1

Ympäristöministeriön asetus

rakennuksen käyttöturvallisuudesta

Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetunmaankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavatmääräykset ja ohjeet rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY,muut. 98/48/EY, mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2001 ja sillä kumotaan sisäasiainministeriön15 päivänä heinäkuuta 1982 antama päätös rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta. Ennenasetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001

Ympäristöministeri Satu Hassi

Yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta

Rakennuksen käyttöturvallisuusMääräykset ja ohjeet 2001

F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

2

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAYMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto

Rakennuksen käyttöturvallisuusMÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2001

Sisällys

MERKKIEN SELITYS

Määräykset, jotka on painettu leveälle palstalle tällä isolla kirjasin-koolla, ovat velvoittavia.

Ohjeet, jotka ovat kapealla palstallapienellä kirjasinkoolla, sisältävät hy-väksyttäviä ratkaisuja.

Selostukset, jotka ovat kapealla pals-talla kursivoituna, antavat lisätietojasekä sisältävät viittauksia säädöksiin,määräyksiin ja ohjeisiin.

3.4 Ovet ja portit3.5 Kulkukorkeus3.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet3.7 Sisätilojen turvavarusteet3.8 Ulkotilojen turvallisuus

4 KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS4.1 Kokoontumistila4.2 Istuimet4.3 Katsomo4.4 Kulkureitti

5 HUOLLON TURVALLISUUS5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen5.2 Pääsy ullakolle ja katolle5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen

Liite SÄÄNNÖKSIÄ

MERKKIEN SELITYS

1 YLEISTÄ1.1 Soveltamisala1.2 Olennainen vaatimus1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen

2 PUTOAMISEN JA HARHAAN-ASTUMISEN ESTÄMINEN

2.1 Porras2.2 Luiska2.3 Tasanne2.4 Kaide2.5 Käsijohde

3 MUIDEN TURVALLISUUSRISKIENVÄHENTÄMINEN

3.1 Valoisuus ja valaistus3.2 Lasirakenteet3.3 Lattiapinnat

F2

Kehyksissä olevat vinjettikuvat on tarkoitettu havain-nollistamaan ohjeissa esitettyjä ratkaisuja.

31YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

1.1.1

Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden rakennuksen sekä senrakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuutta.

Muutos- ja korjaustoimenpiteisiin näitä määräyksiä ja ohjeita so-velletaan maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:ssä säädetyllä tavallaottaen myös huomioon lain 117 § ja 118 §:n säännökset.

Selostus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)sekä maankäyttö- ja rakennusasetuk-sen (MRA) ne kohdat, joihin näissämääräyksissä ja ohjeissa viitataan, onesitetty liitteessä Säännöksiä.

1.2 Olennainen vaatimus

1.2.1

Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksistaon voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla taik-ka muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Käyttöturvallisuudenkannalta tämä tarkoittaa, että kohde on suunniteltava, rakennettavaja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon lii-ty sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingoittumisen vaa-raa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.

Ohje

Vaaran hyväksyttävyyden arviointi pe-rustuu kohteen tavanomaiseen tai nor-maalisti ennakoitavaan käyttöön. Täl-laiseen käyttöön ei kuulu käyttäjien tie-toinen tai tahallinen riskinotto.

Käyttöturvallisuusvaatimus viittaa kol-meen suureen riskiryhmään:

1. kaatumiset, liukastumiset ja putoa-miset; liikkuvan käyttäjän törmäys-tai puristumisriskit sekä liikkuvankohteen tai siitä irtoavien osien aihe-uttamat iskut, leikkaamiset ja likis-tämiset;

2. palo-, sähkö- tai räjähdystapaturmat;

3. ajoneuvon liikkumisesta aiheutuvatonnettomuudet rakennuksissa ja ra-kennuspaikoilla.

Selostus

Käyttöturvallisuusvaatimus on yksimaankäyttö- ja rakennusasetuksen 50§:ssä mainituista rakennuksen olennai-sista teknisistä vaatimuksista.

EU:n rakennustuotedirektiivissä (89/106/ETY) käyttöturvallisuusvaatimusrajoittuu vakavien ja välittömien hen-kilövahinkojen riskiin rakennuskoh-teessa tai sen lähellä. Riskin hyväksyt-tävyyteen vaikuttaa, miten vakava on-nettomuus olisi, mikä olisi sen esiin-tymistodennäköisyys sekä voitaisiinkose estää teknisesti ja taloudellisestikohtuullisin toimin.

Työpaikkoihin liittyviä käyttöturval-lisuusvaatimuksia säätelee työturvalli-suuslaki (299/1958). Lain perusteellasosiaali- ja terveysministeriö on an-tanut säännöksiä eri töiden turvalli-suusjärjestelyistä.

EU:n direktiivi työpaikoille asetetta-vista turvallisuutta ja terveyttä koske-vista vähimmäisvaatimuksista (89/654/ETY) on pantu täytäntöön valtioneu-voston päätöksellä 10.6.1999.

41.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen

1.3.1

Käyttöturvallisuusvaatimuksen katsotaan riittävässä määrin täyt-tyvän, mikäli– rakennus suunnitellaan ja rakennetaan näissä määräyksissä

ja ohjeissa esitetyllä tavalla tai– vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti

muulla hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon rakennuk-sen ominaisuudet ja käyttö.

Ohje

Tuotanto- ja varastorakennuksissa,energiahuollon rakennuksissa sekämuiden rakennusten teknisen huollontiloissa voidaan käyttää näitä määräyk-siä täydentäviä ja näitä ohjeita osittainkorvaavia ratkaisuja, joita on esitettymyös muun kuin rakennuslainsäädän-nön, esimerkiksi työturvallisuussään-nösten, maa- ja metsätalousministeriönrakentamismääräysten tai pelastus-toimen säännösten perusteella.

2PUTOAMISEN JA HARHAANASTUMISEN ESTÄMINEN

2.1 Porras

2.1.1

Porras on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävänväljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.

Ohje

Kerrostalon pääasiallisena kulkutienäkäytettävään portaaseen suunnitellaanlepotaso kerrostasanteiden välille, jol-lei rakennuksessa ole kerrostasanteidentiloja palvelevaa hissiä.

Pääportaaksi suositellaan joko lepo-tasolla varustettua suoravartista porras-ta tai keskiaukoltaan laajasäteistä lepo-tasollista kiertävää porrasta. Kierre-porras ei käyttömukavuudeltaan yleen-sä sovellu pääportaaksi.

Portaan avoaskelmien välistä ei saamahtua läpi särmältään yli 110 mm:n– asunnossa yli 100 mm:n – mittainenkuutio.

Porrassyöksyn ja välitasanteen sivu-pinnan sekä seinän välistä ei saa mah-tua läpi särmältään yli 50 mm:n mit-tainen kuutio. Suurempi aukko edellyt-tää kaidetta tai muuta suojarakennetta.

Jos porrasaskelman pinta on käyttö-tarkoituksessaan liukas, sen etureunavarustetaan liukuesteellä.

Portaat osoitetaan selvästi valaistuksenja pintojen vaaleus- tai värierojen avul-la.

1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen

1.4.1

Milloin näissä ohjeissa tai selostuksissa on annettu tietoa käytettä-vissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaanvastavuoroisesti käyttää myös muussa Euroopan talousyhteisön jä-senmaassa voimassa olevaa käyttöturvallisuustasoltaan vastaavaaEN- tai muuta standardia.

110x110x110(asunnossa 100x100x100)

50x50x50

50

5

Nousu EtenemäAsuinhuoneesta toiseenkulkua välittävä porras ≤ 190 ≥ 250

Muiden varsinaisten käyttö-tilojen sisäporras yleensä ≤ 180 ≥ 270

Kokoontumistilan porras ≤ 160 ≥ 300

Katettu tai lämmitettyulkoporras ≤ 160 ≥ 300

Kattamaton ulkoporras ≤ 130 ≥ 390

Selostus

Uloskäytävän portaiden vähimmäis-leveys määräytyy RakMK osan E1 koh-dan 10.4 mukaisesti. Lisäksi kohdan10.1.1. mukaan jokaiselta poistumis-alueelta on oltava mahdollista kuljet-taa uloskäytävän kautta liikuntakyvy-tön henkilö paareilla.

Kulkuyhteyksien suunnittelusta ja ra-kentamisesta asuinrakennuksissa mää-rätään RakMK:n osassa G1.

2.1.3

Uloskäytävänä toimivan portaan askelman nousu saa olla enintään180 mm. Etenemän tulee olla vähintään 270 mm. Uloskäytävässä,jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen lii-kenteeseen, saa portaan nousu olla enintään 200 mm.

Ohje

Portaan nousun ja etenemän suositel-tavat mitat on esitetty seuraavassa tau-lukossa:

2.1.2

Portaan askelman nousun ja etenemän suhde tulee valita siten, ettäporras on käyttötarkoituksessaan helppokulkuinen.

Ohje

Normaaliin askelrytmiin sopiva mitoi-tus sisäportaissa saadaan kaavasta

2n + e ≈ 630 mm,

jossa n on askelman nousu ja e onetenemä. Ulkoportaissa tämän kaavanantama luku voi olla suurempi, ei kui-tenkaan yli 660 mm.

Kun askelmien etureunat ovat yhden-suuntaiset, etenemä mitataan vaaka-suoraan reisilankun sisäsivun suunnas-sa tai reisilankuttomassa portaassaaskelman sivun suunnassa.

Mikäli askelmien etureunat eivät oleyhdensuuntaiset, etenemä mitataan600 mm:n etäisyydeltä askelman kape-asta päästä, kun portaan leveys on alle1200 mm.

