Usko, toivo ja huijaus

Post on 05-Jan-2016

50 views 8 download

description

Usko, toivo ja huijaus. 3.5. 2008 Hannu Lauerma Vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala (Turku ja Vantaa) Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti. Puhujan koulutus, työkokemus ja tausta. - PowerPoint PPT Presentation

Transcript of Usko, toivo ja huijaus

Usko, toivo ja huijaus

3.5. 2008 Hannu Lauerma

Vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala (Turku ja Vantaa)

Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

Puhujan koulutus, työkokemus ja tausta

• LL -87, LT ja psykiatrian el -94, psykoterapeutti -95, ylemmän erityistason psykoterapiakoulutus ja psykiatrian dosentuuri -98, unilääketieteen erityispätevyys ja asiantuntijanimike -00. TEO:n pysyvä asiantuntija –07.

• Määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina yhteensä nelisen vuotta, muutoin maan ainoan Psykiatrisen vankisairaalan (ent. Vankimielisairaalan) eli vankien akuutin psykiatrisen sairaalan ylilääkärinä alkaen -96.Kotim. ja kv. asiantuntija- ja luottamustehtäviä.

• Sivutoim. yksityislääkäri alkaen -89, hypnoosia alk. -90.• Tieteellinen Hypnoosi ry:n puheenjohtaja, epidemiologista,

kliinistä ja elektrofysiologista tutkimusta mm. suggestioilmiöistä, unesta ja sen häiriöistä, aivojen puolieroista ja skitsofreniasta.

Esihistoriaa: ritualistinen hallusinointi - parantajat ja shamaanit

10 000- 40 000 v. sitten

My name is Böö - Otsir Böö

Miksi sairastetaan ja kuollaan - tai parannutaan?

• Ihmiset kaipaavat asioille selityksiä ja joko todellista tai kuvitteellista hallintaa.

• Selityksiä antamalla voi hankkia elannon.

• Uskominen tuntuu paljon paremmalta kuin epävarmuus.

• Usko antaa voimia riippumatta siitä, mikä on sen alkuperä.

Placebo- ja suggestiovaikutus

• Parhaimmillaan dramaattinen teho mm. kivun hoidossa.

• Enenevästi kuvannettavissa aivotutkimuksin.

• Kaksitahoinen ilmiö: illuusio tehosta mutta joskus myös todellinen teho verrattuna hoitamattomuuteen.

Placebon illusorinen osatekijä

• Oireet voivat väistyä tai vaihdella spontaanisti, ja spontaani muutos lasketaan hoitovaikutukseksi.

• ”Lääketiede on potilaan huvittamista sinä aikana, joka tarvitaan sairauden paranemiseen” (Voltaire)

• Hoitoon tullaan usein siinä vaiheessa, jossa oireet ovat pahimmillaan ja spontaani paraneminen alkaa.

Tehottomista ja haitallisista hoidoista veloittaminen on

helppoa

Placebon hoidollinen vaikutus

• Odotus paremmasta kohentaa vointia.• Mm. dopamiinin vapautumista kuvattu,

endorfiinioletuksilla spekuloitu.• Todellinen ero suhteessa

hoitamattomuuteen joissain yhteyksissä olemassa.

• Placebolla saadaan aikaan myös haittavaikutuksia.

Placebon ymmärtämisen ongelmakohtia

• Eläinten hoidossa saavutettavat ”tulokset” esim. homeopatialla ym.: omistajien rauhoittuminen, havainnoista tehtävien tulkintojen muuttuminen, spontaani paraneminen?

• Mikä suuntaa oletettua placebovaikutusta kun potilas ei esimerkiksi psykoottisena ole sairaudentuntoinen?

Etenevien, vaarallisten ja spesifisti hoidettavien sairauksien hoito

placebolla on epäeettistä

Mandragora: myyttisiä ja farmakologisia ulottuvuuksia

                                                                

Kurkkuyrtti eli rohtopurasruoho (Borago officinalis)

Virallisen terveydenhuollon piirteitä

• Pohjautuu mitattaviin ilmiöihin ja tutkimukseen– anatomia– fysiologia– psykologia– patologia, patofysiologia– biokemia, farmakologia– genetiikka

• Pohjautuu etiikkaan, lakeihin ja säännöksiin– Pyrkimys toimia potilaan parhaaksi: ”Nihil nisi bene”, Hippokrateen vala,

Helsingin julistus• Yhteistoiminta potilaan kanssa (potilaslaki, vaitiolo)

– Yhteiskunnan tasolla• Resurssit (kunnat, Kela, valtio)• Hyvän hoidon perusteet (käypä hoito-suositukset, hoitotakuu)• Valvonta

Virallisen terveydenhuollon piirteitä (2.)

