Post on 25-Jan-2020
1
JURVAN KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA HOIVAKOTI PIHLAJA
OMAVALVONTASUUNNITELMA
JIK KY Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja
2
SUUNNITELMAN LAATIJAT:
Päiväys Nimi Tehtävä
24.09.14 Kaisa Puumala Geronomi Palvelukeskus Kotoplassi
SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN:
Päiväys Nimi Tehtävä
SUUNNITELMAN PÄIVITYS:
Päiväys Nimi Tehtävä
18.11.14 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja
18.11.14 Kirsi Rantala sairaanhoitaja
13.11.2015 Jaana Kuja-Kyyny osastonhoitaja
3
SISÄLTÖ
SISÄLTÖ ............................................................................................................................. 3
1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT .......................................................................................... 4
1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT .................................................................. 4
1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET .............................. 4
1.3 RISKIENHALLINTA .............................................................................................. 6
2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET ............................................................................. 7
2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA ................................................................. 7
2.2 ASIAKKAAN KOHTELU ....................................................................................... 8
2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS ................................................................................ 9
2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA .............................................................................. 9
3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA .................................................................... 11
3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA .......... 11
3.2 RAVITSEMUS ..................................................................................................... 12
3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT ..................................................................................... 13
3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO ................................................................... 15
3.5 LÄÄKEHOITO ..................................................................................................... 16
3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA ......................................................... 17
4 ASIAKASTURVALLISUUS ............................................................................................ 18
4.1 HENKILÖSTÖ ..................................................................................................... 19
4.2 TOIMITILAT ........................................................................................................ 20
4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT .......................................................................... 21
4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET ..................................... 22
5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY .......................................................... 23
6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA .......................... 24
LÄHTEET 25
4
1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT
1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT
NIMI: Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja
Y-TUNNUS: 2220682-7
PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Jaana Kuja-Kyyny
TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Sairaalatie 3, 66300 Jurva
PUHELIN: 040-7310886 (kuntoutusyksikkö)
044-7902348 (hoivakoti Pihlaja)
PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ
ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ
Jurvan kuntoutusosasto tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutusta sekä vuorohoitoa
ikääntyneille. Hoivakoti Pihlaja on 20-paikkainen laitoshoitoyksikkö, joka tarjoaa
pitkäaikaista hoivaa ikäihmisille. Kuntoutusyksikössä on 14 hoitopaikkaa, joista kuusi on
tarkoitettu säännöllisiä ja tilapäisiä vuorohoitoasiakkaita varten. Yksiköissämme tehdään
kolmivuorotyötä. Yöhoitajat avustavat tarvittaessa samassa rakennuksessa sijaitsevan
Reininkulman tehostetun palveluasumisyksikön henkilökuntaa hoitotehtävissä.
1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS:
Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää
elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden
kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä
toimintakykyä tukevaa ja edistävää (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).
Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan
toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella.
Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan
toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja
5
kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).
HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET
PERIAATTEET
(JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit,
4).
OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna
YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina.
AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella
TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon
YHTEISTYÖ:
Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä
6
1.3 RISKIENHALLINTA
Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen
tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien
merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden
parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa
suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien
arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää
säännöllisesti. JIK ky:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen
vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus
tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan,
kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin
riskien arviointi on tehty Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa 23.10. 2013.
Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat:
– Henkinen kuormittuminen
– Fysikaaliset vaaratekijät
– Ergonomia
– Tapaturman vaarat
– Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja
altisteiden arviointi)
Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä
keskustellaan osastopalavereissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan
asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä
ilmoitus HaiPro - vaaratapahtumien raportointijärjestelmään. HaiPro- järjestelmästä
menee tieto työsuojeluun työntekijän tekemällä työturvallisuuslomakkeella.
Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan
esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta.
Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan
hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun
henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen
tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta
7
poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat
asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen.
2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA
Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuu asiakas voinnin salliessa, hänen
omaisensa sekä tehtävään nimetty hoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja,
lääkäri tai muu erityistyöntekijä. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen pohjautuu
hoitoneuvottelussa käytyyn keskusteluun ja sopimuksiin sekä tiedonkeruu/elämänkulku–
kaavakkeen tietoihin. Hoitosuunnitelma kirjataan potilastietojärjestelmä Efficassa olevalle
hoitosuunnitelmalomakkeelle. Tavoitteiden ja keinojen asettelussa keskeistä on
konkreettisuus sekä asukkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja
palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään 12kk välein ja hoidon tai hoivan tarpeen
oleellisesti muuttuessa(JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden
prosessi, sisältö ja kriteerit, 9).
Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma
kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin
omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen hänen puolestaan. Hoito- ja
palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä
potilastietojärjestelmä Efficassa(soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9).
Koska kuntoutusosastolla asiakkaat vaihtuvat lähes päivittäin, käytetään siellä
perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan suunnittelemaa hoito-,
kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, johon kirjataan asianosaisten tahojen kanssa sovitut
asiat (potilas, omainen, lääkäri, kotihoito jne), jatkohoitosuunnitelmat ja kontrollit. Siihen
kirjataan myös potilaan kotiuttavan hoitopaikan ja kotiutuspaikan yhteyshenkilö.
8
2.2 ASIAKKAAN KOHTELU
Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan niin pitkälle, kuin se on
mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille.
Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren
kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asiakasturvallisuuden
vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin
pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä
kirjaaminen potilastietojärjestelmä Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12).
JIK ky:ssä on käytössä Haipro vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla
voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia
tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa. Näitä
tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan,
toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat
sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan
vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein
toistuvat tilanteet sekä kriittiset vaaratapahtumailmoitukset käsitellään henkilökunnan
kesken työpaikkakokouksissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan,
miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla
asiakasturvallisuutta voidaan parantaa. Henkilökunta on kouluttautunutta ja
ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli havaitaan asiakkaiden
epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuus on
puuttua tilanteeseen.
Tänä vuonna JIK:ssä on otettu käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitus osio,
jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta
sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole
mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen
nimettömänä, mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä
käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna
asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen
9
asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään
yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset.
2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS
Asiakaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden perusteella tehdään
kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksiköiden esimiehille. Kirjallisen palautteen
kerääminen ja käsittely tapahtuu www.jikky.fi internet-palautejärjestelmän kautta.
Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä Haipro-ohjelman tuottama raportti
käsitellään yhteistyössä osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta
itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Kolmen viikon
välein pidetään osastopalaveri, jossa on mahdollisuus käsitellä saatuja palautteita ja
miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13).
2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon
toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii
laatusuunnittelija p. 044 790 2373 ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja p. 044
790 2300.
Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa:
neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa
neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen
liittyvissä asioissa
tiedottaa potilaan oikeuksista
toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle
Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi:
hoitoon pääsyä tai joutumista
ongelmia tiedonsaannissa
potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista
10
potilasvahinkoepäilyä
lääkevahinkoepäilyä
rekisteritietojen tarkastusta.
tietosuojaa
tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun
(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o
ikeudet/potilasasiamies).
JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi:
Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on
asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä
keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan.
Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan
kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan
JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille.
(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o
ikeudet/muistutuksen_teko).
Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä,
ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan,
toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta
käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle.
Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty
(https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_o
ikeudet/muistutuksen_teko).
Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja
kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella,
osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901.
Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on:
avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa
antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista
neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa
11
(http://www2.kuluttajavirasto.fi)
3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA
Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen
kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja
ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten
kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva
työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset
fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan
itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan
itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa
mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Omaisia ja
vapaaehtoisia kannustetaan ulkoiluttamaan.
Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa
yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä
avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti (soveltaen JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10).
Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla.
Yksilöllistä tai ryhmämuotoista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään vähintään
2xviikko/asukas. Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikön
päivä – ja viikkosuunnitelma, joka on asukkaiden ja omaisten tiedossa. Tavoitteena ovat
päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen,
yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen.
Tapahtumien järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille vähintään kerran vuodessa.
Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Kannustetaan
omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12).
12
3.2 RAVITSEMUS
Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan
sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja
aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn
mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Ravinnonsaannin turvaamiseksi käytössämme on
myös nenämahaletku, erikoissairaanhoidossa asennettu PEG-letku ja tarvittaessa
suonensisäinen neste/ravinneliuoshoito lääkärin ohje mukaan.
Yksiköissämme turvataan asukkaille mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne;
istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat
erityisruokavaliot myös lisäenergian tarve, dieetit tai tarvittava aterian rakenne
huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle tarjotaan lisäravinteita, jotka
tilataan sairaala-apteekista. Nestetasapainoa ja ravitsemustilaa seurataan kliinisesti
(virtsan eritys ja asiakkaiden ruokailua seuraamalla) sekä painonseurannan avulla.
