Osallisuus ja julkiset työvoima- ja yrityspalvelut/Hanna Liski-Wallentowitz

Post on 14-Apr-2017

389 views 0 download

Transcript of Osallisuus ja julkiset työvoima- ja yrityspalvelut/Hanna Liski-Wallentowitz

OSALLISUUS JA JULKISET TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUT

Lainsäädännöstä tukea osallisuuteen? -seminaari 3.11.2015

Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Esityksen sisältö

TE-palvelut ja palvelujen saatavuus

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Hallitusohjelman kärkihankkeista

TE-lyhenteestä

• TE-toimiston palvelut uudistettiin vuonna 2013, jolloin otettiin myös yhtenäisesti käyttöön (suomenkielinen) lyhenne TE.

• TE-toimisto = työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), ”työkkäri”. Yhteensä 15.

• ELY-keskus = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ent. TE-keskus). Yhteensä 15.

• TE-palvelut = työ- ja elinkeinopalvelut, julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, TE-toimiston palvelut.

• TE-asiantuntija = työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevän nimike. Voidaan täydentää esim. TE-asiantuntija, tuetun työllistymisen palvelut.

Lainsäädäntöä ja tietoa TE-palveluista

• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)

www,finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

• Asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012)

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20121073

• Työ- ja elinkeinoministeriön ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta

www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42135

Tietoa TE-palveluista

www.te-palvelut.fi (ent. www.mol.fi)

Kuka saa TE-palveluja?

• Palveluja tarjotaan työnhakijoille ja työnantajille

• Palvelut maksuttomia (pl. yritystoiminnan kehittäminen)

• TE-toimisto voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne osaksi tai kokonaan palvelujen tuottajilta

• TE-palvelut tarjotaan asiakkaalle asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti

• Aktiiviseen asiakkuuteen kannustaminen!

• TE-palvelut harkinnanvaraisia, ei subjektiivista oikeutta

• Henkilöasiakkaan positiivinen erityiskohtelu mahdollista

• TE-palvelujen saaminen ei edellytä, että henkilölle maksetaan työttömyysetuutta

TE-palvelujen palveluvalikoima

Työnvälitys

Tieto- ja neuvontapalvelut

Osaamisen kehittämispalvelut

Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut • Starttiraha • Maksulliset yritystoiminnan kehittämispalvelut

Asiantuntija-arvioinnit

osaamis- ja ammattitaitokartoitus

työkyvyn tutkimus ja arviointi

yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arviointi

Palveluvalikoima, jatkoa

Harkinnanvaraiset taloudelliset etuudet

matka- ja yöpymiskustannusten korvaus palveluun hakeutuvalle ja asiantuntija-arviointiin osallistuvalle

muuttokustannusten korvaus

kulukorvaus palveluun osallistuvalle

työolosuhteiden järjestelytuki

TE-toimiston käytettävissä olevat työllisyysmäärärahat vaikuttavat siihen, kuinka paljon palveluja on tarjolla. Työllisyysmäärärahoista päätetään valtion tulo- ja menoarviossa.

TE-palvelut ja asiakkuus TE-toimistossa

• Osa palveluista kaikille tarjolla eikä palvelun käyttö tai asiointi

vaadi rekisteröitymistä työnhakijaksi, esimerkiksi

• avoimet työpaikat (www.te-palvelut.fi, Paikkavahti)

• tieto- ja neuvontapalvelut

• Osa kaikille avoimista palveluista edellyttää rekisteröitymistä

asiakkaaksi tai työnhakijaksi, esimerkiksi

• ammatinvalinta- ja uraohjaus

• työnvälityksen henkilökohtainen palvelu

• Osa palveluista on tarkoitettu vain työttömille, jotka

rekisteröityneet työnhakijaksi

- ei työ- eikä virkasuhteessa

- ei työllisty yrittäjänä eikä omassa työssään

- ei ole päätoiminen opiskelija

• ylä- ja alaikärajat, työkykyisyyttä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevat ehdot poistuneet

• helpottaa mm. työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan mahdollisuuksia saada TE-palveluja

Työttömän työnhakijan määritelmä ollut laissa 1.1.2013 alkaen. Määritelmä ei laajentanut henkilön oikeutta työttömyysetuuteen.

Työtön työnhakija

Asiointi TE-toimistossa

• Henkilökohtainen asiointi

• Kasvokkain, puhelimitse, videoitse, sähköpostitse, verkossa, ryhmämuotoiset kohtaamiset

• Asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan työnhaun alkaessa alkuhaastattelussa ja tarvittaessa työnhakijan haastatteluissa palveluprosessin edetessä

• Asiointitavasta sovitaan alkuhaastattelussa/ alkukartoituksessa ja jatkoasioinnin yhteydessö

• Osa henkilökohtaisesta palvelusta tarjotaan ilman ajanvarausta, osa henkilökohtaisesta asioinnista edellyttää ajanvarausta

• Oma virkailija / virkailijat

TE-palvelut / Työnvälitys

• Tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista

• www.te-palvelut.fi

• palvelun käyttö ei edellytä rekisteröitymistä työnhakijaksi

• TE-toimisto etsii ja esittelee työnantajalle työnhakijoita

• TE-toimisto etsii ja tarjoaa työnhakijalle sopivia työpaikkoja

• Esittely ja työn tarjoaminen edellyttävät, että henkilö on rekisteröitynyt työnhakijaksi

• Työnhaun voi käynnistää sähköisesti • Jos henkilö työtön, oikeus työnhakijan

haastatteluun ja työllistymissuunnitelmaan

TE-palvelut / Tieto- ja neuvontapalvelut

Työnhakija saa tietoa ja neuvontaa mm.

