Post on 28-Sep-2020
KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA KAUPUNKIVIHERALUEIDEN ARVOT JA MERKITYS ASUKKAILLE MERKITYS ASUKKAILLE
PPÄÄÄÄKAUPUNKISEUDULLAKAUPUNKISEUDULLA
Liisa Tyrväinen Metla
Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos
Ulkoilusta hyvinvointia-seminaari 9.11.2005, Helsinki
TaustaaTaustaa
• Kaupunkiviheralueilla on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille (esim. maisema- ja virkistysarvot, terveysvaikutukset).
• Kuntien maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa tarvitaan tietoa, kuinka paljon ja millaisia viheralueita tulisi asukkaille tarjota.
• Tieto viheralueiden arvoista tulisi olla suunnittelun kannalta käyttökelpoisessa muodossa.
• Asukaspalautteen keräämiseen tarvitaan systemaattisia menetelmiä, joilla voidaan kerätäpaikkaan sidottua tietoa asukkaiden toiveista, arvoista ja tarpeista
Asukkaiden arvos-tuksiin vaikuttavat:
sukupuoliikäkoulutusasumismuotoperhetilannemuut taustat: esim. harrastuksetlapsuuden asuinym-päristö
Kaupunkiviheralueiden hyödyt (Tyrväinenym. 2005)
Sosiaaliset hyödyt Mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan, Asuin- jatyöympäristöjen viihtyisyys, vaikutukset fyysiseen japsyykkiseen terveyteen, kulttuuriset arvot
Esteettiset jaarkkitehtoniset hyödyt
Maiseman kauneus (kasvillisuuden värit, tekstuurit, muodotym.). Vuodenaikojen vaihtelu ja luonon kokeminenkaupungissa. Tilojen rajaus, näköyhteyksien katkaisu,rakennusten maisemointi ja liittäminen ympäristöön.
Tekniset ja ilmastollisethyödyt
Ilman epäpuhtauksien suodatus, Tuulen ja melunvaimentaminen, vaikutus pienilmaston lämpötila-jakosteussuhteisiin, Häikäisyn ja heijastuksen esto,vesieroosion estäminen.
Ekologiset hyödyt Elinympäristöjen tarjoaminen kasvi- ja eläinlajeille.
Taloudelliset hyödyt Markkinahintaisten tuotteiden arvo (puutavara, marjat, sienet ym.), kiinteistöjen arvo, kaupungin vetovoimaisuusmatkailulle, yrittäjille ym.
Viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus
• Viheralueiden sosiaalisia arvoja ovat esimerkiksi koskematon luonto, metsäntuntu, tilantuntu, hiljaisuus sekä mahdollisuus toimintaan ja ajanviettoon.
• Kysely- ja haastattelumenetelmin asukkaita pyydetään arvioimaan, missä he omalla asuinalueellaan voivat kokea näitä arvoja.
• kartta kuvaa viheralueet asukkaiden kokemina laatuina
• Menetelmää aiemmin kehitelty Tukholmassa asema- jamaakuntakaavoituksessa.
Arvokartan tavoitteet
• Paikallisten asukkaiden kokemukset ja arvot tuodaan suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön.
• Kaupungin viheralueiden arvottaminen kaupunkirakenteentiivistyessä
• Se osoittaa asukkaille arvokkaimmat ja merkityksellisimmät alueet, joille esimerkiksi tiivistämisrakentamista ei tulisi ohjata.
• Kehittää viheralueiden hoitoa viheralueiden vahvuuksiin jaheikkouksiin paneutuen.
• Arvokartta on helposti sovellettava ja ymmärrettävä työkalu asukastiedon koostamiseen ja suunnittelun apuvälineeksi kunnissa.