Tarvittaessa käytetään nestelistaa apuna. Effica potilastietojärjestelmään kirjataan
mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. (soveltaen JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-
11).
Ruokalista noudattaa kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja
saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja
nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta
(Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen
hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta vastaavalle taholle ja
tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Ruokapalveluesimies osallistuu tarvittaessa Jurvan
kuntoutusyksikön ja hoivakodin työpaikkakokouksiin (soveltaen JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).
Kuntoutusosastolta kotiutuville asiakkaille järjestetään tarvittaessa ateriapalvelu.
Ateriapalvelun saannilla turvataan riittävä ravinnonsaanti myös kotona. Ateriapalvelu
järjestetään yhdessä neuvottelemalla (lääkäri, asiakas, omaiset, keittiön henkilökunta,
avopalveluohjaaja).
13
3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT
Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen
yhteydessä sekä tarvittaessa. Asiakkaiden hygieniasta huolehditaan jokaisen vaipan
vaihdon yhteydessä. Asiakkaan kylvetys vähintään kerran viikossa. Kylvetyksen
yhteydessä huolehditaan hiuksien puhtaudesta ja hoidosta sekä ihon kunnosta ja
rasvauksesta. Parranajo päivittäin. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIK-
peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11).
Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai
suuhygienistille.
Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja
tarkoituksenmukaisuudesta. Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa on käytössä
pääsääntöisesti sairaalavaatetus ja college-asu sekä tossut tai kengät.
Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa parturi ja jalkahoitaja käyvät sovitusti,
jotka asiakkaat itse maksavat.
Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten
suojakäsineet, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Suojakäsineitä tulee käyttää
lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset
suojakäsineet vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Käsineitä tulee vaihtaa
tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa likaisin
käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Suojakäsineet eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja
siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida käsineitä käytettäessäkin. Käsihygieniasta
huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina
pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien
oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja
rakennekynsien käyttökielto.
Lähihoitotilanteissa hoitaja suojaa itsensä asianmukaisella suojavarustuksella. Ohjeistus
tulee Seinäjoen keskussairaalan hygieniayksiköltä.
Jurvan kuntoutusyksikköön ja hoivakoti Pihlajaan on nimetty yhteiset
hygieniayhdyshenkilöt (sairaanhoitaja ja laitoshuoltaja), jotka osallistuvat
hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa
14
työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa
keskussairaalan hygieniahoitajalta.
15
3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta.
Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot,
katetroinnit, injektiot, happihoidot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan
päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden
asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus,
verenpaine- ja verensokerimittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla.
Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön vastaavalle hoitajalle, joka puolestaan vie
asiakkaan asian lääkärikierrolle tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraan
terveyskeskukseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon.
Lääkärinkierrot Jurvan kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa ovat 2x/viikossa.
Lääkärikierrolla käsitellään asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja
hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu muun perusterveydenhuollon
sekä erikoissairaanhoidon kanssa.
JIK ky:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR- merkinnöistä,
saattohoidosta ja hoitotahdosta. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon
palavereissa ja tiedottamalla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje joka osastolla.
16
3.5 LÄÄKEHOITO
JIK ky:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön
työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). JIK ky:n
vuodeosastoille suunnattu lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 9/2014, tähän kuuluvat
myös Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja. Kuntayhtymän ylilääkäri on hyväksynyt
suunnitelman. Myös JIK ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa.
Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan
työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan.
Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja
velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja
valmistamiseen liittyvät asiat.
JIK ky:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on
nimetty lääkehoitosuunnitelmassa.
Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota
toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden
toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon
toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä
tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä
lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on
tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK ky:ssä on aloitettu Love-
lääkeosaamisen koulutukset ja testit. Kirjallisen testin lisäksi hoitohenkilökunnan
osaaminen varmistetaan pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Sairaanhoitajilla on
lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös
suonensisäisenlääkityksen ja -nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin
ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien
ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei suonensisäisiä lupia.
Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen
muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi.
17
Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen:
Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa hoitajat jakavat lääkkeet joko dosetteihin
tai tarjottimille henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti. Lääkkeet tilataan Seinäjoen
sairaala-apteekista Osti-ohjelmalla. Sairaanhoitaja vastaa Effica
potilaskertomusjärjestelmän lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella.
Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa
annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja
lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti lääkärin ohjeistuksella.
Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen
takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK–lääkehoitosuunnitelman
mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden
käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti.
