaformaatit ja resoluutio
kuvan skannaaminen
kuva-alueiden rajaaminen
kuvan koon muuttaminen ja zoomaus
tasotoiminnon
Internet
perustaidot sähköpostiohjelman, web-selaimen ja ftp-ohjelman käytöstä
yksinkertaisen kotisivun tekeminen ja koodin tulkitseminen
hakukoneen käyttö ja tiedon hyödyntäminen tekijänoikeus, netiketti
Ohjelmointi
kääntäjän ja tulkin ero
syöttö- ja tulostuskäsky
muuttujatyypit
perusohjelmanrakenteet
pienimuotoisen oman ohjelman tekeminen ja valmiin ohjelman muokkaaminen
8. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas
kykenee itsenäisesti käyttämään tietokonetta ja erilaisia valmisohjelmia sekä tekemään omia sovelluksia.
tutustuu ohjelmoinnin periaatteisiin
oppii käyttämään monipuolisemmin tavallisia toimisto-ohjelmia
oppii turvallisen ja tehokkaan tavan työskennellä tietokoneen kanssa
KESKEISET SISÄLLÖT
Koulun tietokoneiden käyttöjärjestelmien perusteiden syventäminen
Laajennetaan aiemmilla luokilla opittuja taitoja
Tekstinkäsittelyn syventäminen
Taulukkolaskenta
Valmiiden taulukoiden tutkiminen ja omien taulukkolaskentaohjelmien tuottaminen
204
Kuvien tuottaminen ja käsittely
Digitaalisen materiaalin tallennus ja editointi
Tietoturva ja tietoverkot
Ohjelmointi
9. LUOKKA
TAVOITTEET
Oppilas kykenee itsenäisesti ja monipuolisesti käyttämään tietokonetta ja verkkoyhteyksiä
hallitsee tavallisimmat html- ja java -kieliset lauseet
oppii tekemään ja päivittämään omia kotisivuja
oppii soveltamaan tieturva-asioita myös kotona
KESKEISET SISÄLLÖT
8. luokalla opittujen työvälineohjelmien käyttötaidon syventäminen
Tietokantaohjelmaan perehtyminen
Kotisivun laatiminen html-kielellä
Kotisivueditorin käyttö
netiketti ja tietoturva
Ohjelmointi Java-kielellä
Projektityö
TEATTERI JA ILMAISUTAITO
TAVOITTEET
Oppilaan ilmaisukyvyn kehittäminen
Oppilas
tuottaa ilmaisua ”vahingossa” leikkien avulla
kokee mielihyvää ja hyväksyy epäonnistumista
aktivoi eri aisteja ja mielikuvittelua
käyttää vähitellen koko kehoaan aktiivisesti ja tuottaa ilmaisua tietoisesti
on tasaveroisena jäsenenä ryhmässä ja luottaa ryhmän muihin jäseniin
suostuu erilaisiin rooleihin kantaen vastuuta sekä esiintyjänä että katsojana
Oppilaan teatteri-ilmaisun kehittäminen
VUOSILUOKAT 8 JA 9
205
Oppilas
kehittää puhe- ja näyttämöilmaisua, lisäksi visuaalista ja musiikki-ilmaisua
tutustuu teatteriin ja teatterin keinoihin
syntyy kokonaisnäkemys pienoisnäytelmän valmistamisesta aina käsikirjoituksesta esityskelpoiseen kuntoon
SISÄLLÖT
Ilmaisukyvyn kehittäminen
Oppilas
leikkii erilaisia reaktio-, kontakti- ja luottamusleikkejä ja viestejä
liikkuu tilassa musiikitta ja musiikin mukaan, liikkuu liikkeen eri tasoja hyödyntäen
tekee vuorovaikutus- ja aistiharjoituksia pareittain ja pienryhmissä, kehotietoisuus- ja rentoutusharjoituksia
tekee ääni-, sana- ja lauseharjoituksia
tekee pieniä esittämisharjoituksia ja tilanneimprovisointeja
Pienoisnäytelmän toteuttaminen
Oppilas
kirjoittaa pienimuotoisen käsikirjoituksen tai muokkaa valmiin tekstin ryhmälle sopivaksi
lavastaa
valaisee, tekee äänitehosteet, musiikin
puvustaa
harjoittelee pienoisnäytelmän esityskelpoiseen kuntoon ja esittää sen yleisölle
tekee teatterimatkan: mahdollisuuksien mukaan tutustuu teatterin elämään näyttämön takana ja katsoo harjoituksia ja/tai esityksen
VALINNAINEN KIELI (B2), RANSKA JA SAKSA
TAVOITTEET 8. JA 9. LUOKALLA
Kielitaito: Oppilas oppii
- kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevis-sä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa
- ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja
- lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä - kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä
sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.
Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1-
A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3 (Ks. Perusteiden liite).
VUOSILUOKAT 8-9
206
Kulttuuritaidot: Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu
niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.
Opiskelustrategiat: Oppilas oppii - käyttämään rohkeasti kielitaitoaan - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: - tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa - itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen - perhe ja vapaa-aika - selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta
ja matkustamisesta.
Rakenteet: - viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kieliop-
pi.
Viestintästrategiat:: - puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa. MUSIIKKI
Bändisoitto
TAVOITTEET Oppilas
kehittää yhteismusisointitaitojaan
kehittää omia soittotaitojaan bändisoittimissa
tutustuu suomalaiseen kevyeen musiikkiin iskelmästä poppiin ja rockiin
perehtyy soittaen, laulaen ja kuunnellen populaarimusiikin eri tyyleihin (esim. soul, reg-gae, heavy, disco, jne.)
hahmottaa musiikkityylien syntymisen ja kehittymisen
paneutuu elokuvamusiikkiin ja musikaaleihin
oppii käyttämään äänentoistolaitteita ja vahvistimia tarkoituksenmukaisesti
laajentaa vieraiden musiikkikulttuurien tuntemustaan
oppii kunnioittamaan itselle vieraampaa musiikkia
seuraa ajankohtaisen musiikkielämän tapahtumia
osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiesitysten valmistamiseen koulun juhliin
harjoittelee ohjelmistoa bändikonserttia varten SISÄLLÖT 8. LUOKALLA
207
oppilaskeskeistä musisointia
bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia
oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista
soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet ovat pääosin suomalaista populaarimu-siikkia iskelmästä poppiin ja rockiin
vieraiden kulttuurien pop- ja kansanmusiikkiin tutustumista kuunnellen ja soittaen
yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä
kriittistä musiikin kuuntelua
ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraamista
äänentoistolaitteiden ja vahvistimien tarkoituksenmukaisen käytön opettelua
bändikonserttiohjelmiston ja musiikkiesitysten pitkäjänteistä harjoittelua SISÄLLÖT 9. LUOKALLA
oppilaskeskeistä musisointia
bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia
oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista
populaarimusiikin eri tyylien tunnusomaisiin piirteisiin perehtymistä ja tyylien vertailua soittaen, laulaen ja kuunnellen
soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet koostuvat monipuolisesti eri populaari-musiikin tyylejä edustavista suomalaisista ja ulkomaisista kappaleista sekä elokuvamu-siikista ja musikaalisävelmistä
yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä
kriittistä musiikin kuuntelua
ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraaminen
bändikonserttiohjelmiston sekä musiikkiesitysten pitkäjänteinen harjoittelu
Arviointi Numeroarviointi perustuu osallistumisaktiivisuuteen, omien taitojen kehittymiseen ja ryh-män jäsenenä toimimiseen. KUVATAIDE
TAVOITTEET
Oman tekemisen ja eri kuvataiteen alojen tuotosten avulla tutkitaan kuvallisen ilmaisun
keinoja ja niiden vaikutusta sisältöihin. Harjoituksen kohteena ovat myös kuvaviestinnän
vaikutukset yksilöön ja ympäristöön. Oman kuvailmaisun kehittäminen ja arviointitaitojen
syventäminen. Taiteentuntemus ja taidehistorian keskeiset alueet tulevat myös tutum-
maksi.
SISÄLTÖ
Mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaitten omasta kokemuspiiristä käsin tutustutaan eri
ilmaisumuotoihin ja tutkitaan taidehistoriaa, sen tyylisuuntia ja niiden merkittävimpien
edustajien tuotantoa. Opetellaan rakenteellisten seikkojen tietoisella valinnalla vaikutta-
maan lopputulokseen.
Opitaan tuntemaan eri kulttuurien taidetta.
VUOSILUOKAT 8 JA 9
208
Työtavat
Maalaus, piirustus, valokuvaus, grafiikka, elokuva, valokuva. Taide- ja käyttökuvien analy-
sointi ja muokkaus. Työskentely tapahtuu sekä ryhmä- että yksilötyönä.
Arviointi
Numeroarviointi perustuen tuntiaktiivisuuteen ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurs-
sin päätteeksi portfolioksi.
PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja ku-vataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.
Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.
Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.
Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.
Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.
Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuri-palveluja.
Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.
Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskente-lyssään.
Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.
Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.
Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.
Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään.
Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.
Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa.
Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tieto-jen ja elämysten lähteenä.
TEKSTIILITYÖ
VUOSILUOKAT 8 JA 9
209
TAVOITTEET
Oppilas
valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia
työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin
KESKEISET SISÄLLÖT
oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: ompelu, neulonta tai virkkaus, huovutus, pistokirjonta, kankaan koristelutekniikat (kankaan painanta, vär-jäys, tilkkutyöt, applikointi), kankaankudonta, ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.
valinnaisessa tekstiilityössä tutustutaan käsityötaiteen näyttelyihin sekä alan elinkei-noelämään ja yrittäjyyteen
Arviointi
samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi
TEKNINEN TYÖ
TAVOITTEET
Oppilas
valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia
työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin
KESKEISET SISÄLLÖT
oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: puu, metalli, elekt-roniikka tai niitä yhdistelemällä ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.
valinnaisessa käsityössä tutustutaan alan näyttelyihin sekä elinkeinoelämään ja yrittä-jyyteen
Arviointi
samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi
VUOSILUOKAT 8 JA 9
210
KOTITALOUS
TAVOITTEET
vahvistaa ja harjaannuttaa ruuanvalmistus- ja leivontataitoja ( syventää jo 7. luokalla opittuja tietoja ja taitoja )
oppia käyttämään tehokkaasti keittiön kodinkoneita nopeuttamaan ruuanvalmistusta ja leipomista
tutustua suomalaiseen ruokaperinteeseen, sekä muiden maiden ruokakulttuureihin
tutustua tavallisimpiin erityisruokavalioihin
oppia valmistamaan ruokaa taloudellisesti unohtamatta terveellisyyttä ja monipuolisuut-ta raaka-aineiden valinnassa
KESKEISET OPPISISÄLLÖT
kerrataan 7. luokan perusasioita ruuanvalmistuksesta ja leivonnasta
opetellaan käyttämään erilaisia kodinkoneita tehokkaasti ja taloudellisesti
tutustutaan suomalaiseen ruokaperinteiseen sekä eri maiden ruokakulttuureihin ja ta-poihin
suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia juhlatilanteita Arviointi
Samoin perustein kuin 7. luokan pakollisen kotitalouden arviointi (aktiivisuus, oma-aloitteisuus, yhteistyökyky, annettujen tehtävien suoritustapa, asenne, innostuneisuus ja työtaito)
2) LYHYET VALINNAT
Ns. lyhyet valinnat tehdään yhdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan
yksi vuosiviikkotunti (1 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 7-9. Näitä ovat tieto- ja viestintätek-
niikka, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja kotitalous.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA
Vuosiluokilla 7- 9
Tieto- ja viestintätekniikan perusteita
Vuosiluokalla 7
TAVOITTEET
Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttö-
mahdollisuuksista.
