Post on 20-Jun-2020
Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II
Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset
Rahoitusmarkkinaosasto
Eduskunnan talousvaliokunta U 17/20167vp
24.2.2016 Jaakko Weuro ja Katri Aho
Pankkiunionin syventäminenECOFIN 17.6.2016: ”Pidemmälle meneviä askelia on otettava rahoitusalan riskien
vähentämisen ja jakamisen suhteen, asianmukaisessa järjestyksessä”
Pankkiunioni
Vakavaraisuus
Kriisinratkaisu
Talletussuoja
Yhteinen valvonta
Yhteinen kriisinratkaisu
Yhteinen talletussuoja?
ECOFIN: “Neuvottelutpoliittisella tasolla
käynnistyvät heti, kun on saavutettu riittävääedistymistä riskien
vähentämistä tarkoittavissatoimissa”
Yhteisvastuu pankkikriisien kustannuksista-> Yhteiset rahastot-> Viimekätinen julkinen tuki rahastoille (?) ”backstop”ECOFIN: “Voidaan päättää, riskien vähentämistoimet huomioiden, että backstop-järjestely otetaan käyttöön ennen siirtymäajan päättymistä”
Yhteinen sääntökirja
(EU28)
Uuden kriisinratkaisusääntelyn tausta ja tavoitteet
Ennen • Valtion tuki kriisipankeille
merkittävä– Vuosina 2008—2011 EU:n jäsenmaat
ottivat käyttöön noin 1 600 miljardin euron edestä erimuotoista pankkitukea eli noin 13 prosenttia EU:n BKT:sta.
• Pankkeja pelastettu veronmaksajien varoilla– EU:ssa yli 450 miljardia euroa.
• Pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys vahvistui yhä finanssikriisin aikana.
• Kotivaltion taloudellinen tilanne vaikuttaa pankkien rahoitus-kustannuksiin.
Jälkeen
• Pankkisektori sisäistää mahdollisen kriisitilanteen kustannukset.
• Implisiittinen valtiontuki poistuu.
• Markkinakuri paranee moraalikadon pienentyessä.
• Rahoituskustannukset heijastavat paremmin luottolaitoksen riskiä.
• Ennustettavuus paranee.
3Lähde: RVV
Uusi kriisinratkaisusääntely on valtava regiimimuutos
Lähde: RVV
Uudet kriisinratkaisuviranomaiset ja eurooppalainen mekanismi valvojien rinnalle.
Julkisten varojen käytön minimointi tulevissa pankkikriiseissä.
Tappioiden kattamiseen varat omistajilta ja sijoittajilta pakollisella velkojen alaskirjaus- ja/tai konvertointimenettelyllä (bail-in). Velkojat eivät kuitenkaan kärsi suurempia tappioita kuin jos pankki asetettaisiin konkurssiin. Ongelmiin ajautuneen pankin hallittu ja tarvittaessa nopea alasajo samalla varmistamalla kriittisten toimintojen jatkuvuus rahoitusmarkkinoiden vakautta vaarantamatta.
Koordinoidut ja tehokkaat välineet myös rajat ylittävien konsernien toiminnan uudelleenjärjestämiseksi (kv. ryhmiä varten perustettavat kriisinratkaisukollegiot).
Kriisinratkaisun rahoitusta koskevan eurooppalaisen järjestelmän perustaminen.
4
Valmistelevat ja ennalta ehkäisevät
toimenpiteet
Varhaisen vaiheen toimenpiteet
Kriisinratkaisu
Valvojat ja uudet kriisinratkaisuviranomaiset yhteistyössä
kriisien ennaltaehkäisyssä
Elvytyssuunnitelmien mukaiset toimet
Laajennetut raportointi- ja julkistamisvaatimukset
Strategian ja oikeudellisen rakenteen muuttaminen
Johdon vaihtaminen Asiamiehen asettaminen
Välineet:• liiketoiminnan myynti• siltapankki• omaisuudenhoito-
yhtiö• bail-in
Rahaston varojen käyttö tarvittaessa
Elvytyssuunnitelmien laadinta (valvontaviranomainen hyväksyy)
Kriisinratkaisusuunnitelmien laadinta
MREL- vaatimus Rahaston kerryttäminen
Kynnys: ”institution is in breach or is likely to be in breach of any of the requirements..”
Kynnys:”institution is failing or likely to fail”
EKP tai kansallinen valvontaviranomainen
SRB tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen
Pankit
SRB tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen
5Lähde: RVV
Pankin alasajo tai uudelleenjärjestely suunnitellaan jo etukäteen
Konkurssi vs. kriisihallinto
- yksinkertais-tetut velvoitteet
Jatkuvuuden ja purettavuuden
arviointi
Päätökset (tappiopuskurit
ja purettavuuden
esteet)
Strateginen liiketoiminta-
analyysi
Kriisinratkaisusuunnitelmat laaditaan ja päivitetään vuosittain
Kriisinratkaisu-
strategia ja sen
toimivuus eri
skenaarioissa
Elvytyssuunnitelma
6Lähde: RVV
Mikä sijoittajanvastuu? Mikä MREL?
