rantai.fi · osoitteessa rantai.fi Arto Tauria ja Helena Harju kertoivat olevansa tyyty väisiä...
Transcript of rantai.fi · osoitteessa rantai.fi Arto Tauria ja Helena Harju kertoivat olevansa tyyty väisiä...
NUMERO 2 / 2017 KESÄKUUKAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI ♦ XVIII VUOSIKERTAVilniemi - Rakila - Mäntlahti - Pyötsaari - Sydänkylä - Häppilä - Järvenkylä - Kuorsalo - Tammio
ILKKA AHMAVAARA:
Tiesitkö, että Rantaituvan sääasemalla mitatut säätiedot päivittyvät internetiin minuutin välein yötäpäivää? rantai.fi
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 2
18. VUOSI JAETTUA TODELLISUUTTA
Rannantaikaa lehden toimitukseenkuuluu tällä hetkellä vain kaksi jäsentä,toimituksen sihteeri ja taittaja, muttatoimitukseen pääsee kuka tahansa, joka sitoutuu vuodeksi jokaisen numerontoimittamiseen. Susanna Korpela onollut välillä mukana, mutta ei enää vuosiin muuten kuin satunnaisena kirjoittajana. Pääkirjoitusvuoro myös sittenvaihtuu aina lehden tekemiseen sitoutuneelta toimittajalta toiselle, nykyäänkerran vuodessa. Jos sitoutuneita olisienemmän, voisi se kiertää vaikka jokanumerossa.
Yhdistyksen perustavassa kokouksessa edellytettiin "toimitukselta yhteisvastuullisuutta". Se ilmaisu käytännössätarkoittaa yksimielisyyttä, jos tulee vaikeita ratkaisuja eteen. Lisäksi todetaanyhdistyksen päättäneen jatkaa lehdenjulkaisemista "puuttumatta sen toimitukselliseen työhön ja sisältöön, joistalehden toimitus vastaa lukijoilleen itsenäisesti, ja että lehden toimitus päättääkokoonpanostaan kuten parhaaksi näkee."
Toisin sanoen lehdellämme ei ole päätoimittajaa, jolla olisi valtaa määrätäyhtään mistään. Päätoimittaja, tai vastaava toimittaja, on asetettu lehdellevain suomalaisen juridiikan vuoksi jasiinä mielessä hän joutuu vastaamaanoikeudessa lehden tekosista, mutta hänellä ei ole valtaa päättää sisällöstä.
Rannantaikaa lehden syntyhistoria voisi juontua pitkälle aina 60 luvun lopuille saakka, M.A. Nummisen varhaisnuorille vetämään Underground ryhmään Vanhalla Ylioppilastalolla, jossaolin mukana 13 vuotiaana. Ryhmässäpäätettiin tehdä "Mantsuurian luumuvainiot" niminen lehti, koska se kuul
losti niin hienolta. Lehti ilmestyi vastaseuraavana vuonna, enkä muista sensisällöstä mitään, mutta tuon jälkeenolen ollut mukana lukemattomien pienlehtien teossa.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin,vuonna 1999, naapurini Raija Moustgaard alkoi puhua lehden tekemisestäMäntlahden kylään. Olin niihin aikoihinorganisoimassa Suomeen jonkinlaistamyynti ja tukiverkostoa NewDealOffice98 nimiselle kevyelle käyttöjärjestelmälle, joka oli lähes ilmainen ja toimi vanhentuneissakin tietokoneissa jasiinä oli muun muassa aivan erinomainen taittoohjelma. Raijan kysyessä minua lehteä taittamaan, en ollut innostunut, kunnes hän keksi vetää oikeastanarusta: taittamalla lehden voisit todistaa tuon käyttiksesi erinomaisuuden,ajattele markkinointia!
Vuonna 2000 ilmestyi ensimmäinenRannanpojat Raikaa numero nelisivuisena. Taittoohjelmani erinomaisuus eitosin tullut noissa alkuaikojen numeroissa esiin, sillä painojälki oli hyvinsattumanvaraista, milloin milläkin valokopiokoneella tehtyä, mikä piti ennakoida jo taittaessa. Meni useampi vuosi, ennen kuin kehtasin edes laittaa nimeäni taittajaksi, vaan käytin erilaisianimimerkkejä, että se siitä NewDealinmarkkinointiavusta. Lehden tekeminenRaijan kanssa oli hauskaa ja virkistävää touhua, oi niitä räiskyviä riitoja javäittelyitä, joiden tuloksena jokainennumero aina lopulta valmistui ajallaan!
Raijan kuoltua vuonna 2001 tuli hänentilalleen lehteä tekemään kanssaniMervi Hyppänen, jonka kanssa teemme lehteä edelleen. Vuonna 2003 saatu suuri Leader+ hankeraha pisti pie
nen kylän sekaisin ja lehden tekeminenalkoi tulla mahdottomaksi toimituksenulkopuolisen puuttumisen vuoksi. Ratkaisuksi tuli silloin perustaa uusi yhdistys julkaisemaan lehteä.
Rannantaikaa lehti poikkeaa kaikistamuista lehdistä siinä, ettei sen toimituksen pääasiallinen tehtävä ole sisällön tuottaminen itse, vaan lukijoidentuottamien aineistojen julkaiseminen.Kokemus on osoittanut, ettei julkistakeskustelua kyläyhteisössä helpostisynny, sitä vähemmän mitä vaikeampiaihe ja pienempi kylä. Keskustelun sijaan seurauksena onkin usein loukkaantuminen ja kaikenlainen kiukuttelu vuosia, vuosikymmeniäkin eteenpäin.
Lehti on ikäänkuin vapaa blogialustakenelle tahansa, mikä näkyy taitossakin: otsikon vieressä on aina kirjoittajan profiilikuva, kaikki kirjoittajat ovatsamanarvoisia. Joitakin anonyymejäkin kirjoituksia on julkaistu, joskus toimituksen nimissä, mutta siihen vaaditaan painavat perusteet.
Jokainen Rannantaikaa numero kunnioittaa Journalistin ohjeiden ensimmäistä kohtaa: "1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassatapahtuu." Lehtemme sisältöön voi vaikuttaa vain kirjoittamalla siihen itse,kuului sitten toimitukseen tai ei. Tähänmennessä jokainen lehteen lähetettykirjoitus on myös julkaistu, myös lehteemme kohdistuneet kielteiset analyysit.
Kesäkuussa 2007 talkoiltiin lentopallokenttä Rantaituvan pellolle, selviää yhdistyksemme toimintakertomuksista.Toisin sanoen tänä vuonna Mäntlahdenlentopallo täyttä pyöreät kymmenenvuotta!
Kentän piti alunperin tulla vuoden 2003 Leader hankkeen rahoituksella Toivolaan, mutta kun sitä ei vuosienkaan odottelun jälkeen urheiluseuran tontille ilmaantunut, päätettiin rakentaa kenttä itse.
Mitään erityisiä lentopallotaitojaei tarvita. Pallo on paikan päällä, kenttä
ja verkko, senkun kosketellaan palloa.Pallo on kevyin lentopalloon soveltuvapallo, mitä vuosien kokeilujen jälkeenon löydetty, joten sormet ovat turvassa.
Tervetuloa viettämään aikaa yhdessäolemisen ja liikunnan parissa! Peli soveltuu 7 vuotiaasta lapsesta aina 90vuotiaaseen ikinuoreen, kukin pelaakykyjensä mukaan, tärkeintä on ilon irtiotto pallosta, tuosta ihmiskunnan ihmellisimmästä keksinnöstä.
Lentopalloa Rantaituvan nurmikentällä28.5.2013 klo 13:41. Tänä vuonna pelitalkavat vasta 6.6. klo 18:00.
MÄNTLAHDEN LENTOPALLO 10 VUOTTA!
LENTOPALLOA JOKA TIISTAI KLO 18 SIMONMÄENTIEN NURMIKENTÄLLÄ.
KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI XVII I VUOSIKERTARannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, sekä Sydänkylän ja Rakilanosakaskuntien tiedotus.Julkaisija: Rannantaikaa väki ry, rantai.fi
Simonmäentie 18, 49840 MäntlahtiVastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara
p. 045 136 5882, [email protected]: Mervi Hyppänen (ent. Värri)
p. 044 506 0370, [email protected]
Paino: Solver Palvelut, AnjalankoskiLehti verkossa: rantai.fi
Tämä painos 500 kpl Ilmestyy kerran vuodenajassaPANKKITILI: FI95 5506 0020 0615 50Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehdentoimitukseen Nro1. helmikuun 15pv. Nro 2. toukokuun 15.pv.Nro 3. elokuun 15.pv. 4. marraskuun 15.pv.
LÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ AJOIN!Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon.
ISSN 17951054 (Painettu)ISSN 23240792 (Verkkojulkaisu)
s.2. 18. vuosi jaettua todellisuutta, pk, Ilkka Ahmavaaras.2. Mäntlahden lentopallo 10v. Ilkka Ahmavaaras.3. Rannanpoikien kevätkirppis, Susanna Korpelas.4. Vappua Mäntlahdessa 2017, Susanna Korpelas.5. Klamilan vappuhattujuhla, Ilkka Ahmavaaras.6. Klamilan vappurunot ja muita runoja, useita kirjoittajias.8. Riemukas konsertti Klamilassa, Ari Malmi ja Erkki Kuparis.10. Kuorsalon historiaa, Mervi Hyppänens.11. Tuulta purjeisiin, Ari Malmis.12. Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa, Eila Suominens.14. Sataman baari, Mervi Hyppänens.16. Klamilan kävelytiekvl väylä, Rauno Vahervas.18. Fish&Soul 2017, Satu Liikkanen ja Ninni Yliahos.19. Herman Poelmanin veistoksia, Sanna Poelmans.20. Avomet kylät 2017, Mervi Hyppänens.21. Väkeväisellä vieraana, Risto Vuorimiess.22. Klamilan kesää, Heli Varjakoski
s.23. Palvelut ja ammatinharjoittajat 2017s.24. Mäntlahden liikuntapuisto. Mervi Hyppänens.25. Jätehuolto muuttuu, Tuomo Peltolas.26. Hoitokalastus alkaa... Tuomo Peltolas.26. Kenen vesillä kalastat? Ilkka Ahmavaaras.27. Sydänkylän osakaskunnan tiedote kalastajilles.28. Ilmoituksia.
AINEISTO SEURAAVAAN NUMEROON VIIMEISTÄÄN ELOKUUN 15 PÄIVÄ!
RANNANTAIKAA LEHDEN TILAAMINEN
Voit tilata lehden (4 nro/v) kahdella tapaa, maksamalla yhdistyksenvuotuisen 15 euron jäsenmaksun, tai tilaamalla lehden ei jäsenelle 23eurolla.
