KESKISUOMALAINEN TIISTAINA n.3.2008123

Kaari Utrio sai Minna Canthin seuran kulttuuripalkinnonFANTASIAN KATSOTUIMMATElokuvateatteri Fantasian viime viikonlopun {7.3.-9.3.) viisikatsotuinta elokwaa. Suluissa edellisen viikonlopun sijoitus.1. Sweeney Todd 510 (2)2. Risto Riippaajii 419 (1)3. Jumper 390 (-)4. Menetetty rnaa 330 (4)5. Nahonal Treasure: Book of Secrets 284 (3)

Helsinki: lGrjailiia Kaari Ulrioon saanut Minna Canthinseuran kulttuuripalkinnontunnustuksena ainutJaatWsestatyosta kirjaiJijana ja yhteiskun­nallisena vaikuttajana MinnaCanthin hengessii.

- Kaari Ulrio on 1970-luvulta

liihtien muokannut kirjallisessatuotannossaan suomalaistenkiisityksia erityisesti naisten ialasten historiasta. Kolurnnistinaja puhujana han on pannutitsensii alttiiksi tarttumallaajankohtaistin, arkoihinkinaiheistin. Minna Canthin tavoin

Kaari Ulrio on vaikuttanutpoikkeuksellisella tavalla julki­seen keskusteluun ja lukijoiden­sa asenteistin, toteavat palkitsi­jat Minna Canthin seura ontoiminut vuodesta 1946 aIkaen.Seuran puheenjohtaja on kou­luneuvos Kirsti Mlikinen.

,

'

Tuntuu mukavalta ajatukselta,etta alumiini on tuolissa eikii

hiivittajakoneessa.Samuli Naarnanka

Rikospoliisi Kurt Wallanderiaruotsalaissarjassa nayttelevaKrisler Henriksson tahdittaaRiksteatemin Suomen-kiertuet­ta. Henriksson esittiia jaatavanrakkaustrillerin Doktor Glasinseitsemassa teatterissa huhti­kuun aikana. Monologi perus­tuu Hjalmar Soderberg!n ro­maaniin, jossa nimihenkiloDoklor Glas rakastuu onnetto­maan, nuoreen naispotilaa­seensa. Henriksson on ohjan­nut esityksen yhdessa PederBjunnanin kanssa. Wallanderi­na Henriksson nahdaanM1V3:lla parhaillaan pyorivas­sa sarjassa.

Kiertueen ensi-ilta on 3. huh­tikuuta Espoon kaupunginteat­terissa, jonka jalkeen esitys jat­kaa Tampereen tyovaen teatte­riin, Abo Svenska Teateriin, jy­viiskylan kaupunginteatteriin(15.4.), Kuopion kaupunginteal­tertin, Wasa teateriin ja Oulunkaupunginteatteriin.

Riksteatem on Ruotsin kier­tueilla estintyva kansallisnayttii­mo.

Luhanka: Luhangassa toimivasekakuoro Luhangan Laulajat,jota johtaa Toni Edelmann, saavieraakseen paImusunnuntaina16.3. Punkaharjun Mieslaula­jat. Silloin pideliian LuhanganKylataIolla konsertti kello 13.Yhteistyo Punkaharjun Mies­laulajien kanssa juontaa juu­rensa siita, ettii Toni Edelman­nin isii Casimir Edelmann onaikoinaan johtanut tata kuoroa.

JamsanKauhun ajastauusintapainosHelsinki: jukka Rislakin kirjas­ta Kauhun aika. Nelja vakival­Ian kuukautta keskisuomalai­sessa jokilaaksossa on i1mesty­nyt uudistettu ja laajennettuversio Ajatus lGrjojen kustanta­mana. Vuonna 1995 ensi ker­taa julkaistu Kauhun aika palaavuoden 1918 neljaan viikival­Ian kuukauteen jiimsiissii.

jiimsiinkoskelta kotoisinolevan Rislakin keraiimientietojen mukaan jiimsassa kuolisisiillissodassa yhteensii noin200 ihmista. lGrjasta kayvati1mi murhattujen ja murhaajiennimet, rintamilla kaatuneet javankileireilla kuolleet. Paikka­kunnalla tavataan sanoa, ettii"vanhat ryyppyriidat ja hevos­kaupat" kostettiin. Tutkimusperustuu liihes sataan haastat­teluun seka laajaan kirjalliseenaineistoon.