Oppilas pystyy hyödyntämään koulun työväline- ja opetusohjelmia.
Oppilas pystyy monipuoliseen tiedon hakemiseen, käsittelyyn ja esittämiseen eri
VUOSILUOKAT 8-9
211
oppiaineiden opiskelussa.
Oppilas oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Tutustuminen koulun tietokoneeseen ja sen oheislaitteisiin sekä tutustuminen koulun koneiden käyttöjärjestelmiin
Tekstin tuottaminen, muokkaus, muotoilu sekä tallennus ja tulostus
Kuvan tuottamista ja käsittelyä
Näppäimistön hallinta ja ergonomia
Oikeat työasennot ja –tavat
Kymmensormijärjestelmään tutustuminen
Eri oppiaineissa käytettäviin ohjelmiin tutustuminen
Kuva ja kuvankäsittely
Vuosiluokalla 8
TAVOITTEET
Oppilas oppii hallitsemaan digitaalisen kuvauksen, kuvankäsittelyn, videokuvauksen ja
editoinnin perusteet. Hän kykenee hyödyntämään taitojaan myös muissa kouluaineissa ja
toimimaan itsenäisesti koulun atk-tiloissa. Oppilas sisäistää myös kuvankäsittelyn etiikan
ja moraalin sekä tekijänoikeuskysymykset.
KESKEISET SISÄLLÖT
Digitaalisen still-kameran ohjelmistojen asennus, käyttö ja suojaus.
Valokuvauksen perusteet
Tiedostomuodot ja tiedostojen siirto
Kuvankäsittely, digikuvien korjailu ja parantelu jälkikäteen
Digitaalisen videokameran käyttö
Videomateriaalin editointi
Oman digitaalisen median suunnittelu ja toteuttaminen
Multimediakurssi
Vuosiluokalla 9
TAVOITTEET
Oppilas
omaksuu multimedian ja saa realistisen kuvan tekniikan käyttömahdollisuuksista.
pystyy hyödyntämään koulun multimediaohjelmia.
kykenee multimedian hyödyntämiseen eri oppiaineiden opiskelussa.
oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.
212
KESKEISET SISÄLLÖT
Tutustuminen multimedian eri käyttötarkoituksiin ja osatekijöihin esimerkkien kautta.
Multimediaohjelmien käytön kertaaminen ja syventäminen
Tekijänoikeuksien ja julkaisuetiikan kertaaminen
Kuvan merkitys ja käyttö multimediassa
Tekstin merkitys ja käyttö multimediassa
Äänen merkitys ja käyttö multimediassa
Oma multimediatuotos
MUSIIKKI
Vuosiluokilla 7-9
Bändisoitto
Vuosiluokalla 7
TAVOITTEET
oppilas
perehtyy bändisoittimien soittamiseen
kehittää yksilöllisiä taitojaan eri instrumenteissa ja laulussa
kehittää yhteismusisointitaitojaan
oppii nauttimaan yhteismusisoinnista
oppii musisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia teoriataitoja
toimii vastuullisesti ja aktiivisesti ryhmän jäsenenä
SISÄLLÖT
oppilaskeskeistä musisointia
opetellaan perusasiat ja –tekniikat bändisoittimien soittamisesta sekä mikrofonilaulusta
musisoinnin yhteydessä tutustutaan teoreettisiin asioihin, jotka auttavat oppilasta osal-listumaan yhteismusisointiin
oppilaat kehittävät henkilökohtaisia taitojaan eri instrumenteissa
helpon soitto-ohjelmiston kautta keskitytään erityisesti yhteissoittotaitojen oppimiseen
Poplaulu
Vuosiluokalla 8
TAVOITTEET
oppilas
kehittää omaa laulutaitoaan ja äänenkäyttöään
oppii nauttimaan laulamisesta
oppii mikrofonilaulutekniikkaa
213
harjoittaa moniäänisen laulamisen taitoja
paneutuu tausta- eli stemmalauluun
tutustuu eri laulutyyleihin
SISÄLLÖT
lauluohjelmisto koostuu yksi- ja moniäänisistä kappaleista
lauluvalmiuksia kehitetään niin solistina kuin lauluryhmän jäsenenä
laulua harjoitellaan sekä akustisesti että mikrofoniin laulaen
laulamme sekä bändin säestyksellä että ilman säestystä
kokeilemme myös karaokelaulua
ARVIOINTI
Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Musiikkiteknologia
Vuosiluokalla 9
TAVOITTEET
oppilas
tutustuu äänitystekniikkaan
oppii äänittämään omaa soittoaan/lauluaan tietokoneella
oppii ymmärtämään levyntekoprosessin vaiheita
saa musiikkiteknologisia valmiuksia musiikin harrastamiseen
oppii valmistamaan pitkäjänteisen harjoittelun kautta ohjelmistoa
oppii toimimaan vastuullisesti osana projektia
SISÄLLÖT
äänitettävien kappaleiden valinta, sovittaminen ja harjoittelu yhdessä ryhmän kanssa
äänityslaitteistoon tutustuminen
äänittämisen perusteiden harjoittelua
”levyn” äänittäminen ja äänitetyn materiaalin miksaus valmiiksi
Arviointi
Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
KUVATAIDE
Vuosiluokilla 7-9
214
7. LUOKKA
SISÄLTÖ
Erilaisten kuvailmaisun tekniikkojen tuntemisen ja taitamisen edelleen kehittäminen. Tai-
teentuntemuksen lisääminen. Valitun työtavan ja sisällön tietoista yhdistämistä. Opitaan
projektityöskentelyä ja itsearviointia portfoliotyöskentelyn avulla.
Työtavat
Perehdytään kuvallisen ilmaisun tekniikkoihin ja kuvasisältöihin erikoisesti maalaamisen,
piirtämisen ja muovailun avulla. Taiteentuntemusta lisätään tutustumalla tyylisuuntiin har-
joituksin, joissa pääpaino on omassa tekemisessä, sekä kuvien analysoinnissa ja tutkimi-
sessa.
Arviointi
Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn ja oppilastyökansioon, joka kootaan kurssin töistä.
8. LUOKKA
SISÄLTÖ
Oman tekemisen ja kuvataiteen eri tuotosten avulla tutkitaan erikoisesti kuvallisen ilmaisun
keinojen vaikutusta sen sisältöön. Tavoitteena myös tutkia kuvan ja kuvallisen viestinnän-
vaikutusta yksilöön ja ympäristöön, sekä syventää itseilmaisun ja –tuntemisen taitoja. Tai-
teen tuntemuksen lisääminen.
Työtavat
Maalaus, piirustus, valokuva, elokuva, kolmiulotteinen työskentely. Taide ja käyttökuvien
analysointi. Yksilö ja ryhmätyöskentely, työpäiväkirja.
Arviointi
Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen ja oppilastyökansioon.
9. LUOKKA
SISÄLTÖ
Valmiuksien lisääminen oman persoonallisen kuvallisen ilmaisun kehittämiseen. Kuvan-
tulkintataitojen kehittäminen. Arviointitaitojen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisäämi-
nen.
Työtavat
Aiemmin opitun perusteella itsenäisesti valitut keinot omassa ilmaisussa. Piirustus, muo-
vailu, maalaus, grafiikka, valokuvaus ja piirustus. Näyttelyn pystytys ja arviointi.
215
SISÄLTÖ
Projektityöskentelynä keskitytään itse valitun ilmaisutavan kehittämiseen joko ryhmä- tai
yksilötyönä.
Arviointi
Perustuu tuntityöskentelyyn ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi
portfolioksi
TEKSTIILITYÖ
Vuosiluokilla 7-9
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas
oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan omaperäisiä tuotteita
opiskelee monipuolisia toteuttamistekniikoita
oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä
oppii työstämään sekä pehmeitä että kovia materiaaleja
osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä
perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ym-märtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä
oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta
oppii käyttämään luonnosta saatavaa materiaalia kotia kaunistaessaan
KESKEISET SISÄLLÖT
7.LUOKKA
Kokeillen käsityön eri tekniikoita
”pientä ja kaunista” kokeillen eri tekniikoita pehmeistä ja kovista materiaaleista:
helppoja ompelutöitä
kankaanpainantaa, marmorointia
paperin valmistusta
helmikudontaa
rautalanka-askartelua
kaakeli- tai tinatöitä
8.LUOKKA
Luovaa käsityötä
muotivaate tai –asuste ommellen tai neuloen
huovutuksen monet mahdollisuudet
216
9.LUOKKA
Värjäys ja sisustaminen
erilaiset kankaan värjäystekniikat
luonnonmateriaaleista koristeita kodin sisustukseen (kuivatut kasvit, pellava, paju, risut, havut)
Arviointi
Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:
luovuus ja omaperäisyys
esteettinen ulkoasu
tarkoituksenmukaisuus
tekninen toteutus
Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättö-
todistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättö-
arvioinnissa.
TEKNINEN TYÖ
Vuosiluokilla 8 ja 9
YHTEISET TAVOITTEET
Oppilas
oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan ja valmistamaan tuot-teita, jotka ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä
tutustuu teknisiin ratkaisuihin, joista on hyötyä arkipäivän ongelmanratkaisussa
oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä
osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä
perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ym-märtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä
oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta
oppii arvostamaan laadukasta työtä
KESKEISET SISÄLLÖT
8.LUOKKA
Teknisen työpajan peruskurssi
oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta valiten itse ensi-sijaiseksi lähestymistavakseen puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyn
perinteiset ja uudet työtavat, materiaalit ja ilmaisukeinot
217
9.LUOKKA
Teknisen työpajan jatkokurssi
oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta yhdistämällä puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyä oman toimivan ja huollettavan ympäristönsä kehittämiseksi
materiaalien, työstötekniikoiden ja esteettisten ominaisuuksien yhdistely
Arviointi
Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:
luovuus ja omaperäisyys
esteettinen ulkoasu
tarkoituksenmukaisuus
tekninen toteutus
Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättö-
todistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättö-
arvioinnissa.