Yhdistyksen tilinumero on:FI95 5506 0020 0615 50
Muista maksun yhteydessä mainita postiosoite, johon lehden haluat.
Lehden vanhemmat numerot luettavissa netissä vuoden viiveelläosoitteessa rantai.fi
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 3
Arto Tauria ja Helena Harju kertoivat olevansa tyytyväisiä päivän myyntitulokseen ja tulevansa ensi vuonna uudestaan.
Myös pihalla käytiin kauppaa. MakkaranpaistossaJouko Sahala, jolla riitti asiakkaita pitkin päivää.
Ulla Forsell toi myyntiin käsintehdyt Lumoavat saippuat, joista uutuutena oli sinivalkoinen Suomi 100vuottasaippua.
RANNANPOIKIEN KEVÄTKIRPPIS TOIVOLASSA 13.5.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 4
SUSANNA KORPELA:
VAPPUA 2017 MÄNTLAHDESSA
Toukokuun ensimmäisenä päivänä kokoontui jälleenMäntlahdesta ja Pyötsaaresta kyläläisiä ja heidän ystäviään mattolaiturin rantaan viettämään Vappupäivää.Varsinainen vappumarssi tosin jäi tänä vuonna suorittamatta, sillä kaikki saapuivat paikalle kuka mistäkinja mitenkin, siten ja sitten kun pääsivät.
Aluksi laitettiin tulet nuotioon makkaranpaistoa vartenja maistettiin mm. Suomi 100 vuottakuohuviiniämaamme tämän vuoden teemaan hyvin sopien. Kun
eväät oli syöty niin Tapani Korpela esitti yleisön toivelauluina mm. Täysikuun ja Veikko Lavin Silakkaapajalla.
Muutama tunti vierähti leppoisasti yhdessä rantakivilläistuen ja kevätsäästä nauttien (aatonaaton lumisade eionneksi kestänyt vappupäivään asti!). Tämä perinnejatkuu jälleen ensi vuonna, mutta sitä ennen toivotaanvähälumista kesää!
Laila Poelman, Hanna Postman ja Sanna Poelman saapuivatmyös juhlistamaan vappua ja skoolasivat juhlan kunniaksi.
Supikoira oli saanut vappukoristeen pantaansa ja vihreää väriähännänpäähän.
Makkaranpaistoa rannalla aurinkoisessa kevätsäässä.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 5
ILKKA AHMAVAARA:
KLAMILAN VAPPUHATTU JUHLA
Vapun juhlinnalla on pitkät perinteet ja niin sanotusti monet kasvot.Nykyisin ei uskoisi, että keskiajallaVappu oli kristillinen juhla, jota vietettiin englantilaissaksalaisen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi.
Vappua on juhlittu Suomessakin 1.toukokuuta jo keskiajalta lähtien.Maaseudun pappiloissa pidettiinkutsuja ja talonpoikien vapunviettoon sekoittui pakanallista perinnettä esimerkiksi karjan menestystä edistävän taikuuden muodossa.Aateliston vapunviettoon puolestaan kuuluivat ammoisina aikoinaturnajaiset, joissa talven ja kesänhahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti.
Nyt on syytä hypätä muutamanvuosisadan yli, tai tästä puheestatulee luvattoman pitkä.
1800luvulle tultaessa kaupunkiensäätyläistö piti vappua ruotsalaisenja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana siitä huolimatta,että likikään aina täällä Pohjolanperukoilla vappuna ei vielä ole kevät! Samaisella vuosisadalla säätyläisten juhlaperinteeseen sulautuiylioppilaiden kevätjuhla, jota he olivat aiemmin viettäneet myöhemmin toukokuussa Kukan päivänä.
Aivan 1800luvun lopussa vapustakehkeytyi myös traagisten tapahtumien kautta myös työläisten kan
sainvälinen juhlapäivä. Työväestönjuhlana vapun juuret johtavat Yhdysvaltoihin, jossa 1.5. oli työsopimusten uudistamisen päivä. Vappuna 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä, japian heitä alettiin muistaa työläispiireissä eri puolilla maailmaa 1.toukokuuta.
Suomessa vapunpäivä säädettiintyöntekijöiden vapaapäiväksivuonna 1944. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut myös virallinenliputuspäivä, suomalaisen työnpäivä.
Tänäkin päivänä kuuluu vapunviettoon erilaisia elementtejä senpitkän, aina pakanaaikoihin astiyltävän historian varrelta. Ja hyvänäin. Eri ihmisille vapussa ovat tärkeitä eri asiat. Yksi asia on kuitenkin selvää. Valtavirta on vienyt vappua milloin enemmän ja milloin vähemmän keväisen karnevaalijuhlansuuntaan.
Näihin vapun karnevaaliperinteisiinkuuluu se, että eri puolilla Suomealakitetaan patsaita. Täällä Klamilassa lakin saa itseoikeutetusti Uuno Klamin paljas päälaki. Lakittajat, olkaa hyvä!
KUNNANJOHTAJA OSMO HAVUAHON PUHE
Jälleen Valpurinyön aaton iltapäivässä valui väkeä solkenaan KlamilanKyläkirkolle Uuno Klamin pystillebaskeria passaamaan. Liisi Bycklingavasi tilaisuuden, jonka jälkeen laulettiin VeliMatti Koukin Uuno KlaminJouluilta sävelmään sanoittamastaVappuhattulaulusta ensimmäiset säkeistöt. Tämän jälkeen VeliMattiKouki, Erkki Kupari, Ilkka Ahmavaara ja Risto Kouki lausuivat runojaan
(runot seuraavalla sivulla). Ennenpassausseremoniaa kunnanjohtajaOsmo Havuaho piti juhlapuheen.Baskerin passasivat tyylikkäästi Klamin päähän Leena ja Jouko Tompuri. Lopuksi laulettiin Vappuhattulaulun viimeiset säkeistöt, poksautettiinshampanjat ja tutustuttiin olutpanimo Takalo&Tompurin paikalle tuomiin maltaisiin maistiaisiin.
Komiasti kajahtaa Vappuhattulaulujuhlakansan suusta.
Osmo Havuaho kertoi puheessaanVapun monista historiallisistakasvoista.
Leena ja Jouko Tompuri suorittivatvuoden 2017 baskerin passauksenmallikkaasti.
KLAMILAN VAPPURUNOT JA MUITA RUNOJA
Kylmä kevät
Missä on hiirenkorva,ei valu mahla,ei laula lintu.Uinuu vuokko,piilossa leskenlehti,jäätynyt vesipisaraiskee mun päähän,koskee, palelee...Ompa kylmä kevät..
VeliMatti Kouki
*
Katson ikkunastakeinu heiluuKuka siellä keinuuEn näe ketäänJoku sitä heiluttaaMenen ulos katsomaanEn näe ketään ja keinu heiluuitsekseenKummitus keinuu
Erkki Kupari
*
Kirjoitin tämän runon 18 vuotiaana, päästyäni töihin valtion tärkeimpään informaatioteknologiseenlaitokseen, postinkantajaksi. Runo sisältää 70luvun poliittisesti välttämätöntä fraseologiaa jamyös salaviestin, kerron sen runon jälkeen. Runojulkaistiin Posti ja lennätinväen runoantologiassa1975.
EI PYSÄHDY
Ei pysähdy liike.Kulkee sanoma pitkin maata,pitkin eetteriä,läpi taloja johtoja myöten.Ei pysähdy sanoma.Ikuinen on tietoliikenne,mutta ei sen palkoillisten asema.Sillä sanoma kulkee,etenee...Taistelu jatkuu,löytää uusia alueita,
valtaa sydämiä.Ei pysähdy liike.Kulkee työväen sanomayhteiskunnan ruumiin läpivavisuttaen kaikkia.Voimakas on demokraattinen haastevallanpitäjilleja voitokas demokraattinen taistelu.Ei pysähdy työväenliike.Ei pysähdy sen liittolaistenkasvava rintama.
Salaviesti selviää antologian takasivulla olevastaoikaisusta: Sivu 30. ”Ei pysähdy”. rivi 18, rivi liikaa. Sana "vallanpitäjille" ei kuulu ollenkaan runoon.
Ilkka Ahmavaara
*
Kevät
Jo kukkii leskenlehtilumihiutale kun maahan ehti!
Harjaan lumet rapusta,otan ilon irtoi Vapusta!
Risto Kouki
*
Kevään lumo
Aurinko sulattaa jo lunta,murtuu jäinen valtakunta.Ojat vettä alkaa juosta,kurki pesän rakentaa suosta.
Linnun viserrys mielen nostaa,ei tunnelmaa tätä voi kukaan ostaa.Nyt nautin mä tästä ehkä sullatunne sama on kuin mulla?
On täynnä taas Kirkonmäki,sen täyttänyt bon juhlaväki.On takana työ ja hoppu,passataan basker, onhan Vappu.
Veli Matti Kouki
*
Pihalla yhtäkkiä tuntuiEttä kakka ei pysy pyllyssäTuli kiire kotiinÄiti sanoi, että se on sitä mahakipuaSitten pikkusen suihkuteltiin
Ja menin uudestaan ulosSitten se kakka pysyi pyllyssä
Erkki Kupari
*
Seuraavassa runossa ei ole 70luvun poliittista fraseologiaa, se oli vättämätöntä jättää pois, koskakirjoitin runon 2000 luvulla.
Olen roikkunut tuulimyllyn siivestäkeskiaikaisen ritarin kanssa,nähnyt jeesuksen ilmestyvänsuon silmästä,kävellyt veristen liekkien lävitsepunaisessa huudossa täristenja tavannut puunkeskellä olohuonetta, koskettanutsen itseäni vanhempaa panssaria,maistanut silmiesi iiristen kiveäikuisessa elävässä materiassa,lakannut olemasta,käynyt toisella puolenvain nähdäkseni,että se mitä me sanomme arjeksion olemassameistä riippumatta.
Ilkka Ahmavaara
*
Ne on jo täällä, ne tulee joka säällä,ne huutaa laulaa ja karjuu,ne tulee pitkin Yrjönharjuu.
Mustanaan vyöryy massaa,ne tulee mulle baskeria passaa.
Mielihattujani olisikarvahattu,huopahattu,lierihattu,lippahattu.mutta ei! Baskeri sieltä tulee!Voi Luoja, ota se jo pois,olisin mieluummin jo paljain päin!
Nyt suu suppuun, Uuno,tai ne panee sun päänmustaan huppuun.
Vielä luen lapusta,iloitkaamme Vapusta!
