Suojaavat tekijät ja riskitekijätkeskiöön mielenterveysongelmien

ehkäisyssä

Valtakunnalliset ehkäisevän työnpäivät 18.­ 19.2013 Pori

Sisältö1. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ2. Erilaisia preventiokäsityksiä3. Ehkäisevän työn vaikuttavuus4. Ehkäisevän työn toimintamalleja

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Eija Stengård,2008 Mielenterveysryhmä 3

Tutkimusten lähestymistapojamielenterveyteen (Vaillant, 2012)

1. Normaalius (DSM IV; GAF>80)2. Positiivinen mielenterveys: kyvyt,

mahdollisuudet, vahvuudet3. Kypsyys: kehitystehtävät4. Positiiviset emootiot5. Tunneäly, sosiaalinen kyvykkyys6. Subjektiivinen hyvinvointi7. Pärjäävyys, sopeutumiskyky (resilienssi)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3363378/pdf/wpa020093.pdf

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Hyvän mielenterveyden tunnus­merkkejä ovat (Lönnqvist ym.):

• kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus• kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun• kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja

asianmukaiseen oman edun valvontaan• vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi,

ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen javalmius elämän muutoksiin

• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa omanajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuudenvaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä

• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti jayksilöllinen luovuus

23.9.2013 WHO CC / Eija Stengård, 2009 4Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Mielen sairaus ja mielen terveys­ kaksi eri käsitettä

• Mielen sairauksista voidaan tehdä diagnoosi,niitä voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteenkeinoin

• Mielen sairauden käsite on lääketieteellinen• Mielen terveys  on elämäntaidollinen käsite• Mielenterveys on voimavara, joka vahvistaa

toimintakykyä ja luo vastustuskykyä elämänkolhuja vastaan

23.9.2013

Mielenterveyden kaksi ulottuvuuttaPaljon psyykkistä hyvinvointia

Eimielenterveyden

häiriötäMielenterveyden

häiriö

Vähän psyykkistä hyvinvointia

(Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York.)

Mielenterveydenhäiriö ja vähän

psyykkistähyvinvointia

Mielenterveydenhäiriö ja paljon

psyykkistähyvinvointia

Ei mielenterveydenhäiriötä ja paljon

psyykkistähyvinvointia

Ei mielenterveydenhäiriötä mutta

vähän psyykkistähyvinvointia

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Mielenterveyden edistäminenja ehkäisevä työ

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Mielenterveyden edistäminen(mental health promotion)• Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka

tarkoituksena on parantaa väestön ja / taiyksilöiden mielenterveyttä

• Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, jokasisältää• mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen• mielenterveysongelmien ehkäisyn• mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen• itsemurhien ehkäisyn.

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Mielenterveyteen vaikuttaviadeterminantteja

l Rakenteelliset: turvallinen ympäristö,asuminen, työllisyys, taloudellinentoimeentulo, liikenne, koulutus, kulttuuri japoliittiset rakenteetl Yhteisölliset: tunne yhteenkuulumisesta,

sosiaalinen tuki, kansalaisuus ja osallisuusl Yksilölliset: kyky käsitellä ajatuksia ja

tunteita, elämänhallinta, pärjäävyys ja kykyselviytyä stressistä ja vaikeistaelämäntapahtumista

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Ehkäisevä mielenterveystyö• Kohdistuu mielenterveyden riskitekijöiden

vähentämiseen ja suojaavien tekijöidenvahvistamiseen ennen sairauden puhkeamista

v Riskitekijät lisäävät mielenterveysongelmien jamielenterveyden häiriöiden kehittymisentodennäköisyyttä  ja saattavat lisätämielenterveyden häiriön kesto ja vakavuutta

v Suojaavat tekijät vahvistavat ja suojaavatpositiivista mielenterveyttä sekä vähentävätmielenterveyden häiriöiden kehittymisentodennäköisyyttä

23.9.2013

Mielenterveyden suoja­ jariskitekijöitä (Heiskanen ym. 2005)

Sisäisiä suojaavia tekijöitä:Hyvä fyysinen terveys ja perimäMyönteiset varhaiset ihmissuhteetRiittävän hyvä itsetuntoHyväksytyksi tulemisen tunneOngelmanratkaisutaidotRistiriitojen käsittelytaidotVuorovaikutustaidotKyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteitaMahdollisuus toteuttaa itseään

Ulkoisia suojaavia tekijöitä:Sosiaalinen tuki, ystävätKoulutusmahdollisuudetTyö tai muu toimeentuloTyöyhteisön ja esimiehen tukiKuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudetTurvallinen elinympäristöLähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnanauttamisjärjestelmät

Sisäisiä riskitekijöitä:Biologiset tekijät kuten kehityshäiriöt ja sairaudetItsetunnon haavoittuvuusAvuttomuuden tunneHuonot ihmissuhteetSeksuaaliset ongelmatEristäytyneisyysVieraantuneisuus

