Post on 23-Jul-2020
Kasvillisuuden poistaminen rautateiden suoja-alueelta
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 1 20/02/17 09:56
2
Liikennevirasto radanpitäjänä
• Liikenneviraston tehtävänä on mahdollistaa toimivat, tehok-
kaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
• Liikennevirasto vastaa valtion liikenneverkosta, eli maanteis-
tä, rautateistä ja suuresta osasta vesiväyliä. Liikennejärjestel-
mää ylläpidetään ja kehitetään yhdessä muiden toimijoiden
kanssa.
• Liikennevirasto toimii radanpitoviranomaisena ja hallinnas-
saan olevan valtion rataverkon radanpitäjänä. Radanpidolla
tarkoitetaan muun muassa rautatien suunnittelua, rakenta-
mista, hallintaa ja kunnossapitoa. Toiminnan tavoitteena on
pitää rataverkko kunnossa, jotta liikennöinti on turvallista ja
tehokasta.
• Suomen liikennöidyn rataverkon pituus oli vuoden 2014
lopussa 5 944 kilometriä, josta 3 256 kilometriä oli sähköis-
tetty. Vuosittain radan kunnossapitoon käytetään lähes
200 miljoonaa euroa.
Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 2 20/02/17 09:56
3
Turvallisuus rautatieliikenteessä
Liikennevirasto varmistaa toiminnallaan, että rautatielii-
kenne on turvallista. Pääasiallisena tehtävänä on varmistaa,
että rataverkko vastaa sille asetettuja laatu- ja turvallisuus-
vaatimuksia ja että ratatyöt sekä rautatieliikenteenohjaus
hoidetaan turvallisuuslähtöisesti.
Rautatien suoja-alueella oleva kasvillisuus eli puusto ja
muut korkeat kasvit muodostavat riskin tie- tai rautatielii-
kenteen turvallisuudelle. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat
merkittävää haittaa rautatieliikenteelle ja voivat pahim-
millaan aiheuttaa junan suistumisen raiteilta. Sähköradan
ajolangoille kaatuvista puista aiheutuu yhteiskunnalle suuret
vuosittaiset kustannukset, kun sähköradalla joudutaan teke-
mään raivaus- ja korjaustöitä. Valtion rataverkosta 90 % on
yksiraiteista. Radalle kaatuvat puut aiheuttavat siten pitkäkes-
toisia häiriöitä rautatieliikenteelle. Jo yhden myrskyn aiheutta-
mat kustannukset voivat kohota satoihin tuhansiin euroihin.
Tässä esitteessä kerrotaan rautateiden suoja-alueilla ole-
van kasvillisuuden käsittelystä ja raivauksesta, joilla taataan
rautateiden turvallinen ja häiriötön liikenne.
Kasvillisuuden poistolla parannetaan turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 3 20/02/17 09:56
4
Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatiealueen ulko-
puolista aluetta, joka tarvitaan edistämään rautatien turval-
lista käyttöä. Suoja-alueen olemassaolo perustuu suoraan
lakiin ja se ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan tai lähimmän
raiteen keskilinjasta. Suoja-alue voi erillisellä päätöksellä olla
myös tätä kapeampi tai leveämpi, ulottuen kuitenkin kor-
keintaan 50 metrin etäisyydelle. (Ratalaki 3 §:n 1 momentin 6
kohta ja 37 §)
Suoja-aluetta koskevat ratalain säännökset ovat muuttu-
neet 15.8.2016. Mainitusta ajankohdasta lähtien suoja-alueen
olemassaolo perustuu suoraan ratalakiin. Aikaisemmin suoja-
alue oli voimassa vain, jos se oli erikseen osoitettu ennen
Ratalain mukainen suoja-alue ja näkemäalue
radan rakentamista tehdyssä ratasuunnitelmassa. Suomen
rautateistä valtaosa on kuitenkin rakennettu ennen ratalain
voimaantuloa ilman ratasuunnitelmaa, eikä siten ratalain
mukaisia suoja-alueita ole pääosin ollut olemassa.
Rautatien näkemäalueella tarkoitetaan rautatien tasoris-
teyksen yhteydessä olevaa aluetta, jolta on esteetön näkyvyys
radalle. Näkemäalueet pidetään siten suoja-aluetta huolelli-
semmin vapaana puustosta ja muista näkemäesteistä, ja näin
parannetaan tie- ja rautatieliikenteen turvallisuutta. Näke-
mäalue voi joissain tapauksissa ulottua myös suoja-alueen
ulkopuolelle. (Ratalaki 3 §:n 1 momentin 4 kohta ja liikenne- ja
viestintäministeriön asetus näkemäalueista 6 §)
30 m 30 m
Rautatiealueiden maanomistaja on valtio, mutta suoja-alue ulottuu yksityisten maanomistajien kiinteistöille.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 4 20/02/17 09:56
5
Radanpitäjällä oikeus poistaa kasvillisuutta turvallisuussyistä
Kiinteistönomistajalla on oikeus korvaukseen omaisuudelleen aiheutuneesta haitasta ja vahingosta
Liikennevirastolla on radanpitäjänä oikeus poistaa suoja- ja
näkemäalueelta kasvillisuutta sekä rajoittaa puuston korkeutta,
mikäli tämä on tarpeen tie- tai rautatieliikenteen turvallisuu-
den varmistamiseksi. Usein valtio omistaa vain osan suoja- ja
näkemäalueen maa-alasta, joten puustoa joudutaan poista-
maan myös yksityisten kiinteistönomistajien kiinteistöiltä.