Risto Kouki
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 6
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 7
Kesä
Näitkö huojunnassa kaislojen,veden väreilyssä lennon perhosen.Tunsitko kivellä kallion kuuman auringon.Kuulitko oksilla koivujen viserryksen lintujen.
Kiiruhda hiljaa, kun aikaa on.Ime kauneus tää mikä annettu on.Ammenna siitä, kun myrskyää.Valo silloin ylimmäks jää.
Vappu Harjumaaskola
Oodi Suomenlahdelle
Suomenlahti on aavakuu sen öisin hopeoipeilityyni se on aniharvoinsilloin kuu sinne siltansa toi.Kerran taas saavutti myrsky sense kiehui ja raivosi niinnosti aallot suuret ja korkeatjotka murtuivat rannan kivihin.Sadat saaret on rantamme vahtine helmet myös lahtemme onmutta vastainen etelärantalähes tyystin on saareton.Vuossadat on lahtemme ollutmonen kulkijan tuntema tiesadat saaremme on turvana olleetjotka matkaajan perille vieluonto aarteitaan esille loihtimitkä kellekin rakkainta lie.Oman lahtemme saaret näistäkyllä varmasti voiton vie.
Pertti Lommi
Tiätkö ettäkaikkee onmut ei kaikillaVoi tuntua oudoltamutta kaikkiei oo jaossaAika paljon siitä mitä ononon vain joillainEi oo kaikillaVähän ihme juttu
Erkki Kupari
KLAMILAN VAPPURUNOT JA MUITA RUNOJA
Klamilan Olutsilta ja Huurteisten Uimarit järjestivät reilulle 120 ihmiselle hienon lauantaikonsertin Klamilan kirkossa 22.4.2017.
M.A. Nummisen konsertti Lauantain toivotut oli tilattu ja tehty nimenomaan Klamilaan. Se noudattiSuomen vanhimman radion musiikkiohjelman Lauantain toivotut levyt arvokasta kaavaa: alussa soitetaan vakavaa musiikkia ja siitä edetään kohti kevyempiä sävelmiä.Niinpä Klamilassa ensimmäiselläpuoliskolla kuultiin muun muassaSchuberttia, Sibeliusta ja erikoisuutena Toivo Kärjen sävellys Hiilenkiertokulku luonnossa. Siinä onReino Helismaan sanat. Se on vanhin suomalainen luonnonsuojelulaulu.
Kahvitauon jälkeen meno jatkuiuusrahvaanomaisen jatsin merkeissä. Silloin saimme nauttia hienoistakappaleista kuten Kumipallonaluokses pompin, Dägä dägä jaOlen nähnyt Helga neidin kylvyssäsekä laulun sanan vapaudesta jokaM A Nummisenkin mielestä on
edelleen ajankohtainen. Numminenjuonsi konsertin ja kertoi lauluihinliittyviä tarinoita. Klassinen Hevosenharjausopas esimerkiksi oli syntynyt varusmiesaikana armeijan tie
dotusosaston pyynnöstä.
Tilaisuuden valmistelu vaati paljontyötä ja hermoja. Numminen herättää erilaisia mielikuvia ihmisessä.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 8
ARI MALMI JA ERKKI KUPARI:
M.A. NUMMISEN JA PEDRO HIETASENRIEMUKAS KONSERTTI KLAMILASSA
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 9
Hän itsekin totesi, että kaikki eiväthäntä ymmärrä. Myös KlamilassaNummisen ja Pedro Hietasen esiintyminen kirkossa hämmästytti joitakin. Arvostelua perusteltiin esimerkiksi sanomalla, että hänen äänensä on ruma.
Taiteilijat olivat lisäksi sopineet keikan saman päivän illaksi Kotkaan.Lippu oli vieläpä puolet halvempi.Järjestäjät saivat jännittää yleisömäärää loppuun saakka. Paikalletuli 120 lipun ostanutta henkilöäEteläKymenlaakson alueelta.
Yleisö oli konsertissa mukana täysillä ja nautti teemallisesta, juonnetusta ohjelmasta. Jokaisen biisin jälkeen tuli kovat aplodit. Konsertinjälkeen moni kävi ottamassa selfienNummisen ja Pedron kanssa.
Virolahden kunta tuki konserttia taloudellisesti, samoin Taksi Reila jaKinnasviikki OY. Haminan seurakunta suhtautui konserttiin myönteisesti. Yleisön joukossa oli myöskirkkoherra Juha Parjanen, joka tilaisuuden lopussa totesi, että suurenmoinen konsertti päättyi kauniisti ehtookellojen soittoon. Hän palasi
konsertin erinomaisuuteen vieläKlamilan kirkon tuen kokouksessa.Tämä oli Nummisen ensimmäinenkirkkokonsertti Suomessa. Aiemmin hän on esiintynyt kirkoissaSaksan Kölnissä ja Ruotsissa Tukholmassa.
Klamilan Olutsilta järjesti kevään ai
kana kaksi suurta tilaisuutta. Maaliskuussa Klamilan koulussa oli tvtoimittaja Arvo Tuomisen esitystäViipurin kaupungin nykytilasta kuulemassa 230 henkilöä. Klamilassamenee hyvin.
Ennen konsertin alkua Numminen ja Hietanen ilahduttivat Kujansuun baarin asiakkaita lyhyellä vierailulla. Numminen onkirjoittanut 90luvulla kirjan Baarien mies ja yksi näistä kirjan baareista oli Kujansuun baari. Nummisen kertoman mukaankirjan noin sadasta baarista vain kaksi on jäljellä ja toinen näistä on Kujansuu. Baarissa Nummiselle lahjoitettiin rumpusetti, jota hän myös taidokkaasti soitti konsertissa.
Konsertin pääteeksi tilaisuuden järjestäjät lauloivat laulun "nolla sata sata",sekä antoivat artisteille muistolahjat niin Huurteisilta Uimareilta kuin Klamilanoluseuraltakin.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 10
MERVI HYPPÄNEN:
KUORSALON HISTORIAA
Kuorsaloseuran internetsivuilta(kuorsalo.fi) on jo usean vuodenajan saatu lukea Tuomo Silentinmielenkiintoisia artikkeleita Kuorsalon historiasta. Sivustolla oleviatekstejä on mukava lukea, sillä kielion sujuvaa ja mielenkiintoiset kertomukset vuosilukuineen on kirjoitettu hyvin tarkasti. Vanhat valokuvatja tarinat elävöittävät tekstiä.
Tekstit on nyt koottu kirjaksi jajulkaistu nimellä SaarelaiselämääKuorsalossa. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin joulukuun 1. päivänäHaminan raatihuoneella kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, jotenhieno kirja sai arvoisensa paikanjulkistamiseen.
Kirja alkaa kertomuksella, mitenKuorsalo siirtyi kuorsalolaistenomistukseen. Mielenkiintoista oli lukea syitä saarelaisten vaurastumiseen ja Pietarin merkityksestä. Kirjasta löytyy muutama vanha karttatalojen sijainnista sekä ensimmäisistä omistuksista.
Meren merkitys oli ja on saarelaisille suuri, se toi leivän pöytäänsekä suoraan että välillisesti. Kalaoli tärkeä ravinnonlähde, mutta merestä kalastettiin myös piikkikalaa,jonka rasvaa käytettiin lampuissa,maaleissa ja sadetakeissa. Tästä
kaikesta voi lukea kirjasta, jossa onkuvaukset niin piikkikalan pyynnistä kuin rasvan valmistuksesta. Löytyypä kirjasta kartta vanhoista piikkikalaapajistakin.
Muista elinkeinoista kuten hylkeen pyynnistä ja luotsauksesta sekä laivan ja veneenrakennuksestaon kirjassa kattavat artikkelit.
Kauppa ja postin kulku ja siinä tapahtuvat muutokset koskettavat lähes jokaista ja niiden toiminta tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessanykypäivänäkin. Kuorsaloon perustettiin ensimmäinen kauppa 1800luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin alkoi postilinja kulkea Haminan ja Kuorsalon välillä. Kaupan japostin kulun kehityksestä ja päättymisestä löytyy kirjasta laajat artikkelit.
Kirjassa on elinkeinojen lisäksi kuvausta saarelaisten ja saarelaistaustaisten urheiluharrastuksistaja kilpailuissa menestymisestä1800luvulta 2000luvulle asti. Hiihdossa saarelaiset menestyivät aikoinaan hyvin, liekö Aleksanteri Korjuksen suksirasvatehtaalla hiihtäjienkovan kunnon lisäksi osuutta menestykseen.
Kirjan loppupuolella Tuomo Silenti
kirjoittaa saaren tapahtumista talvija jatkosodan sekä välirauhan aikana ja Kuorsaloon muuttaneista evakoista. Muisteluita on myös Encelinniemeltä ja Sundqvisteista. Kirjastalöytyy mainintoja Klamilasta jaMäntlahdesta, joilla on yhteistä historiaa Kuorsalon kanssa. Kuorsalonvanhalta hautausmaalta löytyymm. monta mäntlahtelaista sukuhautaa.
Tuomo Silenti on onnistunutkokoamana historiankirjan, joka sisältää paljon asiatietoa, muttamyös huumoria ja mielenkiintoisiatarinoita ja sattumuksia saarelaisten elämästä. Kirja kertoo pääasiassa Kuorsalon saaren historiaa, mutta saaren historialla on yhtäläisyyksiä lähiseudun kylien ja koko Suomenkin historiaan. Siksi se kiinnostaa myös heitä, joilla ei varsinaisestiole kosketusta Kuorsaloon. Kunkirjaa alkaa lukea, ei sitä malttaisilaskea käsistään. Siihen voi myöspalata aina uudelleen, sillä kirjassaon runsaasti tietoa ja tuntuu, ettäsieltä aina löytyy jotain uutta.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 11
ARI MALMI:
TUULTA PURJEISIIN
Näinä päivinä on tapana toivoa lämmintä kesää ja niinme toivomme myös veneiljöiden osalta.
Viime kesien vakiintunut vierasveneilijöiden määrä onollut noin 140 venekuntaan ja toivomme suotuisten ilmojen ja sataman palvelujen tuovan lisää uteliaita veneilijötä hienoon satamaamme. Klamilan sataman palvelut ovat kehittyneet mukavasti vuosien saatossa. Kehitystä ovat vieneet eteenpäin hieno ja aina valmis talkooporukka, Virolahden kunta, sataman eri toimijat sekä 30 miles hanke, jossa itäisen Suomenlahden, niinViron kuin Suomenkin puolella olevia venesatamia kehitetään siten, että aina 30 mailin päässä on mahdollisimman hyvin veneilijöitä ja toki myös muitakin matkailijoita palveleva satama. Tarkoituksen on houkutellaHelsingistä normaalisti länteen lähteviä veneiljöitä purjehtimaan myös itäiselle Suomen lahdelle.