• Sekä hoitoa että ennaltaehkäisyä.• Kansainvälisesti hyvin samankaltaista, tieto kertyy ja tarkentuu

jatkuvasti.• Omaehtoinen valvonta (ammattijärjestöt)

– Tiedeyhteisön ”vertaisvalvonta”– Julkinen valvonta

• Lääninhallitus• TEO• Lääkelaitos• Kuluttajaviranomaiset• Valmiit valitustiet

• Vastaa myös akuuttiin hätään yleensä ainoana vaihtoehtona.

Uskomushoitojen piirteitä (1.)

• Helpot, kiehtovan yksinkertaiset teoriat: maagiset voimat, energiavuot, meridiaanit, jin-jang, yksittäiset ravintotekijät– helppo ”ymmärtää”– näennäistieteellisyys illuusio loogisuudesta– toimii moneen sairauteen/oireeseen – hallinnan tunne

• Pohjautuu yksittäisiin kokemuksiin ja tapauksiin– tieteen periaatteet eivät päde, hoitoja ei koetella tilastollisin

testein– viittaus yksittäisiin, usein ajallisesti tai maantieteellisesti

kaukaisiin auktoriteetteihin ja julkkiksiin: ihmeparantumiset• Pysyy samanlaisena vuosisatoja tai –tuhansia.

Uskomushoitojen piirteitä (2.)

• Paikallisuus: intiaanien parannustapoja, kiinalaista perinneparantamista (”lääketiedettä”).

• Myönteiset symbolit: ”puhdas, yksilöllinen, luonnollinen, haitaton, inhimillinen”.

• Asiakkaan kokemus ja tunteet tärkeitä – kokonaisvaltaisuus: pääasiassa vaivojen lievittämistä.

• Viranomaisvalvontaa ei ole, eikä tule. • Huijauksen riski

– monioireiset ja vakavasti sairaat ihmiset turvautuvat uskomushoitoihin– merkittävä teollisuudenala ja elinkeino

• Aniharvoin käytetty suuressa hädässä, akuuttitilanteissa tai länsimaissa edes ainoana hoitona.

Perinnelääkinnästä

• Mm. jäsenkorjaus (”niksauttelu”) voi olla tehokasta. Pitkäaikaisvaikutukset huonosti tunnettuja, osa markkinoinnista hakoteillä.

• Yrttilääkinnässä ongelmia: turvallisuus huonosti taattu, tehoa ei osoitettu.

• Tehokkaita luontoperäisiä lääkkeitä on, näistä monet hyvin toksisia.

• ”Luonnollisuus” ei merkitse turvallisuutta.• Ihmisläheisyys ilmeisesti keskeinen vaikuttava

tekijä.

Outoja uskomuksia ”vaihtoehtohoidon” kentällä

• Lääkärit valoistaan, velvoitteistaan, kunnianhimostaan ja keskinäisestä kilpailustaan huolimatta haluttomia ottamaan käyttöön tehokkaita ja haitattomia hoitomuotoja?

• ”Kansanlääkintä” perusteltavissa sillä, että sitä on käytetty pitkään samanlaisena?

• ”Tutkimuksia” ja ”professoreita”.

Aivojen toiminta ja hypnoosi tulivat neurotieteellisen kuvantamisen piiriin

1990-luvulla

Hypnoottisia ilmiöitä ollut aina, mutta...

• Franz Anton Mesmer (1734-1815) nosti ne valistusaikana yleisön tietoisuuteen esiluonnontieteellisessä viitekehyksessä ”animaalisena magnetismina”.

• Omaksui magneettien käytön jesuiitoilta (mm. isä Maximillian Hell, 1720-1792).

• Aiemmin käyttö oli liittynyt vain uskonnolliseen parannustoimintaan.

Mistä ”magnetismi”?

• Uskomus magneettien parantavasta voimasta jo antiikin aikana.

• Näkymättömästi välittyvä konkreettinen voima on hyvin taianomainen teknologiaan tottumattoman silmissä.