3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA
Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien
yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen
yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun
toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta
yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaalitoimen vammaispalvelun, apteekin, kotihoidon
ja terveyskeskuksen, Seinäjoen keskussairaalan, ensihoidon sekä Kelan kanssa.
Kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja tekevät yhteistyötä Jurvan kappeliseurakunnan,
baptistien ja helluntaiseurakunnan kanssa.
Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii
taloudellisesta puolesta.
Etelä-Pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti effica-potilastietojärjestelmä,
joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä.
18
4 ASIAKASTURVALLISUUS
Jurvan terveysasemalle on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011
sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia.
Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen
turvallisuuspäällikkö eli kuntoutus- ja hoivakoti Pihlajan osastonhoitaja ja suunnitelman
hyväksymisestä hoivapalveluiden johtaja. Jurvan terveysaseman pelastussuunnitelma on
päivitetty 9/2014. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa,
vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle.
Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Jurvan
kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti
paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen
pelastuslaitoksen ja ambulanssihenkilökunnan kanssa. Hoivapalveluiden
turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma
päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee
täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet, verhot yms.) Paloturvallisuutta tulee
muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen on kielletty sisätiloissa happilaitteiden
vuoksi. JIK ky on savuton työyhteisö, joten hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta/
velvollisuutta kuljettaa asiakkaita tupakalla. Omaiset voivat viedä läheisensä tupakoimaan
ulkona olevalle tupakointialueelle.
Hoivakoti Pihlajassa asukashuoneissa on huomioitu esteettömyys ( ei kynnyksiä, mattoja
yms.)
Jurvan terveysasemalla käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa
kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan
lisäksi yhteyttä poliisiin. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään
hätäkeskukselta tai JIK-alueen/Seinäjoen keskussairaalan päivystävältä lääkäriltä.
Asiakasturvallisuuteen liittyen Jurvan kuntoutusosaston ja hoivakoti Pihlajan henkilökunta
on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin.
19
4.1 HENKILÖSTÖ
URVAN KUNTOUTUSYKSIKÖN JA HOIVAKOTI PIHALJAN HENKILÖKUNNAN
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ
KUNTOUTUSOSASTO
OSASTONHOITAJA
SAIRAANHOITAJA
LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA
LAITOSHOITAJA
0,25
6
4
4
HOIVAKOTI PIHLAJA OSASTONHOITAJA
SAIRAANHOITAJA
LÄHIHOITAJA/PERUSHOITAJA
LH-OPPISOPIMUSOPISKELIJA
LAITOSHUOLTAJA
0.25
1
9
1
1
Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK ky:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -
yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden
määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä
enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat
ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella.
Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen
työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä
määräaikaisesti vähintään vuoden.
Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla
alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan
myös Valviralta Terhikki - tietojärjestelmästä.
Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Henkilökunnan äkillisissä
sairastumistilanteissa tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai
20
järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti, tarvittaessa
järjestetään hakumenettely ja haastattelut. JIK ky:ssä on rekrytoinnin apuna Laura-
tietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään yksikön toimintaan,
tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille
annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty 9/2014) ja he täyttävät
perehdytyslomakkeen sekä lääkehoidon perehdytyslomakkeen saatuaan riittävän
perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun
ajaksi.
JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat
valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään
kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK ky:n koulutuksia
suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta.
Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK ky:n
ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri,
ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset.
4.2 TOIMITILAT
Jurvan kuntoutusosasto ja hoivakoti Pihlaja sijaitsevat Kurikan kaupungin omistamassa
kiinteistössä, JIK ky on vuokrannut tilat kaupungilta. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta
vastaa kaupunki ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kaupungin työntekijä.
Vuosittain kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset yhteistyössä Kurikan teknisen
viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten
perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille.
JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja
tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK ky:n
käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta
esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon.
Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa
toimenpiteisiin asian tiimoilta.
21
Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaavat
JIK ky:n laitoshuoltajat. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason
ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden huoneet täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset.
Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat
ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai
terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden
kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja
(soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja
kriteerit, 13-14).
Jurvan kuntoutusyksikön pyykit lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Hoivakoti
Pihlajassa asukkaiden omat vaatteet pestään yksikön omassa pesukoneessa, muuten
pyykki menee Jurvan pesulaan. Sänkyjen puhtaaksi petaus suoritetaan suihkupäivänä
kerran viikossa ja tarvittaessa. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään aina kun asiakas
vaihtuu. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita
tuotteita. (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi,
sisältö ja kriteerit, 14).