LIIKUNTA
Vuosiluokilla 7-9
7. LUOKKA
Palloilukurssi
TAVOITTEET
oppia ja parantaa eri palloilulajien perustaitoja, tutustua sovellettuihin pallopeleihin, yl-läpitää ja kehittää fyysistä toimintakykyä
SISÄLTÖ
tutut salipalloilulajit (koripallo, lentopallo, sähly, sisäjalkapallo, sulkapallo) ja mahdolli-suuksien (vuodenaika) mukaan jääpelit, pesäpallo, tennis
säännöt, perustekniikoiden ja –taktiikoiden harjoittelu
8. LUOKKA
Liikunnan lajikurssi
TAVOITTEET
218
harjoitella erilaisia liikuntamuotoja, kokea liikunnallisia elämyksiä, tutustua uusiin liikun-talajeihin, löytää oma laji
SISÄLTÖ
liikuntalajien harjoittelua oppilaiden valinnan mukaan, tutustuminen 2-3 uuteen lajiin, lihashuolto ja rentoutuminen
Työtapoina käytetään tutustumiskäyntejä, asiantuntijavierailuja, teoria ja käytännön opis-
kelua.
9. LUOKKA
Elämysliikunta luonnossa
TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus erilaisiin luontoliikuntaelämyksiiin
sekä omien voimavarojen (fyysiset ja psyykkiset) ja rajojen kokeiluun. Kurssi edellyttää
hyvää fyysistä kuntoa sekä taitoa tulla toimeen ryhmässä erilaisissa ja vaativis-
sa/poikkeavissa tilanteissa. Kurssi tulisi toteuttaa ympäristössä, joka jo itsessään tarjoaa
luontoelämyksiä.
SISÄLTÖ
Luontoliikunta koostuu seuraavista teemoista yhdessä tai erikseen: erätaidot, erävaellus,
kiipeily, lumikenkä-/hiihtovaellus, melonta, maastopyöräily, ratsastus yms.
TOTEUTUS
Ryhmään otetaan 10 -15 oppilasta. Jos tulijoita on enemmän, pääsykriteerinä kurssille
ovat liikunnan ja käyttäytymisen numerot. Kurssi muodostuu teoriaosuudesta (2-4 tuntia) ja
käytännön harjoittelusta (30 -40 tuntia), joka tapahtuu osittain kouluajan ulkopuolella. To-
teutus voi tapahtua 1-3 jaksossa (syksyllä, talvella, keväällä) riippuen ryhmän tavoitteista
ja innostuksesta. Aktiivinen ryhmä voi varoja keräämällä toteuttaa yhden vaativan seikkai-
lun.
KOTITALOUS
Vuosiluokilla 7-9
7. LUOKKA ns. VÄLIPALAKURSSI
TAVOITE
oppilas oppii arjen hallinnan edellyttämiä ruoanvalmistustaitoja
oppilas oppii työskentelemään yhteistyössä muiden kanssa
219
oppilas oppii hakemaan tietoja ja soveltamaan sitä käytäntöön sekä ymmärtämään ra-vinnon merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta
Työskentely
Pääosin käytännön työskentelyä pareittain. Jokaisella kerralla valmistetaan nopea välipala.
Arviointi
Hyväksytty / Hylätty (korottava vaikutus 7.luokan pakolliseen kotitalouteen)
KESKEISET SISÄLLÖT
opetellaan tavallisimpia ruoanvalmistus- ja leivontamenetelmiä
harjoitellaan kriittisen ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa
käydään lävitse hygieenistä ja turvallista työskentelyä keittiöllä
8.LUOKKA
Leivonnaisia arkeen ja juhlaan I
TAVOITE
Kurssilla leivotaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Tavoitteena on oppia valmis-
tamaan perustaikinatyyppejä siten, että oppilas osaisi perustaidot opittuaan valmistaa niis-
tä erilaisia leivonnaisia.
Jokaisella tunnilla on oma teemansa (esim. rieskat, pullat, pitkot, piirakat, ruokaleivät, lei-
vokset, viinerit jne.) Lisäksi valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita naposteltavia erilais-
ten teemojen ympärille (mm. yöpalaa ennen elokuvaa).
Työskentely
Leivonta on luovaa työtä, jossa yhdistyvät mielihyvä ja hyöty. Siksi opiskelu tapahtuu pää-
asiassa käytännön työskentelynä. Käytännön tueksi annetaan kotitehtäviä ja ohjetunnin
lomassa käydään lävitse leipomiseen liittyviä perusasioita ja niksejä.
Arviointi
Hyväksytty / Hylätty
9.LUOKKA
Leivonnaisia arkeen ja juhlaan II
220
TAVOITE
Kurssin tavoitteena on oppia valmistamaan erityyppistä tarjottavaa eri tilaisuuksiin. Oppi-
laat esimerkiksi suunnittelevat tarjottavia saunailtaan, viralliseen kokoukseen, halloween-
juhlaan, nuorten bileisiin jne. Ideana on suunnitella koristelut, tarjottavat ja muut tilanteen
vaatimat järjestelyt parittain tai pienryhmissä. Kurssilla perehdytään myös erilaisiin nouto-
pöytiin, opetellaan niissä käyttäytymistä sekä järjestetään yksi vaativampi tilanne, jossa
kokeillaan käytännössä juhlien toteuttamista. Lisäksi kurssilla katsotaan videoita kodin eri
juhlista ja tutustutaan pitopalvelun toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Arviointi
Numerolla, jos oppilas on ollut molemmilla kursseilla eli 2 vt. Muuten samoin perustein
kuin pakollisessa kotitaloudessa.
7.22 OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjaus on luokilla 1-6 läpäisevää, luokilla 7-9 oma oppiaineensa.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee
omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elä-
mänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tu-
loksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla ediste-
tään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja
toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien väli-
sellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.
Luokkamuotoinen ohjaus
SISÄLTÖJÄ 7. LUOKALLE
oman koulun yhteiset sopimukset
221
yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät tavat
luokkahengen kehittäminen
koulukiusaamiseen vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy
oman toiminnan arvioinnin ja opiskelutaitojen kehittäminen
mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Suomen elinkeinorakenne
ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvit-täminen
SISÄLTÖJÄ 8. LUOKALLE
Suomen koulutusjärjestelmä
toisen asteen koulutusvaihtoehdot
ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvit-täminen
valmennus TET-harjoitteluun
SISÄLTÖJÄ 9. LUOKALLE
ohjaaminen itsetuntemuksen kautta päätöksentekoon omasta jatkokoulutusratkaisusta
II-asteen opiskelijaksi pääsemisen perusteet ja pistelaskujärjestelmät
lukio-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja kansanopisto-opinnot
ohjaaminen tiedon etsintään koulutusoppaista, oppilaitosten kotisivuilta ym. tietolähteis-tä
opintojen rahoitus ja opintososiaaliset edut
tutustuminen työvoimatoimiston palveluihin ja ohjaaminen niihin tarvittaessa jo valintoja suunniteltaessa
työnhaku, työhakemuksen tekeminen ja valmistautuminen työhaastatteluun
työelämän pelisäännöt ja työsopimuksen tekeminen
opiskelu ja työskentely ulkomailla
valmennus TET-harjoitteluun
henkilökohtaiset haastattelut ja –ohjaus koulutusvalintaan (yhteydenpito vanhempiin)
hakemusprosessi
yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus jälkihakuun yhdessä vanhempien kanssa
Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
TET- jaksot ovat 8.luokalla 3 koulupäivää ja 9.luokalla 5+5 koulupäivää
tutustumista lähialueen yrityksiin ja koulutusmessuille
koko ikäluokan vierailut lähiammattioppilaitoksilla
kiinnostuksen mukaan tutustumista pienemmissä ryhmissä muihin II-asteen ammatilli-siin oppilaitoksiin
oppilaan henkilökohtaista ohjausta koulutuskokeiluihin
oppilaitosten ja yritysten edustajien vierailut oppitunneilla
työvoimaviranomaisten vierailut oppitunneilla
yhteistyö ammattioppilaitosten oppilaanohjaajien, erityisopettajien ja kuraattoreiden kanssa
222
erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkokoulutussuunnittelun järjestäminen yhdessä oppilaan, erityisopettajan, vanhempien ja työvoimaviranomaisten kanssa
opettajien vierailut TET-harjoittelun aikana työpaikoilla
II-asteelle valittujen ”saattaen siirto” vastaanottavan oppilaitoksen oppilaanohjaajan ja erityisopettajan kanssa
8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI
8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA
Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten
oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muo-
dostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppi-
laan persoonallisuuden kasvua. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi
tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitet-
tävä.
Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä
arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja ku-
vauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa arviointiperusteista. Numeroarviointi al-
223
kaa neljännen luokan syksyllä. Siihen saakka arviointi tapahtuu sanallisena arviointina.
Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.
Oppilas arvioi lukuvuoden aikana erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä omaa käyttäytymis-
tään, työskentelyään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan suunnittelemaan omaa työtään,
asettamaan itselleen tavoitteita ja suhteuttamaan omia suorituksiaan ja kehittymistään ta-
voitteisiin. Oppilasta ohjataan arvioimaan itseään positiivisessa hengessä oman minäku-
van vahvistamiseksi.
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilai-
ta, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa
tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoitta-
maan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistar-
peensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa ope-
tuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiai-
neen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen
oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilö-
kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle
yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suh-
teessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksi-
löllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista
arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen
yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan, mitä oppilaan erityistä
tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henki-
lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin
tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.
Arvioitavia toiminta-alueita ovat
motoriikka
kieli ja kommunikaatio
sosiaaliset taidot
päivittäisten toimintojen taidot
224
Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja ta-
voitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden
aiheuttamat esteet oppimiselle.
Käyttäytymisen arviointikriteerit
Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja yhteistyökykyisiä sosiaaliset taidot
omaavia oppilaita, joilla on valmiudet jatko-opintoihin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota
mm. seuraaviin asioihin
Vuosiluokilla 1. – 3. käyttäytymisen arviointi suoritetaan sanallisena ja 4:n luokalta lähtien
numeroarviointina.
yritteliäisyys
työrauhan ylläpitäminen
auttamisen halu
asenne koulutyöhön
asenne kiusaamiseen
käytöstavat
sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen
muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen
kyky tehdä yhteistyötä
luotettavuus ja rehellisyys
oman ja toisten työn arvostaminen
225
Vuosiluokilla 1.-9. käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä
Oppilas on käytökseltään esimerkillisen kohtelias sekä toiminnoissaan luotettava ja
vastuuntuntoinen. Noudattaa esimerkillisesti hyviä tapoja, kouluyhteisön sääntöjä ja on
hyvänä esimerkkinä tovereilleen. Hän on avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia
kohtaan sekä oma-aloitteinen.