Keuruun mUSeD on saanut iah­joituksena kayttoonsa paikalli­sesta kulttuurihistoriasta kerto­van kokoelman Aame FOl'Sma­nin ottamien valokuvien digi­taalisia jiiljennoksia.

Yli 60 kuvaa sisiiltavassa lah­joituksessa on kuvia Keuruultapaaasiassa wosilta 1901-19seka kuvia Forsmanien suvuneliimasta Keuruulla. Lahjoituk­sessa on lisiiksi 1930-luvun ku­via Lapinsalmen sillan kun­nostuksesta, joss. oIi mukanaForsmanin poika Erkki Koski­mies.

Kuvia niihdaan tulevaisuudes­sa mm. museon nayttelyissa.

Museo ottaa lahjoituksenavastaan Keuruun kulttuurihisto­rian kannalta merkittiivia kuva­ja esinelahjoituksia. EsimerkiksiLea Riihimaki on lahjoittanutmuseolle ottamiaan 1970- ja1980-1ukujen Keuruun seuduneliimasta kertovia kuvia.

LuhankaanPunkaharjunMieslaulajat

Wallander­nayttelijaJyvaskylaanHELSINKISIT

KEURUUKeskisuomalainen

ForsmaninkokoelmaKeuruun museoon

•• Samuli Naamanka - taidena ja teollisuunaAlvar AaJto -museon galleriassa 25.5. saakkaAvoinna ti-su 11-18.

• SYNTYNYT: 1969 Oulussa Asuu jatyoskentelee Espoossa.• AMMATTI: Sisustusarkkitehti. muotoilija.• TUNNETAAN: Graafisen betoninkehittfunisesta, julkisten tilojen kalusteista.nayttelyarkkitehtuureista,ympanstotaideteoksista.• MUOTOKIEU: liihtiikohtana innovahivisetteknisBt ratkaisut ja pelklstynyt estetiikka.• PALKINTOJA: Vuoden julkisivutekopalkintokunniamaininta 2004, Vuodenhuonekalusuunninelija 2005, NordiskaOesignpriset 200B.

SAMULI NAAMANKA:~.I.~~_~I~~A."~!OI~~ILnm.mmm

osuu kaksi kutsunayttelya; jyvaskylaaseuraa esittaytyminen Tokion Living De­sign Center Ozonessa marraskuussa.

- Nayttelyt vievat paljon energiaa, jotenjarruttelen nyt muuta tekemista. Tokionnayttely on erittain tiirkea, eraiinlainenmust-paikka suwmittelijalle.

Teollisen suwmittelijan tyo on pitkajan­teista monivaiheisine testauksineen jamuottiteknisine prosesseineen, aile vuo­dessa ei synny juuri mitaan.

- Hauskinta suwmittelijan tyossii onnimenomaan monenJaisten ilunisten,insinoorien ja kemistien, ka,nssa toimimi­nen. Sosiaalinen tekeminen on tarpeellistavastapainoa yksin puurtamiselle.

Alumiini tuoliin,ei hiivittajiinTuoleja illataan suwmittelijalta, muttaNaamanka tyoskentelee myos omaehtoi­sesti ja etsii itse yhteistyoyrityksia.

- Ideat on tehtavii pois, han sanoo.Uusia ideoita nayttelyssa edustavat

pyorean riipputuolin prototyyppi ja kokei­lUI jossa tuolin istuinosa on puristettuluonnonkuidusta. Sides-tuolissa Naaman­ka on ottanut kiiyttOtin alumiinin. Tuotinalumiinikehys tulee valimosta valmiinatuotteena.

- Luin jostakin, etta suomalaiset vali­mot olivat ostaneet vanhoja veniilaisiahavittiijia ja sulattaneet ne ja kayttaneetkierratysalumiiniin. Tuntuu mukavaltaajatukselta, ettii alumiini on tuolissa eikahavittiijiikoneessa, suunnittelija miettii.

aaman aa

Clash-roolin Istulnosa on muotoonpurlstettua kolvuvlllua.

taneet kiinnostuksensa asiaan. Yhdysval­loissa ensinunaiset kohteet graalisestahetonista suwmittelee maailmankuuluarkkitehti Sir Nonnan Foster.