• Uuden kriisinratkaisusääntelyn yhtenä keskeisenä tavoitteena on sijoittajanvastuun toteuttaminen.
• Sijoittajanvastuulla tarkoitetaan sitä, että pankin omistajat ja velkojat kantavat vastuun pankin tappioiden kattamisesta.
• EU:ssa ns. MREL-vaatimus asettamisella varmistetaan että laitoksella on riittävä määrä varoja ja velkoja sijoittajanvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen.
• Globaalisti (G20) sovittu maailmanlaajuisten suurien pankkien omasta tappionsietokykyvaatimuksesta
7
Vakuudelliset velat
Korvattavat talletukset
Suuret talletukset(pk-yritykset ja yksityishenkilöt)
Vakuudettomat velat ja suuret talletukset
(suuryritykset)
Omistaja– ja sijoittajanvastuun toteuttaminen käytännössä
8
Huonompi-etuoikeudelliset velat
1.
2.
3.
SijoittajanvastuuTappioiden kattamisjärjestys/erien leikkaus- Kukin luokka katettava ensin täysimääräisesti ennen seuraavaan luokkaan siirtymistä
Esimerkkipankin tase (vastattavaa)
Omistajavastuu
Sijoittajanvastuun ulkopuolella
4.
Oma pääoma
Harkinnanvaraiset poikkeukset mahdollisia
Lähde: RVV
Omistaja– ja sijoittajanvastuun toteuttaminen käytännössä
• Alennetaan oman pääoman ja velkojen nimellisarvoa ja/tai muunnetaan velkaa vakavaraisuuspääomaksi riittävälle tasolle pankin toimintaedellytysten varmistamiseksi.
• Oman pääoman ehtoisiin eriin sijoittaneet kantavat aina ensisijaisesti vastuun tappioista.
• Velkaerien alentamisjärjestys määritelty tarkasti lainsäädännössä –yleinen konkurssioikeudellinen etusijajärjestys asettaa reunaehdot (ei saa loukata).
• Samaan velkaerään sijoittavia kohdellaan yhdenmukaisesti. Sijoittaja-asiakkaan luokittelu (ammattimainen / ei-ammattimainen) tai sijoittajan kotivaltio ei ole peruste toteuttaa sijoittajanvastuuta erilaisella tavalla.
• Poikkeukset kattamisjärjestykseen sallittuja viranomaisen luvalla vain poikkeustilanteissa - taloudellinen tappio (konkurssiin verrattuna) kompensoitava sijoittajalle.
• PANKKIPAKETIN EHDOTUKSILLA VARAUDUTAAN NÄIHIN POIKKEUKSIIN9
Lähde: Finanssivalvonta
Pankkipaketin kriisinratkaisua koskevat ehdotukset (I/II)
• Luodaan maksunsaantijärjestyksessä uusi erityinen velkaluokka eräille pankkien veloille (BRRD)– Tavoitteena sijoittajavastuun toteuttamisen
helpottaminen mm. suhteessa harkinnanvaraisiin poikkeuksiin
• Suurimmille (G-SII, 13 kpl) pankeille erityinen tappionsietokykyvaatimus (CRR)– Lakisääteinen minimivaatimus
– Osa tästä katettava erityiseen velkaluokkaan sisältyvillä instrumenteilla (ns. subordinaatio)
Pankkipaketin kriisinratkaisua koskevat ehdotukset (II/II)
• Kaikkien pankkien tappionsietokykyvaatimusta täsmennetään (BRRD+SRM)– Viranomaisten harkintavaltaa rajoitetaan– Mahdollisuus edellyttää mm. subordinaatiota– Vaatimuksen täyttäminen ryhmän sisällä (entity vs.
group)– Mahdollisuus myöntää poikkeuksia tytäryhtiöille?
• Uusi toimivaltuus valvojalle ja kriisinratkaisuviranomaiselle maksujen keskeyttämiseen (moratorio-oikeus) (BRRD)
Avoimia kysymyksiä
• Ehdotuksen tosiasialliset vaikutukset?
– Vähennetäänkö vai lisätäänkö riskejä?
– Uuden velkaluokan ja lakisääteisen tappionsietokykyvaatimuksen merkitys? Tuleeko lattia vai katto?
– Nykyisen vaatimusjärjestelmän muuttamisen hyödyt? Kenen kustannuksia minimoidaan?
– Maksunsaantijärjestysehdotuksen ja muiden muutosten käsittely ja voimaantulo erikseen?
Valtioneuvoston kannasta
• Kyllä, mutta…
– Toimenpiteiden tehokkuus varmistettava kaikkien pankkien osalta (soveltamisala, taso)
• Kytkentä pankkiunionin syventämiseen
– Ei merkittävää riskien vähentämistä
– Vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun ehdotukset hyväksytty ja voimassa.