Oppilas on käytökseltään kohtelias, avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan.
Hän on luotettava ja vastuuntuntoinen.
Oppilas käyttäytyy yleensä hyvin ja ottaa toiset ihmiset huomioon ja suhtautuu heihin
myönteisesti. Hän on tavallinen oppilas: ei kielteistä palautetta.
10 = erinomainen
9 = kiitettävä
8= hyvä
7= tyydyttävä
226
Oppilas häiritsee ajoittain koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on joskus toivomisen varaa.
Ajoittain parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin.
Oppilas häiritsee usein koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on usein toivomisen varaa.
Parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin.
Opiskelumotivaatio vaihtelee ja asenne koulutyöhön on usein välinpitämätön.
Oppilas syyllistyy jatkuvasti työrauha- ja järjestyssääntörikkomuksiin. Kielenkäyttö on
toistuvasti rumaa ja asiatonta. Käyttäytyy usein epäystävällisesti jopa törkeästi muita
kouluyhteisön jäseniä kohtaan. On epärehellinen ja vastuuntunnoton sekä
opiskelumotivaatioltaan erittäin heikko.
Oppilas aiheuttaa jatkuvasti vakavia häiriöitä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on
törkeää.
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnissa tulee
käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan
osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet
määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty,
että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen suunnitelman mukaisesti, hänen
suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.
6= kohtalainen
5= välttävä
4=hylätty
227
Opinnoissa eteneminen
Perusopetuksen 11§:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen
periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Jos oppilas ei ole
suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää,
hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata
mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen
vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan, että oppilas kykenee
selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää
vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on
hylättyjä ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle
jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on
yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyjä
suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen
tekemistä. Vuosiluokalle jättämisestä tekevät päätöksen rehtori ja opettajat yhdessä.
Jos oppilas opiskelee oppimissuunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa aineessa,
arvioidaan hänen oppimistaan yleisen opetussuunnitelman mukaan.
8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI
Päättöarvosana painottuu (8-9) luokan arvosanoihin, mutta sitä annettaessa otetaan
huomioon myös aiempi osaaminen. Päättöarvioinnissa kaikkien suoritusten tulee olla
numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä päättötodistuksen saamiseksi.
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ja aineryhmät
ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, uskonto tai
228
elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka ja kemia, biologia,
maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous.
Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (5-10). Lyhytkursseista saa
suoritusmerkinnän. 9. luokalla hyvin suoritetut 1 viikkotunnin syventävät kurssit
englannissa, ruotsissa ja matematiikassa lasketaan 0,5 kurssin arvoisiksi Pälkäneen lukion
opinnoissa.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, kuten arvosanoja täydentävät sanalliset arviot.
Päättötodistusten liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosa-
naa valinnaisesta A2- tai B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laite-
taan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”.
Arviointi eräissä tapauksissa
Maahanmuuttajaoppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon kaikkien
oppiaineiden arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli ja kirjallisuusoppiaine
arvioidaan suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä, sen mukaan, mitä opiskeltavasta
oppimäärästä on oppilaan osalta päätetty. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla
sanallista koko perusopetuksen ajan.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammas-
sa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henki-
lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle
yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suh-
teessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
229
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin ta-
voitteisiin.
8.3 TODISTUKSET
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnis-
sa.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammas-
sa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen nu-
meroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee
maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn op-
pimäärän mukaan.
Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi
välitodistus luokkatasoilla 5-9. Arviointikeskustelut korvaavat välitodistukset luokkatasoilla
1-4.
Yksilöllistetyn oppiaineen arviointi Oppiaineen numeroarvio (*) ja
oppiaineen sanallinen arvio (*)
Todistuksen lisätietoihin
maininta yksilöllistämisestä
230
LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta
kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
Taitotaso
A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
A1
.1
Kieli-
taidon
alkei-
den
hallin-
ta
* Ymmärtää erittäin
rajallisen määrän
tavallisimpia sanoja
ja fraaseja (terveh-
dyksiä, nimiä, luku-
ja, kehotuksia) ar-
kisissa yhteyksis-
*Osaa vastata häntä
koskeviin yksinkertai-
siin kysymyksiin lyhyin
lausein. Vuorovaikutus
on puhekumppanin
varassa, ja puhuja
turvautuu ehkä äidin-
*Tuntee kirjainjär-
jestelmän, mutta
ymmärtää tekstistä
vain hyvin vähän.
*Tunnistaa vähäi-
sen määrän tuttuja
sanoja ja lyhyitä
*Osaa viestiä välittömiä
tarpeita hyvin lyhyin
ilmaisuin.
*Osaa kirjoittaa kielen
kirjaimet ja numerot
kirjaimin, merkitä muis-
tiin henkilökohtaiset
231
sä.
* Ei edes ponnistel-
len ymmärrä kuin
kaikkein alkeellisin-
ta kieliainesta.
*Tarvitsee erittäin
paljon apua: tois-
toa, osoittamista,
käännöstä.
kieleen tai eleisiin.
* Puheessa voi olla
paljon pitkiä taukoja,
toistoja ja katkoksia.
* Ääntäminen voi ai-
heuttaa suuria ymmär-
tämisongelmia.
* Osaa hyvin suppean
perussanaston ja joi-
takin opeteltuja vakio-
ilmaisuja.
* Puhuja ei kykene
vapaaseen tuotok-
seen, mutta hänen
hallitsemansa harvat
kaavamaiset ilmaisut
voivat olla melko vir-
heettömiä.
fraaseja ja osaa
yhdistää niitä ku-
viin.
* Kyky ymmärtää
entuudestaan tun-
tematon sana edes
hyvin ennakoita-
vassa yhteydessä
on erittäin rajalli-
nen.
perustietonsa ja kirjoit-
taa joitakin tuttuja sano-
ja ja fraaseja.
*Osaa joukon erillisiä
sanoja ja sanontoja.
* Ei kykene vapaaseen
tuotokseen, mutta kir-
joittaa oikein muutamia
sanoja ja ilmauksia.
A1
.2
Kehit-
tyvä
alkeis-
kieli-
taito
*Ymmärtää rajalli-
sen määrän sano-
ja, lyhyitä lauseita,
kysymyksiä ja ke-
hotuksia, jotka liit-
tyvät henkilökoh-
taisiin asioihin tai
välittömään tilan-
teeseen.
* Joutuu ponniste-
lemaan ymmär-
tääkseen yksinker-
taisiakin lausumia
ilman selviä tilan-
nevihjeitä.
*Tarvitsee paljon
apua: puheen hi-
dastamista, toistoa,
näyttämistä ja
käännöstä.
*Osaa viestiä suppe-
asti joitakin välittömiä
tarpeita ja kysyä ja
vastata henkilökohtai-
sia perustietoja käsit-
televissä vuoropuhe-
luissa. Tarvitsee usein
puhekumppanin apua.
*Puheessa on taukoja
ja muita katkoksia.
*Ääntäminen voi aihe-
uttaa usein ymmärtä-
misongelmia.
* Osaa hyvin suppean
perussanaston, joita-
kin tilannesidonnaisia
ilmaisuja ja peruskie-
liopin aineksia.
* Alkeellisessakin va-
paassa puheessa
esiintyy hyvin paljon
kaikenlaisia virheitä.
*Ymmärtää nimiä, kylt-
tejä ja muita hyvin
lyhyitä ja yksinkertaisia
tekstejä, jotka liittyvät
välittömiin tarpeisiin.
* Tunnistaa yksin-
kertaisesta tekstistä
yksittäisen tiedon,
jos voi lukea tarvit-
taessa uudelleen
* Kyky ymmärtää
entuudestaan tun-
tematon sana edes
hyvin ennustetta-
vassa yhteydessä
on rajallinen.
*Osaa viestiä välittömiä
tarpeita lyhyin lausein.
*Osaa kirjoittaa muu-
tamia lauseita ja fraase-
ja itsestään ja lähipiiris-
tään (esim. vastauksia
kysymyksiin tai muisti-
lappuja).
* Osaa joitakin perus-
sanoja ja sanontoja ja
pystyy kirjoittamaan
hyvin yksinkertaisia
päälauseita.
* Ulkoa opetellut fraasit
voivat olla oikein kirjoi-
tettuja, mutta alkeelli-
simmassakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy
hyvin paljon kaikenlai-
sia virheitä.
232
Taitotaso
A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
A1
.3
Toi-
miva
alkeis-
kieli-
taito
* Ymmärtää yksinker-
taisia lausumia (henki-
lökohtaisia kysymyksiä
ja jokapäiväisiä ohjeita,
pyyntöjä ja kieltoja)
rutiinimaisissa keskus-
teluissa tilanneyhtey-
den tukemana.
* Pystyy seuraa-
maan yksinkertai-
sia, välittömiin ti-
lanteisiin tai omaan
kokemukseensa
liittyviä keskustelu-
ja.
* Yksinkertaisenkin
viestin ymmärtämi-
nen edellyttää
normaalia hitaam-
paa ja kuulijalle
kohdennettua
yleiskielistä puhet-
ta.
*Osaa kertoa lyhyesti
itsestään ja lähipiiris-
tään. Selviytyy kaik-
kein yksinkertaisim-
mista vuoropuheluista
ja palvelutilanteista.
Tarvitsee joskus pu-
hekumppanin apua.
* Kaikkein tutuimmat
jaksot sujuvat, muual-
la tauot ja katkokset
ovat hyvin ilmeisiä.
*Ääntäminen voi jos-
kus tuottaa ymmärtä-
misongelmia.
*Osaa rajallisen jou-
kon lyhyitä, ulkoa ope-
teltuja ilmauksia, kes-
keisintä sanastoa ja
perustason lausera-
kenteita.
* Alkeellisessakin pu-
heessa esiintyy paljon
peruskielioppivirheitä.
* Pystyy lukemaan
tuttuja ja joitakin
tuntemattomia sa-
noja. Ymmärtää
hyvin lyhyitä vieste-
jä, joissa käsitellään
arkielämää ja ru-
tiinitapahtumia tai
annetaan yksinker-
taisia ohjeita.
* Pystyy löytämään
tarvitsemansa yksit-
täisen tiedon lyhy-
estä tekstistä (pos-
tikortit, säätiedo-
tukset).
* Lyhyenkin teksti-
pätkän lukeminen ja
ymmärtäminen on
hyvin hidasta.
*Selviytyy kirjoittamalla
kaikkein tutuimmissa, hel-
posti ennakoitavissa arkisiin
tarpeisiin ja kokemuksiin
liittyvissä tilanteissa.