• ”Terveysmagneetteja” myydään edelleen yhä uusille kuluttajille, sykli ehkä noin 10 vuotta.

Franklinin komission raportti mesmerismistä 1784

• Jäseninä mm. Benjamin Franklin, hapen eristänyt Lavoisier ja myöhemmin kuuluisaksi tullut dr. Guillotin.

• Ensimmäinen tieteellinen psykoterapiatutkimus verrokkeineen ja sokkoasetelmineen.

• Havainnot osuvia mutta tulkinta ongelmallinen.

Hypnoosidemonstraatio la Salpêtriérissa 1887

Mitä hypnoosi on?

• Eläytymiseen, keskittymiseen, suggerointiin ja rentoutumiseen perustuva tila, jonka avulla syntyy muutoksia aistimuksissa, kokemuksissa ja elimistön toiminnassa.

• Saadaan yleensä aikaan sanallisilla suggestioilla sopivien odotusten ja yhteistyön vallitessa.

• Termillä historiallisia rasitteita.

Hypnoosi tänään

• Voidaan määritellä riidattomasti menetelmänä ottamatta kantaa siihen, mihin se johtaa - vaikutuksen arviointi objektiivisin mittauksin.

• Erityinen hermoston tila vai sosiaalisiin rooleihin ja vuorovaikutukseen pelkistyvä ilmiö?

• Kahtiajako menettämässä merkitystään.

Hypnoosi tuli neurotieteellisen kuvantamisen piiriin 1990-luvun lopulla

Mitä hypnoosi on?

• Subjektiivisesti usein unta muistuttava miellyttävä olotila: rentous, mielikuvien intensiivisyys, jopa unennäköä muistuttava hallusinointi.

• Fysiologisesti kuitenkin rentoutunut valvetila - ei unta.

• Vakuuttavien vertailevien tutkimusten valossa hoitovaikutus monissa käyttötarkoituksissa hyvä.

Unen häiriöitä, ns. poikkeavia tajunnantiloja ja erikoisia kokemuksia

Hypnoosi-kokemus

Kuoleman-rajakokemukset

”Ufo-kaappaukset”

Ruumiista irtoamisenkokemusVale-

heräämiset

Unissa-kävely

Unikauhu-kohtaus

Non-REMS3-4

REM-unenaikainen

käytöshäiriö

”Ilmestykset”ym.

Luciddreaming (REM-uni)

15 % suomalaisista uskoo, että noituudella voi vaikuttaa toisen

ihmisen elämäänEnnustus voi laukaista

paniikkihäiriön, ja kirousten poistosta voi periä omaisuuksia

Certified expert - Dr. Zoe, die Katze

Jos ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat voivat alkaa näyttää nauloilta

Esimerkkejä viime vuosilta

• Suomalaisessa opetussairaalassa luennoi erityispedagogiikan dosentti, joka näytti videoita mm. käärmeiden työntämisestä nuorten tyttöjen emättimiin Afrikassa, ja esiintyi voodoo-pappina ja afrikkalaisen diktaattorin henkilääkärinä.

• Hän myös markkinoi hypnoosiin ja klitoriksen stimulointiin perustuvaa hoitomenetelmäänsä lehti-ilmoituksin.

• Yleisö ei hämmennykseltään kyennyt reagoimaan.

Mielenterveyspalveluiden markkinointia v. 1999

Esimerkki 2

• Yliopistollisessa terveydenhuoltoalan jatkokoulutuksessa Suomessa oli psykologina esiintynyt mies, joka käytti arvo- ja ammattinimikkeinään mm. ”professori, PhD, johtokunnan puheenjohtaja, parantaja, johtava pastori, joogi, henkienmanaaja, maailman johtava motivaatiopsykologi, menestystieteen perustaja ja kolmella mantereella työskennellyt koulutus- ja terveysasiantuntija”.

• Käytös kurssilla herätti huomiota muttei johtanut toimenpiteisiin. Tutkintotodistuksia ei löytynyt.

Unissasaarnaaja Maria Åkerblomin tarina 1898-1981

• Kahden teologisen ja yhden sielutieteellisen väitöskirjan vuoksi tunnettu USA:ssa asti (myöhemmät professorit Aarni Voipio ja Gustav Björkstrand).

• Köyhästä, sairaalloisesta tytöstä unissasaarnaavaksi lahkojohtajaksi, murhayrityksistä kuritushuoneeseen, tehtaanomistajaksi ja seurapiireihin.

