Post on 16-Jan-2020
VUOROVAIKUTUSSUHTEET
LAPSEN TASAPAINOISEN
KEHITYKSEN TUKENA
Lapsen normaalin kehityksen ja vanhemmuuden tukemisen –seminaari Turku 27.5.2015
Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti
Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
ravintoa, liikuntaa, lepoa
tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavana
tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine
aloitteineen ja ajatuksineen
vapautta tutkia ja onnistua
saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja
odotuksista
tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä
vireystilan yhteistä säätelyä– voidakseen pysyä
yhteydessä toisiin
MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT
KUKOISTAAKSEEN
LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA
Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa
moniulotteisen ympäristön kanssa
Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten
kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä
ulkoisesta syntyy sisäinen
kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen
ympäristöissä
Lapsen kehitys
sen tukeminen ja ohjaaminen
sen häiriintyminen ja korjaantuminen
tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä
siinä olevien ihmisten kanssa
3
KEHITYKSEN KAKSI MOOTTORIA
Kehittyvä hermosto ja yhteys toisiin ihmisiin
vaikuttavat yhdessä
epigenetiikka ohjaa perimää ja molemmat ovat täysin
yksilöllisiä
Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa
saamansa informaation mukaan
viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan
sisäiset aistimme kertoo reaktioistamme
sosiaaliset aistit kertovat toisten reaktioista
peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle
Toiminta ja kokemus ohjaavat aivojen kehitystä
vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde 4
SANATON VUOROVAIKUTUS
Suurimmassa osassa vuorovaikutusta
sanakirjamerkityksillä ei ole merkitystä
ilmeet, eleet, äänensävyt; suuntautuminen, läheisyys,
kosketus…
sanoilla on usein sanaton ja itseäkin ohjaava viesti
kehuvat sanat tukevat toimintaa: hyvä, taitava, ihana…
kieltosanat, mutta, passiivimuodot herättävät vastustusta
Ajoitus ja rytmi on jaetun elävyyden perusta
samantahtisuus tuntuu turvalliselta
yllätyksellisyys tuo iloa: huumorin ydin
Tunteiden yhteen soinnuttaminen luo merkitykset
vastataan tunneilmaisun elävyyteen
myönteisiä vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään
kiintymyssuhteet kehittyvät turvallisiksi
YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ
Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen
vaihtoehtoina: hyvittele; taistele tai pakene; jähmety
vartalon ja erityisesti pään asento
kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset;
äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen
läheisyys ja kosketus
Yhteys on edellytys vuorovaikutukselle
vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen
Yhteys katkeilee väistämättä
korjaaminen on aikuisen vastuulla
sen vastuulla, jolla on valta
KIINTYMYKSEN TARVE
Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut
Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle
tulla kuulluksi ja tuetuksi
itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä
Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme
myös kehon ja mielen kokemus läheisyydestä
välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat
7
KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA
Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin
säätelykyvyn kehittymisen suhteita
turvallisuus ja stressin säätely
vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito
Kiintymyssuhteita muodostuu moniin
samanaikaisesti ja eri tavoilla
yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara
puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle
Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin
ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys
8
KIINTYMYKSEN MUOTOJA 1
Turvallinen eli luottavainen
kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana
luottamus omiin havaintoihin
avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan
paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti
Turvaton välttelevä
kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä
epäluottamus omiin tunnehavaintoihin
pyrkimys pärjätä omillaan
sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa
suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri
aggressiivisuus lisääntyy: kiusaaminen
9
KIINTYMYKSEN MUOTOJA
Turvaton ristiriitainen
kokemus aikuisesta arvaamattomana,
kiihkeänä, tunkeutuvana
takertuva avuttomuus
ahdistuneisuuden riski kasvaa
Häiriintynyt
kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana
taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot
pakonomainen hyvittely
vaikeuksia empatian kehittymisessä
käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia
10
Ihminen on huippusosiaalinen olento
aivojen tärkein tehtävä on vastavuoroinen viestintä
kasvot, ääni, kädet, vartalo ja kieli ovat sosiaalisen
viestinnän välineet
pahin kohtalo on jäädä ilman vastausta (M.Bahtin 1930/1981)
Jokaisella on tarve tulla hyväksytyksi joukkoon
tarve tulla arvostetuksi osana luonnollista yhteisöään
perhe ja sukulaiset, päivähoito tai kerho, koulu ja kaverit,
harrastusporukat ja naapurusto sekä lopulta yhteiskunta
Lasten kasvatus on aina ollut yhteinen yritys
yhteistoiminnallisuuden erityinen inhimillinen muoto
(S.Hrdy 2009)
JOUKKOON KUULUMINEN ON INHIMILLINEN
PERUSTARVE JA PERUSOLETUS
IHMISEN ERITYINEN VANHEMMUUS
Yhdessä kannettu vanhemmuus on lajillemme välttämätöntä ja ominaista