1200 mm tai sitä leveämmässä portaas-sa etenemä mitataan 900 mm:n etäisyy-deltä askelman kapeasta päästä. Kui-tenkaan etenemä tällaisessa portaassaei saa olla 150 mm:ä pienempi mitat-tuna 400 mm:n etäisyydeltä askelmankapeammasta päästä.

Kun portaassa on pyöreä keskipilari,etenemä mitataan askelman halkaise-vaa sädettä vastaan kohtisuoraan.

TAULUKKO 2.1.3

NOUSU JA ETENEMÄ (mm)

Uloskäytävässä ei suositella yksittäisiäporrasaskelmia.

alle1200600

≥1200

400900

e ≥150e

e

6Askelmanousut tehdään samankor-kuisiksi kaikissa ao. portaan askelmis-sa. Valmisportaan asennustoleranssikerrosvälillä on enintään 7 mm ja sesijoitetaan alimpaan nousuun.

Selostus

Suomen rakentamismääräyskokoelmanosan F1 kohdan 2.2.3 tarkoittamissaportaissa enimmäisnousu on 160 mmja vähimmäisetenemä 300 mm.

Ohje

Portaan kaltevuudessa oleva, useam-man kuin yhden askelman kattava ns.lastenvaunuluiska ei ole turvallinen.

Luiskaa ei suositella ainoaksi kulku-väyläksi yli metrin tasoerolle.

Selostus

Suomen rakentamismääräyskokoelmanosan F1 tarkoittaman luiskan enim-mäiskaltevuus on 8 % (1:12,5). Luiskanenimmäispituus on tällöin 6000 mm,jonka jälkeen tarvitaan 2000 mm:n pi-tuinen vaakasuora välitasanne. Ilmanvälitasanteita luiskan kaltevuus saaolla enintään 5 % (1:20).

2.3 Tasanne

2.3.1

Rakennuksen ja sen ulkotilojen tasanne on suunniteltava ja raken-nettava siten, ettei sen reunalla ole tasoerosta johtuvaa harhaan-astumisen tai kompastumisen vaaraa.

Ohje

Kun porrashuoneen kerrostasanteellaoleva ovi on tasanteelta alaspäin joh-tavan syöksyn sivuseinän jatkeella, sesijoitetaan vähintään 400 mm:n etäi-syydelle porrassyöksyn yläreunasta.Tasanteelta alaspäin johtavaa syöksyävastapäätä olevan oven etäisyys syök-syn reunasta on vähintään 1500 mm.

Uloskäytävän kulkureitillä olevan oveneteen ja taakse varataan vähintään800 mm pituinen tasanne.

2.3.2

Oleskeluun ja kulkuun tarkoitetuilla rakennuksen tasanteilla sijait-sevat ikkunat, luukut ja muut vastaavat aukot on mitoitettava kes-tämään henkilökuorma, mikäli putoamisvaara on olemassa.

Ohje

Tällainen tasanne on lattia, kattoterassi,pihatasanne sekä huoltoväylänä käytet-tävä vesikaton osa.

Aukko voidaan myös suojata erityiselläsuojarakenteella. Tätä ei tarvita, mikä-li ikkunan tai luukun kehysrakenteenyläpinta on tasanteen pinnasta vähin-tään 700 mm:n korkeudella.

Suojarakenne on sopivasta rakennus-aineesta tehty kaide, ristikko tai säleik-kö, jonka väleistä saa mahtua läpisärmältään enintään 110 mm:n mittai-nen kuutio. Suojarakenne kiinnitetäänniin, ettei lapsi voi sitä avata.

Sisäänpäin aukeava kattoikkuna, sa-vunpoisto- tai muu luukku varustetaansuojarakenteella rakennuksen kaikillakatto- ja ulkotasanteilla.

2.2 Luiska

2.2.1

Luiska on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävänväljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.

≥800 ≥800 ≥400

≥1500

72.4 Kaide

2.4.1

Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoa-misen tai harhaanastumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee ollaturvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaidetai avokaide.

Ohje

Kaide mitoitetaan kestämään sijainti-paikan käyttötarkoituksen mukaisethenkilökuormat. Kaidetta ei tarvitserakentaa, kun toiminnan luonne vaatiikaiteettomuutta, esimerkiksi näyttämö-korokkeen reunaan.

2.4.2

Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa,joihin lapsilla on pääsy.

Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeu-delle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoriarakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.

2.4.3

Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyätai joissa ei ole putoamisvaaraa.

Ohje

Avokaiteeseen tehdään vaakavälijoh-teet niin, ettei johteiden keskinäinenetäisyys tai etäisyys portaasta ja tasan-teesta ylitä 500 mm.

Avokaidetta ilman vaakavälijohteitavoidaan käyttää ennakkovaroituksenavaarallisesta kohdasta tai muutoin oh-jaamaan kulkua.

2.4.4

Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttö-tarkoituksen mukaan.

Ohje

Kaiteen korkeus mitataan pystysuoraankaiteen suojaamalta tasanteelta tai koh-dalta, jossa on mahdollista seistä. Por-taassa korkeus mitataan askelman etu-reunasta. Kaidekorkeus mitoitetaanseuraavan taulukon mukaan.

SUOJAKAIDE AVOKAIDE

200x200x200

60x60x60

30x30x30

110x110x110(asunnossa 100x100x100)

Ohje

Erityisesti parvekkeilla ja muilla oles-kelutasoilla suositellaan, että kaiteensuojaava osa on läpinäkyvä tai siinämuutoin on matalalla sijaitsevia kurkis-tusaukkoja.

Jos kaiteen suojaavassa osassa on ai-noastaan pystyrakenteita, sen aukoistasaa mahtua läpi särmältään enintään110 mm:n – asuinhuoneistossa enin-tään 100 mm:n – mittainen kuutio.Muunlaisen suojaavan osan aukoistasaa mahtua läpi särmältään enintään30 mm:n mittainen kuutio.

Kaiteen yläreunan ja suojaavan osanvälistä saa mahtua läpi särmältäänenintään 200 mm:n mittainen kuutio.

Kaiteen suojaavan osan alareunan jatasanteen tai askelman yläpinnan vä-listä saa mahtua läpi särmältään enin-tään 60 mm:n mittainen kuutio.

Asuinhuoneiston ja muun lasten käyt-töön tarkoitetun huoneiston portaassasuositellaan ns. lapsiporttia porras-syöksyn molemmissa päissä. Jolleiportteja rakenneta, ne on tarvittaessavoitava helposti asentaa.

8TAULUKKO 2.4.4KAITEEN KORKEUS (mm)

2.5 Käsijohde

2.5.1

Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle.Käsijohteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen.Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.

Ohje

Käsijohde tai tukeutumista helpottavakädensija asennetaan kaikkiin portai-siin ja luiskiin, myös silloin kun taso-ero on vain yhden askelman korkuinen.

Käsijohteen sopiva korkeus on noin900 mm. Asuintalon portaissa, joidenkaidekorkeus on enintään 1000 mm,kaiteen ylin osa voidaan muotoillakäsijohteeksi, jolloin erillistä käsi-johdetta ei tarvita.

KAIDEKORKEUS HUOLTO-

KOHTEESSA JA SEN KULKUREITILLÄ

Putoamiskorkeus yli 500 Avokaiteenkorkeus

Tasanne ≥ 1100

Porras ja porrastikas ≥ 900

Kaiteessa on välijohde, jonka aukon kor-keus on enintään 500 mm ja tasanteella li-säksi jalkalista, jonka korkeus on vähin-tään 100 mm.

Huoltokohteet ovat paikkoja, jotka on tar-koitettu huoltohenkilöstölle ja joihin sivul-lisilla ei ole pääsyä.

KA

ITEE

N K

ORK

EUS

SUO

JAAV

AN

OSA

N K

ORK

EUS

≥110

0

≥100

≥900

PARVEN KAITEENLEVITYSTAPOJA

HUOLTOKOHTEEN KAIDEKORKEUDET

≤500

≤500

≤500

≤500

≥700

Koko Suojaavankaiteen osan

Putoamiskorkeus korkeus korkeus

Enintään 500 – –

Yli 500,enintään 700 ≥ 900 –

Yli 700,enintään 3000 ≥ 900 ≥ 700

Yli 3000,enintään 6000 ≥ 1000 ≥ 700

Yli 6000 ≥ 1200 ≥ 900

Putoamiskorkeudestariippumatta

Asunnon parvekeja terassi ≥ 1000 ≥ 700

Istumakatsomonetureuna ≥ 700 ≥ 700

+ levitys *)

*) Istumakatsomon parvekkeen tai -parvenetureunaan asennetaan tapauskohtaisestiharkittava levitys, joka voi olla

– kaiteen yläreunan tasolle tai tästä vinos-ti ylöspäin sijoitettu käsijohde katsomo-parven puolella taikka

– säleikkö tai muu putoamiseste putoamis-aukon puolella.

Etureunan 700 mm:n kaidekorkeus on mah-dollinen vain silloin, kun reunakaiteen jaensimmäisen istuinrivin välissä ei ole le-veämpää kulkuyhteyttä kuin asianomaisenrivin istuimille johtava kulkuväli (tarkem-min kohdassa 4.4.2)

9Käsijohteen pää muotoillaan siten, et-tei siihen helposti takerru tai keihästy.

Kiertävissä portaissa käsijohde sijoite-taan ulkosivulle. Leveissä portaissakäsijohde suositellaan rakennettavak-si portaan molemmille sivuille.

Käsijohde kiinnitetään alapinnastaansiten, että käsi voi liukua esteettä. Hy-vän otteen mahdollistaa pyöreässäkäsijohteessa 25–40 mm:n läpimitta.

3MUIDEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN3.1 Valoisuus ja valaistus

3.1.1

Rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaansiten järjestetty, että valaistus on riittävä ja rakennuksen käyttö sekähuolto on turvallista.

Ohje

Porraskäytäviin ja muihin vastaaviinyhteistiloihin suositellaan järjestettä-väksi automaattinen valaistuksen oh-jaus liiketunnistimien tai vastaavienlaitteiden avulla, jotta niihin saapumi-nen on turvallista.

Valaisintyypin valinnassa ja valaisimi-en sijoituksessa esimerkiksi hoitotilaanon kiinnitettävä huomiota siihen, etteilasta saateta alttiiksi kirkkaiden valo-pisteiden silmiä vaurioittavalle vaiku-tukselle.

Valaisimien sijoituksessa otetaan huo-mioon myös niiden turvallinen huollet-tavuus.

Selostus

Suomen rakentamismääräyskokoelmanosan G1 mukaan asuin- ja työhuoneenikkunoiden valoaukkojen yhteenlasket-tu koko on vähintään 10 % huone-alasta.

3.1.2

Rakennuksen pintojen ja valaistuksen tulee olla sellaiset, että saa-vutetaan havaitsemisen kannalta riittävät vaaleuserot.

Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.

Ohje

Pintojen kontrastit ovat tärkeitä suun-nistautumisessa sekä kompastumis-törmäys-, harhaanastumis- ja putoa-misvaaran torjumisessa.

Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat,kynnykset tai tasoerot osoitetaan sel-västi valaistuksen ja pintojen vaaleus-tai värierojen avulla.

2.5.2

Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohdeon sijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tuleejatkua yhtenäisenä välitasanteella.

Ohje

Käsijohde ulotetaan vähintään 300 mmohi porrassyöksyn tai luiskan alkamis-ja loppumiskohdan. Leveissä portais-sa suositellaan portaan keskellä käsi-johdetta 2400 mm:n välein.

Erityisesti lasten käyttöön tarkoitetuis-sa tiloissa kuten päiväkodeissa sijoite-taan lisäkäsijohde lapsia varten noin700 mm:n korkeudelle.

103.2 Lasirakenteet

3.2.1

Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja -ovet, ikkunat, valo-katteet tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että mate-riaalin ominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon. Lasi-rakenne mitoitetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei rikkoutumi-nen aiheuta henkilön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminenalle jäävän haavoittumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoaläpäisevää rakennetta.

3.2.2

Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti koh-distuvat kuormat, jollei pintaa ole varustettu tarkoituksenmukai-sella kiinteällä törmäysesteellä.

3.2.3

Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merki-tä siten, että ne helposti havaitaan.

Ohje

Kulkuväylään rajoittuva vaakajaotonkirkas, läpinäkyvä lasipinta merkitäänlasin kestävyydestä riippumatta 900–1500 mm:n korkeudelle sijoitetuin py-syvästi kiinnitetyin merkinnöin.

≤ 300

700

≥ 300

1500

Ohje

Törmäyskuorman kestävänä ns. turva-lasina käytetään joko karkaistua tailaminoitua lasia taikka lankalasia.Mikäli karkaistun lasin rikkoutuminenja murentuminen johtaa henkilön suo-ranaiseen putoamisvaaraan – esimer-kiksi kaiteen läpi – käytetään lanka-lasia, laminoitua lasia tai laminoidunja karkaistun lasin yhdistelmää. Putoa-minen voidaan myös estää sopivallasuojarakenteella.

Karkaistun turvalasin käyttö on perus-teltua kaikissa muissa kuin edellisessäkappaleessa mainituissa putoamisvaa-raan johtavissa kohteissa. Suuremmantaivutuslujuutensa vuoksi se valitaanerityisesti kohteisiin, joissa on korkealujuusvaatimus tai lasi on alttiina tois-tuvalle dynaamiselle tai termisellekuormitukselle. Tällaisia kohteita ovatovet, liikuteltavat väliseinät, ikkunat jaulkoseinä- sekä valokatelasitukset.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoi-tettujen tilojen kulkuväylien ovissakäytetään turvalasia, kun lasipinnankorkeus lattiasta on vähemmän kuin1500 mm. Turvalasia käytetään myösnäiden ovien viereisissä ikkunoissa jalasiseinissä silloin, kun umpinainenkarmi-, puite- tai seinärakenne ovi-aukon ympärillä on pienempi kuin300 mm.

Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoi-tettujen tilojen ikkunoissa ja lasisei-nissä käytetään turvalasia, kun lasi-pinnan korkeus lattiasta on vähemmänkuin 700 mm.

Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasisei-nissä, joissa lasipinta ulottuu 700 mmlähemmäksi lattiaa, katsotaan 6 mm:npaksuinen tavallinen tasolasi riittäväksiturvalasin asemesta. Kokolasiovet sau-nassa ja pesuhuoneessa ovat kuitenkinaina karkaistuja.

Parvekkeiden lasikaiteet suunnitellaankohdan 2.4 mukaan kuten kaiteetyleensä. Kaiteen yläpuolinen parveke-lasitus tehdään karkaistuna (ja tarvit-taessa laminoituna), jollei sitä asennetariittävän tukeviin ja asianmukaisestikiinnitettyihin puitteisiin.

113.3 Lattiapinnat

3.3.1

Lattiapinnan tulee olla riittävän tasainen ja valmistettu tilan käyt-tötarkoitukseen soveltuvasta materiaalista niin, että liukastumis- taikompastumisriski on pieni.

Ohje

Lattian liukkautta arvosteltaessa riski-nä pidetään todennäköistä liukkaus-vaihtelua, joka seuraa käytön luontees-ta tai säästä. Liukkauden muutoksetvoivat johtua pinnalle joutuvasta ve-destä, jäästä, lumesta, rasvasta, pesu-aineesta tai puiden lehdistä. Lisäksiarvioidaan pinnan vanhenemisesta jakulumisesta aiheutuvat riskit.

3.4 Ovet ja portit

3.4.1

Rakennuksen ovien ja porttien tulee olla helposti avattavissa. Ovi-en, porttien ja puomien tulee toimia turvallisesti niin, etteivät neaiheuta tapaturman vaaraa. Ne on varustettava tarkoituksenmukai-sin turvavarustein.

Ohje

Kynnyksiä ei suositella kompastumis-riskin takia; välttämättömät kynnyksettehdään mahdollisimman matalina.

Heilurioveen tehdään läpinäkyvä osatörmäysten välttämiseksi.

Liukuovi varustetaan turvalaitteella,joka estää oven putoamisen kiskoltaanja kaatumisen.

Nosto-ovi ja -portti varustetaan meka-nismilla, joka estää sen hallitsemat-toman putoamisen.

Automaattioven avautuminen kulku-väylälle suunnitellaan ja toteutetaanniin, ettei törmäysvaaraa synny. Ovenedustalle lattiaan tehdään tarvittaessaoven kääntymisaluetta kuvaava turva-merkintä.

Automaattioven ja -portin hätäpysäy-tyslaitteet sijoitetaan helposti havait-tavaan ja luokse päästävään paikkaan.Sähkövirran katketessa ovet ja portit onvoitava avata käsin.

Selostus

Nosto-ovien ja -porttien suunnitteluakoskee valtioneuvoston päätös konei-den turvallisuudesta (94/1314). Kaup-pa- ja teollisuusministeriö on antanutmääräyksiä sekä Turvatekniikan kes-kus ohjeita näiden määräaikaistarkas-tuksista.

3.5 Kulkukorkeus

3.5.1

Huonetilan kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöi-sesti 2100 mm.

Ohje

Oviaukon kohdalla korkeus saa ollavälttämättömien karmien ja kynnystenverran pienempi. Muun kuin uloskäytä-vässä olevan ja siihen johtavan portaansekä asunnon sisäisen portaan kulku-korkeus voi paikoittain olla 1950 mm.

Selostus

Uloskäytävän vähimmäiskorkeus on2100 mm RakMK osan E1 kohdan 10.4mukaisesti.

123.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet

3.6.1

Hissien, porrasnostimien, liukuportaiden, -käytävien ja vastaavienhenkilösiirtolaitteiden tulee toimia turvallisesti. Ne on varustettavaasianmukaisin turvalaittein ja helposti tunnistettavin ja käytettävinhätäpysäyttimin. Hätäpysäyttimen luo on voitava päästä helposti.

Selostus

Henkilösiirtolaitteita koskee valtioneu-voston päätös koneiden turvallisuudes-ta (94/1314). Kauppa- ja teollisuusmi-nisteriö on antanut määräyksiä ja Tur-vatekniikan keskus ohjeita näiden lait-teiden turvallisuudesta ja tarkastami-sesta.

3.7 Sisätilojen turvavarusteet

3.7.1

Rakennus tulee varustaa sen käyttöön soveltuvin tarkoituksenmukai-sin turvaratkaisuin ja -varustein.

Ohje

Koti-, työ- ja vapaa-ajan tapaturmienvälttämiseksi suositellaan seuraavia va-rusteita ja suunnitteluratkaisuja:

Asunnot, majoitus- ja hoitotilat, lastentilat

– tuuletusikkunan ja -luukun aukea-misrajoitin, joka rajoittaa raon 100mm:in, jollei aukossa ole ritilää,säleikköä tai muuta putoamisestettä

– parvekkeenoven aukipitolaite ja au-keamisrajoitin, joka rajoittaa raon100 mm:in; rajoitin suunnitellaansellaiseksi, ettei lapsi voi sitä helpos-ti avata mutta se ei estä oven nor-maalia käyttöä (esimerkiksi korke-alle sijoitettu tavallinen haka)

– lukittavat tilat lääkkeille sekä puh-distusaineille, maaleille yms.

