Post on 16-Apr-2017
Harto Pönkä, @hponka, 11.10.2016
Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta
Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM
2008, jatko-opintoja
• Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija
• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA
• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille
• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009
Blogi: harto.wordpress.com
Miksi kännyköitä, tabletteja
ja läppäreitä opetukseen?
VAIN
MUUTOS ON PYSYVÄÄ
KOULUN MURROS so. opetus ja
toimintakulttuuri
Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros
Teknologian/yhteiskunnan murros
Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros
Älypuhelin =
kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte
Nuoret
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (13-29-v.)
Työelämän nykyisiä vaatimuksia
• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu
Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus
(EK:n Oivallus, 2011)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä koulun ulkopuolisen todellisuuden välillä on lisääntymässä.”
PISA 2012, Suomen raportti
Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan
jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.
Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä.
Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää
valmiuksia työelämään ja työhön.
Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.
”
Lähde: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
Mitä TVT-tietoja ja -taitoja
lukiossa pitäisi opettaa uuden OPS:in mukaan?
21. vuosisadan taidot (ATC21S)
Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/
Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf
TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422
Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä erilaisilla välineillä
• Varsinkin netissä syntyy jatkuvasti uusia tekstilajeja
– Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä tarkistamaan eri lähteistä, sillä kyse voi olla myös harhauttamisesta
• Keskiössä uudet kirjoitustaidot:
– Tekniset taidot, monimediaisuus, multitaskaus, luovuus
– Yhteiskirjoittaminen, julkisuustaidot
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
E-kansalais- ja vaikuttamistaidot
Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot
Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)
Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.
Diginatiiveille pitää opettaa somea!
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.
• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella.
• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?
Reilun somen säännöt
1. Erottele tieto ja mielipide.
2. Perustele väitteesi.
3. Myönnä ja korjaa virheesi.
4. Ole avoin.
5. Älä jankuta.
6. Älä provosoi.
7. Älä johda harhaan.
8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.
9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.
10. Kunnioita oikeutta.
11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.
12. Älä aiheuta harmia.
Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/
”Teknologia mullistaa opetuksen!”
Vaan kuinkas sitten kävikäään…
Teknologian perusedut
• Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi – Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.
• Ajasta ja paikasta riippumattomuus
– Silti aika ja paikka tarvitaan edelleen
• Ryhmän yhteinen tila – Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.
• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä – Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen – Pikemminkin roolien uudelleen muotoutuminen
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu – Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida
Lähteet: Yle uutiset,
http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889
ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta
Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla
• Mobiili
– Toimii tableteilla ja kännyköillä
– Ei liitetiedostoja
– Ei pitkiä videoita
– Ei selainriippuvuuksia
– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia
• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+)
Nykyaikainen some-/verkkopalvelu
WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Arjesta tutut some-palvelut opetuksessa
”Pilvipalvelut ovat vastakohta tietojen ja tiedostojen säilyttämiselle tietokoneen kovalevyllä.”
Lähde: Tomy Rhymond, http://tomyrhymond.wordpress.com/2011/08/06/comparing-cloud-service/
Hienot laitteet ja sovellukset eivät ole tärkeitä, vaan se,
voidaanko teknologian avulla
opettaa ja tukea oppimista.
Läksy ennen oppituntia
1. Verkkoluento esim. YouTube-videona tai muu verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNNIN AIKA VAPAUTUU: - aktiiviselle työskentelylle - yksilöohjaukselle
4. Älä toista ”läksyä” tunnilla
http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Käänteinen opetus
”Tiedon luominen on parasta oppimista.”
Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä, digitarinoita, videoita, animaatioita jne.
Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5 /ryhmä
Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BY
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
Miten TVT ja some-palvelut
otetaan käyttöön opetuksessa?
Valitse käytettävä väline/sovellus a ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi välineen/sovelluksen avulla?
1. askel: idea ja väline/sovellus
Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto
Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten ratkaisusi muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä? • Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?
Mistä vaiheista opetus koostuu?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus
Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Millaisen oppimisympäristön rakennat:
• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-/verkkopalveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?
• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-/verkkopalveluja?
Miten varmistat työskentelyn onnistumisen verkossa? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?
• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään
yhteisöllisesti?
3. askel: verkkoympäristön rakentaminen
Et voi suunnitella kaikkea etukäteen.
Jossain vaiheessa täytyy vain uskaltaa
heittäytyä uuden kokeilemiseen!
Opetusjakson aikana:
• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti. • Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna
tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä. • Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.
• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.
4. askel: tee se!
Keskustelu Miten opetat TVT- ja some-taitoja? Mikä voisi olla oma ideasi TVT:n opetuskäyttöön?
Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/
KIITOS!