Post on 11-Jul-2015
Markus SöderlundKehittämispäällikkö, TMSuomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Nuorten muuttunut todellisuus
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 12.1.2011
Nuorten muuttunut todellisuus
Esitettyjä kysymyksiä:
• Mikä on tämä aika, jota elämme?• Onko nuorisokulttuuria enää olemassa?• Onko kirkko löytänyt vastauksen kysymyksiin,
joita nuoret esittivät 30 vuotta sitten?• Onko kirkko aikaansa edellä?
2
Atomisaatio, polarisaatio, privatisaatio - uhka kirkon nuorisotyölle ja rippikoululle?
Lähde: Jarmo Kokkonen: Rippikoulun tulevaisuus (2010)
• Nuorisokulttuurin atomisaatio– Kulttuurien pirstoutuminen nopeassa tahdissa– Enemmistöä yhdistää vain uuden teknologian
haltuunotto
• Laaja kulttuurinen polarisaatio– Hyvinvointi ja pahoivointi kasautuvat
• Yleinen privatisoituminen– Sitoutumattomuus– Ei auktoriteetteja
3
Vastausehdotuksia
• Mikä on tämä aika, jota elämme?– globaali, sekulaari, yksilöllinen, tietoyhteiskunta ← privatisaatiota
• Onko nuorisokulttuuria enää olemassa?– On, mutta se on sirpaleinen ja muuttuu koko
ajan. ← atomisaatiota
• Onko kirkko löytänyt vastauksen kysymyksiin, joita nuoret esittivät 30 vuotta sitten?– Mitkä ovat tämän päivän kysymykset?
• Onko kirkko aikaansa edellä?– On ja ei.
4
5
• Vuoden 2009 lopussa 15–29-vuotiaita oli 1 003 742– Määrä vähentynyt 1994 lähtien
• Työikäisten määrä pienenee 66 %:sta 58 %:iin 2040 mennessä, 56 %:iin 2060 mennessä
• Elinajanodote v. 2010 syntyvällä– tytöllä 83 v.
– pojalla 77 v.
NUORTEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE
6
Nuorilla menee hyvin: • Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. • Yli 80 % nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. • Raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä on
vähentynyt. • Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet. • Nuorissa aikuisissa on OECD-maista eniten opiskelijoita. • Yli 25-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut
ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. • Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä
kärkeä. • Vaaleissa äänestäminen ja äänestämisaikeet ovat nousemassa
aallonpohjasta hitaaseen kasvuun. • Nuorisotyö on saanut 2000-luvulla lisäresursseja.
Allianssi: Nuorista Suomessa 2010Miten nuorilla menee?
7
Nuorilla menee huonosti• Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. • Lasten ja nuorten psykiatrian, sijoitusten ja lastensuojelun
avohuollon toimien käyttö on kasvanut nopeasti.• Masennuksen takia sairauseläkkeelle jäävien nuorten määrä
on kovassa kasvussa. • 16–18-vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja
tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977. • Ylipainoisten nuorten määrä on kasvanut ja ylipainoiset nuoret
ovat entistä lihavampia. • Väkivallan, kiusaamisen ja varkauden uhriksi joutuneiden
määrä on suurempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. • Suomalaisissa perheissä on Pohjoismaista eniten
perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä.
Miten nuorilla menee?
8
Nuorilla menee huonosti• Köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut merkitsevästi. • Asunnottomien nuorten määrä on kääntynyt kasvuun. • Nuorten maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet. • Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun
päättötodistusta ja noin 800 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta.
• Vieraskielisten oppilaiden menestys peruskoulussa on selvästi muita heikompaa ja he jäävät useammin jatko-opintojen ulkopuolelle.
• Nuorten työttömyysaste on noussut korkealle, edelleen neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttömänä.
Miten nuorilla menee?
9
• 15-19-vuotiaista 88 % koulutuksessa (2007)• 20-29-vuotiaista 43 % koulutuksessa (2007)• 25-vuotiaista yli 70 % suorittanut ammatillisen tai
korkeakoulututkinnon• Peruskoulun päättäneistä 5,6 % ei jatkanut heti
opiskelua (2008), hakematta jätti 2,4 % (2010)
NUORET KOULUSSA 1/2
NUORET KOULUSSA 2/2
• Keskeyttäminen– Peruskoulun oli 189 opp. (lv. 2008-09) – Lukio 4,5 % (lv. 2007-08)– Ammatillinen koulutus 10 % (lv. 2007-08)
• Miehet keskeyttävät naisia useammin• Vieraskielisiä opiskelijoita 50.000 eli 3,8 %
– Koulumenestys heikompaa– Jatko-opintoihin pääsy vaikeampaa
• Noin 8000 ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta
10
KOULUVIIHTYVYYS
• Samaan aikaan kun kouluviihtyvyyskokemuksen ovat parantuneet on myös kasvanut niiden joukko, jotka eivät pidä koulusta lainkaan.