– avaamisesteellä varustettu keittiö-laatikosto

– lieden kaatumiseste (uuninluukullekiivettäessä), luukun salpa sekä liesi-tason ja kytkimien kosketuseste

– lieden turva-ajastin

– turvasuojatut pistorasiat

– tulisijallisiin tiloihin häkävaroitin.

Kylmiöt, varastot yms.

– sisältäpäin avattavissa oleva lukkotiloihin, joihin saattaa erehdyksessälukittua.

Saunat

– löylyhuoneen oveen lukkiutumatonsalpa, esimerkiksi rullasalpa; ovenaukeamissuunta ulospäin

– kaide, käsijohde tai muu järjestely,jolla estetään kosketus kiukaaseen

– käsijohde tai kädensija lauteille nou-sua varten.

Wc- ja peseytymistilat

– lukko ulkopuolelta avattavissa

– tukitanko tai -kädensija suihkutilaanja kylpyammeen viereen

– wc-oven aukeamissuunta ulospäin.

Selostus

Pelastustoimilaki 561/1999 edellyttääriittävää määrää palovaroittimia.

133.8 Ulkotilojen turvallisuus

3.8.1

Rakennuksen piha-alue on suunniteltava ja rakennettava siten, että– ajoneuvo- tai tavaraliikenne ei vaaranna käyttäjien tai sivul-

listen turvallisuutta,– pihan jyrkänteet on suojattu sopivin rakentein tai istutuksin,– pihan kulkutiet portaineen ja luiskineen ovat turvalliset sekä

varustetut tarkoituksenmukaisin kaitein ja käsijohtein sekä– leikkivälineet ovat turvallisia ja niiden alustan rakenne on

tarkoitukseen sopiva.

Ohje

Tontin ajotiet ja pysäköintialueet ero-tetaan jalankulku-, leikki- ja oleskelu-alueista. Ajoneuvojen väylät suunnitel-laan niin, etteivät ne risteä leikkialu-eille johtavien kulkuteiden kanssa.Mikäli ajoneuvo- ja jalankulkuväylienristeämistä ei täysin voida välttää, ris-teyspaikat merkitään rakenteellisinratkaisuin kuten kaitein, pollarein jaajohidastein.

Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetut reititsijoitetaan siten, että ovien ja porttienavautumiselle sekä jalankulun reiteil-le kuten portaille, luiskille ja jalka-käytäville on riittävästi tilaa.

Jäteauton reitti suunnitellaan siten, et-tei auto joudu peruuttamaan piha-alu-eella. Poikkeuksena on sellainen eril-linen piha-alue, joka on tarkoitettu yk-sinomaan huolto- ja jätteenkäsittely-toimintoihin.

Pihan tasoerojen ja kulkuteiden suun-nittelussa ja rakentamisessa noudate-taan soveltuvin osin luvun 2 periaat-teita. Kaiteen sijasta voidaan sovel-tuvin osin käyttää esimerkiksi istutuk-sia tai maastoon sovitettuja kiinteitäistutuslaatikoita.

Leikkikenttävälineiden alle rakenne-taan iskua vaimentava alusta, kun va-paa putoamiskorkeus on yli 600 mm.Vaikka putoamiskorkeus on edellämainittua pienempi, alustaksi ei sovellukova materiaali. Leikkivälineet ja oles-kelukalusteet tehdään materiaaleista,jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä vaa-di ongelmajätekäsittelyä.

Leikki- ja oleskelualueiden yhteyteenistutetaan kasveja, joiden turvallisuus-ja terveellisyysriski on pieni.

SelostusLeikkikenttävälineitä koskevat seuraa-vat standardit:SFS-EN 1176 1–7:Leikkikenttävälineet.Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset

ja testausmenetelmätOsa 2: KeinutOsa 3: LiukumäetOsa 4: KöysiradatOsa 5: KarusellitOsa 6: Keinumisvälineet

(tukipiste alapuolella).Osa 7: Ohjeita asennuksesta,

tarkastuksesta, huollosta jaylläpidosta

SFS-EN 117:Leikkikenttien iskua vaimentavat alus-tat. Turvallisuusvaatimukset ja testaus-menetelmät.

143.8.2

Sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat sekä talvella käytettävät leik-ki- ja oleskelualueet tulee suojata rakennuksen katolta putoavaltalumelta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivääkatualuetta ja muuta yleistä aluetta.

Ohje

Kun katon kaltevuus ylittää 1:8, suo-jaamisessa käytetään katolle sijoitet-tavia lumiesteitä, ovien yläpuolisiakatoksia tai kulkua ohjaavia istutuksiaja sopivia maarakenteita.

3.8.3

Rakennuksesta ulkonevan rakennusosan, laitteen tai varusteen ku-ten parvekkeen, erkkerin, katoksen, opasteen, valaisinlaitteen jamarkiisin alareunan vapaa korkeus maasta tai ajo- ja kulkuväylänpinnasta on vähintään 2200 mm, jollei kohta ole suojattu törmäys-vaaran estämiseksi.

Ohje

Suojaamisen tapa riippuu ulkonevanosan korkeudesta sekä sijainnista kul-kuväylän suhteen. Kulkuväylällä kiin-nitetään huomiota myös pieniin ulko-neviin osiin; esimerkiksi ovenpysäyt-timet suojataan siten, ettei kompas-tumis- tai törmäysvaaraa synny.

3.8.4

Varateiden tikkaat sekä muut rakennusosat ja laitteet tulee suunni-tella ja rakentaa siten, että ne ovat hätätilanteessa käyttökelpoiset.

Ohje

Varatien tikkaan rakentamisessa nou-datetaan soveltuvin osin ohjeita talo-tikkaista, kohta 5.2.2. Sivuttaista siir-tymistä varten (kulku esimerkiksi tik-kaalle kahden ikkunan välissä) seinäl-le asennetaan tarkoituksenmukainenkäsijohde tai muu sopiva tuki.

Parvekkeen lattiaan tehtävän varatienluukku on kooltaan vähintään 600 x600 mm. Luukku suljetaan yläpuolel-ta salvalla, jota lapsi ei voi helposti ava-ta. Samankokoista luukkua voidaankäyttää muutoinkin järjestettäessä va-ratie pystysuunnassa, esimerkiksi pien-talojen tai lomamökkien parvelta ka-tolle.

Selostus

Ympäristöministeriön opas n:o 39, Ra-kennusten paloturvallisuus & Palotur-vallisuus korjausrakentamisessa antaaohjeita varateiden suunnittelusta jamahdollisesti tarvittavan pelastustienrakentamisesta.

Pelastustoimiasetuksen mukaan pelas-tustie pihamaalla on merkittävä.

154KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS

Ohje

Pääpiirustuksissa ja niihin liitettävissäselvityksissä tai erityissuunnitelmissaesitetään:

– tilojen käyttötarkoitus

– aiottu kokonaishenkilömäärä ja senlaskentaperusteet (huonetiloittain)

– kiinteiden istuinten sijainti ja mitat,kulkuteiden leveydet riviväleissä jakäytävillä sekä istuinalueiden paik-kaluvut

– lattiakaltevuudet ja tasoerot

– pyörätuolipaikat

– uloskäytävien sijainnit ja leveydet

– ilmanvaihto

– alkusammutuskaluston sijoitus

– merkki- ja turvavalaistus sekä pois-tumisopasteet.

Selostus

Kokoontumistila on luonteensa puoles-ta tulkittava MRA 53 §:n Liikkumis-esteetön rakentaminen tarkoittamaksitilaksi, jonne tasa-arvon näkökulmas-ta kaikilla on oltava mahdollisuuspäästä.

4.1.2

Kokoontumistilassa samanaikaisesti oleskelevien henkilöiden aiottuenimmäismäärä muodostuu kokoontumishuoneiden yhteenlaske-tusta henkilömäärästä. Tilan ominaisuuksille rakennusluvassa ase-tettavat vaatimukset määräytyvät aiotun henkilömäärän mukaan.

Kokoontumishuoneen enimmäishenkilömäärät:– huonetila, jossa on kiinteät istuimet: istuinpaikkojen luku-

määrä– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia ja jossa kalustus on

esitetty: istuinten paikkaluku– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia eikä kalustusta ole

esitetty: 2 henkilöä kullekin neliömetrille huonealaa.

Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mukaanlueta näyttämö-, puhujakoroke- tms. tilaa eikä vaatesäilytys-, keit-tiö-, peseytymis-, wc- ja varastotiloja.

Ohje

Aiottu henkilömäärä on uudisrakenta-misessa pääsääntöisesti tilan suunnit-telun lähtökohta sekä käyttöturvalli-suuden että esimerkiksi paloturvalli-suuden tai ilmanvaihdon kannalta. Ti-lan ominaisuudet tarkastetaan raken-nusvalvonnassa pitäen lähtökohtanaesitettyä henkilömäärää.

Rakennuksen tilat voidaan tarvittaes-sa edellyttää järjestettäväksi siten, ettäsuurin osa henkilöistä voi poistua muu-ta tietä kuin sisääntuloaulan kautta.Tämä tulee harkittavaksi esimerkiksielokuvateattereiden suunnittelussa.

Selostus

MRA 54 §:n mukaan kokoontumistilaakoskevassa rakennusluvassa tai toi-menpideluvassa vahvistetaan kyseises-sä tilassa samanaikaisesti sallittujenhenkilöiden enimmäismäärä. Tätäosoittava ilmoitus on kiinnitettävänäkyvälle paikalle kokoontumistilaan.

Uloskäytävien mitoitusta varten hen-kilömäärä voidaan tarvittaessa arvioi-da huoneistoalan perusteella:

1 henkilö / 1 m2 huoneistoalaa (RakMKE1, taulukko 10.4.1).

