Näkökulmia pikkulapsi- perheiden hyvinvointitiedon tuottamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen

Katse lapseen -hanke 9.12.2011Marie RautavaOhjelmajohtaja, PsL

Sisältö

•Lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä- vanhemmuus- sosiaalinen tuki- toimeentulo

- päivähoito

• Pikkulapsiperheiden tukeminen

2

Vanhemmuus

• Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Neuvola-ikäisistä noin yksi kymmenesosa asuu yksinhuoltajaperheessä.

• Eroperheissä noin viidesosa lapsista ei tapaa säännöllisesti isäänsä.

• 2/5 neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi.

• Suuri osa alle 2-vuotiaista katselee televisiota. Jo alle vuoden ikäisistä löytyy internetin käyttäjiä ja digitaalisten pelien pelaajia.• Isä jää neuvolassa edelleen usein sivustakatsojaksi. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyvää asiaa.

3

Vanhemmuus

• Turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta

•Reflektiivinen kyky = kyky pohtia ja ymmärtää lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa

•Mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana

•Edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen ja vastata lapsen tarpeisiin

Toimeentulo

• Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %).

• MLL:n perhekahviloissa käyvistä vanhemmista 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin.

• Köyhyys koskettaa erityisesti neuvolaikäisten lasten perheitä, eniten yksinhuoltajaperheitä; myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä.

• Toimeentulo-ongelmat muodostavat riskin lapsen ja vanhempien terveydelle ja hyvinvoinnille.

5

Sosiaalinen tuki

MLL:n perhekahvilakyselyssä (2011) pienten lasten vanhemmista:• 22 % ei saa riittävästi apua läheisiltä• 37 % tarvitsee tukea vanhempana olemiseen• 32 % on vailla lähellä olevaa sosiaalista verkostoa• 22 % ei tapaa lasten isovanhempia usein• 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi

MLL:n Vanhempainpuhelimen mukaan vanhemmat kokevat olevansa yksin: tukiverkosto puuttuu, läheisiä ei haluta rasittaa omilla huolilla tai muille ei uskalleta kertoa perheen ongelmista, esim. vanhemman uupumuksesta tai lapsen väkivaltaisesta kohtelusta.

6

MLL:n perhekahvilakysely 2011 7

Päivähoito

• Laadultaan hyvä päivähoito tukee lapsen kehitystä• Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, meteli, pitkät päivät ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin• Lapsi muodostaa usein ensimmäiset ystävyyssuhteensa päivähoidossa• Lapsi voi kuitenkin joutua muiden torjumaksi tai kiusatuksi, ja sitä kautta negatiivisen vuorovaikutuksen kehään• MLL:n ja Folkhälsanin päiväkotiselvityksen mukaan pienten lasten kiusaaminen ilmenee mm. leikistä poissulkemisena, leikkien sotkemisena, lyömisenä, uhkailuna, nälvimisenä, haukkumisena, kiristämisenä • Kiusaamista ja konflikteja tapahtuu vapaissa leikkitilanteissa, leikkien ja leikkikavereiden valinnassa, leikin sisällä sääntöjä muuttamalla, sisä- ja ulkoleikeissä

Päivähoito

• Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä

lapsen kehitykseen

• Lapsi tarvitsee hoitajan huomiota, hoivaa ja syliä

• Turvallinen ryhmä edellyttää aikuisten läsnäoloa ja sitoutumista

• Lapsen iällä ja lapsiryhmän koolla on merkitystä. Sopiva ryhmäkoko on oma ikä plus 2-3 lasta

• Päivähoitopäivän pituudella on merkitystä

• Vanhempien, neuvolan ja päivähoidon hyvä yhteistyö tukee lapsen kehitystä (+ yhteistyö lastensuojelu ym.)

9

Näkökohtia nelivuotistarkastukseen

• Vanhemmuus (lapsen kanssa vietetty aika, lapsen tarpeiden

tunnistaminen ja niihin vastaaminen; vanhemman mielenterveys- tai

päihdeongelmat tai väkivaltainen käyttäytyminen, perheen terveys-

tottumukset, mediankäyttö)

• Sosiaalinen tuki (sukulaiset, ystävät, naapurit jne.)

• Perheen toimeentulo (selviytyminen arjessa)

• Päivähoito (hoitosuhteiden pysyvyys ja laatu, hoitopäivän pituus

kaverisuhteet, kiusaaminen, jne.)

10

Lapsiperheiden tukeminen

• Toimiva perhekeskus syntyy kunnan ja järjestön yhteistyönä • Järjestöt edistävät lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla osallistumisen, verkostoitumisen ja vertaistuen mahdollisuuksia• Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua• Vapaaehtoiset saavat koulutusta ja tukea

11

MLL lapsiperheiden tukenawww.mll.fi

12

Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 13

KirjallisuuttaKirves L & Stoor-Grenner. Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL ja Folkhälsan 2010.Kirves L & Stoor-Grenner. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. MLL ja Folkhälsan 2010.Kotilainen S (toim.) Lasten mediabarometri 2010: 0-8 -vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011.MLL:n Isäkysely. Sosiaalikehitys Oy 2008.MLL:n Perhekahvilakysely 2011.Sinkkonen J & Kalland M. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro 2011.STM:n selvityksiä 2010:26. Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi.Tulonjakotilasto 2009.Tilastokeskus.

14