• avoimista työpaikoista ja työnhausta

• koulutusmahdollisuuksista ja muista osaamisen kehittämismahdollisuuksista;

• työmarkkinoista, aloista ja ammateista;

• yritystoiminnan käynnistämisestä ja kehittämismahdollisuuksista;

• muutosturvan toteuttamiseksi tarjolla olevista palveluista, tuista ja korvauksista

Kaikille avoimia palveluja, palvelujen käyttö ei edellytä rekisteröitymistä asiakkaaksi.

TE-palvelut / Osaamisen kehittämispalvelut

• Edellyttää rekisteröitymistä asiakkaaksi

• Tarjottavat palvelut

• Ammatinvalinta- ja uraohjaus

• Valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus)

• Kokeilu (työkokeilu tai koulutuskokeilu)

• Työvoimakoulutus (ammatillinen koulutus, kotoutumiskoulutus, aikuisten perusopetus)

• Valmentava/ohjaava koulutus muutettu työnhaku- ja uravalmennukseksi

• Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu • Palkkatuki

Mitä työvoimakoulutus on?

• Ammatillinen koulutus voi olla tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muuta ammatillisesti suuntautunutta jatko- tai täydennyskoulutusta.

• Koulutus voi olla toisen asteen ammatillista koulutusta tai alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta tai näitä täydentävää koulutusta.

• Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävää koulutusta ei voida hankkia.

• Kotoutumiskoulutus on puolestaan maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen koulutusta sekä suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään tutustumista. Koulutukseen voi sisältyä lyhyitä työssäoppimisjaksoja.

Ennen työllistymistä: Työkokeilu

• Tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille.

• Työkokeilusta tehdään määräaikainen sopimus, kyseessä ei ole työsuhde

• TE-toimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse

• Järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, kunta, kuntayhtymä, muu yhteisö, säätiö tai valtion virasto taikka laitos

• Päivittäinen kesto 4–8 h ja viikottainen kesto enintään 5 pv. Työkokeilun kesto enintään 12 kk, josta enintään 6 kk samalla järjestäjällä tai kunnassa samoissa tehtävissä

• Rajoituksina mm. työpaikan lomautukset tai irtisanomiset

15

Ennen työllistymistä: Työhönvalmennus

• Henkilökohtainen tuki työpaikan hankkimisessa ja/tai työsuhteen alussa

• Työpaikalla tarjoaa tukea myös työnantajalle ja työyhteisölle

• Voidaan käyttää myös palkkatuetun työn tai koulutuspaikan etsimiseen

• Lähellä työmarkkinoita olevat asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea työllistymiskynnyksen ylittymiseen ja työssä pysymisen varmistamiseen

• Hankintaan ostopalveluna, kesto enintään 50 tuntia / vuosi / henkilö

• Voidaan yhdistää muihin palveluihin (esim. työkokeilu, palkkatuettu työ)

16

Palkkatuki • Myönnetään työnantajalle palkkauskustannuksiin.

• TE-toimistolla tulee olla määrärahoja käytettävissä

• Työsuhteeseen palkattavan oltava rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi

• Myöntäminen ei edellytä tietyn kestoista työttömyyttä

• TE-toimisto arvioi tuen käytön tarkoituksenmukaiseksi

• Kompensoi henkilön tuottavuuden alenemaa

• Tuki voi olla pysyvä, jos henkilön tuottavuus suhteessa tarjolla olevaan tehtävään on pysyvästi alentunut

• Kaikille työnantajasektoreille samoin ehdoin

• Tukea haettava TE-toimistosta ennen työsuhteen aloittamista. Hakemista yksinkertaistettu.