4.1 Kokoontumistila

4.1.1

Kokoontumistilan tulee olla sen käyttötapa huomioonottaen tarkoi-tuksenmukaisesti suunniteltu ja rakennettu.

164.2 Istuimet

4.2.1

Istuimet on kiinnitettävä alustaan, mikäli istuinalueen lattia on kal-teva tai istuinrivien lattioiden välillä on tasoeroja.

Ohje

Riippumatta istuinten lukumäärästäirtoistuimia saa käyttää lattiapinnaltaanvaakasuorassa tilassa, jossa istuimet onsijoitettu pöytien ympärille (esimerkik-si ravintola- ja luentokalustus). Samoinirtoistuimia saa käyttää, kun vaaka-suorien lattioiden väliset tasoerot onsuojattu kaiteella.

4.2.3

Kiinteät ja toisiinsa kytketyt istuimet on järjestettävä istuinriveinäistuinalueiksi, joiden sivulla on kulkutie.

Ohje

Istuinpaikan leveydeksi lasketaan550 mm, jollei istuimen todellinen le-veys ole tiedossa.

4.2.2

Vaakasuoralla lattialla istuimet saavat olla irrallisia. Jos tilassa onyli 60 tuolia, ne on kytkettävä toisiinsa vähintään neljän ryhmissä,jollei tuoleja ole sijoitettu pöytien ympärille.

4.3 Katsomo

4.3.1

Yli 500 mm:n tasoerot varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla suo-ja- tai avokaiteella tai käsijohteella.

Ohje

Kun istumakatsomon penkkirivien kes-kinäinen korkeusero ylittää 500 mm,asennetaan rivin etureunaan tarkoituk-senmukainen kaide tai käsijohde. Senkorkeus määritellään taulukon 2.4.4mukaan. Edessä olevan tuolin koro-tettua selkänojaa voi käyttää kaiteenasemesta.

Tarvittaessa käytetään avokaiteita ja-kamaan isoja katsomoalueita eri istuin-alueiksi, ohjaamaan kulkua ja edistä-mään turvallista poistumista.

4.3.2

Seisomakatsomo on porrastettava siten, että rivillä liikkuminen onturvallista. Katsomon seisomarivin syvyys on vähintään 500 mm.

Ohje

Mikäli tasoero seisomarivien välillä onyli 500 mm, tarvitaan tason reunallekaide. Sen tyyppi ja korkeus määritel-lään taulukon 2.4.4 mukaan.

Tarvittaessa käytetään avokaiteita ja-kamaan isoja katsomoalueita, ohjaa-maan kulkua ja edistämään turvallistapoistumista.

4.3.3

Teleskooppikatsomo, joka avautuu ja sulkeutuu koneellisesti, onrakennettava sitä koskevien turvallisuusmääräysten mukaan. Asiat-tomien pääsy hallintalaitteille on sopivalla tavalla estettävä.

Selostus

Koneellisesti toimiviin katsomoihinsovelletaan valtioneuvoston päätöstäkoneturvallisuudesta (1314/94) sekäasianomaisia työturvallisuusmäärä-yksiä.

174.4 Kulkureitti

4.4.1

Istuinalueen tai seisomakatsomon kulkureitille järjestetään pääsysuoraan kunkin rivin päästä. Kulkureitin vapaan leveyden mitoittaasitä käyttävien henkilöiden määrä.

Enintään 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitin leveys on vä-hintään 900 mm. Yli 60 henkilölle tarkoitetussa tilassa kulkureitinleveys on vähintään 1200 mm.

Ohje

Istuinalueen tai seisomakatsomonkulkureitin leveys määräytyy kutenuloskäytävissä, ks. Suomen rakenta-mismääräyskokoelman osa El Raken-nusten paloturvallisuus, kohta 10.4.

Kiinteäistuimisen istuinalueen penkki-rivin jatkeeksi ei voi sijoittaa irto-istuimia. Sivulle kääntyviä kiinteitälisäistuimia penkkirivien päässä onmahdollista käyttää, tällöin kulkureitinleveys mitoitetaan lisäistuimen olles-sa ylös kääntyneenä.

Selostus

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeetpoistumisopasteista sekä merkki- jaturvavalaistuksesta. Työpaikkojen tur-vamerkeistä on voimassa työturvalli-suuslakiin perustuva valtioneuvostonpäätös.

4.4.3

Lattiapinnan kaltevuus istuinalueella ja kulkureitillä saa olla enin-tään 8 % (l:12,5).

Ohje

Kulkureitin porrasaskelmien nousu onenintään 160 mm ja etenemä vähintään300 mm (katso myös kohta 2.1.3).Istuinrivien päässä käsijohteena voivattoimia reunimmaisten istuinten selkä-nojat, tarvittaessa korotettuina.

4.4.2

Istuinrivien kulkuvälin vapaan leveyden tulee olla riittävä suhtees-sa kulkuväliä käyttävien henkilöiden määrään ja istuimien laatuun.

Ohje

Istuinrivin kulkuvälin vapaa leveyssuhteessa istuinten laatuun ja rivinpaikkalukuun suunnitellaan taulukon4.4.2 mukaan.

Kulkuväli mitataan vaakasuoraan.Mitoituksessa käytetään todellista va-paata mittaa. Vapaaseen leveyteen eilasketa päänojan, kiinteän kirjoitus-tason yms. vaatimaa tilaa. Istuinosa saaolla kääntyvä.

Penkkipaikan syvyydeksi lasketaanvähintään 350 mm ja leveydeksi vähin-tään 550 mm, jollei näitä suurempia to-dellisia mittoja ole tiedossa. Penkki-paikat erotetaan toisistaan leveyttäosoittavin merkinnöin, ellei niitä muu-toin ole selvästi erotettu.

TAULUKKO 4.4.2 ISTUINRIVIN KULKUVÄLINOhje VAPAA LEVEYS JA PAIKKALUKU

Kulkuvälin vapaavähimmäisleveys: 400 mm 500 mm 600 mm 900 mm

Kiinteät istuimet, paikkaluku– käytävät molemmilla sivuilla≤ 40 paikkaa≤ 50 paikkaa≤ 60 paikkaa yli60 paikkaa– käytävä vain toisella sivulla ≤ 10 paikkaa≤ 10 paikkaa≤ 15 paikkaa≤ 30 paikkaa

Kytketyt istuimet, paikkaluku– käytävät molemmilla sivuilla≤ 16 paikkaa≤ 28 paikkaa≤ 40 paikkaa yli40 paikkaa– käytävä vain toisella sivulla ≤ 8 paikkaa≤ 8 paikkaa≤ 12 paikkaa ≤ 24 paikkaa

VAPAAVÄLI

185HUOLLON TURVALLISUUS

5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen

5.1.1

Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia,huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka lait-teita, on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus niin, ettätyöntekijöiden ja sivullisten turvallisuus on otettu huomioon.

Ohje

Rakennuksen huoltokohteille johtavatkulkutiet mitoitetaan ja rakennetaankohdassa 5.2 annettuja määräyksiä jaohjeita tarkoituksenmukaisesti sovelta-en. Huoltotasanteille ja -portaisiin teh-dään avokaide ja vähintään 100 mm:nkorkuinen jalkalista.

Rakennuksen käytön ja huoltotöidenvaatimat järjestelyt kuten esimerkiksiliputus tai lampunvaihto suunnitellaansiten, että toimet voidaan toteuttaa tur-vallisesti.

Rakennuksen lasipintojen, ikkunoiden,kattoikkunoiden ja parvekelasien puh-distus ja huolto suunnitellaan suoritet-tavaksi niin, ettei tätä työtä tekevällehenkilölle tai työstä johtuen sivullisilleaiheudu vaaraa. Avattavia ikkunoita,kattoikkunoita sekä tuulettamiseen jalämmönsäätöön tarkoitettuja laitteitaon voitava säätää turvallisella tavalla.

Asunnon ikkunat, joiden yläreuna onyli 3 metrin korkeudella maasta, par-vekkeesta tai muusta turvallisesta alus-tasta, on voitava pestä sisältä, jolleipesua ole järjestetty turvallisesti ulkoatehtäväksi. Vastaavasti asunnon parve-kelasien ulkopinnat on voitava pestäparvekkeelta.

Selostus

EU:n koneturvallisuusdirektiivin (89/392/EEC) ja Suomessa valtioneuvos-ton koneturvallisuuspäätöksen (1314/1994) mukaisesti kaikkiin tuotannossa,säädössä ja kunnossapidossa tarvitta-viin paikkoihin tulee päästä turvallises-ti. Direktiivin perusteella on laadittustandardiehdotukset prEN 12437, osat1–4, Koneiden ja teollisuuslaitostenkiinteät kulkutiet, joka kumoaa Suo-messa voimaan tullessaan standardinSFS 5069 Koneturvallisuus. Työsken-telytasot, kulkutiet, portaat ja tikkaat.

5.2 Pääsy ullakolle ja katolle

5.2.1

Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästäsekä sisä- että ulkokautta.

Ohje

Sisäpuolinen pääsy järjestetään ensisi-jaisesti uloskäytävään sijoitettavanoven tai luukun kautta. Ulkopuolinenpääsy järjestetään talotikkaita tai henki-lönostimia käyttäen kiinteistöhuollonja paikallisen pelastustoimen tarpeidenmukaan. Tavarankuljetustarve huolto-kohteelle otetaan mitoituksessa huomi-oon tapauskohtaisesti.

19

5.2.2

Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvalli-sesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu.