• Pojat suhtautuvat tyttöjä yleisemmin kouluun kielteisesti. • 55 % yläluokkalaisista kokee puutteita koulun fyysisissä
työoloissa ja 39 % kokee työmäärän liian suureksi. • Kolmannes kokee, ettei heitä kuulla koulussa. • Koulukiusaaminen lisää turvattomuuden tunnetta.
11
NUORTEN TYÖLLISYYS 1/2
• Nuorten työsuhteet useimmiten määrä- tai osa-aikaisia, vuorotyötä, ilta- ja viikonlopputyötä ↔ opiskelun ja työnteon yhdistäminen
• Eniten kaupanalalla (89 000 nuorta), hotelli- ja ravintola-alalla ja teollisuudessa (67 000)
• 15-24-vuotiaiden palkansaajien työaika 31 h / vko
12
NUORTEN TYÖLLISYYS 2/2
• Nuorten työmarkkinatilanne heikentynyt oleellisesti taantuman seurauksen
• Nuorten työttömyys kaksinkertaistui 2008-2009– Kasvu pysähtyi kesällä 2010
• Työttömiä alle 25-v. työnhakijoita 29 000 (syyskuu)• Työttömyysaste, syyskuu 15-24-v. 16,2 % (-0,3)• Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on saatu estettyä• Vieraskielisten työllisyys muita heikompaa• Vammaisista alle 20 % työelämässä
13
SUHTEET VANHEMPIIN
• Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. • Yli neljäsosalla yläkoulun oppilaista vanhemmat eivät tiedä
lastensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa. • OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. • Kuritusväkivalta on vähentynyt mutta nuorten kokema
perheväkivalta on yhä suhteellisen yleistä. • Suomalaissa perheissä esiintyy muita Pohjoismaita enemmän
perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä.
14
NUORTEN ASUMINEN
• Alle 30-vuotiaiden kotitalouksista– 70 % kerrostaloissa– 70 % vuokralla
• Pojat lähtevät kotoa 21-vuotiaana, tytöt 20-vuotiaana• Joka viides 18-29-vuotias asuu kotona (nousussa)• Asunnottomien määrä noussut hieman, 1498 hlöä
(2009)
15
16
• Alle 30-vuotiaiden kotitalouksia 344 000 (v. 2006)– Kulutusmenot kasvavat muita hitaammin– Ravintola- ja tietotekniikkamenojen osuus muita suurempi
• 15-28-vuotiaista 40 %:lla lainaa (2009)– Kulutusluottoja 20 %:lla, opintolainaa 14 %:lla
• Maksuhäiriömerkinnät kasvussa: v. 2009 lähes 57 000 alle 30-vuotiaalle (= 7 % ikäryhmästä)
• Yksinasuvista 18-29-vuotiaista pienituloisia 40 %
NUORTEN KOTITALOUDET JA TALOUS
PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ
• 15-24-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin tupakoi 18 % ja tytöistä 14 %.
• Päivittäisen tupakoinnin laskutrendi on pysähtynyt ja kääntynyt 14-16-vuotiailla nousuun.
• Nuorten tupakointikokeilujen määrä on laskenut lukuun ottamatta 14-vuotiaita poikia, joista kokeilleiden määrä on kääntynyt nousuun.
• Humalajuominen vähentynyt 2000-luvulla, yhä yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.
• 16-18-vuotiailla itsensä tosi humalaan juovien osuus korkein sitten vuoden 1977.
• Raittiiden määrän myönteinen kehitys pysähtynyt.
17
VÄKIVALTA JA RIKOLLISUUS
• Joka viides yläluokkalainen ja ammattikoululainen on kokenut fyysistä uhkaa, lukiolaisista kuudennes. Pojat tyttöjä yleisemmin.
• Nuorten joutuminen varkauden, kiusaamisen ja väkivallan uhriksi on yleisempää kuin kahteenkymmeneen vuoteen.
• Suurin osa lapsiin ja nuoriin kohdistuneesta väkivallasta on toisten nuorten tekemää. 15-20-vuotiaiden pahoinpitelyrikokset ovat kasvaneet.
• Tavallisimmat rikokset, joihin nuorten syyllistyvät ovat varkaudet kaupasta, koulusta tai kotoa sekä laiton verkkolataaminen.
