Post on 24-Jul-2020
1 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraporttivuodelta 2006
2 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Oheisjuttuja
SisältöAvaintunnusluvut ................................................................ 3
Toimitusjohtajan katsaus ................................................... 4Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus kehityksen veturina .............................. 4
Vapo-konserni ..................................................................... 5Vapo tyydyttää kasvavia bioenergiatarpeita .................................................... 5Organisaatiota muutettiin asiakaslähtöisemmäksi ........................................... 5Kansainvälistyvä, mutta paikallinen ................................................................. 6
Hallinto ja johtaminen ....................................................... 7Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä ..................................................... 7Toimintajärjestelmät ohjaavat suurinta osaa toiminnasta ............................... 8Sidosryhmiä on paljon .................................................................................... 9Sponsoroinnin painopisteenä nuoret ja liikunta ............................................ 9
Talous................................................................................. 12Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa ..................................................................... 13Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti .............................................. 14Paikallisia hankintoja ..................................................................................... 15Tuotteista suuri osa käytettiin lähellä ............................................................ 15Päästökauppa ja varautuminen päästökauppajaksoon 2008-2012 ............... 17Pelletin merkitys kasvaa ................................................................................. 18Suurin rahavirta paikallisista ostoista ja palveluista ....................................... 20Yhteiskunta tuki pellettihankkeita ja peltoenergian tuotantoa ...................... 21Tutkimustoimintaa liiketoiminnan edistämiseksi ........................................... 22
Uuden turvetuotantomenetelmän kehittäminen jatkui ....................... 22Biopolttonesteitä turpeesta, puusta ja peltoenergiasta ........................ 22Pelletin kehitysohjelma käynnistyi ........................................................ 23Lisää bioenergiaa metsäteollisuuden lietteistä ja kuorista ................... 23Pirkan Voiman valmistelu jatkui ........................................................... 23
Ympäristö .......................................................................... 24Ympäristövastuullisuus ja Vapon ilmasto-ohjelma kehityksen suuntana ........... 25Vapo toimii vastuullisesti ympäristön huomioiden ........................................ 26Vapon ympäristöpolitiikka ............................................................................. 28Turvealan ympäristöasioiden kehittäminen jatkui ......................................... 28Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan ...................... 30
Vesienkäsittely tuottaa tulosta .............................................................. 32Turveteollisuuden osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen ........... 35Viranomaiset velvoittamat tarkkailemaan vaikutuksia .......................... 35Turvetuotantoala oli yli 60 000 hehtaaria ........................................... 36Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia ............................ 36Jälkikäyttöön vapautunut lähes 23 000 hehtaaria maapohjaa ............ 37Ruokohelven sopimusviljely kasvaa ...................................................... 38
Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi ......................................................... 39Paikallisten polttoaineiden käyttö vahvisti omavaraisuutta .................. 39Päästöluvat ja päästöoikeudet .............................................................. 42Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon .............................. 42
Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön ............................................................. 43Jätteiden hyötykäyttö tehostui Mustankorkeassa ................................. 44
Sahojen ympäristövaikutuksia selvitettiin ...................................................... 45Oman toiminnan jätteiden määrä ................................................................. 46Kuljetukset lisääntyivät .................................................................................. 47Suurin osa lupahakemuksista koski turvetuotantoa ...................................... 48Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista ..................................................... 48Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta ............................ 49Ympäristöasiat työllistivät montaa ammattikuntaa ....................................... 50
Henkilöstö ......................................................................... 51Välineitä strategian toteuttamiseen ................................................................... 52Asiakaslähtöisyys, kansainvälisyys, kumppanuus ........................................... 53Henkilöstöpolitiikan linjat .............................................................................. 53Baltian henkilöstön osuus kasvoi ................................................................... 55Yhteistyötä tiivistetään turvetuotannon yrittäjien kanssa .............................. 58Pitkät työsuhteet arvossa ............................................................................... 60Tapaturmat ja sairauspoissaolot hallinnassa .................................................. 60Yhteistoiminta ja henkilöstön edustus sovitettiin uuteen organisaatioon ..... 61Matriisiorganisaatioon siirtyminen ohjasi henkilöstön kehitystä ................... 61Vapo Akatemia aloittaa .................................................................................. 62
Raportointiperiaatteet ..................................................... 64GRI-vertailu ....................................................................... 65
Jyväskylän yliopisto kokoaa Vapon
turvehistoriaa ...................................................... 7
Vapo lisää yhteistyötä WWF:n kanssa ............... 10
Breikkaajat Hankasalmen sahalla ...................... 10
Kummikoululaiset kuvittivat yhteiskunta-
vastuuraporttia ................................................. 11
Råsjö Torvista tuli Neova .................................. 17
Turvetta ja energiapuuta Venäjällä ................... 19
Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos
– maakunnallinen rakennuskohde .................... 21
Vapon vuoden 2006 ympäristöpalkinto
Sakari Jaaralle Ouluun ...................................... 27
Mauno Rönkkömäki:
Innovatiivisuus on turvetuotannon elinehto .... 29
Soiden synty ja turpeen muodostuminen
Suomessa .......................................................... 31
Tehostunut vesiensuojelu puolitti
turvetuotannon ravinnekuormituksen .............. 33
Höyryä, lämpöä, sähköä ja pellettejä
Haapavedeltä .................................................... 41
Vapon maalle Leivonmäelle perustettiin
suojelualue ....................................................... 48
Sähköasiakkaita palvellaan Forssasta, logistiikka
ja vähittäismyynti hoidetaan Seinäjoelta .......... 54
Niklas Engström myy pellettiä Ruotsissa .......... 57
Turvetuotannon yhteisyritys tehosti toimintaa
Haapavedellä .................................................... 59
Huoli turvealasta vei vapolaiset eduskuntaan .. 61
Meidän tie jalkautui Latviaan ........................... 63
3 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Avaintunnusluvut2004 2005 2006
FAS IFRS IFRS
Talous (miljoonaa euroa)Liikevaihto 526,8 523,9 600,9Liikevoitto 27,6 23,5 53,8Sijoitetun pääoman tuotto % 6,5 5,2 10,8Omavaraisuusaste % 54,4 48,6 47,3Bruttoinvestoinnit 44,9 77,9 69,1T&K-kustannukset 2,7 4,3 4,5Ostot ja palvelut yhteensä 404 405 442,7Henkilöstökulut 62,0 63,4 68,3Osingot 11,5 11,5 17,0Verot 6,0 5,6 13,2
YmpäristöYmpäristöjärjestelmien sertifiointiaste (%) 83,3 81,8* 77,8Käytetyn raaka-aineen alkuperäsertifiointienkattavuus (%) puutavara/pelletti 65 70/90 93,6/98,5Päästökaupan piiriin kuuluvat hiilidioksidipäästöt
t CO2 t/v - 312 553 325 603
Energiantuotannon ominaispäästötvoimalaitokset/lämpökeskukset
- Hiilidioksidi (t CO2 /MJ)** 99,6/108,5 100,8/104,3 85,7/90,6
- NOx (mg/MJ) 116,1/159,5 107,4/156,4 178,4/165
- SO2 (mg/MJ) 246,2/147,8 208,6/143,3 167,6/157,4
- Hiukkaset (mg/MJ) 20,0/186,1 17,2/184,6 55,1/183,5
Hyötysuhde (%) voimalaitokset/lämpölaitokset 76 81 80/84,4
Energiaomavaraisuus (%)
voimalaitokset/lämpölaitokset - 76/92 67,3/67,8
Konsernin turvetuotantopinta-ala - - 60 820
Turvetuotannon ominaiskuormitus Suomi/Kekkilä
- Typpi (kg/ha) 9,65 8,08 8,81/13,37
- Fosfori (kg/ha) 0,33 0,32 0,30/0,34
- Kiintoaine (kg/ha) 51,7 55,1 39,7/65,1
Ympäristöinvestoinnit (milj. euroa) 3,0 2,8 4,7
Ympäristökulut 8,1 7,7 7,7
Ympäristötyöllistävyys (henkilötyövuosi) 63 65 48,5
HenkilöstöHenkilöstö keskimäärin 1 814 1 734 1 891
Koulutusmenot (milj. euroa) 0,40 0,45 0,32
Keskimääräiset koulutuskustannukset(€/hlö) 221 259 169
Työtapaturmia konsernissa, kpl 109 99 79
Sairauspoissaolot konsernissa (vrk/henkilö) 8,7 8,1 10,7
Naisten osuus henkilöstöstä % 20 21,2 21,6
Työterveyshuollon kustannukset (€/hlö) 165 173 319
Eläköitymisikä 62 63,2 63
* järjestelmiä on yhdistelty vuoden 2005 aikana
** sisältää Biokraft Oy:n ja kaiken polttoainekäytön ominaiskertoimilla laskettuna
4 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Paikallisuus ja ympäristövastuullisuuskehityksen veturina
V
Toimitusjohtajan katsaus
apon strategiassa todetaan, että tavoitteenam-
me on kehittyä Itämeren alueella johtavaksi ja
kannattavimmaksi pelletin ja muiden biopolttoainei-
den toimittajaksi sekä merkittäväksi paikallisen läm-
mön ja sähkön tuottajaksi. Toimimme paikallisesti jo
nyt, mutta haluamme vahvistaa tätä puolta toimin-
nastamme edelleen.
Käytämme paikallisia luonnonvaroja ennen kaikkea
paikallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Työllistämme
ihmisiä paikallisesti sekä ostamme ja käytämme run-
saasti paikallisia palveluja. Paikallisia osaajia hyödyttä-
vät erityisesti urakointityöt, kuten kunnostus, tuotanto
ja kuljetukset, mutta myös tutkimus ja suunnittelu,
ympäristökonsultointi sekä viestinnän ja markkinoin-
nin palvelut. Liikevaihdosta paikalliset ostot ja palve-
lut muodostavat jopa 74 prosenttia.
Paikallisen energiahuollon merkitys on kasvanut ja
energiaomavaraisuuden heikkenemisuhka on tiedos-
tettu EU:ssa. Vapo haluaa toimia jatkossakin siten,
että paikallisten energiavarojen käyttö lisääntyy ja
monipuolistuu. Itämeren alueella tähän tarvitaan jat-
kossakin turvetta. Mielenkiintoa turvevarojen hyödyn-
tämistä kohtaan lisää EU:n liikennepolttonesteille aset-
tama tavoite 5,75 prosentin biopolttoaineosuudesta
vuoteen 2010 mennessä.
On merkittävää, että kansainvälinen ilmastopaneeli
(IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Chan-
ge) teki turpeen energiakäytölle tärkeän päätöksen
huhtikuussa 2006. Siinä muutettiin turpeen luokitte-
lua vuonna 2006 valmistuneisiin IPCC:n ohjeisiin. Tur-
ve sai oman luokkansa ”Peat”, joka sijoittuu luokkien
”Biomass” ja ”Other fossil fuels” väliin. Polton päästö-
kertoimiin EU:n päästökaupassa uusi luokittelu ei tuo-
nut vielä muutosta. Turpeen energiakäytön turvaami-
sessa tarvitaankin valtioiden, poliittisten päättäjien ja
sidosryhmien päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta turpeen
käyttö on mahdollista sekä energiahuollossa että lii-
kennepolttonesteenä.
Suomessa tuli 1.5.2007 voimaan uutta lainsäädän-
töä energiaturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitus-
varmuuden turvaamisesta. Lakimuutoksilla paranne-
taan olennaisesti huoltovarmuutta lämmön- ja säh-
köntuotannossa. Lakimuutoksista toinen koskee ener-
giaturpeen turvavarastointia ja toinen energiaturpees-
ta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttö-
tariffijärjestelmää.
Turvavarastolain mukaan Suomeen luodaan tur-
peen lisävarastoja, joiden ylläpidosta Huoltovarmuus-
keskus maksaa korvauksen. Sopimuspohjainen järjes-
telmä koskee runsasta 20 suurinta turvetuottajaa ja
enimmillään 12 miljoonaa kuutiometriä polttoturvet-
ta. Syöttötariffijärjestelmässä energiaturvetta käyttä-
välle lauhdesähkön tuotannolle maksetaan vuoden
2010 loppuun saakka lisähintaa, jolla varmistetaan
kyseisen sähkön kilpailukykyisyys fossiilisiin tuontipolt-
toaineisiin, kuten kivihiileen ja polttoöljyyn verrattu-
na. Järjestelmä rahoitetaan maksulla, jonka kantaver-
konhaltija kerää sähkön kuluttajilta. Järjestelmä koskee
vain suuria, yli 120 MW:n kokoisia laitoksia, joiden
pääasiallinen polttoaine on turve.
Jatkossa energiahuoltoon tarvitaan monipuolisuut-
ta. Sen kehittämisessä Vapo on voimakkaasti mukana.
Samalla on hoidettava vastuumme ympäristöstä ja
sen huomioimisesta jo riittävän varhaisessa vaiheessa
hankkeita suunniteltaessa. Vapon oman ilmasto-ohjel-
man avulla olemme itse sitoutuneet kehittämään mo-
nipuolista ja ympäristövastuullista energiahuoltoa tu-
levien vuosikymmenten tarpeisiin. Tässä yhteiskunta-
vastuuraportissa kerromme asiakkaillemme, omistajil-
lemme sekä eri sidosryhmille Vapon toiminasta ja sen
vaikutuksista.
Matti Hilli,
toimitusjohtaja
5 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo-konserni
Vapo tyydyttää kasvaviabioenergiatarpeita
Vapo on määritellyt missiokseen tyydyttää kasvavia
bioenergiatarpeita. Sen strategiana on olla Itämeren
alueella johtava ja kannattavin pelletin ja muiden bio-
polttoaineiden toimittaja sekä merkittävä paikallisen
lämmön ja sähkön tuottaja Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa.
Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergiayhtiö,
jonka tavoitteena on säilyttää turpeen energiakäyttö
Suomessa vähintään nykytasolla. Ruotsissa ja Baltiassa
turpeen energiakäyttö kasvaa. Pelleteissä ja muissa
biopolttoaineissa Vapo laajenee Itämeren alueella.
Vapo laajentaa myös omiin polttoaineisiin perustu-
vaa paikallista lämmön ja sähkön tuotantoa. Ympäris-
töliiketoiminnassa Vapo keskittyy kasvualustoihin ja
kasvuturveraaka-aineen toimittamiseen Itämeren alu-
eella.
Vapon arvoja ovat aito halu kehittää ja kehittyä,
ihmisen arvostus, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys ja
tuloksellinen toiminta. Vapo uudisti strategiaansa vuo-
den 2006 aikana.
Organisaatiota muutettiinasiakaslähtöisemmäksi
Vapo-konsernissa otettiin 1.7.2006 käyttöön uusi or-
ganisaatio. Se jakautuu neljään liiketoiminta-aluee-
seen, jotka ovat Paikalliset polttoaineet, Lämpö ja
sähkö, Pelletti sekä Ympäristö. Tytäryhtiö Vapo Timber
Oy jalostaa puuta ja Kekkilä Oyj tarjoaa asiakkailleen
kannattavan kasvun ratkaisuja kotiin, puutarhaan ja
viherympäristöön.
Uusi organisaatio merkitsee siirtymistä tytäryhtiö-
mallista matriisityyppiseen konsernimalliin. Siihen liit-
tyi tuotannon ja logistiikan keskittäminen yhteisen
johdon alle koko konsernia palveleviksi tukitoimin-
noiksi. Konsernihallinnon muodostavat talous, infor-
maatioteknologia sekä human resources. Muita koko
konsernia palvelevia toimintoja ovat lakiasiat, viestintä
ja liiketoiminnan kehitys.
Vapo Paikalliset polttoaineet tyydyttää kasvavaa pai-
kallisten biopolttoaineiden tarvetta Itämeren alueella.
Se on Itämeren alueen suurin biopolttoaineiden toi-
mittaja ja maailman suurin turvetuottaja. Liiketoimin-
ta-alueen päätuotteet ovat voima- ja lämpölaitosten
paikalliset biopolttoaineet: jyrsinturve, palaturve, puu-
polttoaineet ja peltoenergia.
Vapo Pelletti on johtava pelletintoimittaja Euroopas-
sa. Se on markkinajohtaja pohjoismaisilla kuluttaja-
markkinoilla ja merkittävä perustoimittaja eurooppa-
laisille voimalaitoksille. Liiketoiminta-alueen tuotevali-
koimaan kuuluvat puu-, turve- ja seospelletit, joita
toimitetaan eri käyttötarkoituksiin ulottuen voimalai-
toksista omakotitalojen lämmitykseen.
Vapo Lämpö ja sähkö tarjoaa asiakkailleen paikallisil-
la biopolttoaineilla tuotettua lämpöä ja sähköä Suo-
messa ja Itämeren alueella. Tuulisähköä Vapo tuottaa
Kuivaniemen tuulipuistossa. Vapolla ja sen tytäryhti-
öillä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 11 voimalai-
tosta. Lämpölaitoksia oli tuotantokäytössä 32, pelletti-
lämpökohteita 30 ja Kuivaniemen tuulipuistossa 8
tuulivoimalaa.
Vapo Ympäristö tarjoaa asiakkailleen kasvuvoimaa ja
ratkaisuja ympäristöhaasteisiin korkealaatuisilla ympä-
ristöturpeilla, multatuotteilla sekä jätteenkäsittelypal-
veluilla, jotka koostuvat biojätteiden ja lietteiden
kompostoinnista sekä alueellisesta jätteenkäsittelystä,
jota edustaa Vapon ja neljän kunnan omistama Mus-
tankorkea Oy Jyväskylän seudulla.
6 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo-konsernin liiketoiminta-alue kattaa Itämeren
alueen. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2006 kes-
kimäärin 1 891 henkilöä (1 734). Vapo Oy:n osakkeis-
ta Suomen valtio omistaa 50,1 prosenttia ja Metsäliit-
to Osuuskunta 49,9 prosenttia.
Kansainvälistyvä,mutta paikallinen
Yhteiskuntavastuu on Vapon omien arvojen ja tavoit-
teiden, lainsäädännön sekä asiakkaiden ja muiden si-
dosryhmien odotusten mukaista toimintaa. Vapo ha-
luaa olla vastuullinen kumppani asiakkailleen, pitää
oman luonnonvarojen käytön tason kestävänä, tun-
nistaa turvetuotannosta, energian tuottamisesta ja
muista liiketoimista syntyvät vesistö- ja ilmapäästöt
sekä kehittää niiden hallintaa jatkuvan parantamisen
periaatteella.
Vapo on useissa Itämeren alueen maissa toimiva
konserni, mutta samalla toimipaikallaan paikallinen
kumppani asiakkaille ja sidosryhmille. Suomessa Vapo-
konsernilla on toimintaa yli 200 kunnassa. Näihin
kuntiin palautuu kiinteistöveroja sekä palkkatuloja ja
yrittäjien verotuloja yhteisöverojärjestelmän jakope-
rusteilla. Lisäksi Vapo toimii Ruotsissa, Virossa, Latvias-
sa, Venäjällä, Puolassa ja Tanskassa yhteensä noin 100
kunnassa. Vapo toimii sekä kaupungeissa että haja-
asutusalueilla.
Vapon ympäristöturpeille, lämmityspolttoaineille ja
Vapo Kotimainen -sähkölle Suomalaisen Työn Liitto
on myöntänyt Suomessa rekisteröidyn Avainlippu-
tunnusmerkin. Avainlippu-tunnus kertoo tuotteen tai
palvelun kotimaisesta alkuperästä Suomessa. Tunnuk-
sen saamisen perusteena on tuotteen valmistusmaa ja
kotimaisuusaste, jonka pitää olla tuotteen koko tuo-
tannon osalta vähintään 50 prosenttia. Lisäksi Vapo
Luonnollinen -sähkölle on myönnetty oikeus käyttää
vihreää avainlipputunnusta, joka osoittaa sähkön ole-
van alkuperätaattua (RECS tai RES-E) kotimaista tuuli-
ja biosähköä.
Oman henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa työtä suu-
relle määrälle yrittäjiä esimerkiksi turpeen ja biopolt-
toaineiden tuotannossa ja kuljetuksissa sekä jätehuol-
lossa. Vapo-konsernin toiminnan muita yhteiskunnalli-
sia vaikutuksia ovat investoinnit toiminta-alueille ja
paikallisilta toimijoilta tehdyt hankinnat.
Koska Vapo tuottaa, toimittaa ja käyttää paikallisia
biopolttoaineita, toiminta edistää energiahuollon
omavaraisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. Kestävän
kehityksen mukaista toimintaa on myös jätehuollon
kokonaishallinta ja siihen liittyvä asiakkaiden elinym-
päristön tilan parantaminen.
Turpeen osuus energiankulutuksesta kasvoi Suo-
messa kuuteen prosenttiin vuonna 2006. Ruotsissa
osuus oli vajaa yksi prosenttia ja Virossa vähän yli yksi
prosentti.
Tilastokeskuksen mukaan Vapon markkinaosuus
energiaturvemarkkinoista Suomessa oli noin 75 pro-
senttia. Markkinaosuus vaihtelee vuosittain säätilojen
ja energiamarkkinoiden mukaan 60–75 prosentin vä-
lillä. Turvetuottajia Suomessa on yhteensä yli 300.
Ruotsissa ja Virossa Vapon tytäryhtiöiden markkina-
osuus on noin puolet turveliiketoiminnasta. Vapo ot-
taa markkina-asemansa huomioon toiminnassaan kil-
pailuoikeuden edellyttämällä tavalla.
Vuonna 2006 Vapo-konserni toimitti asiakkailleen
puupolttoaineita, haketta ja sivutuotteita, yhteensä
5,9 TWh (5,1). Suomen osuus oli 3,5 TWh (2,9) ja
Ruotsin 1,3 TWh (1,2).
Vapon liiketoimintaan kuuluvien tuotteiden laadun-
valvonta on vahvasti lainsäädännön, standardien tai
käyttäjien ja tuottajien välisten sopimusten ohjaamaa.
Laadun varmistusta tehtiin ENAS Oy:ssä. Laadunval-
vontaan liittyvässä näytteenotossa noudatetaan asiak-
kaan kanssa sovittuja ja yleensä sopimuksiin kirjattuja
pelisääntöjä.
Vapo Timber Oy on Euroopan suurimpien sahateolli-
suusyritysten joukossa. Neljän Suomessa sijaitsevan
sahan kapasiteetti on 750 000 kuutiometriä sahatava-
raa ja jalosteita vuodessa. Tuotannosta 70 prosenttia
viedään.
Kekkilä Oyj tarjoaa asiakkailleen kannattavan kasvun
ratkaisuja kotiin, puutarhaan ja viherympäristöön.
Kasvihuoneviljelijöille Kekkilä toimittaa hyvälaatuisia,
lisäarvoa tuottavia tuoteratkaisuja.
7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Hallinto ja johtaminen
V
7 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
apossa johtaminen perustuu lakeihin, hyviin
hallintoperiaatteisiin (Corporate Governance),
vastuullisen talouden periaatteiden noudattamiseen ja
selkeään riskienhallintaan. Toiminnan perustana on
asiakkaiden ja omistajien tarpeita toteuttava terve ta-
lous, yhteiskunta- ja ympäristövelvoitteiden hoitami-
nen, kestävä luonnonvarojen käyttö sekä sosiaalinen
vastuu henkilöstöstä, alihankkijoista ja muista sidos-
ryhmistä.
Yhteiskuntavastuu näkyyarkipäivän työssä
Vapo-konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteet on vah-
vistettu Vapon hallituksessa vuonna 2003. Päätöksen-
tekoa ohjaavat vastuullisen yrityksen periaatteet ja
konsernipolitiikat. Vapon yhteiskuntavastuu ilmenee jo
vahvistetuista sekä valmisteilla olevista konsernipolitii-
koista ja niiden mukaisesta toiminnasta.