Ohje

Tikas tehdään yleensä syöpymistä vas-taan suojatusta metallista. Tikas kiin-nitetään pystysuoraan tai noususuun-nassa eteenpäin kaltevaksi ja rakenne-taan yhtenäisenä myös mahdollisensivusuuntaisen siirtymän kohdalla.

Talotikkaan sivujohteiden vapaa sisä-puolinen väli on vähintään 400 mm japuolien keskinäinen väli on enintään300 mm. Johteet ulotetaan vähintään1000 mm:n korkeudelle ylimmästäpuolasta sekä taivutetaan tästä alaspäinlähelle katto- tai räystäspintaa siten,että räystäälle noustaessa saadaan tu-keva ote. Sivujohteen etäisyys seinäs-tä, räystäästä tai muusta ulkonemastaon vähintään 200 mm.

Alimman puolan suositeltava korkeuslähtötasosta on 1000–1200 mm. Asuin-rakennuksessa sekä muulloinkin, kunon tarpeen erityisesti estää pienten las-ten kiipeäminen tikkaille, käytetään vä-hintään korkeutta 1200 mm. Tikkaanalapäässä voidaan myös käyttää vedet-tävää tai käännettävää jatkosta. Tällöintikkaan alapää on enintään 2000 mm:nkorkeudella lähtötasosta.

Kun talotikkaan nousukorkeus ylittää8 metriä, tikas varustetaan turvakis-kolla tai selkäsuojuksella.

Enintään kaksikerroksisessa rakennuk-sessa talotikas voi olla myös lahosuo-jattua puuta. Puisen tikkaan puolienväli saa olla keskeltä keskelle 400 mmja johteet saadaan katkaista 600 mmylimmän puolan yläpuolelta.

Katolle johtavan kulkutiekuilun vä-himmäismitat ovat 900 x 900 mm.Kulkutiellä olevan luukun kulkuaukonvähimmäiskoko on 600 x 600 mm.Ovet ja luukut varustetaan lukkolait-teilla siten, että ne ovat helposti avat-tavissa sisältäpäin. Tarvittaessa luuk-kuja kevennetään esimerkiksi jousellatai vastapainolla. Osastoivaan sekäosiin jakavaan luukkuun kiinnitetäänopaste, joka kehottaa sulkemaan sen.

Avatun kattoluukun putoaminen este-tään kiinnityslaitteella.

Porras, porrastikas tai tikas voivat ollaosa kulkutietä. Porras ja porrastikasovat tikasta suositeltavampia.

Sisäpuolinen tikas voi olla kiinteä taiyläosastaan taikka sivujohteestaankiinnitetty, vedettävä tai käännettävä.Sivujohteiden vapaa sisäpuolinen välion vähintään 400 mm ja puolien kes-kinäinen väli enintään 300 mm. Alim-man puolan korkeus lattiapinnasta onenintään 1200 mm. Tikas ei saa pienen-tää uloskäytävän vähimmäisleveyttäeivätkä sen osat saa käytössä tahatto-masti irrota toisistaan.

≥200≥200

300

300

≥100

0

300

300

≥100

0

≤300

≥400

205.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet

5.3.1

Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muillesäännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on jär-jestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie.

5.3.2

Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tar-koitettu kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittä-vän kestävät ja ne on tarkastettava sekä huollettava säännöllisesti.

Ohje

Katon turvavarusteet tehdään korroo-siota vastaan suojatusta metallista.

Enintään kaksikerroksisessa rakennuk-sessa kulkutien turvavarusteet saadaanrakentaa lahosuojatusta puusta.

Erityistä huomiota kiinnitetään katteenlävistysten vedenpitävyyteen.

5.3.3

Katon turvavarusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että nesoveltuvat rakennuksen ulkonäköön ja väritykseen.

Ohje

Turvavarusteita suunniteltaessa ja ra-kennettaessa lähtökohdaksi otetaan ra-kennuksen ja sen kattomaiseman ark-kitehtoniset ominaisuudet ja erityispiir-teet, joita varusteet eivät saa rikkoa.Kun lisätään vanhoihin rakennuksiinkattoturvavarusteita, ne suunnitellaanhuolehtien siitä, ettei historiallisesti tairakennustaiteellisesti arvokkaita raken-nuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Tikkaiden, kattosiltojen, kaiteiden ym.varusteiden rakentaminen tai muutta-minen saattaa olla rakennuksen ulko-asua muuttava toimenpide, joka vaatiiluvan.

5.3.4

Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enem-män kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta,kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyt-täen.

Ohje

Kattokulkutien kaikki osat mitoitetaanja kiinnitetään siten, että niitä voidaankäyttää henkilösuojainten kiinnityk-seen. Kunkin osan tulee kestää turva-köyden varaan putoavan henkilön pai-no.

Kattokulkutie varustetaan yli kaksi-kerroksisissa uusissa rakennuksissaenintään 500 mm:n korkeudelle sijoi-tetulla turvakiskolla tai 1100 mm kor-kealla avokaiteella, kun katon kalte-vuus on 1:1,5 tai tätä jyrkempi. Mikälitätä loivemmalla katolla on ilmeinen,normaalia suurempi putoamisriski, voi-daan riskialttiilla osalla edellyttää avo-kaiteen tai turvakiskon rakentamista.

Kattosillan kävelytason leveys on vä-hintään 350 mm ja sen reunuksen kor-keus vähintään 20 mm.

Kävelytasot karhennetaan liukastumi-sen estämiseksi. Tason pintarakennetehdään reiälliseksi siten, ettei se ke-rää lunta.

Ohje

Kulkutien osien mitoituksessa nouda-tetaan soveltuvin osin kohdan 5.3.4ohjeita. Puisen lapetikkaan puolien välisaa kuitenkin olla keskeltä keskelle400 mm.

≥350

KATTOSILTA

≥20

21Lapetikkaita on kahta tyyppiä:

– Askelmatikas, jota suositellaan käy-tettäväksi loivalla katolla.

– Puolatikas, joka soveltuu käytettä-väksi jyrkällä katolla.

Lapetikkaan sivujohteiden vapaa sisä-puolinen väli on vähintään 350 mmsekä askelmien tai puolien keskinäinenväli enintään 300 mm.

Askeltason vähimmäismitat ovat250 x 400 mm.

Jalkatuen vähimmäismitat ovat130 x 130 mm.

Kattokulkutien eri osien etäisyys toi-sistaan on enintään 400 mm.

Selostus

Rakennustuotteina myytävistä katto-kulkutien osista on vaatimuksia stan-dardeissa SFS-EN 516 Prefabricatedacessories for roofing – Installationsfor roof access – Walkways treads andsteps sekä prEN 12951 Permanentlyfixed roof ladders.

Kohdan 3.8.2 mukaisesti katolle, jon-ka kaltevuus on yli 1:8, rakennetaanmyös tarvittaessa lumiesteet.

5.3.5

Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turva-köysien kiinnitysrakentein. Rakennus on varustettava myös riippu-telineiden kiinnitysrakentein ja -varustein mikäli julkisivujen huol-toon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua.

Ohje

Suositeltavin turvaköyden kiinnitys-rakenne on kattosiltaan asennettu tur-vakisko, jonka avulla köyden irrotus-kerrat vähenevät. Kiinnitysrakenteenavoidaan käyttää myös asianmukaisestimitoitettuja kattokulkutien osia (ks.kohta 5.3.4).

Riipputelineiden kiinnitysrakenteinakäytetään katolle asennettavia katto-pollareita ja kiinnityssilmukoita. Riip-putelineitä varten katolle voidaan asen-taa myös kiinteä kisko lähelle räystästä.Kiskoon kiinnitetään riipputelineenvaijerit koukuilla, jolloin niskapuomivoi kulkea sitä pitkin pyörien avulla.

Riipputelineiden kiinnitysrakenteita eitarvita rakennuksissa, joissa on julki-sivujen huoltokelkka. Niitä ei myös-kään tarvita 3–4 -kerroksisessa raken-nuksessa, jossa voidaan osoittaa, ettäjulkisivujen kunnostustoimet ovat teh-tävissä siirrettävän henkilönostimenavulla.

ASKELTASO JALKATUKI

≥130

≥130≥400

≥250

≥350

ASKELMATIKAS PUOLATIKAS

≥350

≤300

≤300

80–100

80–100

225.3.6

Turvaköysien ja riipputelineiden kiinnitysrakenteet mitoitetaankestämään niihin kohdistuva kuorma. Niiden tulee olla siten sijoi-tetut, että kiinnittyminen on turvallista.

Ohje

Riipputelineiden kiinnitysrakenteidensijoitus katolla suunnitellaan siten, ettäkoko julkisivujen alue (myös päädyt)voidaan kattavasti huoltaa 3–6 metriäpitkällä telinesillalta. Kannatusköysientielle tulevat kiinteät esteet pollarien si-joituksessa otetaan huomioon siten,että köysi pollarilta räystäälle voidaankuljettaa suoraviivaisesti ilman esteenaiheuttamaa mutkaa.

5.3.7

Nuohous tulee voida suorittaa helposti ja turvallisesti.Ohje

Piippu varustetaan piipputikkailla, kunnousukorkeus ylittää 1200 mm. Kunnousukorkeus ylittää kahdeksan met-riä, piipputikas varustetaan turva-kiskolla. Korkean piipun tikas varus-tetaan myös selkäsuojuksella tai pysäh-dystasoilla, ensimmäinen asennetaan10 metrin korkeudelle ja seuraavat6 metrin välein.

Piipputikkaalla varustetun savupiipunpäälle tehdään vähintään 1100 mm kor-kea avokaide.

Korkean piipun huippuun tehdään tar-koituksenmukainen työtaso ja muuhunpiippuun noin 250 x 400 mm askel-tasot siten, että kaikki hormit pystytäännuohoamaan tukevilta jalansijoilta.