Naamanka on soveltanut graalista beto­nia monissa ympiiristotaideteoksissaan.Arba-tyhman Muistijaljet-teoksessa ulossijoitettuihin betonilaattoihin painettiinmuistoja - mm. valokuvia, esinekuvia,tapettikuvioita - entisesta tyolaiskaupun­ginosasta Helsingin FalIkullassa.

Vlimeisin tyo, Laiturit, valmistui Ara­bianrantaan. Alueelle viettineritavoin teksturoituja betonisialaitureita, joissa ihmiset voivatistuskella.

- Betonipintojen jalkeenkiinnostaisi kokeilla printtejatekstiileihin, Naamanka sanoo.

Ideaton~---..,rr-~tehtava pois

Omaa toimistoa Espoossapitava Naamanka suunnit­telee Wla hetkella muunmuassa huonekaluja japienesineiUi. KevaaIUi.Milanon huonekalumes­suilla lanseerataan Clash­sarjan uusin tulokas,loungetuoli. Vuoteen

•

-

Pallotuolin prototyyppi.

SAMULI N~AMANKA

taidetta Ja leollisu~tta7 .3.·2~.5. 200"

GraafisellabetonillaUipimurtonsatehnytsuunnittelijaSamuliNaamankaniittaanytmainettaPUU­

tuoleilla:

•e onl

keillut sita sun tata". Suunnittelijan tyo eiollut itsestiian selvii valinta, silla Naaman­ka aloitti fysiikanopinnoilla yliopistossa,kavi Limingan taidekoulun ja opiskeliRovaniemella graafiseksi suwmittelijaksi.Han on tehnyt taidegrafiikkaa ia pitiinytnayttelyilii.

Graafinen tausta loksahti kohdalleenTaideteollisessa korkeakoulussa kun Naa­manka tuIi menneeksi betonikurssille.Naamangan kehittiimasta kuvioidustagraafisesta betonista tuIi iso innovaatio jasuwmittelijan palkittu lapimurtotyo.

- Betonikurssilla tutustuin pintahidas­tinaineistin, joilla tehdaan pesubetonia elitavallaan pestiian kiviaines niikyviin jaaloin miettia, etta miksi naita samoja ainei­ta ei voisi laittaa painokoneeseen ja printa­ta niilla musteen sijasta. Niiin saatiin aikai­seksi ohut relieft, jossa on erilaisia pintoja.

KaytannilntaidettaNaamanka loi patentoidun teollisen tyoka­lun nUn arkkitehdeille, suwmittelijoillekuin taiteilljoillekin. Suomessa graalistahetonia on kaytetty kynunenissii kohteissatavallisten asuinkerrostaIojen julkisivuistaja porrasauloista julkistin illoihin ja laide­teokstin.

Myos maailmalla arkkitehdit ovat osoit-

Uni-tuoll tol Naamangalle pohjoismaisenmuotoilupalklnnon, Nordlsk Designprlsetin.

•• •II UVie

- Olen teknlsorlentoltunut suunnittelija. Muoto tulee luontevastl sen jalkeen kun olen ratkaissut teknisen innovaation, Samuli Naamanka sanoo. Suunnittelijan nayttely on esilia Alvar Aalto -museossa Jyvaskylassa. KlNAT:RISTOAAlTO

•

Grafiikkaelavilittaa betoninNaamanka luonnehtii itseiiiin teknisorien­toituneeksi suunnittelijaksi, joka on "ko_

• "";~~",~ II '~"'" •

•• • , "" I

....~:•••~~"',' ',. I, I" __ ""'" ,,,Ill, 'l ,.. •• \ _ "'\ •............... , 'I .....,,, •• '.. ~. .... '" .,"'\,•••. .. •• , .•• • .i'I". .

~ II1II.... '" ·1. .,hh"i••• '" .. "1~" .~~. "

•• , .:~'" I' .t;~ '11'" h H • ;'"••••• ~ •• '. ,.tt "I. ··h'.. '"••••• , I, U.. 1... .."