Toiminnassa otetaan huomioon Vapo-konsernin
maantieteellisen laajenemisen seuraukset. Työskente-
lytavat kunnioittavat eri maiden toimintakulttuureja,
vaikka lähtökohtana on suomalainen tapa toimia. Eri
maissa toimittaessa periaatteena on perehtyä paikalli-
siin olosuhteisiin, ottaa ne huomioon ja sovittaa yh-
teen Vapon yrityskulttuurin kanssa.
Vapossa on toiminut vuodesta 2004 saakka Viestintä-
ja yhteiskuntavastuujohtoryhmä, joka käsittelee konser-
nin aihepiirin asioita säännöllisesti. Se kokoontui kuusi
kertaa vuonna 2006.
Yhteiskuntavastuu näkyy arkipäivän työssä seuraavasti:
Hyväksytyt arvot ohjaavat toimintaamme.
Analysoimme ja arvioimme yrityksemme
strategian sekä sen toteuttamiseen liittyvät
menettelytapamme säännöllisesti.
Tuotteidemme ja toimintamme laatu varmistetaan
toimintajärjestelmien avulla.
Tunnistamme toiminnassamme keskeisten
sidosryhmiemme tarpeet.
Toimintamme perustuu avoimeen
vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa.
Toimimme paikallisena liikekumppanina eri maissa.
Tunnistamme sekä otamme toiminnassamme huo-
mioon sijaintimaan kulttuurin ja toimintaympäristön.
Edistämme henkilöstömme ja alihankkijoidemme
hyvinvointia sekä tasa-arvoa.
Varmistamme omistajille pitkäjänteisen yhtiön
arvon kohoamisen.
Toimimme omistajiemme hyväksymien henkilöstö-
ja ympäristöpolitiikan periaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja Vapon arvoista löytyy osoitteesta www.vapo.fi.
Jyväskylän yliopisto kokoaa Vapon turvehistoriaa
Jyväskylän yliopiston historian- ja etnologian lai-
tos on aloittanut Vapon turveteollisuuden historia-
tietojen kokoamisen. Työtä ohjaavat professori Jari
Ojala sekä professori Pirjo Korkiakangas.
Tarkoitus on koota asioita, jotka ovat olleet mer-
kityksellisiä Vapon turveteollisuuden käynnistymi-
sen, hallinnon ja henkilöstön, kone- ja teknologia-
kehityksen, tutkimustoiminnan, kansainvälistymi-
sen, turvevarojen käytön ja ympäristönsuojelun
osalta. Tietojen keruu tehdään oppilastyönä, ja sii-
hen kuuluu useiden Vapon turvetuotannossa työn-
sä tehneiden haastattelu. Haastattelut tallennetaan
Keski-Suomen muistiarkistoon.
Haastattelut käynnistetiin helmikuussa 2007.
Syksyllä on tarkoitus järjestää seminaari, jossa opis-
kelijat esittelevät kokoamiaan tietoja. Aineistoa on
tarkoitus hyödyntää myöhemmin muun muassa
Vapo-konsernin historiikin laadinnassa.Vaposta tuli turvetuottaja 1970-luvulla. Aluksi käy-tettiin Neuvostoliitosta hankittuja telakoneita.
8 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Toimintajärjestelmät Vapossa vuonna 2006
Kohde Järjestelmä Standardi Valmistunut Sertifioitu
Vapo Paikalliset polttoaineet/Suomi, Laatu ISO 9001 1996 2006
biopolttoaineiden myynti, tuotanto Ympäristö ISO 14001 1998 2006ja toimitus
Neova AB, turvetuotanto Laatu ISO 9001 1998 1998
Ympäristö ISO 14001 2000 2005
Neova AB: Forsnäsin pellettitehdas Ympäristö ISO 14001 2002 2002
Neova AB, Vaggerydin pellettitehdas Ympäristö ISO 14001 2004 2004
Vapo Ympäristö: kompostointi Laatu ISO 9001:2000 2002 2002
Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002
Mustankorkea Oy Laatu ISO 9001:2000 2002 2002
Ympäristö ISO 14001:2004 2002 2002
EMAS EU-asetus 761/2001 2004 2004
Vapo Timber Oy* Puun alkuperäketju PEFC COC: 2004 2000 2000
PEFC LOGO USE: 2004
Laatu ISO 9001:2000 1992 1992
Ympäristö ISO 14001:2004 1998 1998
Työterveys ja turvallisuus OHSAS 18001 2000 2000
Kekkilä Oyj, Suomen toiminnot Laatu ISO 9001:2000 2000 2001
Ympäristö ISO 14001:2004 2000 2001
Hasselfors Garden AB Laatu ISO 9001 1998 1998
*Peuravuonon sahaa koskee vain puun alkuperäketju, Nurmeksen sahalla ei ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmää.
FIN-000049
Toimintajärjestelmät ohjaavatsuurinta osaa toiminnasta
Sertifioidut toimintajärjestelmät – ISO 9001:2000 laa-
tujärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä –
ovat Vapossa laajasti käytössä. Eri toimialoilla toimin-
tajärjestelmiin laaditut ohjeet ja prosessikaaviot ohjaa-
vat työtä ja kuvaavat vastuut. Sertifioitujen järjestelmi-
en kattavuus toiminnasta vuonna 2006 oli 77,8 pro-
senttia (82). Vapo Timber Oy:n hallintajärjestelmässä
on mukana myös hallinto.
Yhteisesti valitut mittarit seuraavat asetettujen ta-
voitteiden toteutumista. Niiden avulla havaitaan kehi-
tystarpeet sekä varaudutaan riskien hallintaan. Ympä-
ristötavoitteiden toteutuminen sekä ympäristöpolitii-
kan seuranta ja poikkeamat tarkastetaan sisäisten ja
ulkoisten katselmusten sekä johdolle tehtävän rapor-
toinnin avulla.
Pellettiliiketoiminnalla ja peltoenergian tuotannolla
ei ole vielä valmista toimintajärjestelmää. Mustankor-
kea Oy:n tiedot perustuvat EMAS-järjestelmän mukai-
siin ympäristötietoihin, joiden oikeellisuus on toden-
nettu ulkopuolisen tahon toimesta. Vuonna 2006
päästökauppajärjestelmän piirissä olevien voimalaitos-
ten päästöjen osalta tehtiin akkreditoidut auditoinnit.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa on käy-tössä EMAS-ympäristönhallintajärjestelmä.
9 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Sidosryhmiä on paljon
Vapo-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ovat:
omistajat
asiakkaat
viranomaiset, ministeriöt
oma henkilöstö eri maissa
yrittäjät ja alihankkijat
ammattiyhdistysliike
suonvuokraajat
metsänomistajat
luottolaitokset, rahoitusmarkkinat
vakuutusyhtiöt
muut yritykset
media
kansalaisjärjestöt
ympäristöjärjestöt
opiskelijat
päättäjät, poliitikot
naapurit, lähipiiri
veronmaksajat
tutkimuslaitokset ja yliopistot
Vapo on selvittänyt eri sidosryhmiensä odotuksia
yhtiötä ja sen toimintaa kohtaan. Selvityksen tuloksis-
ta kertova taulukko löytyy Vapon www-sivuilta Ympä-
ristö- ja yhteiskunta -osiosta.
Yhteyttä sidosryhmiin pidetään asiakaskäyntien ja -
tapaamisten, yhteisten neuvottelujen, seminaarien,
infotilaisuuksien ja kirjallisten yhteydenottojen avulla.
Vuorovaikutuskanavia ovat www-sivut, asiakaslehti
Vapoviesti sekä henkilöstölle ja yrittäjille suunnattu
henkilöstölehti Vapolainen. Vapolla on myös asiakkais-
ta ja sidosryhmistä koostuva ympäristöraati, joka ko-
koontui vuonna 2006 kaksi kertaa.
Merkittävä vaikuttamiskanava oli Vapon ja sen
henkilöstön jäsenyys eri järjestöissä. Tärkeitä järjestö-
kumppaneita olivat mm. Metsäteollisuus ry., Elinkei-
noelämän Keskusliitto (EK), jätealan järjestöt, Turve-
teollisuusliitto ry., Suomen Turvetuottajat ry., Energia-
liitto ry., Suomen Bioenergiayhdistys ry., Finbio ja
Svenska Torvproducenterna jne. sekä eurooppalaisten
turveyritysten kanssa Epagma. Vapo on myös yhteis-
kuntavastuuasioita edistävän Finnish Business &
Societyn perustajajäsen.
Käytännön esimerkkejä sidosryhmätyöstä ovat vi-
ranomaisten, koululaisryhmien ja muita sidosryhmiä
edustavien ryhmien vierailut Vapon kohteissa eri
maissa. Vapo on jatkuvasti mukana myös erilaisten
biopolttoaineiden ja energian tuotantoon liittyvien
standardien ja ohjeiden kehittämisessä. Tärkeän sidos-
ryhmän muodostavat Vapon turveyrittäjät, joille jär-
jestetään koulutusta ja mm. yhteistyöpäivät.
Kansainvälisen bioenergiayhteistyön voimistuminen
on tuntunut myös Vapon sidosryhmätyössä. Vapo on
osallistunut järjestöjen toimintaan ja ollut mukana
standardointityössä. Myös kansainvälisten ryhmien
vierailut ovat lisääntyneet.
Sponsoroinnin painopisteenänuoret ja liikunta
Sponsoroinnilla tarkoitetaan Vapossa yrityksen harjoit-
tamaa taloudellista yhteistyötä urheilun, kulttuurin,
tapahtumien tms. kanssa. Tavoitteena on tunnetta-
vuuden lisääminen, imagon kehittäminen ja myynnin
lisääminen. Vapon sponsorointi jakaantuu neljään alu-
eeseen: Imagon rakennukseen, kaupalliseen yhteistyö-
hön, hyväntekeväisyyteen ja sidosryhmävaikuttami-
seen.
Vapo sponsoroi vuonna 2006 erityisesti paikallisten
sidosryhmien liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Paino-
pisteenä olivat nuoret ja liikunta. Kaikki sponsorointi-
asiat käsitellään 2–3 kertaa vuodessa kokoontuvassa
markkinointiryhmässä ja niistä pidetään rekisteriä.
10 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200610 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Breikkaajat Hankasalmen sahalla
Hankasalmen sahan varastohalli muuttui lokakuus-
sa 2006 tanssiareenaksi, kun URB-kiertueen tanssi-
työpajaan osallistuneet nuoret esiintyivät siellä.
URB kiertue on nykytaiteen museon Kiasman
vetämä valtakunnallinen yhteistyöhanke, jonka tar-
koituksena on tarjota nuorille mahdollisuuksia ur-
baanin taiteen tekemiseen. Syksyllä 2006 käynnisty-
neen ja keväällä 2007 jatkuvan kiertueen tarkoituk-
sena on ideoida työpajoja, jotka nousevat nuorten
tarpeista ja paikallisesta osaamisesta.
Hankasalmen asemalla järjestetty tanssityöpaja
oli yksi näistä työpajoista. 90-vuotisjuhlavuottaan
viettänyt Hankasalmen saha halusi tarjota nuorille
mahdollisuuden harjoitteluun ja esiintymiseen ai-
nutkertaisessa ympäristössä.Tanssityöpajan nuoret opiskelivat breakdancenalkeita Hankasalmen sahamiljöössä lokakuussa.
Vapo lisää yhteistyötä WWF:n kanssa
Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahas-
ton ja Vapon yhteistoiminta sai uusia muotoja, kun
osapuolet sopivat vuonna 2006 ympäristöasioiden
edistämisestä ja WWF:n toiminnan tukemisesta. Tar-
koituksena on lisätä erityisesti yhteistä ympäristö-
kasvatustyötä sekä vahvistaa energia- ja turvealan
ymmärtämystä sopijaosapuolten välillä.
Sidosryhmäyhteistyötä Vapo tekee WWF:n kans-
sa luontoharrastuksen, linnuston seurannan, kasva-
tusprojektien, soiden jälkikäyttöön liittyvien kysy-
mysten, jätehuollon sekä muiden luonnon kannalta
tärkeiden aihepiirien tiimoilta.
Vuoden aikana WWF:n asiantuntijat tutustuivat
Vapon ympäristöliiketoimintaan Mustankorkean jät-
teenkäsittelykeskuksessa. Vapon puolelta tutustuttiin
puolestaan WWF:n ilmastokampanjaan sekä moniin
luonnonvarojen käyttöön, autoiluun ja energiankäyt-
töön liittyviin kehitysnäkymiin. Lisäksi keskusteltiin
turvetuotannosta vapautuneiden soiden ennallista-
mishankkeista ja niiden kehittämisestä.
Osana yhteistyötä WWF:n asiantuntijat tutustuivat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen.
11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Kummikoululaiset kuvittivat yhteiskuntavastuuraporttia
Kuivaniemen yläasteen kahdeksasluokkalaiset ovat
tehneet Vapon yhteiskuntavastuuraportissa tänä
vuonna kuvituksena olevat suuret piirroskuvat. Ky-
seessä on Vapon kummikoulu ja piirrokset on teh-
ty Kuivaniemellä pidetyssä Vapoaiheisessa piirus-
tuskilpailussa.
Kummikoulu on osa Vapon koululaistoimintaa,
johon kuuluu jo perinteisten luonnontieteiden
harrastusstipendien jakaminen kouluille. Keväällä
2006 stipendejä myönnettiin 18 ala- ja yläasteen
koululaiselle sekä lukiolaiselle kuudella paikkakun-
nalla. Stipendeillä Vapo haluaa kannustaa nuoria
harrastamaan luonnontieteitä.
Vapo on mukana myös valtakunnallisessa Ener-
gia Suomessa -koululaiskampanjassa, jonka tarkoi-
tuksena on tehdä energia-alaa tutuksi nuorille.
Kampanjalla on mm. omat www-sivut ja se on jär-
jestänyt jo 11 vuonna keväisin vierailutapahtumia
yhdeksäsluokkalaisille. Vuonna 2006 Vapon kes-
kushallinnossa vieraili kymmenkunta yhdeksäs-
luokkalaisten ryhmää. Vapo oli ensimmäistä kertaa
mukana myös Next Step -työpaikka- ja koulutus-
messuilla Jyväskylässä energiateollisuuden yhteis-
osastolla.
Koululaisia tutustumassa Vapon Kuivaniemen tuulipuistoon.
11 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
12 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
T A L O U S
12 Vapon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Minna Herva
Piirros: Jenni Vakkuri
13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa
Vapo-konsernin organisaatio muuttui 1.7.2006 tytäryhtiömallista
matriisityyppiseen konsernimalliin. Aikaisemmin itsenäisesti toi-
mineiden tytäryhtiöiden rinnalle tulivat neljä koko organisaation
laajuista liiketoiminta-aluetta: Paikalliset polttoaineet, Pelletti,
Lämpö ja sähkö sekä Ympäristö. Tuotanto ja logistiikka keskitet-
tiin yhteisen johdon alle koko konsernia palvelevaksi tukitoimin-
noksi.
Organisaation muutoksella tuetaan Vapon strategian mukais-
ta kasvua ja laajenemista Itämeren alueella. Tavoitteena on, että
vuonna 2011 Vapo-konsernin liikevaihto on yli miljardi euroa,
liikevoitto 10 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 12 pro-
senttia. Hyvän kasvupohjan Vapon paikalliselle toimintatavalle
tarjoavat EU:n tavoitteet paikallisten polttoaineiden käytön lisää-
misestä ja huoltovarmuuden parantamisesta.
Uusi organisaatio auttaa reagoimaan haasteisiin, joita konser-
nin kansainvälistyminen ja nopeutuneet muutokset liiketoiminta-
ympäristössä ovat synnyttäneet. Uusi asiakaslähtöisempi, maan-
tieteellisen laajenemisen ja resurssien kohdentamisen huomioon
ottava organisaatio tarjoaa aikaisempaa paremmat mahdollisuu-
det vastata markkinoiden ja asiakkaiden muuttuviin odotuksiin,
kiristyvään kilpailuun sekä teknologian ja lainsäädännön muu-
tostilanteisiin joustavasti ja nopeasti.
Kyse ei ole tietenkään pelkästä organisaation muuttamisesta,
vaan ennen kaikkea uusista toimintatavoista, joilla halutaan tur-
vata konsernin ydinliiketoimintojen kasvu ja kehittyminen tule-
vaisuudessa. Tämä tarkoittaa siirtymistä asiakaslähtöisempään
toimintatapaan, kokonaisvaltaisen konserniohjauksen vahvista-
mista ja toimialojen välisten rajojen madaltamista. Näihin tavoit-
teisiin pääsemiseksi edessä oli siirtyminen matriisiorganisaatiora-
kenteeseen.
Vuoden 2006 alussa Vapo-konserni siirtyi konsernitilinpäätök-
sensä raportoinnissa IFRS-standardien mukaiseen käytäntöön.
IFRS-muutoksen käyttöönotosta ja vaikutuksista annettiin tiedote
31.3.2006.
Vapon tilinpäätös kokonaisuudessaan on www-sivuilla pdf-
muodossa osoitteessa www.vapo.fi
Asko Dahlbom
varatoimitusjohtaja
13 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
14 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
V
Taloudelliset vaikutuksettuntuvat paikallisesti
Vapo-konsernin taloudellisia tunnuslukuja 2002–2006
milj. euroa 2006 2005 2004 2003 2002
IFRS IFRS FAS FAS FAS
Liikevaihto 600,9 523,9 526,8 472,2 434,4
Liikevoitto 53,8 23,5 27,6 38,4 38,1
Verot 13,2 5,6 6,0 11,5 10,4
Nettotulos 34,6 13,1 17,6 23,0 23,7
Osingonjako 17,0 11,5 11,5 11,5 11,5
Sijoitetun pääoman tuotto % 10,8 5,2 6,5 8,8 9,5
Omavaraisuusaste % 47,3 48,6 54,4 52,6 53,0
Rahoituskulut 8,7 6,2 5,6 5,1 5,9
Bruttoinvestoinnit 69,1 77,9 44,9 54,4 61,8
Tutkimus- ja kehityskulut 4,5 4,3 2,7 4,3 2,8
Henkilöstö keskimäärin 1 891 1 734 1 814 1 744 1 311Henkilöstökulut 68,3 63,4 62,0 59,7 52,2(kirjatut, suoriteperusteella)
apo-konsernin vuoden 2006 liikevaihto oli
600,9 miljoonaa euroa (523,9). Vapo-konsernin
välittömät taloudelliset vaikutukset kohdistuivat Itä-
meren alueelle erityisesti Suomen, Ruotsin, Viron ja
Latvian paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaan toi-
mintaan.
Vapon paikallisuus näkyy kaikissa Vapon toiminta-
maissa erityisesti ulkoisten ostojen ja palvelujen käy-
tön suuruutena suhteessa liikevaihtoon. Vuonna 2006
niiden osuus ulkoisesta liikevaihdosta oli koko konser-
nissa 74 prosenttia (77). Suomessa osuus oli 76,5,
Ruotsissa 89,9 ja Baltiassa 62,6 prosenttia. Näistä ul-
koisista ostoista ja palveluista hyvin suuri osa kohdis-
tuu toimintapaikkojen lähiympäristöön. Esimerkiksi
alihankintaketjut, polttoaineiden hankinta, jalostus ja
käyttö tarjosivat työtä paikallisesti.
Paikallisuus tuntuu suunnittelussa, lupakäsittelyssä,
tuotannossa, kuljetuksissa, puu- ja peltoenergian han-
kinnassa sekä voima- ja lämpölaitoksissa. Vakituisen
henkilöstön lisäksi Vapo tarjoaa kesätöitä ja harjoitte-
lupaikkoja opiskelijoille kausiluonteisesti. Paikallisuus
näkyy vahvasti myös henkilöstörakenteessa, josta on
kerrottu tarkemmin henkilöstöosuudessa.
Vapon toiminnan vaikutukset tuntuvat kaupungeis-
sa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Turvetuo-
tannon ja mekaanisen puunjalostuksen työpaikoista
suurin osa sijaitsee alueilla, joissa työpaikkoja on
muuten vähän tarjolla.
Vapon investoimien ja hoitamien kompostointi- ja
jätteenkäsittelylaitosten avulla ratkaistaan maakunnal-
listen ja seudullisten jätevirtojen kestävän kehityksen
mukaista käsittelyä. Pellettiliiketoiminnassa vaikutukset
ulottuvat oman tuotannon ulkopuolellekin ja näkyvät
erityisesti markkinointiyhteistyössä, jota tehdään suo-
malaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa.
Myös investoinnit sekä ostot jakautuvat laajalle alu-
eelle. Vuonna 2006 merkittävimpiä investointikohteita
olivat turvetuotannon kehittäminen sekä pelletin tuo-
tantolaitosten ostaminen ja tuotantokapasiteetin kas-
vattaminen eri tuotantomaissa. Suomessa suuria yksit-
täisiä investointikohteita olivat Haapaveden voimalai-
tos ja pellettitehdas, Joutsenon kompostointilaitos
sekä pellettilämpökeskukset. Ruotsissa aloitettiin syk-
syllä Gävlen kompostointilaitoksen rakentaminen. Va-
pon bruttoinvestoinnit vuonna 2006 olivat 69,1 mil-
joonaa euroa (77,9). Niistä 25 prosenttia oli Vapo Pai-
kallisten polttoaineiden investointeja.
15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo-konsernin bruttoinvestoinnit 2002–2006
15 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Paikallisia hankintoja
Vapo-konsernin liiketoiminnan välilliset vaikutukset
kohdistuvat alihankintojen ja ostojen kautta paikalli-
selle tasolle. Merkittävän osan hankintapäätöksistä
tekee paikallisesta toiminnasta vastaava Vapon henki-
löstö ja suuri osa hankinnoista tehdään lähialueelta.
Taloudellisesti suurin vaikutus on palkkioilla, joita
maksetaan turvetuotannon yrittäjille, pellettihankinta-
ketjulle sekä biopolttoaineiden kuljetuksista vastaaville
yrittäjille. Kansainvälistyminen näkyi edellisen vuoden
tapaan uudentyyppisten ostojen ja ulkoisten palvelujen
kasvuna. Tutkimustoiminta ja kehitystyö tarjoavat lisät-
yötä monen alan konsultti- ja tutkimuspalveluille.
Vapo-konsernin maksama tulo- ja kiinteistövero sekä
sen henkilöstön ja yrittäjien maksamat verot voimisti-
vat lukuisten kuntien taloutta. Vapo-konsernilla oli toi-
mintaa yhteensä yli 300 kunnassa Itämeren ympäristön
maissa.
Tuotteista suuri osa käytettiin lähellä
Vapon tuottama energiaturve käytettiin lähellä tuotan-
topaikkaa taajamien tai teollisuuden energiatarpeisiin.
Paikallisten polttoaineiden, turpeen sekä puu- ja pelto-
energian, kuljetusmatkat olivat yleensä 50–150 kilo-
metriä.
Suomessa valmistetuista pelleteistä merkittävä osa
eli noin 75 prosenttia meni vientimarkkinoille. Ruotsis-
sa valmistetut pelletit käytettiin omilla kotimarkkinoilla.
Biojätteiden ja lietteiden käsittelystä lopputuotteena
syntyvä komposti käytettiin pääasiassa kompostointilai-
tosten lähiympäristössä mullan valmistuksen raaka-ai-
neena. Vuonna 2006 merkittävä määrä kompostia käy-
tettiin sadevesieroosion estämiseen.
Vapo Timber Oy:n tuottamasta sahatavarasta ja ja-
losteista noin 70 prosenttia vietiin Suomesta. Sivutuot-
teet mukaan luettuna liikevaihdosta noin 48 prosenttia
(50) hyödynnettiin paikallisesti. Kekkilä Oyj:n liikevaih-
dosta viennin osuus Suomesta oli 38 prosenttia (14).Vapon valmistamia pellettejä käytetään sekä pai-kallisesti että vientimarkkinoilla.