*Osaa kirjoittaa yksinkertai-
sia viestejä (yksinkertaisen
postikortin, henkilötiedot,
yksinkertainen sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia
sanoja ja ilmauksia, jotka
liittyvät omaan elämään tai
konkreetteihin tarpeisiin.
Osaa kirjoittaa muutamia
yksilauseisia virkkeitä.
* Alkeellisessakin vapaassa
tuotoksessa esiintyy mo-
nenlaisia virheitä.
233
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
A2
.1
Perus
kieli-
taidon
alku-
vaihe
* Pystyy ymmärtä-
mään yksinkertais-
ta puhetta tai seu-
raamaan keskuste-
lua aiheista, jotka
ovat hänelle välit-
tömän tärkeitä.
* Pystyy ymmärtä-
mään lyhyiden,
yksinkertaisten,
itseään kiinnosta-
vien keskustelujen
ja viestien (ohjeet,
kuulutukset) ydin-
sisällön sekä ha-
vaitsemaan aihepii-
rin vaihdokset tv-
uutisissa.
* Yksinkertaisenkin
viestin ymmärtämi-
nen edellyttää
normaalilla nopeu-
della ja selkeästi
puhuttua yleiskie-
listä puhetta, joka
usein täytyy lisäksi
toistaa.
* Osaa kuvata lähipii-
riään muutamin lyhyin
lausein. Selviytyy yk-
sinkertaisista sosiaali-
sista kohtaamisista ja
tavallisimmista palve-
lutilanteista. Osaa
aloittaa ja lopettaa
lyhyen vuoropuhelun,
mutta kykenee harvoin
ylläpitämään pitempää
keskustelua.
*Tuottaa sujuvasti
joitakin tuttuja jaksoja,
mutta puheessa on
paljon hyvin ilmeisiä
taukoja ja vääriä aloi-
tuksia.
* Ääntäminen on ym-
märrettävää, vaikka
vieras korostus on
hyvin ilmeistä ja ään-
tämisvirheistä voi koi-
tua satunnaisia ym-
märtämisongelmia.
*Osaa helposti enna-
koitavan perussanas-
ton ja monia keskei-
simpiä rakenteita (ku-
ten menneen ajan
muotoja ja konjunktioi-
ta).
* Hallitsee kaikkein
yksinkertaisimman
kieliopin alkeellisessa
vapaassa puheessa,
mutta virheitä esiintyy
yhä paljon perusra-
kenteissakin.
*Ymmärtää yksin-
kertaisia ja kaikkein
tavanomaisinta
sanastoa sisältäviä
tekstejä (yksityiskir-
jeitä, pikku-uutisia,
arkisimpia käyttöoh-
jeita).
* Ymmärtää tekstin
pääajatukset ja
joitakin yksityiskoh-
tia parin kappaleen
pituisesta tekstistä.
Osaa paikantaa ja
verrata yksittäisiä
tietoja ja pystyy
hyvin yksinkertai-
seen päättelyyn
kontekstin avulla.
* Lyhyenkin teksti-
pätkän lukeminen ja
ymmärtäminen on
hidasta.
* Selviytyy kirjoittamal-
la kaikkein rutiininomai-
simmista arkitilanteista.
* Osaa kirjoittaa lyhyitä,
yksinkertaisia viestejä
(henkilökohtaiset kir-
jeet, lappuset), jotka
liittyvät arkisiin tarpei-
siin sekä yksinkertaisia,
luettelomaisia kuvauk-
sia hyvin tutuista aiheis-
ta (todellisista tai kuvit-
teellisista henkilöistä,
tapahtumista, omista ja
perheen suunnitelmis-
ta).
*Osaa käyttää perustar-peisiin liittyvää konkreet-tia sanastoa ja perusai-kamuotoja sekä yksinker-taisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnastei-sia lauseita.
*Kirjoittaa kaikkein yksin-kertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuo-toksessa.
234
Taitotaso
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
A2
.2
Kehit-
tyvä
perus-
kieli-
taito
* Ymmärtää tar-
peeksi kyetäkseen
tyydyttämään konk-
reetit tarpeensa.
Pystyy seuraa-
maan hyvin sum-
mittaisesti selvä-
piirteisen asiapu-
heen pääkohtia.
*Pystyy yleensä
tunnistamaan ym-
pärillään käytävän
keskustelun ai-
heen. Ymmärtää
tavallista sanastoa
ja hyvin rajallisen
joukon idiomeja
tuttuja aiheita tai
yleistietoa käsitte-
levässä tilan-
nesidonnaisessa
puheessa.
* Yksinkertaisenkin
viestin ymmärtämi-
nen edellyttää
yleispuhekieltä,
joka äännetään
hitaasti ja selvästi.
Toistoa tarvitaan
melko usein.
* Osaa esittää pienen,
luettelomaisen kuva-
uksen lähipiiristään ja
sen jokapäiväisistä
puolista. Pystyy osal-
listumaan rutiinin-
omaisiin keskustelui-
hin omista tai itselleen
tärkeistä asioista. Voi
tarvita apua keskuste-
lussa ja vältellä joita-
kin aihepiirejä.
*Puhe on välillä suju-
vaa, mutta erilaiset
katkokset ovat hyvin
ilmeisiä.
*Ääntäminen on ym-
märrettävää, vaikka
vieras korostus on
ilmeistä ja ääntämis-
virheitä esiintyy.
*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, joka-päiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinker-taisia ja myös joitakin vaativampia rakentei-ta. * Laajemmassa va-paassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodois-sa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettä-vyyttä.
*Ymmärtää pääasi-
at ja joitakin yksi-
tyiskohtia muuta-
man kappaleen
pituisista viesteistä
jonkin verran vaati-
vissa arkisissa yh-
teyksissä (mainok-
set, kirjeet, ruoka-
listat, aikataulut)
sekä faktatekstejä
(käyttöohjeet, pik-
ku-uutiset).
* Pystyy hankki-
maan helposti en-
nakoitavaa uutta
tietoa tutuista ai-
heista selkeästi
jäsennellystä muu-
taman kappaleen
pituisesta tekstistä.
Osaa päätellä tun-
temattomien sano-
jen merkityksiä nii-
den kieliasusta ja
kontekstista.
* Tarvitsee usein
uudelleen lukemista
ja apuvälineitä teks-
tikappaleen ymmär-
tämiseksi.
* Selviytyy kirjoittamalla
tavanomaisissa arkiti-
lanteissa.
*Osaa kirjoittaa hyvin
lyhyen, yksinkertaisen
kuvauksen tapahtumis-
ta, menneistä toimista
ja henkilökohtaisista
kokemuksista tai
elinympäristönsä arki-
päiväisistä puolista (ly-
hyet kirjeet, muistilaput,
hakemukset, puhelin-
viestit).
*Osaa arkisen perus-
sanaston, rakenteet ja
tavallisimmat sidoskei-
not.
* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä har-vinaisemmissa rakenteis-sa ja muodoissa ja tuot-taa kömpelöitä ilmaisuja.
235
Taitotaso
B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
B1
.1
Toimi-
va
perus-
kieli-
taito
*Ymmärtää pääaja-
tukset ja keskeisiä
yksityiskohtia pu-
heesta, joka käsit-
telee koulussa,
työssä tai vapaa-
aikana säännölli-
sesti toistuvia tee-
moja mukaan luki-
en lyhyt kerronta.
Tavoittaa radiouu-
tisten, elokuvien,
tv-ohjelmien ja sel-
keiden puhelinvies-
tien pääkohdat.
* Pystyy seuraa-
maan yhteiseen
kokemukseen tai
yleistietoon perus-
tuvaa puhetta.
Ymmärtää tavallis-
ta sanastoa ja ra-
jallisen joukon
idiomeja.
* Pitemmän viestin
ymmärtäminen
edellyttää normaa-
lia hitaampaa ja
selkeämpää yleis-
kielistä puhetta.
Toistoa tarvitaan
silloin tällöin.
*Osaa kertoa tutuista
asioista myös joitakin
yksityiskohtia. Selviy-
tyy kielialueella tavalli-
simmista arkitilanteista
ja epävirallisista kes-
kusteluista. Osaa vies-
tiä itselleen tärkeistä
asioista myös hieman
vaativammissa tilan-
teissa. Pitkäkestoinen
esitys tai käsitteelliset
aiheet tuottavat ilmei-
siä vaikeuksia.
*Pitää yllä ymmärret-
tävää puhetta, vaikka
pitemmissä puhejak-
soissa esiintyy taukoja
ja epäröintiä.
*Ääntäminen on sel-
västi ymmärrettävää,
vaikka vieras korostus
on joskus ilmeistä ja
ääntämisvirheitä esiin-
tyy jonkin verran.
*Osaa käyttää melko
laajaa jokapäiväistä
sanastoa ja joitakin
yleisiä fraaseja ja
idiomeja. Käyttää
useita erilaisia raken-
teita.
* Laajemmassa va-
paassa puheessa kie-
lioppivirheet ovat ta-
vallisia (esim. artikke-
leita ja päätteitä puut-
tuu), mutta ne haittaa-
vat harvoin ymmärret-
tävyyttä.
*Pystyy lukemaan
monenlaisia, muu-
taman sivun pituisia
tekstejä (taulukot,
kalenterit, kurssioh-
jelmat, keittokirjat)
tutuista aiheista ja
seuraamaan tekstin
pääajatuksia,
avainsanoja ja tär-
keitä yksityiskohtia
myös valmistautu-
matta.
* Pystyy seuraa-
maan tuttua aihetta
käsittelevän pa-
risivuisen tekstin
pääajatuksia,
avainsanoja ja tär-
keitä yksityiskohtia.
* Arkikokemuksesta
poikkeavien aihei-
den ja tekstin yksi-
tyiskohtien ymmär-
täminen voi olla
puutteellista.
* Pystyy kirjoittamaan
ymmärrettävän, jonkin
verran yksityiskohtais-
takin arkitietoa välittä-
vän tekstin tutuista,
itseään kiinnostavista
todellisista tai kuvitel-
luista aiheista.
*Osaa kirjoittaa selvä-
piirteisen sidosteisen
tekstin liittämällä erilli-
set ilmaukset peräkkäin
jaksoiksi (kirjeet, kuva-
ukset, tarinat, puhelin-
viestit). Pystyy välittä-
mään tehokkaasti tuttua
tietoa tavallisimmissa
kirjallisen viestinnän
muodoissa.
*Osaa useimpien tu-
tuissa tilanteissa tarvit-
tavien tekstien laadin-
taan riittävän sanaston
ja rakenteet, vaikka
teksteissä esiintyy inter-
ferenssiä ja ilmeisiä
kiertoilmaisuja.
* Rutiininomainen kie-liaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen vir-heettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat on-gelmia.