18
19
• Tyytyväisyys vapaa-aikaan ja taloudelliseen tilanteeseen on laskussa
• Nuorille tärkeintä omaehtoinen toiminta ystävien kanssa• 2/3:lla luova harrastus, 40 %:lla useampi kuin yksi
harrastus• 15-24-vuotiaista miehistä 77 %, naisista 74 %
harrastaa liikuntaa 2-3 krt viikossa• 1/5: rahan puute estää osallistumisen• Maahanmuuttajanuorten osallistuminen harrastus- ja
vapaa-ajan toimintaan aktiivista ja monipuolista
NUORTEN VAPAA-AIKA 1/2
NUORTEN VAPAA-AIKA 2/2
• 15-24-vuotiaat katsovat 105 minuuttia / vrk (kasvussa)• 15-19-vuotiailla internet voittaa TV:n
– 89 % käyttää päivittäin– 20-24-vuotiaat: 93 % päivittäin
• 69 % lataa luvattomasti tiedostoja• Kuolonkolareista 18-24-vuotiaat aiheuttavat 25 %
20
NUORET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA
• Järjestöihin kuuluminen ja toimiminen vähentynyt 2000-luvulla
• 10-29-vuotiaista 45 % kuuluu järjestöihin• Erityisesti urheilujärjestöt• Nuorisojärjestöissä, ml. poliittiset järjestöt, toimii vain
5% nuorista – toimintaa ei tunneta• Valmius vapaaehtoistoimintaan ei ole laskenut• Toiminnan muodot muuttuvat: virtuaalivapaaehtoisuus,
lyhytkestoisuus, globaali vapaaehtoisuus
21
22
• Puolueista kiinnostuneita nuoria vain 27 % (kv. keskiarvo 48 %)
• 12 % suunnittelee liittyvänsä puolueeseen (kv. keskiarvo 27 %)
• Nuoret sijoittavat itsensä enemmän vasemmalle, mutta tämä ei näy vasemmistopuolueiden (nuoriso)kannatuksessa
• Vihreät suosituin nuorisopuolue, perussuomalaiset nousussa
• Arvoliberaalius on lisääntynyt
NUORET JA PUOLUEPOLITIIKKA
23
• Yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä, mutta kiinnostus päinvastoin– Ei lainkaan kiinnostuneita 21 % (v. 2010)
• Yhteiskunnan instituutioihin luotetaan• Vaaliaktiivisuus nousee hitaasti
– 2007 äänesti 56 % nuorista
• Allianssin kysely: 64 % aikoo äänestää 2011 eduskuntavaaleissa, 70 % presidentinvaaleissa
• Vaikuttamisen väyliä ei tunneta• Nuorten kuulemisjärjestelmiä ei vieläkään kaikissa
kunnissa
NUORET JA VAIKUTTAMINEN
Toisin sanoen…
• Nuorten elinolot muuttuvat koko ajan.• Suurella osalla nuorista asiat ovat hyvin.• Pienemmällä osalla asiat ovat hyvin huonosti,
pahoinvointi kasautuu.← polarisaatiota
24
Entä sitten?
Nuorten elinolojen parantaminen vaatii tueksi nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa.
Onnistunut nuorisotyö edellyttää sitä, että nuorten kokema todellisuus ja sen muutokset tunnetaan ja tunnistetaan.
Nuoria on kuultava ja kuunneltava.
Tämä pätee niin kirkkoon, kuntiin kuin järjestöihin.
25
Mitkä ovat kirkon nuorisotyön suurimmat haasteet?
http://www.eroakirkosta.fi/
26
Mitkä ovat kirkon nuorisotyön suurimmat haasteet?
27
Nuorisobarometri 2010 – Nuorten arvot
Uskonnollinen 08-27-29-17-20 Ei uskonnollinen
Arvoliberaali 17-33-35-08-07 Arvokonservatiivi
Markkinahenkinen 14-30-34-10-12 Julkinen
Vihreä 23-36-26-07-07 Ei vihreä
Idealisti 9-25-28-20-17 Realisti
28
Nuorten muuttunut todellisuus
• Voi olla myös mahdollisuus!
• Atomisaatio (kulttuurinen pirstoutuminen).– Kirkko atomisaation vastavoimana, yhteisöllisyyden
edistäjänä. Pysyvyys. Hengellisyys.
• Polarisaatio– Kirkko hyvinvoinnin ja ihmisen puolustajana. Kirkon
yhteiskunnallinen, sosiaalinen tehtävä.
• Privatisaatio– Erilaisten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen nykyistä
paremmin = nuorten ja nuorten aikuisten kuuleminen, toiminnan uudistaminen. Verkon hyödyntäminen. Uudet osallistumisen tavat.
29
Kirkon nuorisotyön ja rippikoulun tulevaisuus on valoisa
– kunhan muistetaan, että nuorten maailma muuttuu koko ajan.
30