16 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon toiminnan taloudelliset vaikutukset alueittain
● Vapon toimipisteet
16 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Päästökauppa ja varautuminenpäästökauppajaksoon 2008–2012
EU:n ensimmäisen päästökauppakauden 2005–2007
toisena vuonna Vapo-konsernin kansallisessa alkujako-
suunnitelmassa saadut päästöoikeudet riittivät katta-
maan konsernin voimalaitosten synnyttämät hiilidiok-
sidipäästöt. Konsernin hiilidioksidipäästöt vuonna
2006 olivat noin 372 000 tonnia. Säästöt päästöissä
johtuivat pääosin päästökaupasta vapaiden polttoai-
neiden (puu, ruokohelpi) lisääntyneestä käytöstä vuo-
den 2006 aikana. Päästökaupan piirissä oli 24 laitosta.
Suomen valtio on tehnyt Euroopan komissiolle esi-
tyksen Suomen kansalliseksi jakosuunnitelmaksi tule-
valle päästökauppakaudelle 2008–2012 (ns. Kiotokau-
si). Esityksessä päästökauppasektoriin kuuluville yrityk-
sille ja laitoksille esitetään jaettavaksi päästöoikeuksia
39,6 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä vuosittain.
Jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenisi toisella
päästökauppajaksolla 14 prosentilla ensimmäiseen
päästökauppakauteen verrattuna ja arvioituun tarpee-
seen verrattuna noin 18 prosentilla.
Vapo-konsernin osalta arvioidaan kansallisessa jaos-
sa 2008–2012 saatavien päästöoikeuksien määrän ale-
nevan noin 15 prosentilla ensimmäiseen päästökaup-
pajaksoon verrattuna. Vapo-konserni on varautunut
vajeen kattamiseen osallistumalla TGF (Testing
Ground Facility) -rahastoon kahden miljoonan euron
panoksella.
Rahasto sijoittaa varoja hankkeisiin Baltian maihin
ja Venäjälle, joiden tavoitteena on vähentää kyseisissä
maissa muodostuvia kasvihuonekaasuja. Hankkeet
tähtäävät mm. energiatehokkuuden parantamiseen ja
uusiutuvan energian käyttöönottoon. Lisäksi rahasto
sijoittaa ympäristöhankkeisiin, kuten kaatopaikkojen
kunnostuksiin ja jätevesien käsittelyyn. Toteutuneista
hankkeista rahasto saa päästövähenemiä, joita voi-
daan käyttää Euroopan päästökaupan piirissä.
Vapossa toimii omista asiantuntijoista koostuva
päästökaupparyhmä. Toimitusjohtajan vetämä ryhmä
seuraa päästökauppaa ja tekee ehdotuksia konsernissa
tarvittavista toimenpiteistä.
Råsjö Torvista tuli Neova
Elokuusta 2006 lähtien Vapon ruotsalainen tytäryh-
tiö on ollut nimeltään Neova AB. Pelkästä nimen-
muutoksesta ei ollut kyse, vaan hajanaisesta, useasta
yrityksestä koostuvaa organisaatiota selkeytettiin ja
luotiin sille uusia tunnusmerkkejä. Muutoksella ha-
luttiin yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa, vah-
vistaa myönteistä kuvaa bioenergiasta Ruotsissa sekä
vauhdittaa kasvua.
Nimenvaihdos ja uuden tavaramerkin näyttävä
lanseeraaminen liittyy visioon, jossa Neova on vii-
den vuoden kuluttua luonnon- ja bioenergia-alan
tieto- ja markkinajohtaja Ruotsissa. Neova haluaa
olla myös innovatiivinen edelläkävijäyritys sekä vai-
kuttava mielipidejohtaja.
Tärkeä osa uutta nimeä ja tavaramerkkiä oli peh-
meämpien arvojen tuominen mukaan siihen. Sen
on tarkoitus kuvastaa Neovan halua tulla tunnetuksi
innovatiivisena, uskottavana, eksklusiivisena ja ym-
päristöystävällisenä yrityksenä. Ratkaisuilla haluttiin
puhutella nuoria, nykyaikaisia ihmisiä. Tai kuten
muutostyöstä vastannut Neovan markkinaviestintä-
vastaava Marcus Reinevik toteaa:
”Kotitalouksissa aloitteen lämmitysjärjestelmän
vaihdosta ja vaihtoehdoista tekee usein nainen. Mei-
dän on pystyttävä puhuttelemaan myös heitä.”
17 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Neovan markkinaviestintävastaava Marcus Reinevikvastaa uuden nimen levittämisestä ja juurruttami-sesta Ruotsissa.
18 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon pellettitehtaat
Vapon tehdas
Sopimusvalmistajan tehdas
Lastaussatama
Pelletin merkitys kasvaa
Pelletin kokonaismarkkinoiden kasvu jatkui Vapon toi-
minta-alueella vuonna 2006. Pelletin kysyntä kasvoi
sekä voima- ja lämpölaitosten polttoaineena että kiin-
teistöjen lämmityksessä ja siitä on tullut todellinen
polttoainevaihtoehto. Vapo toimitti vuonna 2006 pel-
lettejä 553 000 tonnia (503 000).
Skandinaviassa valtaosa pelleteistä käytetään kiin-
teistöjen lämmitykseen. Muualle Eurooppaan pellette-
jä toimitetaan pääasiassa voimalaitoskäyttöön. Ruot-
sissa valmistetut pelletit käytetään omassa maassa.
Suomessa valmistetuista pelleteistä vuonna 2006
vientiin meni 75 prosenttia, mutta kiinnostus pelletin
käyttöä kohtaan Suomessakin on kasvamassa.
Tätä osoittaa mm. Suomen Tilastopalvelu Oy:n ja
OMD Finland Oy:n alkuvuodesta tekemä selvitys, jon-
ka mukaan lähes 90 prosenttia omakotitalossa asuvis-
ta tuntee pellettilämmitystä ainakin jonkin verran.
Etenkin puulla ja öljyllä lämmittävät omakotitaloasuk-
kaat suhtautuvat pellettilämmitykseen myös erittäin
positiivisesti. Tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia
öljyllä taloaan lämmittävistä harkitsee siirtymistä pel-
lettilämpöön.
Ruotsissa saadut tulokset ovat samanlaisia. Vapon
ruotsalaisen tytäryhtiö Neovan tuhannelle pientalo-
omistajalle teettämässä kyselyssä 82 prosenttia vas-
tanneista suhtautui myönteisesti bioenergian käyttöön
lämmityksessä. 30 prosenttia talouksista arvioi vaihta-
vansa lämmitystapaa viiden vuoden sisällä ja pelletti
oli toiseksi suosituin vaihtoehto heti ilmalämmityksen
jälkeen. Hinta ja ympäristötekijät koettiin tärkeimmiksi
syiksi vaihtoon.
19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Pelletin käytön kasvua Suomessa on hidastanut
öljyn matalasta verotuksesta johtuva suhteellisen hal-
pa hinta verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.
Suomessa kevyt polttoöljy maksoi vuonna 2006 noin
5,8 senttiä kilowattitunnilta, kun Ruotsissa öljyn hinta
on 10 ja Tanskassa 9,6 senttiä. Pelletti on kuitenkin
pientaloissa ja keskikokoisissa lämpövoimaloissa edul-
lisin lämmönlähde, sillä sen hinta oli Suomessa 3,7
senttiä kilowattitunnilta vuonna 2006.
Tuotetuista pelleteistä 95 prosenttia oli puupellet-
tejä ja loput lähinnä turvepellettejä. Tuotantoon käy-
tetty raaka-aine oli paikallista. Se oli 98,5-prosentti-
sesti peräisin sertifioiduista metsistä. Pellettien valmis-
tamiseen käytetään kutterinpurua, sahanpurua, tur-
vetta ja ruokohelpeä. Raaka-aineet hankitaan pelletti-
tehtaiden lähialueelta.
Kasvavaan kysyntään Vapo vastasi rakentamalla
(Haapavesi) ja ostamalla (Luoman Wood Pellets ja
Scanpell Oy) pellettitehtaita sekä lisäämällä olemassa
olevien pellettitehtaiden kapasiteettia Ruotsissa, Virossa
ja Latviassa. Tuotantokapasiteetti kasvoi 900 000 ton-
niin. Tämä on tuonut lisää työtä pääasiassa alueille,
joissa teollisia työpaikkoja on vähän. Se lisää jatkossa
myös paikallisia hankintoja ja kuljetusten tarvetta.
Työtä pelletin laadun vakauttamiseksi ja tuotanto-
prosessien kehittämiseksi jatkettiin vuoden 2006 aika-
na mm. järjestelmiä kehittämällä, sillä pelletin laatu
on pitkällä tähtäimellä ratkaisevan tärkeää asiakastyy-
tyväisyyden kannalta. Asiakkaat ovat kokeneet etenkin
käsittelykestävyyden ja kosteuden tärkeiksi asioiksi.
Vuonna 2007 kehittämistä jatketaan ympäristönä-
kökohtien tarkalla kartoituksella. Työterveyslaitoksen
kanssa tehdään puolestaan yhteistyötä tuotannon
työturvallisuuteen vaikuttavien riskikohtien tunnista-
miseksi.
Pelletin käyttäjien tyytyväisyyttä selvitettiin Jyväsky-
län ammattikorkeakoulun Business-linjalla tehdyssä
opinnäytetyössä, johon haastateltiin yli 500 Vapon
suomalaista pellettiasiakasta. Tulosten mukaan noin
85 prosenttia pellettiasiakkaista on niin tyytyväisiä
polttoaineen vaihtoon, että vaihtaisivat entisen läm-
mitysjärjestelmänsä uudelleenkin pellettiin. Tärkeiksi
asioiksi koettiin pelletin oikea hinta–laatusuhde, help-
pokäyttöisyys ja automatisointi. Yli 77 prosentilla vas-
taajista ympäristösyyt olivat vaikuttaneet polttoaineen
valintaan.
Turvetta ja energiapuuta Venäjällä
19 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Karel-Vapon konttori sijaitsee Pietarin keskustassahistoriallisessa ympäristössä Vasijlevin saarella.
Maantieteellinen laajeneminen on osa Vapon stra-
tegiaa. 2000-luvulla tapahtuneen kehityksen jäl-
keen Vapolla on merkittävää liiketoimintaa Ruot-
sissa, Virossa ja Latviassa. Mutta katseet on suun-
nattu myös muihin Itämeren maihin.
Vapon Venäläisen tytäryhtiön Karel Vapon liike-
toimet painottuivat viime vuonna turpeen tuotan-
toon sekä energiapuun hankintaan. Yhtiön palve-
luksessa työskentelee päätoimisesti kolme henkeä.
Varsinainen toiminta perustuu yhteistyöhön pai-
kallisten yrittäjien kanssa.
Multaa tuotettiin Pietarin alueen tarpeisiin
16 000 kuutiometriä. Turvekoneiden vientiä hidas-
taneiden tullausvaikeuksien vuoksi turvetuotanto
saatiin käyntiin vasta loppukesästä, ja tuotanto jäi
32 000 kuutiometriin. Määrästä noin kaksi kolmas-
osaa on tarkoitus käyttää Suomessa ja loput Venä-
jällä. Eri rajanylityskohteista tuotiin rekoilla hake-
tettua energiapuuta useisiin lämpölaitoksiin Suo-
messa.
20 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Vapo-konsernissamilj. euroa
Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Virossamilj. euroa
Vuoden 2006 rahavirtojen jakauma Ruotsissamilj. euroa
Suurin rahavirta paikallisistaostoista ja palveluista
Vapo-konsernin taloudelliset vaikutuk-
set koostuvat asiakkaan saamista tuot-
teista ja palveluista, tavaran- ja palve-
luntoimittajien liiketoiminnasta sekä
henkilöstön ja urakoitsijoiden palkkatu-
loista ja muista lakisääteisistä henkilös-
tökustannuksista.
Koulutus- ja kehitysmahdollisuudet
lisäävät henkilöstön ja urakoitsijoiden
osaamista ja sitä kautta heidän arvo-
aan työmarkkinoilla. Tutkimuslaitosten
ja oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö
voimistaa niiden osaamista ja tietotai-
toa sekä tarjoaa mahdollisuuksia opin-
näytetöiden tekemiseen.
Omistajat saivat vuonna 2006 osin-
koa 566,66 euroa/osake (382). Osinko
oli 49,1 prosenttia tuloksesta (87,3).
Rahoittajat hyötyivät Vapon liiketoi-
minnasta maksettuina korkoina. Julki-
nen sektori eli valtiot ja kunnat saivat
taloudellista hyötyä verotuloista. Muut
paikalliset toimijat saivat taloudellista
hyötyä mm. sponsoroinnin sekä palve-
lujen ostojen ja erilaisten yhteistyö-
muotojen kautta.
Vapo sponsoroi vuonna 2006 erityi-
sesti paikallisten sidosryhmien liikunta-
ja kulttuuriharrastuksia. Sponsorointiin
käytettiin 121 000 euroa (129 000).
Painopisteenä olivat nuoret ja liikunta.
21 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200621 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Yhteiskunta tuki pellettihankkeitaja peltoenergian tuotantoa
Vapo-konserni sai vuonna 2006 yhteiskunnan tukea
Suomessa yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Suu-
rin osa siitä oli pellettihankkeisiin liittyvää investointi-
tukea, peltoenergian viljelytukea ja sähkön tuotanto-
tukea. Tukea saatiin myös liiketoimintaan liittyvien
uusien toimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen tai
uutta teknologiaa hyödyntäviin investointeihin.
Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai muiden viljelijöiden
tavoin maataloustukea ruokohelven viljelyyn 2 miljoo-
naa euroa. Tämä teki Vaposta suurimman maatalous-
tuen saajan Suomessa ja asia oli näkyvästi esillä julki-
suudessa loppusyksystä. Toisaalta Vapo on kehittänyt
ruokohelven tuotantoa ja käyttöä yli 15 vuotta ja
tämä kehityspanostus on laajentanut ruokohelven vil-
jelyä ilman merkittäviä kansallisia toimenpiteitä. Suo
Oy:n saama viljelytuki on vain pieni osa ruokohelven
tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyistä varoista.
Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos– maakunnallinen rakennuskohde
Vapon Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos va-
littiin vuoden 2005 maakunnalliseksi rakennus-
kohteeksi Pohjois-Karjalassa. Tunnustuksen myön-
tävät Pohjois-Karjalan rakennusalan ammatti-aat-
teelliset yhdistykset: Pohjois-Karjalan Arkkitehdit,
Pohjois-Karjalan Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit
ry, Joensuun Rakennusmestarit ja insinöörit ry sekä
Pohjois-Karjalan LVI-yhdistys ry.
Palkintoraati kiinnitti huomiota pellettitehtaan
ja voimalaitoksen siistiin toteutukseen ja onnistu-
neeseen arkkitehtoniseen ratkaisuun. Lisäksi paino-
tettiin hankkeen merkittävyyttä Ilomantsille ja
koko Pohjois-Karjalan maakunnalle.
Palkinto on jaettu vuodesta 2000 lähtien ja siitä
on muodostunut tunnettu ja maakunnallisesti ta-
voiteltu tunnustus. Palkitsemisen tärkeimpänä pe-
rusteena on rakennuskohteen korkea arkkitehtoni-
nen, tekninen ja toteutuksen taso. Lisäksi valinnas-
sa kiinnitetään huomiota rakennuskohteen maa-
kunnalliseen merkittävyyteen, ekologisuuteen ja
elinkaarikustannuksiin sekä tekniikan, materiaalien
ja ratkaisujen innovatiivisuuteen, kestävyyteen ja
kokonaistaloudellisuuteen.
Ilomantsin voimalaitoksen ja pellettitehtaan sei-nässä valinnasta maakunnalliseksi rakennuskoh-teeksi muistuttaa kunnialaatta.
Yhteiskunta tuki Vapon tytäryhtiön Suo Oy:n ruo-kohelven viljelyä samalla tavalla kuin muitakin vil-jelijöitä.
22 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Tutkimustoimintaa liiketoiminnanedistämiseksi
Vapo-konsernissa tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtä-
vänä on tukea eri liiketoimintoja ja varmistaa konser-
nin pitkän aikavälin kannattava kasvu. Tutkimus- ja
kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi konsernin kehitys-
osasto, joka myös vastaa laajoista liiketoiminnan ja
teknologian kehittämishankkeista sekä uuden teknolo-
gian kehittämisestä yhteistyössä liiketoimintojen kans-
sa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna
2006 olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa (4,3). Tämä
on 0,7 prosenttia (0,8) konsernin liikevaihdosta.
Uuden turvetuotantoteknologian
kehittäminen jatkui
Uutta turvetuotantoteknologiaa ja sen ympäristövai-
kutuksien testaamista jatkettiin tuotantokaudella 2006
poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa neljällä paikka-
kunnalla. Kokeilua laajennettiin myös Ruotsiin.
Uusi turvetuotantomenetelmä perustuu aurinko-
energian hyödyntämiseen mahdollisimman tehok-
kaasti. Siinä märkä turve pumpataan pumppulinjoja
pitkin kuivumaan tarkoitusta varten rakennetulle ken-
tälle, jossa auringonpaiste ja tuulet kuivattavat sen
tehokkaasti. Kuiva turve kerätään kentältä pois esi-
merkiksi mekaanisella kokoojavaunulla.
Kehittämisen painopiste oli kannattavuuden paran-
tamisessa kuivatuskenttäratkaisuilla ja tuotannonoh-
jausta kehittämällä. Ohjauksen ja koneketjun toimi-
vuuden merkitys uudessa teknologiassa kasvaa, koska
tuotanto on erittäin nopearytmistä verrattuna perin-
teiseen turvetuotantoon. Kun nykyään tuotetaan 2–3
satoa vuodessa, uudella turvetuotantoteknologialla
uusi sato tuotetaan parhaimmillaan kahden vuorokau-
den välein. Teknisesti menetelmä toimi hyvin.
Uuden turvetuotantomenetelmän ympäristövaiku-
tuksista tehdyt selvitykset vahvistivat aikaisemmin saa-
tuja tuloksia. Niiden mukaan uudella turvetuotanto-
menetelmällä on mahdollista pienentää turvetuotan-
non ympäristövaikutuksia. Etenkin vesistövaikutukset
jäävät erittäin vähäisiksi.
Uusi menetelmä mahdollistaa myös turpeen tar-
kemman hyödyntämisen ja tuotannosta vapautuvan
alueen nopean ennallistamisen, mikä vähentää kasvi-
huonekaasuvaikutuksia ja lisää käytettävissä olevia tur-
vevaroja. Se soveltuu hyvin esimerkiksi vanhojen tuo-
tantoalueiden reuna-alueiden ja suopeltojen hyödyn-
tämiseen. Tämä on tärkeää, sillä vuonna 2006 julkais-
tujen suomalaisten ja ruotsalaisten uusimpien tutki-
musten tulokset osoittavat, että ihmisten muuttamat
suot ovat merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Siksi
turpeen tuottaminen näiltä alueilta olisi järkevää il-
mastonmuutoksen näkökulmasta.
Menetelmän kehittäminen jatkuu vuonna 2007,
jolloin koetoiminta laajene myös Ruotsissa täyden
mittakaavan pilot-alueille. Jatkokehityksessä keskity-
tään kuivatuskenttäratkaisuihin, tuotannonohjaukseen
sekä konekehitykseen.
Biopolttonesteitä turpeesta,
puusta ja peltoenergiasta
Tärkeä kehityskohde vuonna 2006 oli biopolttonestei-
den kehitys- ja selvitystyö yhteistyökumppaneiden
kanssa. Erityisesti selvitettiin kaasutukseen, katalyytti-
Uuden turvetuotantomenetelmän kehittäminenjatkui.
Vapo on mukana biodieselin valmistukseen tähtää-vässä hankkeessa.
23 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
seen kaasunpuhdistukseen ja Fischer-Tropsch -syntee-
siin perustuvaa biodieselin valmistusta VTT:n vetämäs-
sä Ultra Clean Gas -tutkimushankkeessa, jossa ovat
mukana myös Tekes, suuret metsäyhtiöt ja Neste Oil.
Tätä varten VTT:lle valmistui lokakuun puolivälissä
uusi 500 kW:n koekaasutuslaitteisto Otaniemeen.
Myös etanolin valmistusta selluloosakasveista selvitet-
tiin.
Vapon näkökulmasta Fischer-Tropsch -synteesi on
kiinnostava menetelmä biodieselin valmistuksessa,
koska se mahdollistaa paikallisten biopolttoaineiden
käytön. Raaka-aineeksi soveltuvat esimerkiksi metsäha-
ke, kuori, ruokohelpi ja turve. Raaka-aineita voidaan
käyttää yksinään tai sekoittaa keskenään.
Menetelmän käyttökelpoisuutta lisää se, että näin
valmistettu biodiesel soveltuu käytettäväksi nykyisissä
moottoreissa yksinään tai sekoitettuina muihin diesel-
laatuihin halutussa suhteessa. Siksi ei tarvita myös-
kään uusia jakelujärjestelmiä.
Turpeen merkitys suunnitelmissa on tärkeä, koska
varsinaiset tuotantolaitokset olisivat suuria, noin 250
MW:n kokoisia. Niiden raaka-ainehuollon turvaami-
seen tarvitaan turvetta, vaikka laitos rakennettaisiin
metsäteollisuuden yhteyteen, kuten on suunniteltu
mahdollisimman korkean hyötysuhteen saavuttami-
seksi.
Soille uusi turpeen käyttömuoto ei ole uhka. Jos
esimerkiksi Suomessa käytettävistä liikennepolttoai-
neista valmistettaisiin 10 prosenttia turpeesta, tuotan-
topinta-alaa tarvittaisiin lisää reilut 10 000 hehtaaria
eli 20 prosenttia enemmän kuin nykyään. Tällöin tur-
vetuotannon käytössä olisi noin prosentti Suomen
turvevaroista. Tällä hetkellä Suomessa on turvetuotan-
nossa noin 60 000 hehtaaria, joka on 0,6 prosenttia
Suomen turvevaroista.
Liikenteen biopolttonesteitä kohtaan tunnetun kiin-
nostuksen taustalla on EU:n vaatimus siitä, että vuon-
na 2010 biopolttonesteiden osuus liikenteen polttoai-
neista pitää olla 5,75 prosenttia. Vuoden 2007 alussa
seuraavaksi tavoitteeksi asetettiin 10 prosenttia vuo-
teen 2020 mennessä.
Pelletin kehitysohjelma
käynnistyi
Vuoden 2006 aikana käynnistettiin laaja pelletin kehit-
tämisohjelma. Kyseessä on useista osaprojektista koos-
tuva kokonaisuus, joka kattaa pelletin koko tuotanto-
ketjun ja käytön. Tarkoitus on helpottaa ja varmistaa
pelletin käyttöä polttoaineena sekä laajentaa raaka-
ainepohjaa, mikä varmistaa tuotantoa ja pelletin saa-
tavuutta. Kyseessä on kaksivuotinen projekti, jota Te-
kes tukee.
Lisää bioenergiaa metsäteollisuuden
lietteistä ja kuorista
Metsäteollisuuden lietteiden ja kuorien kuivausmene-
telmien testaaminen jatkui. Tätä varten Kevätniemen
sahan yhteyteen rakennettiin kuorien kuivatuskenttä,
joka valmistui lokakuussa. Kuivaamista ehdittiin ko-
keilla lokakuussa, mutta varsinainen testitoiminta
käynnistyy keväällä 2007.
Kuorien kuivaamiseen käytetään hukkaenergiaa ja
tarkoitus on parantaa kuorijätteen käyttökelpoisuutta
polttoaineena mahdollisimman edullisesti. Näin on
mahdollista saada käyttöön jopa useita terawattitun-
teja bioenergiaa vuodessa.
Pirkan Voiman
valmistelu jatkui
Hämeenkyrössä jatkui jätteenpolttolaitoksen investoin-
nin valmistelu. Hanketta koskeva YVA-selvitys valmis-
tui keväällä 2006 ja viranomaisten lausunto saatiin
syyskuussa. Siinä edellytetään ympäristölupahakemuk-
sen yhteydessä esitettäviä täsmennyksiä laitoksen
suunnitteluun.