Putoaminen työtasolta piippuun este-tään sopivalla tavalla. Yli 500 x 500mm suuruinen hormi varustetaan ylä-päästään lävistäjän suuntaisella teräs-tangolla ja yli 1000 x 1000 mm suurui-nen hormi kahdella ristikkäisellä lävis-täjien suuntaisella terästangolla.

5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin

5.4.1

Kulku ilmanvaihto- ja hissikonehuoneeseen sekä muiden vastaa-vien laitteiden luo järjestetään portain, porrastikkain taikka muutaturvallista järjestelyä käyttäen.

Ohje

Porrastikkaan vapaa leveys on vähin-tään 450 mm ja kaltevuus on enintään70°, mieluiten noin 60°. Porrastikkaas-sa on käsijohteet sekä tasoaskelmat,joiden etenemä on vähintään 100 mmja nousu enintään 250 mm. Yli kolmenmetrin nousu edellyttää 600 mm pitkääja porrastikkaan levyistä lepotasoa.Porrastikas voi olla tyypiltään sara-noitu, siirrettävä tai irrotettava ja setulee voida kiinnittää työn ajaksi.

Tavarankuljetuksen vaatimat toimet jamitoitus suunnitellaan tapauskohtai-sesti.

Selostus

Riipputelineisiin sovelletaan valtioneu-voston päätöstä koneturvallisuudesta(1314/1994).

23

5.5.4

Kuormauslaituri ja -luiska tulee mitoittaa kuormien koko ja tavara-liikenteen määrä huomioon ottaen. Kuormauspaikan tulee olla tur-vallinen ja tarkoituksenmukainen.

Ohje

Kuormauspaikka suunnitellaan ja ra-kennetaan siten, että tavarat voidaanyleensä siirtää samassa tasossa kuor-masta rakennukseen ja päinvastoin.Kuormauspaikan sisätila valaistaanriittävästi, jotta vastavalo ulos peruutet-taessa ei heikennä näkyvyyttä.

Kuormauslaiturilta järjestetään työnte-kijän uloskäyntimahdollisuus jokoportain tai tikkain myös silloin, kunkuormauspaikat ovat täynnä. Kuor-mauslaiturille ei rakenneta kaiteita, jot-ka haittaavat purkua tai kuormausta.

5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen

5.5.1

Rakennuksen ja sen pihan ajoneuvoliikennealueet tulee suunnitel-la ja rakentaa turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi.

Ohje

Ajoneuvoliikenteen järjestelyissä nou-datetaan kohdan 3.8.1 määräyksiä jaohjeita, soveltuvin osin myös raken-nukseen sijoitetuissa pysäköintitiloissa.

Kun ajoneuvoliikenteen ovi tai porttion syvennyksessä tai katveessa, liiken-neturvallisuus varmistetaan peilein,varoitusmerkein tai muin sopivin jär-jestelyin.

5.5.2

Rakennuksen ja pihamaan ajoneuvo- ja tavaraliikennettä välittä-mään tarkoitettujen kuljetusvälinereittien, ovien ja porttien yhtey-teen on varattava jalankulkijaa varten turvallinen ja merkitty kulku-tie, mikäli jalankulku näiden kautta on tarpeen.

Ohje

Jos ajoportin tai -oven kautta tapahtu-vaa jalankulkua voidaan pitää käytönluonteen huomioonottaen riittävän tur-vallisena, ei erillinen käyntiovi ole tar-peen.

5.5.3

Rakennuksen tavarahuolto tulee suunnitella ja rakentaa turvalliseksija tarkoituksenmukaiseksi.

Ohje

Rakennuksen tavarahuollon väylät teh-dään tavarakuormien helppoa liikutta-mista ja rullattavuutta silmällä pitäen.Lattiapintojen materiaalit valitaan si-ten, että niiden kitka on tarkoitukseen-sa riittävä.

Tavarahuollon luiskien suunnittelussaotetaan huomioon rullattavan tavaranmahdollinen karkaaminen. Pitkälleluiskalle suunnitellaan lepotasoja, joil-le tavara voidaan lepohetken ajaksipysäyttää.

24LIITE

Maankäyttö- ja rakennuslaki132/1999

– – –

117 §

Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön jamaisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuudenvaatimukset.

Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällätavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, palotur-vallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttö-turvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja läm-möneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaati-mukset).

Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavis-sa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuinrakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten hen-kilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoit-tunut.

Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuk-sen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen sovel-tuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksenkäyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän ter-veydelliset olonsa heikentyä.

Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyväärakennustapaa.

118 §

Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen

Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä jamuita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuk-sen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, etteihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuk-sia tai kaupunkikuvaa turmella.

– – –

rakentamisessa koskevan yleissopimuksen voi-maansaattamisesta.

Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Sähkö-kuolemat ja sähköiskut, Räjähdykset sekä Ajoneu-von liikkeestä johtuvat onnettomuudet liittyviäriskejä säännellään Suomessa lähinnä sähkö-turvallisuuslain, lain räjähdysvaarallisista aineis-ta, kemikaalilain, painelaitelain, lain yleisistä teis-tä sekä lain yksityisistä teistä nojalla annetuinsäännöksin.

Seuraavassa on julkaistu keskeisimpiä F2:ssa kä-siteltyjä riskejä sääteleviä laki- ja asetustekstejä.

– – –

113 §

Rakennus

Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muu-hun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksitarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuk-siensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuu-teen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen,ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiinliittyvistä syistä.

Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä jakevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, elleisillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaiku-tuksia.

– – –

13 §

Suomen rakentamismääräyskokoelma

– – –

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoitta-via. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakinkuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyt-tävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uudenrakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutos-työssä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimen-omaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteenlaatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisestimuutettava käyttötapa edellyttävät.

Säännöksiä

EY:n rakennustuotedirektiiviin liittyvän perus-asiakirjan osassa 4 Käyttöturvallisuus lueteltujenkäyttöturvallisuusriskien hallintaa säännelläänSuomessa maankäyttö- ja rakennuslain perusteel-la, muun muassa Suomen rakentamismääräysko-koelman eri osissa.

Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Kaatumi-nen ja putoaminen, Suoranaiset iskut ja Palo-vammat liittyviä riskejä säädellään myös pelastus-toimilain ja työterveyslain perusteella. Rakennus-ten rakentamista, korjaamista ja kunnossapitotyötäkoskee lisäksi asetus turvallisuutta ja terveyttä

25Maankäyttö- ja rakennusasetus895/1999

51 §

Asuinrakennus

Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen jär-jestelyssä sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisestiotettava huomioon ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet.Asuinhuoneen tulee saada riittävästi luonnonvaloa.

Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmu-kaisia ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää asu-miseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuuttaerilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.

Asuntosuunnittelusta annetaan tarkempia säännöksiä Suo-men rakentamismääräyskokoelmassa.

52 §

Työtilat

Työtilat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisiksi ja turval-lisiksi. Työtilojen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osinasuntosuunnittelulle asetettuja asuinhuonetta koskevia vaa-timuksia. Työhuoneen valoisuus saadaan järjestää myös toi-sen tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Valais-tus voidaan myös järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla,jos se toiminnan laatu huomioon ottaen on perusteltua.

Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminenmaanpinnan alapuolelle. Työtilan suunnittelussa on tällöinkiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen,uloskäytävien turvallisuuteen ja valaistukseen, tarpeellistenvarajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen sekä työtilanviihtyisyyteen.

Työtiloista ja niiden suunnittelusta säädetään lisäksi työ-turvallisuuslaissa (299/1958).

53 §

Liikkumisesteetön rakentaminen

Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennukses-sa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvonnäkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekänäiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henki-löiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia onrajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee ra-kennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekämuut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteet-tömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakenta-misessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä,että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.

Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempiasäännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

– – –

50 §

Rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että senolennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavan-omaisella kunnossapidolla säilyttää rakennuksen suunnitel-lun käyttöiän ajan.

Rakennusta koskevat olennaiset tekniset vaatimukset ovatseuraavat:

1) Rakenteiden lujuus ja vakaus. Rakennukseen rakentami-sen ja käytön aikana kohdistuvat kuormitukset eivät saa ai-heuttaa sortumista eivätkä lujuutta tai vakautta haittaaviamuodonmuutoksia. Kuormitukset eivät myöskään saavaurioittaa rakennuksen muita osia tai rakennukseenasennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Rakenteisiin ul-koisesta syystä johtuva vaurio ei saa olla suhteeton senaiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna.

2) Paloturvallisuus. Rakennuksen kantavien rakenteidentulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan.Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessatulee olla rajoitettua. Myös palon leviämistä lähistöllä ole-viin rakennuksiin tulee rajoittaa. Rakennuksessa olevien hen-kilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan ra-kennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin.Myös pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessaotettava huomioon.

3) Hygienia, terveys ja ympäristö. Rakennuksesta ei saa ai-heutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotkaliittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin,ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaral-liseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen taimyrkyttymiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tainestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka raken-nuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen.

4) Käyttöturvallisuus. Rakennuksen käyttöön ja huoltoonei saa liittyä sellaista onnettomuuden uhkaa, kutenliukastumis- putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö- tairäjähdystapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttä-vänä.

5) Meluntorjunta. Melu, jolle rakennuksessa tai sen lähelläolevat altistuvat, tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna ter-veyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työsken-nellä hyväksyttävissä olosuhteissa.

6) Energiatalous ja lämmöneristys. Rakennuksen ja sen läm-mitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtolaitteiden tulee ilmasto-olotja rakennuksen käyttäjät huomioon ottaen olla sellaisia, ettäenergiankulutustaso rakennusta ja mainittuja laitteita käy-tettäessä jää alhaiseksi.