30 miles hankkeen myötä saimme Klamilan satamaankauan kaivatun kortilla toimivan polttoaineaseman.Samalla polttoaineasema päivitettiin vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lisäksi hankkeen myötä sataman jätehuoltoa parannetaan sekä kunnostetaan laitureita. Alustava määräraha on myös alueen maisemoinnille.
Tuon samaisen hankkeen yhtenä osaalueena oli turvallisuus, johon kuului sataman turvallisuus auditointi,joka tehtiin toukokuussa. Auditointi sujui pääosin hienosti. Toki muutamia puutteita tuli esille ja loppurapor
tin saatuamme laitamme asiat kuntoon. Turvallisuusauditoinnin yhteydessä saimme satamaan käyttäjäänsä suomen kielisin ääniohjein neuvovan defibrilaattorin, jonka erikoinen suomennos on sydäniskuri.Laite on nyt sijoitettu sauna/huoltorakenuksen valvojakoppiin. Laitteen koulutusta ja tilan avainten hallintaaollaan suunnitelemassa.
Sataman kioski jatkaa entisellä tavalla. Kioskilta onpientä korvausta vastaan saatavilla polkupyöriä sekälasten rattaat veneiljöille. Sieltä voi lainata myös frisbeekiekkoja nyt 18 korin väylälle, joka lähtee aivan sataman tuntumasta.
Yhtenä sataman tapahtumana on tulevan kesäkuun 10päivä jolloin satamaan saapuu tämän hetken tiedonmukaan 178 museoajoneuvoa. Kyseessä on KymenAutomobiilikerho ry:n XVI Kuninkaantieajo, jossa autotlähtevät minuutin välein Kotkan satamasta kuninkaantielle, käyvät matkallaan 10 paikkakunnalla tehtävärastilla. Viides rasti paikka on Klamilan satama jossaautot ovat noin klo 10.45 – 14.00. Tarjolla on hieno tapahtuma, jossa on erilaisia enne 1984 valmistuneitavanhoja autoja. Klamilassa autot ajavat Uuno Klamintien ja kalasatamantien kautta satamaan rastipaikallaja jatkavat matkaansa Harjun oppimiskeskukseen seuraaville rasteille ja lounaalle.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 12
Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahdenpariin otteeseen 1742 matka ja päiväkirjassaan. Lerche oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän palvelukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinäSuomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armeijan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka,missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituksensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, joka eipeittele kummankaan sotivan osapuolen vikoja. Hänkertoo marssista länteen kylä kylältä ja etenee Mäntlahden maille kesäkuun 25. päivänä.
Venäläiset valmistautuivat hyökkäämään rantatien molemmin puolin asettuneiden ruotsalaisten joukkojenkimppuun. Ylisotamarsalkka de Lacy oli saanut sotavangeilta tiedon, että ruotsalaisilla oli kallioisessa maastossa tien molemmin puolin rakennelma, joka oli tehtypaksuista hirsistä ja varustettu kanuunoilla. Lerchekäyttää sanaa Verhau, yleensä puhutaan Mäntlahdenmurroksesta. Vankien antamien tietojen mukaan ruotsalaiset olivat päättäneet pysäyttää venäläiset tämänvarustuksen avulla. Ruotsalaisten määrä arvioitiinLerchen mukaan 3000 – 4000 mieheksi.
Venäläisten joukkojen husaarit lähestyivät murrosta.Kallioiden alapuolella oli räme, jonka ylitse kulki silta ja
tien tukkeeksi oli asetettu espanjalaisia ratsuja (siirrettäviä esteitä). Kaikki olivat sitä mieltä, että valtausmaksaisi paljon verta, muutamia tuhansia miehiä.Lerche seurasi sotamarsalkkaa, joka lähetti joukkojaanvarustuksen kimppuun. Oli kuuma päivä ja ylipäällikköistui suojassa puun alla. Sitten tapahtui jotain aivanodottamatonta. Vänrikki Rehbinder toi ylipäällikölle tiedon, että ruotsalaiset olivat jo edellisenä iltana jättäneetvarustuksensa ja häipyneet matkoihinsa.
Lerche meni murrokselle ja kertoo päiväkirjassaan, ettäse näytti hyvin pelottavalta venäläisten suunnasta katsottuna. Oli yllättävää, että ruotsalaiset häipyivät sieltäilman taistelua. Ehkä pakoon vaikutti se, että venäläisetyrittivät saartaa ruotsalaiset ja katkaista tien Haminaan.
Lerche kulki murroksen läpi ja eteni kolmen virstanpäähän Mäntlahteen ( bis Mendalar). Virsta on 1068.8metriä. Toisen muistelijan kapteeni Diethardtin mukaanväli oli puolitoista virstaa. Mäntlahden nimi vaihteleemuistelmissa, mutta Lerche käyttää johdonmukaisestinimeä Mendalar. Mäntlahden kylässä oli Lerchen mukaan kasarmeja ja majoja ratsuväkeä varten ja erilaisiamuita puolustusrakennuksia. Lerche mainitsee myöhemmin, että kasarmit olivat 12 virstan päässä Haminasta.
EILA SUOMINEN:
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 12
MÄNTLAHTI TOHTORI LERCHENPÄIVÄKIRJASSA 1742
Mäntlahden murros ja ahtaat piirrettynä Senaatti kartaston karttalehdelle Virolahti X42. Museotien varteen paikalle tulee Mäntlahden murroksen muistomerkki vuonna 2017vietettävien Suomi 100vuotta juhlien merkeissä. Kuvanmerkinnät Ilkka Ahmavaara.
Espanjalaisia ratsuja Yhdysvaltain sisällisodasta Kuva: Yhdysvaltain kongressin kirjasto Prints and Photographs division ID cwpb.02598. http://www.loc.gov/pictures/resource/cwpb.02598
Ruotsalaisten omituinen perääntyminen helpotti venäläisten marssia. ”Das war Freude”, sanoi Lerche kertoessaan venäläisten riemusta.
Toisen kerran Lerche mainitsee Mäntlahden lokakuunlopussa 1742. Ruotsalaiset joukot olivat antautuneetelokuussa Helsingissä, mutta venäläinen esikunta saattoi palata kotimaahansa vasta loppuvuodesta. Suuriosa palaajista meni laivalla, mutta Lerche halusi tarkastaa Haminan sotilassairaalan ja kulki seurueineenSuurta Rantatietä itään. Hän moittii monta kertaa venäläisten etujoukkojen typeryyksiä, sillä nämä olivatkaikista varoituksista huolimatta polttaneet ja tuhonneet rakennukset. Seurauksena oli, että venäläiset itsekärsivät tarpeettomasta tuhoamisesta. Oli melkeinmahdotonta löytää yöpymispaikkoja.
Lerche yöpyi Haminassa, jonka taas ruotsalaiset olivatpolttaneet suurelta osin. Pahaksi onneksi tuli myrskyyö, joka lisäsi hävitystä. Oli tarkoituksena kulkea Lappeenrannan suuntaan vievää tietä, mutta myrsky oli tuhonnut sillan. Näin oli lähdettävä rantatielle, joka tiedettiin kovia kokeneeksi. Venäläiset sotilaat olivat polttaneet rakennukset niin perusteellisesti, että rantatienlähettyvillä Haminan ja Venäjän rajan välillä tuskin taloakaan oli jäljellä. Lerche kertoo, että tien varrella einäkynyt myöskään asukkaita. 29. lokakuuta seuruesaapui Mäntlahteen. Siellä oli matkustajien onneksipystyssä ruotsalaisten kasarmi, jossa oli takka. Ikkunaaukot peitettiin, niin että lämpö jotenkin pysyi sisällä.
Mäntlahden jälkeen taloja ei enää ollut, sillä husaaritolivat polttaneet talonpoikien savupirtit. Ainoita yöpymispaikkoja Mäntlahden kasarmin jälkeen olivat kasakoitten vartiopaikat. Suojaa tarvittiin, sillä jo Virojoellalumi peitti maan. 10.11.1742 seurue vihdoin saapuiPietariin.
Lerchen kuvausten lisäksi oli muidenkin silminnäkijöi
den mainintoja Mäntlahdesta 1740luvulla, mutta tämän lääkärin lyhyet havainnot vaikuttavat luotettavilta.
Eila Suominen
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 13
Museotietä Kansallisarkiston Senaatti kartaston karttalehdeltä Virolahti X42 (”1885 vuoden mittaus, Wiipurin Lääniä, Kymin Kihlakuntaa”). Taustaa: ”Venäjän valtio kartoitti vuosina 18701917 EteläSuomen topografisesti noin 61. leveyspiirille asti mittakaavassa 1:21000. Suomen valtio tuki kartoitustyötä taloudellisesti, ja venäläiset sotilasviranomaiset luovuttivat Suomeen valokuvaukselliset jäljennökset kustakin mittauspöytälehdestä kahtena mustavalkoisena kappaleena. Myöhemmin nämä karttalehdet väritettiin Maanmittauksen ylihallituksessa.” Kartasto löytyy internetistä osoitteesta: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0. Muropolku: Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen karttaarkisto(kokoelma) > Senaatin kartasto > [Virolahti] (X 42)
MÄNTLAHDEN MURROKSENMUISTOMERKIN JULKISTAMINEN
2.7.2017 KLO 13Heinäkuun 2. päivänä klo 13.00 paljastetaanmuistomerkki Mäntlahden murrokselle "Mäntlahden murros projektin" toimesta. Muistomerkiltäsiirrytään seurantalo Toivolaan, jossa on kahvit jaevl. evp. Pentti Järviö esitelmöi Hattujen ja myssyjen sodasta, sekä Mäntlahden murroksesta.
Valokuvassa murroksen mäki Mäntlahdesta päintultaessa, mäen alapuolella oli 1700 luvulla rämettä, jonka yli oli rakennettu silta, nyt siinä virtaa pieni puro tien alitse tierummussa. Muistomerkin kivi näkyy kuvassa metsän reunassa tien vasemmalla puolen. (Ilkka Ahmavaara)
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 14
MERVI HYPPÄNEN:
SATAMAN BAARI
Sataman Baari, Aoikeuksin varustettu kesäravintola Klamilan satamassa, on jälleen avannut ovensa.Baariin voi poiketa huurteiselle taikahville. Tarjolla on myös maukasta ruokaa ja uutuutena annoksiapienempää nälkään. Näitä annoksia saa myös myöhemmin illalla.Ruokaannoksia voi tilata mukaanotettavaksi, jos ei ehdi baarissasyömään. Kesän edetessä ja kävijämäärän kasvaessa ruokalista monipuolistuu.