Liikennevirasto järjestää poistettavalle puustolle yh-
teishakkuun ja -myynnin. Puuston poistosta ei aiheudu
kiinteistönomistajille kuluja ja puun myyntitulot tilitetään
kiinteistönomistajalle. Liikennevirasto korvaa kasvillisuuden
poistamisesta kiinteistönomistajalle tai sen muulle haltijal-
le mahdollisesti aiheutuvan haitan tai vahingon. Tällaista
korvattavaa vahinkoa voi syntyä, jos esimerkiksi kaadetaan
pihapuita, pensaita tai istutettuja taimia. Samoin puuston
ennenaikaisesta hakkuusta voi syntyä kiinteistön omistajalle
vahinkoa (odotusarvo). Korvauksista sovitaan aina erikseen.
Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, voidaan korvauk-
set käsitellä Maanmittauslaitoksen pitämässä maanmittaus-
toimituksessa.
Liikennevirasto ilmoittaa suoja-alueen puuston poistosta
kiinteistönomistajalle kirjeellä. Kirjeen liitteenä lähetetään
lomake, jolla kiinteistönomistaja voi helpoiten kertoa mielipi-
teensä ja kantansa puuston poiston toteutustavasta. Samalla
kiinteistönomistaja voi ilmoittaa erityistä huomiota vaativasta
pihapuustosta tontillaan. Kirjeessä kerrotaan myös tärkeim-
mät Liikenneviraston yhteystiedot raivaustyöhön ja turvalli-
suuskysymyksiin liittyen.
Liikennevirasto ei pääsääntöisesti poista piha-alueelle
(tai muuallekaan) istutettua tai erityiseen hoitoon otettua
kasvillisuutta, kuten pensasaitoja, hedelmä- ja koristepuita
tai pensaita. Usein tällaista kasvillisuutta ei tarvitse poistaa,
koska se ei kaatuessaan ylety rautatielle. Joissain tapauksissa
riittää, että vaarallinen pihapuu lyhennetään mutta puu jäte-
tään muuten paikoilleen.
Tarvittaessa tonteilla pidetään alkukatselmus ennen
raivaustöiden alkua. Pihapuiden ja pensaiden raivauksesta
sovitaan aina erikseen. Mikäli kasvillisuuden poistamisesta
ei tällöin päästä sopimukseen, voi Liikennevirasto määrätä
kasvillisuuden poistamisesta, siirtämisestä tai puuston lyhen-
tämisestä. Määräyksen antaminen edellyttää, että istutettu
tai erityiseen hoitoon otettu kasvillisuus aiheuttaa vaaraa
liikenneturvallisuudelle tai haittaa radanpidolle. Kyseessä
on päätös, josta kiinteistön omistajalla on oikeus valittaa.
Jollei omistaja suorita toimenpidettä sitä varten määrätyssä
kohtuullisessa ajassa, radanpitäjällä on oikeus suorittaa se
kustannuksellaan.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 5 20/02/17 09:56
6
Puuston poistaminen kunnossapitotoimenpiteenä
Puuston omistajana kiinteistönomistajalla on oikeus
päättää, miten puuston poistaminen ja myynti järjes-
tetään. Mikäli kiinteistönomistaja ei halua puustol-
leen yhteismyyntiä, hän voi pyytää, että kiinteistön
alueelta kaadetut puut pinotaan turvalliseen paikkaan
kiinteistön alueelle.
Rautatien läheisyydessä tehtävä hakkuu vaatii
erityistä ammattiosaamista ja rataturvallisuuspäte-
vyyden. Mikäli kiinteistönomistaja harkitsee puuston
poistamista kiinteistöltään omatoimisesti, on hänen
ennen töihin ryhtymistä syytä ottaa yhteyttä Liiken-
nevirastoon. Kiinteistönomistaja ja rataisännöitsijä
keskustelevat tällöin tarkemmin raivaustyön vaatimis-
ta luvista ja turvallisuusnäkökohdista. Mahdollisissa
onnettomuustapauksissa voi puiden kaataja joutua
korvausvastuuseen.
Rautatien kuntoa tarkkaillaan ja ylläpidetään jatkuvasti.