Pirkan voimaksi nimetty hanke herätti edelleen
runsaasti keskustelua vuoden 2006 aikana sekä järjes-
tetyissä tilaisuuksissa että julkisuudessa. Hämeenkyrön
kunta järjesti myös asiaa koskevan neuvoa antavan
kansanäänestyksen, joka päätyi lähes tasatulokseen.
Jätteenpolttolaitosta vastusti 2 159 äänestäjää ja kan-
natti 2 029 äänestäjää. Hämeenkyrön kunnanvaltuus-
to teki hankkeen kannalta tärkeän päätöksen
19.2.2007, kun se päätti lähteä laatimaan kaavaa jät-
teenpolttolaitokselle.
Vuoden aikana varmistettiin jätepolttoaineen han-
kinta Kyröskoskelle. Tätä koskevat sopimukset on teh-
ty Pirkanmaan jätehuollon, Loimi-Hämeen Jätehuollon
ja Rauman seudun Jätehuollon kanssa.
Jätteenpolttolaitos tuottaisi lämpöä Finnforest
Oyj:n sahalle ja M-Real Kyrolle noin 400 GWh vuo-
dessa sekä sähköä 70 GWh. Nykyään tehtaat käyttä-
vät polttoaineena maakaasua, jonka hinta on kuiten-
kin noussut nopeasti. Lämpöä on mahdollista tuottaa
myös Kyröskosken kaukolämpöverkkoon.
24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Y M P Ä R I S T Ö
24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Hanne Lepistö24 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
25 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200625 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Ympäristövastuullisuus ja Vaponilmasto-ohjelma kehityksen suuntana
Vapon toiminnan raaka-ainehuolto perustuu luonnonvarojen vastuulli-
seen hyödyntämiseen ja raaka-aineen alkuperän tunnistamiseen. Vapo
on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityk-
sen edistämiseen yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kaikissa
vaiheissa. Näiden periaatteiden noudattamista seurataan mm. hallinta-
järjestelmien avulla.
Vuonna 2006 arvioitiin Vapon turvetyömaiden vesiensuojeluun teh-
tyä työtä viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Oli ilo todeta, että Va-
pon turvetuotannon aiheuttama vesistöjen ravinnekuormitus on vähen-
tynyt puoleen viime vuosikymmenen aikana. Typen osalta kuormitus
väheni noin 55 prosenttia ja fosforin osalta noin 66 prosenttia. Valta-
kunnallisesti turvetuotanto on 0,2 prosentin fosforikuormittaja ja 0,3
prosentin typpikuormittaja. Luvut ilmenevät Pöyry Environment Oy:n
tekemästä selvityksestä. Vähenemä on seurausta Vapon noin 19 miljoo-
nan euron vesiensuojeluinvestoinneista sekä panostuksesta osaamiseen
viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Vuonna 2006 valmisteltiin myös Vapon ilmasto-ohjelmaa. Ilmastoso-
pimusten kannalta vuosi 1990 ja sen aikana tehdyt toimet ovat perusta
tarkastelulle. Tämän jälkeen Vapo on kehittänyt ja monipuolistanut
merkittävästi omaa energialiiketoimintaansa, kehittänyt pellettituotan-
toa, puu- ja peltoenergian hankintaketjuja, tuulivoimaa, uutta turvetuo-
tantoteknologiaa, turvemaiden jälkikäyttöä, jätehuoltoa ja siihen liitty-
viä energiaratkaisuja sekä uudistanut omia laitoksiaan. Nämä toimenpi-
teet vähentävät päästöjä myös kansallisen tason ilmastolaskennassa.
Vapon ilmasto-ohjelman kautta olemme sitoutuneet jatkossakin seuraa-
viin toimenpiteisiin:
Parannamme energiaomavaraisuutta korvaamalla öljyä ja hiiltä
paikallisilla polttoaineilla.
Kehitämme metsistä, pelloilta, soilta ja jätteestä peräisin olevia
uusiutuvan energian käyttöketjuja.
Kohdennamme turveteollisuutta alueille, joilla nykyisiä luontaisia
hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin.
Käytämme turvetuotannossa vähäpäästöistä tekniikkaa.
Tuotamme omilla voima- ja lämpölaitoksilla energiaa tehokkaasti
polttoaineita säästäen.
Maailman suurimpana pelletin tuottajana vähennämme öljystä
syntyviä päästöjä.
Kehitämme liikenteen biopolttonesteitä.
Haluamme tehdä kehitystä puhtaan asian puolesta jatkossakin.
Lisää tietoa asiasta löytyy www.vapo.fi -sivuilta.
Pirkko Selin
Ympäristöjohtaja
26 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo toimii vastuullisestiympäristön huomioiden
V
Vapon ympäristövaikutukset
apo jalostaa turvetta ja puuta, niihin liittyviä
sivutuotteita sekä erilaisia jätemateriaaleja tuot-
teiksi ja palveluiksi. Periaatteena on, että luonnonva-
rojen hyödyntämisen raaka-aineeksi on tapahduttava
kaikissa toimintakohteissa ympäristön tila ja tarpeet
sekä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Turvetuotannon keskeiset ympäristövaikutukset liit-
tyvät vesistövaikutuksiin sekä joissakin tilanteissa työ-
koneista ja kuljetuksista aiheutuviin pöly- tai meluhäi-
riöihin sekä tuotannon jälkeen tapahtuvaan soiden
jälkikäyttöön. Energiantuotannossa keskeisiä ympäris-
tövaikutuksia ovat polton aiheuttamat päästöt. Jäte-
huoltoratkaisuissa eniten keskustelua aiheuttavat haju
ja melu. Puunjalostuksessa on tärkeää tunnistaa puun
alkuperä, hallita tuotannon aiheuttama melu sekä
hoitaa tarvittavat vuosikymmeniä sitten käytössä ol-
leista menettelytavoista johtuneet maaperän puhdis-
tustyöt. Jätehuollon asianmukainen hoitaminen liittyy
kaikkiin tuotantoprosesseihin.
Vapo on sitoutunut ympäristöpolitiikassaan jatku-
vaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämi-
seen yhtiön toimintojen ja tuotteiden elinkaaren kai-
kissa vaiheissa. Ympäristöpolitiikka kuvaa omistajien,
hallituksen sekä toimivan organisaation linjauksia ym-
päristöasioiden hoitamisessa. Yrityksen johto seuraa
tunnuslukujen avulla politiikan tuloksellisuutta ja uu-
distamistarpeita.
Vapo-konsernille laadittiin oma ilmasto-ohjelma
vuonna 2006. Se ohjaa toimintaa ympäristön ja erityi-
sesti ilmaston hyväksi.
27 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200627 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon vuoden 2006 ympäristöpalkinto Sakari Jaaralle Ouluun
Vapo Oy:n hallitus myönsi vuoden 2006 ympäris-
töpalkinnon tuotantovastaava Sakari Jaaralle. Hän
on ansioitunut käytännön vesienkäsittelymenetel-
mien kehittämisessä ja rakentamisessa. Kyse on Va-
pon kannalta tärkeästä asiasta, sillä Suomessa val-
tioneuvoston uusi vuoteen 2015 ulottuva vesien-
suojelun tavoiteohjelma edellyttää edelleen vesien-
suojelun tehostamistoimia myös turvetuotannossa.
Uusin hankkeista on Viitasuon turvetuotanto-
alueelle rakennettu ruokohelpikenttä, jonka Jaara
on suunnitellut. Tutkimustulosten mukaan kenttä
toimii erinomaisesti. Menetelmää on mahdollista
hyödyntää myös muissa turvetuotantokohteissa.
Sakari Jaara on ideoinut myös kasvillisuuskentän
rakentamisen “laatustandardin”.
Sakari Jaara on ollut Vapon palveluksessa reilut
kymmenen vuotta. Hän työskentelee Pohjois-Poh-
janmaan asiakastiimissä Oulussa.
Vapo Oy:ssä on myönnetty vuodesta 1990 lähti-
en palkinto ympäristöasioiden hoitamisessa ansioi-
tuneille henkilöille. Palkinto voidaan myöntää
joko Vapon palveluksessa olevalle henkilölle tai
urakoitsijalle perustellun ansioitumisen mukaisesti.
Palkintosumma on 2 500 euroa.
Ympäristöpalkinnon voittanut Sakari Jaara sanoo,että ajattelutapa Pohjois-Suomessa on ollut ainahyvin ympäristölähtöinen: ”Uusissa hankkeissa onmietitty aina ensimmäiseksi vesiensuojelumahdolli-suudet ja sitten vasta jatkettu muuta suunnitte-lua.”
Pirkko Selin ja Matti Hilli (oik.) luovuttivat ympäristöpalkinnon Sakari Jaaralle.
28 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vaponympäristöpolitiikka
Vapon ympäristöpolitiikka kertoo omistajan ja yrityk-
sen johdon asettamat periaatteet käytännön työhön
liittyvästä ympäristöasioiden hoitamisesta. Ne ovat
seuraavat:
Tiedostamme toimintaamme ja tuotteiden elinkaa-
reen liittyvät velvoitteet ja vastuut sekä toimimme
niiden mukaisesti. Edellytämme yhteistyökumppa-
neiltamme samanlaista vastuullisuutta.
Päämääränämme on luonnonvarojen kestävä käyt-
tö, luonnonarvojen huomioonottaminen sekä ym-
päristökuormituksen minimointi ja luontoresurssi-
en harkittu hyödyntäminen. Hankimme tietoa toi-
mintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksis-
ta ja kehitämme vaikutusten minimointiin soveltu-
vaa teknologiaa.
Seuraamme aktiivisesti ympäristön tilan vaatimia
tarpeita ja sovellamme toiminnassamme teknisesti
sekä taloudellisesti parasta tekniikkaa ja siihen liit-
tyviä työtapoja.
Olemme selvillä asiakkaittemme ympäristötarpeis-
ta ja -arvoista. Kehitämme niiden mukaisesti tuot-
teita ja ratkaisuja asiakkaittemme ja yhteiskunnan
ympäristöongelmiin.
Varmistamme ympäristöasiain hallinnan ja ympä-
ristöpolitiikan toteutumisen ympäristöhallintajär-
jestelmän, laatujärjestelmän, sisäisten katselmus-
ten sekä johdon raportoinnin avulla.
Huolehdimme, että henkilöstömme ja kaikki yhti-
ön toiminnassa mukana olevat tunnistavat työnsä
ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden hallin-
taan.
Käymme avointa ja aktiivista keskustelua asiakkai-
demme, henkilöstön ja muiden sidosryhmien
kanssa ja viestimme ympäristöasioistamme avoi-
mesti ja totuudenmukaisesti.
Ympäristöpolitiikka uudistetaan määräajoin. Sen vah-
vistaa Vapon hallitus. Ruotsissa Neova AB on asetta-
nut omiksi ympäristötavoitteikseen
Vähentää päästöjä ilmaan.
Vähentää vesistökuormitusta.
Vähentää tuotantoprosessissa syntyviä jätteitä.
Vähentää lähiympäristöön kohdistuvia haittoja.
Lisätä omaa ympäristötietämystään.
Turvealan ympäristöasioidenkehittäminen jatkui
Turvetuotantoon liittyvä yhteistyö viranomaisten ja
sidosryhmien kanssa jatkui vuonna 2006 tiiviinä. Tär-
keä merkitys oli ympäristöministeriön nimeämällä tur-
vetuotannon koordinointityöryhmällä, jota vetää Poh-
jois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
Työhön osallistui turvetuotannon ympäristöasioi-
den hoidon kannalta tärkeitä sidosryhmiä, kuten ym-
päristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön,
ympäristölupavirastojen ja ympäristökeskusten edusta-
jia sekä turvealan ja sen vaikutuksia arvioivien kon-
sulttien ja tutkimuslaitosten edustajia.
Koordinaatioryhmä järjesti koulutustilaisuuksia ja
valmisteli turvealaa koskevia selvityksiä viranomaistyö-
nä jatkossa hyödynnettäväksi. Vuonna 2006 työsken-
telyn kohteena olivat erityisesti vesipuitedirektiivin
edellyttämä tarkkailun kehittäminen. Myös turvetuo-
tannon melu- ja pölyvaikutuksien selvittäminen käyn-
nistettiin.
Tilastokeskus kokosi nyt ensimmäistä kertaa tiedot
turvetuotannon pinta-alatietojen muutoksista ja
maankäyttötavoista vuonna 2005 sovittujen pelisään-
töjen mukaisesti. Tietoja käytetään kansainvälisten
ilmastosopimusten tarpeisiin.
Ympäristökeskusten turvehankkeiden ympäristölu-pia valmistelevat virkamiehet tutustuivat Aitone-vaan toukokuussa 2006.
29 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200629 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Innovatiivisuus on turvetuotannon elinehto
Ympäristöneuvos Mauno Rönkkömäki on seurannut
turvealaa ja osallistunut sen kehittämiseen 1980-luvun
alkupuolelta mm. Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtajana.
Vuonna 1994 hän väitteli tohtoriksi hydrologisten
mallien käytöstä turvetuotantoalueiden vesiensuojelu-
tekniikoiden tutkimuksessa. Rönkkömäen rooli turve-
tuotannon pitkän linjan kehittäjänä on ollut tärkeä,
sillä Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotanto on merkittä-
vä asia. Maakunnassa on myös kehitetty aktiivisesti
turvetuotantoa ja vesiensuojelumenetelmiä. Rönkkö-
mäki jäi eläkkeelle huhtikuun 2007 lopussa.
Mauno Rönkkömäki, mitkä ovat olennaisia asioita
turvealan ympäristöasioiden hoitamisessa?
Viranomaisen näkökulmasta etenkin viimeisen vuosi-
kymmenen kehityksessä on ollut paljon hyvää. Turve-
tuotannon vesistövaikutukset ovat vähentyneet tuo-
tanto- ja vesienkäsittelymenetelmien kehittyessä ja
myös turvetuottajien asenne on muuttunut. Ympäris-
töasioita ei enää koeta välttämättömäksi pahaksi, vaan
on ymmärretty, että niistä huolehtiminen tuo muka-
naan oikeutusta toiminnalle. Samalla turvealalle on
kehittynyt moderni, avoin ja läpinäkyvä tapa toimia.
Tulevaisuudessa edessä on kuitenkin uusia haastei-
ta. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös turvetuotantoon.
Kevättulvien lisäksi yleistyvät syys- ja jopa talvitulvat.
Niinpä on varauduttava isojen virtaamien hallintaan
tuotantokauden ulkopuolella. Toinen tärkeä asia on
soiden tuotantoon valmisteluvaiheen ympäristövaiku-
tusten hallinta.
Ympäristövaikutuksien osalta huomioon pitää ottaa
entistä enemmän koko turvetuotannon elinkaari. Tä-
hän liittyy tuotannon suuntaaminen ympäristön kan-
nalta edullisille alueille eli soille, joissa ihmisen vaiku-
tus jo näkyy, varsinainen valmisteluvaiheen ja tuotan-
non aikaisten ympäristövaikutusten minimointi sekä
jälkikäytön järkevä ratkaiseminen.
Miten turvetuottajien ja viranomaisten yhteistyötä
pitäisi kehittää?
Lähtökohtana voisi olla se, että omavalvonnan ja vi-
ranomaisvalvonnan summa on vakio. Mitä paremmin
omavalvonta toimii, sitä vähemmän tarvitaan viran-
omaisvalvontaa, ja painopistettä kanssakäymisessä voi-
daan suunnata tutkimukseen ja kehittämiseen. Tieten-
kin viranomaisten pitää valvoa lupaehtojen noudatta-
mista jatkossakin, mutta sellaisten ehtojen, jotka ovat
vaikuttavia, toteuttamiskelpoisia ja valvottavissa. Tätä
varten olisi tärkeää, että ne syntyisivät kaikkien kol-
men tahon – turvetuottajan sekä valvonta- ja lupavi-
ranomaisten yhteistyönä.
Kanssakäymisen kivijalka ovat hyvät ja luottamuk-
selliset välit. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla näitä on
kehitetty mm. yhteisillä tarkastuskäynneillä ja vuosi-
palavereilla. Tärkeää on, että asioista pystytään kes-
kustelemaan samalla tasolla.
Hyvä esimerkki käytännön yhteistyöstä on valta-
kunnallinen turvetuotannon koordinointityöryhmä,
jota Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vetää. Siinä
ovat mukana laajasti eri tahot, jotka ovat tekemisissä
turvetuotannon kanssa. Tuloksena on jo syntynyt uu-
sittu ja täydennetty tarkkailuohje, ja työn alla on ym-
päristönsuojeluohjeen päivittäminen, ohje lupahake-
mukseen liitettävästä luontoselvityksestä jne.
Miltä turvealan tulevaisuus näyttää?
Tällä hetkellä ilmassa on positiivisia merkkejä. Tuo-
tannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vä-
hentyneet, tutkimustulokset tukevat turpeen päästö-
kertoimen tarkistamista ja suunnitelmat biopolttoai-
neiden valmistuksesta tarjoavat uusia mahdollisuuksia
turpeen käytölle.
Itse näen turvetuotantoalueen maaseutuun kuulu-
vana kulttuurimaisemana siinä missä peltomaiseman-
kin. Se kuvastaa toimeliaisuutta alueella ja luo uskoa
maaseutuun. Tärkeää on, että alueen jälkikäyttö on
suunniteltu. Uudelleen soistaminen, ruokohelven kas-
vatus tai muu maanviljely, metsittäminen, lintuvedet
ja ehkä tulvasuojelukäyttö ovat näkymänä toiveita
herättäviä.
Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää turvetuotan-
non innovatiivisuus. Tutkimus ja kehitys on avainase-
massa, kun haetaan uusia keinoja toiminnan tehosta-
miseen, ympäristövaikutusten vähentämiseen ja jälki-
käytön kehittämiseen. Samalla tuodaan ympäröivälle
alueelle vaurautta.
Mauno Rönkkömäki muistuttaa, että turvetuotan-non hyväksyttävyydessä kyse on jatkuvasta työstä.Se täytyy ansaita uudelleen joka kesä.
30 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
* Luvut sisältävät luonnollisen maa-alueen taustakuormituksen
** Luvut on laskettu pinta-alojen ja ominaiskuormitusten perusteella
*** Laskentatapa on muuttunut vuonna 2006
Vapon turvetuotannon aiheuttama kokonaisvesistökuormitusja ominaiskuormitus (brutto*) vuonna 2005 ja 2006
Kokonaisvesistökuormitus
t/v Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine
Vuosi 2005 2006 2005 2006 2005 2006
Suomi 20,80 19,00 564,00 562,00 3 535,00 2 536,00
Neova AB** 2,00 1,50 55,00 47,60 360,00 218,00
AS Tootsi Turvas*** 3,12 0,05 103,39 6,10 1 526,65 30,50
Langham OÜ** - 0,10 - 4,00 - 19,50
AS Seda** - 0,27 - 10,70 - 51,80
Kekkilä Oyj 0,40 0,38 11,20 15,1 63,70 73,50
Ominaiskuormitus
kg/ha/v Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine
Vuosi 2005 2006 2005 2006 2005 2006
Suomi 0,32 0,30 8,08 8,81 55,10 39,74
Neova AB** - - - - - -
AS Tootsi Turvas*** 0,54 0,015 17,91 1,90 264,40 12,20
Langham OÜ** - - - - - -
Kekkilä Oyj 0,38 0,34 9,96 13,37 56,40 65,10
Turvetuotannon ympäristövaikutuksettunnetaan ja hallitaan
Suomessa jokainen turvetuotantoa koskeva ympäristö-
lupa sisältää määräykset suokohtaisen tarkkailun to-
teuttamisesta. Neuvottelut suokohtaisten tarkkailu-
määräysten uudistuksesta ympäristölupaviraston ja
ympäristökeskuksen edustajien kanssa jatkuivat vuon-
na 2006.
Vapolta tarkkoja mittaustietoja turvetuotannon ve-
sistövaikutuksista on käytettävissä Suomesta ja Viros-
ta. Ruotsista ja Latviasta on käytettävissä mitattuja
analyysituloksia.
Suomessa kuormitus nousi hieman vuonna 2006.
Syynä oli pitkään sateisena jatkunut syksy. Kuormitus-
seuranta osoittaa kuitenkin vesiensuojeluun tehdyn
mittavan ja kustannuksiltaan merkittävän työn puolit-
taneen kuormituksen kymmenen viime vuoden aika-
na. Turvetuotannon vesistökuormitus keskittyy rou-
dattomalle ajanjaksolle, mutta sateisten syksyjen ja
leutojen talvien aikana ympärivuotinen kuormituksen
seuranta on osoittautunut tarpeelliseksi.
Valtioneuvosto päätti marraskuussa 2006 Suomen
vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 saakka.
Linjauksen avulla toteutetaan EU:n vesipolitiikan pui-
tedirektiivin ja sitä täydentävän lainsäädännön anta-
mia yleisiä tavoitteita. Tavoiteohjelmassa turvetuotan-
nolle on asetettu uudet vesiensuojelutavoitteet ja
suuntaviivat. Edellinen kansallinen vesiensuojelun ta-
voiteohjelma päättyi vuonna 2005.
31 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200631 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Soiden synty ja turpeenmuodostuminen Suomessa
Suomeen alkoi syntyä soita, kun maata alkoi paljastua sulavan man-
nerjäätikön alta noin 10 000 vuotta sitten. Uusia soita syntyy edelleen
lähinnä länsirannikolla, jossa maankohoaminen paljastaa uutta aluetta
meren pohjasta.
Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan uusia soita on synty-
nyt viimeisten 50 vuoden aikana yhteensä 50 000 hehtaaria. Tällainen
tilanne on ainutlaatuinen Euroopassa ja koko maailmassa, sillä ylei-
sempää on, että maan pinta vajoaa tai pysyy paikoillaan.
Kun suokasvit muodostavat ensimmäisen kasvillisuuden jään tai
meren alta paljastuvalle maalle, puhutaan primäärisoistumista. Niistä
suo leviää ympäröiville maille ja täyttää myös matalia ja pieniä lampia.
Tällöin puhutaan metsämaan soistumisesta ja vesistöjen umpeenkas-
vusta. Suomessa primäärisoistumia ja metsämaan soistumia on molem-
pia noin 40 prosenttia suoalasta ja umpeenkasvusoita noin 20 prosent-
tia suoalasta.
Turvetta muodostavat suon pinnalla kasvavat suokasvit, jotka saavat
kasvuenergiansa auringon valosta. Yhteyttämisprosessissa ne sitovat
aurinkoenergian avulla ilmakehän hiilidioksidia maasta veden mukana
imemiinsä ravinteisiin muodostaen kasvussa tarvittavia yhdisteitä.
Kasvien kasvu eli perustuotanto tapahtuu sekä maan pinnan ylä-
että alapuolella. Pinnan yläpuolista biomassaa ja sen kasvua on melko
helppo mitata ja ne tunnetaankin varsin hyvin. Pinnan alapuolella ta-
pahtuvasta kasvusta on saatu tarkempia tuloksia erilaisilla merkkiai-
neilla ja vaivalloisilla manuaalisilla mittauksilla.
Tulosten mukaan eräät sarakasvit tuottavat noin 80 prosenttia uu-
desta biomassasta maan pinnan alapuolelle. Massa koostuu makro- ja
ennen kaikkea mikrojuurista, jotka pääosin rajoittuvat noin 30 sentti-
metriä paksuun pintakerrokseen, mutta havaintoja on jopa lähes kah-
den metrin syvyydestä löytyvistä elävistä juurista. Suon pinnan ylä-
puolella tapahtuva kasvu hautaa aikaisempien vuosien kasvun pikku-
hiljaa pinnan alle.