Kesäilloiksi baariin on luvassa elävää musiikkia ja hyvää tunnelmaa.Suosituksi osoittautuneet karaokeillat jatkuvat koko kesän. Kesäkuunesiintyjät ovat varmistuneet ja heinäkuulle on kaksi sovittua esitystä.Esityskalenteri, jota päivitetään jatkuvasti, löytyy baarin kotisivuilta.
KESÄKUUN TAPAHTUMAT:
•pe 9.6. Jukka Hovi ja SeppoOlavi klo 21 alkaen•la 17.6. Jarmo Ranta / Terässiipi•pe 23.6. Juhannusaatto Minnaja Harri•la 24.6. Juhannuspäivän karoke•klo 15 alkaen vetäjänä Tina Visuri•ma 26.6. Markkinat•pe 30.6. Matti Nykänen
HEINÄKUULLE SOVITUT:
•8.7. Fish & Soul•9.7. Hapanvellijuhla
TULEVIA ESIINTYJIÄ:
•SEPPO OLAVI JA JUKKA HOVI•Jukka Hallikainen
Vapun viettoa terassilla 2016.
RUOKALISTATÄYDENTYY KESÄN AIKANA
Liha ja kalalankut ennakkovarauksella.Sisältää lankun mukaan lohta ja/tai naudan sisä tai ulkofilettä, perunat, lämpimät vihannekset sekä salaatti + kastike.
Äitien juhlapäivän lounas, äitienpäivä2016
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 15
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 16
KLAMILAN IHMEET, TARUA VAI TOTTA?RAUNO VAHVERVA:
KLAMILAN KÄVELYTIE KEVYEN LIIKENTEN VÄYLÄ
Klamilan koulun kohdalla liikenne oli aikoinaan vaarallisen näköistä. Raskas rekkaliikene oli vilkasta ja nuoret juuri ajokortin saaneet hurjastelivat koulun suorallatoista sataa. Koiran kanssa kävellessä piti välillä hypätä tien penkalle, ettei jäänyt alle.
Koululaiset kävelivät tai pyöräilivät vaarallisella tielläkouluun ja kotiin. Ajattelin, että jotain täytyi tehdä.
Kyselin kunnasta, onko mitään suunnitelmaa jalankulkutiestä olemassa. Eipä ollut ja sanottiin, että sellaisetovat TVL:n asiaa.
Uuno Klamin syntymän 100vuotisjuhla olisi muutanvuoden päästä ja sitä voisi käyttää hankkeen keppihevosena.
Niinpä tein kävelytiesuunnitelman välile Koukintie Pyölintalo. (Kuvassa ensimmäisen luonnoksen säilynytväli KoukintiePyölinjoki). Suunnitelma, leveydeltään1,5 2metriä, noudatteli vanhaa museotien pohjaa siten, että se olisi mahdollisimman edullista toteuttaa.
Osa tiestä oli edelleen olemassa, loput pystyttäisiin to
teuttamaan tienreunaan muutamalla sorakuormalla japelkälllä traktorin perälevyllä tasoittelemalla. Ainoatvähän enemmän kustannuksia vaativat osat olivat Pitkänsillanmäen kävelysilta ja Pyölinjoen ylitys. Kustannusarvio koko hankkeelle oli noin 3050 000 markkaa.
Esittelin suunitelman kunnan rakennusmestarille, jokainnostui asiasta. Piirrettiin vähän siistimpi versio suunnitelmasta, muutettiin hanke jalankulku/pyöratieksi jalähdettiin esittelemään asiaa Kouvolaan TVL:n Kymenpiiriin.
Kouvolassa näitä asioita hoitava henkilö kuunteli ihanasiallisesti ja kertoi seuaavat edellytykset hankkeelle: Kohde pitää saada ensin suunnittelukohteeksi. Suunnitelman valmistuttua sen toteuttaminen odottaayleensä useita vuosia. Pienin hanke, joka hyväksytään suunnittelukohteeksipitää olla kustannusarvioltaan vähintään 500 000 mk. Hanke on kevyen liikenteen väylä. Leveys 34 metriä. Tieosuudella pitää olla tapahtunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.(Näytti samalla Kymenlaakson kartan, jossa oli nuppi
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 17
neulat niissä kohdin, missä oli tapahtunut näitä onnettomuuksia.)
Yllätyksemme meidän käskettiin kuitenkin jättää suunnitelmamme ja sanottiin, että asiaa voi myöhemminkysellä.
Kysely jäi minun harteilleni, koska olin suunnitelmantehnyt ja asia ei kuulunut kunnalle. Soittelin muutamankuukauden väliajon TVL:ään asiasta. Vastaus oli ainasama: "Ei ole suunnittelukohteena". Pikkuhiljaa kyselyyni aloin saada vähän turhautuneen tuntuisia vastauksia. Parin vuoden soittelun jälkeen sain vastaukseksi taikasanat: "Nyt se on suunnittelukohteena. Eitarvitse enää soitella." Nyt tiesin, että hanke eteneeomalla painollaan.
Uusi yllätys tuli parin vuoden kulutua. Kunnasta soitettiin ja kerrottiin, että TVL:n joku hanke oli peruuntunutja sen määrärahat on osoitettu tähän kohteesen. Eipäaikaakaan, kun mittavat työt käynnistyivät ja Klamilankevyen liikenteen väylä oli valmis.
Kun katselin hämmentyneenä tulosta, johon olin osasyyllinen, niin havaitsin seuraavat poikkeamat aluperäiseen suunnitelmaani: Hanke oli puolittunut. Tie alkaa Kyöperikin tiehaarasta eikä Koukintieltä(johtui varmaan niistä monista kiusallisista kyselyistä,asuinhan Koukintiellä) Tie päättyy jo Klamilan torin kulmaan. Väylä on kokonaan raivattu maantien kylkeen. Tie on asfaltoitu ja lähes yhtä leveä kuin varsinainen
maantie. Tie on valaistu. Muutamista tonteista on lohkaistu osia tien alle. Kustannukset olivat yli kymmenkertaiset (onneksikunnan ei tarvinnut osallistua kustannuksiin)Ikävin asia koko prosessin aikana oli, että kuulemmasotkin Uuno Klamin 100vuotisjuhlatoimikunnan työtätällä hankkeella.
Olinhan käyttänyt hankkeen työnimenä Klamilan UunoKlamin jalankulku/pyörätie. Juhlatoimikunnalla olioma tiennimihanke, joka aikanaan toteutuikin.
Alkuperäinen tavoite, koululaisten liikenneturvallisuus,parani myös oleellisesti raskaan liikenteen siirryttyä uudelle Vaalimaan tielle ja myöhemmin uuden koulunmyötä. Illalla oli mukava kävellä koiran kanssa kevyenliikenteen väylää edestakaisin, eikä nähnyt yhtään autoa tai jalankulkijaa. Ainoastaan yksi pyöräilijä kesättalvet tuli vastaan joka ilta. Eiköhän nykyisin liikenneole vilkastununut ainakin päivisin. Mietin itsekseni:" Kuka olisi tehnyt ensimmäisen suunnitelman, jos en olisiitse tehnyt."
Opetus:Älä ajattele, että pitäisi tehdä jotakin, vaan tee suunnitelma. Suunnitelmalla on tapana toteutua.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 18
Pro Kelkkaniemi ry:n järjestämässäiltaohjelmassa Klamilan Kalasatama puhkeaa juhlaan, kun lavan valtaa entistä monipuolisempi esiintyjäkattaus. Tänä vuonna Fish andSoulissa nähdään paikallistamusiikkitaituruutta enemmän kuinkoskaan aiemmin, kun estradillenousee ennätysmäärä Virolahdenomia yhtyeitä, laajalla musiikkigenrekirjolla. Lavalla nähdään paikalliset Elli & Tapsa DUO, NROGroup,Ylikuormitus ja The Hammers. Lähipaikkakuntien edustuksesta pitävät huolta kotkalainen yhtye Dr.Robert sekä bilebändi Van KrouviLappeenrannasta. Illan pääesiintyjänä nähdään rockyhtye Tiisu.
Elli & Tapsa DUO esittää tunnelmallisia pop, rock ja soul – musiikin klassikoita akustisella kitarallaja looppertaituroinnilla säestettynä.NROGroupin ohjelmisto koostuupääasiassa 60luvun rockista, kuntaas Ylikuormituksen settilista sisältää rockcovereita 70luvulta uudempiin biiseihin. The Hammersinmenevä setti sisältää rock’n’roll,soul ja rythm’n’blues kappaleita50luvulta tähän päivään. Dr. Robert on Beatlescoverband, jonkaohjelmistossa kuullaan Beatlesintuotannon lisäksi muita 60–70 – luvun hittejä. Van Krouvi tanssittaa
yleisöä bilemeiningillä kasarirockintahtiin illan viimeisinä tunteina.
Illan pääesiintyjänä nähdään suomalaiset soittolistat vallannut suomirockyhtye Tiisu. Bändi on tunnettu etenkin kappaleistaan ”Elämältä turpiin sain” sekä ”Tänäänsä musta hullaannut”, jotka molemmat ovat nousseet suomalaisten radiokanavien viidentoista soitetuimman kappaleen joukkoon.Nousukiidossa oleva nuori yhtye onvastikää julkaissut toisen albuminsa ”Tänne ei jää kukaan”. Tiisu ontunnettu suorista ja veikeistä lyriikoistaan sekä energisestä lavaesiintymisestään.
Iltaohjelma on ikärajaton. Ennakkoliput tulevat myyntiin Virolahdenkunnan kesäinfoon, Klamilan kylätupa Ronkuliin ja Klamilan Satamanbaariin. Ennakkolipun hinta on10 euroa, lippu portilta 15 euroa.
Lisätietoja iltaohjelmasta antavat:
Lauri Mustamaap. 0445195393email. [email protected]
Olli Kultanenp. 0443135708email. [email protected]
SATU LIIKKANEN & NINNI YLIAHO:
FISH AND SOUL 8.7.2017
FISH AND SOUL SATAMAFESTIVAALI 8.7.2017– ILTAOHJELMA KLO 18.00–01.30
Vasemmalla Tiisu. Yllä The Hammers, vasemmaltaoikealle: Matti joukainen basso, Jesse Nyberg kitara, Ninni Yliaho laulu, Manu Haaja kitara, SamiMaaskola rummut.
Kaskelotti.
Ylikuormitus.
Elli ja Tapsa duo.