Äidit ovat valmiit antamaan vauvansa toisten syliin
kaikissa kulttuureissa toisia naisia apuna
Miesten kyky hoivata ja huolehtia on ainutkertaista
suurta vaihtelua
kosketus vauvoihin on avuksi
yhteiskunnalliset ratkaisut tärkeitä
Kaikissa kulttuureissa on niitä, jotka kasvattavat lasta omaan kulttuuriinsa
Lapset seuraavat aikuisia kiinnostuneena
suuria temperamenttisia eroja
isät valitaan usein leikkitoveriksi
12
VANHEMMUUDEN JAKAMINEN ON VOIMAVARA
Kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti
lapsi hyötyy monesta häneen sitoutuneesta aikuisesta
Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa
kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea
tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia
ilman tukea jääminen lisää epätoivoa
Jollei saa, vanhempi kääntyy helpommin lasta tai tuetta jättänyttä aikuista vastaan
empatia lapsen tilannetta kohtaan kapeutuu
kaltoinkohtelu todennäköisempää
parisuhdeväkivalta lisääntyy
yksin selviämisen eetos on uhka lapselle
13
Syrjään joutuminen uhkaa lapsen parasta
valtava mahdollisuuksien menetys meille kaikille
kasautuva kokemus siitä, ettei saa merkitä
alkaa varhain: syrjään jättävä kiusaaminen on yleistä
päivähoidossa ja kouluissa
lisää pahantahoisia ajatuksia (J Twenge, R Baumeister 2005)
toinen arvioidaan pahantahtoiseksi
toiselle haluaa pahaa
Ihminen huomaa herkästi sen, ettei saa vastausta
samat aivoalueet hälyttävät kuin fyysisessä kivussa
synnyttää häpeää itsestä: kiusaaminen
lisää vihamielisyyttä ja masennusta
SYRJÄÄN JÄTTÄMINEN SATTUU
Varhaiskasvatuksen moraalinen itseisarvo on varmistaa joukkoon kuuluminen kaikille
järjestelmän on otettava huomioon lasten yksilölliset kehittymisen tarpeet
kaikki hyveet ovat yhteisöllisiä
niiden harjoittaminen lisää sekä yksilön että yhteisön hyvää
Lasten hetkestä hetkeen vaihtuvat avun tarpeet vireyden säätelyyn ja yhteydessä pysymiseen on opittava huomaamaan
viesteihin vastataan tavalla, joka tukee hyvää ja hallitsee pahaa
tämä palauttaa lapsen osaksi yhteyttä sekä aikuiseen että ryhmään
siten se vahvistaa lapsen minäme –kokemusta
HYVÄKSYTYKSI TULEMINEN OMAAN
RYHMÄÄN TUNTUU HYVÄLTÄ
HYVÄNTAHTOISUUDEN PERUSOLETUS
Yhteistoiminta tuntuu synnynnäisesti hyvältä
Lapset lohduttavat, jakavat ruokaa ja leluja
Jo vauvat pitävät oikeana auttaa toista hänelle
tärkeän päämäärän saavuttamisessa
muttei, jos toinen on kiusannut itse
kiusaamisen alkaa varhain (Repo L 2013)
Lapselle on tärkeätä saada merkitä toiselle hyvää
emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä
Siegel: minäme antaa oikeamman kuvan ihmisestä
perhe, päivähoitoryhmä ja luokka ovat omia itsenään
arvokkaita yhteisöjä, joiden omaa yhteisökulttuuria voi
kehittää aktiivisesti hyväntahtoiseksi
Lapsen näkeminen erityisenä
utelias kiinnostus
lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä
päämäärä
arvon ja merkityksen antaminen
”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”
Kunnioittaminen
vastuun ottamista omista virheistä
”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en
huomannut”
LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE
Myötä tunteminen
kehollinen läsnäoleminen
vastaaminen rytmiin
tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen
”nyt harmittaa”, ”kuulostaa rankalta”
”olipa ihana tarina”, ”voi kun kivaa”
Todellisuuden sanoittaminen
ennakointi, jälkipurku ja kiittäminen
merkitykset syntyvät jaetusta kokemuksesta
toiminnan sanoittamisen myötä: mitä tapahtui, mitä
huomasit – ei mitä luulet
LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE 2
Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä
yhteydet aivoissa lisääntyvät
uudet toimintamahdollisuudet avautuvat (Fredrikson B 2004)
Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin (Panksepp J 2005, Sajaniemi, Mäkelä 2014))
1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta
2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa
3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista
4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä
ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA
KEHITYSTÄ
Terveen mielen ruokavalio (Siegel 2014)
uniaika
liikunta-aika
keskittymisaika
sisäinen aika
yhteydenpitoaika
leikkiaika
lepoaika
Sama ruokavalio vauvasta vaariin, määrät vaihtelevat
iän mukaa
kullakin omat taipumukset ja tarpeet
AIKAA KAIKELLE
JATKOLUKEMISTA
Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-
Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014
Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen
ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa)
Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam 2015.
Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014;
Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014
Repo, L. (2013). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus.
Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-royal
society of london series b biological sciences(2004): 1367-1378.
Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1
Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009
Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and
cognition 14.1 (2005): 30-80.
Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009
Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003
Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985
Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998
Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior
while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed),
(2005). The social psychology of inclusion and exclusion. , (pp. 27-46). New York, NY, US: Psychology Press