Vaikka suo onkin vetinen kasvupaikka, vaihtelee suoveden pinta
säätilojen ja suotyypin mukaan. Pysyvä vesipinta, jonka alla aines on
veden kyllästämää jatkuvasti, sijoittuu keskimäärin 30–40 senttiä suon
pinnan alle. Sen ja suon pinnan välisessä kerroksessa on happea, jota
ei ole pysyvän vesipinnan alapuolisessa kerroksessa.
Veden pinnan yläpuolisessa kerroksessa oleva happi mahdollistaa
mikrobien toiminnan. Ne koostuvat lähinnä sienistä ja bakteereista,
jotka hajottavat pinnan alle syntyvää tai sinne joutunutta kasviainesta.
Hajotustyön ja siihen liittyvien biokemiallisten muutosten tuloksena
syntyy turvetta, jota voidaan pitää ”valmiina”, kun se jää pysyvän suo-
vesipinnan alapuolelle. Siellä muutoksia tapahtuu enää hyvin vähän.
Kaikissa soissa on siis varsinaisen turvekerroksen päällä turpeen
muodostumiskerros, joka koostuu elävästä ja kuolleesta kasvibiomas-
sasta sekä sitä hajottavista mikrobeista. Suomessa tämän kerroksen hii-
limassa on keskimäärin 10 prosenttia koko suon hiilimassasta. Kerrok-
sen ikä on alle 300 vuotta eli nuorempi kuin hiilidioksidin viipymäai-
ka ilmakehässä. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kerroksen hiili-
varasto voitaisiin rinnastaa puuperäisiin polttoaineisiin energiatuotan-
nossa.
32 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200632 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vesienkäsittely tuottaa tulosta
Turvetuotantoalueilla käytetään erilaisia vesienkäsitte-
lymenetelmiä, jotka tehdään nykyisin samalla kuin
soita kunnostetaan turvetuotantoa varten. Laskeutus-
altaat, pintavalutus, virtaaman säätö, sarkaojapidätti-
met sekä erilaiset kasvillisuuden pidätyskykyyn perus-
tuvat menetelmät ovat osoittautuneet luonnonmukai-
siksi ja toimiviksi menetelmiksi sekä uusilla että van-
hoilla turvetuotantoalueilla.
Kemiallista puhdistusta käytetään vain kuormituk-
sen hallinnan kannalta erityisen vaikeissa ja poikkeuk-
sellisissa kohteissa, koska menetelmä vaatii toiminnal-
le muuten vieraiden aineiden käyttöä ja siihen liitty-
vää monipuolista varautumista turvetuotantoalueella.
Uutena menetelmänä vuonna 2006 kehitettiin ruoko-
helpikasvustoon perustuvaa imeytyskenttää.
Vapon eri toimintamaissa viranomaisvaateet ja lu-
pakäsittely vaihtelevat. Myös käytössä olevissa vesien-
käsittelymenetelmissä on eroja. Vapon ja Kekkilän tur-
vetuotantoalueille Suomessa sekä Neovan turvetuo-
tantoalueille Ruotsissa on rakennettu vesienkäsittely-
menetelmät kuormituksen hallintaa varten. Lähes kai-
killa Vapon käytössä tai suunnitteilla olevilla turvetuo-
tantoalueilla Suomessa on jo tehty tai tehdään ravin-
teita ja kiintoainetta pidättäviä eli perustasoa tehok-
kaampia vesienkäsittelymenetelmiä. Myös Tootsi Tur-
vas AS:n turvetuotantoalueilla Virossa vesiensuojelua
on tehostettu.
Vapon ja Kekkilä Oyj:n turvetuotantoalueita varten
laadittiin Suomessa jo 1990-luvun alkupuolella vesien-
suojelun perusparannusohjelma, jonka avulla kuormi-
tus vähennettiin viranomaisten asettaman tavoiteta-
son alapuolelle.
Markkinaosuuden mukainen kuormitusosuus on
ollut Vapossa vertailupohjana omia vesiensuojelun
tavoitteita asetettaessa. Tosin vuosittainen vaihtelu on
merkittävää säätiloista johtuen. Kehitys on kulkenut
kuitenkin merkittävästi päästöjä vähentävään suun-
taan. Vapon markkinaosuus oli edellisen ohjelman
tekoaikana 80-85 prosenttia. Nyt se on laskenut noin
75 prosenttiin, sillä alalle on tullut uusia toimijoita.
Vapo-konsernin turvetuotannon vesistökuormitus vuonna 2005 ja 2006
Neova AB:n ja Langham OÜ:n luvut on laskettu pinta-alojen ja ominaiskuormitusten perusteellaAS Tootsi Turvas: laskentatapa on muuttunut vuonna 2006
Pärnumaan ympäristöviraston henkilöstöä TootsiTurvaksen ympäristöasiantuntijan Helen Nikkarevinseurassa Pööraveren suolla.
33 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200633 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon turvetuotannon typennettokuormitus Suomessa 2000–2006
Vapon turvetuotannon kiintoaineennettokuormitus Suomessa 2000–2006
Vapon turvetuotannon fosforinnettokuormitus Suomessa 2000–2006
Tulokset perustuvat ulkopuolisten konsulttien tekemiintarkkoihin mittauksiin. Mittausohjelmat on määritelty lu-paehdoissa tai ne ovat viranomaisten hyväksymät.
Tehostunut vesiensuojelupuolitti ravinnekuormituksen
Vapon turvetuotannon vesistökuormitus Suomes-
sa on vähentynyt puoleen viimeisen vuosikym-
menen aikana. Typen kuormitus väheni noin 55
prosenttia ja fosforin noin 66 prosenttia. Tulos
on seurausta vesiensuojelutason kohoamisesta ja
mittavista vesiensuojeluinvestoinneista.
Tieto ilmenee Pöyry Environment Oy:n teke-
mästä selvityksestä, jossa tutkittiin miten turve-
tuotanto onnistui vuonna 2005 päättyneen vesi-
ensuojelun tavoiteohjelman tavoitteiden toteutta-
misessa. Selvityksen ovat tilanneet Vapo Oy ja
Turveruukki Oy.
Taustalla mittavat
investoinnit
Vapo on investoinut viimeisen kymmenen vuo-
den aikana 19 miljoona euroa yksinomaan turve-
työmaiden vesienkäsittelyyn. Lisäksi rahaa on
käytetty tarkkailututkimuksiin, lukuisiin selvityk-
siin, omaan ja urakoitsijatyöhön sekä tutkimus ja
kehitystoimintaan.
Nykyisin turvetyömailla on laajasti käytössä
vesiensuojelun perustasoa (laskeutusaltaat, sarka-
oja-rakenteet) tehokkaammat menetelmät, kuten
virtaamansäätö, salaojat, ylivuotokenttä, haihdu-
tus/imeytys. Lisäksi tehostetut vesiensuojelume-
netelmät, kuten pintavalutus ja kemikalointi ovat
yleistyneet viime vuosina.
Myös turvetuotantoalueiden kuormituksen seu-
ranta ja tulosten luotettavuus on tarkentunut lai-
tekehityksen ja mittauskohteiden ympärivuoti-
suuden ansiosta.
34 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon vesienkäsittelymenetelmät 2006
34 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
35 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200635 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Eri maankäyttömuotojen keskimääräiset netto-ominaiskuormituksetsekä luonnonhuuhtouma
Turveteollisuuden osuus
kokonaiskuormituksesta on vähäinen
Vuonna 2006 saatiin uutta tietoa turveteollisuuden
osuudesta vesistöjen kokonaiskuormituksessa, kun
Pöyry Environment Oy selvitti eri maankäytössä olevi-
en alueiden ominaiskuormituslukuja. Selvityksen mu-
kaan koko turveteollisuuden osuus Suomen vesistöjen
fosforikuormituksesta on 0,2 prosenttia ja typpikuor-
mituksesta 0,3 prosenttia.
Viranomaiset velvoittavat
tarkkailemaan vaikutuksia
Turvetuotannon vaikutuksia seurataan viranomaisten
hyväksymien alueellisten tai suokohtaisten tarkkailu-
ohjelmien avulla. Tarkkailuun liittyvän näytteenoton ja
analysoinnin tekee yleensä ulkopuolinen tutkimuslai-
tos. Tutkimusten avulla viranomaiset seuraavat lupa-
ehtojen vaateiden toteutumista sekä toiminnan vaiku-
tuksia ympäristöön ja naapureille.
Suomessa turvetuotantoalueiden ympärivuotisia
tarkkailupisteitä on lisätty viime vuosina. Vapon työ-
mailla niitä oli vuonna 2006 yhteensä 48.
Näytteenotosta ja analysoinnista vastasivat Suo-
messa Envimetria Oy, Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat
Oy, Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus,
Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry, Kymijoen
vesi- ja ympäristö ry, Lapin Vesitutkimus Oy, Länsi-
Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, Nab labs ympäristö-
analytiikka Oy, Paavo Ristola Oy, Pohjanmaan Tutki-
muspalvelu, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.,
Pöyry Environment Oy, Saimaan vesiensuojeluyhdis-
tys, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry., Savolab
Oy ja Suomen ympäristömittaukset. Virossa vastaavaa
tehtävää hoiti Labor Oü Eesti Keskonnauringute Kes-
kus.
Turvetuotantoalueiden vaikutusten seuranta tarkkailututkimusten avulla 2005-2006
Tarkkailulaji (kpl) Kala- ja Vesistö- Kuormitus- Pöly- Melu- Muuraputarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu tarkkailu
2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006 2005 2006
Vapo Suomi 61 116 799 659 162 191 14 7 8 1 6 21
Neova AB 2 2 1 2 - - - - - 4 - -
AS Tootsi Turvas - - - 5 7 34 - - - - - -
Langham Oü - - - 1 - 1 - 1 - - - -
AS Seda - - - - - - - - - - - -
Kekkilä Oyj - 2 4 4 8 8 1 2 1 2 - -
-
Fosforin huuhtouma vuodessa Typen huuhtouma vuodessa
36 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200636 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200536 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Turvetuotantoalueiden omistussuhteetVapolla Suomessa 2006
Vapon turvetuotantopinta-alojenjakautuminen Suomessa vuonna 2006
Turvetuotantoala oli yli 60 000 hehtaaria
Vapo-konsernissa tuotettiin energiaturvetta vuonna
2006 noin 37 miljoonaa kuutiometriä (22,4) eli sel-
västi edellistä vuotta enemmän. Suurin osa, 29,4 mil-
joonaa kuutiometriä, oli jyrsinturvetta.
Vapolla oli turvetuotannossa yhteensä 60 820 heh-
taaria suota. Tuotannossa olleet alueet jakautuivat seu-
raavasti:
Vapo Suomi 50 491 ha
Neova AB 4 857 ha
AS Tootsi Turvas 3 353 ha
Langham Oü 300 ha
AS Seda 814 ha
Kekkilä Oyj 1 004 ha
Yhteensä 60 819 ha
Maatalousturpeen käyttö sitoo ravinnehuuhtoumia
Ympäristön kannalta turpeen käyttö on hyödyllistä
kuivikkeena ja lannan käsittelyssä. Tällöin turve vä-
hentää maatalouden huuhtoutumia ja hajuhaittoja.
Vuonna 2006 Vapo toimitti turvetta näihin käyttötar-
koituksiin 711 000 kuutiometriä (671 000).
Turpeen avulla sidottu laskennallinen ravinnehuuh-
toutuma oli vuonna 2006 noin 1 481 tonnia (1 397)
typpeä ja 146 tonnia (137) fosforia. Turpeen käyttö
vähentää siten merkittävästi vesistökuormitusta. Vähe-
nemä on suurempi kuin tuotannon aiheuttama kuor-
mitus.
Turvemaiden käyttö Suomessa 1945-2005
Lähde: GTK1950-luvulta lähtien Suo-messa on syntynyt 50 000hehtaaria uutta turvemaata.
37 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200637 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Jälkikäyttöön vapautunut lähes
23 000 hehtaaria maapohjaa
Turvetuotannosta vapautunut alue on hyvää maapoh-
jaa uuteen käyttöön. Vapo-konsernissa tällaista maa-
pohjaa vapautui vuonna 2006 yhteensä 3 776 heh-
taaria (2 555) Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vuoden
2006 lopussa suopohjaa oli poistunut käytöstä yh-
teensä 22 845 hehtaaria.
Suomessa Vapolta oli poistunut suopohjaa 21 210
hehtaaria (18 010) eli 3 200 hehtaaria vuoden 2006
aikana. Vapon omistamista tuotantotoiminnasta va-
pautuneista suopohjista on Suomessa vielä yli 4 000
hehtaaria tuotannon tukitoimien käytössä.
Maatalouskäytössä on 20 prosenttia, metsämaana
20 prosenttia ja peltoenergiatuotannossa 20 prosent-
tia. 22 hehtaaria on uudelleensoistettu ja lintujärvenä
on 162 hehtaaria. Kasvava osa suopohjista siirtyy vä-
hitellen ruokohelven viljelyyn.
Vapon omistamien tuotannosta poistuneidenalueiden jälkikäyttö Suomessa 2006
Kekkilän turvetuotannosta suopohjaa vapautui
vuoden 2006 aikana 125 hehtaaria lähinnä tukikäyt-
töön. Yhteensä käytöstä oli vuoden lopussa poistunut
487 hehtaaria.
Ruotsissa turvetuotannosta vapautui suopohjaa 80
hehtaaria. Yhteensä tuotannosta oli vapautunut vuo-
den 2006 loppuun mennessä 670 hehtaaria. Tärkein
jälkikäyttömuoto Ruotsissa on metsätalous.
Virossa AS Tootsi Turvakselta suopohjaa vapautui
251 hehtaaria. Yhteensä tuotannosta on vapautunut
355 hehtaaria. Vapautuneesta alueesta 113 hehtaaria
on kosteikkona ja loput peltoenergian tuotannossa.
Langham OÜ:ltä tuotannosta poistui 120 hehtaaria
kosteikoksi.
Kullekin suolle soveltuvat jälkikäyttömuodot riippu-
vat alueen omistuksesta, pohjamaalajista, jäljellä ole-
van turpeen määrästä sekä alueen yleisestä käyttötar-
peesta.
Turvetuotannosta vapautunut suopohja soveltuu moneen käyttöön.
38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Ruokohelven viljelyalan kehitys 2002-2006 Ruokohelven tuotanto 2002-2006
38 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Ruokohelven sopimusviljely kasvaa
Peltoenergiaa Vapo tuotti kasvattamalla monivuotista
ruokohelpeä. Viljelyala kasvoi Suomessa vuonna 2006
noin 14 000 hehtaariin (9 000). Siitä Vapon omaa
maata oli 4 364 hehtaaria (3 715). Peltoenergian tuo-
tannosta vastaavat Vapon tytäryhtiö Suo Oy ja sopi-
musviljelijät, joiden viljelyala on kasvanut nopeasti.
Sadonkorjuuala keväällä 2006 oli 2 275 hehtaaria
(1 522), jonka ruokohelpisato oli 36 GWh (25). Lisäk-
si tuotettiin siemeniä 1 000 hehtaarin alalla (1 000).
Oma siementuotanto mahdollistaa sopimusviljelyalan
kasvun ja sitä on tarkoitus edelleen lisätä.
Ruokohelpi soveltuu käytettäväksi polttoaineena
useimmissa polttolaitoksissa turpeeseen tai puuhun
sekoitettuna. Lisäksi ruokohelpeä on mahdollista käyt-
tää pelletin raaka-aineena.
Vapon ruokohelven viljelyala oli vuonna 2006 jo 14 000 hehtaaria. Valtaosaa viljelevät sopimusviljelijät.
39 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi
Vapo ja sen tytäryhtiöt tuottavat lämpöä ja sähköä
taajamien kaukolämpöverkkoihin, teollisuudelle, sa-
hoille, vankiloille ja varuskunnille. Vuonna 2006 Vapo
toimitti asiakkailleen lämpöä ja höyryä 1,3 TWh (1,1)
sekä sähköä 314 GWh (291). Tästä omaa tuulienergi-
an tuotantoa oli 12 GWh (14).
Vuoden lopussa Vapolla oli 10 sähköä ja lämpöä
tuottavaa voimalaitosta (9). Niistä tytäryhtiö Voimava-
su Oy:llä oli kolme ja Biokraft Oy:llä kaksi. Lämpöä
tuottavia yksiköitä Vapolla ja sen tytäryhtiöillä oli 25
paikkakunnalla (24). Vapon ja Metsäliiton yhteisyritys
Biokraft Oy vastasi voimantuotannosta seitsemällä sa-
halla. Biokraft Oy:n toiminta sisältyy tässä raportissa
Vapon toimintaan, mutta vuosikertomuksessa sen lu-
vut eivät ole mukana.
Kuivaniemen kunnassa sijaitsevassa tuulivoimapuis-
tossa Vapo tuottaa sähköä kahdeksalla tuulivoimayksi-
köllä. Lämmön- ja sähköntuotannon kapasiteettia kas-
vattivat syksyllä 2005 Ilomantsissa ja keväällä 2006
Haapavedellä käyttöönotetut voimalaitoksen ja pellet-
titehtaan kokonaisuudet.
Vapon Pellettilämmön suosio kasvoi vuonna 2006
selvästi. Uusia öljyä korvaavia pellettilämpölämpölai-
toksia valmistui kymmenen ja useiden muiden toteut-
tamisesta sovittiin. Yhteensä pellettilämpökohteita oli
käytössä vuoden lopussa jo 30. Konseptissa Vapo vas-
ta lämpökeskuksen investoinnista, polttoainehuollosta
sekä laitosten ylläpidosta ja käytöstä.
Käyttö 2002 2003 2004 2005 2006
Kaukolämpö 37,3 47,5 50,5 27,3 49,9
Teollisuus 50,8 37,7 34,2 62,1 32,2
Sähkö 11,9 14,8 15,4 10,6 17,9
Vapon tuottaman energian käytönjakauma vuosina 2002-2006, %
Vapo Voiman polttoaineiden käyttövuonna 2006 Suomessa, GWh
Voimalaitokset Lämpölaitokset YhteensäÖljy 169,0 26,5 195,5Hiili 339,0 - 339,0Turve 574,2 147,7 721,9Puu 612,0 *116,7 *728,7REF - - -Biokaasu 6,0 - 6,0Muu bio 8,5 - 8,5
* Sisältää pellettejä 5,7 GWh
Paikallisten polttoaineiden käyttö
vahvisti omavaraisuutta
Lämpöä ja sähköä Vapo tuotti ennen kaikkea paikalli-
silla polttoaineilla, puulla, turpeella ja peltoenergialla.
Paikallisten polttoaineiden osuus kaikesta käytetystä
polttoaineesta oli 70 prosenttia (70). Tuki- ja vara-
polttoaineena käytettävän öljyn osuus laski voimalai-
toksilla 9,9 prosenttiin (11). Kivihiilen osuus polttoai-
neista oli 19,8 prosenttia (20,7). Peltoenergian osuus
nousi 0,6 prosenttiin (0,4) käytetyistä polttoaineista.
Lämpölaitoksissa paikallisia polttoaineita käytettiin
yhteensä 264 GWh (299) ja niiden osuus oli 90,7
prosenttia (92). Vapon omien energiatoimitusten
osuus käytetystä energiasta oli 67,8 prosenttia (76).
Tukipolttoaineena käytetyn öljyn osuus oli vain 8 pro-
senttia. Lämpölaitosten hyötysuhde oli 84,4 prosent-
tia.
Voimalaitoksissa kotimaisten polttoaineiden osuus
kasvoi 70,3 prosenttiin (67,5). Eniten polttoaineena
käytettiin puuta, jonka osuus oli 35,8 prosenttia koko
polttoaineenkulutuksesta. Turpeen osuus kasvoi 33,6
prosenttiin. Turpeen osuus kasvoi, koska sen käyttö
oli edullisempaa kuin puupolttoaineiden.
Muun bioenergian eli lähinnä peltoenergian osuus
voimalaitospolttoaineista oli 0,5 prosenttia (0,3) ja
biokaasun 0,4 prosenttia (0,3). Jäteperäisen Ref-polt-
toaineen käyttö loppui lähes kokonaan (0,9).
Tuontipolttoaineiden eli hiilen ja öljyn osuus laski
29,7 prosenttiin (32,4). Pääosan tuontipolttoaineista
käyttää sokeriteollisuuden energiantuotannosta vas-
taava Voimavasu Oy, jonka Kantvikin, Salon ja Säkylän
voimalaitokset ovat ainoat kivihiiltä polttoaineena
käyttävät yksiköt Vapossa. Forssassa elokuussa 2006
käyttöön otettu 10 MW:n pellettikattila vähentää pai-
kallisesti öljyn käyttöä kesällä ja talven huippukuormi-
tusaikana Forssan alueella.
Voimalaitosten typpioksidin, rikkidioksidin, hiukkas-
ten ja hiilidioksidin kokonaispäätöt kasvoivat volyymin
kasvun seurauksena, mutta ominaispäästöt tuotettua
energiaa kohti olivat edellisen vuoden tasolla.
Vapon voimalaitosten energiantuotannon hyöty-
suhde vuonna 2006 oli 80 prosenttia (81,7)
40 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200640 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenpäästöt vuosina 2002-2006
Vapo Oy:n voima- ja lämpölaitostenominaispäästöt vuosina 2002-2006
Typpioksidi NOx
Rikkidioksidi SO2
Hiukkaset
Hiilidioksidi CO2
Typpioksidi NOx
Rikkidioksidi SO2
Hiukkaset
Hiilidioksidi CO2
CO2 laskennassa on käytetty puupolttoaineen ominaispäästönä 109 t/TJOminaispäästöjen laskennassa ei ole huomioitu puupolttoaineiden ja pel-toenergian päästöjä.
41 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200641 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Höyryä, lämpöä, sähköä japellettejä Haapavedeltä
Vapon Haapaveden voimalaitos ja pellettitehdas
otettiin käyttöön keväällä 2006. Kyseessä on toinen
yhdistelmälaitos, jossa tuotetaan lämpöä, sähköä ja
pellettejä. Ensimmäisen vastaavan laitoksen Vapo
otti käyttöön Ilomantsissa syksyllä 2005.
Haapavedellä kokonaisuuteen kuuluvat Vapon
voimalaitoksen ja pellettitehtaan lisäksi Haapaveden
Energia Oy:n kaukolämpöverkko, Haapaveden Ym-
päristöpalvelut Oy:n puhdistamolietteen kuivainlai-
tos, Valio Oy:n Haapaveden tehdas sekä kuivainlai-
toksen käyttämisestä vastaava Kemwater Services Oy.
Voimalaitos tuottaa höyryä samaan kokonaisuu-
teen kuuluvalle pellettitehtaalle, vieressä sijaitsevalle
lietteen kuivauslaitokselle sekä vähän matkan päässä
sijaitsevalle Valion tehtaalle. Kaukolämpöä tuotetaan
Haapaveden Energian kaukolämpöverkkoon ja säh-
köä Vapon sähköasiakkaille.
Voimalaitoksen pääpolttoaineena on jyrsinturve,
jota voidaan käyttää myös pellettien valmistukseen.
Lisäksi polttoaineena käytetään puupolttoaineita ja
kuivainlaitokselta tulevaa kuivattua puhdistamo-
lietettä, joka soveltuu poltettavaksi yhdessä turpeen
kanssa. Pellettien raaka-aineena on sahanpuru, mut-
ta myös turpeen ja ruokohelven käyttö on mahdol-
lista.
Haapavedellä kyseessä oli suurin investointi kau-
pungissa 15 vuoteen. Myönteiset vaikutukset tuntu-
vat monella tavalla. Yhdistelmälaitos turvaa kaupun-
gin energiahuoltoa, mahdollistaa pääosin Valiolla
syntyvän puhdistamolietteen asiamukaisen käsitte-
lyn ja työllistää alueen ihmisiä.