MAANKÄYTÖN VIHERALUEIDEN VIHERALUEIDENSUUNNITTELU TAVOITESUUNNITTELU TOIMENPIDESUUNNITTELU
Yleis-kaavanlaadinta
Asema-kaavanlaadinta
Yleis-tavoitteidenasettaminen
Paikallistentavoitteidenasettaminen
Luonnonhoidontoimenpiteiden valinta
Yksityiskohtainenpuistojen suunnittelu
Miten menetelmä liittyy kaavoitukseen ja viheralueiden suunnitteluun?
Viheralueiden arvokartoitus Suomessa
• 1) Pilottitutkimus Itä-Helsingissä (2003), osa EU-tutkimushankettaNeighbourwoods
• 2) Arvokartoitus Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa, (2003-2004) liittyen viheralueiden suunnitteluun.
• 3) Arvokartoitus Länsi-Vantaalla liittyen yleiskaavoitukseen (2004-2005)
• 4) Nuorten viheralueisiin liittämät arvot (Itä-Helsinki, 2004-2005)
Tutkimuksen toteutus 2003-2005
• Yhteistyökumppanit Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, LT-konsultit
• Työryhmä: Liisa Tyrväinen, tutkijat Kirsi Mäkinen, HY, JasperSchipperijn, KVL, Harri Silvennoinen, JoY, tutkimusassistentitTiina Nissilä, Juha Pelkonen, metsäekologian laitos
• Rahoitus: EU, Ympäristöministeriö, Tor ja Maj Nesslingin Säätiö
Kyselyjen toteutus Helsingissä ja Espoossa
• Aineisto kerättiin postikyselynä yhteistyössä tutkimuskaupunkien kanssa.
• Liittyi alueen viheralueiden vuorovaikutteiseen suunnitteluun.
• Itä-Helsingissä 1000 kpl (15-75 vuotiaat)
• Espoossa 1200kpl (Espoon keskus 1000 + Kauklahti 200)
• Liitteenä viheraluekartta
• Neliosainen: Viheralueiden käyttö, sosiaaliset arvot, asenteet ja alueiden hoito.
‘ei löyd
en osaasanoa
0 3 6 KilometersS
N
EWESPOON TUTKIMUSALUE; ESPOON KESKUS JA KAUKLAHTI
Länsi-Vantaan tutkimus• Liittyy yleiskaavan tarkistukseen, jonka tavoitteena tiivistää
nykyistä kaupunkirakennetta ja etsiä uusia täydennysraken-tamiskohteita taajama-alueilta.
• Kartoitettu viheralueiden käyttöä ja niihin liittyviä arvoja ja merkityksiä Myyrmäen suuralueella (48 000 asukasta).
• Kyselyssä mukana 1600 (15-75 –v.) asukasta
• Tutkimuskysymyksiä:• 1) Millaiset kaupunkiviheralueet ja luonnonympäristöt ovat
asukkaille arvokkaita?• 2) Miten vastaajien taustat vaikuttavat ympäristön arvioimiseen?• 3) Kuinka asukkaiden viheralueisiin liittämät arvot voidaan liittää
kaavasuunnitteluun?
Kyselylomakkeen liitekarttaKyselylomakkeen liitekartta
KYSELYN TULOKSIA
Vantaan tutkimusalueVantaan tutkimusalue
Alueen pinta-ala 2 260 ha, asukkaita 48 500 henkeä.Postikysely lähetettiin vuoden 2004 elokuussa 1 600:lle
satunnaisesti valitulle 15-75 –vuotiaalle henkilölle.Kyselylomakkeen liitteenä oli viheraluekartta, johon oli
merkitty viheralueet numeroituina.