236
Taitotaso
B1
Selviytyminen arkielämässä
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
B1
.2
Suju-
va
perus-
kieli-
taito
* Ymmärtää selvä-
piirteistä asiatietoa,
joka liittyy tuttuihin
ja melko yleisiin
aiheisiin jonkin
verran vaativissa
yhteyksissä (epä-
suora tiedustelu,
työkeskustelut,
ennakoitavissa
olevat puhelinvies-
tit).
* Ymmärtää pää-
kohdat ja tärkeim-
mät yksityiskohdat
ympärillään käytä-
västä laajemmasta
muodollisesta ja
epämuodollisesta
keskustelusta.
* Ymmärtäminen
edellyttää yleiskiel-
tä tai melko tuttua
aksenttia sekä sa-
tunnaisia toistoja ja
uudelleenmuotoilu-
ja. Nopea syntype-
räisten välinen
keskustelu ja vie-
raiden aiheiden
tuntemattomat yk-
sityiskohdat tuotta-
vat vaikeuksia.
*Osaa kertoa tavalli-
sista, konkreeteista
aiheista kuvaillen,
eritellen ja vertaillen ja
selostaa myös muita
aiheita, kuten eloku-
via, kirjoja tai musiik-
kia. Osaa viestiä var-
masti useimmissa
tavallisissa tilanteissa.
Kielellinen ilmaisu ei
ehkä ole kovin tark-
kaa.
*Osaa ilmaista itseään
suhteellisen vaivatto-
masti. Vaikka taukoja
ja katkoksia esiintyy,
puhe jatkuu ja viesti
välittyy.
*Ääntäminen on hyvin
ymmärrettävää, vaikka
intonaatio ja painotus
eivät ole aivan koh-
dekielen mukaisia.
*Osaa käyttää kohta-
laisen laajaa sanastoa
ja tavallisia idiomeja.
Käyttää myös monen-
laisia rakenteita ja
mutkikkaitakin lausei-
ta.
* Kielioppivirheitä
esiintyy jonkin verran,
mutta ne haittaavat
harvoin laajempaa-
kaan viestintää.
* Pystyy lukemaan
muutaman kappa-
leen pituisia tekste-
jä monenlaisista
aiheista (lehtiartik-
kelit, esitteet, käyt-
töohjeet, yksinker-
tainen kaunokirjalli-
suus) ja selviää
myös jonkin verran
päättelyä vaativista
teksteistä käytän-
nönläheisissä ja
itselleen tärkeissä
tilanteissa.
* Pystyy etsimään
ja yhdistelemään
tietoja useammasta
muutaman sivun
pituisesta tekstistä
suorittaakseen jon-
kin tehtävän.
* Pitkien tekstien
jotkin yksityiskohdat
ja sävyt saattavat
jäädä epäselviksi.
*Osaa kirjoittaa henki-
lökohtaisia ja julkisem-
piakin viestejä, kertoa
niissä uutisia ja ilmaista
ajatuksiaan tutuista
abstrakteista ja kulttuu-
riaiheista, kuten musii-
kista tai elokuvista.
* Osaa kirjoittaa muuta-man kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuk-sia selväpiirteisen kes-kustelun tai esityksen pohjalta).
Osaa esittää jonkin ver-ran tukitietoa pääajatuk-sille ja ottaa lukijan huo-mioon.
* Hallitsee melko mo-
nenlaiseen kirjoittami-
seen tarvittavaa sanas-
toa ja lauserakenteita.
Osaa ilmaista rinnas-
teisuutta ja alisteisuut-
ta.
*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja koh-tuullisen virheetöntä kiel-tä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkie-len tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.
237
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
B2
.1
Itse-
näisen
kieli-
taidon
perus-
taso
* Ymmärtää asiallisesti
ja kielellisesti komplek-
sisen puheen pääaja-
tukset, kun se käsitte-
lee konkreetteja tai
abstrakteja aiheita.
Pystyy seuraamaan
yleisesti kiinnostavaa
yksityiskohtaista ker-
rontaa (uutiset, haas-
tattelut, elokuvat,
luennot).
* Ymmärtää pu-
heen pääkohdat,
puhujan tarkoituk-
sen, asenteita,
muodollisuusastet-
ta ja tyyliä. Pystyy
seuraamaan laajaa
puhetta ja moni-
mutkaista argu-
mentointia, jos pu-
heen kulku on sel-
västi merkitty eri-
laisin jäsentimin
(sidesanat, rytmi-
tys). Pystyy tiivis-
tämään tai ilmai-
semaan kuulemas-
taan avainkohdat ja
tärkeät yksityis-
kohdat.
* Ymmärtää suuren
osan ympärillään
käytävästä keskus-
telusta, mutta voi
kokea vaikeaksi
ymmärtää useam-
man syntyperäisen
välistä keskustelua,
jos nämä eivät mi-
tenkään helpota
*Osaa esittää selkeitä,
täsmällisiä kuvauksia
monista kokemuspii-
riinsä liittyvistä asiois-
ta, kertoa tuntemuk-
sista sekä tuoda esiin
tapahtumien ja koke-
musten henkilökohtai-
sen merkityksen. Pys-
tyy osallistumaan ak-
tiivisesti useimpiin
käytännöllisiin ja sosi-
aalisiin tilanteisiin se-
kä melko muodollisiin
keskusteluihin. Pystyy
säännölliseen vuoro-
vaikutukseen syntype-
räisten kanssa vaikut-
tamatta tahattomasti
huvittavalta tai ärsyt-
tävältä. Kielellinen
ilmaisu ei aina ole
täysin tyylikästä.
*Pystyy tuottamaan
puhejaksoja melko
tasaiseen tahtiin, ja
puheessa on vain har-
voin pitempiä taukoja.
*Ääntäminen ja into-
naatio ovat selkeitä ja
luontevia.
*Osaa käyttää moni-
puolisesti kielen ra-
kenteita ja laajahkoa
sanastoa mukaan
lukien idiomaattinen ja
käsitteellinen sanasto.
Osoittaa kasvavaa
taitoa reagoida sopi-
vasti tilanteen asetta-
miin muotovaatimuk-
siin.
*Pystyy lukemaan
itsenäisesti muuta-
man sivun pituisia
tekstejä (lehtiartik-
keleita, novelleja,
viihde- ja tietokirjal-
lisuutta, raportteja
ja yksityiskohtaisia
ohjeita) oman alan
tai yleisistä aiheista.
Tekstit voivat käsi-
tellä abstrakteja,
käsitteellisiä tai
ammatillisia aiheita,
ja niissä on tosiasi-
oita, asenteita ja
mielipiteitä.
*Pystyy tunnista-
maan kirjoittajan ja
tekstin tarkoituksen,
paikantamaan usei-
ta eri yksityiskohtia
pitkästä tekstistä.
Pystyy nopeasti
tunnistamaan teks-
tin sisällön ja uusi-
en tietojen käyttö-
arvon päättääk-
seen, kannattaako
tekstiin tutustua
tarkemmin.
* Vaikeuksia tuotta-
vat vain pitkien
tekstien idiomit ja
kulttuuriviittaukset.
* Osaa kirjoittaa selkei-
tä ja yksityiskohtaisia
tekstejä monista itse-
ään kiinnostavista ai-
hepiireistä, tutuista
abstrakteista aiheista,
rutiiniluonteisia asia-
viestejä sekä muodolli-
sempia sosiaalisia vies-
tejä (arvostelut, liikekir-
jeet, ohjeet, hakemuk-
set, yhteenvedot).
*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näke-myksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdis-tellä tai tiivistää eri läh-teistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.
* Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen teks-tin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajal-linen, ja pitkässä esityk-sessä voi ilmetä hyppä-yksiä asiasta toiseen.
* Hallitsee melko hyvin
oikeinkirjoituksen, kie-
liopin ja välimerkkien
käytön, eivätkä virheet
johda väärinkäsityksiin.
Tuotoksessa saattaa
näkyä äidinkielen vaiku-
tus. Vaativat rakenteet
sekä ilmaisun ja tyylin
joustavuus tuottavat
ongelmia.
238
sanottavaansa. * Kieliopin hallinta on
melko hyvää, eivätkä
satunnaiset virheet
yleensä haittaa ym-
märrettävyyttä.
239
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
B2
.2
Toimi-
va it-
senäi-
nen
kielitai-
to
* Ymmärtää elävää tai
tallennettua, selkeästi
jäsentynyttä yleiskie-
listä puhetta kaikissa
sosiaalisen elämän,
koulutuksen ja työ-
elämän tilanteissa
(myös muodollinen
keskustelu ja syntype-
räisten välinen vilkas
keskustelu).
* Pystyy yhdistämään
vaativia tehtäviä var-
ten kompleksista ja
yksityiskohtaista tie-
toa kuulemistaan
laajoista keskusteluis-
ta tai esityksistä. Osaa
päätellä ääneen lau-
sumattomia asenteita
ja sosiokulttuurisia
viitteitä sekä arvioida
kriittisesti kuulemaan-
sa.
* Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuo-toja. Huomattava taustamelu, kielelli-nen huumori ja har-vinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuot-taa vaikeuksia.
*Osaa pitää valmistel-
lun esityksen monen-
laisista yleisistäkin
aiheista. Pystyy te-
hokkaaseen sosiaali-
seen vuorovaikutuk-
seen syntyperäisten
kanssa. Osaa keskus-
tella ja neuvotella mo-
nista asioista, esittää
ja kommentoida vaati-
via ajatuskulkuja ja
kytkeä sanottavansa
toisten puheenvuoroi-
hin. Osaa ilmaista
itseään varmasti, sel-
keästi ja kohteliaasti
tilanteen vaatimalla
tavalla. Esitys voi olla
kaavamaista, ja puhu-
ja turvautuu toisinaan
kiertoilmauksiin.
*Osaa viestiä spon-
taanisti, usein hyvinkin
sujuvasti ja vaivatto-
masti satunnaisista
epäröinneistä huoli-
matta.
*Ääntäminen ja intonaa-tio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.
* Hallitsee laajasti
kielelliset keinot il-
maista konkreetteja ja
käsitteellisiä, tuttuja ja
tuntemattomia aiheita
varmasti, selkeästi ja
tilanteen vaatimaa
muodollisuusastetta
noudattaen. Kielelliset
syyt rajoittavat ilmai-
sua erittäin harvoin.
*Kieliopin hallinta on
hyvää. Usein puhuja
*Pystyy lukemaan
itsenäisesti usean
sivun pituisia, eri
tarkoituksiin laadit-
tuja kompleksisia
tekstejä (päiväleh-
tiä, novelleja, kau-
nokirjallisuutta).
Jotkin näistä voivat
olla vain osittain
tuttuja tai tuntemat-
tomia, mutta henki-
lön itsensä kannalta
merkityksellisiä.
* Pystyy tunnista-
maan kirjoittajan
asennoitumisen ja
tekstin tarkoituksen.