Biittikepponen fisu.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 19
SANNA POELMAN:
HERMAN POELMANIN VEISTOKSIAGALLERIA KYMEN KULLASSA
Herman Poelmanin teosten mielikuvituksellisetpuu, rauta jakivimateriaalienyhteenkietoutumisetsynnyttävät jatkuvia kertomuksia.
Galleria Kymen Kulta ja Paussi kioski avoinna keskiviikostasunnuntaihin, klo 11.0018.00.Museotie 916. Puhelin: 0400 663 637.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 20
MERVI HYPPÄNEN:
AVOIMET KYLÄT 2017
Kesäkuun 10. päivä vietetään valtakunnallista AvoimetKylät tapahtumaa, joka on osa Suomen itsenäisyydensatavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Juhlavuoden teemana on Yhdessä, joka sopii hienosti myöskylätoimintaan.
Avoimet Kylät päivänä on tapahtumia isoissa japienissä kylissä ympäri Suomea. Tavoitteena on järjestää tapahtumaa 800 Suomen kylään. Museotien varrella tapahtumia on ennakkotietojen mukaan Mäntlahdessa, Klamilassa, Ravijoella ja Pyterlahdessa.
Kyläkierros Kaakorannan kyliin kannattaa 10.6. aloittaa Pyterlahden kotiseutumuseosta, jonne on maksuton pääsy Avoimet Kylät tapahtuman päivänä. Museoavaa ovensa klo 10.00. Sieltä matka jatkuu joko Klamilan satamaan tai Harjun oppimiskeskukseen vanhojaautoja ihailemaan.
Kymen Automobiilikerho järjestää Kuninkaantieajon, joka on järjestyksessä 58. SAHK:n Retkeilyajo jayksi Leaderrahoitteisen ”Kuninkaantie uuteen kukois
tukseen” hankkeen viidestä päätapahtumasta. Lähtöajoihin tapahtuu Kotkasta Merikeskus Vellamon edustalta. Sieltä reitti suuntautuu Haminaan ja edelleen lounastauolle Harjun Oppimiskeskukseen. Harjusta autotpalaavat Haminan kautta maaliin Kotkaan. Ajoreitinvarrella on rastipisteitä, joissa on erilaisia tehtäviä. Klamilan Kalasatama on ajojen rastipiste numero 5.
Hieno päätös päivälle on pysähtyä PaussikioskilleMäntlahteen, missä on kioskin ja Galleria Kymenkullanavajaiset. Herman Poelmanin omistamassa galleriassaon näytteillä hänen omia töitään. Tänä vuonna hän onkiinnostunut jousesta bambusta ja niiden vaikutuksesta veistoksen olemukseen. Näyttelyssä on Hermannintöiden lisäksi esillä Risto Vuorimiehen valokuvia Väkeväisiltä, missä hän vieraili toukokuussa 1974 ja valokuvasi ympäröivää elämää. Lisäksi kyläläisiä on kutsuttutuomaan omia töitään esille galleriaan. Kioski ja galleria ovat avoinna klo 1118 ja avajaisten virallinen osuusalkaa kello 14. Ehkä kyläteatteri Marmutin naamiot ehtivät mukaan avajaisiin.
SUOMI 100 VUOTTA
”Kymen Automobiilikerho r.y. perustettiin itsenäiseksi yhdistykseksi Kotkassa 8. toukokuuta 1967Kotkan, Karhulan ja Haminan seudun vanhojenajoneuvojen harrastajien toimesta. Pian yhteyksiäsyntyi myös muihin lähialueiden harrastajiin ja toimintaalueeksi muodostui silloinen Kymen lääni jaItäUusimaa.Kerhon jäsenmäärä on noin 600 ja nykyinen toimialue on Kymenlaakso ja ItäUusimaa. Jäsenyysei edellytä omaa museo tai harrasteajoneuvoa,pelkkä innostus asiaan riittää.” http://avoimetkylat.fi
Näyttelyssä on esillä puron läheisyydestä löytynyt kivi, jokamuistuttaa ihmisen kasvoja. Onko kivi luonnon vai ihmisenmuovaama, sen voi katsoja itse määritellä.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 21
RISTO VUORIMIES:
Vierailin Väkeväisillä toukokuussa1974. Asuin pienessä mökissä ja auttelin hieman tilan töissä, mutta pääasiassa otin rennosti ja valokuvasin. Olinjuuri pari vuotta aikaisemmin päättänytvalokuvausopinnot Tukholmassa ja palannut Suomeen. Lopputyöksi Ruotsissa teimme yhdessä kollegani Ben Kailan kanssa mittavan dokumentoinninruotsinsuomalaisten elämästä Eskilstunassa. Siitä aineistosta syntyi näyttelyHelsinkiin itsenäisyyspäiväksi 1972 sekä meille myönnettiin Valtion valokuvapalkinto. Myöhemmin kuvista tehtiinkirja nimeltä Siirtosuomalainen.
Ihmisten elinolosuhteet ovat aina kiinnostaneet minua. Ihminen osana tätäpyörivää ihmepalloa on aina ollut kamerani kohde. Olen tallentanut ajan ilmiöitä koko sen ajan, kun valokuvaaminen on ollut osa minua. Välillä olentehnyt paljon muutakin. Eräässä vaiheessa loin itselleni uuden työpersoonan, jonka kiinnostuksen kohde olikuubalainen musiikki. Minua kiinnosti,miksi tuon saaren asukkaat ovat niinystävällisiä, hyvin koulutettuja, uhrautuvaisia ja ottavat aina huomioon toisenihmisen ajatukset. Noita miettiessänitein Kuubaan useita matkoja. Ensimmäinen oli vuonna 1975. Kuubalaisenmusiikin radioohjelman 'Cuba Libre'aloitin Radio Cityssä vuonna 1987. Tutkin ja työskentelen paljon kuubalaisenkulttuurin parissa.
En ole itse käynyt Väkeväisillä neljäänkymmeneen vuoteen. Tällä välin tila ontyhjentynyt. Pertin isä Sulo nukkui poisjo 1970luvun alussa, Hellä Väkeväinenpoistui joukostamme vuonna 2003,Pertin elo loppui 2008 ja Pirjo joutui kotitilan päätalon tulipalon uhriksi 2013.
MIKÄ MINUT SAI ALOITTAMAAN TÄMÄN VALOKUVANÄYTTELYYN RYHTYMISEN?
Sain joitakin vuosia sitten kutsun häihin Kesälahdelle. Suunnittelin, että voisin samalla mennä käymään Väkeväisillä. Etsin heidän yhteystietoja, muttaen löytänyt Perttiä enkä Pirjoa mistään.Neljänkymmenen vuoden takaa muistin hämärästi, että naapurustossa, tientoisella puolella asuivat Tolvaset. Löysin tietokoneen avulla Matti Tolvasen jaotin häneen yhteyden. Hän kertoi surullisen uutisen tulipalosta sekä Pertin aikaisemmasta poismenosta.
Olin siis myöhässä, pahasti myöhässä.Ja kun vielä näin vanhan maatilan nykytilan rapistuvine ulkorakennuksineensekä ympärillä olevat tiuhat metsät jakiinni kasvaneet pellot, olin kuin toisessa maailmassa. Vanhat muistot kertoivat ihan muusta; hikisestä työstä, arkiaskareista ja ihmislämmöstä.
Minulle syntyi vankka ajatus, että vanhoja valokuviani voisi käyttää kertomaan Väkeväisen perheen elämästä tilalla. Valitsin sopivat kuvat negatiiviarkistostani, skannasin ja puhdistin nesekä teetin niistä yli kolmenkymmenenkuvan sarjan, joista osa on esillä tässänäyttelyssä.
MITEN OLIN TUTUSTUNUT HELLÄVÄKEVÄISEEN?
Tähän kysymykseen ei ole selkeätävastausta. Kukaan, joka asiasta tarkemmin tietäsi, ei ole elossa. Eikä nekään, jotka vielä ovat, tiedä Hellän ensikosketusta helsinkiläiseen Vuorimiehen perheeseen. Ei edes sisareni, jokaon minua viis vuotta vanhempi. Helläntulo Helsinkiin 1940luvulla on todennäköisesti johtunut siitä, että hän tulihoitamaan veljeäni Perttiä (19381957), joka oli minua kymmenen vuotta vanhempi. Minulle itselleni muodostui 1970luvulla lämmin suhde Hellään,kun hän vieraili Helsingissä tapaamassa vanhoja tuttujaan. Itse vierailin heidän luonaan Vaaralla parikin kertaa javuonna 1974 vietin siellä kokonaisentoukokuun ajan.
VALOKUVIA VAARALTA VÄKEVÄISTEN TILALTA 1974VALOKUVAT: RISTO VUORIMIES (1948)
VALOKUVANÄYTTELY GALLERIA KYMEN KULLASSA
VÄKEVÄISELLÄ VIERAANA
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 22
Työn alla on kiivaimmillaan luontopolkujen työstäminen. Tarkoituksena saada kyläläisten ja kesäasukkaiden/muiden vierailijoiden käyttöön merkityt polut.Näistä poluista suurin osa on vanhoja oikopolkuja, joita koululaiset/kyläläiset ovat käyttäneet vuosikymmeniä, mutta nykyään valtaosa liikkuu autoilla, joten polkujen käyttö on vähentynyt huomattavasti. Kylässsäon paljon nuorta muualta muuttanutta väkeä, joka eitiedä missä on hienoja polkuja, jollei niistä kerrota. Jaei kaikki paikallisetkaan tiedä missä polut menevät kylän toisella puolella. Poluista tehdään painettuja karttoja ilmaiseen jakeluun ja pari isompaa ulkokarttaa kylänkeskustaan ja satamaan. Muutamaan paikkaan on ajateltu tehdä penkki/pöytäryhmä eväiden syömistä taimuuten lepäilyä tai ulkoilmasta nauttimista varten.
Perinteiset kesätorit starttaavat pe 9.6. klo 18 alkaen.Läpi kesän (paitsi juhannusviikolla) torilta saa ostaapaikallisia leivonnaisia, vihanneksia, mitä kulloinkin, aina elokuun puolenvälin yli. Kahvittajina toimivat paikalliset yhdistykset ja arpojakin on taas tarkoitus myydä.Torille saa tulla myymään omia tuotteitaan, paikkamaksuna menee yksi arpajaisvoitto. Juhannustori päätettiin kyläyhdistyksen pitämänä lopettaa, jos jokumuu haluaa tapahtuman järjestää, tulkaa kertomaan.Ja toria saa muutenkin käyttää esim. juhliin, kunhanhoitaa siivoukset itse.