Voimalaitoksen ja pellettitehtaan toiminnassa
ympäristöasiat on otettu tarkkaan huomioon. Voi-
malaitoksen savukaasut puhdistetaan nykyaikaisilla
sähkösuodattimilla ja tekniikka on suunniteltu niin,
että palaminen on mahdollisimman puhdasta. Pelle-
töinnissä ja pellettien siirrossa syntyvä pöly puhdis-
tetaan poistoilmasta kuitusuodattimilla.
Voimalaitoksella on tärkeä merkitys myös lietteen
kuivainlaitoksen hajukaasujen puhdistamisessa, sillä
ne johdetaan polttoilmaksi voimalaitokseen.
Haapaveden voimalaitos ja pellettitehdas vihittiinkäyttöön 9.6.2006. Kokonaisuus tarjoaa työtä 12 hen-kilölle. Lisäksi turve- ja ruokohelpituotannon työllistä-vä vaikutus Haapaveden ympäristössä on suoraannoin 160 ja välillisesti noin 130 henkilötyövuotta.
42 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200642 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon hallinnassa olleet päästöluvat2005-2007
Vapo VoimaLieksan voimalaitos 1 kpl
Lieksassa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl
Sotkamon voimalaitos 1 kplSotkamossa olevat opt-in lämpökeskukset 4 kpl
Haapaveden voimalaitos 1 kpl
Voimavasu OyKantvikin voimalaitos 1 kpl
Salon Voimalaitos 1 kplSäkylän voimalaitos 1 kpl
Forssan Energia OyKiimassuon voimalaitos 1 kplForssan opt-in lämpökeskukset 8 kpl
Biokraft OyVilppulan voimalaitos 1 kpl
Yhteensä 23 kpl
Päästöluvat ja päästöoikeudet
Vapon tileillä oli vuodelle 2006 myönnettyjä päästöoi-
keuksia yhteensä 309 937 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa todennetut
hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 352 603 tonnia.
Vapon sähkökauppa perustuu omaan tuotantoon
Vapo tuottaa yli puolet myymästään sähköstä itse.
Valtaosa tuotetaan turpeella ja puulla lämmitysvoima-
laitoksissa, joissa tehdään sekä kaukolämpöä että säh-
köä.
Vuonna 2006 Vapo myi asiakkailleen sähköä 314
GWh (291). Omaa vastapainetuotantoa sähköntuo-
tannosta oli 51 prosenttia (50). Kotimaisen sähkön
osuus (biopolttoaineet, tuuli ja turve) oli 43 prosent-
tia (41).
Vapon sähkön alkuperä vuonna 2006
Vapo tuottaa sähköä ennen kaikkea kotimaisilla polttoaineilla.
43 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200643 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo Ympäristön toimittamankompostin käyttökohteet 2006
Kompostoinnin vaikutusten seurantatarkkailututkimusten avulla 2006
Tarkkailun laji Määrä kpl
Vesistötarkkailu 1
Kuormitustarkkailu/jätevesitarkkailu 1
Hajutarkkailu 10
Ammoniakki 8
Asukkaiden ympäristöpaneeli 2
Muu, linnustonseuranta 1
Vapon käsittelemät biojätteet jalietteet 2003-2006
Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön
Vapo kompostoi biojätteitä ja lietteitä vuonna 2006
yhteensä 183 350 tonnia (206 300). Käsiteltyjen jät-
teiden hyötykäyttöaste oli 99,9 prosenttia.
Biojätteitä ja lietteitä kompostoitiin 12 kohteessa.
Niistä 9 on tunnelikompostointilaitoksia, 1 membraa-
niteknologiaan perustuva kompostointilaitos ja 2 au-
makompostointilaitoksia. Vuoden aikana Vapo teki
sopimuksen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kompos-
tointilaitoksen lunastuksesta ja palvelusopimuksesta.
Kauppahuone Polynova Oy:ltä ostettiin heidän käyn-
nistämänsä Kymenlaakson Jäte Oy:n biojätteiden
kompostointiliiketoiminta.
Ruotsissa tehtiin ensimmäinen sopimus biojättei-
den kompostoinnista. Sopimuksen mukaan Vapo in-
vestoi Gävleen kapasiteetiltaan 15 000 tonnin kom-
postointilaitoksen ja vastaa alueen biojätteiden käsit-
telystä vuoden 2008 alusta lähtien. Rakentamisesta ja
laitoksen käyttämisestä vastaa Vapon Ruotsin tytäryh-
tiö Neova AB.
Valmista kompostia Vapo Ympäristö toimitti eri
käyttötarkoituksiin 173 660 kuutiometriä. (181 520).
Määrällisesti eniten kompostia käytettiin kaatopaikko-
jen suodatus- ja pintakerroksiin, missä sillä korvattiin
neitseellistä maata. Toiseksi suurin käyttökohde oli
mullan valmistus. Loppu käyttö jakautui viljelykäytön,
viherrakentamisen, eroosioneston sekä energian tuo-
tannon välillä.
Kompostoinnin ympäristövaikutukset ovat ennen
kaikkea hajuhaittoja. Vesistökuormitusta ne aiheuttivat
vain kahdessa kohteessa, Teuvalla ja Himangassa, jos-
sa niissäkin vedet käsitellään lupaehdoissa määrätyllä
tavalla. Muiden jätteenkäsittelylaitosten vedet käsitel-
lään jätevedenpuhdistamoissa. Näiden kahden koh-
teen ai-
heuttama vesistökuormitus oli 0,11 tonnia fosforia
(P), 1,57 tonnia typpeä (N) ja biologinen hapenkulu-
tus (BOD) 1,16 tonnia. Kompostointilaitosten ympä-
ristövaikutuksia seurattiin tarkkailututkimuksilla.
Vapon kompostointikohteet
● Anjalankoski
● Hanko
● Himanka
● Joutseno
● Mikkeli
● Jyväskylä (Mustankorkea Oy)
● Mäntsälä
● Nurmijärvi
● Nurmo
● Teuva
● Turku
● Varkaus
44 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200644 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Jätteiden hyötykäyttö tehostui Mustankorkeassa
Jyväskylän seudun jätteiden käsittelystä vastaava Mus-
tankorkea Oy jatkoi jätteiden hyötykäytön tehostamis-
ta. Jätteenkäsittelykeskukseen toimitetusta 115 000
(119 400) jätetonnista hyötykäyttöön ohjattiin
60 700 tonnia (54 700) eli 53 prosenttia (46). Lisäksi
käsiteltäväksi tuli 48 600 tonnia maa-aineksia.
Biokaasua jätteenkäsittelykeskuksessa koottiin tal-
teen ja toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle 17,9
GWh (15,3) ja soihtupoltettiin 0,2 GWh (0,3). Kaato-
paikalta saatava kaasu riittää lämmittämään tällä het-
kellä noin 1 000 omakotitaloa vuoden ajan.
Hyötyjätteiden kierrätystä tehostaa jatkossa vuonna
2006 rakennettu hyötyjätteiden käsittelyterminaali.
Sinne vastaanotetaan kotien, toimistojen, kirjapaino-
jen, kauppojen ja teollisuuden keräyspaperia, -karton-
kia ja -pahvia. Ne paalataan ja materiaali toimitetaan
teollisuuden raaka-aineeksi. Terminaaliin vastaanote-
taan myös energiana hyödynnettävää jätettä.
Mustankorkea solmi myös yhteistyösopimuksen
Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network
Oy:n kanssa. Ryhmittymä tarjoaa jätehuollon koko-
naispalveluja Jyväskylän seudun yrityksille ja julkisyh-
teisöille.
Vuoden 2006 aikana esillä oli myös Mustankorkean
uuden sijoituspaikan etsiminen. Sijaintipaikkoja koske-
va YVA-selvitys valmistui vuoden aikana.
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia seu-
rataan monipuolisesti. Vuonna 2006 ympäristöseuran-
taan kuului mm.
viemäröitävien vesien laadun tarkkailu
pinta- ja pohjavesien tarkkailu
loppusijoitusalueen vesien tarkkailu
kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin
laadun tarkkailu
kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston
toimintatehokkuuden mittaukset
öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan
veden laadun tarkkailu
pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu
ammoniakkipitoisuuden tarkkailu
hajutarkkailu
lähialueen asukkaista koostuvan ympäristö-
paneelin tarkkailu
linnustoseuranta
Mustankorkea Oy:ssä on käytössä vuonna 2004
käyttöön otettu eurooppalaisen EMAS-asetuksen mu-
kainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Mustankorke-
alle se myönnettiin kolmantena alan yrityksenä Suo-
messa. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia
käsitellään tarkemmin kolmen vuoden välein ilmesty-
vässä EMAS-raportissa, jonka tiedot päivitetään vuo-
sittain.
Mustankorkea Oy:n jätteiden hyötykäyttöaste
45 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Sahojen ympäristövaikutuksiaselvitettiin
Vapo Timber toimitti vuonna 2006 sahatavaraa ja sen
jalosteita 786 000 kuutiometriä erityisesti Länsi-Eu-
rooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Asiakkaat ovat olleet
erittäin laatutietoisia ja siksi puutavarajalosteiden raa-
ka-aineen alkuperän tunnistaminen on ollut tärkeää.
Tästä syystä Vapo Timberillä on käytössä puun al-
kuperäketjun tunnistamisstandardi PEFCCOC:2004 ja
sitä täydentävä merkitsemisjärjestelmä PEFC LOGO
USE:2004. Vapo Timberin puunhankintaketju on serti-
fioitu jo vuonna 2000 ja alkuperän tunnistaminen
koskee myös tuontipuuta. Hankitusta puuraaka-ai-
neesta 78 prosenttia on ollut peräisin sertifioiduista
metsistä.
Suomen IP-tekniikka selvitti Hankasalmen sahan
lähellä sijaitsevan Kuuhankaveden sedimenttien laatua
ja poistoa purkuputkien edustalta sekä Kevätniemen
sahan läjitysalueen sekä tukkien käsittelyaltaan vaiku-
tuksia. Ivalon sahalla tutkittiin juomaveden käyttökel-
poisuutta. Vesistötarkkailua oli kahdella sahalla.
Lisäksi vanhojen sahakiinteistöjen maaperän sanee-
raustoimet jatkuivat. Vuonna 2006 valmisteltiin Noki-
an kunnassa sijaitsevan vanhan saha-alueen saneera-
ustöitä, jotka käynnistyvät varsinaisesti vuonna 2007.
Lisäselvityksiä tehtiin myös Mikkelissä vanhan Pur-
sialan sahan toiminnasta.
Puun tuhkaa Vapo Timber Oy:n sahoilla syntyi yh-
teensä 668 tonnia eli 307 kuutiometriä. Tuhka toimi-
tettiin kokonaisuudessaan hyödynnettäväksi lannoite-
käyttöön.
Vapo Timber Oy:n käyttämän puuraaka-aineen alkuperä tunnetaan.
46 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Oman toiminnan jätteiden määrä
Vapo-konsernin toiminnan synnyttämistä jätemääristä,
jätteiden käsittelystä ja hyötykäyttöasteesta koottiin
vuonna 2006 toisen kerran aikaisempaa laajemmin ja
kootummin tietoja. Tarkoitus on kehittää oman toi-
minnan jätehuollon tehokkuutta ja seurata sitä jatkos-
sa tunnuslukujen avulla.
Vapon turvetuotantoalueilla Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa syntynyt hyödyntämiskelpoinen muovijäte
joko varastoitiin työmailla tai myytiin hyötykäyttöön.
Suomesta muovijätettä vietiin Latviaan 1,7 tonnia,
missä sitä käytettiin autonpuskureiden valmistami-
seen.
Öljyperäiset jätteet toimitettiin jatkokäsittelyyn lu-
van saaneille kerääjille. Hyödyntämiskelpoinen jäte
toimitettiin jätteiden keräykseen: esimerkiksi renkaat
rengasliikkeisiin ja rautaromu kierrätykseen. Yhdys-
kuntajäte toimitettiin kunnalliseen jätteenkäsittelyyn
jätteidenkeruuohjeiden mukaisesti.
Voima- ja lämpölaitosten jätteistä pääosan muo-
dosti tuhka, josta merkittävä osa toimitettiin hyöty-
käyttöön lannoitteeksi tai kompostoitavaksi. Muita
merkittäviä jäte-eriä olivat metalliromu, öljyperäiset
jätteet sekä akut ja paristot, jotka toimitettiin kierrä-
tykseen määräysten mukaisesti. Vapo Timber Oy:n
sahojen voimalaitoksilta syntynyt tuhka myytiin koko-
naisuudessaan lannoitteeksi.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa syntyviä
ongelmajätteitä toimitettiin Ekokemille, metalliromua,
akkuja sekä paristoja Kuusakoski Oy:lle, paperia ja kar-
tonkia Lassila & Tikanojalle hyötykäyttöön. Vain vä-
häinen määrä sekalaista yhdyskuntajätettä loppusijoi-
tettiin. Mustankorkean omista hyödyntämiskelpoisista
jätteistä hyötykäyttöön meni 100 prosenttia. Jätteiden
kierrätys ja hyötykäyttö on Vapo Ympäristön ja Mus-
tankorkea Oy:n liiketoimintaa.
Vapo-konsernin omasta toiminnasta syntynyt jätemäärä vuonna 2006*
Suomi Viro Ruotsi
hyödynnettävä muovi, kg 1 142 701 110 430 128 344
hydrauliikkaöljy, l 11 769 6 230 -
jäteöljy, kg 108 181 3 471 -
jäteöljynerottimien lietteet, m3 1 050 1 6
öljynsuodattimet, kg 19 648 751 500
öljyiset pyyhkeet ja trasselit, kg 5 020 1 679 -
renkaat, kpl 365 70 30
metalliromu, kg 447 770 1 558 144 6700
muu muovijäte, kg 26 660 - -
paperi ja kartonki, kg 9 190 3 182 -
lasijäte, kg 40 - -
puujäte, kg 24 600 284 250 -
maali-, lakka-, liima- ja hartsijäte, l 582 - -
liuottimet, l 2 392 - 420
akut ja paristot, kg 10 182 1 080 -
loisteputket, kg 667 237 -
sekalainen yhdyskuntajäte, m3 21 343 527 280
sakokaivolietteet, m3 390 60 30
tuhka, t 15 389 1 415 -
* Taulukko sisältää tiedot Suomesta Vapo Paikallisista polttoaineista, Vapo Lämpö ja sähköstä, MustankorkeaOy:stä, Kekkilä Oyj:stä ja Vapo Timber Oy:stä., Neova AB:stä Ruotsista sekä AS Tootsi Turvaksesta ja LanghamOü:stä Virosta. Tiedot kattavat valtaosan konsernin toiminnoista.
47 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Kuljetukset lisääntyivät
Ilmastosopimukseen liittyvä Kioton pöytäkirja velvoit-
taa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vapon polttoai-
nekuljetukset Suomessa vuonna 2006 olivat noin 621
miljoonaa tonnikilometriä (499). Kuljetukset tapahtui-
vat pääasiassa rekka- ja kuorma-autoilla. Polttoaine-
kuljetusten osuus kaikista kuljetuksista oli 86,5 pro-
senttia. Keskimääräinen kuljetusmatka oli 85 kilomet-
riä. Turpeen käytön lisääntyminen näkyi kuljetusten
määrässä.
Nykyiset raskaiden ajoneuvojen päästömääräykset
on säädetty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista
annetun asetuksen (1256/1992) 48 §:ssä. EU:n raskai-
den ajoneuvojen päästösääntelyn perustana on vuon-
na 1988 annettu raskaiden dieselmoottorien päästö-
direktiivi 88/77/ETY ja sen muutokset, joilla yhteisössä
otettiin 1990-luvulla käyttöön tyyppihyväksynnässä
ns. EURO I ja EURO II päästörajat. EURO I rajat tulivat
uusille rekisteröitäville ajoneuvoille vuonna 1993 ja
EURO II rajat vuonna 1996.
Raskaiden ajoneuvojen moottoreille säädettiin kol-
messa vaiheessa voimaan tulevat päästöluokat direk-
tiivillä 1999/96/EY. EURO III-luokka tuli voimaan
vuonna 2000, EURO IV-luokka tuli voimaan vuonna
2005 ja viimeisin luokka EURO V tulee voimaan vuon-
na 2008.
Päästörajojen tiukennuksen lisäksi otettiin tyyppi-
hyväksyntävaatimuksiin ajoneuvon varustaminen sisäi-
sellä valvontajärjestelmällä, OBD-järjestelmällä, (On
Board Diagnostic System), joka valvoo ajoneuvon pa-
kokaasupäästöjä ajon aikana ja ilmoittaa merkkivalolla
häiriötiloista ja päästörajojen valvontarajojen ylityksis-
tä. Raskaiden ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä OBD
vaadittiin vuodesta 2005 lähtien.
Edellä mainitut euroluokituksen mukaiset vaati-
mukset tulevat voimaan kyseisinä vuosina. Osa ajo-
neuvoista kuitenkin täytti nämä vaatimukset jo edel-
lisenä vuonna.
Raskaan kaluston euroluokitus ja Vapon kuljetukset Suomessa ja Virossa 2006
Luokka Ajoneuvon ikä Suomessa Virossa
tonnikilometriä tonnikilometriä
Euro V 2009 - -
Euro IV 2006-2008 91 525 536 282 000
Euro III 2001-2005 489 333 873 248 000
Euro II 1997-2000 21 787 635 744 000
Euro I 1994-1996 18 398 755 310 000
Vanhempi kalusto - - 186 000
Puupelletin jakeluedellyttää uusiakuljetusratkaisuja.Kuljetusliike KorsuOy otti talvella2005-2006 käyt-töön erityisestipuupellettien jake-luun tehdyn säi-liöyhdistelmän.
48 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Suurin osa lupahakemuksistakoski turvetuotantoa
Vapo laittoi vuonna 2006 vireille kaikkiaan 81 ympä-
ristölupahakemusta. Suurin osa lupahakemuksista oli
turvetuotantohankkeiden ympäristölupiin liittyviä.
Suomessa tällaisia oli 48 vireille laitetuista 54 hake-
muksesta. Muut lupahakemukset kohdistuivat lähin-
nä jätehuolto- tai voimalaitoshankkeisiin. YVA-selvityk-
siä käynnistettiin yhteensä 15. Lupapäätöksiä saatiin
81 kohteeseen.
Suomessa Vapo Paikallisiin polttoaineisiin kuuluva
henkilöstö vastasi turvetuotantoalueiden lupahake-
musten tekemisestä sekä lupavelvoitteiden hoidosta.
Vapon toiminta olilupaehtojen mukaista
Vapo-konsernissa on mittava määrä voimassa olevia
lupaehtoja. Toiminnan harjoittamista lupaehtojen mu-
kaisesti valvotaan toimintajärjestelmiin luodun vastuu-
ja raportointiketjun kautta.
Toiminnan tehostamiseksi tehdään kehittämisesi-
tyksiä sekä poikkeavien toimien ja luonnonilmiöistä
johtuvien häiriöiden havainnointia. Niistä raportoi-
daan välittömästi organisaation sisällä esimiesketjun
kautta johdolle ja asiaan kuuluville viranomaisille.
Myös vuoden mittaan saadut sidosryhmäpalautteet
käsitellään ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan
toiminnassa.
Yleensä havaitut poikkeamat liittyivät tuotteen laa-
tuun tai tuotantovaiheen toimintaan. Vuonna 2006
toimintajärjestelmien auditoinneissa on esiintynyt
muutamia ympäristöön liittyviä havaintoja, jotka kos-
kivat jätehuoltoa, öljysäiliöitä turvetyömailla, työko-
neiden melu- ja pölyhaittaa, vesienkäsittelyn tilapäisiä
ongelmia sekä työmaapäiväkirjojen merkintöjen laa-
tua.
Vapon ympäristölupahakemukset ja YVA-käsittelyt 2006
Suomi Ruotsi Viro
Ympäristölupia vireille 54 10 17
Lainvoimaisia päätöksiä saatu 62 4 15
YVA-käsittely vireille 1 13 1
YVA käsittely päättynyt 1 10 1
*Luvut eivät ole aivan vertailukelpoisia, koska lupia ja YVA-menettelyä koskevalainsäädäntö ja niiden edellyttämä työmäärä vaihtelee maittain.
48 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon maalle Leivonmäelleperustettiin suojelualue
Keski-Suomen ympäristökeskus ja Vapo sopivat
syyskuussa 4,7 hehtaarin suoalueen rauhoittamises-
ta suojelukäyttöön. Alue sijaitsee Haapasuon turve-
tuotantoalueen läheisyydessä pieneen suolampeen
rajautuen. Suojelun tarkoituksena on suoluonnon
säilyttäminen luonnontilaisena. Vapolle suojelu-
päätös on osa Leivonmäen turvetuotantoalueiden
jälkikäyttösuunnitelman toteuttamista.
49 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo-konsernin ympäristönsuojelukustannuksetvuosina 2003–2006
49 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Kustannukset on esiteltyvain neljältä viime vuodel-ta laskentaperiaatteidenmuuttumisen takia.
Valtaosa ympäristökustannuksistasyntyi vesiensuojelusta
Vapo-konsernin ympäristönsuojelun toimintamenot
vuonna 2006 olivat 7,7 miljoonaa euroa (7,7), joista
61 prosenttia syntyi Paikalliset polttoaineet -liiketoi-
minta-alueen toiminnoista. Tämän lisäksi syntyi ym-
päristönsuojeluun liittyviä palkka- ja urakointikustan-
nuksia, joista kaikkia ei ole erikseen kirjattu.
Ympäristönsuojeluun käytetyn työpanoksen rahalli-
nen arvo palkkakustannuksina on vuonna 2006 arvi-
oitu olevan 2,4 miljoonaa euroa (2,1). Ympäristön-
suojeluinvestoinnit olivat koko konsernissa yhteensä
4,7 miljoonaa euroa (2,8).
Vapo Paikalliset polttoaineet liiketoiminta-alueen
ympäristöinvestoinnit kohdistuivat ennen kaikkea van-
hojen ja uusien tuotantoalueiden vesiensuojelun te-
hostamiseen (78 %). Palosuojeluinvestointeihin käy-
tettiin 0,1 miljoonaa euroa (0,2). Ympäristökustan-
nuksia syntyi lupahakemusten valmistelusta, niihin
liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista sekä ympäris-
tönsuojelulaitteiden kunnossapidosta.
Vapon toiminnasta Ruotsissa vastaavan Neova AB:n
ympäristönsuojelukustannukset olivat 0,9 miljoonaa
euroa (1,0) ja ympäristöön liittyvät investoinnit 0,3
miljoonaa euroa (0,13). Tuotannossa ja kuljetuksissa
kiinnitettiin huomiota yhteistyöhön ja ohjaukseen ura-
koinnin aikana syntyvien ympäristövaikutusten ehkäi-
semiseen. Uutta tuotantoteknologiaa otettiin käyttöön
Ljusdalissa.
Virossa toimivan tytäryhtiön AS Tootsi Turvaksen
ympäristönsuojeluun käytettiin 0,05 miljoona euroa
(0,055), josta 0,02 miljoonaa euroa (0,03) oli ympä-
ristöinvestointeja ja 0,03 miljoonaa euroa urakoitsija-
taksoihin liittyvää työtä. Latviassa toimivan AS Sedan
ympäristönsuojelukustannukset olivat 0,05 miljoonaa
euroa (0,012).
Vapo Lämmön ja sähkön ympäristönsuojelukustan-
nukset olivat vuonna 2006 yhteensä 0,2 miljoonaa
euroa (0,25). Ympäristöinvestointeja vuodelle ei ole
kirjautunut.
Vapo Ympäristön ympäristönsuojelukustannukset
olivat vuonna 2006 yhteensä 1,3 miljoonaa euroa
(1,5), josta investointien osuus oli 0,6 miljoonaa eu-
roa. Kustannuksia aiheutui lupakäsittelyistä, ilman- ja
vesiensuojelutoimenpiteistä, YVA-käsittelyistä, ympä-
ristölaatujärjestelmän ylläpidosta ja Mustankorkea
Oy:n EMAS-raportoinnista.