Vastaajien taustatiedotVastaajien taustatiedotVastanneita,kpl
Otoskoko,kpl
Vastaus %
Linnainen-Hämevaara 111 200 55,5Vantaanlaakso 105 200 52,5Hämeenkylä 95 200 47,5Varisto 94 200 47,0Myyrmäki 87 200 43,5Kaivoksela 84 200 42,0Martinlaakso 82 200 41,0Vapaala 77 200 38,5Kaupunginosa tuntematon 1Koko alue 736 1600 46,0
• Vastanneiden keski-ikä oli 47 vuotta
• Naisia 56 % ja miehiä 44 %
• Kotona asuvia lapsia 29 %:lla, keskimäärin 1,8 lasta
• Toimihenkilöitä 37 %, eläkkeellä 21 %, työntekijöitä 20 %
• Ylioppilastutkinnon suorittanut 46 % ja vähintään ammatillisen opistotutkinnon 61 % vastanneista
• Asumisaika nykyisessä kaupunginosassa 16 vuotta ja Vantaalla 22 vuotta
• Lähes 40 % viettänyt lapsuutensa maaseutuympäristössä
2. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekij2. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijäätt
0 20 40 60 80
vesistön läheisyys
etäisyys keskustasta
alueen omaleimaisuus ja arvostus
sosiaaliset kontaktit (sukulaiset, ystävät)
rakentamisen väljyys
työpaikan sijainti
asuinympäristön vihreys
ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet
liikenneyhteydet
palveluiden läheisyys
rauhallisuus ja turvallisuus
%
tärkein 2. tärkein 3. tärkein
Asuinpaikan valintaan vaikuttavat
tekijät Espoossa
0 10 20 30 40 50 60 70 80
hyvät liikenneyhteydet
viheralueiden läheisyys jamäärä
palveluiden läheisyys (**)
turvallisuus
työpaikan sijainti
etäisyys keskustasta
muu
vesistön läheisyys (*)Kauklahti
Espoo
Osuudet prosentteina.
11. Viher11. Viher--alueidenalueiden
erieriominaiominai--suuksiensuuksien
paikallistapaikallista--minenminen
tutkimustutkimus--alueeltaalueelta
14,9
27,1
36,9
54,4
63,2
66,9
68,7
71,1
76,0
78,3
84,0
19,8
19,2
10,7
18,5
8,7
9,1
9,4
11,6
10,9
4,5
8,5
3,1
65,2
53,7
52,4
27,1
28,1
24,0
21,9
17,3
13,1
17,2
7,6
7,589,4
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ruuhkaisuus
pelottavuus
epäviihtyisyys
hieno puisto
kohtaamispaikka
historia ja kulttuuri
hieno luontokohde
tilan- ja vapaudentuntu
rauha ja hiljaisuus
toimintamahdollisuudet
metsäntuntu
kaunis maisema
alue/alueita nimetty ei löydy alueelta ei osaa sanoa
3. Viheralueiden eri ominaisuuksien ja 3. Viheralueiden eri ominaisuuksien ja hyhyöötyjen ttyjen täärkeys keskiarvoinarkeys keskiarvoina
Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä... 4 = erittäin tärkeä
1 2 3 4
mahdollisuus kulkea työ- tai asiointimatkaviheralueiden kautta
luonnonsuojelu
mahdollisuus luonnon tarkkailuun jaluontokokemuksiin
puuston ja kasvillisuuden suojavaikutus
mahdollisuus stressistä palautumiseen jarauhoittumiseen
vihreä maisema kodin ikkunasta tai parvekkeelta
asuinympäristön kauneus ja viihtyisyys
mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan
4. Vastaajien mielipiteit4. Vastaajien mielipiteitää viheralueitaviheralueitakoskevista vkoskevista vääittittäämistmistää
Asteikko: 1 = täysin eri mieltä… 5 = täysin samaa mieltä
1 2 3 4 5
Kaupunkirakennetta voi hyvin tiivistää rakentamallanykyisille viheralueille.
Asuinympäristössäni on nykyisin liian vähänviheralueita.
Viheralueiden tulee olla ensisijaisesti puistomaisia.
Asuinympäristöni viheralueiden hoito on nykyisinriittävää.
Kaupungeissa tulee olla maaseutumaisiaympäristöjä.
Suuri tonttikoko takaa viihtyisän ympäristönasuinalueilla.