Ulkoisia riskitekijöitä :Erot ja menetyksetHyväksikäyttö ja väkivaltaKiusaaminenTyöttömyys ja sen uhkaPäihteetSyrjäytyminen, köyhyys, leimautuminenPsyykkiset häiriöt perheessäHaitallinen elinympäristö

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Prevention tyypitl Universaali preventio kohdistuu koko väestöönl Valikoiva ennalta ehkäisy kohdistuu yksilöihin tai

väestöryhmään, jolla on keskimääräistä suurempiriski sairastua mielenterveyden häiriöihin

l Kohdennettu ennalta ehkäisy kohdistuu korkeariskin yksilöihin, joilla on jo havaittavia merkkejätai oireita mielenterveyden häiriöistä, mutta jotkaeivät täytä diagnostisia kriteereitä (Mrazek &Haggerty, 1994).

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Hyvinvoinnin jaelämänlaadun

edistämisen strategiat

Mielenterveydenedistäminen

(Barry ym. 2007)

Hoito

23.9.2013

Erilaisia preventiokäsityksiä

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

•Ongelma nähdäänsairautena tai häiriönä.Myös preventiosuunnitellaan häiriönperusteella.

•Häiriö on ehkäistävissävain, jos sillä on selväsyy tai riskitekijä, jokatunnetaan.

•Ongelmat kehittyvätyksilötekijöiden jaolosuhteiden vuoro­vaikutuksen tuloksenavähitellen vaikutuksiltaankasautuvana prosessina.

•Ongelmia eivät aiheutasuoraviivaisestiyksittäiset syyt. Ongelmatkehittyvät.

Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

•Tavoitteena ontunnistaa oireet jaehkäistä sairaudenpuhkeaminen tai senpaheneminen.

•Asiaan voidaanpuuttua vasta ongelmanilmaannuttua (waitingstyle) etsivän strategian(seeking model)soveltamisen sijasta(Winett ym. 1989).

•Preventiossa onoleellisinta ennakoidakehitystä ja estääongelmiin johtavakehityskulku puuttumallasen osa­tekijöihin japrosessiin.

Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

•Preventio toteutuupääosin yksilötasolla.•Toimintojen pääpainoon hoidollisissatavoitteissa.•Preventio edellyttäähoidollisia yhteyksiä jaasiantuntemusta.•Malli on ”yksilö­ jahäiriökeskeinen”.

•Osatekijät ovatpsykologisia eliyksilötekijöitä taisosiaalisia eliolosuhdetekijöitä.•Preventio voi toteutuamyös muissa kuinhoitokonteksteissa.•Malli ”olosuhde­ javuorovaikutuskeskeinen”.

Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli

23.9.2013

Mielenterveysongelmat

MielenterveysMielenterveysongelmat

Lasten kaltoinkohtelu

Lähisuhde­väkivalta

Opintojenkeskeyttäminen

Nuorisorikollisuus

Riippuvuudet

Terveyserot

Vanhem­muudenpuutteet

Kiusaaminen

Aggressiivisuus

ovat yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin(Hosman 2011)

Positiivista:  Sosiaalinen ja taloudellinen pääoma

Elämän­laatu

Köyhyys

Työstressi

Tuotannon menetys

Somaattiset sairaudet

Ylipaino

Yksinäisyys

Ongelmat ovat yhteydessä toisiinsa eri tavoin(Hosman, 2011)

» Yhteinen syytekijä ­ useita seurauksiaesim. varhaiset traumat

» Ongelmaketjut, joissa yksi ongelmalaukaisee seuraavat

» Kasautuvat, toisiaan vahvistavat ongelmat(esim. moniongelmainen perhe)

AÚ BÚ C

A B

C

A

CBX

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Nijmegen Maastricht Prevention Research Centre   2011

Lastenkaltoinkohteluja laiminlyönti

Turvaton kiintymyssuhdeAlhainen itsetuntoVähäiset sosio­emotionaaliset taidot

Depressio, ahdistusKäyttäytymishäiriöt

Persoonallisuushäiriöt

SyömishäiriötAlkoholi, huumeet,tupakointiItsetuhoinen käytös

PitkäaikaissairaudetSukupuolitauditLapsikuolleisuus

Health / social service useEconomic costs

Riskitekijä, jollatutkitusti pitkäaikaisiaja laaja­ alaisiavaikutuksia

Vanhempien kyvykkyysSosiaalinen stressi

MielenterveysongelmatPäihdeongelmat

Vanhemmat LapsiUseita toimijatahoja23.9.2013 Eija Stengård, johtava psykologi

Ongelmien lähestyminenklustereina (Hosman, 2011)

• Lähtökohtana ongelmakimput, joilla yhteisiäriskitekijöitä

• Kohderyhmänä perheet, yhteisöt ja väestöryhmät, joilla korkeariski

• Ongelmia hoitavat tiiviissä yhteistyössä monien toimijoidenmuodostamat verkostot

• Toimeenpiteet tehdään oikea­aikaisesti ja integroidusti• Terveyden edistäminen –ehkäisy –varhainen puuttuminen

• Tavoitteena lisätä ja laajentaa myönteisten tulostenaikaansaamista kustannustehokkaasti.