Vapo Timber Oy:n ympäristöinvestoinnit vuonna
2006 olivat 0,05 miljoonaa euroa (0,04) ja ne kohdis-
tuivat lupavelvoitteisiin sekä maaperän suojeluun. Toi-
mintamenot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Niitä
aiheutui jätehuollosta, palosuojelusta ja maaperänsuo-
jelusta.
Kekkilä Oyj:n ympäristöinvestoinnit vuonna 2006
olivat 0,01 miljoonaa euroa (0,04). Ne kohdistuivat
ympäristönsuojelun tehostamiseen tehtailla ja turve-
tuotantoalueilla. Toimintamenoja aiheutui vesiensuo-
jelusta, jätehuollosta ja palosuojelusta yhteensä 0,19
miljoonaa euroa (0,06).
Vuoden 2006 tilinpäätökseen kuuluu ympäristöä
koskevia pakollisia varauksia yhteensä 9,1 miljoonaa
euroa. Ne koskevat turvetuotannosta poistuneiden
alueiden ympäristönhoitokuluja, sahojen maaperän
puhdistamista ja kaatopaikkojen sulkemista.
50 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200650 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Ympäristöasiat työllistivätmontaa ammattikuntaaYmpäristöasioiden hoitamiseen Vapo-konsernissa osal-
listui noin 45,5 henkilöä (64,5). Nämä henkilöt olivat
biologeja, metsänhoitajia, juristeja, insinöörejä, suun-
nittelijoita, rakennusalan ammattilaisia sekä muita
käytännön työhön osallistuvia ammattikuntia. Suurin
osa työskenteli Suomessa Paikalliset polttoaineet -lii-
ketoiminta-alueella.
Henkilöstöä työllistivät erityisesti ympäristölupien
vireillepano ja lupaehtojen toteutumisen seuranta.
Lupahakemuksiin liittyvä ruuhka on lievästi purkautu-
nut ja tasoittanut työmäärää muuhun kehittämiseen.
Oman työn lisäksi käytettiin ulkopuolisia konsultte-
ja vaikutusten arviointiin, kuormituksen ja päästöjen
seurantaan, luontoarvojen inventointiin, YVA-arvioin-
teihin sekä hallintajärjestelmien rakentamiseen ja au-
ditointiin.
Ympäristöasioiden hoitamiseen käytetythenkilöstöresurssit Vapossa
Tuotantoneuvoja Timo Talasoja esittelee Aitonevalla koealuetta, jossa tutkitaan siirtosammalen tarttumis-ta tuotannosta poistuneille suoalueille.
51 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
H E N K I L Ö S T Ö
51 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006 Piirros: Heli Kekkonen
52 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200652 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Välineitä strategian toteuttamiseen
Vuonna 2006 Vapossa toteutettiin organisaatiomuutos, jossa uudistettiin
liiketoimintajako ja siirryttiin matriisiorganisaatiomalliin. Samalla käynnis-
tettiin johtamiseen, toimintatapoihin ja yhteistyöhön liittyvät kehittämis-
hankkeet.
Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen näkökulmasta kysymys on siir-
tymisestä asiakaslähtöisempään toimintatapaan – on opittava tuntemaan,
mitä asiakas todella haluaa ja kyettävä toimimaan ennakoivasti ja paikal-
lisesti sen mukaan.
Vuonna 2006 aloitettiin kokonaisvaltainen kehitysprosessi tukemaan
uutta toimintatapaa. Työ koski Vapon keskeistä johtoa, joka osallistui lii-
ketoiminta-aluelähtöiseen strategiseen kehittämiseen ja prosessien kuvaa-
miseen. Vuonna 2007 kehitysprosessi laajennetaan koskettamaan koko
Vapon henkilöstöä. Aloituksena tähän ovat keväällä toteutettavat toimi-
tusjohtajatilaisuudet. Muutosta tuetaan koulutuspaketilla, jonka tarkoi-
tuksena on tarjota samanlaista tietoa yhtenäisten toimintatapojen poh-
jaksi.
Vuoden 2007 aikana strategiat saavat myös tuloskorttiin kirjatut toi-
minnalliset tavoitteet. Johtamista ja tiimitoimintaa mitataan ja sen kehit-
tymistä seurataan systemaattisesti. Yrityksen johto ja esimiehet saavat
koulutuksen tuloskorttien avulla johtamiseen.
Toinen tärkeä henkilöstön kehittämiseen vaikuttava asia on Vapon
kansainvälistyminen. Yrityksen henkilöstöstä jo lähes puolet (48,3 pro-
senttia) työskentelee muualla kuin Suomessa. Muun muassa toiminnan
laajeneminen Tanskaan ja Latviaan vuonna 2005 ja laajeneminen Venä-
jällä on vain korostanut entisestään kansainvälisyyden mukanaan tuomaa
haastetta siitä, miten konsernin arvot ja johtamiskulttuuri kussakin maas-
sa toimivat.
Esimerkkinä tästä on se, että Meidän tie -toimitusjohtajakierrokset
ulotettiin vuonna 2006 Latviaan. Henkilöstöä on kannustettu myös pa-
rantamaan kielitaitoaan.
Lähitulevaisuudessa henkilöstön kehittämiseen ja johtamiseen ollaan
saamassa uusi työkalu, sillä vuonna 2006 Vapossa aloitettiin Personec
HR-henkilötietojärjestelmän rakentaminen. Kyseessä on henkilö- ja työ-
suhdetietojen hallintajärjestelmä ja henkilöstön osaamistietokanta, jonka
tarkoituksena on koota oleelliset tiedot henkilöstöstä yhteen paikkaan.
Järjestelmä tarjoaa työkalun jokapäiväiseen esimiestyöhön. Se auttaa
myös luomaan omalta osaltaan hallinnolle ja johtamiselle yhteistä mallia.
Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa ja sen
jälkeen soveltuvin osin muissa Vapon toimintamaissa.
Riitta Moilanen
henkilöstöpäällikkö
53 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Asiakaslähtöisyys, kansainvälisyys,kumppanuus
V Henkilöstöpolitiikan linjat
Vapon henkilöstöpolitiikan ytimenä ovat seuraavat
osa-alueet:
Tiedonkulku
Työyhteisömme sisäinen viestintä on oikea-aikaista,
avointa, vuorovaikutteista ja monisuuntaista. Varmis-
tamme, että työyhteisössämme jokainen saa työssään
tarvitsemansa tiedon.
Tavoitteet selkeyttävä ja osallistava johtaminen
Huolehdimme, että tunnemme liiketoiminnan pää-
määristä johdetut tavoitteemme ja sitoudumme nii-
den toteuttamiseen. Koko henkilöstön osaaminen ja
asiantuntemus otetaan käyttöön toiminnassa, toimin-
taa suunniteltaessa ja päätöksiä valmisteltaessa. Seu-
raamme säännöllisesti tavoitteiden toteutumista ja
kehitämme yhdessä toimintatapojamme.
Osaamisen ja henkilöstön kehittäminen
Osaamisemme jatkuvalla kehittämisellä huolehdimme
liiketoiminnan onnistumisesta. Jokaisella on oikeus ja
velvollisuus oppimiseen sekä kehittymiseen. Pidämme
yllä työyhteisössämme oppimiseen ja kehittymiseen
kannustavan ilmapiirin, mikä on esimiestyömme tär-
keimpiä tehtäviä. Tunnistamme ydinosaamisalueem-
me.
Palautteen antaminen ja palkitseminen
Annamme palautetta säännöllisesti ja rakentavasti ke-
hittääksemme toimintatapojamme ja työyhteisöäm-
me. Kannustamme palkitsemisjärjestelmillä henkilöstö-
ämme hyviin työsuorituksiin ja toteuttamaan liiketoi-
minnan tavoitteet.
Työsuhde- ja yhteistoiminta-asiat
Hoidamme kukin osaltamme työsuhdeasiat oikea-ai-
kaisesti ja laadukkaasti. Tavoitteenamme on ylläpitää
toimivat ja luottamukselliset neuvottelusuhteet työn-
antajan ja henkilöstöryhmien välillä. Työpaikkatervey-
denhuollon ja työsuojelun tavoitteena on henkilöstön
fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen. Huoleh-
dimme yhdessä, että työyhteisömme on ilmapiiriltään
hyvä, turvallinen ja toimiva.
apo haluaa olla kansainvälinen ja hyvin joh-
dettu yritys, jossa on mielekästä työskennellä ja
joka pystyy vastaamaan muuttuvan ympäristön, omis-
tajien ja asiakkaiden tarpeisiin. Vapon henkilöstöpoli-
tiikan tavoitteena on mahdollistaa uusiutumiskykyi-
nen, aikaansaava ja hyvä työyhteisö, jonka arvoissa
korostuu sitoutuminen tulokselliseen, asiakaslähtöi-
seen ja ihmistä arvostavaan toimintaan, vastuullisuu-
teen sekä jatkuvaan haluun kehittää ja kehittyä.
Henkilöstön kehitystarpeet määräytyvät liiketoimin-
ta-alojen asettamista tavoitteista. Henkilöstön kehittä-
missuunnitelmat laaditaan vuosittain käytävien kehi-
tyskeskustelujen ja esimiesten haastattelujen perus-
teella. Työyhteisön toimivuutta seurataan määrävälein
tehtävillä työtyytyväisyysmittauksilla, joista viimeisin
tehtiin vuonna 2005.
Vuonna 2006 henkilöstöasioissa painopisteenä oli
valmistautuminen uuteen organisaatioon ja toiminta-
tapaan. Toinen tärkeä asia oli pyrkimys yhteistyön tii-
vistämiseen biopolttoaineiden tuotannossa ja kulje-
tuksissa toimivien kumppanien kanssa. Kaikkien yh-
teistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa Vapo pyrkii
toimimaan tavalla, joka palvelee molempien osapuol-
ten liiketoiminnan tuloksellisuutta.
Vapon henkilöstöä Joensuussa.
54 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Sähköasiakkaita palvellaan Forssasta,logistiikka ja vähittäismyynti hoidetaan Seinäjoelta
54 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapon keskushallinto toimii Jyväskylässä, mutta
monet tärkeistä toiminnoista on hajautettu muual-
le. Suurinta osaa paikallisten biopolttoaineiden,
ympäristöturpeiden ja multatuotteiden kuljetuksis-
ta Suomessa ohjataan Seinäjoella toimivasta logis-
tiikkakeskuksesta. Tällä mahdollistetaan Vapon
kanssa yhteistyötä tekeville yrittäjille enemmän
suoritteita ja säästetään kustannuksissa ja päästöis-
sä, kun autot liikkuvat mahdollisimman vähän
tyhjillään.
Seinäjoella toimii myös Vapon valtakunnallinen
vähittäismyynnin tilauspalvelu, josta voi tilata yh-
destä numerosta pellettiä, kuivikkeita, multaa ja
palaturvetta missä tahansa Suomessa.
Kaikkien Vapon sähkö- ja kaukolämpöasiakkai-
den asiakaspalvelu on puolestaan keskitetty Fors-
saan. Sieltä hoidetaan laskutus, uusien sähkösopi-
musten tekeminen ja siihen liittyvät asiat sekä vas-
tataan nykyisten ja uusien asiakkaiden kysymyk-
siin. Kotimaisuuden lisäksi toimiva asiakaspalvelu
on ollut yksi Vapon vahvuuksista sähkömarkkinoil-
la.
”Olemme saaneet paljon positiivista palautetta
palvelutasostamme. Asiakkaat ovat kiitelleet mm.
sitä, että puhelimeen vastataan. Forssan seudulla
pidetään hyvänä myös sitä, että haluttaessa voi tul-
la paikan päälle hoitamaan asioita, vaikka kaikki
asiat pystyykin hoitamaan netissä tai puhelimessa”
sähköpalveluista Forssassa vastaava Pekka Kemp-
painen sanoo.
Sähkön asiakaspalvelusta ja myynnistä Forssassa huolehtii ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö.
55 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200655 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Vapo-konsernin oma henkilöstö ja urakoitsijat
Baltian henkilöstön osuus kasvoi
Vapo-konsernin palveluksessa oli vuonna 2006 keski-
määrin 1 891 henkilöä (1 734). Suomessa henkilös-
töstä työskenteli 51,7 prosenttia (59,1), Ruotsissa
10,5 prosenttia (11,4), Baltiassa 34,0 prosenttia
(26,7) ja muissa maissa 2,7 prosenttia (2,8).
Vapon laajeneminen Itämeren alueella näkyy muu-
alla kuin Suomessa työskentelevän henkilöstömäärän
suhteellisen osuuden kasvuna. Suomessa Vapon hen-
kilöstömäärää kasvatti loppuvuodesta Luoman Wood
Pellets Oy:n ja Scanpell Oy:n ostaminen, joiden mu-
kana konsernin palvelukseen siirtyi 14 henkilöä.
Henkilöstömäärää vähensi puolestaan Vapo Timber
Oy:n Forssan sahan lakkauttaminen. Lopettamiseen
päädyttiin, koska pitkällä aikavälillä ei nähty mahdolli-
suuksia toiminnan jatkamiseen. Yksikkö oli liian pieni
kannattavaan toimintaan eivätkä ympäristön raaka-
ainevarat mahdollistaneet toiminnan laajentamista.
Sahan henkilöstöstä 4 työllistyi Vapon palveluksessa, 4
siirtyi eläkkeelle ja 18 irtisanottiin. Irtisanotuista työl-
listyi tai hakeutui ulkopuoliseen koulutukseen 11 hen-
kilöä.
Kumppanit ovat tärkeässä asemassa Vapon toimin-
nassa. Vuonna 2006 Vapolle teki töitä itsenäisinä yrit-
täjinä noin tuhat urakoitsijaa ja lisäksi suuri määrä
heidän työntekijöitään ennen kaikkea turvetuotannos-
sa ja biopolttoaineiden kuljetuksissa.
Naisia Vapon henkilöstöstä on 21,6 prosenttia
(21,2). Johtotehtävissä konsernissa on 6 naista eli 9,8
prosenttia johtotehtävissä olevista henkilöistä.
Suomessa Vapolla on käytössä vuonna 2005 päivi-
tetty tasa-arvosuunnitelma. Sen tavoitteena on toimia
siten, että
Avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi ja erilaisiin
työtehtäviin sijoittuisi sekä miehiä että naisia.
Sekä miehillä että naisilla olisi samanlaiset mah-
dollisuudet uralla etenemiseen.
Työolosuhteet soveltuisivat sekä miehille että nai-
sille.
Helpotettaisiin sekä miesten että naisten työelä-
män ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Sukupuolista häirintää tai ahdistelua ei esiintyisi.
Tavoitteisiin pääsemiseksi määritellyt toimenpiteet
koskevat työhönottoa, urakehitystä, palkkausta, kou-
lutusta, työolosuhteita ja työnjohtoa, työ- ja perhe-
elämän yhteensovittamista sekä häirinnän estämistä.
Miesten ja naisten määrän kehitystä seurataan sään-
nöllisesti liiketoiminta-alueittain eri henkilöstöryhmis-
sä.
56 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200656 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Henkilöstön ikäjakauma
Henkilöstö liiketoiminta-aloittain
Henkilöstö henkilöstöryhmittäin ja sukupuolijakauma
Koko henkilöstö vuonna 2006 keskimäärin 1 891 henkilöä.
57 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200657 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Niklas Engström myy pellettiä Ruotsissa
Råsjö Torvin muuttuminen Neovaksi Ruotsissa
merkitsi myös toimintojen uudelleen järjestämistä
ja kahden uuden johtajan rekrytoimista. Toinen
heistä on Niklas Engström, joka on Neovan uusi
pelletin toimialajohtaja.
Neova on pärjännyt hyvin Ruotsissa tärkeillä
pientalomarkkinoilla, jossa sen osuus on yli 30
prosenttia. Täällä Engströmin mielestä on pää-
huomio jatkossakin, vaikka markkinaosuutta pyri-
tään kasvattamaan myös muissa markkinasegmen-
teissä, voimalaitospuolella ja teollisuusmyynnissä.
”Pientalomarkkinat ovat kaikkein profiloivin
segmentti. Toisaalta uudet markkinointitavat voi-
vat siellä parantaa menestystä entisestään.”
Telia-Soneralla ja teollisuuselektroniikkaa myy-
vässä Baumer Electric-yrityksessä hankittu työkoke-
mus on varsin kaukana pelletistä. Engström kuiten-
kin sanoo, että perusteellinen muutos on tuntunut
hauskalta ja inspiroivalta.
”Ruotsissa pelletin kysyntä on kovaa. Alan kas-
vu on rajua ja muistuttaa paljon kännykkämarkki-
noilla 1990-luvulla koettua. Neovan haasteena on
selvitä tästä kasvusta ja menestyä paremmin kuin
ala keskimäärin.”
Niklas Engström (oik.) tuli Vapon Ruotsin tytäryhtiöön Neovaan töihin toimintojen uudelleen järjestämi-sen myötä. Hänen kanssaan papereita tutkii tuotantopäällikkö Ulf Strandell.
58 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Yhteenveto yrittäjien yhteistyöpäiviäkoskevasta palautteestaAsteikolla 1=huono–5=erinomainen
1. Arvio omasta osuudesta keskiarvo
Osallistuin itse päivään aktiivisesti 3,7
Jaoin tietämystäni muille osallistujille 3,5
Työskentelin tavoitteellisesti 3,7
2. Arvio alustajista keskiarvo
Alustajat ovat toimineet tavoitteiden
suuntaisesti 4,1
Alustajien asiantuntemus 4,2
Alustajien esitystapa 4,3
Alustajien materiaalit 4,1
Yhteistyötä tiivistetäänturvetuotannon yrittäjien kanssa
Vapo aloitti vuonna 2006 työn kumppanuuden syven-
tämiseksi turveyrittäjiensä kanssa. Pohjana oli vuonna
2005 kahdelle sadalle turveyrittäjälle tehty kysely, jos-
sa lisäurakointiin tunnettiin kiinnostusta ja Vapoa pi-
dettiin kohtuullisen hyvänä yhteistyökumppanina.
Tammi-helmikuussa 2006 Vapo järjesti eri puolilla
Suomea yhteistyöpäiviä, joihin osallistui yhteensä pa-
risataa urakoitsijaa ja noin sata Vapon henkilöstöön
kuuluvaa. Tapaamisissa urakoitsijat ja vapolaiset miet-
tivät ja etsivät yhdessä keinoja ja tapoja kehittää toi-
mintaa mm. ryhmätöiden avulla. Yhteistyöpäiviltä ke-
rättiin myös palaute.
Esiin nousi vuorovaikutus, jonka merkitystä turve-
yrittäjät korostivat myös tuotantokauden ulkopuolella.
Toisena tärkeänä asiana pidettiin asiakaspalautteen
kantautumista tuotantourakoitsijoille saakka. Toimivan
yhteistyön tärkeimmiksi pelisäännöiksi arvioitiin avoi-
muus, luottamus ja molemminpuolinen palaute. Tär-
keänä pidettiin sitä, että vaikeatkin asiat nostettaisiin
esille ja ratkaistaisiin. Myös yhteisten tavoitteiden
merkitystä korostettiin.
Kyselyn ja yhteistyöpäivien tuloksia hyödynnettiin
jo kesällä 2006 käytännön toiminnassa. Toimintansa
aloitti mm. yksi yhteisyritys. Ne olivat pohjana myös
alkuvuodesta 2007 järjestetyillä Vapon turveyrittäjien
yhteistyöpäivillä.
Päämääränä on, että molemmat osapuolet hyöty-
vät syvenevästä kumppanuudesta. Yrittäjälle kokonais-
valtaisempi vastuu tuotannosta tarjoaa mahdollisuutta
itsenäisempään toimintaan ja varmistaa työn riittä-
vyyttä. Vapo puolestaan tavoittelee entistä laaduk-
kaampaa toimintaa ja mahdollisuutta oman henkilös-
tön resurssien järkevään käyttöön, kun eri työvaihei-
den kontrollista voidaan luopua.
Vapon turveyrittäjiä vieraili keväällä 2006 Irlannissa tutustumassa sikäläiseen turvetuotantoon.
59 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Turvetuotannon yhteisyritys tehosti toimintaa Haapavedellä
59 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Jouni ja Jari Närhi perustivat yhteisyrityksen Vapon kanssa.
Piipsannevan tuotantoalueet Haapavedellä omista-
va Vapo ja aikaisemmin Vapolle urakoinut JJ Peat
Oy perustivat keväällä 2006 yhteisen turvetuotan-
toyrityksen – Piipsan Turve Oy:n. Yritys vuokrasi
tuotantoalueet Vapolta ja tuottaa turvetta noin 500
hehtaarin alalla. Tavoitteena oli tuotantoketjun te-
hostaminen ja kustannussäästöt Toimitusjohtaja
Jari Närhen mukaan tehostuminen on jo tuntunut.
”Aikaisemmin eri toiminnot kuten ojitus, tuo-
tanto ja toimitus olivat eri urakalla. Nyt tuotannon
ulkopuoliset työt saadaan tehtyä ajallaan ja järke-
vämmin.” JJ Peatin toinen omistaja Jouni Närhi
pitää uutta yritystä toiminnan järkeistämisenä ja
myös laadun varmistajana.
”Maalaisjärjen käyttö on lisääntynyt sata pro-
senttia ja kaikkeen ei aina tarvitse kysyä lupaa ja
ohjetta jostakin muualta. Samalla yhtiöllä on va-
pauden myötä vastuu tuotannon sujumisesta ja
laadusta.”
Vapon tuotantojohtaja Esa Koivula sanoo, että
yhteisyrityksen perustaminen on yksi esimerkki
Vapon halusta syventää kumppanuutta turveyrittä-
jien kanssa. Konkreettisesti kumppanuuden syve-
neminen näkyy kehityksenä kohti laajempia ura-
kointikokonaisuuksia niin Suomessa kuin muissa-
kin maissa, joissa Vapolla on turvetuotantoa.
”Tulevaisuudessa turveyrittäjä vastaa yhä useam-
min tuotannon lisäksi koneiden huollosta ja kun-
nossapidosta, kenttien kunnossapidosta jne. Vapon
rooliksi jää entistä selvemmin tuotannon ohjauk-
sesta huolehtiminen, turpeen toimitukseen liitty-
vät asiat sekä kone- ja menetelmäkehitys.”
60 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200660 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Työtapaturmat
* lukuja ei saatavissa
Pitkät työsuhteet arvossa
Vapo-konsernin työntekijöistä 96 prosenttia on vaki-
tuisia. Osa-aikaisen työvoiman osuus on vähäinen.
Pääosin määräaikaisessa työsuhteessa ovat sahoilla ja
muissa teollisuuslaitoksissa työskenteleviä kesälomasi-
jaisia.
Työsuhteet Vapossa ovat perinteisesti olleet pitkiä
ja vaihtuvuus on ollut vähäistä. Suomessa työsuhteen
pituus on keskimäärin 14,5 vuotta ja Baltiassa 13,8
vuotta. Vuonna 2006 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä
oli koko konsernissa 63,0 vuotta ja Suomessa 62,2
vuotta.
Henkilöstölleen Vapo-konserni maksoi veronalaista
ansiota yhteensä 48,5 miljoonaa euroa (45,7). Tulos-
ja kannustepalkkioita maksettiin kuluineen yhteensä 4
miljoonaa euroa. Vapon kannustepalkkiojärjestelmällä
tuetaan liiketoimintojen vuositavoitteiden saavutta-
mista ja se on palkkio hyvin tehdystä työstä sekä sii-
hen liittyvien tavoitteiden täyttymisestä. Kannuste-
palkkiojärjestelmä perustuu osin koko konsernin kehi-
tykseen ja osin liiketoimintojen tavoitteisiin.