Asuinalueet tulee säilyttää väljinä ja vihreinätulevaisuudessakin.
11.1 Kauniin maiseman kohteet tutkimusalueella11.1 Kauniin maiseman kohteet tutkimusalueella
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
Kaunis maisema
0 %
1 - 2 %
3 - 4 %
12 %
VANTAA
ESPOO HELSINKI
11.2 Kohteet, joissa on mets11.2 Kohteet, joissa on metsään tuntuan tuntua
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Metsän tuntu
0 %
1 - 2 %
3 - 5 %
7 - 9 %
16 %
11.3 Toimintamahdollisuudet tutkimusalueella11.3 Toimintamahdollisuudet tutkimusalueella
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Toimintamahdollisuudet
0 %
1 - 2 %
3 - 4 %
5 - 6 %
7 - 8 %
11.4 Kohteet, joissa on mahdollista kokea 11.4 Kohteet, joissa on mahdollista kokea rauhaa ja hiljaisuuttarauhaa ja hiljaisuutta
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Rauha ja hiljaisuus
0 %
1 - 2 %
3 - 4 %
5 - 6 %
12 %
11.9 Hienot puistot tutkimusalueella11.9 Hienot puistot tutkimusalueella
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOOHELSINKI
Hieno puisto
0 %
1 - 2 %
3 - 6 %
16 %
20 %
Viheralueiden arvostetuimmat ominaisuudetViheralueiden arvostetuimmat ominaisuudet
0 20 40 60 80
kohtaamispaikka
historia ja kulttuuri
hieno puisto
tilan ja vapaudentuntu
hieno luontokohde
toimintamahdollisuudet
metsän tuntu
rauha ja hiljaisuus
kaunis maisema
%
tärkein 2. tärkein 3. tärkein
Arvokkaimmat viheralueen ominaisuudet
0 5 10 15 20 25
Epäviihtyisyys
ei pelkoa
Historia ja kulttuuri
Tilan- ja vapaudentuntu
Hieno puisto
Toimintamahdollisuudet
Hieno luontokohde
Metsäntuntu
Rauha ja hiljaisuus
Kaunis maisema
%
Kauklahti
Espoon keskus
Arvokkaimmat viheralueiden ominaisuudet Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa
Arvokkaimmat viheralueetArvokkaimmat viheralueet#
##
##
##
##
##
##
N
EW
S
0 1 2 Kilometers
6 1,2,3,5 2,6
6
1
1
1
1
1
1,2,3,6
1,2
1,2,3,6
3
1,2,6
1,7 1,2
1
1
1
1
1
2,6
Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puistoNumeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto
1
Arvokkaimmat viheralueet
(painotettuna arvojen tärkeydellä)
1 arvo
2 arvoa
3 arvoa
4 arvoa
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Synteesikartta eniten negatiivisia arvoja Synteesikartta eniten negatiivisia arvoja saaneista viheralueistasaaneista viheralueista
#
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOO
HELSINKI
Negatiiviset arvot
1 arvo
3 arvoa
Numeroiden selitykset: 10 = epäviihtyisyys, 11 = ruuhkaisuus, 12 = pelottavuusNumeroiden selitykset: 10 = epäviihtyisyys, 11 = ruuhkaisuus, 12 = pelottavuus
10 10
10,11,12
10
Yleiskaavaluonnoksen rakentamisehdotusten sijoittuminen arvokkaille viheralueet
##
##
##
##
##
##
N
EW
S
0 1 2 Kilometers
6 1,2,3,5 2,6
6
1
1
1
1
1
1,2,3,6
1,2
1,2,3,6
3
1,2,6
1,7 1,2
1
1
1
1
2,6
Numeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puistoNumeroiden selitykset: 1 = kaunis maisema, 2 = rauha ja hiljaisuus, 3 = toimintamahdollisuudet,5 = hieno luontokohde, 6 = metsäntuntu, 7 = hieno puisto
1
(painotettuna arvojen tärkeydellä)
1 arvo
2 arvoa
3 arvoa
4 arvoa
Yleiskaavaluonnoksen rakentamisalue
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Arvokkaimmat viheralueet
1
8. Erilaisten viheralueiden soveltuvuus 8. Erilaisten viheralueiden soveltuvuus rakentamiseenrakentamiseen
1 2 3 4 5
Jokin suuri ulkoilualue otetaan rakennuskäyttöön.