Pystyy paikanta-
maan ja yhdistä-
mään useita käsit-
teellisiä tietoja mo-
nimutkaisista teks-
teistä. Ymmärtää
riittävästi tiivistääk-
seen pääkohdat tai
ilmaistakseen ne
toisin sanoin.
* Vaikeuksia tuotta-
vat vain pitkien
tekstien harvinai-
semmat idiomit ja
kulttuuriviittaukset.
*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodol-lisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja koke-muksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tun-temattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuo-dollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtä-viä varten ja yhteenveto-ja.
*Osaa kirjoittaa selkeän
ja jäsentyneen tekstin,
ilmaista kantansa, kehi-
tellä argumentteja sys-
temaattisesti, analysoi-
da, pohtia ja tiivistää
tietoa ja ajatuksia.
* Kielellinen ilmaisuva-
rasto ei rajoita havaitta-
vasti kirjoittamista.
* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsen-nyksen. Virheitä voi esiin-tyä harvinaisissa raken-teissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyy-liseikoissa.
240
korjaa virheensä itse,
eivätkä virheet haittaa
ymmärrettävyyttä.
Taitotasot
C1-C2
Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa
Kuullun ymmär-
täminen
Puhuminen Luetun ymmärtä-
minen
Kirjoittaminen
C
1.
1
Taitavan
kielitai-
don pe-
rustaso
*Ymmärtää suhteel-
lisen vaivattomasti
pitempääkin puhet-
ta tai esitystä (elo-
kuvia, luentoja,
keskusteluja, väitte-
lyjä) erilaisista tu-
tuista ja yleisistä
aiheista myös silloin,
kun puhe ei ole
selkeästi jäsenneltyä
ja sisältää idiomaat-
tisia ilmauksia ja
rekisterinvaihdoksia.
*Ymmärtää hyvin
erilaisia äänite-
materiaaleja
yksityiskohtai-
sesti ja puhujien
välisiä suhteita ja
tarkoituksia tun-
nistaen.
*Vieras aksentti
tai hyvin murteel-
linen puhekieli
tuottavat vaike-
uksia.
*Osaa pitää pitkähkön,
valmistellun muodollisen-
kin esityksen. Pystyy otta-
maan aktiivisesti osaa
monimutkaisiin käsitteelli-
siä ja yksityiskohtia sisältä-
viin tilanteisiin ja johtaa
rutiiniluonteisia kokouksia
ja pienryhmiä. Osaa käyt-
tää kieltä monenlaiseen
sosiaaliseen vuorovaiku-
tukseen. Tyylilajien ja kie-
limuotojen vaihtelu tuot-
taa vaikeuksia.
*Osaa viestiä sujuvas-
ti, spontaanisti ja lä-
hes vaivattomasti.
*Osaa vaihdella into-
naatiota ja sijoittaa
lausepainot oikein
ilmaistakseen kaikkein
hienoimpiakin merki-
tysvivahteita.
*Sanasto ja rakenteis-
to ovat hyvin laajat ja
rajoittavat ilmaisua
erittäin harvoin. Osaa
ilmaista itseään var-
masti, selkeästi ja
kohteliaasti tilanteen
vaatimalla tavalla.
*Kieliopin hallinta on
hyvää. Satunnaiset
virheet eivät hankaloi-
ta ymmärtämistä, ja
puhuja osaa korjata
ne itse.
*Ymmärtää yksi-
tyiskohtaisesti pit-
kähköjä, komplek-
sisia tekstejä eri
aloilta.
*Pystyy vaihtele-
maan lukutapaansa
tarpeen mukaan.
Osaa lukea kriitti-
sesti ja tyylillisiä
vivahteita arvioiden
sekä tunnistaa
kirjoittajan asennoi-
tumisen ja tekstin
piilomerkityksiä.
Pystyy paikanta-
maan ja yhdistä-
mään useita käsit-
teellisiä tietoja mo-
nimutkaisista teks-
teistä, tiivistämään
ne ja tekemään
niistä vaativia joh-
topäätöksiä.
*Vaativimmat yksi-
tyiskohdat ja
idiomaattiset teksti-
kohdat saattavat
vaatia useamman
lukukerran tai apu-
välineiden käyttöä.
*Pystyy kirjoittamaan
selkeitä, hyvin jäsenty-
neitä tekstejä monimut-
kaisista aiheista, ilmai-
semaan itseään täsmäl-
lisesti ja ottamaan
huomioon vastaanotta-
jan. Osaa kirjoittaa to-
dellisista ja kuvitteelli-
sista aiheista varmalla,
persoonallisella tyylillä
käyttäen kieltä jousta-
vasti ja monitasoisesti.
Pystyy kirjoittamaan
selkeitä ja laajoja selos-
tuksia vaativistakin ai-
heista.
*Osoittaa, että hallitsee
monia keinoja tekstin
jäsentämiseksi ja sidos-
teisuuden edistämisek-
si.
*Kielellinen ilmaisuva-
rasto on hyvin laaja.
Hallitsee hyvin
idiomaattiset ilmaukset
ja tavalliset sanonnat.
* Hallitsee erittäin hyvin
kieliopin, sanaston ja
tekstin jäsennyksen.
Virheitä voi esiintyä
satunnaisesti idiomaat-
tisissa ilmauksissa sekä
tyyliseikoissa.
241
Perusopetuslaki 29 §.
SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI
VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
MITÄ KIUSAAMINEN ON?
Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti toisten ta-
hallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epä-
tasapaino; kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin näh-
den.
Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei siis ole koulukiusaamista. Koulu-
kiusaaminen voi olla sanallista nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista tai fyysistä lyömistä,
tönimistä ja potkimista tai epäsuoraa kiusaamista, kuten sosiaalista eristämistä, selän takana
puhumista, välttelemistä ja kielteistä suhtautumista. Uusina kiusaamismuotoina ovat tulleet
kännykkä- ja nettikiusaaminen.
Myös opettaja ja koulun muu henkilökunta voi syyllistyä oppilaan kiusaamiseen huomaamat-
taan.
KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Koulukiusaamiseen liittyviä yleisiä piirteitä:
kiusaamista tapahtuu kaiken kokoisissa kouluissa
kiusaamista esiintyy niin kaupungeissa kuin maaseudullakin
kiusaamista on ollut aina, sen muodot vain ovat muuttuneet, ja siihen puututaan nyt aktiivisesti
kiusaamista tapahtuu ryhmän koosta, oppilasaineksesta tai sen vetäjästä riippumatta
kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi, myös koulun aikuiset
Merkkinä kiusatuksi tulemisesta voi olla oppilaan käyttäytymisen muuttuminen, esimerkiksi
aggressiivisuus, eristäytyminen, epämääräiset poissaolot, kaveripiirin vaihtuminen, tunti-
työskentelyn ja koulumenestyksen muuttuminen, surullisuus, vatsakivut, toistuva sairastelu.
Kiusaaminen alkaa joskus pienestäkin, mutta kasvaa lumipallon lailla koko ryhmän toimin-
naksi. Myös kiusaajan toiminnan hiljaisesti hyväksyvät ja kiusaajan tempuille naureskelijat
242
ovat mukana kiusaamisessa. Epäiltäessä kiusaamista on siihen puututtava ja keskusteltava
oppilaan/oppilaiden kanssa.
KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN
Kiusaamiseen on puututtava jokaisen aikuisen, joka huomaa siitä merkkejä. Toimintatavat
yksittäisissä kiusaamistapauksissa:
keskustelemme kiusaajien ja kiusattujen kanssa ja pyrimme löytämään myönteisiä toimintamalleja asioiden ratkaisemiseksi
keskustelemme yhdessä osallisien ja heidän vanhempiensa kanssa
käytämme Kiva-koulumenetelmää ja materiaaleja
ohjaamme tarvittaessa niin kiusatun kuin kiusaajankin tukipalvelujen piiriin
teon sovittaminen/hyvittäminen sovitaan yhdessä
seuraamme kiusaajien käyttäytymistä ja vahvistamme oikeita käyttäytymismalleja
sovimme tavoitteet käyttäytymisen muutokselle ja teemme siihen liittyvät sopimuk-set
seuraamme sopimusten noudattamista
käsittelemme ongelmatilanteita tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmässä
koulun työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä tarvittaessa lastensuojeluil-moitus
Ennaltaehkäisevä työ luokan tasolla:
järjestämme luokkakohtaisia vanhempainiltoja opetussuunnitelman mukaan
seuraamme kiusaamisongelmaa jatkuvasti ja tarvittaessa kartoitamme sitä mm. kyse-lyillä
keskustelemme luokissa käytöstavoista ja toisen huomioonottamisesta ja siten var-mistamme hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksiä
valmennamme lapsia, miten toimitaan kiusaamistilanteissa
korostamme sitä, että kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua
toimimme luokkahengen parantamiseksi
laadimme luokan omat toimintaohjeet hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edis-tämiseksi.
Ennaltaehkäisevä työ koulun tasolla:
opetamme koulun säännöt ja toiminta-ajatukset kaikille lapsille
edellytämme, että jokainen toimii toista arvostaen ja hyvän ystävän tavoin oppimisti-lanteissa, välitunneilla sekä koulumatkoilla
käsittelemme aihealuetta opettajakokouksissa ja koulutamme itseämme ongelmati-lanteiden havaitsemiseen ja käsittelemiseen
valvomme tehokkaasti välitunteja
järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia
kehitämme kummiluokkatoimintaa alakouluissa ja tukioppilastoimintaa yläkouluissa
toteutamme terveys- ja turvallisuuskasvatuksen projekteja eri luokilla
243
teemme tilannekartoitusta koulukiusaamisesta oppilaille ja koteihin suunnatuilla ky-selyillä
järjestämme koulun yhteisiä vanhempainiltoja yleisistä kasvatukseen liittyvistä asiois-ta
tuemme mahdollisen vanhempainyhdistyksen pyrkimyksiä lisätä yleistä kouluviihty-vyyttä
oppilashuoltoryhmässä suunnittelemme ennaltaehkäisevää toimintaa
Ennaltaehkäisevä työ kunnan tasolla:
kunta luo riittävät resurssit työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle.
hankitaan atk-ohjelma tarvittavia kyselyjä helpottamaan
järjestetään kiusaamiseen ja lastensuojeluun liittyvää koulutusta
osallistutaan aktiivisesti tulevaan Kiva-koulu-projektiin.
Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme yh-
teistyötä kaikkien koulun sidosryhmien välillä. Oppilaita, koulun koko henkilöstöä ja van-
hempia kehotetaan ottamaan yhteyttä opettajaan, rehtoriin, terveydenhoitajaan tai kuraat-
toriin välittömästi kiusaamisen huomattuaan. Tärkeää on, että yksittäisen oppilaan ongel-
makäyttäytyminen ei uhkaa muiden oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Jotta
pystymme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan sekä kiusattua että kiusaajaa heidän on-
gelmissaan, tarvitsemme koko yhteisössä riittävää informaation saamista ja jakamista.