Heti seuraavana päivänä ensimmäisen kesätoritapahtuman jälkeen eli 10.6. Klamilan satamaan tuo vilskettäKuninkaantienajot eli vanhat automobiilit. Satamaanon tehty rastipiste, jossa autokuntien (ajoneuvossa olevien ihmisten) pitää käydä suorittamassa tehtävä. Millainen, se jää nähtäväksi, onhan kyseessä kilpailu, jossa etsitään voittajaa, joten kaikkea ei pidä paljastaa.Viikkoa ennen ilmoittautumisen päättymistä oli jo 170ilmoittautunutta ajoneuvoa, joten pitkä olisi autojen jono, jos kaikki laitettaisiin peräkkäin.
Heinäkuussa on Klamilassa monta tapahtumaa. Kaakon Kamarimusiikilla on kolme esitystä Klamilassa,kaksi kirkossa ja yksi satamassa Fish&Soulin yhteydessä. Fish&Soul on 8.7. ja seuraavana päivänä Hapanvellijuhla. Varmastikin kaikissa tilaisuuksissa ontarvetta talkoolaisille, joten kaikki halukkaat ilmoittautumaan avuksi. Ja jos et muuten keksi minne ilmoittautua, tule kysymään kylätuvalta, ohjaamme mielel
lämme oikeaan paikkaan.
Elokuun alussa pidämme Klamilan Kalaasit, lähiruokapäivän, jolloin tarjoamme lähiruokaa kyläläisille/kesäasukkaille. Kolmesataa ensin ilmoittautunutta pääseemukaan. Ilmoittautuminen avautuu heinäkuussa kylätuvalla. Tarjolla tulee ainakin olemaan lihapullia, uunijuureksia, kalaa, lammasta ja jälkiruokakahvit. Ja taastulee olemaan tarvetta talkoolaisille, jotta tapahtumasaadaan kunnialla pidettyä. Nyt heti olisi tarvetta henkilölle, joka osaisi tehdä esitteen lähituottajista.
Syyskuun viimeisenä sunnuntaina Silakkamarkkinatpäättävät Klamilan kesäkauden. Menneinä vuosina jopa liki 6000 markkinakävijää on vieraillut tapahtumassamme, yleensä hienossa syyssäässä. Markkinoitaalamme järjestämään jo kesäkuussa, niin paljon onhoidettavia asioita. Emme tietenkään tee täysipäiväisesti markkinatöitä, mutta monet asiat vaativat moniayhteydenottoja edestakaisin ja se vie aikaa. Tapahtuman jälkeen menee lähes viikko selvitä hurjasta viimehetken ja tapahtumapäivän työmäärästä. Mutta on seniin antoisaa, että siihen ryhtyy mielellään joka vuosi.
Kylätuvalta saa lahjoja valmistuville, hääpareille, syntymäpäivää viettäville…. Myös tilauksesta. Meille saa tullajuttelemaan, kertomaan toiveista, unelmista, mistävain. Yritetään yhdessä ratkaista pulmat ja löytää vastaus erilaisiin kysymyksiin.
PS. Onhan kesäapteekki kunnossa, meiltä itsehoitotuotteita ja Virolahden apteekin kanssa sopimalla meiltä voi noutaa myös tilatut reseptilääkkeet.
HELI VARJAKOSKI:
KLAMILAN KESÄÄ
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 23
AJONEUVOJEN PESU JA HUOLTO•Tmi Juho Olli, puh. 040 588 2203 [email protected]
AURAUS, MAANSIIRTO, ym.•Martti Tamminen puh. 0400 464 170, auraukset, koneurakointi, kylätalkkari•Aimo Jaakkola, puh. 0400 548 588, auraukset, maanrakennustyöt, sirkkelisahaus, teiden kunnossapito•Teemu Kuokka puh. 040 748 5651•Jorma Kyötikki, puh. 040 594 7472, kaivinkone ja traktorityöt•Harri Olli puh. 0400 750 805, kivilouhinta•V. Takala & Kumpp. puh. 0400 256 906, kaivuutyöt, ruoppaukset
KAUPAT, KIOSKIT JA BAARIT•Sale, puh. 010 76 34 791, avoinna mala 821, su 1119•Klamilan Kujansuu Oy, puh. 05355 1506 (huoltoasema,kahvila, asiamiesposti, kalastusluvat), avoinna klo 918•Klamilan Kylätupa Ronkuli, puh. 05357 3103•Farmi Kormu, puh. 040 539 7390, lampaantaljat•Sataman Baari, puh. 040 589 7962•Satamakioski, puh. 050 325 0552, 046 876 7123 (Ari Malmi), rantasaunan vuokraus, polttoainnen myynti, kioskiavoinna 1.630.8•Paussikioski, puh. 0400 663637, kesäkioski
KAMPAAMOT, KUNTOHOITO JA ULKOILU•Kampaamo Jaakkola Mirva, puh. 044 565 9375•Kampaamo Tinka, Tiina Tasa, puh. 040 531 2445•Klamilan Veto, Kari Piispa, puh. 044 591 4472, kuntojumppa, kahvakuula, pyöräily•Kaakon Kuntohoito, puh. 040 7717 468, 040 596 4203,kuntohoitoa, hierontaa, fysioterapiaa, lymfaterapiaa, akupunktio•Kylmävesiuinti Huurteiset Uimarit ry, Kouki Risto, puh. 040539 3681
KIRJANPITO•Tiekunnat, yhdistykset Heli Varjakoski, puh. 0500 844 547,[email protected]
KOKOUS JA JUHLATILOJA•Häppilän VPK talo, Varjakoski Jaakko, puh. 0400 655 540•Klamilan kyläkirkko Klami Tytti, puh. 0500 932 752•Klamilan VPK, Kattelus EevaLiisa, puh. 050 401 5024•Seurantalo Toivola, Mäntlahti, Jouko Sahala puh. 0500 554520•Sydänkylän VPK:n talo, Peltola Tuomo puh. 0400 650 470,•Pekkola Martti puh. 040 583 3628•Vetoosaston hiihtomaja ja mäkimaja, Heli Varjakoski, puh0500 844 547•Klamilan Martat, Piia Kääriä, puh. 040 583 3629, kahvinkeittimien, kahvi ja ruokaastiastojen vuokraus, (100:lle)•Häppilän VPK, Olli Vuokko, puh. 040 831 3162, kahvinkeittimen, astiastojen ja liinojen vuokraus
LÄHIRUOKAA•Evaliina Ihalainen, 050 583 4500, hunajaa•Jorma Kyötikki, puh. 040594 7472, Leena Pohjola, puh.050 491 3424, naudanlihaa 10 ja 20 kg:n lajitelmissa, ennakkotilaus•Harri Olli, puh. 0400 750 805, Tuula Olli, puh. 0400 180105, kananmunat, maito, ternimaito•Matti Olli, puh. 040 583 8751, perunaa ja varhaisperunaa•J. Reila, puh. 040 522 6591, hunajaa•Mirja Ripatti, puh. 040 576 0775, leivonnaisia, hapanvelliä•Elina Talsi, puh. 040 516 1534, hapanvelliä
•Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880, mansikkaa
MAJOITUS JA VUOKRAHUVILAT•Merimaja Oy, Pyötsaarentie 230 49840 Mäntlahtipuh.+35850 340 2831 [email protected]•Niemistön Lomamökit, (2 mökkiä) Puh. 044252 9886•Posti Pentti, puh. +358400 655 040•Suni Simo, puh. 05345 0594, +358400 479 857•LomaHarvaja Oy / Suortti Mikko, puh. +35840 556 5953•Parunranta Oy, puh. +35850 3250555, hannaleena.jarven[email protected]
NUOHOUS•Sauli Tiainen, puh. 0400 303 198, soittoaika klo 89, puh.05353 2560
POLTTOPUUT•Olli Harri, puh. 0400 750 805•Peltola Lauri, puh 040 845 2226•Peltola Seppo, puh. 040 842 0359•Suni Pertti, puh 040 559 9449, polttopuurankaa•Takala Lauri puh. 044 920 6028 Puusta pitkään – päreestäparruun•Tinkanen Reijo, puh. 050 575 1880
PUUTAVARAA JA SAHOJA•Takala Lauri, puh. 044 920 6028, puutavaraa, sahattu jahöylätty•Kalevi Suni puh. 0400 741 347, 05345 9732 sahausta,polttopuuta
RAKENNUSTYÖT•Pintakäsittelyliike Pikantti Eveliina Ihalainen, puh. 050 5834500, Rakila, sisä ja ulkomaalaukset sekä tapetoinnit.
SÄHKÖTYÖT•T. Nurmelan Sähkö Ky, puh. 0500 552 219, aki.nurme[email protected]•Peltolan Sähköliike, puh. 0400 650 470
TAKSIT•Reila Jouni, Klamila (1+6 henk.), puh. 040 522 6591•Reila Raija, Klamila (1+4), puh. 040 556 4290•Reila Mika, Klamila (1+8, pyörätuolikuljetus), puh. 0400540 595•Kymenlaakson taksi, puh. 0100 87227
TERVEYS, APTEEKKI•Virolahden apteekin Klamilan palvelupiste kylätupa Ronkuli puh. 05357 3103
VALOKUVAUSTA•Iida Laaksonen puh. 041 310 1970
VENEHUOLTO, LIIKKUVA VENEPALVELU•Southeast Boat Service, Henri Hanski Puh. 040772 9895
VENEPAIKKOJA•Klamilan Veneilijät Ry, Malmi Ari, puh. 046 876 7123•Sydänkylän jakokunta, Tuomo Peltola, puh. 0400 650 470•Pentti Posti, puh. 0400 655 040
VENEIDEN TALVISÄILYTYS•Laitila Jukka, puh. 0400 978 885, [email protected]
RISTEILYT SUOMENLAHDELLA•East Island Oy, puh. +35850 342 6767
PALVELUT JA AMMATINHARJOITTAJATMÄNTLAHDEN JA KLAMILAN SEUDULLA 2017:
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 24
Mäntlahden liikuntapuistohanke on edennyt. Lupapuiston sijoittamiseen Hyötiksen pysäköintipaikan reunaan on saatu Haminan kaupungilta. Leikkiset Oy:nkanssa on tehty sekä laitesuunnitelma että summittainen suunnitelma laitteiden sijoittumisesta. Alueelle onsuunniteltu sijoitettavaksi aluksi neljä laitetta, joistakahta voi käyttää kaksi kuntoilijaa saman aikaisesti.
Erilaisia mahdollisuuksia rahoittaa hanke on selviteltymm. Haminan kaupungin ja kylien toimijoiden kanssa.Ensimmäinen rahoitushakemus tehtiin Googlelle jasieltä odotellaan vastaus kesäkuun aikana. Suunnitelmat etenevät Googlen vastauksen selvittyä.