Tapaturmat ja sairauspoissaolothallinnassa
Vapon henkilöstöllä oli vuonna 2006 sairauspoissaolo-
ja keskimäärin 10,7 päivää (8,1) henkilöä kohti. Työ-
tapaturmia sattui 79 kappaletta (99). Eniten tapatur-
mia sattui Vapo Timber Oy:ssä, mutta sielläkin vä-
hemmän kuin sahateollisuudessa keskimäärin.
Työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät on
tilastoitu Suomessa, Virossa ja Latviassa. Suomessa
niitä oli 456 (1 179), Virossa 397 (242) ja Latviassa
297 (-). Kuolemaan johtaneita tapaturmia Vapossa ei
tapahtunut.
Työterveys ja turvallisuusasiat Vapo hoitaa kunkin
maan lakien ja asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.
Lakisääteisten velvoitteiden lisäksi työterveyshuoltoon
kuuluu myös muuta työpaikkaterveydenhuoltoa, sillä
Vapo pyrkii edistämään henkilöstönsä terveyttä sekä
fyysistä ja henkistä kuntoa. Virkistysrahoja käytetään
henkilöstön fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistä-
miseen paikallisten työpaikkatiimien suunnittelemalla
tavalla.
Vuoden 2006 aikana työsuojelutoimikunnissa käy-
tiin lävitse työturvallisuusvastuut ja työsuojelutoimi-
kuntien tehtävät ja työturvallisuustoiminnan perusteet
yhteistyössä vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa. Samoin
käytiin lävitse riskiarviointeja Vapon tuotannon eri
alueilla. Turvetuotannossa tämä tapahtui yhteistyössä
turveyrittäjien kanssa. Panostus työturvallisuusasioihin
jatkuu vuoden 2007 puolella.
Vapo käytti henkilöstönsä työterveyshuoltoon yh-
teensä 0,6 miljoonaa euroa. Suomessa tarkoitukseen
käytettiin 0,5, Ruotsissa 0,03 ja Baltiassa 0,03 miljoo-
naa euroa. Määrä oli likimain sama kuin edellisenä
vuonna.
** Vuonna 2006 Baltian luvuissa mukana ensimmäistä kertaa AS Seda
Sairauspoissaolot
61 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200661 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Yhteistoiminta ja henkilöstön edustussovitettiin uuteen organisaatioon
Vuonna 2006 toteutetun organisaationuudistuksen
yhteydessä käytiin henkilöstön edustajien kanssa lävit-
se yhteistyömuodot sekä henkilöstön edustus Vapon
eri toimielimissä. Suuriin muutoksiin ei nähty tarvetta.
Vapo Oy:ssä henkilöstön edustus toteutuu tuotannon
laajennetussa johtoryhmässä ja Vapo Oy:n hallinto-
neuvostossa.
Henkilöstöryhmillä on edustus myös henkilöstölehti
Vapolaisen toimitusneuvostossa. Suomessa Vapo on
Huoli turvealasta vei vapolaiset eduskuntaan
sopinut kansallisesta konserniyhteistyöstä henkilöstö-
ryhmien kanssa.
Konsernin YT-neuvottelukunnassa turvetyöntekijöil-
lä, sahatyöntekijöillä, toimihenkilöillä ja ylemmillä toi-
mihenkilöillä on kullakin kaksi edustajaa. Turvetyön-
johdolla, energia-alan työntekijöillä ja metsäalan toi-
mihenkilöillä on YT-neuvottelukunnassa kullakin yksi
edustaja ja johdolla viisi nimettyä edustajaa. Neuvot-
telukunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja siellä
käsitellään koko konsernia koskevia asioita.
Vapon eri henkilöstöryhmien ja turveyrittäjien
edustajat kävivät maaliskuussa 2006 tapaamassa
eduskunnassa keskeisiä kansanedustajia ja kerto-
massa huolensa turpeen asemasta suomalaisessa
energiapolitiikassa. Käynnillään he halusivat kiin-
nittää eduskunnan huomiota turpeen työllisyysvai-
kutuksiin nimenomaan sellaisilla alueilla, missä
korvaavia työpaikkoja ei ole tarjolla.
Henkilöstön edustajat halusivat kertoa tapaamil-
leen kansanedustajille, että turvetta tarvitaan, mi-
käli kotimaisen energian osuus pidetään huoltovar-
muussyistä riittävän korkeana.
Vapon henkilöstöryhmien ja turveyrittäjien edusta-jat valmiina tapaamaan kansanedustajia. Vasem-malta Matti Koljonen, Hannu Laukkanen, Aki Sil-vennoinen, Alpo Salmela ja Arja Haapala.
62 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Matriisiorganisaatioon siirtyminenohjasi henkilöstön kehitystä
Vuonna 2006 henkilöstön kehittämiseen vaikutti uu-
teen matriisiorganisaatioon siirtyminen. Tähän liittyvä
kokonaisvaltainen kehitysprosessi käynnistyi keväällä
2006 toimintaympäristön analysoinnilla ja Vapon mis-
sion kirkastamisella. Syksyllä 2006 päivitettiin missiot,
visiotavoitteet, strategiset valinnat ja kuvattiin liiketoi-
mintaprosessit liiketoimintajohdolle järjestetyissä ke-
hittämisseminaareissa. Keskeisenä päämääränä oli joh-
don eri roolien ja vastuiden selkiyttäminen yhteiseen
päätöksentekoon ja jokaisen johtajan omaan rooliin
liittyen.
Työ jatkuu vuonna 2007, jolloin uuteen toiminta-
tapaan liittyvä koulutus alkaa koskettaa koko Vapon
henkilöstöä. Tässä yhteydessä liiketoiminnoille ja tuki-
toiminnoille luodaan toimintaa tukeva tuloskorttikäy-
täntö. Keskeisiä asioita ovat kyky toimia matriisiorga-
nisaatiossa ja ymmärtää uuden mallin mukaista toi-
minnanohjausta, kyky toimia yli rajojen kansainväli-
sessä verkostossa sekä kyky työskennellä projekteissa.
Vapon strategiaa, sen toteutusta sekä johtamiskäy-
tännön muutosta jalkautettiin ennen uuteen matriisi-
organisaatioon siirtymistä keväällä 2006 järjestetyissä
toimitusjohtajatapaamisissa. Suomen lisäksi niitä jär-
jestettiin Latviassa. Toimitusjohtajakierrokset jatkuvat
vuoden 2007 aikana.
Vuonna 2005 tehdyn henkilöstötutkimuksen vaiku-
tukset näkyivät koulutuksessa. Saadun palautteen
pohjalta esimiehille järjestettiin vuorovaikutus- ja neu-
vottelutaitoja kehittävää koulutusta. Näihin koulutuk-
siin osallistui runsaat 60 esimiestehtävissä työskentele-
vää henkilöä.
Henkilöstön valmiuksia toimia nopeasti muuttuvas-
sa toimintaympäristössä parannettiin järjestämällä eri
työntekijäryhmille atk-koulutusta perusteista lähtien.
Kansainvälistymiseen liittyen Vapon eri toimintamaissa
käynnistettiin testaus kielitaidon tasosta ja tarpeista
tulevien koulutustarpeiden kartoittamiseksi.
Kaikkien Vapon Suomessa toimivien pellettitehtai-
den henkilöstö osallistui vuoden lopulla järjestettyyn
koulutuskierrokseen. Koulutus jatkuu vuoden 2007
puolella. Koulutus- ja informaatiopäivien tarkoitukse-
na oli työyhteisön, toimintatapojen ja osaamisen ke-
hittäminen. Jokaiselle työntekijälle haluttiin selventää
pellettiliiketoimialan nykytilannetta ja tavoitteita sekä
parantaa tuotannon tehokkuutta ja tulosta yhdessä
miettimällä. Lisäksi käytiin lävitse tehdaskohtaisesti
laatuun ja tehokkuuteen ja työyhteisön kehittämiseen
liittyviä tarpeita.
Vuonna 2006 Vapon koulutusmenot olivat 0,32
miljoonaa euroa (0,45) ilman palkkakustannuksia.
Suomessa koulutuspäiviä oli keskimäärin 1 (1,2)
henkilöä kohti ja henkilöä kohti koulutukseen käytet-
tiin 327 (357) euroa. Tootsi Turvaksessa luvut olivat 2
(1) päivää ja 129 (57) euroa. Muista maista tietoja ei
ollut käytettävissä.
Vapo Akatemia aloittaa
Uuden organisaation jalkauttamiseen osittain liittyviä
painopistealueita henkilöstön kehittämisessä ovat yli
organisaation ulottuva prosessien ja osaamisen kehit-
täminen sekä Vapon ydinosaamisen siirtäminen uusille
ikäpolville ja eri maiden välillä. Tätä varten vuonna
2006 lähdettiin luomaan koulutusohjelmia, joilla var-
mistetaan liiketoiminta-alueiden kasvua ja vastataan
kansainvälistymisen mukanaan tuomiin haasteisiin.
Koulutusta koordinoi ja sen sisältöjä tuottaa Vapo
Akatemia, jonka tehtävänä on varmistaa, että vuosi-
kymmenten aikana hankittua ainutlaatuista tietämystä
ylläpidetään, siirretään ja kehitetään. Vapo Akatemia
on sateenvarjo-organisaatio, joka toimii yhteistyössä
Vapon omien ja ulkopuolisten koulutuksentarjoajien
kanssa.
Sen avulla halutaan taata ammatillinen pätevyys ja
sen kehittäminen Vapon ydinliiketoimintojen tehtä-
viin, joihin ei ole valmista ulkopuolista koulutustarjon-
taa. Tämä koskee erityisesti turve- ja pellettiosaamista.
Vapo Akatemia aloitti toimintansa tammikuussa
2007. Sitä vetää Vapon tutkimusjohtaja Timo Nyrö-
nen.
63 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 200663 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Meidän tie jalkautui Latviaan
AS Sedan toimitusjohtajatapaamisessa paikalla oli pari sataa henkilöä eli lähes kaikki yrityksen työntekijät.
Vapossa syksyllä 2002 aloitettu Meidän tie -koulu-
tus ulottui toukokuussa 2006 Latviaan, jossa järjes-
tettiin yksi toimitusjohtajatapaamisista. Tilaisuu-
dessa olivat paikalla Matti Hillin lisäksi toimiala-
johtaja Juhani Hakkarainen, Sedan toimitusjohtaja
Sergei Tsepelev sekä Sedan henkilöstö.
Tilaisuuden tavoite oli sama kuin aikaisemmin
Suomeen, Ruotsiin ja Viroon ulottuneilla toimitus-
johtajakierroksilla eli antaa kaikille Vapon työnte-
kijöille ensikäden tietoa konsernin ja toimialojen
tavoitteista sekä tuoda tavoitteet osaksi jokapäiväis-
tä työtä.
Tilaisuudet tarjoavat henkilöstölle myös tilaisuu-
den esittää kysymyksiä ja mielipiteitä suoraan yri-
tyksen johdolle ja keskustella heidän kanssaan.
Tarkoitus on, että tilaisuudet ovat avoimen keskus-
televia ja jokaisella on mahdollisuus sanoa mielipi-
teensä.
Sedassa erityispiirteenä oli se, että Vaposta ei
entuudestaan tiedetty kovinkaan paljon, vaikka
odotukset uutta omistajaa kohtaan olivat positiivi-
sia. Näistä lähtökohdista kysymyksiä esitettiin ah-
kerasti ja yhtenä tilaisuuden tärkeänä antina pidet-
tiin sitä, että ihmisiä kuunnellaan aidosti.
64 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Raportointiperiaatteet
Tämä raportti kertoo Vapo-konsernin taloudellisen,
ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tilasta ja kehityksestä
vuodelta 2006. Painopisteeksi on valittu strategisen
linjauksen mukaiset liiketoiminta-alueet eli energialii-
ketoiminnat (Vapo Paikalliset polttoaineet, Vapo Pel-
letti sekä Vapo Lämpö ja sähkö) sekä jätehuollon ke-
hittäminen (Vapo Ympäristö). Tämä raportti on laadit-
tu noudattaen soveltuvin osin GRI:n (Global Repor-
ting Iniative) ohjeita. Ulkopuolisena asiantuntijana
raportin koostamisessa on toiminut Proventia Solu-
tions.
Vapo-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuura-
portti täydentää vuoden 2006 vuosikertomusta ta-
loustietojen ja paikallisen vaikuttavuuden sekä ympä-
ristö- ja henkilöstöasioiden osalta. Tiedot perustuvat
Vapon virallisiin tilastoihin, mittauksiin, toimialojen
johdon ja asiantuntijoiden tietoihin sekä päästöjen
osalta ulkopuolisten tahojen tekemiin mittauksiin. Ra-
porttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimes-
ta.
Raportti julkaistaan sähköisessä muodossa www-
sivuilla. Lisää tietoja Vapon liiketoiminnasta ja strate-
giasta löytyy vuoden 2006 vuosikertomuksesta sekä
osoitteesta www.vapo.fi.
Jo vuodesta 1997 lähtien Vapo on julkaissut vuosi-
kertomukseen liittyvän laajennetun ympäristöä koske-
van osion. Vuonna 2004 tehtiin ensimmäinen GRI-
raportointiperiaatteita soveltava raportti. Yhteiskunta-
raportointia kehitetään jatkossa vastaamaan parem-
min Vapon maantieteellistä toiminta-aluetta ja sen
sidosryhmien tiedon tarpeita.
65 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
GRI-vertailu
Tunnus GRI:n sisältö (kokonaisuudessaan) Sisältyy Sivulla Kommentit
1. Strategia ja analyysi1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 4 Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus
kehityksen vetureina
1.2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Kyllä s. 4 Paikallisuus ja ympäristövastuullisuus kehityksen vetureina s. 5-6 Vapo-konserni s. 3 Avaintunnusluvut
2. Organisaation kuvaus2.1- 2.9 Perustiedot Kyllä s. 5-6 Vapo-konserni
2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot ja tunnustukset Kyllä s. 21 Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos - maakunnallinen rakennuskohde
3. Raportointiperiaatteet3.1-3.5 Raportin kuvaus Kyllä s. 64 Raportointiperiaatteet
3.5-3.11 Raportin laajuus ja laskentarajat Osittain s. 64 Raportointiperiaatteet Kuvattu yleisellä tasolla
3.12 GRI sisältövertailu Kyllä s. 65-67 GRI-vertailu
3.13 Ulkoinen varmennus Kyllä s. 64 Raportointiperiaatteet Raporttia ei ole varmen-nettu ulkopuolisen tahon toimesta
4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus4.1-4.10 Hallinto Kyllä s. 7-8 Hallinto ja johtaminen Vapon johtamisen peri-
aatteet kuvattu kokonai-suudessaan vuosikerto-muksessa. Ei kuvattu erikseen yhteiskuntavas-tuun näkökulmasta
Sitoutuminen yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin
4.11 Varovaisuuden periaatteen huomiointi Kyllä s. 28 Vapon ympäristöpolitiikka
4.12 Yhteiskuntavastuuseen liittyvät periaatteet tai aloitteet,joihin organisaatio on sitoutunut
Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon
4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä edunvalvonta-organisaatioissa
Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon
4.14-4.17 Sidosryhmävuorovaikutus Kyllä s. 9 Sidosryhmiä on paljon
5. Johtamismalli ja tunnusluvut
Taloudellinen vastuuJohtamismalli Kyllä s. 13 Asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa
Tunnusluvut
Taloudelliset tulokset
EC1 Tuotettu taloudellinen lisäarvo jaoteltuna tuloihin, toiminnan kuluihin, henkilöstön palkitsemiseen, lahjoituksiin ja muuhun tukeen esimerkiksi paikallisyhteisöille, oman toiminnan kehittä-miseen ja maksuihin omistajille ja rahoittajille sekä valtiolle
CORE Kyllä s. 20 Suurin rahavirta paikallisista ostoista ja palveluista
EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan
CORE Kyllä s. 17 Päästökauppa ja varautuminen päästö-kauppajaksoon 2008-2012
EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus CORE Kyllä Tilinpäätös
EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset CORE Kyllä s. 21 Yhteiskunta tuki pellettihankkeita ja peltoenergian tuotantoa
Markkinat
EC6 Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin toimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus merkittävissä toimintapaikoissa
CORE Kyllä s. 14 Taloudelliset vaikutukset tuntuvat paikallisesti
EC7 Käytännöt liittyen paikallisten työntekijöiden palkkaamiseen sekä paikallisten johtajien osuus merkittävissä toimintapaikoissa
CORE Ei Ei raportoitu
Välilliset taloudelliset taloudelliset
EC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen
CORE Osittain s. 20 Suurin rahavirta paikallisista ostoistaja palveluista
Sponsorointi
66 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Tunnus GRI:n sisältö (kokonaisuudessaan) Sisältyy Sivulla Kommentit
YmpäristövastuuJohtamismalli Kyllä s. 26 Vapo toimii vastuullisesti ympäristön
huomioiden
Tunnusluvut
Materiaalit
EN1 Materiaalien käyttö CORE Ei Ei raportoitu
EN2 Kierrätysmateriaalin käyttö prosentteina CORE Kyllä s. 43-44 Biojätteitä ja lietteitä hyötykäyttöön
Energia
EN3 Välitön energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi
EN4 Välillinen energiankulutus jaoteltuna primäärienergialähteittäin CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi
Vesi
EN8 Vedenotto jaoteltuna lähteittäin CORE Kyllä Yhteiskuntavastuun keskeiset tunnusluvut Pääkonttorin veden kulutus
Luonnon monimuotoisuus
EN11 Luonnonsuojelualueilla tai muuten luonnon monimuotoisuu-den kannalta rikkailla alueilla tai niiden läheisyydessä omistet-tujen, vuokrattujen ja hallinnoitujen maa alueiden sijainti ja pinta-ala
CORE Kyllä s. 36 Turvetuotantoala oli yli 60 000hehtaaria
EN12 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luonnonsuojelualueilla tai muu-ten luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla
CORE Ei
Päästöt ja jätteet
EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi s. 42 Päästöluvat ja päästöoikeudet
EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt CORE Ei Ei raportoitu
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt CORE Ei Ei raportoitu
EN20 NOx, Sox ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain
CORE Kyllä s. 39 Voima- ja lämpölaitosten määrä kasvoi Voima- ja lämpölaitosten päästöt ja ominaispäästöt
EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan CORE Kyllä s. 30 Turvetuotannon ympäristövaikutukset tunnetaan ja hallitaan s. 32 Vesienkäsittely tuottaa tulosta s. 33-35 Tehostunut vesiensuojelu puolitti ravinnekuormituksen
Turvetuotannonvesistökuormitus
EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti
CORE Kyllä s, 46 Oman toiminnan jätteiden määrä
EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määräja suuruus
CORE Kyllä s. 48 Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista
Tuotteet ja palvelut
EN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteiden ja palve-lujen ympäristövaikutuksia ja niiden avulla saavutetut tulokset
CORE Kyllä s. 22-23 Tutkimustoimintaa liiketoiminnan edistämiseksi
EN27 Tuotteiden ja pakkausten prosenttiosuus, jotka on otettu takaisin uudelleenkäytettäväksi tai kierrätettäväksi, jaoteltuna kategorioittain
CORE Ei
Määräystenmukaisuus
EN28 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikko-miseen liittyvien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä
CORE Kyllä s. 48 Vapon toiminta oli lupaehtojen mukaista
Kuljetukset
EN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilöstön mat-kustamiseen liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset
ADD Osittain s. 47 Kuljetukset lisääntyivät Kuljetusmäärät
Muut ympäristövastuun tunnusluvut
EN39 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit ADD Kyllä s. 49-50 Valtaosa ympäristökustannuksista syntyi vesiensuojelusta
Sosiaalinen vastuuJohtamismalli Kyllä s. 52 Välineitä strategian toteuttamiseen
Tunnusluvut
Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt
Työvoima
LA1 Työvoima jaoteltuna työsuhteen (kokoaikainen/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan sekä alueittain
CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi
67 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
Tunnus GRI:n sisältö (kokonaisuudessaan) Sisältyy Sivulla Kommentit
LA2 Vaihtuvuus absoluuttisen lukuna ja prosenttina jaoteltuna ikäryhmittäin, alueittain ja sukupuolen mukaan
CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi
Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet
LA4 Kollektiivisten työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöi-den prosenttiosuus
CORE Ei Ei raportoitu
LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitus-aika ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin
CORE Ei Ei raportoitu
Työterveys- ja turvallisuus
LA7 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissa-olot ja työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset alueittain
CORE Kyllä s. 60 Tapaturmat ja sairaspoissalothallinnassa
Tapaturmat ja sairas-poissaolot
LA8 Vakaviin tartuntasairauksiin liittyvät koulutus, neuvonta, ehkäisemis- ja riskienhallintaohjelmat, jotka on suunnattu työn-tekijöille, heidän perheilleen, tai paikallisyhteisön jäsenille
CORE Ei
Koulutus
LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden jaoteltuna henkilöstöryhmittäin
CORE Kyllä s. 62 Matriisiorganisaatioon siirtyminen ohjasi henkilöstön kehitystä
Monimuotoisuus ja mahdollisuudet
LA13 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden soveltuvien monimuotoisuuteen liittyvien tunnusluku-jen mukaisesti
CORE Kyllä s. 55-56 Baltian henkilöstön osuus kasvoi Ikä- ja sukupuolijakauma esitetty koko henkilöstön osalta
LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde henkilöstöryhmittäin CORE Ei Ei raportoitu
HR1-2, HR4-7
Ihmisoikeudet Ei Vapo-konsernin yhteis-kuntavastuuperiaatteet ja tasa-arvosuunni-telma sisältävät myös ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita.
Yhteiskunta
Paikallisyhteisöt
SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hal-lintaan liittyvien ohjelmien luonne, kattavuus ja tehokkuus
CORE Osittain s. 7-8 Hallinto ja johtaminen
Korruptio
SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimin-tayksiköiden prosenttiosuus ja lukumäärä
CORE Ei Ei raportoitu
SO3 Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaation korruptioon liittyviin politiikkoihin ja toiminta-käytäntöihin
CORE Ei Ei raportoitu
SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet CORE Ei Ei raportoitu
Poliittinen vaikuttaminen
SO5 Organisaation julkiset poliittiset kannanotot sekä osallistumi-nen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen
CORE Osittain s. 9 Sidosryhmiä on paljon
Kilpailu
Määräystenmukaisuus
SO8 Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liitty-vien sakkojen rahallinen määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä
CORE Ei Ei raportoitu
Tuotevastuu
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
PR1 Elinkaaren vaiheet, joissa tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksia arvioidaan sekä näiden arviointien pii-rissä olevien merkittävien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien prosenttiosuus
CORE Ei Ei raportoitu
Tuotteisiin liittyvät merkinnät
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio sekä merkittävien tuotteiden ja palveluiden prosenttiosuus, joita nämä vaatimukset koskevat
CORE Ei Ei raportoitu
Markkinointi
PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonta ja sponso-rointi, lainmukaisuuden sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttymisen varmistamiseen liittyvät ohjelmat
CORE Ei Ei raportoitu
Määräystenmukaisuus
PR9 Merkittävien tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja –säännösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen rahallinen määrä
CORE Ei Ei raportoitu
68 Vapo Oy:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportti 2006
VAPO OY
Konsernihallinto ja toimialajohto
PL 22, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 623 623
fax (014) 623 5601
info@vapo.fi
etunimi.sukunimi@vapo.fi
www.vapo.fi
ulevaisuus on yhä enemmän uusiutuvien
energialähteiden varassa. Ihmiskunta käyt-
tää nyt energiaa enemmän kuin koskaan.
Samalla tarve luonnon suojelemiseen ja
kestävään hyödyntämiseen on suurempi kuin
koskaan. Siksi biopolttoaineissa, biosähkössä ja
-lämmössä sekä jätteenkäsittelyssä ja sen
teknologiassa on tulevaisuus.
Lisätietoja antaa:
Pirkko Selin, ympäristöjohtaja
puh. (014) 623 5752, 0400 537 754
pirkko.selin@vapo.fi
T