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Ehkäisevän työn vaikuttavuus

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Ehkäisevän mielenterveystyönvaikuttavuusongelmat (Wahlbeck,2012)• Uusia menetelmiä otetaan käyttöön

ilman riittävä näyttöä

• Ehkäisevän työn tuloksia ei ainaarvioida

• Tehottomiksi osoitettujen toimienjatkuva käyttö

• Uusien, tehokkaiksi todettujeninterventioiden viivästynyt käyttöönotto

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Näyttöön perustuva ehkäisevämielenterveystyö (Wahlbeck, 2012)

• Mielenterveyttä edistävät ja häiriöitäehkäisevät toimet perustuvat kriittiseenarviointiin niiden vaikuttavuudesta

• Vaikuttavuusnäyttö haetaanparhaimmista tutkimuksista

• Myös kohderyhmän valinta perustuunäyttöön tarpeista ja vaikuttavuudesta

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Mitä vaikutuksia tuleearvioida? (Wahlbeck, 2012)• Ehkäisevä mielenterveystyö vaikuttavat

mielenterveyden lisäksi myös muihin elämänosa­alueisiin.

• Yksilön, ryhmän tai väestön tasolla voi esiintyävaikutuksia

•elämänlaadussa•palveluiden käyttötarpeessa•asenteissa•elinajassa•sosioekonomisessa tilanteessa

• Tietoa voi kerätä tutkija, itsearvioinnin avullatai rekistereistä

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Tehokkaita toimia on tarjollal On olemassa kasvavaa näyttöä

mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevänmielenterveystyön tehokkuudesta jakannattavuudesta

23.9.2013

Ehkäisevään mielenterveystyöhönsijoitetun pääoman tuotto eri sektoreillakymmenen vuoden seurannassa

Eija Stengård, johtava psykologi

• monet ehkäisevän mielenterveystyön toimetmaksavat itsensä takaisin alle vuodessa, ja suurinosa alle viidessä vuodessa.

• monessa tapauksessa sijoitettu pääoma palautuumonenkertaisena.  Lähde: Euroopan komissio 2011

A = Sijoitettu pääoma palautuu alle vuodessa

B = Sijoitettu pääoma palautuu 1­5 vuodessa

C = Sijoitettu pääoma palautuu 5­10 vuodessa

D = Sijoitettu pääoma palautuu yli 10 vuoden jälkeen

+++ Tuotto on enemmän kuin viisi kertaa sijoitettu pääoma

++ Tuotto on jopa viisi kertaa sijoitettu pääoma

+ Tuotto on yhtä suuri tai pienempi kuin sijoitettu pääoma, mutta toimenpidetuottaa terveyshyötyä

23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Lähde: Euroopan komissio, 2011

23.9.2013

Ehkäisevän työn toimintamalleja

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Vaikuttavat toimet: lapsuus

• Varhaisen vuorovaikutuksen tuki (VAVU)

• Vanhemmuuden tuki (Ihmeellisetvuodet, Toimiva lapsi & perhe, Triple P)

• Koulukiusaamisen ehkäisy

• Tunne­ ja vuorovaikutustaitojenvahvistaminen kouluiässä (Yhteispeli)

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Vaikuttavat toimet: työelämä• Työttömien elämäntaitojen tukeminen

(Työhön! ­ohjelma)

• Työn järjestämiseen liittyvätinterventiot, jotka lisäävät työnhallittavuutta ja parantavat johtamista

• Työntekijöiden stressinhallintakeinot(Tietoisuustaidot)

• Stressioireiden varhainentunnistaminen

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Vaikuttavat toimet: ikä­ihmiset (Forsman et al 2011)• Psykososiaalisilla interventioilla voidaan edistää

ikäihmisten mielenterveyttä:• Sosiaaliset aktiviteetit• Liikuntaryhmät• Taitojen harjoittaminen• Muisteluryhmät

• Sosiaaliset aktiviteetit edistivät merkitsevästiikäihmisten positiivista mielenterveyttä,tyytyväisyyttä elämään, elämänlaatua jaehkäisivät masennusta.

• Yhteistä vaikuttaville aktiviteeteille oli ikä­ihmisten aktiivinen rooli

Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013

Eija Stengård, johtava psykologi

Tietolähteitähttp://tecathsri.org/knowledge.asp (EBP Database)http://www.nrepp.samhsa.gov/ (NREPP Database)http://www.hp­source.net/www.cochrane.orgwww.campbellcollaboration.orgLaajasalo, T. & Pirkola, S. (2012). Ennen kuin on liian

myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimiviakäytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja47/2012.http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80468/URN_ISBN_978­952­245­686­1.pdf?sequence=1

23.9.2013