17

Tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymisen edistäminen edellyttää

viranomaisten yhteistyötä

Paikallistason yhteistyötä koskevia säännöksiä (Luettelo ei tyhjentävä)

• Nuorisolaki (72/2006)

• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012)

• Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001)

• Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

• Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista (1350/2014)

• Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

• Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta

• Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään

• Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen

20

Asiakkuuskriteerit

• Monialaisen yhteispalvelun tarve sekä työmarkkinatuen maksupäivien kesto tai työttömyyden kesto

• TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun

tarpeen, kun työtön on

• saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää; tai

• ollut yhdenjaksoisesti työttömänä

• vähintään 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai

• 12 kk (25 vuotta täyttäneet)

• Yhteispalvelun tarve = työttömän työllistymisen edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista

21

Monialainen työllistymis-

Suunnitelmassa sovitut palvelut

Toteutumisen seuranta

Moni-

alaisen

yhteis-

palvelun

tarve

päättyy

12 kk

(JTYPL)

6 kk (JYTPL)

Kunta

TE-tsto

Ohjaus TE-

toimistoon

tai muuhun

tarpeen

mukaiseen

palveluun

Suunni-telman

tarkistus

Ohjautuminen ja TYP-prosessin eteneminen

Kela

300 pv

Ei monialaisen

yhteispalvelun

tarvetta

- - - max 3 kk - - -

Moni-alainen

palvelu-tarve-arvio

Kartoitusjakson

suunnitelma

palvelut

Ei organisaatio, vaan verkosto

• Jokaisen TE-toimiston alueella on TE-toimiston, kuntien ja Kelan sopima määrä monialaista yhteispalvelua tuottavia verkostoja

• Verkostoja perustettiin 33

• Jokaisella verkostolla on

• yhteispalvelun järjestämisestä vastaava TE-toimiston asettama johtoryhmä

• vähintään yksi TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimipiste

• TE-toimistot, kunnat ja Kela osoittavat monialaiseen yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä

• Yhteistyösopimuksia ei vielä ole allekirjoitettu, takaraja 31.12.2015

23

Yhteispalvelun johtoryhmällä tärkeä rooli toimeenpanossa

• Johtoryhmä tekee yhteistyösopimuksen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä johtoryhmän toimialueella.

Yhteistyösopimuksessa sovitaan ainakin

• TE-toimiston, kuntien ja Kelan yhteisistä toimipisteistä

• monialaisen yhteispalvelun tarjoamisesta muualla kuin yhteisissä toimipisteissä

• TE-toimiston, kuntien ja Kelan monialaiseen yhteispalveluun osoittamasta henkilöstöstä

• työttömille yhteisissä toimipisteissä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavista palveluista

• Asettaa vuosittain toimialueensa monialaiselle yhteispalvelulle tavoitteet

• Sopii monialaisena yhteispalveluna tarjottavien palvelujen järjestämiseen tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitelmasta

• Seuraa ja arvioi monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista

24

25

Uusimaa Espoo 2

6 Helsinki 1

Vantaa 1

Itä-Uusimaa 7

Keski-Uusimaa 7

Länsi-Uusimaa 8

Varsinais-Suomi 27

1

Satakunta Rauman seutu 3

2 Muu Satakunta 16

Häme Kanta-Häme 11

2 Päijät-Häme 11

Pirkanmaa Eteläinen alue 4

4 Itäinen alue 4

Keskinen alue 8

Läntinen alue 6

Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala 9

2 Kymenlaakso 7

Etelä-Savo Mikkelin seutu 6

3 Pieksämäen seutu 2

Savonlinnan seutu 4

Pohjois-Savo Iisalmen seutu 9

3 Kuopion seutu 8

Varkauden seutu 4

Pohjois-Karjala 13

1

Keski-Suomi 2 Pohjoinen veroksto 7

2 Eteläinen verkosto 16

Etelä-Pohjanmaa 18

1

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 8

3 Pietarsaaren seutukunta 5

Vaasan seutu ja Suupohja 10

Pohjois-Pohjanmaa 30

1

Kainuu 8

1

Lappi 21

TYP-verkostot TE-toimistoalueittain

Työpolitiikan tuulia: Pääministeri Sipilän hallituksen

ohjelman linjauksia

• Työttömyysturvan uudistaminen ja työn vastaanottamista

estävien kannustinloukkujen purkaminen.

• Valmistellaan selvitys työttömyysturvaa ja toimeentulotukea

saavien työllistymistä estävistä kannustinloukuista ja keinoista,

joilla loukkuja voidaan purkaa.

• Luodaan osallistavan sosiaaliturvan malli, jonka tavoitteena on

palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä irtisanotun

työntekijän parempi tukeminen heti työttömyyden kohdatessa

• Osana mallin luomista selvitetään mm., voitaisiinko

työttömyysturvaa käyttää nykyistä laajemmin osaamisen

kehittämiseen ja työllistymiskynnyksen alentamiseen sekä työelämäosallisuuden vahvistamiseen.

Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkoja

puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi

• TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta.

Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantaja-yritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon.

• Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin

työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain,

Tanskan mallin mukaisesti.

- Selvitys sisältää mm. arvion siirron vaikutuksista ja sen edellyttämistä

toimenpiteistä. Selvitys laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä.

- Hallitus päättää selvityksen pohjalta, ryhdytäänkö valmistelemaan

vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien

järjestämisvastuulle.

- Jos siirtoa lähdetään valmistelemaan, edetään kokeilun kautta

(säädettäisiin myös kokeilulaki).

28

Kiitos!

hanna.liski-wallentowitz@tem.fi