Nykyisiä lähipuistoja otetaan rakennuskäyttöön.
Osia suurista ulkoilualueista otetaanrakennuskäyttöön.
Rakennetaan lisää nykyisille tonteille.
Rakennetaan muita alueita.
Asteikko: 1 = erittäin huono… 5 = erittäin hyvä
10. Mihin viheralueille voisi sijoittaa 10. Mihin viheralueille voisi sijoittaa asuinrakentamistaasuinrakentamista
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOO HELSINKI
Rakentaminen
0 %
1 - 2 %
3 - 4 %
5 - 7 %
8 - 10 %
Vastaamatta jätti 29 %.
12. Viheralueiden k12. Viheralueiden kääyttyttöö keskesäällllää ja talvellaja talvella
15,7
27,2
19,7
28,2
35,4
27,9
17,1
8,1
7,9
6,5
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
talvella
kesällä
päivittäin 4-6 kertaa/vko 2-3 kertaa/vko kerran/vko 1-3 kertaa/kk alle kerran/kk
15. Mielipaikat asuinymp15. Mielipaikat asuinympääristristöönnviheralueillaviheralueilla (63 %)(63 %)
AsukkaidenAsukkaidenmielipaikkakuvauksia:mielipaikkakuvauksia:
Lammaspuisto”Lammen ympäristö on mukava, koska se onsopivasti luonnontilassamutta kuitenkin hoidettu.”
”Kaunis järvimaisemakeskellä kaupunkilähiötä,kerää vesilintuja kesäisin.”
Raappavuori”Paikka jossa on tunne, että ympärillä on laajasti metsää ja rauhaa.”
”Läheisellä kalliolla eräs tasainen kivi jolla käyn istumassa, hiljennyn,ajattelen ilojani ja suruja.”
Jokiuomanpuisto”Vehreä puisto, jossa voi ottaa aurinkoa, istuskellapenkeillä, tavata ehkä muitaihmisiä tai olla rauhassa, katsella lintuja.”
Vantaankoski”Vuodenajat näkyvät, hyväulkoilukohde uudenkevyenliikenteen sillan ansiosta,kulttuurihistoriakohde.”
#
##
##
##
##
##
##
0 1 2 Kilometers
N
EW
S
VANTAA
ESPOOHELSINKI
Mielipaikka
0 %
1 - 2 %
3 - 4 %
8 %
17 %
Mielipaikkakuvaukset luokiteltuna Mielipaikkakuvaukset luokiteltuna sissisäällllöön mukaann mukaan
10
17
21
22
25
25
44
53
56
56
62
0 20 40 60 80
Väljä/avara/laaja/iso
Toiminta-/harrastus/kunto ilu/leikki/pelit/ko iran ulk./viljely
Pelto/niitty/maalaismaisema
Puisto/istutuksia/nurmikkoa/kukkia
Kaunis/maisema/näköala
Hyvin hoidettu/siisti/viihtyisä/turvallinen
Ulkoilureitti/po lku/latu/kävelytie/pyörätie/sillat/valaistus
M etsä/metsikkö
Vesistö/Lammaslampi/Vantaanjoki/M ätäoja/puro/ranta
Luonto/luonnontilainen/kasvit/eläimistö/kallio /erämainen
Rauhallinen/hiljainen/rentouttava/rauhoittava/piristävä
%
Tärkeimmät mielipaikkoja kuvaavat adjektiivitItä-Helsingissä:(n = 281 kpl)
• Rauhallinen (25 %)
• Metsäinen (24 %)
• Luonnonmukainen (luonnontilainen) (15 %)
• Toiminnallinen, liikunnallinen (11 %)
• Avara (10 %)
• Kallioinen (korkea, avara) (9 %)
• Kaunis (6 %)
• Siisti ( 5 %)
• Merellinen (5 %)