Asiakkaiden omat vaatteet nimikoidaan omaisten toimesta.
Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja eivät vastaa asiakkaan henkilökohtaisista
tavaroista ja omaisuudesta. Rahakukkarot ovat asiakkaan tai omaisen suostumuksella
kanslian lukollisessa laatikossa.
4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT
Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta
lisääviä tekijöitä ovat potilaskohtaiset turvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä
ilmoitetaan kiinteistönhuoltajalle, joka pyytää tarvittaessa apuun paikallisen sähkömiehen
tai tahon, jolta tuotteet on alun perin hankittu. Hoitohenkilökunta vastaa oman osastonsa
asiakkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta.
Terveysaseman ulko-ovet lukitaan illalla klo 20, sen jälkeen terveysasemalle pääsee
ovikelloa soittamalla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse kuntoutusyksikön tai Pihlajan
henkilöstöön. Puhelinnumero löytyy ovikellon vierestä.
Jurvan terveysasemalla on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta
tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on
22
määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan
säännöllisesti.
Sekä Jurvan kuntoutusosastolla ja hoivakoti Pihlajassa on asennettu sprinklerit
paloturvallisuutta lisäämään.
Toimintayksikkömme pääovi on lukollinen, avautuu ovikoodilla.
4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET
Jurvan kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan apuvälineet kuten suihkutuolit ja nosturit
hankitaan budjetista asukkaiden tarpeiden mukaan. Fysioterapeutti ohjaa ja opastaa
tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit
kalibroidaan, tarkistetaan korvalampun toimivuus ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon
säännöllisesti. Happipullojen täyttö ja huolto tapahtuu kiinteistönhuollon toimesta.
Hoitajat tarkistavat käytännössä mm. imulaitteiden kunnon ja toimivuuden kerran viikossa
ja tarvittaessa.
Hoitajat tarkistavat laitteiden ( mm. sängyt, iv-tippatelineet, yöpöydät, apuvälineet) kunnon
päivittäin. Korjaustarvetta esiintyessä otetaan yhteys Jurvan terveysaseman
kiinteistöhuoltoon. Kiinteistöhuolto ottaa tarvittaessa yhteyttä erikoisalojen asiantuntijoihin.
Hoitajat huoltavat kerran viikossa instrumenttien desifioinnin ja lähettävät ne
jatkokäsittelyyn Kurikan välinehuoltoon.
Kurikan terveyskeskuksen keskusvarastolta hankitaan hoitotarvikkeet(mm.vaipat,
haavanhoitotarvikkeet, vuodesuojat, ruokaliinat, suojavaatetus, lääkekupit, -kannet)
hankintarenkaan päätöksiä noudattaen.
Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen.
Osastonhoitaja p.040-4848992 vastaa viime kädessä laitteiden turvallisuudesta.
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.
23
5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY
JIK ky:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p. 044 790 2373 ja
varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p. 040 557 3345. JIK ky:ssä
noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK ky:n omia tietosuoja ja –
turvaohjeita. JIK ky:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja
tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen
median käyttö.
Kuntoutusyksikössä ja hoivakoti Pihlajassa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan
informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta
asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-
suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta
asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen
sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon.
Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen
omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei
tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa
sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen
omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa
olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa.
Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan
salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset
potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Effica-
potilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Jurvan
terveysaseman arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti.
Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva-
asioista. Työntekijät suorittavat tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä
potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä.
24
6. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA
Kuntoutusyksikön ja hoivakoti Pihlajan ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka
ovat Kurikan kaupungin työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai
henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan
keittiöhenkilökunnan kanssa suoraa tai esimerkiksi työpaikkakokouksissa, joihin
ruokapalveluesimies tarvittaessa osallistuu. Kiinteistön omistaa Kurikan kaupunki, jolta
myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut
Erestakaasi-kuriiri käy myös arki- iltapäivisin hoitaen esim. apteekkitilausten toimituksen
sekä JIK ky:n alueen sisäisen postin kuljetuksen. Kyseisten tahojen kanssa keskustellaan
tarvittaessa jos huomataan, että toiminnassa on jotain huomautettavaa.
7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN
Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa.
Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan.
Omavalvonta suunnitelma käsitellään osastopalavereissa vähintään kerran vuodessa.
Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.
25
LÄHTEET
JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri
Perehdytyskansio Jurvan kuntoutusyksikkö ja hoivakoti Pihlaja
https://www.jikky.fi
http://www2.kuluttajavirasto.fi
Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen
omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014