SEURANTA
Seuranta on välttämätöntä. Kiusaamisen vastainen työ ei ole koskaan ohi. Seurantaa tapah-
tuu kaikilla tasoilla; yksilön, luokan, koulun ja kunnan tasoilla. Seurantaan osallistuvat opet-
taja, avustaja, vanhemmat, oppilastoverit, oppilashuoltoryhmä, rehtori, jne. riippuen aina
tapauksesta.
Yksittäisen kiusaamistapauksen seurannasta on tärkeää antaa palautetta niin oppilaalle kuin
vanhemmillekin. Mikäli kiusaaminen on jatkunut, jatketaan tulitoimia edelleen. Jos kiusaa-
minen on loppunut, siitä annetaan positiivista palautetta oppilaalle. Hänen kehitykselleen on
tärkeätä huomata, että hän on kyennyt korjaamaan käyttäytymistään. Koulun aikuisten on
varottava kiusaajan leiman antamista oppilaalle, koska leimaaminen helposti ohjaa tulevaa
käyttäytymistä. Kiusatun oppilaan hyvinvointia on seurattava ja tarvittaessa ohjattava hänet
tukipalvelujen piiriin.
Hyvän ja turvallisen kouluympäristön ylläpitäminen vaatii kaikkien tahojen avointa ja aktiivis-
ta yhteistyötä.
Näitä ohjeita voidaan täydentää koulu- tai luokkakohtaisilla lisäyksillä tapauskohtaisesti kou-
lun tarpeiden mukaan.
244
LIITE 4.
TOIMINTAOHJEITA
KOULUN
KRIISITILANTEISSA
245
TÄRKEÄT NUMEROT
Koulun osoite:
MUISTA RAUHALLISUUS!
YLEINEN HÄTÄNUMERO 112
Poliisi 112
Palo- ja pelastusasiat 112
Kangasalan terveyskeskus 03-5655 3000
Pälkäneen terveysasema 03-5655 4018
Luopioisten terveysasema 03-5655 4019
TAYS 03-311 611
Sosiaalitoimisto 03-57911
Seurakunta 040-7120560
Myrkytystietokeskus 09-471977
246
Yleiset toimintaperiaatteet kriisitilanteessa
Kriisitilanteessa ensisijainen toimintavastuu on ensimmäiseksi läsnä olevalla aikuisel-
la. Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäisenä tiedon saanut ryhmän jäsen. Kokonais-
vastuu kriisitilanteiden hoitamisessa ja tiedottamisessa kuuluu koulun johtajalle.
Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta tilanteesta on
kyse ja kuinka suurta joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen tietää en-
simmäiset askeleet: miten toimin oppilaan tai ryhmän kanssa, mistä saan lisäapua,
kenelle asiasta tiedotan. Koska tilanteen voi ensimmäiseksi kohdata myös oppilas
tai opiskelija, on tärkeätä, että he tietävät, mistä koulusta saa lisäapua.
Ensivaiheen jälkeen kriisiryhmän on kokoonnuttava sopimaan tukitoimista: miten toimitaan välittömän psyykkisen tuen varmistamiseksi ja miten asiasta tiedotetaan koteihin.
Kriisitilanteiden hoidossa voidaan erottaa välittömät tukitoimet ja jatkotoimet.
Välittömän tuen lisäksi kriisiryhmän on arvioitava tarvitaanko jatkossa tukitoimia,
kuinka kauan ja kenelle ne suunnataan.
Keskeinen kysymys tukitoimien suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma kosket-taa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Oppilaan kuolema koskettaa hänen vanhempiaan ja perhettään, luokkatovereita, ystäviä ja opettajia. Se voi järkyttää myös muita kou-lun oppilaita ja henkilökuntaa. Siksi on hyväksi käsitellä asiaa sekä koko koulun että oppilaan läheisten kanssa. Järkyttävät tapahtumat voivat koskettaa laajempaakin yhteisöä ja silloin joudutaan
pohtimaan yhteistyötä esim. lähikoulujen tai tiedotusvälineiden kanssa. Tiedotus-
vastuu on aina rehtorilla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulee ohja-
ta. Tärkeätä on myös suojata kriisitilanteessa olevia oppilaita haastatteluilta.
247
ÄKILLINEN ONNETTOMUUS, TAPATURMA TAI
SAIRASTUMINEN
Ensimmäisenä paikalle tuleva: hälytä apua
ja anna ensiapua taitojesi mukaan.
↓
Kutsu terveydenhoitaja paikalle, jos mahdollista.
↓
Lähetä terveyskeskukseen, saattaja mukaan.
↓
Ilmoita huoltajalle.
↓
Huolehdi tapauksen nähneistä oppilaista.
248
OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS
Sovi oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, mitä kerrotaan ja ke-
nelle kerrotaan
↓
Sovituille henkilöille tarvittavat hoito-ohjeet kriittisten tilanteiden
varalle
↓
Rohkaise oppilastovereita pitämään sairastuneeseen yhteyttä
249
OPPILAAN KUOLEMA
Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhtey-
dessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisil-
le.
↓
Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa ja tiedustelee,
miten he haluavat asiasta koulussa tiedotettavan.
↓
Koko koulun muistotilaisuus, lippu puolitankoon.
↓
Asian käsittely oppilaan omassa luokassa, tarvittaessa muissa luokissa.
Kuolemasta saa kertoa, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan
tunteitaan ja ajatuksiaan.
↓
Oppilaiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää
seurakunnasta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta.
↓
Tarvittaessa järjestetään oppilaille ja henkilökunnalle psykologinen jälki-
puinti, jonka hoitaa ulkopuolinen asiantuntija.
↓
Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhem-
painilta muutamia päiviä tapahtuman jälkeen, jotta vanhemmat saavat
tukea lastensa auttamiseen.
↓
Osallistutaan hautajaisiin, jos perhe niin toivoo.
250
ITSEMURHAN UHKA
Suhtaudu aina vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittä-
neeseen oppilaaseen (esim. ainekirjoituksessa esiin tulevat asiat).
Vihjailuja ei saa vähätellä.
↓
Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. ”Mitä tarkoitat
sanoessasi, ettei elämällä ole mitään väliä?”
↓
Ohjaa terveydenhoitajan luokse keskustelemaan
↓
Jos itsemurhan uhka on suuri, saata oppilas terveydenhoitajan tai
kuraattorin luokse. Oppilasta ei saa jättää yksin.
↓
Terveydenhoitaja soittaa vanhemmille ja sopii jatkotoimista.
↓
Terveydenhoitaja tai kuraattori ohjaavat perhettä hakemaan
apua esim. koululääkäriltä, perheneuvolalta, psykiatriselta nuori-
sotyöryhmältä, seurakunnalta.
↓
Oppilashuoltotyöryhmä seuraa tilannetta yhteistyössä oppilaan
perheen kanssa.
251
ITSEMURHA TAI SEN YRITYS
Kutsu ambulanssi (112) ja ota yhteys poliisiin ja koulun kriisiryh-
mään. Poliisi tai lääkäri vie suruviestin kotiin.
↓
Huolehdi siitä, että oppilaat eivät pääse paikalle tai poistuvat heti
paikalta.
↓
Rehtori on yhteydessä kotiin.
↓
Tieto annetaan ensin henkilökunnalle ja kriisiryhmä sopii siitä, mi-
ten tieto annetaan oppilaille. Asiallisella informaatiolla ja tuella
ehkäistään uusia itsemurhia.
↓
Kootaan oppilaat opetusryhmiin ja tiedotetaan tapahtumasta.
Kerrotaan tosiasiat.
↓
Opettaja ohjaa välitöntä tukea ja apua tarvitsevat oppilaat kriisi-
ryhmän luokse.
↓
Kuolleen ystäville ja luokalle on järjestettävä psykologinen jälki-
puinti, samoin opettajille.
252
↓
Itsemurhaa on aina käsiteltävä oppilaiden kanssa, koska nuorten
itsemurhilla on todettu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. On
tärkeätä korostaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä vaikeuksineen
yksin ja sitä, ettei tekoa ihannoida sankarillisena ratkaisuna.
↓
Kuolemantapauksessa kunnioitetaan omaisten toiveita muisto-
hetken ja hautajaisten suhteen.
↓
Oppilaat voivat tarvita tukea muutaman kuukauden tapahtuman
jälkeen. Tuki voi olla esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai
ryhmäkeskusteluja.
253
VAKAVA VÄKIVALTA TAI SEN UHKA
Toimi rauhallisesti
↓
Kehota väkivallan lopettamiseen
↓
Rauhoita kärsivällisesti
↓
Yritä estää väkivallan jatkuminen
↓
Pyydä apua koulun lähimmältä työntekijältä
↓
Tiedota rehtorille
↓
Tarvittaessa soitto tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuoje-
luilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15-
vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos.
↓
Yhteys sekä uhrin että tekijän huoltajiin
↓
254
Oppilaiden keskinäisen väkivaltatilanteen käsittelyä jatketaan
myöhemmin koulussa asianosaisten kesken.
↓
Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitel-
läänkö tilannetta muidenkin oppilaiden kanssa.
255
AKUUTTI KIUSAAMISTAPAUS
Älä koskaan kulje ohi. Puutu tilanteeseen.
↓
Ota selville henkilöllisyydet.
↓
Välitä tieto luokanopettajalle/valvojalle ja kiva-tiimille.
↓
Kiva-tiimi tai oma opettaja puhuttelee kiusaajan, kiusatun ja
mahdolliset tilanteen nähneet oppilaat.
↓
Kirjaa asiat ja toimita ne rehtorille.
↓
Rehtori tai Kiva-tiimi ilmoittaa asiasta oppilashuoltotyöryhmälle,
jotta kiusatun tukemisesta ja kiusaajan ohjaamisesta voidaan
huolehtia.
↓
Kiusaajalle koulun käytännön mukainen seuraamus.
↓
Ilmoitus sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille,
↓
256
Tilanteen seuraaminen kiusaamisen jatkumisen varalta.
↓
Rehtori ilmoittaa vakavat tapaukset sekä poliisille että sosiaali-
toimeen.
PÄIHTYNYT OPPILAS KOULUSSA
Älä poistu paikalta, lähetä sana rehtorille ja terveydenhoitajalle
↓
Rauhoita tilannetta puhumalla, siirrä oppilas suojattuun paikkaan
↓
Rehtori tai terveydenhoitaja tarkistaa tilanteen
↓
Oppilaan siirto terveydenhoitajan tilaan.
Jos tilanne on vaarallinen, soita 112.
↓
Ilmoitus kotiin
↓
Ilmoitus sosiaalitoimeen
Jos oppilas karkaa, soita 112, selitä tilanne ja kysy neuvoa.