.:..... ..:~" i.' ':.,. .:::' '~~....~~..••••::..... ,::;:~ :~~' ..0:::.,,"

• •••••• It '. "n :".....,••••• , :: .u,;: ~~:\'.;:'-;........ ... "'1 .• • H......',':'.•••• .1 :::' .., ...~~"~~~~~~r." ~.•---.. ... ..I................ II ., .:" ..~~~~.:. ..•••••••••• ! a ~ ... n .........;: ::::::::::::::~:::::~:::::::~""~'_"""••••••••••• ····.,.················.··.· •••••• " ... • .....11.P .aa " 'lOll'

. •••• u u ,,,..................... ~ .:' .:'..:'~:::~.••••• •••- I,. ., ••••. :::. ..",."•• .~., .; .:::!' .:., .... ,:;;::~~~~~~ _..- .. ...., .: ".. .::::::..li;:m:II~~ ·· .~~',~"•• I" •••, Iltto ..

I' ". II •••• .::::.............. ,",'. ~" • •••• ::............ Ill:'... .....:.;......... . .::::...... • II •••••:....... • ,.. ...... -. . :...... . , " ..;." :.... . .••• ••••~:::!. .~. ..u;r

,a" ••••••• ~:::.. ,.. ......• , •• , •••• ~~...... • •••••, y..., .... ..... .,......~...... .., .

;.' ••••• , "... I'· •••• ..'. ., ., . ..'....- .;.........~ .;.._ ...... , .~ •• tl

...... , •••:~.. I'~ .~.•

_.. •••• .t ., I

,- .. ' ..... .., ·.i.- ••••~., ._ •••••• ' II'•• • ••• ~.... ,S' 'IS~~ ,S',a ••' I'" ~ •••• s ••'..~...~~..~~~ ~~~.~~~~ .~'....~.. .......~..' .' ~......

i~\'~~:"~~\~· ·~;;.~i~a. ~\\~~\•••". Jl~. .~ ••~~f..~.~ .,1&;.- ~. .~~ ~......".~ ,;,......b ... ._t .. ~. ~\,-,

;1:'" • 'I.'1!'!:.;~"',rtI: , fII:.

JYVASKYUSari Toivakka

Samuli Naamangan, 39, Clash-tuoliolisi vainut saada nimensa mainios­ta brittibandista, mutta nimen in­noittajana oli tekniikka: tuotin

kaikki osat on "isketty yhteen" eikii tuolls­sa ole niikyvia ruuveja tai mekaanisiavirityksia. Vuonna 2002lanseerattu tuolion saanut kolme kansainviilistii paIkintoa.

Tuorein Naamangan palkittu tuoli onUnit joka vastikaan sai pohjoismaisenNordiska Designprisetin. Kauniin Uni­tuotin materiaaIina on Clashin tavoinviilupuristettu koivu. Tuotin teknineniImovaatio on sen pinottavuus, joka onsaatu aikaan puristamisen aikana.

- Kokeilin tuolissa viilupuristamiseniiiirirajoja. Yhtena liihtOkohtana oli myoskeveys ja ajatus taysin puisesta tuolista.Nlltii ei ole varsin paljon markkinoilla,Naamanka kertoo.

Koivu luontevamateriaali SuomessaNaamankaa kiehtoo viilussa materiaalinhaasteellisuus. Villulla on lainalaisuutensa,jotka taytyy tuntea. Koivuviilu on pohjois­maiselle suwmittelijalle luonteva materiaali.

- Koivu on maaiJman paras puulajiviilupuristarniseen, ja meilliihan sita riittiiii.Koivu kiiyttiiytyy stabiilisti, on kestiivii jakevyt materiaali. Kansainviilisilla messuillavoi niihda, etta puun kayttO kalusteissa onlisiiiintynyt, vaikka muovisekotteilla onkinvahva asemansa.

Uni-tuolissa Naamanka pyrki mahdolli­sinunan ekologiseen puunkaytt60n. Puris­tetyon tekeva finna kayttiia hukkapalathyodyksi toisiin tuotteisiin. Ekologinenajattelu on liisna nykymuotoilussa, muttasita mika lopulta on ekologista, on vaikeamaliritella.

- Ekologisuuden aste vaihtelee mate­riaalissa, suunnittelussa ja valmistusproses­sissa. Itse uskon paikalliseen tekemiseenpaikallista materiaaleista ja naen, etta seonkin nostanut paatiinsii. Samoin arvostantuotteita, jotka edustavat kestiivaa kehitys­Iii. Tuotteen tulee olla myos designiltaansellainen, etta se on kiinnostava ja halutta­va tulevaisuudessakin.