Suoja-alueella olevan puuston tarkkailu ja raivaus on osa tätä
tärkeää kunnossapitotyötä. Säännöllinen riskipuiden poisto
auttaa turvaamaan rataverkon toimivuuden. Erityisesti viime
vuosien syysmyrskyt ovat korostaneet puuston säännöllisen
raivaustyön merkitystä.
Liikennevirasto tilaa raivaustyöt kilpailutetuilta urakoitsi-
joilta. Tällöin yksityisten kiinteistöjen osalta poistetaan kaikki
sellainen puusto, joka kaatuessaan voi yltää radalle. Usein
tämä tarkoittaa enimmillään 30 metriä leveää aluetta radan
molemmin puolin. Puuston poisto tehdään pääosin avo-
hakkuuna. Tarvittaessa puuston raivaus tehdään siten, että
rataturvallisuutta vaarantamattomia matalakasvuisia puita ja
pensaita jätetään kasvamaan suoja-alueelle.
Puuston poistaminen voi vaatia maankäyttö- ja raken-
nuslain mukaisen maisematyöluvan asemakaava-alueilla. Lii-
kennevirasto hakee suorittamalleen puiden poistolle kootusti
tarvittavat maisematyöluvat. Puuston poistamisessa otetaan
huomioon ympäristönäkökohdat. Suoja-alueella olevat suoje-
lualueet sekä arvokkaat luontokohteet selvitetään etukäteen
ja suojelutarpeet otetaan raivaustyössä huomioon.
Sähköistetyillä rataosilla ajolangoille ja turva-laitteille kaatuvasta puusta aiheutuu jopa satojen tuhansien eurojen korjaus- ja raivauskustannuk-set. Sylvi-myrsky 2010.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 6 20/02/17 09:56
7
Turvallisuus rautateillä
RAUTATIETURVALLISUUS
• Rautatiealueella työskentely vaatii rataturvallisuus-
pätevyyden.
• Rautatien vieressä olevat puut kaataa aina ratatur-
vallisuuskoulutuksen saanut ammattilainen.
• Älä koskaan liiku kiskoilla yksin ilman turvamiestä.
• Kaikenlainen varastointi rautatien läheisyydessä on
turvallisuussyistä kielletty.
• Sähköradan yläpuolella olevassa langassa on suur-
jännite (25 000 V). Sähköradan jännitteisiin osiin
tulee aina pitää vähintään 3 metrin turvaetäisyys.
Huomioi tämä myös työkoneita ajaessa ja pitkiä
esineitä kantaessa!
MITÄ TEHDÄ JOS HUOMAAT RAUTATIELLE KAATUNEEN PUUN
• Ajolankoihin tai pylvääseen koskettavaa puuta ei
saa mennä irrottamaan.
• Katkennut ajolanka on edelleen jännitteinen. Maa-
han osuessaan se muodostaa vaarallisen askeljän-
nitteen. Pysyttele siksi vähintään 20 metrin päässä
vaurioituneen sähköradan rakenteista tai sähköra-
taan nojaavasta puusta.
• Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.
• Jos puu kaatui ajolangoille tai lähemmäs kuin
3 metriä lähimmästä kiskosta, ilmoita siitä heti
yleiseen hätänumeroon 112. Varaudu ilmoittamaan
sijaintisi. Voit kertoa sijaintisi myös sähkörata-
pylväässä olevan pylväsnumeron avulla.
Rautatiealueella työskentely vaatii aina voimassaolevan
ratatyöturvallisuuspätevyyden. Lisäksi työkoneiden käyttö
rautatien läheisyydessä vaatii erityishuomiota. Työkone tai
sen osa ei missään oloissa saa ulottua alle 3 metrin etäisyy-
delle lähimmästä kiskosta tai sähköradan jännitteisistä osista.
Lisätietoja ratatyöturvallisuuspätevyydestä ja työkoneiden
käytöstä saa Liikennevirastosta tai rataisännöitsijältä.
Myös rautatiealueen läheisyydessä työskenneltäessä on
aina syytä ottaa hyvissä ajoin yhteys Liikennevirastoon juna-
ja työturvallisuuden varmistamiseksi.
Sähköradan turvaetäisyydet
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 7 20/02/17 09:56
8
KASVILLISUUDEN POISTO, RATATYÖ-TURVALLISUUSPÄTEVYYS JA RAUTATIE- ALUEEN LÄHEI SYYDESSÄ TYÖSKENTELY
• Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät Liikenneviraston sivuilta: www.liikennevirasto.fi/rataverkko/kunnossapito/tyonjako
PUUN KAATUMINEN AJOLANGOILLE TAI LÄHEMMÄS KUIN KOLME METRIÄ LÄHIMMÄSTÄ KISKOSTA
• Puun kaatumisesta ajolangoille tai lähemmäs kuin kolmemetriä lähimmästä kiskosta on ilmoitettava välittömästi yleiseen hätänumeroon 112.
30382388_A4_Puun_poiston_esite_8_s_taittotyo.indd 8 20/02/17 09:56
3/2017