• Ensimmäinen dokumentoitu hypnoosin väärinkäyttäjä Suomessa.

Maria Åkerblom (1898-1981): unissasaarnaaminen eli horrossaarnaaminen

(saarnatauti, predikosjukan)

Salemin noitavainot ja joukkoteloitukset 1692: ergotismia vai sosiopoliittinen draama?

”Medikalisaatio - aikamme sairaus”? Vuoden 1686 kirkkolain avioliittoesteet

• Sukupuolitauti.

• Spitaali.

• Älyttömyys.

• Raivous.

• Kaatumatauti.

• Muu iljettävä sairaus tai vika, joka estää työnteon tai ammatin harjoittamisen.

Grigori Rasputin (1879-1916)

Kollega Radovan Karadzic -Belgradin Punatähden psyykkaaja

Ruben Oskar Auervaara 1906-64

Hurmostilat ja suggeroidut hallusinaatiot

Toivoa, lämpöä ja valoa: maallikkohypnoosi Suomessa

• Juontuu lääketieteen ja psykologian tavoin osin shamanismista ja siitä kehittyneestä parantajaperinteestä.

• Saanut vaikutteita eri tahoilta, mm. 1800-luvun teosofiasta, bulgarialaisista opetuskokeiluista, USA:n spiritualistiselta pohjalta nousseista hurmos- ja kulttiliikkeistä ja sittemmin new age-liikkeestä.

• Rajautuu rikollisuuteen, vaikka enimmät harjoittajat ovatkin hyväntahtoisia.

Maallikkohypnoosin ongelmia

• Kuka tahansa voi mainostaa itseään ”hypnologina”.

• Suggestiivista markkinointia ylisanoin esiintyy, väitteitä käytännöllisesti katsoen yliluonnollisista kyvyistä.

• Runsaasti valetieteellistä kielenkäyttöä ja disinformointia.

• Lainsäädäntöä vastustettu.

• Potilaita uhkailtu ja raiskattu. Tieteellisen lähestymistavan edustajia siteerattu harhaanjohtavasti omiin tarkoituksiin, paneteltu tekaistuin väittein, ja epäsuorasti mutta selväsanaisesti uhkailtu murhilla useita kertoja.

• Houkuttelee häiriintyneitä ja omnipotentteja persoonia.

Erään hypnoosiyhdistyksen tarina

• Yhdistyksen vastaavilla täysin varmasti tietoa siitä, että jo aiemmin on suomalaisissakin hypnoosipiireissä huhuttu metodin väärinkäyttämisestä seksuaalisiin tarkoituksiin.

• Johdossa aiemmin mm. valelääkärinä esiintynyt ”bisnesmies”, joka myöhemmin mm. vei tsunamin uhreille kerättyjä rahoja parempaan talteen, samoin huumeiden välittämisestä tuomittu mies.

• Lainsäädäntöä vastustettiin.

Erään yhdistyksen tarina…

• Sittemmin yhdistyksen kouluttaja tuomittiin hypnoosipotilaan kahdesta raiskauksesta, lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, lapsipornografiasta, pahoinpitelystä, huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

• Tapahtunutta ei käsitelty julkisesti – sen sijaan syytettiin vastaavasta lastenlääkäreitä, ja väitettiin TEO:n suojelevan rikollisia.

Argumentteja lakia vastaan

• ”Ei kuitenkaan vaikuttaisi – vaikea valvoa.”

• ”Paljon hyvää jäisi tekemättä.”

• ”Kansalaisten vapautta rajoitettaisiin.”

• ”Valistus auttaa riittävästi.”

Muutama punnittu fakta

• Yksikään laki ei kitke kaikkea ei-toivottua toimintaa – silti ne ovat hyviä olemassa. Valvonta osin tehokasta ja yksinkertaista.

• Hyväntekoa saa ja pitää jatkaa – vain huikeimpia lupailuja ja tyhjän myymistä hieman rajoitettaisiin.

• Kansalaisten vapautta todellakin rajoitettaisiin, aivan kuin ympäristön saastuttamisen tai pilaantuneena vaarallisen ruuan myymisen vapautta.

• On toivottoman naiivia – tai röyhkeää - väittää valistuksen riittävän, kun räikeitä väärinkäytöksiä nousee ”valistajienkin” sisäpiiristä.