Edellä 2 momentissa säädetyt vaatimukset koskevat ylei-sesti ennakoitavissa olevia kuormituksia ja vaikutuksia.Rakentamisen olennaisista teknisistä vaatimuksista talon-rakentamisessa annetaan tarkempia säännöksiä Suomenrakentamismääräyskokoelmassa.

Rakennuksessa harjoitettavan toiminnan ympäristön-suojelullisista edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erik-seen säädetään.

2654 §

Kokoontumistilat

Kokoontumistilaa koskevassa rakennusluvassa tai toimen-pideluvassa vahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisestisallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätä osoittava ilmoi-tus on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan.Jos palo- tai henkilöturvallisuuden kannalta on tarpeen, kun-nan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää asiasta ja tar-vittavista varotoimenpiteistä muutoinkin kuin rakennus- taitoimenpideluvan yhteydessä.

Kokoontumisalueiden katsomoista sekä kokous-, näyttely-tai yleisöteltoista ja muista vastaavista rakennelmista onsoveltuvin osin voimassa, mitä kokoontumistilasta sääde-tään.

Mitä 53 §:n 1 momentissa säädetään, koskee myös kokoon-tumistilaa ja kokoontumisaluetta.

55 §

Ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tuleeottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristö-vaikutukset niin, että rakennus on sen käyttötarkoituksenedellyttämällä tavalla ekologisilta ominaisuuksiltaan kestä-vä. Rakennusta suunniteltaessa tulee tarpeen mukaan sel-vittää rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden aiheuttama ra-kennuksen elinkaaren aikainen ympäristörasitus. Erityistähuomiota tulee kiinnittää rakennusosien ja teknisten järjes-telmien korjattavuuteen ja vaihdettavuuteen.

Rakentamista sekä rakennuksen tai sen osan purkamista kos-kevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettäväselvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä senlajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessatai ilmoituksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle taiympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja senkäsittelystä.

Rakennuksen ja rakennusosien suunniteltu käyttöikä otetaanhuomioon rakennusta varten laadittavassa käyttö- ja huol-to-ohjeessa.

– – –

66 §

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava, jollei eri-tyisestä syystä muuta johdu, rakennusta varten, jota käyte-tään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Sama koskeetällaisen rakennuksen sellaista korjaus- ja muutostyötä, jokaon verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, ja soveltuvinosin korjaus- ja muutostyötä, joka muutoin edellyttäärakennuslupaa.

Käyttö- ja huolto-ohje sisältää rakennuksen käyttötarkoitusja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja senrakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioonottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöäja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta annetaan tarkem-pia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

– – –

83 §

Rakennustyön haittojen välttäminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava katualueentai muun yleisen alueen sekä kunnallisteknisten ja näitä vas-taavien laitteiden varjelemisesta vahingolta ja vahinkojenkorjaamisesta. Rakennusluvassa tai rakennustyön aikanavoidaan määrätä haittojen välttämiseksi tarpeellisista toimen-piteistä.

Lisäksi rakennusluvassa tai rakennustyön aikana voidaanmäärätä työmaan aitaamisesta, suojarakenteista henkilö- jaomaisuusvahinkojen estämiseksi, toimenpiteistä liikenne- jamuiden häiriöiden välttämiseksi sekä rakennustyön järjes-tämisestä niin, ettei työmaasta aiheudu kohtuutonta haittaanaapureille ja ohikulkijoille.

84 §

Osoitemerkintä

Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liiken-neväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paik-kaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva nu-mero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt.Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoasekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.

– – –

27Pelastustoimilaki 561/1999

23 §

Rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuus

Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava,rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syt-tymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastus-toiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Rakennuksen omistajan ja haltijan yleisten tilojen osaltasekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osal-ta on huolehdittava, että:

1)viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut sam-mutus-, pelastus- ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelas-tustyötä helpottavat laitteet, palonilmaisulaitteet jahälytyslaitteet sekä muut onnettomuuden vaaraa ilmai-sevat laitteet, poistumisteiden opasteet ja turvamerkinnätsekä väestönsuojien varusteet ja laitteet ovat toiminta-kunnossa ja ne huolletaan ja tarkastetaan, siten kuinpelastustoimesta vastaava ministeriö tarvittaessa määrää;

2) tulisijat ja savuhormit nuohotaan; sekä

3) ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdiste-taan määrävälein.

– – –

31 §

Erityiset turvallisuusvaatimukset

Asunnoissa sekä majoitus- ja hoitolaitostiloissa on oltavariittävä määrä palovaroittimia tai suojaustasoltaan vähin-tään vastaavia laitteita.

Pelastustoimiasetus 857/1999

16 §

Rakennusten turvallisuus

Rakennuksen uloskäytävät sekä pelastustiet, joilla tarkoite-taan hälytysajoneuvoille varattua ajotietä tai -yhteyttä lähellerakennusta, on pidettävä aina esteettöminä. Pelastustiet onmerkittävä.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa, joka lisäätulipalon vaaraa tai vaikeuttaa tulipalon sammuttamista, eisaa tarpeettomasti säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennus-ten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.

Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulku-reiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Palavien nesteidenja kaasujen, räjähteiden ja muiden vastaavien aineiden säi-lyttämisestä säädetään erikseen.

28Työturvallisuuslaki 299/1958

28 §

Putoamis-, kaatumis- ja hukkumisvaara

Sellaisissa paikoissa, joissa työntekijät työtä suorittaessaantai liikkuessaan saatavat pudota taikka esineet pudotessaantai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa, tulee työn laatuunkatsoen olla tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suoja-katoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Työntekijöille on jär-jestettävä turvallinen pääsy työskentelypaikoille. Lattiat, por-taat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, etteiliukastumis- tai kompastumisvaaraa ole. (16.1.1987/27)

– – –

40 b § (16.1.1987/27)

Eräiden muiden kuin työnantajien velvollisuudet

Sen, joka korvausta vastaan luovuttaa työhuonetta, tuotanto-tilaa, työmenetelmää tai työssä käytettävää konetta tai lai-tetta koskevan suunnitelman, on suunnitelman kohteenilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla huoleh-dittava siitä, että suunnitelmassa on otettu huomioon työ-suojelua koskevat säännökset ja määräykset.

– – –

43 a §

Rakentamista koskevia lisävelvoitteita

Edellä 40 b §:ssä tarkoitetussa rakentamista koskevassasuunnitelmassa on tarpeellisessa laajuudessa otettava huomi-oon myös sitä toteuttavien työntekijöiden terveys ja turval-lisuus. (11.6.1993/509)

Pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja on velvollinenhuolehtimaan yhteisellä rakennustyömaalla turvallisuudenja terveyden kannalta tarpeellisesta yleisjohdosta ja osapuol-ten välisestä yhteistoiminnasta, toimintojen yhteensovitta-misesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjes-tyksestä. Ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa ole-vaa työnantajaa, kuuluvat nämä velvollisuudet rakennutta-jalle tai muulle, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.(10.1.1997/11)

– – –

9 a § (16.1.1987/27)

Työympäristön ja työn suunnittelu

Suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työme-netelmiä, tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä ko-neita ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaansuorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruu-miilliselle tai henkiselle terveydelle.

Työtilaa suunniteltaessa, rakennettaessa tai muutettaessa onmyös huolehdittava siitä, että työtilan tilavuus, ilmanvaihto,valaistus, melutaso sekä muut olosuhteet tulevat vastaamaantässä laissa asetettuja vaatimuksia. Erityisesti on huolehdit-tava siitä, että työpaikan sisäinen järjestely sekä koneidenja laitteiden sijoittelu mahdollistavat työn turvallisen suo-rittamisen.

– – –

11 §

Työhuoneen rakenteet ja tilavuus

Työhuoneen rakenteiden ja materiaalien tulee olla turvalli-sia ja terveellisiä sekä käsiteltävissä kunnostettavissa japuhdistettavissa turvallisesti. (29.1.1993/144)

– – –

13 §

Valaistus

Työpaikalla tulee olla riittävä ja sopiva valaistus, erittäin-kin niissä kohdissa, joissa työntekijän on työskenneltävä tailiikuttava. Mikäli olosuhteet niin vaativat, on tärkeimmillepoistumisteille järjestettävä tarpeellinen varavalaistus. Työ-paikkaan liittyvällä alueella tulee tarvittaessa olla riittäväulkovalaistus.

Työpaikkana käytettävässä ikkunattomassa rakennuksessatai rakennuksen osassa tulee tarpeellisen valaistuksen saa-minen olla turvattu siinäkin tapauksessa, että varsinainenvalaistusjärjestelmä joutuu epäkuntoon.

– – –

Nosto- ja siirtotyöt sekä työpaikan liikenne

27 a § (16.1.1987/27)

Tavaran kuljetus, käsittely ja varastointi on suunniteltava jajärjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteiden tai siirrettäväntavaran liikkeiden työntekijöille aiheuttamat vaaratekijätvoidaan torjua tehokkaasti. Kuljetuksia ja liikkumista var-ten on varattava riittävästi tilaa ja huolehdittava turvallisuu-den varmistamiseksi tarpeellisesta näkyvyydestä.

Kuormauslaiturit ja -sillat sekä ajoluiskat on mitoitettavakuljetettavien kuormien sekä käytettävien siirto- ja kuljetus-välineiden mukaan. Kuormauslaiturilta on oltava ainakinyksi turvallinen poistumistie sekä tarpeellinen määrä kulku-teitä. Työntekijöiden putoamisvaara on tarvittaessa estettä-vä kaiteilla tai muilla vastaavilla suojalaitteilla. (29.1.1993/144)