MERVI HYPPÄNEN:
MÄNTLAHDEN LIIKUNTAPUISTOSUOMI 100 VUOTTA
Kuntolaitteista voidaan koota useamman laitteen yhdistelmiä, kuvassa kahden laitteen kokoonpano Ladder +Leg Raise.
Leikkisetin insinöörien piirtämä hahmotelma mahdollisesta liikkuntapuiston laitteiden "lavakompositiosta".
Pulldown + Chest press yhdistelmä. Laitekokoonpanoteivät ole välttämättä juuri niitä, jotka Mäntlahdenliikuntapuistoon valitaan.
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 25
TUOMO PELTOLA
JÄTEHUOLTO MUUTTUU
Nykyisen jätelain mukaan kaikkienasuntojen pitää kuulua järjestetynjätehuollon piiriin. Jätelautakunnankokouksessa 18.5.2017 poistettiinvakituisen asunnon jätemaksu74,40 euroa/a. Maksut olivat Virolahden ja Miehikkälän kuntien ylläpitämien jäteasemieen ns. häkkipaikan taksoja ja ovat huomattavasti kalliimpia kuin Kymenlaaksonjäten Oy:n vastaavat taksat muissakunnissa. Tulevaisuudessa vain Haminan kaupunki on omassa järjestelmässään ja seutukunnan kahdeksan muuta kuntaa ottavat palvelut yhtenäistaksalla kunnalliseltajäteyhtiöltä. Toki Haminan virkamiehet olivat jäteyhtiön kannalla.
Jätemaksut 1.7.2017 alkaen Virolahden ja Miehikkälän kunnissaovat lukollisen yhteiskäyttöpisteenvuosimaksuja, kesäasunnolle 34,99euroa ja ympärivuotiselle asunnolle50,00 euroa (sis. Alv 24%) vuodessa. Kymenlaakson jäte on luvannutrakentaa läntiselle Virolahdelle lukolliset yhteiskäyttöpisteet Klamilan kalasatamaan ja Kattilaisten risteysalueelle kunnan maalle. Yleisenjätehuollon ekomaksut säilyvät ennallaan. Nyt jokaisen asunnon
omistaja voi arvioida liittyykä kunnallisen yhteiskäyttöpisteen käyttäjäksi, tekeekö roskiskimpan naapureiden kanssa, vaiko hommaaoman roskiksen ja lajittelee ringinpisteeseen.
Pakkausjätteiden keräys siirtyi1.1.2016 alkaen tuottajayhteisöRinki Oy:n vastuulle. KlamilanSalen tontilla oleva entinen kunnanylläpitämä ”ekopiste” on nykyisinRinki Oy:n hoidossa, joka hyödyntää sinne viedyistä lajitelluista hyötyjätteistä mahdollisimman paljon.
Jätehuollon palvelutasoryhmä, jokakoostui lähinnä kuntien teknisistäjohtajista, piti Rinki Oy:n verkostoaliiaan suppeana. Kymen jätelautakunta hyväksyi työryhmän esityksen ja siihen liitetyt omistajakuntienkannanotot. Palvelutasoryhmän esityksessä todetaan täydentävänekopisteverkoston osalta, että verkostoa täydennetään sellaisilla ekopisteillä, jotka täyttävät alla olevatkriteerit:
Matka lähimpään hyötyjätteidenkeräyspisteeseen on hajaasutusalueelle yli 10 km.
Vapaaajan asunnot huomioidaanpisteen vaikutuspiirissä olevassa talouksien lukumäärässä (vähintään100 taloutta). Pisteeseen kertynyt jätemäärä onmerkittävä (vähintään 6 tyhjennystä vuodessa). Pisteen ylläpitokustannukset eivätsaa ylittää laskennallista perusmaksukertymää.
Nyt on tulossa kaksi täydentävääyhteiskäyttöpistettä (ekopistettä),joten palvelun turvaamiseksi liittykää käyttäjiksi, kun johonkin jätteenkuljetusjärjestelmään pitää kuitenkiin kuulua ja käyttäkää asemaaoikein.
Ekopisteiden lakkauttaminen Kouvolan ja Iitin alueilla oli 18.5.2017Kymen jätelautakunnan käsiteltävänä. Ekopisteitä on ringillä 33 jatäydentäviä 51 , joista 13 ei täyttänyt niille annettuja kriteereitä. Jätelautakunnalle esitettiin 8 ekopisteenlakkautusta, joista hyväksyttiin 7.Vaikuttaa siltä, että Kymenlaaksonjäte kierrättää kannattamattomat jaongelmalliset ekopisteet uusille paikoille Virolahdelle ja Miehikkälään.
Toukokuussa 2013. Toukokuussa 2017.
Kalastuskunnan kuulumisista voin sanoa, että kaikkion ennallaan. Mitään muutoksia ei tehty kalastustapoihin, maksuihin kuin henkilöihinkään.
Virolahden kalastusalueen hakema hoitokalastushankeoli uusi asia. Tavoitteena on pitää vesialueen arvokalojen kalakannat elinvoimaisina poistamalla ylisuuriksikasvaneet särki ja lahnakalat rysäpyynnin avulla keväällä heti jäiden lähdettyä noin 56:n viikon aikana.
Alueen osakaskunnat ovat myöntäneet yli kymmenellehoitokalasturysälle paikat. Sydänkylän osakaskuntamyönsi neljän hoitokalastusrysän paikan omille vesialueilleen.
Koekalastus keväällä 2017 Rautalanselällä ja Klamilan Kalasataman edustalle, jotta selviää mitä kalaa jakuinka paljon hoitokalastuksella saadaan. Hoitokalastus John Nurmisen säätiön ehtojen mukaisesti, jossa kaikki arvokalat (kuha, lohi, taimen, hauki
ym) päästetään vahingoittumattomina takaisin. Ulkopuolinen taho valvoo hoitokalastusta. Seurantaanvarataan 3600 euroa. Hoitokalastajille maksetaan korvaus kalastuksesta0,30 euroa/kg aina 15 000 euroon saakka. Kalastajatmyyvät kalat.Hanke vaatii osakaskuntien yleisten kokousten päätökset ja kalastusalueen vuosikokouksen päätöksenhuhtikuun lopulla.Toukokuussa Elykeskus myönsi kalastonhoitomaksuvaroista 10 000 euroa kalatalouden edistämiseen. Kunta ja Nakari myönsivät tilojen vuokrista 2400 euron omarahoitusosuuden. Talkootyöhön (5000 euroa) osallistuvat hoitokalastukseen osallistuvat ja muut mahdolliset mukana olevat. Joten kevät kerkesi mennä. Yritetään uudestaan keväällä 2018.
TUOMO PELTOLA
HOITOKALASTUS ALKAA...
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 26
Merellä harvemmin joutuu avaamaan veräjiä tai varomaan piikkilankaaitoja, silti merelläkin on rajoja, joistaviimeistään valtakunnan raja on syytä huomioida, mutta jos harrastaa kalastusta, on hyvä tietää kenen hoitamaa veden viljaa keräilee, ja mitä se maksaa.
Suomen Laki velvoittaa kalastuskuntia (nyk. osakaskuntia) valvomaan ja hoitamaan alueensa vesistöä jakalakantaa. Alla olevassa kartassa on alueemme kalastuskuntien rajat noin suurinpiirtein esitettynä.
KENEN VESILLÄ KALASTAT ?
SYDÄNKYLÄN OSAKASKUNNAN TIEDOTEKALASTAJILLE 2017
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 27
TULEVAT JUMALANPALVELUKSET
KLAMILAN KIRKOSSAMESSUT
•Kesäkuun 18. päivä klo 10•Heinäkuun 16. päivä klo 10•Elokuun 20. päivä klo 10•Syyskuun 17. päivä klo 10
KAAKON KAMARIMUSIIKIN KONSERTITKLAMILAN KIRKOSSA
•keskiviikkona 5.7. klo 19 sekä•lauantaina 8.7. klo 13
Klamilan kirkossa on tänäkin kesänä kahvio ja basaari, epävirallisesti "tiekirkoksi" kutsuttu viisiviikkoinen, joka alkaa juhannuksen jälkeisenä tiistaina27. kesäkuuta arpajaisin.
Kirkko on avoinna arkipäivisin 11 16, heinäkuun28. on viimeinen avointen ovien päivä.
Otamme kiitollisina vastaan basaaritavaraa, ei kuitenkaan vaatteita, kenkiä eikä vanhoja kirjoja. Kaikki tulot käytetään kirkkorakennuksen kunnossapitoon.Tervetuloa pistäytymään kahville ja ostoksille!
RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU
KYLÄTUPA RONKULIN KESÄAvoinna: Ke-to 10-17 Pe 14-20 La 10-13Suljettu: maanantaina, tiistaina ja sunnuntaina.
HEIPPARALLAA! MÄNTLAHDENKESÄKIOSKI AUKEAA TÄNÄKINVUONNA!
Avasimme helatorstaina, 27.5.2017, klo 11.00. Kesäkioski avoinna keskiviikosta sunnuntaihin, klo 11.0018.00. Muistattehan että meillä pätee säävaraus sateisille päiville.
Kioskin yhteydessä toimii myös Kymen Kultataidegalleria, joka aukeaa 10.6.2017, jossa tänä kesänä onesillä Risto Vuorimiehen valokuvanäyttely 70luvunmaatalouslaitteista sekä Herman Poelman:in näyttelynimeltään ”Alien or Drone? Jatkuvia kertomuksia inwood, iron and stone”.
Tämän kesän uutuutenaon luomukahvi ja jäätelökakkuja. Tervetuloa kahville ja kakkupalalle tai jätskille ja limulle!
Olemme optimistisia ettäkesästä tulee lämmin jaaurinkoinen!
KYLÄTEATTERI MARMUT ESITTÄÄ:
RANNANPOJATEsitysajat Mäntlahden Toivolassape 28.7. klo 18 (ensiilta)la 29.7. klo 18su 30.7. klo 18
Lippuvaraukset (10 EUR/kpl):Puh: 0443039369Email: [email protected]
Esitysaika Kuorsalon seurantalolla(liput 10 EUR/kpl)la 12.8. klo 14
SUOMI 100 VUOTTA
MÄNTLAHDEN MURROS 2.07.2017
Hattujen ja myssyjen sodan muistomerkin paljastaminen klo 13.00 Syväsillanmäellä.Juhlatilaisuus klo 14.00 Seurantalo Toivolassa,Mäntlahti. Vapaa pääsy.