Kaupunkimuotoilun kohtauspaikka 26.11.14

Post on 19-Jul-2015

109 views 1 download

Transcript of Kaupunkimuotoilun kohtauspaikka 26.11.14

Kaupunkimuotoilunkohtauspaikka

26.11.2014

Agenda

Toimiva kaupungin palvelut ja tapa toimia

12 huomiota kaupunkimuotoilusta

Kaupungin näkökulma: mitälisäarvoa muotoilu tuo?

Case 1: Apu ja neuvonta

Case 2: Staran siisti työmaa

Toimivankaupungin palvelutja tapa toimia

Toimiva kaupunki jatkaa designpääkaupunkivuoden 2012 perintöä Suomessa ja kansainvälisesti.

Se edistää muotoilun käyttöä kaupungeissa ja kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa.

TAVOITTEET

1. Kaupunki, joka tiedostaa ja ymmärtää muotoilun merkityksen ja osaa käyttää sitä.

2. Liiketoimintaa, joka perustuu muotoiluosaamiseen ja muotoilun hyödyntämiseen.

3. Asema maailman johtavana muotoilua hyödyntävänä kaupunkiympäristönä.

TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET:

Osaamista ja ymmärrystä muotoilun merkityksestä kaupunkien kehittämisessä rakennetaan tekemisen kautta.

Ytimessä on käyttäjänäkökulma ja kokeilukulttuuri.

Tavoite on tuottaa, löytää ja yhdistää hyviä esimerkkejä.

Koskaan ei tehdä yksin eikä käynnistetä mitään uutta, vaan autetaan virastojen omissa kehittämishankkeissa.

Opiskelijat ja oppilaitokset eri tavoin mukana hankkeissa.

Yhteistyö muiden muotoiluorganisaatioiden kanssa.

12 huomiotakaupunkimuotoi-lusta

Muotoilija, ymmärrä miten julkinen sektori toimii: valmistelu, päätöksenteko, rakenteet, toimintamallit, lainsäädäntö, poliittinen ohjaus.

ATK – ICT – EFQM – Lean –käyttäjälähtöisyys.Mikä suunnittelun viitekehys ohjaa julkisen sektorin kehittämistä?

Muotoilu yksin ei riitä. Kaupungit tarvitsevat moniosaajatiimejä.

Eikä muotoilu terminä myy. Muotoiluosaamista kyllä tarvitaan ja käyttäjälähtöisyys on kaikilla etsinnässä.

Muotoiluymmärryksen kasvattaminen vie aikaa HSL, Helen, kirjasto, ym.

Kokeilujen aloittaminen on tärkeää. Tämä on paras keino tehdä ymmärrettäväksi muotoilun merkitystä.

Miten herätetään tarve muotoiluosaamiselle ja tunnistetaan ne paikat, joissa muotoilusta olisi oleellisesti apua? Case Kalasatama.

Kaupunkimuotoilijan tärkeimmät ominaisuudet: kokonaisuuksien hahmottaminen, jatkuva ratkaisujen etsiminen, kyky rohkaista kokeiluihin ja epäonnistumisen sietokyky.

Kaupungeissa tarvitaan monenlaista muotoiluosaamista: on tunnistettava muotoilun käytön eri tasot ja koko skaala, isosta pieneen.

Kuinka yhdistetään tila toimintaan ja palveluihin? Kaupungit tarvitsevat apua kokonaisuuksien rakentamisessa. Case Matinkylä

Apu- ja neuvontakonseptin jalostaminen tuotteeksi, eli kuinka autetaan kaupunkia ymmärtämään mihin muotoiluosaamista voi hyödyntää.

Tarve “sparraajamuotoilijalle”, eli isojen kehittämishankkeiden projektijohtoon muotoilunosaajan tuki. Neutraliteetti oleellista.

Kaupunginnäkökulma: mitä lisäarvoamuotoilu tuo?

Empatia ja käyttäjälähtöisyys

Muotoilulle on tärkeää ongelman

ymmärtäminen ihmisen näkökulmasta arjen

olosuhteita havainnoimalla. Ihmisen

kokemuksen ja toiminnan ymmärtäminen

ovat kehittämisen ja ratkaisujen lähtökohta.

Osallisuus ja yhteissuunnittelu Yhteissuunnittelu eli co-design tarkoittaa

sitä, että käyttäjät otetaan mukaan

suunnitteluun. Käyttäjiltä saatua tietoa

hyödynnetään suunnittelussa. Keskusteleva

ja osallistava työskentely rakentavat

vuorovaikutusta ja auttavat

käyttäjälähtöisten ratkaisujen löytämisessä.

Monialaisuus ja yhteinen ymmärrys

Muotoilu edistää monialaista yhteistyötä.

Sovittaa yhteen eri näkemyksiä. Muotoilu

yhdistää haluttavuuden, teknologisen

toteuttamiskelpoisuuden sekä taloudellisen

kannattavuuden.

Kokeilukulttuuri Kaupunkeja pitää kehittää myös

kokeilemalla. Muotoilun menetelmiin liittyy

vahvasti protoilu, jossa uudet

palvelukonseptit ja erilaiset tavat toimia

testataan käytännössä ennen lopullisia

ratkaisuja. Kokeilukulttuurin vahvistaminen

auttaa kaupunkeja löytämään radikaalejakin

uusia ratkaisuja.

Visuaaliset työvälineetMuotoilun toiminnalliset menetelmät

auttavat eri vaihtoehtojen etsimisessä ja

rajaamisessa. Oleellista on kokeilun ja

visuaalisten työvälineiden hyödyntäminen

arvioinnin ja järkeilyn välineenä.