• Linturikas (voi tarkkailla lintuja) (3 %)
• Maaseutumainen (3 %)
• Hoidettu (2 %)– Muita: kulttuurimaisema, vedenläheinen, puustoinen, vihreä, turvallinen
Viheralueiden hoitotavoitteet Espoossa
0 10 20 30 40 50 60 70
Metsä-, kallio- ja niittyalueiden säilyminenrakentamattomina ja luonnonmukaisina
Roskattomuus
Rakennettujen puistojen istutusten jarakenteiden hoito (*)
Ulkoilureittien talvikunnossapidon lisääminenja valaistuksen parantaminen
Pusikot siistimmiksi teiden ja ulkoilureittienvarsilta
Alueen kulttuurihistorian esiin ottaminenmaisemassa (*)
Arvokkaat luontokohteet ja luonnonsuojelu
Hyvät ulkoilureitit ja yhteydet ympäröivilleviheralueille
Hyvin hoidetut ulkoilu- ja lähimetsät
Hyvin hoidetut avoimet alueet,niityt/pellot/nurmikot
Leikkipaikkojen istutusten ja rakenteiden hoito
Espoonjoki enemmän näkyviin
Luonnonmukaisten alueiden (metsät, niityt)muuttaminen rakennetuiksi puistoiksi (***)
Kauklahti
Espoo
Tärkeimmät hoidon tavoitteet.Osuudet prosentteina.
Tulosten tarkasteluaTulosten tarkastelua
• Tutkimusmenetelmä toimi hyvin kohdealueilla
• Luonnonvaraiset melko laajat viheralueet tärkeitä; riittävyys tulisi varmistaa yleiskaavassa.
• Viheralueilla tärkeä merkitys kaupunkilaisten luontosuhteen ylläpitäjinä
• Viheralueiden määrään oltiin keskimäärin tyytyväisiä, Laadullinen arvio vaihteli kohdealueittain
Vantaalla rauhan ja hiljaisuuden kysyntä ja Itä-Helsingissä metsäympäristön kysyntä on tarjontaa suurempi
• Määrällisten tavoitteiden asettaminen ei riitä; Alueiden pienentyminenmuuttaa nykyisiä laatuja
Menetelmän hyödyt
Viheralueiden laatuominaisuudet paikallisten asukkaiden kokemana tuodaan suunnitteluun.
Systemaattinen väestötason kysely tuottaa kattavaa tietoa.
Karttatieto mahdollistaa päällekkäistarkastelujen tekemisen muihin maankäyttö- ja viheraluesuunnittelussa.
Kartta osoittaa säilytettävät viheralueet tai kehittämiskohteet.Kartta on ymmärrettävä myös asukkaille.
Ongelmia
Kyselyn tekeminen vaatii organisaatiolta resursseja ja asiantuntemusta.
Aluetta kuvaava kartta on tärkeä.
Kysely tavoittaa parhaiten keski-ikäiset ja ikääntyvät (nuoret vastaavat huonosti).
Arvokarttojen tulkitseminen suunnittelussa vaatii asiantuntijoiden tulkintaa.
Mahdollisuudet
*Tietoa voi kerätä eri kanavia käyttäen: Internetissä, postikyselynä tai yleisötilaisuuksissa (kouluissa, asukastilaisuuksissa).
*Maankäyttösuunnittelussa tieto asukkaiden näkemyksistä voi ennakoida ja ehkäistä konflikteja.
*Arvojen muuttumista ympäristön laadun muuttuessa voidaan seurata ajallisesti uusien kartoitusten avulla.
KIITOKSET!